mtk-etelä-savo tiedotuslehti 2010

4
Elinvoimaisen maaseudun puolesta
Etelä-Savon Ely-keskuksen
ylijohtaja Pekka Häkkinen uskoo
yhteistyön voimaan maaseudun
elinvoimaisuutta kehitettäessä.
Etelä-Savon Ely-keskuksen
ylijohtaja Pekka Häkkinen:
Maaseudun palveluverkkoon
Mannerheim-linja
Maaseudun palveluverkko harvenee
sitä mukaa, kun ihmisiä muuttaa sieltä
pois. Ilmiö ei ole mikään uusi, vaan se
on jatkunut jo vuosikymmeniä. Etelä-
Savon Ely-keskuksen ylijohtaja Pekka
Häkkinen miettii, milloin ollaan siinä
kipupisteessä, että palveluitten väheneminen
tyhjentää maaseudun kokonaan.
Eli ilmiö toimii katalysaattorina
muuton kiihtymiselle.
– Pitää selkeästi päättää, mihin tuo
väheneminen pysäytetään. Siitä pitää
olla yksimielinen tahtotaso kaikkien eri
toimijoitten välillä, ylijohtaja Häkkinen
korostaa.
Hänen mielestään pitää pystyttää
ikään kuin palvelutason osalta Mannerheim-linja,
jonka yli ei missään tilanteessa
tulla. Hän arvelee, että perustaso,
jossa kuntalainen saa kaikki
tarvittavat peruspalvelut, voisi olla
kunnan keskustaajama, eli kirkonkylä.
Pekka Häkkinen korostaa, että
maakunnan yrityskentässä maaseutuyrittäjät
muodostavat ison siivun. Etelä-Savossa
tuo siivu on hänen mielestään
vielä merkittävämpi kuin monessa
muussa maakunnassa.
– Biotalouden merkitys tulee entisestään
korostumaan, luonnonvarojen
käyttö on jo nyt tärkeää, omalla
maaseudulla tuotettu ruoka on nousemassa
monista syistä tärkeäksi ja
maatalouden merkitys tulee entisestään
kasvamaan, Häkkinen luettelee.
Tässä kaikessa on hänen mukaansa
kuitenkin selkeä ristiriita. Maaseutuyrittäjän
arki ei kohtaa niitä ”juhlapuheita”
maaseudun tärkeydestä.
– Yrittäjät joutuvat kamppailemaan
ihan käytännön toimeentulosta, toiminnan
kannattavuudesta ja siitä, löytyykö
heiltä uskallusta kehittää toimintaansa,
eli investoida, Häkkinen pohtii.
Hän korostaa, että Ely-keskus haluaa
luoda uskoa maatalouden tulevaisuuteen,
tukea sen kehitystyötä ja ylipäätään
luottaa maaseutuun. Ely-keskuksella
olisi Häkkisen mukaan jo nyt
resursseja enemmän tukea investointeja
kuin niitä haetaan.
– Ymmärrän kyllä, että monilla nuorilla
maaseutuyrittäjillä on arkuutta
voimakkaan rakennemuutoksen keskellä
uskoa siihen, että maaseudulla
voi tulevaisuudessakin saada elantonsa,
Pekka Häkkinen sanoo.
Hän kuitenkin kannustaa vielä uskomaan
maaseutuun.
– Kun vielä vähän aikaa jaksaa, niin
uskon, että tilanne tulee monilta osin
korjaantumaan.
Häkkinen uskoo vahvasti yhteistyön
voimaan. Hän toteaa, ettemme voi
maantieteelle mitään, mutta kun eri
toimijat tekevät yhteistyötä, voidaan
muodostaa isompia kokonaisuuksia ja
panostaa kehitystyöhön yhdessä Elykeskuksen
kanssa.
Missä sitten Ely-keskus voisi olla
maaseutuyrittäjän tukena? Perinteisesti
tukea on hänen mukaansa saanut
sukupolven vaihdoksiin ja tuotantorakenteen
muuttamiseen tai kehittämiseen.
Tukea voi myös saada ympäristönsuojeluun,
maisemanhoitoon ja
vaikkapa vesihuollon kehittämiseen.
Pekka Häkkinen korostaa kaikessa
tässä yhteistyön merkitystä. Kaikenlainen
vastakkainasettelu ei hänen mielestään
johda mihinkään, vaan päinvastoin.
Se vain turhan päiten haittaa
maaseudun kehittämistä.
– Esimerkiksi perinteinen maaseutuyrittäjyys
ja kunnassa toimiva yrityshautomo
eivät saa kehittämisen kannalta
olla vastapuolilla, vaan vierekkäin.
Molemmilla on varmasti paljon
toisilleen annettavaa, Häkkinen korostaa.
Tuottajayhdistysten
syyskokoukset
Tarkemmat tiedot Maaseudun Tulevaisuudessa
Yhdistys pv klo paikka
Jäppilä 4.11. 10.00 Jäppilätalo
Pieksämäki 4.11. 13.00 Ravintola Ruiskukka, Kauppak. 5–7
Enonkoski 8.11. 10.00 Enonhovi
Haukivuori 11.11. 13.00 Haukivuoritalo
Kerimäki 12.11. 13.00 Osuuspankin kokoustila
Hirvensalmi 16.11. 10.00 Valtuustosali
Heinävesi 17.11. 10.00 Gasthaus
Kangaslampi 17.11. 13.00 Ystävänkammari
Joroinen 18.11. 10.00 Kunnanvirasto, kokoushuone 2
Juva 18.11. 13.00 Nordean kokoustila
Punkaharju 22.11. 10.00 Tynkkylän Lomaniemi
Savonranta 26.11. 10.00 Seo
Savonlinna 26.11. 13.00 Paviljonki
Kangasniemi 29.11. 10.00 Kangasniemen Juhla- ja Pitopalvelu
Pertunmaa 30.11. 10.00 Mäntymotelli
Mäntyharju 30.11. 10.00 Mäntymotelli
Rantasalmi 1.12. 10.00 Osuuspankki
Sulkava 1.12. 13.00 Osuuspankin kerhotila
Virtasalmi 3.12. 10.00 Yhteispalvelupiste
Mikkeli 7.12. 10.00 Rantakylätalo II-kerros Naistinkisali
Puumala 10.12. 10.00 Osuuspankin kerhohuone
Ristiina 10.12. 13.00 Löydön kartano
Kokousaikataulu myös netissä:
www.mtk.fi/liitot/etelasavo/ajankohtaista/fi_FI/syyskokoukset/
Verotililakiuudistus koskee alkutuottajia
kuten maa- ja metsätalouden harjoittajia
sekä niitä alkutuottajia, jotka
toimivat myös työnantajina. Uusi verotililaki
tuli voimaan 14.8.2009. Verotililaki
on uusi menettely, joka muuttaa
oma-aloitteisten verojen ilmoittamista
ja maksamista. Uusilla säännöksillä
pyritään yksinkertaistamaan verohallinnon
ja verovelvollisen välillä tapahtuvaa
maksuliikennettä sekä käyttämään
apuna mahdollisimman paljon
nykytekniikkaa.
Uuden lain mukaan verotilimenettelyyn
siirretään varainsiirtoveroa lukuun
ottamatta kaikki oma-aloitteiset verot
mm. arvonlisävero, työnantajan toimittamat
palkkojen ennakonpidätykset ja
sosiaaliturvamaksut. Verotili on kaikilla
sekä yksityisillä henkilöillä että yrityksillä.
Verotili on kooste veronmaksajan
oma-aloitteisista veroista ja se
on maksajakohtainen.
Verotilimenettelyssä alkutuottajat ja
yrittäjät antavat kausiveroilmoituksen,
joka korvaa mm. aikaisemmin käytössä
olleet valvontailmoituksen ja alkutuottajan
arvonlisäveroilmoituksen.
Kausiveroilmoituksella ilmoitetut verot
lasketaan yhteen ja verojen määrä ilmoitetaan
verohallinnolle. Ilmoituksen
Anu Raatikainen
VerotililakiuudistusTeksi:
jälkeen verovelvollinen maksaa verotilimaksut
verotilille eli verohallinnon
pankkitilille. Maksaja käyttää henkilökohtaista
viitenumeroa eli verotiliviitettä,
joka pysyy samana maksusta ja ilmoituskaudesta
toiseen.
Yritykset ja yhteisöt ilmoittavat ja
maksavat verotiliveroja säännöllisesti
joko kuukausittain, neljännesvuosittain
tai kalenterivuosittain. Suurin osa
maa- ja metsätalouden harjoittajista
on kalenterivuosiryhmässä, jota uudistus
koskee ensimmäisen kerran helmikuussa
2011. Kausiveroilmoituksen
kuukausittain antavat ovat ehtineet tutustua
uuteen verotilimenettelyyn jo
vuoden ajan, samoin kuin ne alkutuottajat,
jotka ovat maksaneet palkkoja
vuonna 2010.
Osalla pienistä yrityksistä on oikeus
pidennettyihin neljännesvuosittaisiin tai
vuosittaisiin maksujaksoihin. Yritykset,
joiden liikevaihto on enintään 25 000 e/
kalenterivuosi voivat tehdä kausiveroilmoituksen
vuosittain ja yritykset, joiden
liikevaihto on enintään 50 000 e/kalenterivuosi
neljännesvuosittain. Yrityksille,
joilla on ns. pidennetty ilmoitusjakso,
lähetetään verohallinnosta tieto.
Kausiveroilmoituksen voi antaa sähköisesti
mm. Verotili-palvelussa. Kuukausittain
ja neljännesvuosittain sähköisesti
annetun kausiveroilmoituksen
tulee olla perillä viimeistään sen kalenterikuukauden
12. päivänä, jona kohdekauden
vero tai maksu on lain mukaan
ilmoitettava. Paperilla annettavan
ilmoituksen puolestaan tulee olla
perillä jo kuukauden 7. päivä. Verotiliverojen
yleinen eräpäivä on joka kuukauden
12. päivä. Jos 12. päivä ei ole
pankkipäivä, eräpäivä siirtyy seuraavaksi
pankkipäiväksi. Ne arvonlisäverovelvolliset,
jotka ovat kalenterivuosimenettelyssä
antavat kausiveroilmoituksen
ja maksavat arvonlisäveron
28.2. mennessä.
MTK:n keskusliiton sosiaali- ja veropolitiikkaryhmän
johtaja Timo Sipilän
mielestä uusi verotililaki ei tuo mitään
ratkaisevaa parannusta maa- ja metsätalouden
harjoittajien tilanteeseen.
Sipilä näkee verotililain uudistuksessa
hyvänä asiana sen, että se on antanut
mahdollisuuden joillekin yrittäjille siirtyä
alv-ilmoituksissa neljännesvuosimenettelyyn
mutta samalla säilyttänyt
alkutuottajien mahdollisuuden pysyä
vuosimenettelyssä. Sipilän mielestä
erittäin haasteellista uudessa verotililaissa
on se, että sanktiot myöhästymisistä
ovat ankarat.