8 Elinvoimaisen maaseudun puolesta
MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI <strong>2010</strong> 9 Joroisista miljoona kiloa porkkanaa maailmalle Joroisten Kerisalosta, Tia ja Sakari Meskasen tilalta lähtee vuosittain noin miljoona kiloa porkkanaa suomalaisten ruokapöytiin. Nykyaikainen tuotantoketju ja 1600 kuutiota vetävät kylmäsäilytystilat takaavat sen, että porkkanaa voidaan toimittaa tukkujen kautta kuluttajille aina maalis-huhtikuuhun saakka. Tilalla kasvatetaan porkkanaa noin 18–19 hehtaarin alalla. Tila työllistää ympärivuotisesti viljelijäpariskunnan lisäksi kuusi vierasta työntekijää. Syksyllä, porkkanan nostoaikaan väkeä on töissä yhteensä kymmenkunta henkeä. Kun Tia ja Sakari Meskanen aloittivat porkkanan kasvattamisen Sakarin vanhempien jälkeen vuonna 1988, porkkanasta maksettiin nykyrahaksi muutettuna sama kilohinta kuin nyt. – Kyllähän tuottavuus on todella kasvanut noista ajoista rajusti. Jos silloin olisi tuotettu sama määrä kuin nyt, tarvittaisiin töihin ainakin 50 ihmistä, Sakari Meskanen sanoo. Meskasen tilalla tuotannon eri vaiheet on koneellistettu. Kylvö ja nosto tapahtuvat koneellisesti, samoin kuin porkkanoitten pesu, lajittelu ja pakkaaminen. Sakari Meskanen kertoo, että -90-luvun puolivälissä hankittu pakkauskone nosti tuotantoa merkittävästi. – Silloin mietittiin, että pannaanko pillit pussiin, vai hankitaanko pakkauskone. Kone nimittäin oli kannattavan tuotannon kannalta aivan ratkaiseva investointi, Sakari muistelee ja sanoo pohtineensa vaimonsa kanssa, että 400 000 markkaa maksavan koneen hinnalla olisi saanut komean omakotitalon. Sakari Meskanen tuottaa tilallaan kuuden työntekijän voimin noin miljoona kiloa porkkanaa vuodessa suomalaisten ruokapöytiin. Porkkananviljelyssä maataloustukien osuus ei ole kannattavan toiminnan kannalta niin merkittävää kuin vaikkapa viljan tuotannossa. Meskanen harmittelee, että kova kilpailu ajaa kuitenkin myös heidän alaansa koko ajan entistä tiukemmalle. – Suomalaisessa maataloudessa turvattomuus lisääntyy koko ajan. En oikein tiedä kuka siitä loppupelissä hyötyy, Sakari Meskanen pohtii. Hänen mielestään hyötyjiä eivät ole tietenkään suomalaiset viljelijät, mutta eivät myöskään kuluttajat. – Jos EU:ssa mennään siihen suuntaan, että kaikki tuotanto EU-alueella on ”kotimaista”, niin suomalaiselle maanviljelylle voidaan pistää lappu luukulle, Meskanen uskoo. Hänestä luomun ja lähiruuan tuottaminen ovat hyviä tavoitteita, mutta niillä ei pystytä turvaamaan koko ruuan tuotantoa taloudellisesti. – Minusta lähiruoka on ruokaa, joka on tuotettu ylipäätään Suomessa. Tällä hän tarkoittaa sitä, että esimerkiksi porkkananviljelyssä viljelijä ei voi kannattavasti toimittaa muutaman sadan kilon eriä eri puolille lähialuetta. Tukkukaupan jakelu toimii lisäksi Suomessa Meskasen mukaan tehokkaasti ja laadukkaasti. – Kukaan ei suostu maksamaan ylimääräistä siitä, että paikalliset viljelijät voisivat toimittaa vaikkapa kouluille ja laitoksiin ruokaraaka-aineita, vaikka hurskaasti aina niin toivotaan. Meskasten tilalta lähtee valmiiksi pakattuna porkkanoita muun muassa Helsinkiin suoraan tukkukaupalle kerrallaan 3 000–10 000 kiloa. Rahtikulut tällaisissa toimituserissä ovat aivan muuta luokkaa kuin sadan kilon toimituksissa. Yksi iso ongelma maataloudessa on Meskasen mukaan siinä, että harmittavan moni viljelijä jättää vieläkin oikean kustannuslaskelman tekemättä. Kannattavuus perustuu tiloilla hänen mukaansa ”ilmaiseen työvoimaan”, tai perämetsien tuottoon. Tällöin vääristyvät todelliset tuottajahinnat.