Esse 20/2013 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat
Esse 20/2013 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat
Esse 20/2013 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
www.esse.fi<br />
<strong>Espoon</strong> <strong>seurakuntasanomat</strong><br />
<strong>20</strong> | 16.5.<strong>20</strong>13<br />
<strong>Esse</strong> | <strong>Espoon</strong> <strong>seurakuntasanomat</strong> | <strong>20</strong> | 16.5.<strong>20</strong>13<br />
2<br />
Tuomiokirkko | <strong>Espoon</strong>lahti | Leppävaara<br />
Olari | Tapiola | Kauniainen<br />
Kasvun<br />
paikka<br />
Piipahdin viikonloppuna ystäväni<br />
puutarhapalstalla. Kesäinen lämpö<br />
oli houkutellut ihmiset aariensa ääreen.<br />
Vielä illan suussa joku käänsi<br />
maata, toisaalla kylvettiin ja siivottiin<br />
mansikkapenkkejä viime kesän<br />
lehdistä. Jollakulla oli kaikki jo valmista. Siemenet<br />
odottivat harsolla peitetyn mullan alla kasvun<br />
alkamista.<br />
Seurueessa ollut brittiläinen vieras totesi ystävälleni,<br />
että vielä on vähän kitkemistä. Lausahdus<br />
kertoi ihanteesta, jossa puutarhassa on säntillinen<br />
järjestys. Vihannesmaan penkit ovat suorassa<br />
ja mustasta mullasta nousevat vain ”oikeat”<br />
kasvit.<br />
Rikkaruoho on kasvi, joka kasvaa ihmisen mielestä<br />
väärässä paikassa. Kaikki puutarhaviljelijät<br />
tuskailevat omiensa kanssa. Yhdellä on riesana<br />
juolavehnä ja ohdake, toisella vuohenputki, peltokorte<br />
tai nokkonen, parhailla koko setti.<br />
Koska en pysty puutarhassani tavoittamaan likikään<br />
täydellistä järjestystä, olen yrittänyt opetella<br />
rakastamaan rikkaruohoja. Ainakin niitä voi<br />
kitkiessään ihailla. Miten onkaan juolavehnä voimakas:<br />
se kasvaa tiukimman saven läpi, joskus jopa<br />
puun ja muovinkin läpi. Eikä ole kranttu, vaan<br />
tyytyy vähään.<br />
Kaupungin puutarhapalstoilla on helppo nähdä<br />
kuinka erilaisia tavoitteita tarhureilla on. Hyödyn,<br />
käytännöllisyyden ja kauneuden liittoja rakennetaan<br />
tuhannella ja yhdellä tavalla. Ahkeruus<br />
yleensä palkitaan, mutta kasvu tulee kaikille<br />
lahjana.<br />
Puutarhanhoidossa on kyse pyrkimyksestä johonkin<br />
– vaikka maatilkkunsa valjastaisi kukkakedoksi,<br />
siinäkin hamutaan tiettyä ihannetta kohti.<br />
Vanhan viisauden mukaan parhaiten onnistuu,<br />
jos tavoittelee tasapainoa. Lajikirjo on kohdallaan<br />
ja kullakin kasvilla on suotuisa elinympäristö, on<br />
sopivasti valoa, vettä ja ravintoa.<br />
Ensi sunnuntaina, helluntaina, moni on jälleen<br />
sormet mullassa pihassa, parvekkeella tai palstalla.<br />
Vähintään katse saattaa vaeltaa metsänlaidan<br />
valkovuokkomeressä.<br />
Helluntai, kevään heleä juhla, on kristillisen<br />
seurakunnan syntymäpäivä. Puutarhapuuhissani<br />
jäin miettimään: Jos seurakunta olisi puutarha,<br />
niin millainen se mahtaisi olla? Järjestyksessä?<br />
Kaunis, runsas, kasvua täynnä? Jotenkin aavistelen,<br />
että siellä olisi paikkansa myös niille kasveille,<br />
joita me ihmiset kutsumme rikkaruohoiksi.<br />
Urpu Sarlin<br />
päätoimittaja<br />
urpu.sarlin@evl.fi<br />
Helluntai<br />
maistuu makealta<br />
Haaga-Helian opiskelijat Konsta<br />
Koistinen ja Jouni Linblad<br />
suunnittelivat leivokset neljälle<br />
pyhäpäivälle. Olarin seurakunta<br />
tarjoaa tuulihatut helluntaina.<br />
Tavallisesti kirkkokahveilla<br />
tarjotaan<br />
perinteistä pullaa<br />
tai vastaavaa, mutta<br />
Olarin seurakunnan<br />
kahvileipätarjonta päivitetään<br />
<strong>20</strong>10-luvulle. Idean isä<br />
Vilppu Huomo on Olarin seurakunnan<br />
seurakuntapastori.<br />
”Aloin miettiä, miltä eri pyhät<br />
voisivat maistua ja millaiset<br />
maut voisivat välittää pyhien<br />
sanomaa”, Huomo kertoo.<br />
”Miltä esimerkiksi pääsiäinen<br />
maistuu tai miltä adventti<br />
voisi näyttää lautasella?”<br />
Vilppu Huomo oli Ranskassa<br />
matkatessaan syönyt niin<br />
hyviä leivoksia, että alkoi pohtia<br />
kotiin palattuaan, miksei<br />
niitä voisi olla tarjolla Suomessakin<br />
– seurakunnissa ja kirkkokahveilla<br />
perinteisen pullan<br />
sijasta.<br />
”Vastaavia leivoksia ei ole toteutettu<br />
missään muualla maailmassa.<br />
Idea on tässä suhteessa<br />
ainutlaatuinen.”<br />
Päivitys<br />
Kun restonomiksi Haaga-Helian<br />
ammattikorkeakoulussa<br />
opiskelleet Konsta Koistinen ja<br />
Jouni Lindblad ottavat keittiön<br />
haltuunsa, tuoksut huumaavat<br />
vierestä seuraavan. Valmisteilla<br />
on helluntaille omistettu<br />
keväänkeveä tuulihattu, joka<br />
saa ajankohdan liturgisen värin<br />
mukaisen punaisen sokerikuorrutuksen.<br />
Konsta Koistinen ja Jouni<br />
Lindblad ryhtyivät opinnäytetyönään<br />
suunnittelemaan, mitä<br />
hyvää kirkkokansalle voisi<br />
tarjota kahvin kera ja päätyivät<br />
tutkimaan Raamatun aikaista<br />
makumaailmaa.<br />
Kyseessä lienevät ensimmäinen<br />
tämäntyyppisellä idealla<br />
toteutetut leivonnaiset maailmassa.<br />
”Ravintolamuseossakaan ei<br />
löytynyt tietoa tällaisista. Luostarileivoksia<br />
toki on, mutta<br />
tietylle pyhäpäivälle omistettuja<br />
leivonnaisia ei ole tietoomme<br />
tullut”, Lindblad sanoo.<br />
Tulevan helluntain kirkkokahveilla<br />
Olarin seurakunnassa<br />
on tarjolla tuulihattuja<br />
raparperitäytteellä.<br />
”Mietimme, että pyhät leivokset<br />
jakautuisivat tasaisesti<br />
kirkkovuoteen ja niissä olisi<br />
huomioitu kunkin ajankohdan<br />
liturgiset värit. Päädyimme<br />
suosituimpiin pyhäpäiviin<br />
eli ensimmäiseen adventtiin,<br />
laskiaissunnuntaihin, pääsiäissunnuntaihin<br />
ja helluntaihin”,<br />
Koistinen kertoo.<br />
Yhteinen uskontotieto – vai oman<br />
uskonnon opetus? Vuorovaikutustaidot<br />
– vai vahva identiteetti? Sekä<br />
että, ehdotan minä. Aloittaisin opetuksen<br />
oman uskonnon tai elämänkatsomustiedon<br />
tarinoilla. Yläkoulussa<br />
yhdistäisin ryhmät ja harjoittelisin<br />
dialogia. Sopiva siirtymäkohta<br />
voisi olla se, jossa nuoret käyvät<br />
rippikoulun tai prometheus-leirin.<br />
Taneli Kylätasku | Yhdessä vai erikseen? | sivu 4<br />
Adventti maistuu nuorten restonomien<br />
leivonnaisissa valkosuklaalta,<br />
kardemummalta ja<br />
mantelilta. Laskiaissunnuntain<br />
leivos on puolestaan vihreäväritteinen<br />
pistaasibaklava.<br />
Pääsiäisleivokseksi he suunnittelivat<br />
väreiltään valkokultaisen<br />
suklaahunajatartaletin,<br />
jota koristaa kristusmonogrammi.<br />
”Kristilliseen symboliikkaan<br />
ja kulttuuriin oli mielenkiintoista<br />
tutustua – koskettaahan<br />
se hyvin suurta osaa luterilaisesta<br />
kansasta, Koistinen<br />
toteaa.<br />
Kirkkovuosileivosten raakaaineet<br />
on haettu kirkon leivontaperinteistä<br />
ja -historiasta.<br />
”Perehdyimme Raamatun<br />
ajan ruokakulttuuriin apunamme<br />
muutama hyvä lähdeteos.<br />
Lähi-idän makumaailmasta<br />
löytyi pähkinöitä, mantelia, hunajaa<br />
ja siirappia, joita olemme<br />
käyttäneet leivoksissamme”,<br />
Lindblad sanoo.<br />
Helluntaileivos<br />
tuulihattu juhlistaa<br />
kirkon syntymäpäivää<br />
ja kuvastaa Pyhän<br />
Hengen keveyttä.<br />
Helluntaileivos eli raparperitäytteinen<br />
tuulihattu juhlistaa<br />
kirkon syntymäpäivää ja kuvastaa<br />
Pyhän Hengen keveyttä.<br />
”Halusimme tehdä leivokset,<br />
jotka olisivat hyviä ja halusimme<br />
käyttää kauden raaka-ainetta,<br />
joten tässä on sisällä raparperikreemi.”<br />
Helluntain tuulihatun toinen<br />
täytevaihtoehto oli alkutilanteessa<br />
ruusuvesi, joka olisi<br />
raparperia paremmin sopinut<br />
Raamatun antamiin raameihin<br />
ja kirkolliseen teemaan.<br />
Tansaniassa.<br />
Erne Hakala kuvattiin lastenlääkäri<br />
Leena Pasasen<br />
takapihalla Ilembulassa<br />
pääsiäisenä <strong>20</strong>10.<br />
Kuva: Mark Okello<br />
Sen käyttö on kuitenkin hyvin<br />
hankalaa. Jouni Lindbladin<br />
mukaan ruusuvesi on suomalaiseen<br />
makuun hieman erikoinen,<br />
jopa saippuainen. Aromi<br />
vielä voimistuu täytemassassa.<br />
”Tuulihatulla on myös ranskankielinen<br />
nimi ’pet de nonne’<br />
eli nunnan tuhnu, joten etymologia<br />
sopii hyvin helluntaihin”,<br />
Koistinen naurahtaa.<br />
Miehet suunnittelivat kullekin<br />
päivälle alkuun kaksi leivonnaisvaihtoehtoa.<br />
He testasivat<br />
ensin itse, pystyvätkö tekemään<br />
reseptit. Tämän jälkeen<br />
leivoksia testaamaan pääsi<br />
koemaistoraati. Mukana maistelemassa<br />
oli myös idean isä,<br />
pastori Vilppu Huomo ja yksi<br />
tavallinen kaduntallaajakin oli<br />
kertomassa mielipiteitään.<br />
”Mietimme näitä sadalle ihmiselle<br />
ja saimme apua yhteistyökondiittorilta<br />
siinä, miten<br />
tarjoileminen ja tekeminen onnistuu.<br />
Sadan helluntaileivonnaisen<br />
tekemiseen meiltä yhdessä<br />
menee pari kolme tuntia”,<br />
Lindblad arvioi.<br />
Tuoreet restonomit toivovat,<br />
että luoduista leivoksista muodostuisi<br />
seurakunnissa uusi perinne,<br />
joka leviäisi ympäri Suomea.<br />
He omistavat opinnäytetyönsä<br />
alkuvuonna <strong>20</strong>13 menehtyneen<br />
Haaga-Helian lehtorin,<br />
Outi Westmanin muistolle.<br />
Hän syttyi alun alkaen Vilppu<br />
Huomon leivosidealle.<br />
Koistisen ja Lindbladin yhteistyö<br />
on sujunut moitteettomasti<br />
ja heidän suunnitelmissaan<br />
on panna pystyyn toiminimi.<br />
Kysymykseen, voisivatko he<br />
lähteä valloittamaan seurakuntia<br />
kondiittoreina, he suhtautuvat<br />
myönteisesti. Intohimoa ja<br />
omistautuneisuutta, halua valmistaa<br />
ruokaa rakkaudesta ruokaan<br />
– sitä Koistisella ja Lindbladilla<br />
on ainakin kosolti.<br />
”Tavoitteena, suunnitelmana<br />
ja haaveenamme on, että voisimme<br />
hyödyntää ammattitaitoamme”,<br />
Koistinen summaa.<br />
Teksti: Outi Ikonen<br />
Kuva: Katri Saarela<br />
Pyhän tuoksu.<br />
Konsta Koistinen ja<br />
Jouni Lindblad leipoivat<br />
helluntaille leivokset.<br />
Kansi Kaupunkipolut Sarjassa esitellään <strong>Espoon</strong> kaupunkipolkuja | myös verkossa www.kaupunkipolut.fi<br />
Kaisa perusti kodin<br />
Bodomjärven pohjoispäässä<br />
on vanha ratsutila ja herraskartano<br />
Backby.<br />
Sen ensimmäinen omistaja<br />
oli 1540-luvulla Erik Michelsson.<br />
Laajimmillaan kartanon alueet<br />
käsittivät yli 1000 hehtaaria<br />
maata. Vanhojen aikojen tapaan<br />
kartano oli kaikessa omavarainen.<br />
Kaisankoti toimi alkuun Kauniaisissa.<br />
Kun Backbyn kartano<br />
ja jäljellä olevat kuusi hehtaaria<br />
tulivat myyntiin 1957, Kaisankoti<br />
siirtyi nykyisille sijoilleen.<br />
Presidentti Kallion puoliso<br />
Kaisa Kallio sai aikoinaan<br />
60-vuotislahjaksi keräysvaroina<br />
rahasumman, jolla hän perusti<br />
lepokodin henkisesti - tai fyysisesti<br />
väsyneille naisille.<br />
Näin syntyi Kaisankoti.<br />
Nykyään Kaisankoti on kylpylä-<br />
ja hyvinvointipalveluja<br />
tarjoava kartanohotelli.<br />
Teksti ja kuva<br />
Mauritz Hellström<br />
<strong>Esse</strong> | <strong>Espoon</strong> <strong>seurakuntasanomat</strong> | <strong>20</strong> | 16.5.<strong>20</strong>13<br />
3
Change language