Simpsonit rukoilevat ahkerasti Olarin kirkko avoinna ...
Simpsonit rukoilevat ahkerasti Olarin kirkko avoinna ...
Simpsonit rukoilevat ahkerasti Olarin kirkko avoinna ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
6 esse ❘ 12.1.2012 12.1.2012 ❘ esse 7<br />
Kaikkea maan ja taivaan väliltä.<br />
Leppävaaran seurakunnassa vietetään Kasteen vuotta<br />
Kaste koskettaa kaikkia!<br />
Rukouskirja eli ajan mukana ja<br />
muokkasi elämäntapaa<br />
Terve Koti<br />
Jyrki Lohi Lkv<br />
0500 425 158<br />
Tunnettu, kokenut ja ammattitaitoinen<br />
välittäjä! Huomaavaista, kuuntelevaa palvelua<br />
perinteisin tavoin, väkevin, nykyaikaisin keinoin!<br />
Pyydä ilmainen arvio ja välitystarjous!<br />
Kuunkehrä 2 B, Espoo. jyrki.lohi@jyrkilohi.fi www.jyrkilohi.fi<br />
Välityspalkkioni on 3,6 % velattomasta myyntihinnasta, sisältäen Alv:n.<br />
VVO-kotikeskus<br />
Mannerheimintie 168a | 00300 Helsinki<br />
Avoinna ma-pe 9 -16<br />
Puh. 020 508 3442 | espoo@vvo.fi<br />
www.vvo.fi<br />
Uusia vuokrakoteja<br />
Espoon Suurpeltoon!<br />
VAKUUSMAKSU<br />
VAIN 250 €<br />
Suurpelto sijaitsee Espoossa, Turunväylän ja Kehä II:n varrella,<br />
noin puolen tunnin bussimatkan päässä Helsingin keskustasta.<br />
Suurpellosta rakentuu uniikki puistokaupunki.<br />
Piilipuuntie 25 muodostuu kolmesta eri korkuisesta kerrostalosta,<br />
joista jokaisella on oma tehostevärinsä vaaleassa julkisivussa.<br />
Taloissa on hissit. Jokaisella asunnolla on lasitettu<br />
parveke. Asuntojen sisustusmateriaalit ovat vaaleita. Maksuton<br />
pesutupa. Talosauna. Sähköpistokkeellisia autopaikkoja.<br />
Piilipuuntie 25, arvioitu valmistuminen 02/2012<br />
Asuntotyypit m 2 vuokra, €/kk<br />
1h+kk+alkovi+p 36,5 725–753<br />
2h+kt+p 43,5 788–819<br />
2h+kk+p 44–50,5 792–859<br />
2h+k+p 54 850–883<br />
3h+k+s+p 69,5 1078–1108<br />
Vesimaksu ja laajakaistayhteys sisältyvät vuokraan. VVO:n<br />
asunnot ja talojen yhteistilat ovat savuttomia. Vuokrasopimuksen<br />
ensimmäinen mahdollinen irtisanomispäivä on<br />
12 kk sopimuksen alkamisajankohdasta. Ei varallisuusrajoja.<br />
Katso kohteen virtuaaliesittelyt ja lisätiedot osoitteesta<br />
www.vvo.fi/piilipuuntie25.<br />
Muuta meille!<br />
Yritysnumeroihimme (020 508 xxxx) soittaminen maksaa Soneran hinnaston mukaisesti kotimaan lankapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min ja matkapuhelimesta 8,28 senttiä/puhelu + 17 snt/min.<br />
Kasteen teemavuonna iloitaan<br />
kasteesta ja syvennetään ymmärrystä<br />
siitä.<br />
Kasteen vuosi on suunnattu kaikille<br />
aiheesta kiinnostuneille.<br />
”Haluamme muistuttaa, että<br />
on olemassa joku, joka on ihmistä<br />
suurempi ja jonka läsnäolosta kaste<br />
on konkreettinen osoitus”, Leppävaaran<br />
seurakunnan pastori Aija<br />
Pöyri sanoo.<br />
Teema näkyy Leppävaaran seurakunnan<br />
viikkotoiminnassa sekä<br />
kymmenenä erityistapahtumana.<br />
Koko seurakunta on haastettu<br />
mukaan neulontatalkoisiin, jotta<br />
jokainen uusi Leppävaaran seurakuntalainen<br />
saa jalkaansa kastetöppöset.<br />
Kaste yhdistää työntekijöitä<br />
ja seurakuntalaisia<br />
Kauneimmat kastevirret ja kastemekkonäyttely<br />
ovat lapsiperheille<br />
sopivia tilaisuuksia, mutta teemavuonna<br />
on tarjolla runsaasti myös<br />
aikuisille suunnattuja tapahtumia:<br />
esimerkiksi ekumeeninen kastepaneeli<br />
sekä luento ”Kaste Raamatussa”.<br />
”Kaste koskettaa jokaista. Meistä<br />
enemmistö on kastettu tai ollut<br />
kantamassa lastaan kasteelle ja<br />
moni on jonkun lapsen kummi tai<br />
isovanhempi”, toteaa Leppävaaran<br />
seurakunnan lapsityönohjaaja<br />
Merja Saravuo.<br />
Idea kastevuodesta sai alkunsa<br />
seurakunnan työntekijöiden oivalluksesta,<br />
että kaste yhdistää luontevasti<br />
seurakunnan eri työmuotoja<br />
toisiinsa.<br />
”Leppävaara on Espoon lapsirikkain<br />
alue. Haluamme panostaa<br />
siihen, että kohtaamme kasteperheet<br />
perustyössämme entistä paremmin”,<br />
Merja Saravuo sanoo.<br />
Teemavuosi huipentuu 14. lokakuuta<br />
vietettävään kastepäivään,<br />
jolloin voi helposti ja vaivattomasti<br />
tulla itse tai tuoda lapsensa kasteelle.<br />
Leppävaaran seurakunta tarjoaa<br />
perheille kaiken kastejuhlassa tarvittavan.<br />
Kasteen merkitystä<br />
ei tunneta<br />
Kasteiden määrä on merkittävästi<br />
vähentynyt pääkaupunkiseudulla.<br />
Vuonna 2010 Espoossa syntyneistä<br />
lapsista kastettiin 66,3 prosenttia,<br />
kun vuonna 2003 luku oli 81 prosenttia.<br />
Aija Pöyri huomauttaa, että teemavuosi<br />
ei ole reaktio muutokseen.<br />
”Haluamme nostaa esille kasteen,<br />
joka on pitkään ollut automaatio,<br />
jonka merkitystä ei ole pysähdytty<br />
miettimään.”<br />
Saravuon ja Pöyrin mielestä ihmisten<br />
tietämys kasteen merkityksestä<br />
ja käytännöistä on viime vuosina<br />
vähentynyt.<br />
”Teemavuosi nostaa esiin sen,<br />
mitä kaste ihmiselle antaa”, Aija<br />
Pöyri sanoo.<br />
Matti Karppinen/Kuvakotimaa<br />
Leppävaaran seurakunta panostaa kasteen vuoteen. Teemavuoden aikana on kymmenen aiheeseen liittyvää erityistapahtumaa,<br />
ja vuoden huipentuma on 14. lokakuuta vietettävä kastepäivä.<br />
Vuoden 1701 virsikirja on<br />
kenties vaikuttavin kirja koko<br />
Suomen historiassa Raamatun<br />
jälkeen. Sen sisältö kesti<br />
käytössä 1880-luvun lopulle<br />
asti, melkein 200 vuotta.<br />
Suomalaiset maalaukset kertovat<br />
myös rukousten rikkaasta<br />
käytöstä, historioitsija<br />
Pekka Tuomikoski kirjoittaa.<br />
Vanha virsikirja oli kotien ainut<br />
käyttökirja. Virsien lisäksi<br />
nahkakantiset painokset<br />
sisälsivät paljon muutakin.<br />
Kalenteriosio, ajantieto, pyhimysluettelo<br />
ja hyödylliset taivaankappaleiden<br />
liikkeet ovat vain muutamia<br />
esimerkkejä rikkaan virsikirjan<br />
annista. Kirkkohistoriallinen<br />
osuus oli niin ikään laaja, mutta se<br />
keskittyi enimmäkseen raamatunhistoriaan.<br />
Kirja levisi laajalle, sitä siteerattiin<br />
ja siitä veisattiin <strong>ahkerasti</strong>.<br />
Ja siitä rukoiltiin totisia rukouksia<br />
elämän pyörteissä. Vanhan virsikirjan<br />
Rukouskirjassa on paljon<br />
unohdettuja, nykyihmisen näkökulmasta<br />
mielenkiintoisia katkelmia.<br />
Eräs näistä on Tuomarin Rukous.<br />
Siinä tuomari rukoilee ennen<br />
istunnon alkua itselleen viisautta ja<br />
Jumalan johdatusta.<br />
Sävy rukouksessa on hyvin köyhää<br />
suosiva, ja syrjäytettyjen asia<br />
suorastaan hengellistetään.<br />
Virsikirjassa tuntui<br />
piipputupakan tuoksu<br />
Rukouskirjan teemat heijastelevat<br />
omaa aikaansa. Suomen henkinen<br />
ilmasto oli 1700-luvulla puhdasoppisuuden,<br />
työn ja kuolemanpelon<br />
kyllästämä. Pula- ja sota-ajat,<br />
muun muassa Isonvihan aika, koettelivat<br />
maatamme.<br />
Vaikeissa vaiheissa Rukouskirja<br />
oli varmasti kovassa käytössä monissa<br />
perheissä. Minä löysin hankkimastani<br />
vanhasta piipputupakalta<br />
tuoksuvasta virsikirjasta monia<br />
koskettavia tuntoja. Nykyihmiselle<br />
”käännettynä” niistä toivottavasti<br />
voi henkiä vanhan ajan tunnelmaa.<br />
Tutkiessani eri versioita vuonna<br />
1701 hyväksytystä virsikirjasta olen<br />
todennut, että Rukouskirja eli aikojen<br />
saatossa omaa elämäänsä.<br />
Virsikirja säilyi lähes 200 vuotta<br />
samana, mutta Rukouskirja<br />
muuttui ajan tarpeiden mukaan.<br />
Vuodesta 1701 eteenpäin Rukouskirjan<br />
osuus paisui koko ajan. Rukousten<br />
määrä kasvoi ja aiheet monipuolistuivat.<br />
Vuonna 1886, kun<br />
lähes parisataavuotinen virsikirja<br />
vaihtui uuteen, Rukouskirja säilytti<br />
ainakin uudessa ohjepainoksessa<br />
oman jyhkeän luonteensa ja<br />
asemansa. Rukouksia oli enemmän<br />
kuin koskaan.<br />
Maalaukset<br />
ammensivat aiheita<br />
Rukoukset ja virret ovat myös kulttuurihistoriaa.<br />
Aleksis Kiven Seitsemästä<br />
veljeksestä ja monista suomalaisista<br />
maalauksista voi löytää<br />
hyviä esimerkkejä siitä, kuinka<br />
monipuolisesti virsikirjaa ja Rukouskirjaa<br />
käytettiin.<br />
Myös almanakan käyttö oli<br />
yleistä nimenomaan virsikirjojen<br />
liiteosioiden pohjalta, olihan<br />
siellä ”ikuinen kalenteri”. Vaikka<br />
almanakkojen painaminen monopolisoitiin,<br />
saivat virsikirjantekijät<br />
edelleen painaa omia kalentereitaan.<br />
Niistä luovuttiin vasta<br />
1880-luvulla, kun vanha virsikirja<br />
jäi lopullisesti historiaan.<br />
Vanha virsikirja kaikkine liitteineen<br />
oli ennen muuta ”kodin ainoa<br />
käyttökirja”, suureen ja mahtipontiseen<br />
Raamattuun kun ei tavallisella<br />
kansalla ollut varaa.<br />
Vanhan virsikirjan pitkä historia<br />
Vanha virsikirja sisälsi satojen<br />
vuosien virsiperinnettä. Lähes<br />
kaikki 1500- ja 1600-lukujen virret<br />
on sisällytetty myös 1700-luvun<br />
virsikirjaan.<br />
Vuoden 1701 virsikirjan synty oli<br />
läheisessä yhteydessä niin kutsutun<br />
Vanhan ruotsalaisen virsikirjan<br />
muodon kanssa.<br />
Piispa Johannes Gezelius<br />
Nuorempi esitti vuonna 1691<br />
kansliakollegion kokouksessa<br />
tyytymättömyytensä aikaisempiin<br />
virsikirjoihin. Suomalaisittain<br />
uudistyö nytkähti liikkeelle<br />
ruotsalaisten esikuvien mukaisesti,<br />
mutta silti omaa uraansa<br />
edeten.<br />
Kuningas nimitti Johannes<br />
Gezelius Nuoremman virsikirjatyön<br />
johtoon. Ruotsalaisten esikuvien<br />
mukaisesti vuoden 1701<br />
virsikirjaan tuli täsmälleen 413<br />
virttä. Uusi teos sai nimekseen<br />
Suomalainen Wirsikirja.<br />
Rukoukset hiipuivat<br />
pois virsikirjasta<br />
Aika muuttui lopullisesti vanhan<br />
virsikirjan jäädessä historiaan.<br />
Vähitellen virsikirjasta tuli nimenomaan<br />
virsikirja sanan varsinaisessa<br />
merkityksessä, sillä vuoden<br />
1938 uuteen virsikirjaan rukouksellinen<br />
aineisto liittyi löyhemmin<br />
kuin vanhan virsikirjan kansanpainokseen.<br />
Kirjojen ostamisen ja suomenkielisen<br />
kirjallisuuden laajentumisen<br />
aikakaudella oli tästä eteenpäin<br />
varaa painaa omia erillisiä rukouskirjojakin.<br />
Näin Virsikirjan ja rukouskirjan<br />
parisataavuotinen taival<br />
päättyi huomaamattomasti.<br />
Nykyisen virsikirjankin liiteosiossa<br />
on joitakin rukouksia, mutta<br />
ei yhtä itsestään selvästi kuin vanhassa<br />
virsikirjassa. Nykyajan virsikirjojen<br />
takaosien rukoukset liittyvät<br />
leimallisemmin kirkollisiin erityistilanteisiin.<br />
Vanhaan aikaan huomioitiin<br />
se, että näitä rukouksia luettiin ääneen<br />
kodin ainoasta kirjasta, vanhasta<br />
virsikirjasta, jokapäiväisen<br />
hengellisen elämän virvoituksena.<br />
Moniosainen rukoussarja alkaa<br />
Pekka Tuomikoski<br />
Pekka Tuomikoski /<br />
Kotimaadeski<br />
Julkaisemme tämän vuoden lehdissä<br />
historioitsija Pekka Tuomikosken<br />
kokoaman rukoussarjan<br />
Vanhan kansan rukouksia vuoden<br />
1701 virsikirjan rukouskirjan pohjalta.<br />
Tuomikosken nykysuomentamiin<br />
teksteihin liittyy aihetta selventävä<br />
johdanto, kuva kirjan sivusta<br />
sekä palstan logo, jonka on tehnyt<br />
graafikko Tarja Patrikainen.<br />
Ahkerasti käytetyt rukoukset<br />
kuvaavat ihmisten arkea. Niillä on<br />
pitkät juuret ja ne ovat vaikuttaneet<br />
kansakunnan tapoihin, kehitykseen<br />
ja ajatteluun. Kyseessä<br />
on hengellinen aarteisto, joka<br />
avaa näkökulmaa menneeseen<br />
maailmaan.<br />
Tuomikosken taustatekstit valaisevat<br />
kiinnostavasti tuon ajan<br />
elämää. Esiin piirtyvät perheen<br />
arki, kestikievareiden toiminta,<br />
naisen alitettu asema, huutolaislasten<br />
sydäntäriipaisevat kohtalot<br />
ja tai vaikkapa merenkulun haasteet<br />
tai elatuksen murheet.
Change language