Vapan sininen aalto Trio.p65 - Sininauhaliitto
15.11.2014 • Views
Share Embed Flag

Vapan sininen aalto Trio.p65 - Sininauhaliitto

Vapan sininen aalto Trio.p65 - Sininauhaliitto

Vapan sininen aalto Trio.p65 - Sininauhaliitto

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
ecredo.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

1/2005<br />

SININAUHALIITON TIEDOTUSLEHTI<br />

Apua<br />

omalla kielellä<br />

KUVA: ILKKA PARTANEN<br />

Sairaanhoitaja<br />

Katja Mattila:<br />

Päihdetietous<br />

ja mallit<br />

arkityövälineiksi<br />

Opiskelija<br />

Esa Laine-Seilola:<br />

Päihdehuolto ja<br />

vammaispalvelut<br />

erikseen<br />

Vammais- ja<br />

päihdepalvelujen<br />

yhteistyö<br />

auttaa asiakasta<br />

toipumisessa<br />

Vapa-projektin erikoisnumero<br />

Peruspalveluministeri<br />

Liisa Hyssälä:<br />

Palveluja on<br />

saatava silloin,<br />

kun niitä tarvitaan

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○<br />

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○<br />

Sektorit ylittävä yhteistyö<br />

toi laatua vammaisten päihdepalveluihin<br />

KUVA: ILKKA PARTANEN<br />

Kun vammaisten päihdepalvelujen<br />

kehittämisessä otettiin ensiaskeleita,<br />

päihdetyö kohtasi<br />

varauksellisen – ehkä pelokkaankin<br />

kentän. Pelättiin moralisointia.<br />

Kartettiin tuomitsemista. Peiteltiin<br />

todellisuutta. Päihteiden käyttö<br />

nähtiin yksilön vapauteen liittyvänä<br />

asiana, johon ulkopuolisen ei tulisi<br />

puuttua.<br />

Päihdetyö oli keskittynyt päihdeongelman<br />

hoitamiseen ottamatta<br />

useinkaan tarpeeksi huomioon eri<br />

vammaisryhmien erityistarpeita.<br />

Työote oli monesti sekä vammaisettä<br />

päihdekentällä oman sektorin<br />

työnäyn ja painopisteiden sokaisemaa.<br />

Asenteissa ja ammatillisuudessa<br />

oli puutteita. Sektorit ylittävälle<br />

yhteistyölle oli olemassa<br />

selkeä tilaus.<br />

Vuosien työ Vammaisten päihdepalvelujen<br />

kehittämisprojektissa<br />

(Vapa) on tuottanut tulosta. Monen<br />

toimijan yhteistyöverkosto on synnyttänyt<br />

sektorit ylittävää yhteistyötä<br />

muokaten asenteita ja lisäten<br />

ammatillisuutta. Tilalle on tullut<br />

luottamus ja ymmärrys eri vammaryhmien<br />

päihdeongelman erityislaatuisuudesta.<br />

Monipuolinen yhteistyöverkosto<br />

on synnyttänyt monitoimijamallin,<br />

joka on ollut koko kehittämistoiminnan<br />

selkäranka.<br />

Sektorit ylittävän yhteistyön<br />

merkityksen nostavat esiin tässä<br />

Sinisen Aallon numerossa niin<br />

peruspalveluministeri Liisa Hyssälä<br />

kuin STM:n ylitarkastaja Kari Haavistokin.<br />

Hyssälä mainitsee päihdepalvelujen<br />

laatusuositukset. Kun laatusuosituksia<br />

määriteltiin, vammaisten<br />

päihdepalvelujen erityiskriteerien<br />

tarve nostettiin esiin <strong>Vapan</strong><br />

toimesta. Haavisto pitää lisäksi<br />

tärkeänä, että vammaisnäkökulma<br />

juurrutetaan osaksi päihdetyön<br />

koulutusjärjestelmää.<br />

Tarpeeksi varhainen puuttuminen<br />

päihdeongelmaan ja aktiivinen<br />

hoitoon ohjaaminen ovat edelleen<br />

Suomessa arkoja asioita. <strong>Vapan</strong><br />

tulokset osoittavat kuitenkin osaltaan,<br />

kuinka tärkeää päihdeongelmaan<br />

puuttuminen, asiantuntevan<br />

hoidon, kuntoutuksen ja tuen saaminen<br />

on. Kansanedustaja Ulla Anttila<br />

kehottaa kuitenkin välttämään sekä<br />

puuttumisessa että hoidossa holhoavaa<br />

otetta.<br />

Vapa-projekti sai aikaan julkista<br />

keskustelua vammaisten päihdekysymyksistä.<br />

Samoin monet ammattiihmiset<br />

saivat parempia asenteellisia<br />

ja ammatillisia valmiuksia vammaisten<br />

erityistarpeiden tunnistamiseen.<br />

Projektin aikana käytiin läpi<br />

pitkä muutosprosessi. Erityisesti<br />

tunteiden ja uskomusten hallitsemalla<br />

asenteellisella puolella asennemuutos<br />

vaatii pitkäkestoista<br />

työstämistä. Projektin ulkoisesta<br />

arvioinnista vastannut Paavo Viirkorpi<br />

toteaakin projektin olleen kestoltaan<br />

varsin lyhyt suhteessa sen<br />

sisällöllisiin haasteisiin.<br />

Prosessi vammaisten päihdepalvelujen<br />

kehittämiseksi jatkuu<br />

edelleen. Sininauhaliitossa tänä<br />

keväänä työnsä aloittava koordinaatiotyöpari<br />

tulee omalta osaltaan<br />

haastamaan valtakunnallisen,<br />

seudullisen ja paikallisen julkisen<br />

sektorin toimijat, jotta päihdeongelmista<br />

kärsiville vammaisille taattaisiin<br />

oikeus palveluun ja apuun.<br />

Edelleen tarvitaan tahtoa, innovaatioita<br />

ja tiivistä sektorit ylittävää<br />

yhteistyötä.<br />

AARNE KIVINIEMI<br />

aarne.kiviniemi@sininauhaliitto.fi<br />

Vammaisten päihdepalveluiden kehittämisprojektin valtakunnallinen ohjausryhmä<br />

Puheenjohtaja:<br />

Kalle Könkkölä, toiminnanjohtaja,<br />

Kynnys ry (aiemmin valtakunnallisen<br />

vammaisneuvoston pääsihteeri)<br />

Varapuheenjohtaja:<br />

Jorma Soini, toimitusjohtaja,<br />

Sininauhasäätiö<br />

Raha-automaattiyhdistyksen kummit:<br />

Raimo Viiansuo, Jorma Kaakkuriniemi ja<br />

Anita Hämäläinen (Veli-Pekka Sinervuo)<br />

Vantaan kaupunki<br />

Eeva-Maija Lamminen, tupakkaklinikan<br />

ohjaaja (Erkki Paukkonen)<br />

Kehitysvammaliitto<br />

Veli-Pekka Sinervuo, toiminnanjohtaja<br />

Stakes<br />

Anneli Pienimäki, erikoissuunnittelija<br />

(Kirsimarja Raitasalo, Pia Romppanen)<br />

Kirkkohallitus<br />

Ari Suutarla, kirkon vammaistyön sihteeri<br />

A-klinikkasäätiö<br />

Ari Saarto, kehittämispäällikkö<br />

Helsingin Diakonissalaitos<br />

Pekka Tuomola,<br />

huume- ja mielenterveystyön sektorijohtaja<br />

Kalliolan Kannatusyhdistys ry<br />

Timo Lemmetyinen, toiminnanjohtaja<br />

<strong>Sininauhaliitto</strong><br />

Elena Rokala, kehitysjohtaja<br />

(Kati-Pupita Mattila, Risto Kajaste)<br />

<strong>Vapan</strong> asiantuntijaryhmän jäsenet<br />

Mirjami Hagman,<br />

Autismi- ja Aspergerliitto<br />

Jaana Vakkala,<br />

Näkövammaisten keskusliitto<br />

Saila Antikainen-Ollila, Aivovammaliitto<br />

Irma Rönkkö-Levola, Kuurojen Liitto<br />

Pia Henttonen,<br />

Kehitysvammaisten Tukiliitto<br />

Tarja Honkanen, Invalidiliitto<br />

Arviointi ja konsultointi<br />

Projektikonsultti Paavo Viirkorpi<br />

Arvioija Anne-Mari Laukkanen<br />

Tutkija Olavi Aarnio<br />

2

Monitoimijahanke<br />

loi pohjan vammaisten<br />

päihdeongelmaisten hoitoon<br />

TEKSTI: EIJA KILGAST<br />

Projektikoordinaattori Eija Kilgast<br />

on tyytyväinen, että vammaistenpäihdeongelmiin<br />

voidaan vastata<br />

nyt aikaisempaa paremmin.<br />

Vammaisten päihdepalveluiden kehittämisprojekti<br />

Vapa (2001–<br />

2004) oli jatkoa Sininauhaliiton<br />

vuosina 1998–2000 toteuttamalle Vammaisten<br />

päihdehaittojen ehkäisyprojektille.<br />

Ehkäisyprojekti tarttui aikoinaan arkaan<br />

aiheeseen nostaessaan esiin vaietun<br />

kysymyksen, vammaisten päihdeongelman.<br />

Projektissa todettiin, että vammais-<br />

ja päihdepalveluiden toimipisteiden<br />

tulisi helpottaa vammaisten hoitoon pääsyä<br />

ja parantaa hoitohenkilökunnan valmiuksia<br />

kohdata vammainen päihteiden<br />

käyttäjä. Suomessa on arviolta 25 000–<br />

50 000 vammaista päihteiden käyttäjää,<br />

joten kyseessä ei ole marginaalinen ryhmä.<br />

Asenteellisuutta ja tiedon<br />

puutetta<br />

Vammaisten ihmisten kannalta yksi suurimpia<br />

ongelmia on ollut palvelujen saavutettavuus.<br />

Päihdepalveluissa vammaisuutta<br />

on ollut vaikea kohdata, eivätkä<br />

palvelupisteet ole aina fyysisestikään<br />

vammaisten saavutettavissa. Vammaisten<br />

päihteiden käyttöön ei myöskään ole<br />

suhtauduttu yhtä vakavasti kuin ei-vammaisten<br />

päihdeongelmiin. Liiallinen päihteiden<br />

käyttö on saatettu jopa sallia vammaisille<br />

herkemmin kuin muille. Vammaistyöntekijöiden<br />

puolella ei ole ollut tietoa<br />

päihdepalveluista, ei riittävää osaamista<br />

havaita päihdeongelma ajoissa eikä<br />

myöskään taitoja ohjata apua tarvitsevaa<br />

hoitoon.<br />

Tietoa, osaamista ja<br />

työvälineitä laajalla rintamalla<br />

Vammaisten päihdepalveluiden kehittämisprojekti<br />

Vapa oli valtakunnallinen hanke.<br />

Sen rahoitti Raha-automaattiyhdistys.<br />

Hanke koostui neljästä osaprojektista<br />

ja koordinaatiotoiminnasta. Osaprojektit<br />

keskittyivät kuurojen (A-klinikkasäätiö),<br />

näkövammaisten (Kalliolan Setlementti),<br />

aivo- ja selkäydinvammaisten (Helsingin<br />

Diakonissalaitos) sekä liikunta- ja kehitysvammaisten<br />

(<strong>Sininauhaliitto</strong>) päihdepalveluiden<br />

kehittämiseen. Projektia koordinoi<br />

<strong>Sininauhaliitto</strong>.<br />

Hanke pyrki tuomaan yleiseen tietouteen<br />

vammaisten päihdehoidon tarpeet.<br />

Tämän lisäksi tiedottamalla ja kouluttamalla<br />

haluttiin vaikuttaa asenneilmastoon.<br />

Tarkoituksena oli saada vammaiset<br />

päihteidenkäyttäjät yhdenvertaisiksi muiden<br />

asiakasryhmien kanssa ja auttaa kehittämään<br />

työntekijöiden osaamista tämän<br />

asiakasryhmän palvelutarpeisiin.<br />

Projekti jakoi päihdetyöntekijöille tietoa<br />

siitä, miten rakentaa vammaisten erityistarpeet<br />

huomioonottavia päihdepalveluja<br />

ja miten kohdata vammainen ihminen.<br />

Vammaispuolelle annettiin työvälineitä ja<br />

osaamista päihdetilanteisiin puuttumiseen.<br />

Vammaisjärjestöt mukana<br />

yhteistyössä<br />

Projekti oli monitoimijahanke, jossa kukin<br />

järjestö keskittyi valitsemansa vammaryhmän<br />

päihdetyön kehittämiseen. Päihdejärjestöjen<br />

lisäksi hankkeessa toimi<br />

yhdeksän vammaisjärjestöä, joiden<br />

kanssa tehtiin kehittämistyötä. Näin yhdistyivät<br />

sekä vammais- että päihdetyön<br />

asiantuntemus. Vammaisjärjestöistä mukana<br />

olivat: Aivovammaliitto, Aspa-säätiö,<br />

Invalidiliitto, Kuurojen Liitto, Kehitysvammaliitto,<br />

Kehitysvammaisten tukiliitto,<br />

Kuurojen Palvelusäätiö, Näkövammaisten<br />

keskusliitto ja Suomen kuurosokeat.<br />

Tämän lisäksi useat muut eri vammajärjestöt<br />

olivat mukana erilaisissa työryhmissä.<br />

Tuotoksena malleja<br />

vammaisten päihdetyöhön<br />

Vapa-projektin kehittämistyö tuotti malleja,<br />

joiden avulla vammaisten päihdeongelmiin<br />

ja niistä johtuviin tarpeisiin voidaan<br />

paremmin vastata. <strong>Vapan</strong> tuottamat<br />

mallit ovat: koulutus-, saavutettavuus- ja<br />

päihdestrategian suunnittelumallit sekä<br />

päihteettömän vammaiskuntoutuksen ja<br />

<strong>Vapan</strong> monitoimijuusmallit.<br />

Malleista on julkaistu kirjanen Näkyvät,<br />

kuuluvat ja saavutettavat päihdepalvelut.<br />

Kirjassa selvitetään, mitä on vammaiserityinen<br />

päihdetyö ja miten malleja<br />

voi soveltaa erilaisille käyttäjäryhmille.<br />

Yhteistyökumppaneina toimineet vammaisjärjestöt<br />

työstivät tekstejä ja antoivat<br />

siten julkaisuun suuren panoksen.<br />

Mallit ja muu materiaali on siirretty<br />

projektin toimintaa jatkavan <strong>Vapan</strong> valtakunnallisten<br />

tukipalvelujen ylläpitämään<br />

sähköiseen tietopankkiin osoitteeseen<br />

www.vapa.info .<br />

Maailmanlaajuisesti uutta<br />

toimintaa<br />

Vapa-hankkeen kaltaista vammaisten<br />

päihdetyön kehittämistä ei tietääksemme<br />

missään muualla maailmassa ole tehty<br />

näin systemaattisesti. Projektilaiset tekivät<br />

opintomatkan vuonna 2002 Tennesseehen,<br />

Yhdysvaltoihin. Matkalla kävi<br />

Jatkuu sivulle 17<br />

3

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○<br />

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä:<br />

Palveluja<br />

on saatava silloin,<br />

kun niitä tarvitaan<br />

TEKSTI: MARJAANA PERTTULA, KUVA: VALTIONEUVOSTON ARKISTO<br />

Ministeri Hyssälä vakuuttaa,<br />

että valtiovalta ja maan hallitus<br />

suhtautuu erittäin vakavasti<br />

päihteiden käytön aiheuttamiin<br />

ongelmiin niin alkoholin, huumeiden,<br />

lääkkeiden päihdekäytön kuin<br />

korvikkeidenkin kohdalla.<br />

– Palveluja on saatava silloin,<br />

kun niitä tarvitaan. Meidän pitää<br />

vahvistaa päihdehaittoja ehkäisevää<br />

työtä samoin kuin kehittää<br />

palvelujärjestelmää vastaamaan<br />

tilanteeseen, Hyssälä sanoo.<br />

Sosiaali- ja terveysministeriön<br />

kontolla on ohjata, kehittää ja<br />

johtaa päihdetyötä. Päihdetyön<br />

keskeiset linjaukset löytyvät sosiaali-<br />

ja terveysministeriön ja Suomen<br />

Kuntaliiton julkaisemissa<br />

Päihdepalvelujen laatusuosituksista.<br />

Näitä linjauksia toteutetaan<br />

Lähivuosien haasteena on pitää sekä peruspalvelut<br />

että päihdehuollon erityispalvelut ajan tasalla,<br />

sanoo peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk).<br />

myös Alkoholiohjelmassa ja huumausainepoliittisessa<br />

toimenpideohjelmassa.<br />

Vahva järjestökenttä on<br />

voimavara<br />

Konkreettista palvelujen kehittämistä<br />

toteutetaan parhaillaan kahdessa<br />

isossa ohjelmassa, joista kumpikin<br />

pitää sisällään myös vammaisten<br />

päihdepalvelujen kehittämisen<br />

osana yleistä päihdetyötä. Molemmissa<br />

kannustetaan myös hallinnon<br />

rajat ylittävään yhteistyöhön.<br />

– Sosiaalialan kehittämisohjelmassa<br />

päihdepalvelujen parantamisessa<br />

tavoitteena on matalan kynnyksen<br />

palvelujen kehittäminen<br />

sekä katkaisu- ja vieroitushoidon<br />

varmistaminen. Kansallisessa<br />

terveydenhuollon hankkeessa yhtenä<br />

tavoitteena on juurruttaa runsaan<br />

alkoholinkäytön varhainen<br />

toteaminen perusterveydenhuoltoon,<br />

ministeri selvittää.<br />

Liisa Hyssälä toteaa, että vahva<br />

järjestökenttä on yksi maamme<br />

voimavara ja hyvä tapa tuottaa<br />

sosiaalista pääomaa.<br />

– Järjestöjen tehtävänä on osaltaan<br />

pitää erityisryhmien pulmat<br />

näkyvissä. Erityisryhmien kohdalla<br />

tarvitaan usein erityisiä ratkaisuja,<br />

ministeri muistuttaa.<br />

– <strong>Sininauhaliitto</strong> on erinomaisen<br />

aktiivinen kristillisen päihdetyön<br />

toimija. Hyvänä esimerkkinä on<br />

vammaisten päihdepalveluprojekti,<br />

jonka päätösseminaarissa itsekin<br />

olin mukana, hän sanoo. <br />

Kansanedustaja Ulla Anttila:<br />

Vammaisuus ei saa olla este<br />

TEKSTI: MARJAANA PERTTULA<br />

Vammaisuus ei saa olla päihdeongelman tunnistamisen este<br />

eikä vammaisuus saa johtaa välinpitämättömyyteen päihdepalvelujen<br />

tarjoamisessa, sanoo Ulla Anttila (vihr).<br />

Eduskunnan vammaisasiain<br />

työryhmän puheenjohtajana<br />

toimiva Ulla Anttila on<br />

perehtynyt vammaisasioihin<br />

monesta näkökulmasta. Vammaisten<br />

parissa tehtävään<br />

päihdetyöhön hän on tutustunut<br />

Sininauhaliiton materiaalin<br />

kautta sekä yhteen seminaariin<br />

osallistumalla.<br />

Hän uskoo, että eduskunnan<br />

vammaistyöryhmän jäsenet<br />

haluaisivat perehtyä asiaan kuulemistilaisuudessa,<br />

jossa voitaisiin<br />

samalla arvioida tarvittavia toimenpiteitä.<br />

Olennaista on Anttilan mielestä<br />

edistää päihdepalvelujen kaikenlaista<br />

esteettömyyttä: eri tavalla<br />

vammaisille pitää olla riittävästi<br />

erityispäihdepalveluita.<br />

– Olennaista on myös tietää,<br />

minkä seikkojen takia vammaiset<br />

saattavat altistua muita helpommin<br />

esimerkiksi päihderiippuvuudelle.<br />

Toisaalta vammaisiin<br />

henkilöihin kohdistuvaa holhousta<br />

on vältettävä. On tärkeää,<br />

että vammaiset itse voivat vaikuttaa<br />

päihdepalvelujen kehittämiseen,<br />

Ulla Anttila katsoo. <br />

4

Johtaja Hannu Salokorpi, RAY:<br />

Rohkeasti seuraavat askeleet<br />

Ylitarkastaja Kari Haavisto:<br />

Vammaiset otettava huomioon<br />

Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten<br />

tehtävänä on huolehtia siitä,<br />

että päihdehuoltolain tarkoitus toteutuu.<br />

Päihdepalveluja on annettava tukea<br />

ja hoitoa tarvitseville henkilöille, heidän<br />

perheelleen ja muille läheisilleen.<br />

– Toiminnassa on otettava ensisijaisesti<br />

huomioon päihteiden ongelmakäyttäjän<br />

ja hänen läheistensä etu. Tarvittaessa<br />

on autettava ratkaisemaan myös toimeentuloon,<br />

asumiseen ja työhön liittyviä<br />

ongelmia. Tässä riittää haastetta palvelujärjestelmällemme.<br />

Aivan erityinen haaspäihdetyön<br />

koulutuksessa<br />

TEKSTI: MARJAANA PERTTULA<br />

TEKSTI: MARJAANA PERTTULA, KUVA: RAYN ARKISTO<br />

Vammaisten päihdepalvelujen<br />

kehittämisprojektin (Vapa) jälkeen<br />

pitäisi rohkeasti ottaa seuraavat<br />

askeleet. Raha-automaattiyhdistys<br />

haluaa olla tukemassa<br />

Vapa-projektin tulosten hyödyntämistä,<br />

lupaa johtaja Hannu Salokorpi<br />

RAY:stä.<br />

Salokorpi muistuttaa, että Rahaautomaattiyhdistys<br />

on vuodesta<br />

1998 lähtien antanut Sininauhaliiton<br />

kautta tukea vammaisten keskuudessa<br />

tehtävään päihdetyöhön. Alkuvaiheessa<br />

päihdehaittoja kartoitettiin ja lisättiin<br />

yleistä tietoisuutta siitä, että vammaisillakin<br />

voi olla päihdeongelma.<br />

Vuodesta 2001 lähtien toiminta<br />

laajeni viiden eri vammaisjärjestön<br />

kanssa tehtäväksi yhteistyöprojektiksi,<br />

jossa keskityttiin ammattihenkilöstön<br />

valmiuksien parantamiseen, palvelutarjonnan<br />

luomiseen ja näiden palveluiden<br />

yhdenmukaistamiseen.<br />

– Seuraavaksi on vuorossa Vapaprojektin<br />

juurruttaminen valtakunnalliseksi.<br />

Hyvin tärkeää on valtakunnallisten<br />

vammais- ja päihdealan toimijoiden<br />

verkottuminen, Hannu Salokorpi<br />

sanoo.<br />

Vammaisten parissa tehtävän<br />

päihdetyön ohella johtaja Salokorpi<br />

antaa tunnustusta Sininauhaliiton työlle<br />

etenkin peliongelmaisten hoidon<br />

suunnittelussa ja toteutuksessa.<br />

– Tunnemme Sininauhaliiton hyvin<br />

esimerkillisenä ja tunnollisena järjestönä,<br />

jonka työ on ollut tuloksekasta,<br />

Salokorpi sanoo. <br />

Koulutusrakenteessamme on lähitulevaisuudessa<br />

varmistettava,<br />

että vammaisten asiat otetaan riittävästi<br />

huomioon myös päihdetyön<br />

koulutuksessa, sanoo sosiaali-<br />

ja terveysministeriön ylitarkastaja<br />

Kari Haavisto.<br />

te on vammaisten kohdalla, ylitarkastaja<br />

huomauttaa.<br />

Yhteistyötä kehitetään<br />

Palvelurakenteen ja palveluiden saatavuuden<br />

kehittäminen on tavoitteena sekä<br />

kansallisessa terveydenhuoltoprojektissa<br />

että sosiaalialan kehittämisohjelmassa.<br />

Erityisen tärkeänä kehittämiskohteena on<br />

paikallisen ja seudullisen yhteistyön kehittäminen.<br />

– Erityisiä panoksia tullaan laittamaan<br />

kuntien työn tekemiseen. Kunnathan palveluista<br />

vastaavat.<br />

Kari Haavisto muistuttaa, että sektori-<br />

ja hallintorajat ylittävä yhteistyö on<br />

välttämätöntä.<br />

– Erityisosaamisessa korostuu tulevaisuudessa<br />

seudullisuus. Jollakin kohtaa<br />

jopa valtakunnallisuus on järkevä pohja<br />

miettiä osaamisen varmistamista, hän<br />

huomauttaa. <br />

5

Vapa-projekti / A-klinikkasäätiö<br />

Kuntoutussihteeri<br />

Susanna Helminen:<br />

Koulutus hioi<br />

omia asenteita<br />

TEKSTI: MARJAANA PERTTULA, KUVA: ILKKA PARTANEN<br />

Päihdekoulutus antoi eväitä omien<br />

asenteiden tarkistamiseen. Tärkeä<br />

oli oppia ymmärtämään myös päihdeongelmaisen<br />

muutosprosessin<br />

hitaus ja lohdullisella asenteella<br />

myös mahdolliset retkahdukset,<br />

sanoo Kuurojen liiton kuntoutussihteeri<br />

Susanna Helminen Mikkelistä.<br />

Työssään Susanna Helminen kohtaa<br />

silloin tällöin tilanteita, joissa päihteet<br />

tai pelaaminen ovat aiheuttaneet ongelmia.<br />

– Koulutus auttoi siihen, että päihdeongelmien<br />

kanssa kipuilevan ihmisen<br />

kohtaaminen ja ongelman esille ottaminen<br />

on luontevaa, Helminen sanoo.<br />

faktaa<br />

Kuuroille<br />

päihdepalvelut<br />

omalla kielellä<br />

Kehittämiskoordinaattori<br />

Marja Merikallio<br />

toimii<br />

A-klinikkasäätiön<br />

osaprojektin<br />

työntekijänä.<br />

A-klinikkasäätiön osaprojektissa toteutetun<br />

vammaistyöntekijöiden koulutuksen<br />

tavoitteena oli antaa vammaistyöntekijöille<br />

– Tiedon antaminen viittomakielellä<br />

sekä toiveikas, ei-syyllistävä kohtaaminen<br />

tukevat asiakasta muutokseen.<br />

Päihdepalveluihin kuurojen<br />

tuntemusta<br />

Yleisiin päihdepalveluihin eri puolelle Suomea<br />

pitäisi hänen mielestään saada kuurojen<br />

tuntemusta ja valmiutta hoitaa päihdeongelmaisia<br />

kuuroja. Palvelut tulisi kehittää<br />

vastaamaan kuuleville tarjottuja<br />

palveluita.<br />

– Vapa-projektin puitteissa koulutettuja<br />

viittomakielisiä työntekijöitä pitäisi kouluttaa<br />

toinenkin kourallinen, hän ehdottaa.<br />

– Viittomakielisten oma-apu ja vertaisryhmätoiminta<br />

puolestaan pitäisi saada<br />

valmiuksia havaita ja puuttua huolestuttavaan<br />

päihteiden käyttöön sekä ohjata päihdeongelmaisia<br />

hoitoon. Tavoitteena oli<br />

myös, että näitä taitoja omaavia viittomakielisiä<br />

työntekijöitä on kattavasti ympäri Suomea.<br />

Koulutusprosessin alussa n.100 työntekijää<br />

sai perustietoa päihteistä. Koulutuksessa<br />

keskityttiin erityisesti päihteisiin ja<br />

päihteiden käyttöön koskeviin asenteisiin eli<br />

miten kukin suhtautuu päihteisiin ja päihdeongelmaisiin<br />

ja mikä vaikutus omalla suhtautumisella<br />

on asiakastyöhön.<br />

Koulutus jatkui osalla työntekijöistä jatkokoulutuksena<br />

ja viimeisessä vaiheessa 18<br />

työntekijää sai n. vuoden kestäneen erikoistumiskoulutuksen<br />

päihdetyöhön.<br />

Pitkän päihdetyön koulutuksen käyneet<br />

työntekijät voivat edelleen kouluttaa työpaikoillaan<br />

tai muille yhteistyökumppaneille<br />

päihdetyön perusasioita. Tästä ryhmästä<br />

KUVA: ILKKA PARTANEN<br />

organisoiduksi jotenkin jonnekin, hän jatkaa.<br />

Susanna Helminen itse yrittää vaikuttaa<br />

kuurojen päihdepalveluihin olemalla<br />

aktiivisesti mukana alueensa sosiaalialan<br />

osaamiskeskuksen työryhmässä, jonka<br />

tehtävänä on kehittää päihdepalveluja. <br />

muodostui kuurojen päihdetyön kehittämisryhmä.<br />

Yhteistyöllä asiakas saa<br />

räätälöityä palvelua<br />

Koulutus antaa valmiuksia puuttua myös<br />

hoitoa vaativiin päihdeongelmiin. Tällöin<br />

päihdehoito tapahtuu edelleen siihen erikoistuneissa<br />

päihdehoitoyksiköissä.<br />

Oleellista on se, että koulutus mahdollistaa<br />

vammaistyön ja päihdehuollon työntekijöiden<br />

yhteistoiminnan, jotta asiakkaan hoito<br />

vastaisi hänen tarpeitaan. Vammais- ja<br />

päihdehuollossa toimivien toistensa tuntemus<br />

on onnistuneen päihdehuollon edellytys.<br />

Siksi päihdetyöntekijät tarvitsevat koulutusta<br />

vammaisuudesta ja vammaistyöntekijät<br />

päihteistä. <br />

Marja Merikallio<br />

marja.merikallio@a-klinikka.fi<br />

6

Vilkkaassa keskustelussa Teija Jerkku<br />

(vas.), joka on viittomakielen tulkki ja<br />

Sari Ström, joka on itse kuuro.<br />

Molemmat työskentelevät Kuurojen<br />

palvelusäätiössä.<br />

Opiskelija Esa Laine-Seilola:<br />

Elämänhallinta<br />

hyötykäyttöön<br />

TEKSTI: MARJAANA PERTTULA,<br />

KUVA: ILKKA PARTANEN<br />

Sosionomiksi opiskeleva Esa Laine-Seilola<br />

aikoo käyttää päihdekoulutuksessa<br />

saamiaan tietoja esimerkiksi<br />

kuurojen elämänhallintakursseilla.<br />

Laine-Seilola kertoo, etteivät hänen<br />

odotuksensa olleet korkealla, kun hän<br />

lähti mukaan Vapa-projektin koulutukseen.<br />

– Projektin edetessä kiinnostukseni<br />

kasvoi kasvamistaan, ja tajusin vasta<br />

myöhemmin, kuinka suuri projekti<br />

Vapa oli. Koulutuksen myötä myös<br />

omat käsitykseni päihteiden käyttäjistä<br />

ovat muuttuneet yksilöä arvostavammaksi,<br />

hän kertoo.<br />

Esa Laine-Seilola ei koe, että kuurous<br />

rajoittaisi hänen omaa elämäänsä.<br />

Sähköpostit ja tekstiviestit pelaavat.<br />

Tuusulanjärven Laurea-instituutissa<br />

hänellä on mukanaan opiskeluissa<br />

viittomakielen tulkki.<br />

Päihdehuolto ja<br />

vammaispalvelut erikseen<br />

Yhteiskunnan pitäisi hänen mielestään panostaa<br />

laajemmin viittomakielisiin palveluihin<br />

ja ennaltaehkäisyyn.<br />

– Taitoa ja koulutettuja ihmisiä on viittomakielisten<br />

keskuudessa, mutta heitä ei<br />

käytetä vielä riittävän tehokkaasti. Viittomakielisten<br />

pitäisi myös itse olla sosiokulttuurisesti<br />

aktiivisia vaikuttajia yhteiskunnassa,<br />

Esa Laine-Seilola katsoo.<br />

Samalla hän muistuttaa, että vammaisten<br />

päihdehuollosta puhuttaessa olisi ihanteellista,<br />

jos päihdehuoltoa ja vammaispalveluja<br />

ei tässä yhteydessä sotkettaisi keskenään.<br />

– Nämä ovat yhteiskunnassa kaksi eri<br />

sektoria, jotka eivät ole sidoksissa toisiinsa,<br />

hän selventää. <br />

Irma Rönkkö-Levola:<br />

Sain rohkeutta ottaa päihteet<br />

puheeksi asiakaspalvelussa<br />

TEKSTI: MARJAANA PERTTULA, KUVA: ILKKA PARTANEN<br />

Kuurojen liiton kuntoutussihteerinä<br />

toimiessaan Irma Rönkkö-Levola<br />

osallistui Vapa-projektin peruskoulutukseen.<br />

– Sain rohkeutta asiakaspalvelutilanteessa<br />

ottaa päihdeasiat puheeksi.<br />

Aiemmin päihdeasiat olivat<br />

usein jääneet sivuun monia<br />

muita kysymyksiä hoitaessa, kertoo<br />

Irma Rönkkö-Levola, joka nykyisin<br />

toimii Kuurojen liiton palveluosastolla<br />

Etelä-Suomen alueyksilön<br />

päällikkönä.<br />

Rönkkö-Levolan mielestä kuurojen<br />

yhteiskunnallista asemaa voi verrata<br />

kieli- ja kulttuurivähemmistöjen<br />

asemaan. Viittomakielisiin palveluihin<br />

tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä<br />

viittomakieliset ovat syrjäytyneet koulutuksessa,<br />

työelämässä ja palveluissa.<br />

– Viittomakieli on kuurojen ensikieli,<br />

jolla he voivat toimia tasavertaisesti<br />

vuorovaikutustilanteissa niin, että he<br />

saavat tietoa ja voivat osallistua oman<br />

elämänsä kysymysten ratkomiseen,<br />

Irma Rönkkö-Levola sanoo. Viittomakielelle<br />

taataan oikeudellisen asema<br />

myös perustuslaissa.<br />

Kuurojen yhteiskunnallinen asema<br />

ja kielellinen syrjintä on Rönkkö-Levolan<br />

mukaan johtanut tilanteeseen, jossa<br />

ongelmat ovat joidenkin yhteisön jäsenten<br />

kohdalla kasaantuneet.<br />

Palvelua omalla kielellä<br />

– Kuurojen päihdeongelmaisten kohdalla<br />

on tärkeää, että herää toivo ja<br />

luottamus siihen, että joku ymmärtää<br />

ja arvostaa. Samoin on tärkeää, että<br />

löytyy palvelupiste, josta saa omalla<br />

kielellä palvelua, hoitoa ja kuntoutusta.<br />

Päihdekuntoutuksessa on otettava<br />

huomioon monien traumaattiset kokemukset<br />

ja negatiivinen asema yhteisössä,<br />

hän sanoo. <br />

7

Vapa-projekti / Helsingin Diakonissalaitos<br />

Vapa tuli hyvään saumaan<br />

Joenrannan palvelukodissa<br />

TEKSTI JA KUVA: ILKKA PARTANEN<br />

faktaa<br />

Kun palvelukoti Joenranta vuonna<br />

2000 perustettiin Sipoossa lakkautetun<br />

Nikkilän sairaalan yhteen tyhjäksi<br />

jääneeseen rakennukseen, ei sen perustajilla<br />

ollut ihan tarkkaa tietoa siitä, minkälainen<br />

tuleva asiakaskunta pohjimmiltaan<br />

oli ja minkälaisia ongelmia eteen vielä tulisi.<br />

– Aikamoinen yllätys oli, että yli puolella<br />

asiakkaista on jonkinasteinen päihdeongelma.<br />

Tämän vuoksi Vapa tuli meille<br />

todella hyvään saumaan ja aloimme<br />

saada työkaluja päihdeasioiden käsittelyyn,<br />

kertoo palvelutalon toiminnanjohtaja<br />

Erja Luotomaa.<br />

Oikeita välineitä puuttumiseen<br />

Talon kolmesta kerroksesta kahdessa<br />

asuu eri tavalla vammautuneita ja yhdessä<br />

kerroksessa vanhuksia. Talo on niin<br />

sanotusti kuiva, eli siellä ei alkoholi kuulu<br />

arkeen, eikä esimerkiksi henkilökunta<br />

hanki liikuntarajoitteisille asiakkaille alkoholia<br />

kaupasta.<br />

Koko kodin henkilökunta on saanut<br />

Vapalta työnohjausta ja koulutusta kohdata<br />

vammautunut, päihderiippuvuudesta<br />

kärsivä ihminen. Luotomaan mukaan hyvin<br />

tärkeää on ollut saada tietää, miten oikeasti<br />

pitää toimia, kun usein pitkäänkin<br />

piilossa pidetty ongelma tulee ilmi. Ennen<br />

<strong>Vapan</strong> tuomaa tietoa olisi monissa tapauksissa<br />

toimittu väärin ja alettu esimerkiksi<br />

vähätellä ja hyssytellä. Nyt ongelmaan<br />

osataan puuttua ja sitä osataan<br />

ryhtyä hoitamaan. <br />

Tavoitteena päihteetön kuntoutusjakso<br />

Selkäydin ja aivovauriokuntoutuksessa<br />

näkyvät samat alkoholin, huumeiden ja<br />

lääkkeiden käytöstä seuraavat ilmiöt kuin<br />

vammattomienkin maailmassa. Jo ennen<br />

vammautumista opitut päihteidenkäyttötottumukset<br />

näyttävät palautuvan arkeen erityisesti<br />

jos ja kun henkilö jää yksin kotiin kuntoutusjakson<br />

jälkeen.<br />

Kuntoutujien päihdeongelmat ovat nousseet<br />

esiin Invalidiliiton Käpylän Kuntoutuskeskuksessa<br />

illalla, yöllä, viikonloppuisin ja<br />

juhlapyhinä – ei virka-aikana. Tämän johdosta<br />

päihdetyö haluttiin osaksi aivo- ja selkäydinvammakuntoutusta.<br />

Moniammatillisen<br />

kuntoutustiimiin kutsuttiin mukaan Vapaprojektista<br />

Helsingin Diakonissalaitoksen<br />

projektityöntekijä.<br />

Nelivuotisen projektin aikana hoitohenkilökunta<br />

sai päihdekoulutusta, konsultaatiota<br />

ja mentorointia sekä työnohjausta asiakastilanteisiin.<br />

Päihdehoidon tarpeen arviointi<br />

8<br />

tehtiin tänä aikana noin kahdellesadalle, perus-,<br />

jatko- tai kurssimuotoisen jakson kuntoutujalle.<br />

Päihdetyövälineet käyttöön<br />

kuntoutuksessa<br />

Hoitohenkilöstön kanssa käytiin läpi haasteellisia,<br />

hoidollisia asiakastilanteita ja kehitettiin<br />

välineitä tunnistaa päihdeongelma, ottaa<br />

päihdeasiat puheeksi ja puuttua niihin<br />

vaikka kesken kuntoutusjaksoa.<br />

Kuntoutussairaanhoitajat ottivat käyttöön<br />

ennaltaehkäisevästä päihdehoidosta tutut<br />

työvälineet: potilasohjauksen kuten alkoholiannosten<br />

lasku ja mini-interventio, sillä niillä<br />

on todettu olevan vaikutusta alkoholin kulutustapojen<br />

muuttumiseen. Päihdeongelmaiset<br />

henkilöt sitoutuivat päihteettömään<br />

kuntoutusjaksoon ja päihdehoitoon kuntoutuksen<br />

ajaksi. Palaute oli positiivista, sekä<br />

henkilökunnan että kuntoutujien taholta.<br />

Seija<br />

Savolainen<br />

toimi<br />

Helsingin<br />

Diakonissalaitoksen<br />

osaprojektissa.<br />

Malli päihteettömään<br />

vammaiskuntoutukseen<br />

Hoitotyön arjen toimintakäytäntöjä arvioimalla<br />

syntyi päihteettömän vammaiskuntoutuksen<br />

malli, jonka avulla kuntoutushoito muokkautui<br />

soveltuvammaksi päihdeongelmaisille<br />

vammaisille.<br />

Helsingin Diakonissalaitoksen osaprojektissa<br />

kehitetyssä mallissa kuvataan päih-

Päihdetietous<br />

ja mallit<br />

arkityövälineiksi<br />

Enää ei kuntoutujan kanssa<br />

lähdetä kaljalle TEKSTI JA KUVA: ILKKA PARTANEN<br />

Täytyy sanoa, että <strong>Vapan</strong> tarjoamat<br />

koulutukset ovat olleet kaikkein parhainta<br />

antia. Aikaisemmin ei Käpylässä<br />

kiinnitetty huomiota päihdeasioihin oikeastaan<br />

lainkaan. Jos ei mitään suurempia<br />

häiriötä tuottanut, annettiin ihmisten<br />

rauhassa juoda. Päihdeongelmia ei oikeastaan<br />

edes tunnistettu, eikä edellytetty<br />

deongelmaisen aivovaurioisen tai selkäydinvammaisen<br />

henkilön palveluprosessin eteneminen.<br />

Toimintakäytännöt esitetään mallissa<br />

kolmessa vaiheessa: 1. ennen kuntoutusjaksolle<br />

saapumista, 2.hoitojakson aikana<br />

ja 3. kuntoutusjakson jälkeen selvitettävät<br />

asiat.<br />

Edelleen joustavat palveluketjut vammaispalveluiden<br />

ja päihdepalveluiden välillä<br />

puuttuvat, mutta kokemuksia onnistuneista<br />

tilanteista on. Ne ovat vaatineet yhteistyössä<br />

tehtyä hallinnollisten vastuualueiden ja<br />

totuttujen työtapojen muuttamista.<br />

Projektin aikana on nähty kuinka päihteitä<br />

käyttävä, aivovamman saanut henkilö, voi<br />

muuttaa elämäntyyliään itselleen mielekkäämmäksi<br />

hallitulla alkoholin käytöllä ja lopettamalla<br />

huumeiden käytön kokonaan. <br />

Seija Savolainen<br />

erikoissairaanhoitaja, työnohjaaja<br />

seija.savolainen@helsingindiakonissalaitos.fi<br />

Heidi<br />

Korpela<br />

(vas) ja<br />

Katja<br />

Mattila.<br />

Taustalla<br />

Käpylän<br />

kuntoutusklinikan<br />

kiipeilyseinä.<br />

kuntoutujilta päihteettömiä jaksoja, pohtii<br />

sairaanhoitaja Heidi Korpela.<br />

Hän muistelee, että aikoinaan oli ihan<br />

Ok, että kuntouttaja ja asiakas lähtivät<br />

yhdessä kaljalle illalla. Siihen aikaan se oli<br />

jopa aivan tavallista. Nykyään käytännöt<br />

ovat muuttuneet. Enää ei kuntoutujan<br />

kanssa kaljalle lähdetä.<br />

– Täällä on alettu miettiä keinoja, millä<br />

vammaistyö ja päihdetyö voitaisiin yhdistää.<br />

Pohditaan mitä voitaisiin käytännössä<br />

tehdä, että saataisiin päihteettömät<br />

hoitojaksot onnistumaan.<br />

Yhteiset säännöt puuttumiseen<br />

Selkäydinvammaisten kuntoutusosastolla<br />

työskentelevä Korpela kertoo, että aika<br />

suurella osalla kuntoutujista päihdeongelmat<br />

ilmenevät vasta kuntoutuksen kestäessä.<br />

Hänen työnsä kannalta varsinaisen<br />

<strong>Vapan</strong> päättyminen ei ole päättänyt mitään.<br />

Se on käynnistänyt Käpylän kuntoutuslaitoksella<br />

prosessin, joka tällä hetkellä<br />

on siinä pisteessä, että on alettu<br />

laatia toimintamalleja myöhemmin valmistuvaa<br />

päihdestrategiaa varten. Tarkoitus<br />

on pysyvästi poistaa pitkään vallassa ollut<br />

tabu, joka on kieltänyt vammautuneista<br />

ja päihteistä puhumisen samaan aikaan.<br />

<br />

TEKSTI: ILKKA PARTANEN<br />

– Jaa mitä työvälineitä Vapa on minulle<br />

tuonut, pohtii sairaanhoitaja Katja Mattila<br />

Synapsissa, joka on Invalidiliiton<br />

pari vuotta sitten valmistunut kuntoutuslaitos<br />

melkein keskellä Helsinkiä.<br />

Vapa-projektin aikana saatuja koulutuksia<br />

Mattila pitää tosi tärkeinä. Sitä<br />

kautta hän sai omaa tietoaan lisätyksi<br />

ja pitää tätä kaikista suurimpana <strong>Vapan</strong><br />

tarjoamana juttuna. Hän kuvaa päihdetietouttaan<br />

ennen Vapaa lähes olemattomaksi.<br />

Sairaanhoitajan koulutukseen<br />

ei tällä hetkellä sisälly juurikaan päihdeaineita.<br />

– Olen pyrkinyt työssäni yhdistämään<br />

vammaistiedon ja päihdetiedon<br />

ja tällä tavalla yritän kohdata hoidossani<br />

olevat ihmiset parhaalla mahdollisella<br />

tavalla, kertoo aivovammaisten kuntoutuslinjalla<br />

työskentelevä Mattila.<br />

Vapa vaikutti<br />

hoitokäytäntöihin<br />

Suurena apuna oli Vapa-projektissa<br />

työskennelleen Seija Savolaisen saaminen<br />

laitokseen tekemään yhteistyötä<br />

päihdeongelmaisten asiakkaiden kanssa.<br />

– Me vastuuhoitajat pääsimme hänen<br />

mukaansa keskusteluihin ja saimme<br />

sitä kautta kokemusta siitä, minkälaisia<br />

kohtaamisten tällaisten ihmisten<br />

kanssa oikeastaan pitäisi olla. Nykyään<br />

me osaamme jo käydä itse tällaisia<br />

keskusteluja osastoilla, kiteyttää Mattila.<br />

Hänen mukaansa Käpylän kuntoutuslaitoksella<br />

pystytään nyt vastaamaan<br />

aika hyvin normaaleihin päihdeongelmiin.<br />

Jos on kyseessä huumeongelmat,<br />

tai hyvin vaikeat päihderiippuvuudet,<br />

tarvitaan vielä ulkopuolista<br />

apua. Oma ammattitaito ei vielä riitä<br />

ihan kaikkeen.<br />

– Vapa on selkeästi vaikuttanut kuntoutuslaitoksen<br />

hoitokäytäntöihin muun<br />

muassa siinä, että nykyään päihdeongelmiin<br />

tartutaan välittömästi. Sitä ei<br />

enää sivuuteta, vaan se otetaan heti<br />

puheeksi ja siitä keskustellaan. <br />

9

Vapa-projekti / Kalliolan Setlementti<br />

Onneksi<br />

Vapa ei jäänyt terveiden<br />

yritykseksi auttaa vammaisia<br />

TEKSTI JA KUVA: ILKKA PARTANEN<br />

Rovasti Ari Suutarla on siitä harvinainen<br />

kirkollinen auttaja, että hänellä<br />

on itsellä paitsi näkövamma, myös päihteidenkäyttöhistoria.<br />

Suutarla vastaa luterilaisessa kirkossa<br />

vammaisten ihmisten sielunhoidon asioista<br />

ja ihmisoikeuksista. Hän on alusta lähtien<br />

ollut mukana Vapa-projektissa asiantuntijana.<br />

Suutarla kävi itse 11 vuotta sitten<br />

Kalliolassa Myllyhoidossa ja joutui silloin<br />

toteamaan, ettei hoito sinällään soveltunut<br />

näkövammaiselle. Nyt ollaan Kalliolassa<br />

jo kokonaan toisella tasolla ja yksi<br />

suuri vaikuttaja on ollut Vapa.<br />

Asian tuominen näkyviin<br />

tärkeintä<br />

Kättelyn jälkeen Suutarla kommentoi johdattelevaa<br />

kysymystä kissan nostamisesta<br />

pöydälle ja toteaa, että se on varmasti<br />

tärkein <strong>Vapan</strong> aikaansaannos. Päihdepalveluja<br />

tuottavat tahot ovat heränneet huomaamaan,<br />

että kaikille ryhmille ei palvefaktaa<br />

– Monesti, kun minulle<br />

tullaan puhuman ongelmista,<br />

ei aluksi päihteistä<br />

puhuta sanakaan. Kuitenkin<br />

melkein aina taustalta<br />

löytyy myös niitä.<br />

luja ole pystytty tuottamaan.<br />

– Toinen hyvä piirre projektissa oli se,<br />

että alusta lähtien otettiin vammaisia itse<br />

mukaan toteutukseen. Vapa ei siis jäänyt<br />

terveiden hyväntahtoiseksi yritykseksi<br />

auttaa vammaisia. Monet sinänsä hyvää<br />

tarkoittavat projektit ovat menneet metsään<br />

siksi, että vammaisia ei ole otettu<br />

mukaan, sanoo Suutarla.<br />

Valmiudet kohdata<br />

vammaisia parantuneet<br />

– Nyt kun esimerkiksi Myllyhoidossa on<br />

asialliset laitteet ja materiaali myös näkövammaisia<br />

varten, voidaan siellä keskittyä<br />

oleelliseen, eli päihdeongelman hoitoon,<br />

sen sijaan että suuri osa ajasta tuhraantuisi<br />

erilaisten kommunikointitekniikoiden<br />

opettelemiseen, tiivistää Suutarla.<br />

Toisena huomattavana edistysaskeleena<br />

näkövammaisten tarpeita ajatellen hän<br />

mainitsee erilaisen päihteitä ja niistä toipumista<br />

käsittelevän materiaalin tuottamista<br />

pistekirjoituksena ja äänitteinä.<br />

Omassa työssä sielunhoitajana rovasti<br />

Suutarla on saanut kokea konkreettisesti<br />

päihteiden aiheuttaman hädän ja<br />

tuskan, joka ei luonnollisesti koske ainoastaan<br />

niiden käyttäjiä. <br />

KUVA: ILKKA PARTANEN<br />

Projektissa toimi kaksi projektityöntekijää,<br />

päihdetyöhön<br />

erikoistunut Arja Talja (oik.) ja Heidi<br />

Eriksson, joka on työskennellyt<br />

näkövammaisten parissa.<br />

Kalliolan Setlementti kehitti<br />

näkövammaisten päihdeongelmaisten hoitoa<br />

Kalliolan osaprojektin keskeisenä hyödynsaajana<br />

ovat olleet päihdeongelmaiset<br />

näkövammaiset, heidän läheisensä<br />

sekä näkövammais- ja päihdetyöntekijät.<br />

Lisäksi hankkeesta hyötyvät, päihdehuolto,<br />

muu sosiaali- ja terveydenhuolto,<br />

vammaisjärjestöt, vapaaehtoisjärjestöt<br />

sekä oppilaitokset.<br />

Kantavana ajatuksena on, että yhteisvoimin<br />

tehtävällä työllä saadaan näkövammaisten<br />

asiakkaiden tarpeisiin vastattua.<br />

Asianmukainen hoito-ohjelma ja so-<br />

veltuva hoitomateriaali tukevat näkövammaisten<br />

tasavertaista osallistumista päihdekuntoutukseen.<br />

Lisäksi avun hakeminen<br />

ja puheeksi ottaminen helpottuu, kun<br />

näkövammaistyöntekijät saavat välineitä<br />

työhönsä.<br />

Vapa-projektin edetessä, työntekijöiden<br />

koulutusten sekä tietotaidon lisääntyessä,<br />

näkökulma laajentui saavutettavuus-<br />

ja esteettömyysajatteluksi. <br />

matti.rajamaki@kalliola.fi<br />

10

Vapa-projekti nosti<br />

vaietut ongelmat<br />

keskusteluun<br />

TEKSTIT JA KUVAT: ILKKA PARTANEN<br />

Kalliolan kehittämisyksikön johtaja<br />

Matti Rajamäki oli mukana <strong>Vapan</strong><br />

kuvioissa alusta lähtien. Alun suurimpana<br />

oivalluksena hän pitää sitä, että kukin<br />

mukana ollut päihdejärjestö otti vastuulleen<br />

jonkun tietyn vammaisryhmän, koska<br />

kukaan ei olisi yksin pystynyt hallitsemaan<br />

kokonaisuutta.<br />

– Näkövammaiset tulivat meille luontevasti,<br />

koska Nurmijärven klinikalla oli jo<br />

jonkin verran kokemusta näkövammaisten<br />

kuntoutuksesta. Kaiken kaikkiaan<br />

projekti oli hyvin antoisa. Se loi monia uusia<br />

käytäntöjä, jotka tulevat jatkumaan<br />

projektin päätyttyä, tiivistää Rajamäki.<br />

– Kalliolan Nurmijärven klinikalla ja erityisesti<br />

Avomyllyssä on ollut hoidossa<br />

useita näkövammaisia, jotka ovat olleet<br />

hyvin sitoutuneista hoitoon. Tulokset ovat<br />

olleet rohkaisevia.<br />

Uutta avoimuutta ja<br />

lisää yhteistyötä<br />

Rajamäen mukaan yksi tärkeimmistä <strong>Vapan</strong><br />

jälkikaiuista on se, että tänään pystytään<br />

puhumaan myös vammaisten<br />

päihdeongelmista ilman leimaamisen pelkoa.<br />

On lupa puhua ja tuottaa uutta tietoa.<br />

– Toinen huomattava seikka, jota Vapa<br />

on edistänyt, on eri järjestöjen yhteistyön<br />

lisääntyminen. Kaikki mukana olleet järjestöt<br />

tekivät työtään omista lähtökohdistaan.<br />

Tämä projekti osoitti osaltaan sen,<br />

että tiivistäkin yhteistyötä voidaan tehdä<br />

ilman pelkoa omien arvojen myymisestä.<br />

Uskon, että tulevaisuudessa kaikki nyt<br />

mukana olleet päihdejärjestöt pystyvät<br />

yhä parempaan yhteistyöhön, pohtii johtaja<br />

Rajamäki.<br />

Vaikka Vapa projektina on jo lopussa,<br />

Matti Rajamäki uskoo, että päihdejärjestöt<br />

pystyvät tulevaisuudessa tekemään<br />

entistä tiiviimpää ja hedelmällisempää<br />

yhteistyötä.<br />

jatkuu sen aikana aloitettu työ vielä monella<br />

saralla. Parhaillaan puurretaan<br />

muun muassa kolmikantana päihdestrategiaa<br />

Näkövammaisten keskusliitolle.<br />

Siinä ovat näkövammaisten lisäksi mukana<br />

Kalliola ja <strong>Sininauhaliitto</strong>. <br />

Vammaisuus<br />

ei suojaa<br />

päihdeongelmalta<br />

Täytyy myötää, että alku oli aika<br />

hankalaa. Asenteellisuus oli vahvaa<br />

niin meillä hoitajilla kuin vammaisilla.<br />

Meidän puolellamme tuli esiin, että<br />

eikö pelkästään tavallisissa, terveissä<br />

päihdeongelmaisissa ole tarpeeksi ongelmaa,<br />

pitääkö tänne vielä ottaa vammaisia.<br />

Toisaalta vammaispuolella ajateltiin,<br />

että eikö pelkästään vamma ole<br />

jo tarpeeksi leimaavaa, pitääkö vielä<br />

lyödä päälle juopon leima, muistelee<br />

Kalliolan Nurmijärven klinikan sosiaalityöntekijä<br />

Jyrki Lausvaara <strong>Vapan</strong> alkumetrejä.<br />

Kun sitten näistä ennakkoluuloista<br />

ja asenteellisuuksista lopulta päästiin<br />

eroon ja tajuttiin kaksi perustotuutta,<br />

alkoi homma kummasti edetä. Näistä<br />

perustotuuksista ensimmäinen on se,<br />

ettei vammaisuus suojaa ihmistä päih-<br />

deongelmilta ja toinen se, että vammaisilla<br />

on oikeus saada samat päihdepalvelut<br />

kuin terveillä.<br />

Paikat kuntoon ja<br />

henkilökunta oppiin<br />

Jyrki<br />

Lausvaara<br />

Vapa-projektin aikana kartoitettiin Nurmijärven<br />

klinikan puutteet ja haettiin<br />

sitten RAY:ltä avustusta puutteiden<br />

korjaamiseen. Suurin osa puutteista on<br />

nyt korjattu ja tämä tarkoittaa esimerkiksi<br />

valaistusten korjaamista ja esteettömyyden<br />

parantamista kulkureiteillä.<br />

Koko Kalliolan henkilökunta on käynyt<br />

projektin aikana läpi monivaiheisen<br />

koulutuksen ja tällä hetkellä kaikilla klinikalla<br />

työskentelevillä on hyvät mahdollisuudet<br />

kohdata vammainen kuntoutuja.<br />

Hoitomateriaalia alettiin niin ikään<br />

työstää heti alussa ja tällä hetkellä<br />

kaikki kirjallinen materiaali on saatavissa<br />

siinä muodossa, johon asiakas on<br />

tottunut. Keskeinen materiaali on saatavilla<br />

pistekirjoituksella tai disketillä.<br />

Materiaalia on muokattu myös isokirjoitukselle<br />

ja äänitteille.<br />

Ei erillistä kuntoutusmallia<br />

Jyrki Lausvaaran mukaan projektin aikana<br />

saadut kokemukset ovat osittaneet,<br />

etteivät näkövammaiset sinällään<br />

tarvitse erillistä hoitoonohjausmallia eivätkä<br />

omaa hoito-ohjelmaa. Riittää,<br />

kun heidän tarpeensa otetaan huomioon<br />

hoitoonohjauksessa ja hoito-ohjelmassa.<br />

Projektin aikana Kalliolan hoitoon<br />

ohjautui kymmenen näkövammaista<br />

ja heistä kahdeksan kävi hoidon<br />

loppuun asti. Ohjelma ja tehtävät<br />

olivat kaikille samat, mutta näkövammaisten<br />

tarpeet otettiin huomioon ohjauksessa<br />

ja hoitomateriaaleissa. <br />

11

Vapa-projekti / <strong>Sininauhaliitto</strong><br />

Kehitys- ja<br />

liikuntavammaisten<br />

päihdeongelmiin<br />

mallitusta<br />

PIIRROS TONI BRANTBERG<br />

Päihdestrategiatyölle oli nähtävissä<br />

selvä tilaus, sillä päihdeongelmat<br />

nousevat yhä selvemmin esille vammaispalveluissa,<br />

sanoo projektityöntekijä Tero<br />

Hintsa.<br />

– Asiakkaiden päihdeongelmat näkyvät<br />

mm. kuntoutusjaksojen peruuntumisina,<br />

kuntoutujien poissaoloina ja päihtymyksenä<br />

sekä kuntoutustulosten huonontumisena<br />

päihteidenkäytön takia.<br />

Asumispalveluissa päihdeongelmat<br />

saattavat rasittaa koko asuinyhteisöä ja<br />

työllistää henkilökuntaa. Vapa-projektin<br />

aikana päihdehaittojen huomattiin aiheuttavan<br />

paineita ja epätietoisuutta työntekijöille<br />

varsinkin, jos päihdekysymyksiin ei<br />

ollut organisaatiossa virallista kantaa eikä<br />

päihteiden takia vaikeutuneisiin työtilanteisiin<br />

ollut toimintamalleja.<br />

Päihdestrategiasta selkeä<br />

hyöty<br />

– Päihteidenkäyttöön liittyvän linjauksen<br />

tekeminen, toimintamallien etsiminen<br />

sekä luominen voi tapahtua päihdestrategiatyön<br />

avulla, projektityöntekijä Hintsa<br />

painottaa.<br />

Hintsan mukaan päihdestrategiatyössä<br />

on tärkeää, että kaikilla työntekijöillä<br />

on mahdollisuus osallistua työnsä kehittämiseen.<br />

Päihdeongelmat kohdataan<br />

vammaispalveluissa arkisissa työtehtävissä,<br />

joissa parhaita asiantuntijoita ovat<br />

niitä tekevät työntekijät.<br />

– Heidän osaamistaan voidaan hyödyntää<br />

päihdestrategiatyössä tekemällä<br />

koko organisaation toimintaa koskevan<br />

strategian lisäksi toimintayksikkökohtaista<br />

päihdestrategiatyötä. Tällöin voidaan<br />

myös huomioida paikalliset erot esimerkiksi<br />

asiakkaiden päihdetilanteissa, asumismuodoissa<br />

ja päihdepalveluissa, Tero<br />

Hintsa sanoo. Yksittäisten toimintayksiköiden<br />

päihdestrategiatyössä voidaan<br />

myös rakentaa yhteistyötä paikallisten<br />

päihdepalveluiden kanssa. Hintsa kannustaakin<br />

vammais- ja päihdepalveluja<br />

rohkeasti etsimään alueellisia yhteistyönmuotoja.<br />

Yhdessä voidaan löytää asiakkaalle<br />

parhaiten sopiva palvelukokonaisuus<br />

ja välttää päällekkäisyyksiä.<br />

Tulossa toimintayksikkökohtainen<br />

opas<br />

ASPAssa toimintayksikkökohtainen päihdestrategiatyö<br />

alkoi helmikuussa 2005 pilottivaiheella,<br />

johon osallistuu neljä asumispalveluryhmää.<br />

<strong>Vapan</strong> Sininauhaliiton<br />

osaprojekti toimii pilottivaiheen ohjaajana.<br />

Samalla se muokkaa Päihdestrategian<br />

suunnittelumallista yksittäiselle toimintayksikölle<br />

soveltuvan Toimintayksikkökohtaisen<br />

päihdestrategiatyön oppaan. <br />

Leena Paasikangas ja Tero Hintsa<br />

Helsingin kaupungin kehitysvammatyöntekijöiden<br />

koulutustilaisuudessa.<br />

”<br />

Tyynelän Kehittämiskeskuksen<br />

kouluttaja Leena Paasikannas:<br />

Olin kouluttamassa ASPAn henkilökuntaa<br />

Jyväskylässä, Tampereella<br />

ja Joensuussa. Puhuimme päihderiippuvuuksista,<br />

toipumisesta ja välillä<br />

lähes väittelimme siitä, onko se ”päihteily”<br />

sittenkään asiakkaan oma asia<br />

vai pitäisikö siihen puuttua? Mieleeni<br />

jäi aspalaisten aktiivinen porukka, joka<br />

innostui päihdeasioista puhumiseen ja<br />

puheeksiottoon työn arjessa.<br />

Vapa-projektin ja Vaalijalan kuntoutuskeskuksen<br />

kanssa järjestimme<br />

päihde- ja peliriippuvuuksiin liittyviä<br />

koulutuksia kehitysvamma-alan työntekijöille.<br />

Koulutusten suunnittelu oli hyvin<br />

innostavaa moniammatillista tiimityötä,<br />

jossa räätälöitiin koulutussisällöt<br />

koulutettavien tarpeita ja eri kouluttajien<br />

erityisosaamista vastaaviksi. <br />

Sirpa Räsänen,<br />

asumispalveluvastaava,<br />

Korallin liikuntavammaisten<br />

ASPA-ryhmä:<br />

ASPAn yleinen päihdestrategia ei vielä<br />

suoranaisesti näy Korallin toiminnassa,<br />

koska se on vielä työstettävänä.<br />

Olemme kuitenkin tietoisemmin miettineet<br />

nykyisiä ja tulevia asiakassuhteita<br />

päihteiden käytön näkökulmasta<br />

ja miten niiden käyttö vaikuttaa työntekijä-asiakassuhteeseen<br />

ja työn tekemiseen.<br />

Kaksi työntekijää suorittaa päihdetyön<br />

erikoisammattitutkintoa parhaillaan.<br />

Korallin omaa toimintaohjetta yleisen<br />

strategian pohjalta ruvetaan työstämään<br />

tämän kevään aikana. <br />

12

Vernerin verkkosivuilla<br />

tietoa alkoholin ongelmakäytöstä<br />

KUVA: OLLI KARINIEMI<br />

Keväällä 2005 julkaistaan selkokielellä tietoa alkoholista Vernerin<br />

selkokielisillä sivuilla.<br />

K<br />

ehitysvammaisten päihteiden käyttö<br />

alkoi puhututtaa keväällä 2004, kun<br />

valtio laski alkoholiveroa. Läheiset ja<br />

työntekijät haluvat nyt saada tietoa siitä,<br />

miten puuttua alkoholin liikakäyttöön.<br />

Kehitysvamma-alan verkkopalvelu Vernerin<br />

sivuille kehitetään parasta aikaa tietopakettia<br />

alkoholin ongelmakäytöstä.<br />

Www-verneri.net sivustolle tuotetaan<br />

perustietoa alkoholin ongelmakäytöstä sekä<br />

siitä, miten alkoholin liikakäyttöön voi tai<br />

pitää puuttua. Sivuilla esitellään erityisesti<br />

kehitysvammaisille ihmisille räätälöityjä<br />

palveluja. Tietopakettia kehittelevät Kehitysvammaliitto<br />

ja <strong>Sininauhaliitto</strong>. <br />

faktaa<br />

Tero<br />

Hintsa<br />

Esteettömyys tärkeää<br />

liikuntavammaisten<br />

päihdepalveluissa<br />

Liikuntavammaisen päihdepalveluita tarvitsevan<br />

henkilön palveluihin pääsyä<br />

helpottavat tilat, joissa on helppo liikkua. Lisäksi<br />

joskus saatetaan tarvita liikuntaesteettömyyden<br />

lisäksi esimerkiksi puhutun puheen<br />

tulkkausta. Esimerkiksi CP-vamma voi<br />

vaikeuttaa kommunikointia puheen avulla,<br />

jolloin tulkin mukana olo helpottaa kommunikointia<br />

päihdehoidossa.<br />

Esteettömät tilat eivät ole vain liikuntavammaisten<br />

henkilöiden etu, vaan helpottavat<br />

kaikkien liikkumista. Suomessa on talvisin<br />

liukasta ja raskaiden kauppakassien<br />

kanssa huonosti puhdistetuissa portaissa<br />

voi kaatua kuka tahansa.<br />

Esteettömyys tulisi huomioida päihdepalveluissa<br />

etenkin uusia toimitiloja suunniteltaessa,<br />

mutta myös vanhojen tilojen toimivuutta<br />

voidaan parantaa hissin rakentamisella<br />

tai luiskien ja kaiteiden asentamisella,<br />

jotka eivät ole taloudellisestikaan kovin suuri<br />

satsaus.<br />

Kehitysvammainen<br />

päihdeongelmainen<br />

tarvitsee yksilöllistä tukea<br />

Olemassa olevat päihdepalvelut voivat auttaa<br />

myös kehitysvammaista, joka hakee<br />

apua päihdeongelmaansa.<br />

– Mitä lievemmästä kehitysvammasta on<br />

kyse, sitä todennäköisemmin voidaan käyttää<br />

nykyisiä palveluja ja menetelmiä sellaisenaan.<br />

– Tärkeää olisi kuitenkin huomioida yksilöllinen<br />

tuen tarve samalla tavalla kuin mielenterveyskuntoutujien<br />

tai vaikkapa englantia<br />

äidinkielenään puhuvan asiakkaan kohdalla.<br />

Yksilöllisen tuen optimointia helpottaa<br />

yleensä omaisten, kehitysvammapalveluiden<br />

ja päihdepalveluiden tiivis verkostoyhteistyö.<br />

Yhteistyötä voidaan lisätä esimerkiksi<br />

järjestämällä kehitysvammapalveluiden<br />

asuntolalle konsultointimahdollisuus.<br />

Työvälineenä selkokieli ja<br />

arkiset esimerkit<br />

Päihdepalveluissa tuloksellisuutta voidaan<br />

parantaa käyttämällä selkokieltä ja käytännön<br />

esimerkkejä.<br />

– Olen itse huomannut monta kertaa<br />

käyttäväni aivan liian monimutkaisia sanoja,<br />

kuten katkaisuhoito, joka sanana ei kerro<br />

minkä katkaisemisesta tai hoitamisesta on<br />

kyse, kertoo Tero Hintsa. Konkreettisuus<br />

päihdetyössä voi tarkoittaa esimerkiksi alkoholiannosten<br />

määrän havainnollistamista<br />

pulloilla.<br />

Selkokielisen materiaalin ja keskustelun<br />

lisäksi kehitysvammaisten päihdepalvelussa<br />

hyviä työvälineitä ovat toiminnalliset ja sosiodraamamenetelmät.<br />

Osallistumisen, tekemisen,<br />

eläytymisen ja itse kokemisen kautta<br />

voidaan esimerkiksi harjoitella käyttäytymistä<br />

päihteidenkäyttötilanteessa, lisätä itseluottamusta<br />

ja oppia vaihtoehtoisia toimintatapoja.<br />

<br />

Tero Hintsa<br />

Sosionomi (AMK), projektityöntekijä<br />

Tero.hintsa@sininauhaliitto.fi<br />

13

Vapa jatkuu koordinaatiopalveluna<br />

Työpari juurruttamaan osaamista ja malleja<br />

Vapa-projektin työtä jatkaa <strong>Vapan</strong> valtakunnallinen<br />

koordinaatiopalvelu.<br />

Se aloittaa työnsä Sininauhaliitossa toukokuussa<br />

2005. Koordinaatiopalvelussa<br />

työskentelee kaksi työntekijää ja sen<br />

toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.<br />

Työpari toimii erityisasiatuntijana<br />

vammaisten päihdepalveluihin liittyvissä<br />

kysymyksissä ja pyrkii vaikuttamaan<br />

valtakunnallisesti tämän alueen kehittymiseen<br />

esimerkiksi työmenetelmien ja<br />

koulutusten suhteen. Se pyrkii myös<br />

juurruttamaan Vapa-projektin aikana<br />

syntynyttä osaamista ja malleja. Todennäköisesti<br />

työpari tulee ainakin koordi-<br />

naatiotoiminnan alussa vastaamaan<br />

myös päihdeongelmaisten vammaisten<br />

henkilöiden palveluohjauskyselyihin.<br />

Verkosto ja tietopankki levittämään<br />

osaamista<br />

Tiedonkulkua vammais- ja päihdepalveluiden<br />

välillä tehostetaan rakentamalla<br />

Vapa-vastaavaverkosto. Verkosto muodostuu<br />

työntekijöistä, jotka vastaavat<br />

vammaisten päihdetyötiedon ylläpitämisestä<br />

omassa organisaatiossaan. Vapa<br />

koordinaatiopalvelu järjestää verkostolle<br />

tarvittavaa tukea ja koulutuksia. Verkoston<br />

kautta hyviä käytäntöjä ja uutta tietoa<br />

saadaan nopeasti levitettyä.<br />

Koordinaatiopalvelu perustaa vammaisten<br />

päihdetyön tietopankin kevään<br />

2005 aikana uudistuvien <strong>Vapan</strong> internetsivujen<br />

yhteyteen. Tietopankkiin kerätään<br />

Vapa-projektin aikana kertynyt<br />

osaaminen ja sitä päivitetään tarvittaessa.<br />

Uusilla internet-sivuilla voidaan järjestää<br />

myös keskusteluryhmiä. <br />

Työparin toiminnasta voi tiedustella<br />

Eija Kilgastilta.<br />

Sähköposti: eija.kilgast@sininauhaliitto.fi<br />

puhelin: 040 – 727 8070.<br />

Vapa poiki Pietariin<br />

vammaisten päihdeprojektin<br />

TEKSTI JA KUVA: ILKKA PARTANEN<br />

Ari Saarto suhtautuu toiveikkaasti<br />

Pietarin <strong>Vapan</strong> mahdolliseen<br />

toteutumiseen.<br />

Suomessa toteutetun Vapa-projektin<br />

kokemuksille on yhä laajempaa<br />

kysyntää. Suunnitelmissa on muun<br />

muassa oma Vapa Pietariin sekä<br />

pietarilaisten kuurojen parissa saatujen<br />

kokemusten ja osaamisen vieminen<br />

Petroskoihin, Muurmanskiin ja Arkangeliin.<br />

– Tähän mennessä on päästy siihen<br />

pisteeseen, että Pietarin ja Leningradin<br />

alueen kuurojen keskuudessa on<br />

kartoitettu millaisia päihdeongelmia siellä<br />

esiintyy ja todettu, että niitä esiintyy<br />

siinä missä Suomessakin. Samoin siellä<br />

on ollut tarvetta sekä lisätä kuurojen<br />

yhteisön omaa päihdeosaamista että<br />

edistää kuurojen oikeuksia ja mahdollisuuksia<br />

saada viittomakielisiä päihdepalveluja.<br />

Tämän perusteella on luotu<br />

paikallisia ja kansainvälisiä toimijaverkostoja,<br />

järjestetty koulutusta, vierailuja<br />

ja muuta osaamisen vaihtoa ja tuotettu<br />

tarvittavaa materiaalia, tiivistää tämänhetkisen<br />

tilanteen kehittämispäällikkö Ari<br />

Saarto A-klinikkasäätiöstä.<br />

Mahdollinen Pietarin Vapa on Saarron<br />

mukaan tarkoitus toteuttaa pitkälti<br />

samalla tavalla kuin Suomessa eli<br />

useiden päihde- ja vammaisjärjestöjen<br />

yhteistyönä. Samalla otetaan kuitenkin<br />

huomioon se, että paikallisilla julkisilla<br />

toimijoillakin on venäläisessä palvelujärjestelmässä<br />

vahva asema.<br />

Pietarissa on toimittu yhteistyössä<br />

Kuurojen liiton, A-klinikkasäätiön ja<br />

Sininauhaliiton sekä Pietarin kuurojen<br />

yhdistyksen kanssa.<br />

Työpajoilla apua vammaisten<br />

päihdeongelmiin<br />

Pietarin alueella on tarkoitus toteuttaa<br />

neljä toimintavalmiuksia kehittävää<br />

työpajaa. Ensimmäisessä paneudutaan<br />

vammaisten päihteidenkäyttöön liittyviin<br />

asenteisiin, asioiden tiedostamiseen ja<br />

tiedottamiseen sekä lähiyhteisöissä,<br />

kuten kouluissa ja työpaikoilla, tapahtuvaan<br />

työhön. Toisen työpajan teemana<br />

on riskiryhmien tavoittaminen, ohjaus ja<br />

neuvonta, eli varhaisvaiheen päihdetyö.<br />

Kolmannessa työpajassa keskitytään<br />

hoitoon ja kuntoutukseen sekä niiden<br />

jälkeiseen muutosten ylläpitoon ja<br />

retkahdusten ehkäisyyn. Neljännessä<br />

työpajassa laaditaan Pietarin kaupungille<br />

esitettäväksi toimintasuunnitelma<br />

vammaisten päihdeohjelmaksi. Työpajojen<br />

lisäksi järjestetään koulutusta,<br />

vierailuja ja muuta osaamisen vaihtoa.<br />

On hyvä muistaa, että Pietarin<br />

alueella asuu suurin piirtein saman<br />

verran ihmisiä kuin koko Suomessa ja<br />

vammaisia on suhteessa saman verran,<br />

joten kyse ei ole mistään pienestä<br />

asiasta. <br />

Ari.saarto@sininauhaliitto.fi<br />

14

?<br />

Kysyimme<br />

1.<br />

2.<br />

Kuinka järjestönne takaa <strong>Vapan</strong> tuottamien<br />

toimintojen jatkumisen järjestössänne?<br />

Mitä järjestönne tulee tekemään tulevaisuudessa<br />

vammaisten päihdepalvelujen edistämiseksi?<br />

Lasse Murto<br />

Professori, toimitusjohtaja<br />

A- klinikkasäätiö<br />

Säätiöllä on runsaasti parannettavaa<br />

vammaisten päihdeongelmaisten<br />

osalta. Muun muassa tilojen ja tarjottavan<br />

materiaalin osalta on vielä<br />

paljon puutteita, mutta niitä pyritään<br />

korjaaman tulevaisuudessa resurssien<br />

mukaan.<br />

Säätiön työntekijät tarvitsevat<br />

koulutusta vammaisasioissa. Sitä<br />

lähdetään rakentamaan säätiön koulutusyksikössä<br />

yhteistyössä vammaisjärjestöjen<br />

kanssa.<br />

Myös säätiön keskus- ja aluejohto<br />

on saatava paremmin sitoutumaan<br />

vammaiskysymykseen päihdetyössä.<br />

Säätiön edustaja toimii Vapavastaavien<br />

verkostossa ja on näin<br />

osaltaan edesauttamassa edellä<br />

asetettujen kehittämistavoitteiden<br />

toteuttamista.<br />

Paavo Voutilainen<br />

Diakoniajohtaja<br />

Diakonissalaitos<br />

Helsingin Diakonissalaitos jatkaa<br />

Vammaisten päihdepalvelujen<br />

kehittämisprojektissa syntyneiden<br />

hyvien käytäntöjen toteuttamista<br />

osana normaalia toimintaansa.<br />

Diakonissalaitoksen Kurvin<br />

huumepoliklinikka tarjoaa selkäydinja<br />

aivovammaisille ihmisille<br />

päihdehoitokuntoutusta osana<br />

kokonaiskuntoutusta jalkautumalla<br />

suoraan esimerkiksi Invalidiliiton<br />

Käpylän kuntoutuskeskukseen.<br />

Tämä lisäksi Diakonissalaitos<br />

tuottaa katkaisuhoito- ja asumispalveluja<br />

liikuntarajoitteisille helsinkiläisille,<br />

jotka vaikeavammaisuuden,<br />

päihteiden käytön tai mielenterveysongelmien<br />

vuoksi eivät ole saaneet<br />

palveluja muualta.<br />

Timo Lemmetyinen<br />

Toiminnanjohtaja<br />

Kalliolan setlementti<br />

Yksi keskeinen Vapa-projektin tuote<br />

oli Kalliolan klinikoiden työntekijöiden<br />

kouluttaminen kohtaamaan<br />

vammaiset asiakkaamme. Myös<br />

käytössä oleva hoitomateriaali muokattiin<br />

näkövammaisia paremmin<br />

huomioonottavaksi. Kalliola järjesti<br />

useita koulutustilaisuuksia Näkövammaisten<br />

keskusliiton työntekijöitä<br />

varten. Tätä koulutustoimintaan tullaan<br />

edelleen jatkamaan.<br />

Verkostoituminen ja yhteistyön<br />

kehittäminen ja syventäminen eri<br />

päihdejärjestöjen ja vammaisjärjestöjen<br />

kesken oli yksi Vapa-projektin<br />

tavoitteista. Vaikka projekti on päättymässä,<br />

yhteistyön vahvistaminen on<br />

edelleen Kalliolan setlementin<br />

tavoitteissa. Tässä Kalliolan setlementti<br />

haluaa olla jatkossakin mukana.<br />

Aarne Kiviniemi<br />

Toiminnanjohtaja<br />

<strong>Sininauhaliitto</strong><br />

Sininauhaliitolla tulee olemaan valtakunnallisesti<br />

merkittävä rooli <strong>Vapan</strong><br />

tuottamien toimintojen jatkokehittelyn<br />

koordinoijana. <strong>Sininauhaliitto</strong>on rekrytoitiin<br />

keväällä 2005 <strong>Vapan</strong> koordinaatioon<br />

työpari, joista toinen on<br />

päihdetyön erityisosaaja ja toinen<br />

vammaispuolen erityisosaaja. Työpari<br />

vastaa valtakunnallisesti eri vammaisryhmille<br />

suunnatun päihdetyön<br />

kehittämis-, palvelu-, ja kansalaistoiminnan<br />

etenemisestä.<br />

Avainasemassa on verkostoyhteistyön<br />

jatkuminen ja kehittyminen<br />

edelleen. <strong>Sininauhaliitto</strong> tulee omalta<br />

osaltaan panostamaan Vapa-toiminnan<br />

yhdyshenkilöjärjestelmän kehittämiseen.<br />

Uskomme vahvasti merkittävimpien<br />

päihdesektorin yhteistyökumppaneittemme<br />

Helsingin Diakonissalaitoksen,<br />

A-klinikkasäätiön ja<br />

Kalliolan yhteistyöhön myös tulevaisuudessa.<br />

Raimo Lindberg<br />

Toimitusjohtaja<br />

Invalidiliitto ry<br />

Invalidiliitosta Vapa-projektiin osallistui<br />

lähinnä Käpylän kuntoutuskeskus.<br />

Se on erikoistunut vaikeasti selkäydinvammaisten<br />

ja vaikeasti aivovammaisten<br />

kuntoutukseen.<br />

Projektin aikana kuntoutuskeskuksessa<br />

kehiteltiin ns. päihteettömän<br />

vammaiskuntoutuksen mallia.<br />

Sitä viimeistellään nyt niin, että se on<br />

valmis kevään 2005 aikana.<br />

Malli sisältää mm. menettelyt<br />

päihdehoidollisten tarpeiden arvioinnissa,<br />

jatkohoitosuunnitelmissa ja<br />

sopimuksen sitoutumisesta päihteettömään<br />

kuntoutusjaksoon.<br />

Tarkoituksena on pilotoida tätä<br />

menetelmää Käpylässä. Mahdollisten<br />

korjausten jälkeen se levitetään liiton<br />

muihin kuntoutusyksiköihin ja tarvittavilta<br />

osin muunneltuna myös liiton<br />

asumispalveluyksiköihin.<br />

Seuraavalle sivulle<br />

15

Kysyimme...<br />

Sari Juhila<br />

Toiminnanjohtaja,<br />

Aivovammaliitto<br />

Aivovammaliiton tukihenkilö- ja vertaistukiryhmätoiminnassa<br />

päihdeasiat<br />

ovat tärkeä osa-alue. Tukihenkilöitä ja<br />

ryhmien vetäjiä koulutetaan keskustelemaan<br />

päihteiden käytöstä, päihde-<br />

ongelmista ja hoitomahdollisuuksista.<br />

Koulutuksessa käytetään soveltuvin<br />

osin hyväksi <strong>Vapan</strong> koulutusmallia.<br />

Sopeutumisvalmennuskursseilla<br />

käsitellään päihdeasioita siinä määrin<br />

kuin ne kunkin osallistujaryhmän<br />

osalta ovat tarpeellisia.<br />

Aivovammaliiton klubitaloihin<br />

hankitaan tarvittaessa päihdetyöntekijöiden<br />

konsultaatioita ja jäseniä ohjataan<br />

päihdepalvelujen piiriin. Klubitalotoiminta<br />

on päihteetöntä.<br />

Aivovammaisten henkilöiden<br />

kanssa työskenteleville ammattihenkilöille<br />

järjestettävissä koulutustilaisuuksissa<br />

tuodaan esille säännöllisesti<br />

myös päihdeasioita.<br />

Veli-Pekka Sinervuo<br />

Toiminnanjohtaja<br />

Kehitysvammaliitto ry<br />

Kehitysvammaliiton rooli Vapassa on<br />

ollut tavallaan kaksiosainen.<br />

Toiminnanjohtaja on RAY-historian<br />

kautta ollut edustettuna johtoryhmässä.<br />

Selkokeskus on auttanut <strong>Vapan</strong><br />

materiaalituotannossa. Näiltä osin<br />

olemme valmiit jatkamaan vanhaan<br />

tapaan. Konkreettisempi päihdetyö<br />

tapahtuu jäsentemme kautta, jotka<br />

ovat tiiviimmin tekemisissä suoran<br />

asiakasrajapinnan kanssa.<br />

Susanne Lohiniemi<br />

Toiminnanjohtaja<br />

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry<br />

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry ottaa<br />

koulutuksissaan ja julkaisuissaan<br />

esille päihteiden liikakäyttöön liittyviä<br />

vaaroja. Liitto huolehtii, että tietoa on<br />

saatavissa myös selkokielellä.<br />

Tukiliitto korostaa päihdestrategi-<br />

an laatimisen tärkeyttä kehitysvammaisten<br />

ihmisten asuinyksiköissä ja<br />

työpaikoilla. Päihdestrategian merkitys<br />

otetaan esille liiton eri koulutustilaisuuksissa<br />

ja tiedotusmateriaaleissa.<br />

Kehitysvammaisten Tukiliitto<br />

korostaa, että kehitysvammaiset<br />

ihmiset itse on otettava mukaan<br />

suunnittelemaan oman asuinyksikkönsä<br />

tai työpaikkansa päihdestrategiaa.<br />

Tukiliitto tarjoaa päihdetyöntekijöille<br />

materiaalia ja koulutusta kehitysvammaisuudesta<br />

ja kehitysvammaisten<br />

ihmisten erityistarpeista asiakkaana,<br />

esimerkiksi selkokielisen materiaalin<br />

välttämättömyydestä. Liitto<br />

tekee myös aktiivisesti yhteistyötä eri<br />

päihdealantoimijoiden kanssa kehitysvammaisten<br />

ihmisten ja heidän<br />

läheistensä hyväksi.<br />

Kai Leinonen<br />

Toiminnanjohtaja<br />

Suomen Kuurosokeat ry<br />

Toiminta-ajatuksemme mukaisesti<br />

Suomen Kuurosokeat ry tulee olemaan<br />

tiiviissä, moninaisessa yhteistyössä<br />

<strong>Vapan</strong> kanssa. Suomen Kuu-<br />

rosokeat ry:n työntekijöitä on ollut<br />

mukana Vapa-koulutuksessa ja he<br />

ovat aloittaneet päihteistä valistamisen<br />

palveluasumisyksikössämme.<br />

He ovat jakaneet tietotaitoansa muille<br />

työntekijöille sekä aloittaneet kuurosokeiden<br />

asiakkaiden kanssa kahdenkeskiset<br />

keskustelut. Kyseiset<br />

henkilöt sitoutetaan vastuuhenkilöiksi<br />

yhdistyksemme päihdetyöhön. Tulemme<br />

laatimaan yhdistykselle päihdetyön<br />

strategian. Yhdistyksemme eri<br />

yksiköihin on perustettu päihdetyöryhmiä.<br />

Päihdetyöryhmän jäseniä<br />

tullaan kouluttamaan.<br />

Liisa Kauppinen<br />

Toiminnanjohtaja<br />

Kuurojen Liitto ry<br />

Keskeiset asiat tulevassa päihdetoiminnassamme<br />

ovat päihdekoulutuksen<br />

saaneiden kuulovammaisalan<br />

työntekijöiden verkoston ylläpito,<br />

tapaamisten järjestäminen ja<br />

jatkokoulutus sekä päihdekoulutettujen<br />

toimiminen päihdekysymyksissä<br />

muiden, ei koulutusta<br />

saaneiden kuulovammaisalan<br />

työntekijöiden ohjaajina tai mentoreina.<br />

Työntekijöiden käyttöön tuotetaan<br />

peruskoulutuspaketti.<br />

Uuden viittomakielisen päihdemateriaalin<br />

tuottaminen ja tiedotustilaisuuksien<br />

järjestäminen kuurojen<br />

yhdistyksissä. Uutta päihdema-<br />

teriaalia tuotetaan myös nuorille<br />

kuuroille ja kuulovammaisten kouluille.<br />

Päihdeongelmaisille suunnattavat<br />

Kompassi-sopeutumisvalmennuskurssit,<br />

1–2 kurssia vuodessa.<br />

Viittomakielisten oma-apu ryhmien<br />

perustaminen.<br />

Kuulovammaisalan järjestöjen<br />

yhteisen päihdestrategian luominen<br />

yhteistyössä A-klinikkasäätiön ja<br />

Sininauhaliiton kanssa.<br />

Hilkka Nousiainen<br />

Toiminnanjohtaja<br />

Kuurojen Palvelusäätiö<br />

Kuurojen Palvelusäätiön ammattilaisista<br />

valtaosa sai peruskoulutusta,<br />

jonka ansiosta heillä on entistä parempia<br />

valmiuksia tunnistaa, kohdata<br />

ja ottaa puheeksi viittomakielisten<br />

ihmisten päihdepulmat. Osaamisen<br />

pitkäjänteisen säilymisen varmistaa<br />

yhdeksän säätiön sisäistä kouluttajaa.<br />

Mutta edelleenkin on pulmana<br />

omakielisten palvelujen saatavuus,<br />

siksi jatkotyö on välttämätöntä.<br />

16

Kysyimme...<br />

Risto Hämäläinen<br />

Toiminnanjohtaja<br />

Asumispalvelusäätiö ASPA<br />

Asumispalvelusäätiön asiakkaina<br />

on eritavalla vammaisia ihmisiä ja<br />

mielenterveyskuntoutujia. Asiakkaiden<br />

osalta on tarkoitus selkiinnyttää<br />

suhtautumista päihteiden käyttöön.<br />

Vuonna 2004 laaditulle asiakkaiden<br />

päihdestrategian visiolle tehdään<br />

ASPA-ryhmissä, joita on yli 30<br />

eripuolella Suomea, ryhmäkohtaiset<br />

materiaalikansiot ja toimintaohjeet.<br />

Tämän päihdestrategian mukaiset,<br />

ASPA-ryhmäkohtaiset, toimintaohjeet<br />

ovat käytössä viimeistään vuonna<br />

2006. Tällä hetkellä päihdetyön<br />

eritysammattitutkintoa opiskelee 11<br />

ASPA-työntekijää.<br />

Mauno Lehtinen<br />

Toiminnanjohtaja<br />

Näkövammaisten Keskusliitto<br />

Näkövammaisten Keskusliitto keskittyy<br />

jatkossakin näkövammaisten<br />

kuntoutuspalveluihin ja ohjaamme<br />

tarvittaessa asiakkaitamme päihdepalveluihin.<br />

Pidämme oman henkilökuntamme<br />

ja etenkin terveydenhuoltohenkilöt<br />

ajan tasalla päihdeasioissa.<br />

Tulemme jatkamaan yhteistyötä<br />

Kalliolan kanssa, samoin <strong>Vapan</strong><br />

jatkoprojektin kanssa.<br />

Parhaillaan laadimme Kuntoutus-<br />

Iirikseen päihdestrategiaa, joka tukee<br />

kuntoutustoimintaamme. Jatkamme<br />

myös motivoivan haastattelun koulutusta.<br />

<strong>Vapan</strong> tuottamaa materiaalia<br />

käytämme edelleen ja huolehdimme<br />

sen ajantasaisuudesta sekä soveltuvuudesta<br />

näkövammaisille.<br />

Monitoimijahanke...<br />

JATKOA SIVULTA 3<br />

ilmi, että sielläkään ei oltu panostettu tämän aihepiirin kehittämistyöhön.<br />

Hankkeen silloinen arvioija Olavi Aarnio<br />

kävi luennoimassa aiheesta Nashvillessä, Tenneseessä<br />

järjestetyssä koulutustapahtumassa alkukesästä vuonna<br />

2003. Pisimmälle kansainvälinen yhteistyö on edistynyt<br />

Pietarissa. Kuurojen Liitto on siellä koordinoinut Pietarin ja<br />

Leningradin alueen kuurojen päihdeprojektia. Päihdejärjestöistä<br />

yhteistyökumppaneina tässä hankkeessa ovat olleet<br />

A-klinikkasäätiö ja <strong>Sininauhaliitto</strong>.<br />

Hankkeen aikana järjestettiin lukuisia seminaareja ja<br />

muita koulutustilaisuuksia, joista mittavimpana mainittakoon<br />

vammaisten vuoden (2003) kymmenen paikkakunnan<br />

seminaarikiertue. Hanke vaikutti erilaisiin ohjelmiin,<br />

kuten esimerkiksi päihdepalveluiden laatusuosituksiin, laatuarviolomakkeisiin<br />

ja pisteytysmalliin.<br />

Viittomakielisten<br />

päihdetyön osaajien verkosto:<br />

Anne Belghiti<br />

Marita Björn<br />

Susanna Helminen<br />

Sisko Hiltunen<br />

Päivi Korhonen<br />

Pirjo Kuoppamäki<br />

Marketta Lahtela<br />

Palv.keskus Runola, Oulu<br />

Kuurojen Liitto ry, Pori<br />

Kuurojen Liitto ry, Mikkeli<br />

Suomen kuurosokeat ry, Tampere<br />

H:gin skr-yhtymä, Helsinki<br />

Palv.keskus Salmela, Turku<br />

Palv.keskus Runola, Oulu<br />

Toiminta jatkuu tukipalveluilla<br />

Vapa-hankkeen kehittämistyöstä vastasi neljän ydintoimijan<br />

asettamat viisi projektityöntekijää sekä projektikoordinaattori.<br />

Pitkässä hankkeessa oli useita tekijöitä, jotka vaikuttivat<br />

projektin kulkuun, kuten esimiesten vaihtumiset,<br />

heidän sitoutumisensa hankkeeseen, projektikoordinaattorin<br />

ja arvioijan vaihtumiset sekä projektityöntekijöiden rekrytointi<br />

ja soveltuvuus tämänkaltaiseen työskentelyyn. Kaikilla<br />

näillä oli oma merkityksensä projektin sujumisessa.<br />

Oman lisänsä antoivat järjestöjen erilaiset toimintakulttuurit<br />

ja ideologiset erot sekä näiden yhteensovittaminen.<br />

Hankkeen päätyttyä toimintaa jatkaa <strong>Vapan</strong> valtakunnallisten<br />

tukipalveluiden työpari. Jatkon rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys<br />

kohdennetulla toiminta-avustuksella.<br />

Työparin tehtävänä on koota ns. Vapa-vastaavaverkosto<br />

ja aihealuetta koskeva tietopankki osoitteeseen<br />

www.vapa.info.<br />

Eija Kilgast<br />

Projektikoordinaattori<br />

eija.kilgast@sininauhaliitto.fi<br />

Esa Laine-Seilola<br />

Laura Lintukangas<br />

Seppo Mertanen<br />

Anita Murtasaari<br />

Tuija Mustonen<br />

Marianne Niemi<br />

Reijo Partanen<br />

Paula Piilola<br />

Puhakka, Ilkka<br />

Ritva Sandelin<br />

Kimmo Uschanoff<br />

Vantaa<br />

Kuurojen Liitto ry, Helsinki<br />

Kuurojen Liitto ry, Joensuu<br />

Palv.keskus Åvik, Hyvinkää<br />

Espoo<br />

Kuurojen Liitto ry, Vaasa<br />

Palv.keskus Metsola, Jyväskylä<br />

Palv.keskus Sampola, Hämeenlinna<br />

Keskussairaala, Jyväskylä<br />

Palv.keskus Åvik, Hyvinkää<br />

Palv.keskus Sampola, Hämeenlinna<br />

17

Selkokielisiä oppaita päihteistä ja huumeista<br />

Puhutaan<br />

– asiaa päihteistä ja riippuvuuksista<br />

Ari Sainio (toim.)<br />

Selkokielinen kirjanen, joka on tehty herättämään<br />

keskustelua päihteistä ja riippuvuudesta.<br />

Perusasiat esitetään lyhyesti. Niiden jälkeen on lyhyitä<br />

tarinoita ja kysymyksiä, joita voi pohtia keskusteluryhmissä<br />

tai yksin. Soveltuu myös opetusmateriaaliksi.<br />

Toni Brantbergin ilmeikäs piirroskuvitus.<br />

Nid., 10 euroa. 44 s., A4-koko<br />

Kippis – asiaa alkoholista<br />

Ari Sainio (toim.)<br />

Vihkosessa kerrotaan alkoholista ja sen vaikutuksista.<br />

Millainen alkoholinkäyttäjä olet ja mitä voit tehdä,<br />

jos alkoholista on tullut ongelma.<br />

Nid., hinta 1 euro, 18 s., B5-koko<br />

Koukku, asiaa huumeista<br />

Ari Sainio (toim.)<br />

Vihkosessa annetaan perustietoa huumeista.<br />

Nid., hinta 2 euroa, 22 s., B5-koko<br />

Kaikki vihkoset soveltuvat koululaisille ja erityisesti lukihäiriöisille. Niiden laatimisessa on ollut mukana Selkouutiset.<br />

Naisnäkökulmaa päihdeongelmaan<br />

Kati-Pupita Mattila, Tarja Hiltunen, Virpi Kujala<br />

Näkyvä piilo<br />

Uutuuskirja käsittelee naisten päihdeongelman taustatekijöitä,<br />

kehityskulkua ja vaikutuksia sekä ongelmasta toipumista.<br />

Kirja on tarkoitettu sekä päihdetyön ammattilaisille että<br />

tavallisille lukijoille, ja se palvelee myös seurakuntien<br />

työntekijöitä ja maallikoita, jotka kohtaavat päihdeongelmaisia<br />

naisia. Hinta 17,-<br />

Päivä Osakeyhtiö ja <strong>Sininauhaliitto</strong> 2005<br />

Tilaukset email: keskustoimisto@sininauhaliitto.fi,<br />

puh. vaihde (09) 7206 150, faksi (09) 7206 1531, os. Krämertintie 2, 00620 HELSINKI<br />

18

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○<br />

<strong>Sininauhaliitto</strong><br />

valtakunnallinen kristillisten päihdejärjestöjen<br />

yhteistoimintaliitto<br />

Krämertintie 2, 00620 HELSINKI<br />

puh. (09) 7206 150, faksi (09) 7206 1531<br />

etu.suku@sininauhaliitto.fi<br />

www.sininauhaliitto.fi<br />

Aarne Kiviniemi (09) 7206 1519, 050 522 3285<br />

Toiminnanjohtaja<br />

Elena Rokala, (09) 7206 150, 050 377 7571<br />

Kehitysjohtaja<br />

Järjestöpalvelut ja kehittämistoiminta<br />

Ari Inkinen, (09) 7206 1529, 0400 411 690<br />

Kehittämispäällikkö<br />

Eija Kilgast, (09) 7206 1524, 040 727 8070<br />

Kehittämispäällikkö<br />

Eevan perhe –perhetyön kehittämishanke<br />

Virpi Kujala, 040 760 0663<br />

Projektipäällikkö<br />

Jyväskylän osaprojekti<br />

Tarja Hiltunen, 0400 422 090<br />

Naisten talon johtaja<br />

Nähdyksi tulemisen toivo –kehittämishanke<br />

Asta Juntunen, (09) 7206 1533, 040 778 8773<br />

Projektikoordinaattori<br />

Värit elämään –projekti, (09) 7206 150<br />

M20-hanke, päiväkeskustoimintahanke<br />

Hannu Rutanen, 040 564 0032<br />

Projektipäällikkö<br />

Ikaalisten osaprojekti<br />

Juhani Haveri, 0400 813 403<br />

Suunnittelusihteeri<br />

SiniDuuni-välittäjäorganisaatio<br />

Paula Välimäki, 050 357 4877<br />

Hankekoordinaattori<br />

Ongelmapelaaja-projekti<br />

Elena Rokala, (09) 7206 150, 050 377 7571<br />

Vammaisten päihdepalvelujen kehittäminen<br />

Sininauhaliiton osaprojekti<br />

Tero Hintsa, (09) 7206 1525, 040 865 1555<br />

Uusia jäsenjärjestöjä<br />

Nuotta luo lapsille ja nuorille turvallista<br />

elinympäristöä<br />

Rovaseudun kristillinen nuorisoyhdistys Nuotta on liittynyt<br />

Sininauhaliiton jäseneksi. Nuotta on itsenäinen, poliittisesti ja<br />

uskonnollisesti tunnustuskuntiin sitoutumaton aatteellinen<br />

yhdistys. Nuotan tarkoituksena on olla mukana luomassa lapsille<br />

ja nuorille turvallista elinympäristöä sekä tukea ja ohjata heitä<br />

kasvamaan kohti vastuullista aikuisuutta. Nuottaa johtaa toiminnanjohtaja<br />

Heikki Korppi. nuotta@nuotta.net<br />

Helsingin NMKY:llä<br />

laajaa toimintaa Helsingissä<br />

Helsingin NMKY on Sininauhaliiton uusi jäsen. Sen toiminnassa<br />

on mukana yli 2 000 lasta, nuorta ja aikuista lukuisissa eri<br />

toimintapiireissä koripallosta raamattupiireihin.<br />

toimisto@hnmky.fi<br />

Uuden Kasvun yhdistys<br />

Sininauhaliiton uusin ja järjestyksessä 91. jäsenjärjestö on<br />

Uuden kasvun yhdistys ry. Yhdistys pitää yllä Selkikeskusta<br />

Vihdin Selin kylässä. Yhdistys on luonut toimintansa sisälle<br />

kristillisen ympäristöliikkeen, sekä vahvan kolmannen sektorin<br />

toimintakokonaisuuden. Lisäksi se järjestää kuntouttavaa<br />

työtoimintaa päihdeongelmaisille ja muille syrjäytymisuhassa<br />

oleville. Rihmankiertämä-kirpputorit ovat tärkeä osa Uuden<br />

kasvun yhdistyksen varainhankintaa.<br />

juhani.kunttu@selkikeskus.com<br />

Liika on aina liikaa –ikääntyvien hanke<br />

Eija Kilgast, (09) 7206 1524, 040 727 8070<br />

Maria Viljanen, (09) 7206 150<br />

Tukiasumisen kehittäminen<br />

Sininauhasäätiö, Jorma Soini, 040 581 8105<br />

Toipumistyön kehittäminen<br />

Tuomo Salovuori, 040 581 8244<br />

Järjestösihteeri (opintovapaalla)<br />

Arviointipalvelut<br />

Nina K. Hyttinen, (09) 7206 150, 040 594 7272<br />

Talouspalvelut<br />

Ismo Valkoniemi, (09) 7206 1510, 0400 728 840<br />

Talouspäällikkö<br />

Viestinnän palvelut<br />

Tuula Huurresalo, (09) 7206 1520, 040 501 9605<br />

Tiedotuspäällikkö<br />

Työnohjaus ja sen kehittäminen<br />

Tuula Huurresalo, (09) 7206 1520, 040 501 9605<br />

Sininauhaliiton tiedotuslehti<br />

Toimituksen osoite:<br />

Krämertintie 2, 00620 HELSINKI<br />

Puh. (09) 7206 150,<br />

faksi (09) 7206 1531<br />

Email:uusi.toivo@sininauhaliitto.fi<br />

Päätoimittaja: Tuula Huurresalo<br />

Toimittaja: Ilkka Partanen<br />

Taitto: Terttu Hauhia<br />

Painopaikka: <strong>Trio</strong>-Offset Oy,<br />

Helsinki 2005<br />

19

Sininen <strong>aalto</strong> -lehti<br />

Krämertintie 2<br />

00620 HELSINKI<br />

Selvästi tuettu<br />

Kehitysvammaisten toimivat päihdepalvelut<br />

Kirjan artikkelit avaavat mm. seuraavia näkökulmia:<br />

Päihdeongelmat kehitysvammapalveluissa<br />

Kotona asuvan päihdeongelmaisen tukeminen<br />

Sosiodraaman ja leirityön mahdollisuudet<br />

Päihdestrategia työvälineenä<br />

Yhteistyön merkitys palveluiden tuottamisessa<br />

Nid. B5-koko, 96 s., 10,-<br />

Tero Hintsa (toim.)<br />

Kirja on ensimmäinen<br />

julkaisu, jossa pohditaan<br />

kehitysvammaisten päihdepalveluita<br />

ja niiden<br />

saatavuutta.<br />

Kirjoittajat ovat kehitysvammaisuuden<br />

ja päihdepalveluiden<br />

asiantuntijoita.<br />

Lisäksi kaksi kehitysvammaista<br />

henkilöä kertoo<br />

omista kokemuksistaan.<br />

Näkyvät, kuuluvat<br />

ja saavutettavat päihdepalvelut<br />

Malleja vammaisten päihdetyön kehittämiseen Osa 1<br />

Opas sisältää viisi mallia, jotka on<br />

tehty paikkaamaan vammaisten<br />

päihdepalveluissa olleita puutteita.<br />

Mallit ovat Vapa-projektissa<br />

mukana olleiden neljän keskeisen<br />

päihdejärjestön tuottamia.<br />

Liimasid. A4-koko, 64 s.,<br />

Hinta 5,-<br />

Kevään 2005 aikana julkaistaan uusi<br />

vammaisten päihdetyötä käsittelevä kirja.<br />

Siinä esitellään päihteidenkäytön erityispiirteitä,<br />

päihdeongelmien yleisyyttä ja<br />

päihdetyössä huomioitavia asioita eri<br />

vammaryhmien kohdalla. Lisäksi kirjassa<br />

kuvataan Vapa-projektin kehittämien<br />

mallien soveltuvuutta eri vammaisryhmille.<br />

Tulossa<br />

Näkyvät, kuuluvat ja<br />

saavutettavat päihdepalvelut<br />

Välineitä vammaisten päihdetyöhön Osa 2<br />

Vammaisten päihdepalvelujen kehittämisprojekti <strong>Vapan</strong> julkaisuja<br />

LEIKKAA TÄSTÄ<br />

Tilaan<br />

Kyllä kiitos!<br />

<strong>Sininauhaliitto</strong><br />

maksaa<br />

postimaksun<br />

Selvästi tuettu ___ kpl à 10,-<br />

Näkyvät, kuuluvat ja saavutettavat päihdepalvelut ___ kpl à 5,-<br />

<strong>Sininauhaliitto</strong><br />

Nimi<br />

Lähiosoite<br />

Puhelin<br />

Yhteisö<br />

Postitoimipaikka<br />

Hintoihin lisätään toimituskulut.<br />

Vastauslähetys<br />

Sopimus 5007824<br />

00003 HELSINKI<br />

Tilaukset tällä kupongilla (postimaksu maksettu), email: keskustoimisto@sininauhaliitto.fi,<br />

puh. vaihde (09) 7206 150, faksi (09) 7206 1531, os. Krämertintie 2, 00620 HELSINKI<br />

20

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!