Vapan sininen aalto Trio.p65 - Sininauhaliitto

More documents

Recommendations

Info

Vapa-projekti / A-klinikkasäätiö Kuntoutussihteeri Susanna Helminen: Koulutus hioi omia asenteita TEKSTI: MARJAANA PERTTULA, KUVA: ILKKA PARTANEN Päihdekoulutus antoi eväitä omien asenteiden tarkistamiseen. Tärkeä oli oppia ymmärtämään myös päihdeongelmaisen muutosprosessin hitaus ja lohdullisella asenteella myös mahdolliset retkahdukset, sanoo Kuurojen liiton kuntoutussihteeri Susanna Helminen Mikkelistä. Työssään Susanna Helminen kohtaa silloin tällöin tilanteita, joissa päihteet tai pelaaminen ovat aiheuttaneet ongelmia. – Koulutus auttoi siihen, että päihdeongelmien kanssa kipuilevan ihmisen kohtaaminen ja ongelman esille ottaminen on luontevaa, Helminen sanoo. faktaa Kuuroille päihdepalvelut omalla kielellä Kehittämiskoordinaattori Marja Merikallio toimii A-klinikkasäätiön osaprojektin työntekijänä. A-klinikkasäätiön osaprojektissa toteutetun vammaistyöntekijöiden koulutuksen tavoitteena oli antaa vammaistyöntekijöille – Tiedon antaminen viittomakielellä sekä toiveikas, ei-syyllistävä kohtaaminen tukevat asiakasta muutokseen. Päihdepalveluihin kuurojen tuntemusta Yleisiin päihdepalveluihin eri puolelle Suomea pitäisi hänen mielestään saada kuurojen tuntemusta ja valmiutta hoitaa päihdeongelmaisia kuuroja. Palvelut tulisi kehittää vastaamaan kuuleville tarjottuja palveluita. – Vapa-projektin puitteissa koulutettuja viittomakielisiä työntekijöitä pitäisi kouluttaa toinenkin kourallinen, hän ehdottaa. – Viittomakielisten oma-apu ja vertaisryhmätoiminta puolestaan pitäisi saada valmiuksia havaita ja puuttua huolestuttavaan päihteiden käyttöön sekä ohjata päihdeongelmaisia hoitoon. Tavoitteena oli myös, että näitä taitoja omaavia viittomakielisiä työntekijöitä on kattavasti ympäri Suomea. Koulutusprosessin alussa n.100 työntekijää sai perustietoa päihteistä. Koulutuksessa keskityttiin erityisesti päihteisiin ja päihteiden käyttöön koskeviin asenteisiin eli miten kukin suhtautuu päihteisiin ja päihdeongelmaisiin ja mikä vaikutus omalla suhtautumisella on asiakastyöhön. Koulutus jatkui osalla työntekijöistä jatkokoulutuksena ja viimeisessä vaiheessa 18 työntekijää sai n. vuoden kestäneen erikoistumiskoulutuksen päihdetyöhön. Pitkän päihdetyön koulutuksen käyneet työntekijät voivat edelleen kouluttaa työpaikoillaan tai muille yhteistyökumppaneille päihdetyön perusasioita. Tästä ryhmästä KUVA: ILKKA PARTANEN organisoiduksi jotenkin jonnekin, hän jatkaa. Susanna Helminen itse yrittää vaikuttaa kuurojen päihdepalveluihin olemalla aktiivisesti mukana alueensa sosiaalialan osaamiskeskuksen työryhmässä, jonka tehtävänä on kehittää päihdepalveluja. muodostui kuurojen päihdetyön kehittämisryhmä. Yhteistyöllä asiakas saa räätälöityä palvelua Koulutus antaa valmiuksia puuttua myös hoitoa vaativiin päihdeongelmiin. Tällöin päihdehoito tapahtuu edelleen siihen erikoistuneissa päihdehoitoyksiköissä. Oleellista on se, että koulutus mahdollistaa vammaistyön ja päihdehuollon työntekijöiden yhteistoiminnan, jotta asiakkaan hoito vastaisi hänen tarpeitaan. Vammais- ja päihdehuollossa toimivien toistensa tuntemus on onnistuneen päihdehuollon edellytys. Siksi päihdetyöntekijät tarvitsevat koulutusta vammaisuudesta ja vammaistyöntekijät päihteistä. Marja Merikallio marja.merikallio@a-klinikka.fi 6
Vilkkaassa keskustelussa Teija Jerkku (vas.), joka on viittomakielen tulkki ja Sari Ström, joka on itse kuuro. Molemmat työskentelevät Kuurojen palvelusäätiössä. Opiskelija Esa Laine-Seilola: Elämänhallinta hyötykäyttöön TEKSTI: MARJAANA PERTTULA, KUVA: ILKKA PARTANEN Sosionomiksi opiskeleva Esa Laine-Seilola aikoo käyttää päihdekoulutuksessa saamiaan tietoja esimerkiksi kuurojen elämänhallintakursseilla. Laine-Seilola kertoo, etteivät hänen odotuksensa olleet korkealla, kun hän lähti mukaan Vapa-projektin koulutukseen. – Projektin edetessä kiinnostukseni kasvoi kasvamistaan, ja tajusin vasta myöhemmin, kuinka suuri projekti Vapa oli. Koulutuksen myötä myös omat käsitykseni päihteiden käyttäjistä ovat muuttuneet yksilöä arvostavammaksi, hän kertoo. Esa Laine-Seilola ei koe, että kuurous rajoittaisi hänen omaa elämäänsä. Sähköpostit ja tekstiviestit pelaavat. Tuusulanjärven Laurea-instituutissa hänellä on mukanaan opiskeluissa viittomakielen tulkki. Päihdehuolto ja vammaispalvelut erikseen Yhteiskunnan pitäisi hänen mielestään panostaa laajemmin viittomakielisiin palveluihin ja ennaltaehkäisyyn. – Taitoa ja koulutettuja ihmisiä on viittomakielisten keskuudessa, mutta heitä ei käytetä vielä riittävän tehokkaasti. Viittomakielisten pitäisi myös itse olla sosiokulttuurisesti aktiivisia vaikuttajia yhteiskunnassa, Esa Laine-Seilola katsoo. Samalla hän muistuttaa, että vammaisten päihdehuollosta puhuttaessa olisi ihanteellista, jos päihdehuoltoa ja vammaispalveluja ei tässä yhteydessä sotkettaisi keskenään. – Nämä ovat yhteiskunnassa kaksi eri sektoria, jotka eivät ole sidoksissa toisiinsa, hän selventää. Irma Rönkkö-Levola: Sain rohkeutta ottaa päihteet puheeksi asiakaspalvelussa TEKSTI: MARJAANA PERTTULA, KUVA: ILKKA PARTANEN Kuurojen liiton kuntoutussihteerinä toimiessaan Irma Rönkkö-Levola osallistui Vapa-projektin peruskoulutukseen. – Sain rohkeutta asiakaspalvelutilanteessa ottaa päihdeasiat puheeksi. Aiemmin päihdeasiat olivat usein jääneet sivuun monia muita kysymyksiä hoitaessa, kertoo Irma Rönkkö-Levola, joka nykyisin toimii Kuurojen liiton palveluosastolla Etelä-Suomen alueyksilön päällikkönä. Rönkkö-Levolan mielestä kuurojen yhteiskunnallista asemaa voi verrata kieli- ja kulttuurivähemmistöjen asemaan. Viittomakielisiin palveluihin tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä viittomakieliset ovat syrjäytyneet koulutuksessa, työelämässä ja palveluissa. – Viittomakieli on kuurojen ensikieli, jolla he voivat toimia tasavertaisesti vuorovaikutustilanteissa niin, että he saavat tietoa ja voivat osallistua oman elämänsä kysymysten ratkomiseen, Irma Rönkkö-Levola sanoo. Viittomakielelle taataan oikeudellisen asema myös perustuslaissa. Kuurojen yhteiskunnallinen asema ja kielellinen syrjintä on Rönkkö-Levolan mukaan johtanut tilanteeseen, jossa ongelmat ovat joidenkin yhteisön jäsenten kohdalla kasaantuneet. Palvelua omalla kielellä – Kuurojen päihdeongelmaisten kohdalla on tärkeää, että herää toivo ja luottamus siihen, että joku ymmärtää ja arvostaa. Samoin on tärkeää, että löytyy palvelupiste, josta saa omalla kielellä palvelua, hoitoa ja kuntoutusta. Päihdekuntoutuksessa on otettava huomioon monien traumaattiset kokemukset ja negatiivinen asema yhteisössä, hän sanoo. 7
Page 1 and 2: 1/2005 SININAUHALIITON TIEDOTUSLEHT
Page 3 and 4: Monitoimijahanke loi pohjan vammais
Page 5: Johtaja Hannu Salokorpi, RAY: Rohke
Page 9 and 10: Päihdetietous ja mallit arkityöv
Page 11 and 12: Vapa-projekti nosti vaietut ongelma
Page 13 and 14: Vernerin verkkosivuilla tietoa alko
Page 15 and 16: ? Kysyimme 1. 2. Kuinka järjestön
Page 17 and 18: Kysyimme... Risto Hämäläinen Toi
Page 19 and 20: ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Vapan sininen aalto Trio.p65 - Sininauhaliitto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?