Vapan sininen aalto Trio.p65 - Sininauhaliitto

More documents

Recommendations

Info

Vapa-projekti / Sininauhaliitto Kehitys- ja liikuntavammaisten päihdeongelmiin mallitusta PIIRROS TONI BRANTBERG Päihdestrategiatyölle oli nähtävissä selvä tilaus, sillä päihdeongelmat nousevat yhä selvemmin esille vammaispalveluissa, sanoo projektityöntekijä Tero Hintsa. – Asiakkaiden päihdeongelmat näkyvät mm. kuntoutusjaksojen peruuntumisina, kuntoutujien poissaoloina ja päihtymyksenä sekä kuntoutustulosten huonontumisena päihteidenkäytön takia. Asumispalveluissa päihdeongelmat saattavat rasittaa koko asuinyhteisöä ja työllistää henkilökuntaa. Vapa-projektin aikana päihdehaittojen huomattiin aiheuttavan paineita ja epätietoisuutta työntekijöille varsinkin, jos päihdekysymyksiin ei ollut organisaatiossa virallista kantaa eikä päihteiden takia vaikeutuneisiin työtilanteisiin ollut toimintamalleja. Päihdestrategiasta selkeä hyöty – Päihteidenkäyttöön liittyvän linjauksen tekeminen, toimintamallien etsiminen sekä luominen voi tapahtua päihdestrategiatyön avulla, projektityöntekijä Hintsa painottaa. Hintsan mukaan päihdestrategiatyössä on tärkeää, että kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus osallistua työnsä kehittämiseen. Päihdeongelmat kohdataan vammaispalveluissa arkisissa työtehtävissä, joissa parhaita asiantuntijoita ovat niitä tekevät työntekijät. – Heidän osaamistaan voidaan hyödyntää päihdestrategiatyössä tekemällä koko organisaation toimintaa koskevan strategian lisäksi toimintayksikkökohtaista päihdestrategiatyötä. Tällöin voidaan myös huomioida paikalliset erot esimerkiksi asiakkaiden päihdetilanteissa, asumismuodoissa ja päihdepalveluissa, Tero Hintsa sanoo. Yksittäisten toimintayksiköiden päihdestrategiatyössä voidaan myös rakentaa yhteistyötä paikallisten päihdepalveluiden kanssa. Hintsa kannustaakin vammais- ja päihdepalveluja rohkeasti etsimään alueellisia yhteistyönmuotoja. Yhdessä voidaan löytää asiakkaalle parhaiten sopiva palvelukokonaisuus ja välttää päällekkäisyyksiä. Tulossa toimintayksikkökohtainen opas ASPAssa toimintayksikkökohtainen päihdestrategiatyö alkoi helmikuussa 2005 pilottivaiheella, johon osallistuu neljä asumispalveluryhmää. Vapan Sininauhaliiton osaprojekti toimii pilottivaiheen ohjaajana. Samalla se muokkaa Päihdestrategian suunnittelumallista yksittäiselle toimintayksikölle soveltuvan Toimintayksikkökohtaisen päihdestrategiatyön oppaan. Leena Paasikangas ja Tero Hintsa Helsingin kaupungin kehitysvammatyöntekijöiden koulutustilaisuudessa. ” Tyynelän Kehittämiskeskuksen kouluttaja Leena Paasikannas: Olin kouluttamassa ASPAn henkilökuntaa Jyväskylässä, Tampereella ja Joensuussa. Puhuimme päihderiippuvuuksista, toipumisesta ja välillä lähes väittelimme siitä, onko se ”päihteily” sittenkään asiakkaan oma asia vai pitäisikö siihen puuttua? Mieleeni jäi aspalaisten aktiivinen porukka, joka innostui päihdeasioista puhumiseen ja puheeksiottoon työn arjessa. Vapa-projektin ja Vaalijalan kuntoutuskeskuksen kanssa järjestimme päihde- ja peliriippuvuuksiin liittyviä koulutuksia kehitysvamma-alan työntekijöille. Koulutusten suunnittelu oli hyvin innostavaa moniammatillista tiimityötä, jossa räätälöitiin koulutussisällöt koulutettavien tarpeita ja eri kouluttajien erityisosaamista vastaaviksi. Sirpa Räsänen, asumispalveluvastaava, Korallin liikuntavammaisten ASPA-ryhmä: ASPAn yleinen päihdestrategia ei vielä suoranaisesti näy Korallin toiminnassa, koska se on vielä työstettävänä. Olemme kuitenkin tietoisemmin miettineet nykyisiä ja tulevia asiakassuhteita päihteiden käytön näkökulmasta ja miten niiden käyttö vaikuttaa työntekijä-asiakassuhteeseen ja työn tekemiseen. Kaksi työntekijää suorittaa päihdetyön erikoisammattitutkintoa parhaillaan. Korallin omaa toimintaohjetta yleisen strategian pohjalta ruvetaan työstämään tämän kevään aikana. 12
Vernerin verkkosivuilla tietoa alkoholin ongelmakäytöstä KUVA: OLLI KARINIEMI Keväällä 2005 julkaistaan selkokielellä tietoa alkoholista Vernerin selkokielisillä sivuilla. K ehitysvammaisten päihteiden käyttö alkoi puhututtaa keväällä 2004, kun valtio laski alkoholiveroa. Läheiset ja työntekijät haluvat nyt saada tietoa siitä, miten puuttua alkoholin liikakäyttöön. Kehitysvamma-alan verkkopalvelu Vernerin sivuille kehitetään parasta aikaa tietopakettia alkoholin ongelmakäytöstä. Www-verneri.net sivustolle tuotetaan perustietoa alkoholin ongelmakäytöstä sekä siitä, miten alkoholin liikakäyttöön voi tai pitää puuttua. Sivuilla esitellään erityisesti kehitysvammaisille ihmisille räätälöityjä palveluja. Tietopakettia kehittelevät Kehitysvammaliitto ja Sininauhaliitto. faktaa Tero Hintsa Esteettömyys tärkeää liikuntavammaisten päihdepalveluissa Liikuntavammaisen päihdepalveluita tarvitsevan henkilön palveluihin pääsyä helpottavat tilat, joissa on helppo liikkua. Lisäksi joskus saatetaan tarvita liikuntaesteettömyyden lisäksi esimerkiksi puhutun puheen tulkkausta. Esimerkiksi CP-vamma voi vaikeuttaa kommunikointia puheen avulla, jolloin tulkin mukana olo helpottaa kommunikointia päihdehoidossa. Esteettömät tilat eivät ole vain liikuntavammaisten henkilöiden etu, vaan helpottavat kaikkien liikkumista. Suomessa on talvisin liukasta ja raskaiden kauppakassien kanssa huonosti puhdistetuissa portaissa voi kaatua kuka tahansa. Esteettömyys tulisi huomioida päihdepalveluissa etenkin uusia toimitiloja suunniteltaessa, mutta myös vanhojen tilojen toimivuutta voidaan parantaa hissin rakentamisella tai luiskien ja kaiteiden asentamisella, jotka eivät ole taloudellisestikaan kovin suuri satsaus. Kehitysvammainen päihdeongelmainen tarvitsee yksilöllistä tukea Olemassa olevat päihdepalvelut voivat auttaa myös kehitysvammaista, joka hakee apua päihdeongelmaansa. – Mitä lievemmästä kehitysvammasta on kyse, sitä todennäköisemmin voidaan käyttää nykyisiä palveluja ja menetelmiä sellaisenaan. – Tärkeää olisi kuitenkin huomioida yksilöllinen tuen tarve samalla tavalla kuin mielenterveyskuntoutujien tai vaikkapa englantia äidinkielenään puhuvan asiakkaan kohdalla. Yksilöllisen tuen optimointia helpottaa yleensä omaisten, kehitysvammapalveluiden ja päihdepalveluiden tiivis verkostoyhteistyö. Yhteistyötä voidaan lisätä esimerkiksi järjestämällä kehitysvammapalveluiden asuntolalle konsultointimahdollisuus. Työvälineenä selkokieli ja arkiset esimerkit Päihdepalveluissa tuloksellisuutta voidaan parantaa käyttämällä selkokieltä ja käytännön esimerkkejä. – Olen itse huomannut monta kertaa käyttäväni aivan liian monimutkaisia sanoja, kuten katkaisuhoito, joka sanana ei kerro minkä katkaisemisesta tai hoitamisesta on kyse, kertoo Tero Hintsa. Konkreettisuus päihdetyössä voi tarkoittaa esimerkiksi alkoholiannosten määrän havainnollistamista pulloilla. Selkokielisen materiaalin ja keskustelun lisäksi kehitysvammaisten päihdepalvelussa hyviä työvälineitä ovat toiminnalliset ja sosiodraamamenetelmät. Osallistumisen, tekemisen, eläytymisen ja itse kokemisen kautta voidaan esimerkiksi harjoitella käyttäytymistä päihteidenkäyttötilanteessa, lisätä itseluottamusta ja oppia vaihtoehtoisia toimintatapoja. Tero Hintsa Sosionomi (AMK), projektityöntekijä Tero.hintsa@sininauhaliitto.fi 13
Page 1 and 2: 1/2005 SININAUHALIITON TIEDOTUSLEHT
Page 3 and 4: Monitoimijahanke loi pohjan vammais
Page 5 and 6: Johtaja Hannu Salokorpi, RAY: Rohke
Page 7 and 8: Vilkkaassa keskustelussa Teija Jerk
Page 9 and 10: Päihdetietous ja mallit arkityöv
Page 11: Vapa-projekti nosti vaietut ongelma
Page 15 and 16: ? Kysyimme 1. 2. Kuinka järjestön
Page 17 and 18: Kysyimme... Risto Hämäläinen Toi
Page 19 and 20: ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Vapan sininen aalto Trio.p65 - Sininauhaliitto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?