Vapan sininen aalto Trio.p65 - Sininauhaliitto

More documents

Recommendations

Info

Vapa-projekti / Kalliolan Setlementti Onneksi Vapa ei jäänyt terveiden yritykseksi auttaa vammaisia TEKSTI JA KUVA: ILKKA PARTANEN Rovasti Ari Suutarla on siitä harvinainen kirkollinen auttaja, että hänellä on itsellä paitsi näkövamma, myös päihteidenkäyttöhistoria. Suutarla vastaa luterilaisessa kirkossa vammaisten ihmisten sielunhoidon asioista ja ihmisoikeuksista. Hän on alusta lähtien ollut mukana Vapa-projektissa asiantuntijana. Suutarla kävi itse 11 vuotta sitten Kalliolassa Myllyhoidossa ja joutui silloin toteamaan, ettei hoito sinällään soveltunut näkövammaiselle. Nyt ollaan Kalliolassa jo kokonaan toisella tasolla ja yksi suuri vaikuttaja on ollut Vapa. Asian tuominen näkyviin tärkeintä Kättelyn jälkeen Suutarla kommentoi johdattelevaa kysymystä kissan nostamisesta pöydälle ja toteaa, että se on varmasti tärkein Vapan aikaansaannos. Päihdepalveluja tuottavat tahot ovat heränneet huomaamaan, että kaikille ryhmille ei palvefaktaa – Monesti, kun minulle tullaan puhuman ongelmista, ei aluksi päihteistä puhuta sanakaan. Kuitenkin melkein aina taustalta löytyy myös niitä. luja ole pystytty tuottamaan. – Toinen hyvä piirre projektissa oli se, että alusta lähtien otettiin vammaisia itse mukaan toteutukseen. Vapa ei siis jäänyt terveiden hyväntahtoiseksi yritykseksi auttaa vammaisia. Monet sinänsä hyvää tarkoittavat projektit ovat menneet metsään siksi, että vammaisia ei ole otettu mukaan, sanoo Suutarla. Valmiudet kohdata vammaisia parantuneet – Nyt kun esimerkiksi Myllyhoidossa on asialliset laitteet ja materiaali myös näkövammaisia varten, voidaan siellä keskittyä oleelliseen, eli päihdeongelman hoitoon, sen sijaan että suuri osa ajasta tuhraantuisi erilaisten kommunikointitekniikoiden opettelemiseen, tiivistää Suutarla. Toisena huomattavana edistysaskeleena näkövammaisten tarpeita ajatellen hän mainitsee erilaisen päihteitä ja niistä toipumista käsittelevän materiaalin tuottamista pistekirjoituksena ja äänitteinä. Omassa työssä sielunhoitajana rovasti Suutarla on saanut kokea konkreettisesti päihteiden aiheuttaman hädän ja tuskan, joka ei luonnollisesti koske ainoastaan niiden käyttäjiä. KUVA: ILKKA PARTANEN Projektissa toimi kaksi projektityöntekijää, päihdetyöhön erikoistunut Arja Talja (oik.) ja Heidi Eriksson, joka on työskennellyt näkövammaisten parissa. Kalliolan Setlementti kehitti näkövammaisten päihdeongelmaisten hoitoa Kalliolan osaprojektin keskeisenä hyödynsaajana ovat olleet päihdeongelmaiset näkövammaiset, heidän läheisensä sekä näkövammais- ja päihdetyöntekijät. Lisäksi hankkeesta hyötyvät, päihdehuolto, muu sosiaali- ja terveydenhuolto, vammaisjärjestöt, vapaaehtoisjärjestöt sekä oppilaitokset. Kantavana ajatuksena on, että yhteisvoimin tehtävällä työllä saadaan näkövammaisten asiakkaiden tarpeisiin vastattua. Asianmukainen hoito-ohjelma ja so- veltuva hoitomateriaali tukevat näkövammaisten tasavertaista osallistumista päihdekuntoutukseen. Lisäksi avun hakeminen ja puheeksi ottaminen helpottuu, kun näkövammaistyöntekijät saavat välineitä työhönsä. Vapa-projektin edetessä, työntekijöiden koulutusten sekä tietotaidon lisääntyessä, näkökulma laajentui saavutettavuus- ja esteettömyysajatteluksi. matti.rajamaki@kalliola.fi 10
Vapa-projekti nosti vaietut ongelmat keskusteluun TEKSTIT JA KUVAT: ILKKA PARTANEN Kalliolan kehittämisyksikön johtaja Matti Rajamäki oli mukana Vapan kuvioissa alusta lähtien. Alun suurimpana oivalluksena hän pitää sitä, että kukin mukana ollut päihdejärjestö otti vastuulleen jonkun tietyn vammaisryhmän, koska kukaan ei olisi yksin pystynyt hallitsemaan kokonaisuutta. – Näkövammaiset tulivat meille luontevasti, koska Nurmijärven klinikalla oli jo jonkin verran kokemusta näkövammaisten kuntoutuksesta. Kaiken kaikkiaan projekti oli hyvin antoisa. Se loi monia uusia käytäntöjä, jotka tulevat jatkumaan projektin päätyttyä, tiivistää Rajamäki. – Kalliolan Nurmijärven klinikalla ja erityisesti Avomyllyssä on ollut hoidossa useita näkövammaisia, jotka ovat olleet hyvin sitoutuneista hoitoon. Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Uutta avoimuutta ja lisää yhteistyötä Rajamäen mukaan yksi tärkeimmistä Vapan jälkikaiuista on se, että tänään pystytään puhumaan myös vammaisten päihdeongelmista ilman leimaamisen pelkoa. On lupa puhua ja tuottaa uutta tietoa. – Toinen huomattava seikka, jota Vapa on edistänyt, on eri järjestöjen yhteistyön lisääntyminen. Kaikki mukana olleet järjestöt tekivät työtään omista lähtökohdistaan. Tämä projekti osoitti osaltaan sen, että tiivistäkin yhteistyötä voidaan tehdä ilman pelkoa omien arvojen myymisestä. Uskon, että tulevaisuudessa kaikki nyt mukana olleet päihdejärjestöt pystyvät yhä parempaan yhteistyöhön, pohtii johtaja Rajamäki. Vaikka Vapa projektina on jo lopussa, Matti Rajamäki uskoo, että päihdejärjestöt pystyvät tulevaisuudessa tekemään entistä tiiviimpää ja hedelmällisempää yhteistyötä. jatkuu sen aikana aloitettu työ vielä monella saralla. Parhaillaan puurretaan muun muassa kolmikantana päihdestrategiaa Näkövammaisten keskusliitolle. Siinä ovat näkövammaisten lisäksi mukana Kalliola ja Sininauhaliitto. Vammaisuus ei suojaa päihdeongelmalta Täytyy myötää, että alku oli aika hankalaa. Asenteellisuus oli vahvaa niin meillä hoitajilla kuin vammaisilla. Meidän puolellamme tuli esiin, että eikö pelkästään tavallisissa, terveissä päihdeongelmaisissa ole tarpeeksi ongelmaa, pitääkö tänne vielä ottaa vammaisia. Toisaalta vammaispuolella ajateltiin, että eikö pelkästään vamma ole jo tarpeeksi leimaavaa, pitääkö vielä lyödä päälle juopon leima, muistelee Kalliolan Nurmijärven klinikan sosiaalityöntekijä Jyrki Lausvaara Vapan alkumetrejä. Kun sitten näistä ennakkoluuloista ja asenteellisuuksista lopulta päästiin eroon ja tajuttiin kaksi perustotuutta, alkoi homma kummasti edetä. Näistä perustotuuksista ensimmäinen on se, ettei vammaisuus suojaa ihmistä päih- deongelmilta ja toinen se, että vammaisilla on oikeus saada samat päihdepalvelut kuin terveillä. Paikat kuntoon ja henkilökunta oppiin Jyrki Lausvaara Vapa-projektin aikana kartoitettiin Nurmijärven klinikan puutteet ja haettiin sitten RAY:ltä avustusta puutteiden korjaamiseen. Suurin osa puutteista on nyt korjattu ja tämä tarkoittaa esimerkiksi valaistusten korjaamista ja esteettömyyden parantamista kulkureiteillä. Koko Kalliolan henkilökunta on käynyt projektin aikana läpi monivaiheisen koulutuksen ja tällä hetkellä kaikilla klinikalla työskentelevillä on hyvät mahdollisuudet kohdata vammainen kuntoutuja. Hoitomateriaalia alettiin niin ikään työstää heti alussa ja tällä hetkellä kaikki kirjallinen materiaali on saatavissa siinä muodossa, johon asiakas on tottunut. Keskeinen materiaali on saatavilla pistekirjoituksella tai disketillä. Materiaalia on muokattu myös isokirjoitukselle ja äänitteille. Ei erillistä kuntoutusmallia Jyrki Lausvaaran mukaan projektin aikana saadut kokemukset ovat osittaneet, etteivät näkövammaiset sinällään tarvitse erillistä hoitoonohjausmallia eivätkä omaa hoito-ohjelmaa. Riittää, kun heidän tarpeensa otetaan huomioon hoitoonohjauksessa ja hoito-ohjelmassa. Projektin aikana Kalliolan hoitoon ohjautui kymmenen näkövammaista ja heistä kahdeksan kävi hoidon loppuun asti. Ohjelma ja tehtävät olivat kaikille samat, mutta näkövammaisten tarpeet otettiin huomioon ohjauksessa ja hoitomateriaaleissa. 11
Page 1 and 2: 1/2005 SININAUHALIITON TIEDOTUSLEHT
Page 3 and 4: Monitoimijahanke loi pohjan vammais
Page 5 and 6: Johtaja Hannu Salokorpi, RAY: Rohke
Page 7 and 8: Vilkkaassa keskustelussa Teija Jerk
Page 9: Päihdetietous ja mallit arkityöv
Page 13 and 14: Vernerin verkkosivuilla tietoa alko
Page 15 and 16: ? Kysyimme 1. 2. Kuinka järjestön
Page 17 and 18: Kysyimme... Risto Hämäläinen Toi
Page 19 and 20: ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Vapan sininen aalto Trio.p65 - Sininauhaliitto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?