Vapan sininen aalto Trio.p65 - Sininauhaliitto

More documents

Recommendations

Info

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ Sektorit ylittävä yhteistyö toi laatua vammaisten päihdepalveluihin KUVA: ILKKA PARTANEN Kun vammaisten päihdepalvelujen kehittämisessä otettiin ensiaskeleita, päihdetyö kohtasi varauksellisen – ehkä pelokkaankin kentän. Pelättiin moralisointia. Kartettiin tuomitsemista. Peiteltiin todellisuutta. Päihteiden käyttö nähtiin yksilön vapauteen liittyvänä asiana, johon ulkopuolisen ei tulisi puuttua. Päihdetyö oli keskittynyt päihdeongelman hoitamiseen ottamatta useinkaan tarpeeksi huomioon eri vammaisryhmien erityistarpeita. Työote oli monesti sekä vammaisettä päihdekentällä oman sektorin työnäyn ja painopisteiden sokaisemaa. Asenteissa ja ammatillisuudessa oli puutteita. Sektorit ylittävälle yhteistyölle oli olemassa selkeä tilaus. Vuosien työ Vammaisten päihdepalvelujen kehittämisprojektissa (Vapa) on tuottanut tulosta. Monen toimijan yhteistyöverkosto on synnyttänyt sektorit ylittävää yhteistyötä muokaten asenteita ja lisäten ammatillisuutta. Tilalle on tullut luottamus ja ymmärrys eri vammaryhmien päihdeongelman erityislaatuisuudesta. Monipuolinen yhteistyöverkosto on synnyttänyt monitoimijamallin, joka on ollut koko kehittämistoiminnan selkäranka. Sektorit ylittävän yhteistyön merkityksen nostavat esiin tässä Sinisen Aallon numerossa niin peruspalveluministeri Liisa Hyssälä kuin STM:n ylitarkastaja Kari Haavistokin. Hyssälä mainitsee päihdepalvelujen laatusuositukset. Kun laatusuosituksia määriteltiin, vammaisten päihdepalvelujen erityiskriteerien tarve nostettiin esiin Vapan toimesta. Haavisto pitää lisäksi tärkeänä, että vammaisnäkökulma juurrutetaan osaksi päihdetyön koulutusjärjestelmää. Tarpeeksi varhainen puuttuminen päihdeongelmaan ja aktiivinen hoitoon ohjaaminen ovat edelleen Suomessa arkoja asioita. Vapan tulokset osoittavat kuitenkin osaltaan, kuinka tärkeää päihdeongelmaan puuttuminen, asiantuntevan hoidon, kuntoutuksen ja tuen saaminen on. Kansanedustaja Ulla Anttila kehottaa kuitenkin välttämään sekä puuttumisessa että hoidossa holhoavaa otetta. Vapa-projekti sai aikaan julkista keskustelua vammaisten päihdekysymyksistä. Samoin monet ammattiihmiset saivat parempia asenteellisia ja ammatillisia valmiuksia vammaisten erityistarpeiden tunnistamiseen. Projektin aikana käytiin läpi pitkä muutosprosessi. Erityisesti tunteiden ja uskomusten hallitsemalla asenteellisella puolella asennemuutos vaatii pitkäkestoista työstämistä. Projektin ulkoisesta arvioinnista vastannut Paavo Viirkorpi toteaakin projektin olleen kestoltaan varsin lyhyt suhteessa sen sisällöllisiin haasteisiin. Prosessi vammaisten päihdepalvelujen kehittämiseksi jatkuu edelleen. Sininauhaliitossa tänä keväänä työnsä aloittava koordinaatiotyöpari tulee omalta osaltaan haastamaan valtakunnallisen, seudullisen ja paikallisen julkisen sektorin toimijat, jotta päihdeongelmista kärsiville vammaisille taattaisiin oikeus palveluun ja apuun. Edelleen tarvitaan tahtoa, innovaatioita ja tiivistä sektorit ylittävää yhteistyötä. AARNE KIVINIEMI aarne.kiviniemi@sininauhaliitto.fi Vammaisten päihdepalveluiden kehittämisprojektin valtakunnallinen ohjausryhmä Puheenjohtaja: Kalle Könkkölä, toiminnanjohtaja, Kynnys ry (aiemmin valtakunnallisen vammaisneuvoston pääsihteeri) Varapuheenjohtaja: Jorma Soini, toimitusjohtaja, Sininauhasäätiö Raha-automaattiyhdistyksen kummit: Raimo Viiansuo, Jorma Kaakkuriniemi ja Anita Hämäläinen (Veli-Pekka Sinervuo) Vantaan kaupunki Eeva-Maija Lamminen, tupakkaklinikan ohjaaja (Erkki Paukkonen) Kehitysvammaliitto Veli-Pekka Sinervuo, toiminnanjohtaja Stakes Anneli Pienimäki, erikoissuunnittelija (Kirsimarja Raitasalo, Pia Romppanen) Kirkkohallitus Ari Suutarla, kirkon vammaistyön sihteeri A-klinikkasäätiö Ari Saarto, kehittämispäällikkö Helsingin Diakonissalaitos Pekka Tuomola, huume- ja mielenterveystyön sektorijohtaja Kalliolan Kannatusyhdistys ry Timo Lemmetyinen, toiminnanjohtaja Sininauhaliitto Elena Rokala, kehitysjohtaja (Kati-Pupita Mattila, Risto Kajaste) Vapan asiantuntijaryhmän jäsenet Mirjami Hagman, Autismi- ja Aspergerliitto Jaana Vakkala, Näkövammaisten keskusliitto Saila Antikainen-Ollila, Aivovammaliitto Irma Rönkkö-Levola, Kuurojen Liitto Pia Henttonen, Kehitysvammaisten Tukiliitto Tarja Honkanen, Invalidiliitto Arviointi ja konsultointi Projektikonsultti Paavo Viirkorpi Arvioija Anne-Mari Laukkanen Tutkija Olavi Aarnio 2
Monitoimijahanke loi pohjan vammaisten päihdeongelmaisten hoitoon TEKSTI: EIJA KILGAST Projektikoordinaattori Eija Kilgast on tyytyväinen, että vammaistenpäihdeongelmiin voidaan vastata nyt aikaisempaa paremmin. Vammaisten päihdepalveluiden kehittämisprojekti Vapa (2001– 2004) oli jatkoa Sininauhaliiton vuosina 1998–2000 toteuttamalle Vammaisten päihdehaittojen ehkäisyprojektille. Ehkäisyprojekti tarttui aikoinaan arkaan aiheeseen nostaessaan esiin vaietun kysymyksen, vammaisten päihdeongelman. Projektissa todettiin, että vammais- ja päihdepalveluiden toimipisteiden tulisi helpottaa vammaisten hoitoon pääsyä ja parantaa hoitohenkilökunnan valmiuksia kohdata vammainen päihteiden käyttäjä. Suomessa on arviolta 25 000– 50 000 vammaista päihteiden käyttäjää, joten kyseessä ei ole marginaalinen ryhmä. Asenteellisuutta ja tiedon puutetta Vammaisten ihmisten kannalta yksi suurimpia ongelmia on ollut palvelujen saavutettavuus. Päihdepalveluissa vammaisuutta on ollut vaikea kohdata, eivätkä palvelupisteet ole aina fyysisestikään vammaisten saavutettavissa. Vammaisten päihteiden käyttöön ei myöskään ole suhtauduttu yhtä vakavasti kuin ei-vammaisten päihdeongelmiin. Liiallinen päihteiden käyttö on saatettu jopa sallia vammaisille herkemmin kuin muille. Vammaistyöntekijöiden puolella ei ole ollut tietoa päihdepalveluista, ei riittävää osaamista havaita päihdeongelma ajoissa eikä myöskään taitoja ohjata apua tarvitsevaa hoitoon. Tietoa, osaamista ja työvälineitä laajalla rintamalla Vammaisten päihdepalveluiden kehittämisprojekti Vapa oli valtakunnallinen hanke. Sen rahoitti Raha-automaattiyhdistys. Hanke koostui neljästä osaprojektista ja koordinaatiotoiminnasta. Osaprojektit keskittyivät kuurojen (A-klinikkasäätiö), näkövammaisten (Kalliolan Setlementti), aivo- ja selkäydinvammaisten (Helsingin Diakonissalaitos) sekä liikunta- ja kehitysvammaisten (Sininauhaliitto) päihdepalveluiden kehittämiseen. Projektia koordinoi Sininauhaliitto. Hanke pyrki tuomaan yleiseen tietouteen vammaisten päihdehoidon tarpeet. Tämän lisäksi tiedottamalla ja kouluttamalla haluttiin vaikuttaa asenneilmastoon. Tarkoituksena oli saada vammaiset päihteidenkäyttäjät yhdenvertaisiksi muiden asiakasryhmien kanssa ja auttaa kehittämään työntekijöiden osaamista tämän asiakasryhmän palvelutarpeisiin. Projekti jakoi päihdetyöntekijöille tietoa siitä, miten rakentaa vammaisten erityistarpeet huomioonottavia päihdepalveluja ja miten kohdata vammainen ihminen. Vammaispuolelle annettiin työvälineitä ja osaamista päihdetilanteisiin puuttumiseen. Vammaisjärjestöt mukana yhteistyössä Projekti oli monitoimijahanke, jossa kukin järjestö keskittyi valitsemansa vammaryhmän päihdetyön kehittämiseen. Päihdejärjestöjen lisäksi hankkeessa toimi yhdeksän vammaisjärjestöä, joiden kanssa tehtiin kehittämistyötä. Näin yhdistyivät sekä vammais- että päihdetyön asiantuntemus. Vammaisjärjestöistä mukana olivat: Aivovammaliitto, Aspa-säätiö, Invalidiliitto, Kuurojen Liitto, Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten tukiliitto, Kuurojen Palvelusäätiö, Näkövammaisten keskusliitto ja Suomen kuurosokeat. Tämän lisäksi useat muut eri vammajärjestöt olivat mukana erilaisissa työryhmissä. Tuotoksena malleja vammaisten päihdetyöhön Vapa-projektin kehittämistyö tuotti malleja, joiden avulla vammaisten päihdeongelmiin ja niistä johtuviin tarpeisiin voidaan paremmin vastata. Vapan tuottamat mallit ovat: koulutus-, saavutettavuus- ja päihdestrategian suunnittelumallit sekä päihteettömän vammaiskuntoutuksen ja Vapan monitoimijuusmallit. Malleista on julkaistu kirjanen Näkyvät, kuuluvat ja saavutettavat päihdepalvelut. Kirjassa selvitetään, mitä on vammaiserityinen päihdetyö ja miten malleja voi soveltaa erilaisille käyttäjäryhmille. Yhteistyökumppaneina toimineet vammaisjärjestöt työstivät tekstejä ja antoivat siten julkaisuun suuren panoksen. Mallit ja muu materiaali on siirretty projektin toimintaa jatkavan Vapan valtakunnallisten tukipalvelujen ylläpitämään sähköiseen tietopankkiin osoitteeseen www.vapa.info . Maailmanlaajuisesti uutta toimintaa Vapa-hankkeen kaltaista vammaisten päihdetyön kehittämistä ei tietääksemme missään muualla maailmassa ole tehty näin systemaattisesti. Projektilaiset tekivät opintomatkan vuonna 2002 Tennesseehen, Yhdysvaltoihin. Matkalla kävi Jatkuu sivulle 17 3
Page 1: 1/2005 SININAUHALIITON TIEDOTUSLEHT
Page 5 and 6: Johtaja Hannu Salokorpi, RAY: Rohke
Page 7 and 8: Vilkkaassa keskustelussa Teija Jerk
Page 9 and 10: Päihdetietous ja mallit arkityöv
Page 11 and 12: Vapa-projekti nosti vaietut ongelma
Page 13 and 14: Vernerin verkkosivuilla tietoa alko
Page 15 and 16: ? Kysyimme 1. 2. Kuinka järjestön
Page 17 and 18: Kysyimme... Risto Hämäläinen Toi
Page 19 and 20: ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Vapan sininen aalto Trio.p65 - Sininauhaliitto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?