Vapan sininen aalto Trio.p65 - Sininauhaliitto

More documents

Recommendations

Info

Vapa-projekti / Helsingin Diakonissalaitos Vapa tuli hyvään saumaan Joenrannan palvelukodissa TEKSTI JA KUVA: ILKKA PARTANEN faktaa Kun palvelukoti Joenranta vuonna 2000 perustettiin Sipoossa lakkautetun Nikkilän sairaalan yhteen tyhjäksi jääneeseen rakennukseen, ei sen perustajilla ollut ihan tarkkaa tietoa siitä, minkälainen tuleva asiakaskunta pohjimmiltaan oli ja minkälaisia ongelmia eteen vielä tulisi. – Aikamoinen yllätys oli, että yli puolella asiakkaista on jonkinasteinen päihdeongelma. Tämän vuoksi Vapa tuli meille todella hyvään saumaan ja aloimme saada työkaluja päihdeasioiden käsittelyyn, kertoo palvelutalon toiminnanjohtaja Erja Luotomaa. Oikeita välineitä puuttumiseen Talon kolmesta kerroksesta kahdessa asuu eri tavalla vammautuneita ja yhdessä kerroksessa vanhuksia. Talo on niin sanotusti kuiva, eli siellä ei alkoholi kuulu arkeen, eikä esimerkiksi henkilökunta hanki liikuntarajoitteisille asiakkaille alkoholia kaupasta. Koko kodin henkilökunta on saanut Vapalta työnohjausta ja koulutusta kohdata vammautunut, päihderiippuvuudesta kärsivä ihminen. Luotomaan mukaan hyvin tärkeää on ollut saada tietää, miten oikeasti pitää toimia, kun usein pitkäänkin piilossa pidetty ongelma tulee ilmi. Ennen Vapan tuomaa tietoa olisi monissa tapauksissa toimittu väärin ja alettu esimerkiksi vähätellä ja hyssytellä. Nyt ongelmaan osataan puuttua ja sitä osataan ryhtyä hoitamaan. Tavoitteena päihteetön kuntoutusjakso Selkäydin ja aivovauriokuntoutuksessa näkyvät samat alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden käytöstä seuraavat ilmiöt kuin vammattomienkin maailmassa. Jo ennen vammautumista opitut päihteidenkäyttötottumukset näyttävät palautuvan arkeen erityisesti jos ja kun henkilö jää yksin kotiin kuntoutusjakson jälkeen. Kuntoutujien päihdeongelmat ovat nousseet esiin Invalidiliiton Käpylän Kuntoutuskeskuksessa illalla, yöllä, viikonloppuisin ja juhlapyhinä – ei virka-aikana. Tämän johdosta päihdetyö haluttiin osaksi aivo- ja selkäydinvammakuntoutusta. Moniammatillisen kuntoutustiimiin kutsuttiin mukaan Vapaprojektista Helsingin Diakonissalaitoksen projektityöntekijä. Nelivuotisen projektin aikana hoitohenkilökunta sai päihdekoulutusta, konsultaatiota ja mentorointia sekä työnohjausta asiakastilanteisiin. Päihdehoidon tarpeen arviointi 8 tehtiin tänä aikana noin kahdellesadalle, perus-, jatko- tai kurssimuotoisen jakson kuntoutujalle. Päihdetyövälineet käyttöön kuntoutuksessa Hoitohenkilöstön kanssa käytiin läpi haasteellisia, hoidollisia asiakastilanteita ja kehitettiin välineitä tunnistaa päihdeongelma, ottaa päihdeasiat puheeksi ja puuttua niihin vaikka kesken kuntoutusjaksoa. Kuntoutussairaanhoitajat ottivat käyttöön ennaltaehkäisevästä päihdehoidosta tutut työvälineet: potilasohjauksen kuten alkoholiannosten lasku ja mini-interventio, sillä niillä on todettu olevan vaikutusta alkoholin kulutustapojen muuttumiseen. Päihdeongelmaiset henkilöt sitoutuivat päihteettömään kuntoutusjaksoon ja päihdehoitoon kuntoutuksen ajaksi. Palaute oli positiivista, sekä henkilökunnan että kuntoutujien taholta. Seija Savolainen toimi Helsingin Diakonissalaitoksen osaprojektissa. Malli päihteettömään vammaiskuntoutukseen Hoitotyön arjen toimintakäytäntöjä arvioimalla syntyi päihteettömän vammaiskuntoutuksen malli, jonka avulla kuntoutushoito muokkautui soveltuvammaksi päihdeongelmaisille vammaisille. Helsingin Diakonissalaitoksen osaprojektissa kehitetyssä mallissa kuvataan päih-
Päihdetietous ja mallit arkityövälineiksi Enää ei kuntoutujan kanssa lähdetä kaljalle TEKSTI JA KUVA: ILKKA PARTANEN Täytyy sanoa, että Vapan tarjoamat koulutukset ovat olleet kaikkein parhainta antia. Aikaisemmin ei Käpylässä kiinnitetty huomiota päihdeasioihin oikeastaan lainkaan. Jos ei mitään suurempia häiriötä tuottanut, annettiin ihmisten rauhassa juoda. Päihdeongelmia ei oikeastaan edes tunnistettu, eikä edellytetty deongelmaisen aivovaurioisen tai selkäydinvammaisen henkilön palveluprosessin eteneminen. Toimintakäytännöt esitetään mallissa kolmessa vaiheessa: 1. ennen kuntoutusjaksolle saapumista, 2.hoitojakson aikana ja 3. kuntoutusjakson jälkeen selvitettävät asiat. Edelleen joustavat palveluketjut vammaispalveluiden ja päihdepalveluiden välillä puuttuvat, mutta kokemuksia onnistuneista tilanteista on. Ne ovat vaatineet yhteistyössä tehtyä hallinnollisten vastuualueiden ja totuttujen työtapojen muuttamista. Projektin aikana on nähty kuinka päihteitä käyttävä, aivovamman saanut henkilö, voi muuttaa elämäntyyliään itselleen mielekkäämmäksi hallitulla alkoholin käytöllä ja lopettamalla huumeiden käytön kokonaan. Seija Savolainen erikoissairaanhoitaja, työnohjaaja seija.savolainen@helsingindiakonissalaitos.fi Heidi Korpela (vas) ja Katja Mattila. Taustalla Käpylän kuntoutusklinikan kiipeilyseinä. kuntoutujilta päihteettömiä jaksoja, pohtii sairaanhoitaja Heidi Korpela. Hän muistelee, että aikoinaan oli ihan Ok, että kuntouttaja ja asiakas lähtivät yhdessä kaljalle illalla. Siihen aikaan se oli jopa aivan tavallista. Nykyään käytännöt ovat muuttuneet. Enää ei kuntoutujan kanssa kaljalle lähdetä. – Täällä on alettu miettiä keinoja, millä vammaistyö ja päihdetyö voitaisiin yhdistää. Pohditaan mitä voitaisiin käytännössä tehdä, että saataisiin päihteettömät hoitojaksot onnistumaan. Yhteiset säännöt puuttumiseen Selkäydinvammaisten kuntoutusosastolla työskentelevä Korpela kertoo, että aika suurella osalla kuntoutujista päihdeongelmat ilmenevät vasta kuntoutuksen kestäessä. Hänen työnsä kannalta varsinaisen Vapan päättyminen ei ole päättänyt mitään. Se on käynnistänyt Käpylän kuntoutuslaitoksella prosessin, joka tällä hetkellä on siinä pisteessä, että on alettu laatia toimintamalleja myöhemmin valmistuvaa päihdestrategiaa varten. Tarkoitus on pysyvästi poistaa pitkään vallassa ollut tabu, joka on kieltänyt vammautuneista ja päihteistä puhumisen samaan aikaan. TEKSTI: ILKKA PARTANEN – Jaa mitä työvälineitä Vapa on minulle tuonut, pohtii sairaanhoitaja Katja Mattila Synapsissa, joka on Invalidiliiton pari vuotta sitten valmistunut kuntoutuslaitos melkein keskellä Helsinkiä. Vapa-projektin aikana saatuja koulutuksia Mattila pitää tosi tärkeinä. Sitä kautta hän sai omaa tietoaan lisätyksi ja pitää tätä kaikista suurimpana Vapan tarjoamana juttuna. Hän kuvaa päihdetietouttaan ennen Vapaa lähes olemattomaksi. Sairaanhoitajan koulutukseen ei tällä hetkellä sisälly juurikaan päihdeaineita. – Olen pyrkinyt työssäni yhdistämään vammaistiedon ja päihdetiedon ja tällä tavalla yritän kohdata hoidossani olevat ihmiset parhaalla mahdollisella tavalla, kertoo aivovammaisten kuntoutuslinjalla työskentelevä Mattila. Vapa vaikutti hoitokäytäntöihin Suurena apuna oli Vapa-projektissa työskennelleen Seija Savolaisen saaminen laitokseen tekemään yhteistyötä päihdeongelmaisten asiakkaiden kanssa. – Me vastuuhoitajat pääsimme hänen mukaansa keskusteluihin ja saimme sitä kautta kokemusta siitä, minkälaisia kohtaamisten tällaisten ihmisten kanssa oikeastaan pitäisi olla. Nykyään me osaamme jo käydä itse tällaisia keskusteluja osastoilla, kiteyttää Mattila. Hänen mukaansa Käpylän kuntoutuslaitoksella pystytään nyt vastaamaan aika hyvin normaaleihin päihdeongelmiin. Jos on kyseessä huumeongelmat, tai hyvin vaikeat päihderiippuvuudet, tarvitaan vielä ulkopuolista apua. Oma ammattitaito ei vielä riitä ihan kaikkeen. – Vapa on selkeästi vaikuttanut kuntoutuslaitoksen hoitokäytäntöihin muun muassa siinä, että nykyään päihdeongelmiin tartutaan välittömästi. Sitä ei enää sivuuteta, vaan se otetaan heti puheeksi ja siitä keskustellaan. 9
Page 1 and 2: 1/2005 SININAUHALIITON TIEDOTUSLEHT
Page 3 and 4: Monitoimijahanke loi pohjan vammais
Page 5 and 6: Johtaja Hannu Salokorpi, RAY: Rohke
Page 7: Vilkkaassa keskustelussa Teija Jerk
Page 11 and 12: Vapa-projekti nosti vaietut ongelma
Page 13 and 14: Vernerin verkkosivuilla tietoa alko
Page 15 and 16: ? Kysyimme 1. 2. Kuinka järjestön
Page 17 and 18: Kysyimme... Risto Hämäläinen Toi
Page 19 and 20: ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Vapan sininen aalto Trio.p65 - Sininauhaliitto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?