Lataa pdf-tiedosto - Suunnittelemme ja toteutamme digitaalisia ...
23.11.2014 • Views
Share Embed Flag

Lataa pdf-tiedosto - Suunnittelemme ja toteutamme digitaalisia ...

Lataa pdf-tiedosto - Suunnittelemme ja toteutamme digitaalisia ...

Lataa pdf-tiedosto - Suunnittelemme ja toteutamme digitaalisia ...

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
verkkojulkaisu.viivamedia.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

Gasetti4 |<br />

2010 Gasum-konsernin sidosryhmälehti<br />

Maakaasun<br />

hintakehitys<br />

maltillista<br />

Puhtaampi<br />

Itämeri<br />

Joutilaisuus<br />

on hyväksi<br />

Maria Drockila<br />

Kynttilät<br />

tehdään<br />

käsityönä

PÄÄKIRJOITUS<br />

Epävarmuuden a<strong>ja</strong>sta eteenpäin<br />

Kulunut syksy on ollut monenlaisen epävarmuuden aikaa<br />

erityisesti maailmantalouden kehityksen osalta. Globaalissa<br />

taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Valtion verotulojen<br />

lasku pakottaa hallitukset etsimään uusia tulon<br />

lähteitä. Energian verotuksen kiristäminen on asia, josta tuntuu<br />

vallitsevan poliittinen yksimielisyys. Myös kansalaiset hyväksyvät<br />

sen osana ilmastonmuutoksen<br />

"<br />

torjuntaa <strong>ja</strong> keinona kannustaa energiatehokkuuteen.<br />

Näin on käynyt myös meillä<br />

Suomessa. Hallitus päätti kerätä<br />

työnantajien KELA-maksujen poistamisessa<br />

menetetyt 750 miljoonaa euroa energiaveroina.<br />

Aiemmin energian verotusta koskevat päätökset valmisteltiin<br />

työ- <strong>ja</strong> elinkeinoministeriössä, jolla on ymmärrys energia-alasta,<br />

esimerkiksi siitä, miten pitkäaikaisista investoinneista alalla on<br />

kysymys. Tällä kertaa verouudistuksen valmistelusta vastasi valtiovarainministeriö.<br />

Valtiovarainministeriön päähuomio lienee<br />

ollut verouudistuksen iskaalisen tavoitteen, eli riittävän verokertymän,<br />

saavuttamisessa.<br />

Verouudistuksen vaikutuksia polttoaineiden kilpailukyvyn<br />

muutoksiin, <strong>ja</strong> sitä kautta esimerkiksi energian tuotannon kasvihuonekaasupäästöjen<br />

määrään ei riittävästi tutkittu eikä tunnistettu.<br />

Vasta tästä aiheesta käydyn vilkkaan julkisen keskustelun<br />

jälkeen veroesitykseen tehtiin kor<strong>ja</strong>uksia. Ainakin lyhyellä tähtäimellä<br />

ne vahvistivat energiatehokkaalle, ympäristöystävälliselle<br />

maakaasulle roolin suomalaisessa energiantuotannon kokonaisuudessa.<br />

Energiaveron uudistamisessa ehdotettu uusi, joustavampi<br />

malli ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että meillä maakaasun<br />

Maakaasun osalta poliittinen<br />

toimintaympäristö on muuttunut.<br />

osalta poliittinen toimintaympäristö on muuttunut. Tähän tosiasiaan<br />

on myös Gasumin <strong>ja</strong> sen liiketoiminnan sopeuduttava.<br />

Se edellyttää meiltä uudenlaista joustavuutta sekä toimintatapojen<br />

<strong>ja</strong> Gasumin rakenteen kehittämistä niin, että yhtiö säilyy kehityskykyisenä<br />

<strong>ja</strong> elinvoimaisena. Kun käynnistämme tarvittavat<br />

muutokset ajoissa <strong>ja</strong> tosiasiat tunnustaen, lopputulos on sekä<br />

henkilöstön, asiakkaiden että muiden<br />

yhteistyötahojemme kannalta paras<br />

mahdollinen.<br />

Kiitän asiakkaitamme<br />

<strong>ja</strong><br />

kumppaneitamme<br />

hyvästä yhteistyöstä <strong>ja</strong><br />

gasumlaisia heidän työpanoksestaan<br />

kuluneen vuoden aikana.<br />

Oikein rauhallista joulua <strong>ja</strong><br />

hyvää uutta vuotta kaikille Gasetin<br />

lukijoille!<br />

Antero Jännes<br />

toimitusjohta<strong>ja</strong><br />

Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, 02151 Espoo, p. 020 4471, www.gasum.i<br />

Päätoimitta<strong>ja</strong>: Minna O<strong>ja</strong>la, minna.o<strong>ja</strong>la@gasum.i, p. 020 447 8622<br />

Toimitusneuvosto: Minna O<strong>ja</strong>la, Anne Poikolainen, Veli-Heikki Niiranen, Tui<strong>ja</strong> Dag, Nina Perttula <strong>ja</strong> Tommy Mattila<br />

Toimitussihteeri: Johanna Pelto-Timperi, OSG Viestintä, johanna.pelto-timperi@osg.i<br />

Toimitus <strong>ja</strong> taitto: OSG Viestintä, p. 0207 806 802<br />

Kannen kuva: Markku O<strong>ja</strong>la<br />

Painos: 4 800 kpl<br />

Paino: Finepress<br />

Osoitelähde: Gasum Oy:n asiakas- <strong>ja</strong> sidosryhmärekisteri, PL 21, 02151 Espoo.<br />

GasettiJulkaisi<strong>ja</strong>:<br />

Ympäristömerkitty painotuote, 441 678

"<br />

Energisiä tapahtumia<br />

kaupunkikaasun<br />

150-vuotissynttäreillä.<br />

26<br />

Tässä lehdessä<br />

4<br />

6<br />

7<br />

8<br />

12<br />

13<br />

16<br />

18<br />

KUVASTIN<br />

Aukusti Heinonen kuvaa kotikaupunkiaan.<br />

MEDIA JA MAAILMALTA<br />

AJANKOHTAISTA GASUMILLA<br />

LÄMMINHENKINEN<br />

ORIMATTILAN KEHRÄÄMÖ<br />

VIERASKYNÄ<br />

Tapani Kaakkuriniemi pohtii Venäjän pakkasia.<br />

GASETTI TEEMA:<br />

Tavoitteena puhtaampi Itämeri.<br />

GASUMILLA TAPAHTUU<br />

IDEA: Mitä löytyy kuusen alta?<br />

JOUTILAISUUS ON HYVÄKSI<br />

Jouluna kannattaa levätä.<br />

20 MARKKINAT<br />

Odotettavissa vuonna 2011.<br />

21<br />

22<br />

24 GASSI<br />

ARTO<br />

PUHDAS LIIKENNE<br />

ANU KERKKÄNEN SELVITTI MITEN<br />

KUNNISSA TEHDÄÄN ILMASTOTYÖTÄ<br />

25 SINUNKAUPAT<br />

Jani Sepän kanssa.<br />

26 LYHYESTI<br />

" MITÄ KUULUU NOORA NIINIMÄKI?<br />

27<br />

22<br />

13<br />

Muinaistulet syttyvät<br />

puhtaamman Itämeren puolesta.<br />

Anu Kerkkäsen<br />

mielestä kunnat<br />

ovat avainasemassa<br />

ilmastonmuutoksen<br />

torjunnassa.<br />

KUVA PERTTU SAKSA

KUVASTIN<br />

TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI<br />

AUKUSTI HEINONEN, 25,<br />

on helsinkiläinen valokuvataiteen opiskeli<strong>ja</strong><br />

Aalto-yliopiston Taideteollisesta<br />

korkeakoulusta. Hän on kiinnostunut<br />

maiseman henkilökohtaisesta kokemisesta<br />

<strong>ja</strong> näkemiseen liittyvistä ilmiöistä.<br />

Kaupunkimaisemassa Aukusti Heinosta<br />

viehättävät korkeat tarkastelupisteet.<br />

– Käyn säännöllisesti katsomassa kotikaupunkiani<br />

jostain korkealta. Se rauhoittaa<br />

<strong>ja</strong> antaa vapauden tunteen.<br />

Katuvalot syttyivät Helsingissä<br />

150 vuotta sitten<br />

Me olemme jo tottuneet siihen, ettei kaupungissa tarvitse pelätä pimeää, koska syrjäisimmälläkin<br />

ku<strong>ja</strong>lla palavat katuvalot. Toista oli ennen.<br />

Tuskin osaamme kuvitella, miltä tuntui, kun 14. marraskuuta 1860 nykyisen Mannerheimintien<br />

varrella syttyivät ensimmäiset kaasukäyttöiset katulyhdyt. Tai, kun keskustan<br />

taloihin saatiin kaasuvalot, jotka vastasivat sato<strong>ja</strong> jopa tuhansia kynttilöitä.<br />

Yhä edelleen kaupunkikaasu on osa Helsingin keskustan arkipäivää. Niin kotien<br />

kuin ravintoloidenkin keittiöissä valmistuvat joulun herkut kaasuliedellä. Pääkaupunkiseudun<br />

kote<strong>ja</strong> lämmitetään maakaasusta tehdyllä kaukolämmöllä. Maakaasu antaa<br />

polttoaineen myös voimaloiden sähköntuotantoon.<br />

Joulussa yhdistyy pimeä tunnelmallisuus <strong>ja</strong> lämmin valo. Helsingissä Aleksanterinkadulla<br />

sytytettiin marraskuun lopulla yli 5 000 kahdeksan watin lamppua valaisemaan<br />

kaupunkilaisten joulun aikaa. Vaikka katuvaloissa ei enää ole elävää liekkiä, voi<br />

kaasusoihtujen tunnelmasta nauttia esimerkiksi Palace Kämpin edustalla.<br />

5

MEDIA<br />

Maakaasun käytöllä voitaisiin merkittävästi vähentää kasvihuonepäästöjä<br />

<strong>ja</strong> saavuttaa tavoitteita esimerkiksi Itämeren osalta.<br />

– Raskaaseen polttoöljyyn verrattuna nestemäisestä maakaasusta<br />

aiheutuu 25–30 prosenttia vähemmän hiilioksidipäästöjä, 85<br />

prosenttia vähemmän typpioksidi- <strong>ja</strong> 100 rikkioksidipäästöjä.<br />

toimitusjohta<strong>ja</strong> Mikael Backman viking Line,<br />

transport news 24.11.<br />

Varsinais-Suomessa lähdetään muuhun maahan verrattuna<br />

takamatkalta, sillä Turun seudulla on pitkälti tukeuduttu hiilellä<br />

tuotettuun kaukolämpöön.<br />

turun yliopiston lehtori timo vuorisalo varsinais-suomen<br />

ilmasto- <strong>ja</strong> energiastrategian laadinnasta, yLE 22.11.<br />

Viime aikoina olen kuullut aivan liikaa valittelua <strong>ja</strong> pelottelua siitä,<br />

miten mikään ei tule onnistumaan <strong>ja</strong> kaikki on hankalaa. Kiitos,<br />

riittää. Minä haluan nähdä <strong>ja</strong> kuulla päättäjiä, jotka lupaavat suojella<br />

minua ilmastonmuutokselta – konkreettisin toimin.<br />

Greenpeacen ilmastoneuvonanta<strong>ja</strong> Kaisa Kosonen,<br />

www.mtv3.i 24.11.<br />

KUVA LEHTIKUVA<br />

"Mitä, jos tehtäisiin kivihiilirannikosta<br />

maakaasurannikko?"<br />

REPLIIKKI<br />

työ- <strong>ja</strong> elinkeinoministeriön energiaosaston päällikkö<br />

(1.1.2011 alk.) EsA häRMäLä esitti haastavasti<br />

tampereen Energiapäivillä paneelikeskustelun<br />

johdantopuheenvuorossa, Kauppalehti 27.10.2010.<br />

MAAILMALTA<br />

KOONNUT MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME<br />

EU määritteli tärkeimmät kaasukäytävät<br />

Euroopan komissio määritteli marraskuussa maakaasukäytävät, joiden kehittämistä se<br />

pitää ensisi<strong>ja</strong>isina. Eteläinen käytävä tuo kaasua Kaspianmereltä Eurooppaan. Toinen<br />

käytävä yhdistää Baltian maiden <strong>ja</strong> Suomen energiamarkkinat Keski- <strong>ja</strong> Kaakkois-Euroopan<br />

markkinoihin. Kolmas on läntisen Euroopan pohjoisen <strong>ja</strong> etelän välinen käytävä,<br />

jonka tehtävä on poistaa pullonkaulo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> mahdollistaa ulkoisten varantojen käy ttö.<br />

Pienet maat halutaan liittää Euroopan energiamarkkinoiden yhtey teen siitä huolimatta,<br />

ettei yhdyskäytävän rakentaminen ole liiketaloudellisesti kannattavaa. Siksi tarvitaan<br />

myös julkista rahoitusta. Prioriteettien määrittelyn poh<strong>ja</strong>lta tehdään myöhemmin<br />

lupa- <strong>ja</strong> tukipäätöksiä.<br />

IEA ennustaa kaasun kulta-aikaa<br />

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n uusimmassa World Energy Outlook -raportissa arvioidaan, että kaasun kysyntä kasvaa 44 prosenttia<br />

vuodesta 2008 vuoteen 2035. Tämä on keskimäärin 1,4 prosenttia vuodessa. Eniten kaasunkäyttöään kiihdyttää Kiina, jonka energiankulutus<br />

on muutenkin voimakkaassa kasvussa. Markkinoille odotetaan uusia kaasuntuottajia, sillä valtaosa tuotannon kasvusta on muuta kuin perinteistä<br />

maakaasua. Kaasun tuotantomäärät saavuttavat pian lakipisteensä. Suuret tuotantomäärät lisäävät painetta vähentää kaasun hinnan<br />

riippuvuutta öljyn hinnasta etenkin Euroopassa. Entistä alhaisempi hinta voi vahvistaa kaasun asemaa verrattuna muihin energianlähteisiin.<br />

Energiakomissaari lämmittää maakaasulla<br />

EU:n energiakomissaari Günther oettinger kertoo Bild-lehden haastattelussa lämmittävänsä talonsa maakaasulla. Hän toteaa energiankulutuksensa<br />

muuttuneen entistä järkevämmäksi sen jälkeen, kun hän aloitti nykyisessä toimessaan. Oettingerin kotona sammutetaan nykyään<br />

valot tyhjistä huoneista eikä tv:tä pidetä valmiustilassa, vaan se suljetaan kokonaan, kun sitä ei katsella. Hehkulampun simahtaessa<br />

sen tilalle vaihdetaan energiansäästölamppu. Oettinger valvoo usein myöhään <strong>ja</strong> käynnistää pyykinpesukoneen kello kaksi yöllä, kun teollisuuden<br />

<strong>ja</strong> kotitalouksien sähkönkulutus on alhaisimmillaan.<br />

6

AJANKOHTAISTA GASUMILLA<br />

KOONNUT MINNA OJALA KUVAT JUKKA ISOKOSKI<br />

Lempäälä–Kangasala-putki<br />

rakennetaan paikallisin voimin<br />

Gasumin Lempäälä–Kangasala maakaasuputken rakennustyöt<br />

käynnistyvät vuodenvaihteessa. Putkilin<strong>ja</strong>n pituus on noin 34<br />

kilometriä. Pääurakoitsi<strong>ja</strong>na toimii KVL-Teknikka Oy Orivedeltä.<br />

Maakaasuputket toimittaa Oy KWH Pipe Ab Vaasasta.<br />

– On hienoa, että pääosa investointikustannuksista pysyy Suomessa.<br />

Kaikki mukana olevat toimi<strong>ja</strong>t ovat kotimaisia <strong>ja</strong> putken rakenta<strong>ja</strong> Pirkanmaalta,<br />

kertoo Gasumin projektipäällikkö Fred Lindfors.<br />

Putken kokonaiskustannukset ovat noin 10 miljoonaa euroa. Sen<br />

työllistämisvaikutukseksi arvioidaan noin 100 henkilötyövuotta, josta<br />

rakentamisen osuus on runsaat puolet.<br />

Gasum esitteli putken alustavan lin<strong>ja</strong>uksen maanomistajille reilu<br />

vuosi sitten. Maanomistajilta saadun palautteen jälkeen tehtiin tarkentuneelle<br />

lin<strong>ja</strong>ukselle ympäristöselvitys. Viime kesänä lin<strong>ja</strong>uksella tehtiin<br />

maaperä- <strong>ja</strong> arkeologisia tutkimuksia. Pirkanmaan maakuntamuseo valvoo<br />

myös <strong>ja</strong>tkossa rakentamistöitä arkeologisesti merkittäväksi tunnistetuilla<br />

alueilla. Valtioneuvosto myönsi Gasumille lunastusluvan rakentamiseen<br />

tarvittavien maiden lunastamiseen syyskuussa. Varsinaiset rakennustyöt<br />

maastossa käynnistyvät tammikuun alkupuolella. Putken on<br />

tarkoitus olla käyttövalmiina ensi vuoden syyskuussa.<br />

Uuden putkiyhteyden avulla toimitetaan maakaasua Kangasalan<br />

Lämmölle <strong>ja</strong> Saarioisten tehtaille Sahalahteen. Sopimukset kattavat<br />

vuositasolla yhteensä noin 200 GWh toimitukset. Maakaasun myötä<br />

tehtaiden rikkipäästöt poistuvat lähes kokonaan <strong>ja</strong> hiilidioksidipäästöt<br />

vähenevät noin 4 000–5 000 tonnia vuodessa.<br />

Uusi putkiyhteys lisää maakaasun siirtokapasiteettia Kangasalle,<br />

jossa kunnan energiayhtiö Kangasalan Lämpö käyttää maakaasua kaukolämmön<br />

tuotannossaan <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kelee kaasua verkostonsa kautta muille<br />

loppukäyttäjille.<br />

Sari Siitonen väitteli<br />

energiatehokkuudesta<br />

Järven poh<strong>ja</strong>an lasketaan betonipinnoitettu<strong>ja</strong> teräsputkia.<br />

Hiidenveden alitustyöt jäihin<br />

Mäntsälä-Siuntio-maakaasuhankkeeseen liittyvä siirtoputken<br />

rakentaminen Hiidenveden alitse sai Etelä-Suomen<br />

aluehallintovirastolta vesiluvan lokakuun lopussa. Suunnitelmat<br />

rakennustöiden aloittamiseksi Hiidenvedellä olivat jo pitkällä.<br />

Marraskuussa Gasum järjesti infotilaisuuden, jossa asukkaille<br />

kerrottiin työn toteutustavasta <strong>ja</strong> valvonnasta. Tavoitteena oli saada<br />

putken uitto- <strong>ja</strong> asennustyöt valmiiksi vuoden loppuun mennessä.<br />

Marraskuun pakkaset olivat kuitenkin odotettua kovemmat, <strong>ja</strong><br />

työt on toistaiseksi keskeytetty. Putken lasku siirtyy, mutta urakka<br />

valmistuu viimeistään huhtikuun aikana.<br />

Maakaasuputken lin<strong>ja</strong>us sijoittuu Hiidenveden Nummelanselälle.<br />

Vesistönalituksen kokonaispituus on noin 2,7 kilometriä. Vesialueen<br />

syvyys on 2–5 metriä. Ranta-alueilla putki kaivetaan vähintään<br />

metrin syvyyteen. Vesistöalueella putken yläpinta on vähintään<br />

järven poh<strong>ja</strong>n tasossa. Betonipinnoitetut teräsputket asennetaan<br />

erikoiskalustolla.Valittu tekniikka aiheuttaa mahdollisimman<br />

vähän haittaa veden laadulle. Rakentamisen aikaisesta veden<br />

laadun tarkkailusta vastaa Länsi-Uudenmaan vesi <strong>ja</strong> ympäristö ry.<br />

Gasumin teknologiapäällikkö Sari Siitosen<br />

tuoreessa väitöskir<strong>ja</strong>työssä on tutkittu,<br />

kuinka energiatehokkuuden parantaminen<br />

teollisuuslaitoksissa vaikuttaa hiilidioksidipäästövähennysten<br />

saavuttamiseen.<br />

Energiatehokkuuden parantaminen johtaa<br />

useimmiten päästöjen vähenemiseen. Tutkimuksen mukaan<br />

päästövähennykset saattavat kuitenkin teollisuuslaitoksen näkökulmasta<br />

vaikuttaa joko suuremmilta tai pienemmiltä kuin mitä<br />

valtakunnan tasolla saavutetaan. Erityisesti jos teollisuuslaitoksessa<br />

säästetään lämpöä, joka on tuotettu sähkön <strong>ja</strong> lämmön yhteistuotantolaitoksessa,<br />

päästövähennyksiä arvioitaessa on otettava<br />

huomioon myös muutokset sähkömarkkinoilta ostettavan sähkön<br />

määrässä <strong>ja</strong> sen vaikutukset päästöihin.<br />

Energian <strong>ja</strong> päästöoikeuksien hintavaihtelut vaikeuttavat energiansäästöinvestointien<br />

kannattavuuden arviointia. Suo<strong>ja</strong>utuakseen<br />

hintamuutosten aiheuttamilta riskeiltä toimi<strong>ja</strong>t pyrkivät lisäämään<br />

päätöksenteon joustavuutta esimerkiksi laajentamalla<br />

voimalaitoksen polttoainevalikoimaa. Tämä vaikeuttaa päästövähennyspotentiaalin<br />

arvioimista eikä välttämättä johda sen saavuttamiseen<br />

täysimääräisesti.<br />

– Olo on toisaalta helpottunut, kun väitöskir<strong>ja</strong>projekti on onnellisesti<br />

ohi. Kun teki tutkimustyötä työn ohella, ei ollut ainakaan<br />

vapaa-a<strong>ja</strong>n ongelmia. Nyt on toiveissa, että jäisi enemmän aikaa<br />

perheelle <strong>ja</strong> harrastuksille, kertoo Sari Siitonen.<br />

Energiatehokkuuden parantaminen <strong>ja</strong> hiilidioksidipäästöjen<br />

vähentäminen oh<strong>ja</strong>avat myös Gasumin liiketoiminnan kehitystä.<br />

– Tutkimus siis <strong>ja</strong>tkuu, sillä koordinoin työssäni Gasumin T&Khankkeita<br />

<strong>ja</strong> olen mukana muun muassa suunnittelemassa CLEEN<br />

Oy:n tutkimusohjelmaa, joka liittyy energiankäytön tehokkuuteen.<br />

Ohjelmassa Gasumin mielenkiinto kohdistuu tulevaisuuden energiaketjujen,<br />

kuten synteettisen maakaasun (bio-SNG) <strong>ja</strong> vedyn,<br />

energiatehokkuuteen.<br />

Sari Siitosen väitöstilaisuus oli marraskuun lopulla.<br />

7

Lämminhenkinen<br />

Orimattilan<br />

Kehräämö<br />

TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA MARKKU OJALA<br />

8

Harrastuksesta tuli työ, kun Maria Drockila perusti<br />

kynttiläpa<strong>ja</strong>n vuonna 1998. Hän on kokenut<br />

yrittäjyyden vuoristoradan kaikki vaiheet.<br />

Äitiysloma toi tauon yrityksen johtamiseen,<br />

mutta nyt on toiminta taas saatu uuteen nousuun.<br />

Joulumyynnin sujumista Maria Drockila ei halua<br />

ennakoida, mutta odotukset ovat korkealla.<br />

Yli satavuotias kehräämörakennus on Orimattilassa herännyt<br />

uudelleen eloon kekseliäiden omistajien <strong>ja</strong> aktiivisten<br />

vuokralaisten avulla. Vanhat seinät antavat tunnelmallisen taustan<br />

muun muassa Maria Drockilan kynttiläpa<strong>ja</strong>lle <strong>ja</strong> ihanan olon<br />

Hellimölle. Entisöity puuvillakehräämö lämpiää maakaasulla.<br />

9

Olli Mäkelä on yksi Orimattilan Kehräämön kolmesta omista<strong>ja</strong>sta. Yli satavuotiaan kiinteistön kunnostukseen on mennyt paljon rahaa <strong>ja</strong> aikaa, mutta miehet uskovat Kehräämön toiminnan<br />

kannattavuuteen. Edessä on kuitenkin vielä pitkä tie.<br />

Puuvillan kehräys aloitettiin alueen ensimmäisessä<br />

rakennuksessa vuonna 1905. Vähitellen rakennuksia<br />

tuli lisää <strong>ja</strong> toiminta laajeni. 1950-luvulla<br />

Orimattilan kehräämö oli yksi maamme suurtehtaista.<br />

Alueen omista<strong>ja</strong>t ovat vaihtuneet <strong>ja</strong> viimeksi<br />

tekstiiliteollisuutta on rakennuksessa harjoittanut<br />

Sellgren-Tekstiili Oy. 2000-luvun alussa kiinteistö oli Kapitaalin<br />

omistuksessa.<br />

– Kiinnostuin kohteesta sijoitusmielessä. Myös Orimattilan<br />

kaupunki mietti kiinteistön ostamista, mutta totesi sen omissa<br />

tutkimuksissaan kannattamattomaksi. Veljeni Kalle Mäkelä,<br />

Hannu Tuominen <strong>ja</strong> minä päätimme sitten yhdessä ostaa rakennuksen.<br />

Näin kiinteistö pysyi paikallisessa omistuksessa, kertoo<br />

Olli Mäkelä.<br />

65 yritystä vuokralla<br />

Miesten tarkoituksena oli kunnostaa tilo<strong>ja</strong> vähitellen <strong>ja</strong> vuokrata<br />

iso<strong>ja</strong> kokonaisuuksia eteenpäin. Kun Maria Drockila kiinnostui<br />

rakennuksesta <strong>ja</strong> päätti tuoda kynttiläpa<strong>ja</strong>nsa sinne, muuttuivat<br />

myös omistajien suunnitelmat. Rakennus päätettiinkin entisöidä<br />

niin, että pienyritykset, käsityöläiset <strong>ja</strong> muut kulttuuriharrasta<strong>ja</strong>t<br />

sekä hyvän olon yritykset voivat vuokrata tilo<strong>ja</strong> käyttöönsä.<br />

Rakennuksessa on 16 000 neliötä tilaa, joista vuokrattavaa on<br />

13 500 neliötä. Tontti on neljä hehtaaria. Vuokralaisia on noin<br />

65, joista yrityksiä on noin 40. Rakennuksesta löytyykin muun<br />

muassa verhoomo, pienkonekor<strong>ja</strong>amo, kir<strong>ja</strong>paino, kirpputori,<br />

autokauppa, kuntosali, atk-yritys, ravintoloita <strong>ja</strong> fysioterapeutti.<br />

– Tunnetuin yrittäjämme on Maria Drockila, jonka kynttiläpa<strong>ja</strong><br />

on vetovoimainen matkailukohde. Hemmotteluun erikoistuneessa<br />

Hellimössä on tarjolla monenlaisia palvelu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> mahdollisuuksia<br />

hemmotteluun. Meillä on myös seudun suurin tanssiparketti,<br />

mainostaa Olli Mäkelä.<br />

Huolellisuus säästää eniten<br />

Vaikka vanha teollisuuskiinteistö tuntuu romanttiselta, <strong>ja</strong> Olli<br />

Mäkelä kertoo yrittäjien toimivan hyvässä yhteistyössä <strong>ja</strong> Kehräämö-hengessä,<br />

ei kiinteistön ylläpitäminen ole helppoa. Mäkelä<br />

kiteyttää asian haasteellinen-sanaan.<br />

– Tienpuoleinen ulkosivu <strong>ja</strong> piippu ovat suojeltu<strong>ja</strong>. Me koemme<br />

suojelun vain eduksi, koska on tärkeää vaalia kokonaisuutta<br />

<strong>ja</strong> ilmapiiriä.<br />

– Olemme investoineet entisöintiin merkittävästi. Remonttia<br />

on tehty vaihe vaiheelta <strong>ja</strong> nyt kokonaisuus on saatu hallintaan.<br />

Lämmitykseen valitsimme heti maakaasun, koska se oli selkeä<br />

<strong>ja</strong> helppo tapa saada lämmitys näin suureen rakennukseen.<br />

Kehräämöä lämmittää kaksi Högforssin valurautakattilaa, joi -<br />

den tehot ovat 215 <strong>ja</strong> 700 kW. Ne hankittiin käytettynä Keravan<br />

Energialta. Maakaasu ostetaan Orimattilan lämmöltä. Kehräämön<br />

maakaasun käyttö on noin 1 000 MWh:ta vuodessa.<br />

– Seuraamme maakaasun hinnan kehitystä, mutta eniten kustannuksissa<br />

säästetään, kun kaikki muistavat olla huolellisia. Jos<br />

meillä jää ikkuna tai ovi raolleen tai lämpö on jäänyt päälle käyttämättömään<br />

tilaan, kertyy näistä paljon enemmän kulu<strong>ja</strong> kuin<br />

pienestä hinnan noususta, miettii Olli Mäkelä.<br />

Maria Drockila viihtyy Kehräämössä<br />

Maria Drockila on tyytyväinen toimitiloihinsa Orimattilan kehräämössä.<br />

Vanha kiinteistö sopii hyvin yrityksen tuotteille, jotka<br />

tehdään käsityönä.<br />

– Olen yrittäjäperheestä <strong>ja</strong> -suvusta kotoisin, joten yrittäminen<br />

tuntui itsestään selvältä valinnalta. Äidilläni oli kukkakauppa<br />

<strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>ttelin, etten ainakaan kukkakauppiaaksi ala, mutta en tiedä<br />

ovatko kynttilät yhtään sen kummempia. No, niistä ei synny<br />

ainakaan niin paljon hävikkiä, miettii Maria Drockila iloisesti.<br />

Orimattilan lisäksi kynttilätuotantoa on Ulvilan toimitilois-<br />

10

"<br />

Maakaasu oli selkeä <strong>ja</strong><br />

helppo lämmitysratkaisu<br />

näin suureen rakennukseen.<br />

sa. Myös Porvoossa on myymälä. Shop in Shope<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> jälleenmyyjiä<br />

on kymmeniä ympäri Suomen. Joulun sesonkia<strong>ja</strong>ksi pystytetään<br />

myös joulupajo<strong>ja</strong> Lempäälään, Helsinkiin, Kotkaan <strong>ja</strong> Poriin.<br />

– Minulla on vakituisia työntekijöitä kahdeksan <strong>ja</strong> nyt jouluna<br />

työntekijöitä on kolmisenkymmentä. Joulu on tärkeää aikaa,<br />

koska puolet vuoden myynnistä tehdään kuudessa viikossa. Myös<br />

tuotteilla on merkitystä. Esimerkiksi enkeli-kynttilä on muodostanut<br />

20 prosenttia koko joulumyynnistä. Uutuuksia tulee kehittää,<br />

mutta klassikot pitävät pintansa, Maria Drockila kertoo.<br />

Suomalainen tuote on arvovalinta<br />

Yrityksen kynttilät tehdään kokonaan käsityönä. Jokaisella kynttilällä<br />

on oma reseptinsä <strong>ja</strong> tekotapansa. Pääperiaatteet ovat valaminen,<br />

kastaminen <strong>ja</strong> erilaisilla koverrustekniikoilla koristeleminen.<br />

Koverrettujen enkeli-, kuusi- <strong>ja</strong> tonttukynttilöiden lisäksi<br />

suosittu<strong>ja</strong> ovat utukynttilät, joiden koristeet tulevat näkyviin vasta<br />

kynttilän palaessa. Kynttilän valmistukseen menee kolme vuorokautta<br />

eri työvaiheineen <strong>ja</strong> jäähtymisineen.<br />

– Kynttilä on ekologinen valinta, se palaa pitkään eikä siitä jää<br />

jätettä. Suomessa tehdyn tuotteen ostaminen on arvovalinta, jolla<br />

tukee niin työllisyyttä kuin luontoakin. Suomalaisten käsityötuotteiden<br />

brändääminen on tärkeää menestymiselle.<br />

Käsintehdyt kynttilät luovat joulun tunnelmaa.<br />

Jälleenmyyjillä<br />

paljon haasteita<br />

Myyntipäällikkö Voitto Rihun jäädessä eläkkeelle siirtyy<br />

Gasumin maakaasun jälleenmyyjiä <strong>ja</strong> lämpöyhtiöitä<br />

myyntipäällikkö Son<strong>ja</strong> Hellén-Niemisen asiakkaiksi.<br />

Kaksikko onkin syksyn aikana vieraillut jälleenmyyjien<br />

luona kartoittamassa tilannetta <strong>ja</strong> kyselemässä kuulumisia.<br />

– On ollut kiinnostavaa tutustua jälleenmyyjäkenttään.<br />

Kaikki asiakkaat ovat todella mukavia <strong>ja</strong> toivon voivani palvella<br />

heitä yhtä hyvin kuin Voitto on tehnyt. Tuntui hienolta, kun<br />

sain yhdeltä uudelta asiakkaalta sähköpostia, jossa hän sanoi<br />

olevansa maakaasun ystävä, Son<strong>ja</strong> Hellén-Nieminen kertoo.<br />

"<br />

Maakaasun kilpailukyky<br />

säilyy edelleen tällä<br />

sektorilla.<br />

Kehräämössä toimii monenlaisia yrityksiä.<br />

– Suomessa käsityöläiset voivat toimittaa tuotteet nopeasti,<br />

koska kuljetusmatkat jäävät lyhyiksi. Jos tilaa esimerkiksi kynttilöitä<br />

tai sisustustuotteita Aasiasta, menee toimitukseen rahteineen<br />

ainakin kaksi kuukautta. Meiltä saa mallin seuraavana päivänä<br />

<strong>ja</strong> koko tilauksen parissa viikossa, selittää Maria Drockila.<br />

Marraskuun lopulla haastattelua tehtäessä Maria Drockila ei<br />

halunnut lähteä ennakoimaan joulun myyntiä, koska sesonkia oli<br />

kulunut vasta pari viikkoa. Odotukset olivat korkealla.<br />

Syksyn kierroksella on ollut mielenkiintoista nähdä, miten<br />

monenlaisten haasteiden parissa maakaasun jälleenmyyjät<br />

painivat.<br />

– Näistä tärkein on maakaasun hinta, johon uudet, vuoden<br />

alussa nousevat energiaverot tuovat ikävän korotuksen.<br />

Onneksi kilpailevan polttoaineen eli öljyn energiaverot nousevat<br />

myös tuntuvasti. Maakaasun kilpailukyky säilyy edelleen<br />

tällä sektorilla.<br />

– Mielestäni tärkeä tehtävämme on jälleenmyynnin tukeminen.<br />

Jos vain aika riittää, olisi hyödyllistä vierailla myös<br />

jälleenmyyjien asiakkaiden luona. Maria Drockilan kynttiläpa<strong>ja</strong><br />

on yksi tällainen tuleva vierailukohde.<br />

Joulun Son<strong>ja</strong> Hellén-Nieminen aikoo viettää sukulaisten<br />

luona.<br />

– Espoon kodissamme tehdään perusremontti <strong>ja</strong> muutamme<br />

siksi aikaa evakkoon vanhempieni luo Helsingin<br />

Puu-Käpylään. Joulupukin toivomuslistalla on lumettomia<br />

pakkasöitä. Joulun pyhinä olisi hyvää aikaa retkiluisteluun<br />

luonnonjäillä.<br />

11

VIERASKYNÄ<br />

Tapani<br />

Kaakkuriniemi<br />

on koulutuspäällikkö<br />

Helsingin yliopiston<br />

alaisessa Aleksanteriinstituutissa.<br />

Hän johtaa valtakunnallista<br />

Venäjän<br />

<strong>ja</strong> Itä-Euroopan<br />

tutkimuksen<br />

maisterikoulua.<br />

Venäjän talvi<br />

TEKSTI TAPANI KAAKKURINIEMI KUVA JOHNNY KORKMAN<br />

"<br />

Energian<br />

Talvi tuli, yllätti autoili<strong>ja</strong>t perinteiseen tapaan <strong>ja</strong> aiheutti<br />

rengasliikkeissä tavanomaisen kaaoksen. Alkutalvi<br />

näyttää normaalia kylmemmältä, mutta toistuuko<br />

viime talven tilanne, sitä ovat pohtineet eri maiden<br />

meteorologian laitokset.<br />

Venäjällä talven tulo ei poikkea juurikaan Suomen<br />

kokemuksista, <strong>ja</strong> viime talvena siellä hytistiin kuten Suomessakin.<br />

Moskovassa laskettiin talven olleen kolmen kylmimmän<br />

joukossa viimeisten 50 vuoden aikana. Lumiennätyksetkin<br />

rikottiin reippaasti: neljän päivän aikana Moskovassa satoi<br />

55 senttiä lunta.<br />

Länsi-Siperiassa talvi oli yhden mittauslaitoksen mukaan<br />

toiseksi kylmin sitten vuoden 1900, jolloin tilastointi<br />

aloitettiin. Kaksi kuukautta elohopea<br />

pysytteli yhtä<strong>ja</strong>ksoisesti 20 pakkasasteen alapuolella.<br />

Kylmempi talvi on koettu vain vuonna<br />

1968–69.<br />

Itä-Siperiassa tehtiin samaan aikaan ”lämpöennätyksiä”.<br />

Maapallon kylmyysnavassa<br />

Oim<strong>ja</strong>konissa oli historian lauhin helmikuu.<br />

Parhaimmillaan keskipäivän lämpötila oli ollut<br />

vain -15°C. Siperian talvi ei siis aina ole kylmä.<br />

Entinen Yleisradion kirjeenvaihta<strong>ja</strong> Reijo Nikkilä kertoi olleensa<br />

talvella 1978 kuvausmatkalla Baikalin–Amurin rautatien<br />

maisemissa Jakutiassa. Kamera oli kuulemma toiminut jotenkuten<br />

silloin, kun pakkanen hellitti -50°C lämpimämmälle puolelle,<br />

mutta akku piti pitää takin sisällä, jotta virta riitti. Eikä 48 asteen<br />

pakkanen estänyt jääpallo-ottelun järjestämistä. Siinä on<br />

asennetta!<br />

Viime talvena energiaa riitti Venäjällä kotimaan tarpeisiin <strong>ja</strong><br />

sopimusten mukaiseen vientiin, eikä katastrofe<strong>ja</strong> koettu. Öljyn<br />

<strong>ja</strong> kaasun toimitusvarmuuteen on kiinnitetty viime vuosina erityistä<br />

huomiota lähinnä Ukrainan <strong>ja</strong> Valko-Venäjän kaasuputkikiistojen<br />

jälkeen.<br />

säästö<br />

ei naapurissa<br />

kuulu käytännön<br />

prioriteetteihin.<br />

Energian säästö ei naapurissa kuulu käytännön prioriteetteihin,<br />

vaikka siitä kyllä puhutaan kuluttajille suunnatussa viranomaisinformaatiossa.<br />

Lämmitysjärjestelmät eivät ole kovin<br />

kustannustehokkaita, mutta haitanneeko tuo, kun kerran öljyä,<br />

kaasua <strong>ja</strong> kivihiiltä riittää. Kaukolämpöverkostot falskaavat monin<br />

paikoin runsaasti, mikä näkyy kaupungeissa sulina kaistoina<br />

siellä täällä.<br />

Pahin ongelma kokemukseni mukaan on kerrostalojen lämminvesiputkistojen<br />

rakenne. Siellä käytetään vain yksiputkijärjestelmää,<br />

jolloin kuuma vesi kiertää koko talon putkistossa. Asuntokohtaisia<br />

venttiilejä ei ole, <strong>ja</strong> jos olisi, niin venttiilin jälkeiset<br />

asukkaat kärsisivät kylmästä. Siksi kaikilla on yhtä kuumaa asunnoissaan,<br />

tasapuolisesti. Yleensä nimenomaan<br />

kuumaa. Asunto<strong>ja</strong> viilennetään pitämällä ikkunaa<br />

auki.<br />

Kaupungeissa rakennusten lämpöhukat<br />

näkyvät räystäillä. Yläpohjien eristeet vuotavat,<br />

<strong>ja</strong> vuotolämpö sulattaa katolla olevan lumen<br />

valtaviksi jääpuikoiksi räystäillä. Moskovassa<br />

jääpuikkojen putoaminen aiheutti viime<br />

talvena vammo<strong>ja</strong> yli 50 ihmiselle. Kaupungin<br />

tarkasta<strong>ja</strong>t pitävät silmällä katto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> antavat huomautuksia uhkasakkojen<br />

kera kiinteistöille, jotka eivät pudota lunta katolta.<br />

Talvi kuuluu kuitenkin normaaliin vuodenkiertoon, <strong>ja</strong> pohjoisella<br />

pallonpuoliskolla se on kylmä <strong>ja</strong> pimeä. Silti venäläiset<br />

pitävät lumitalvesta <strong>ja</strong> pakkasista. Tämähän näkyy Suomessakin<br />

uuden vuoden tienoilla, jolloin kymmenet junat kuljettavat venäläisiä<br />

turiste<strong>ja</strong> joulun viettoon.<br />

Ortodoksisessa kalenterissahan joulua vietetään uuden vuoden<br />

jälkeen, <strong>ja</strong> uuteen vuoteen kuuluu olennaisena osana Pakkasukko<br />

(Ded Moroz), joka seuralaisensa Lumihiutaletytön (Snegurochka)<br />

kanssa <strong>ja</strong>kaa lapsille lahjo<strong>ja</strong> uuden vuoden aattona. Sydäntalven<br />

pimeään aikaan saadaan näin valoa <strong>ja</strong> iloa varsin samaan<br />

tapaan kuin meillä Suomessakin.<br />

12

TEEMA Tavoitteena puhtaampi Itämeri<br />

TEKSTIT JOHANNA PELTO-TIMPERI JA PIRKKO SOININEN<br />

KUVA DREAMSTIME<br />

GasettiTeema<br />

Itämeri – silta Eurooppaan<br />

Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä väylistä, jolla seilaa<br />

noin 15 prosenttia maailman rahtiliikenteestä. Liikenteen arvioidaan<br />

kaksinkertaistuvan 20 vuoden aikana.<br />

Suomelle Itämeri on silta Eurooppaan. Haavoittuvalla<br />

merialueella tulee taata luonnon monimuotoisuuden<br />

säilyminen väylän turvallisuuden<br />

<strong>ja</strong> tehokkuuden lisäksi. Itämeren alueen<br />

taloudellinen <strong>ja</strong> sosiaalinen hyvinvointi on<br />

riippuvainen merellisen ekosysteemin huolehtimisesta<br />

<strong>ja</strong> vastuullisesta toiminnasta.<br />

Itämeren kansainvälisessä toiminnassa ovat mukana<br />

muun muassa Itämeren suojelukomissio eli HELCOM,<br />

jossa myös Venäjä on edustettuna. Merenkulusta vastaa<br />

osaltaan Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO. HEL-<br />

COMin <strong>ja</strong> EU:n meristrategiadirektiivin tavoitteena on<br />

Itämeren hyvä tila vuoteen 2020 mennessä.<br />

Liikennettä kasvattavat niin rahtialukset kuin risteilijätkin.<br />

Myös alusten koko suurenee. Aluetta rasittavat<br />

lisäksi maatalouden <strong>ja</strong> teollisuuden päästöt sekä rakentaminen.<br />

Itämerta kutsutaankin maailman saastuneimmaksi<br />

mereksi.<br />

Laivaliikenteen arvioidaan kasvavan alueella noin viisi<br />

prosenttia vuodessa. Nyt Itämerellä liikennöi 3 500–<br />

5 000 alusta kuukaudessa. HELCOMin mukaan alueella<br />

on yhtä aikaa noin 2 000 kookasta alusta eli öljytankkereita,<br />

rahtialuksia <strong>ja</strong> suuria matkusta<strong>ja</strong>laivo<strong>ja</strong>kin. Suomenlahdelta<br />

lähtee noin 50 alusta päivittäin, joista joka<br />

viides on säiliöalus.<br />

Liikenne- <strong>ja</strong> viestintäministeriön tulevaisuuskatsauksessa<br />

todetaan, että Itämeren tilan palauttamisessa yksi<br />

vaihtoehto on nesteytetyn maakaasun (LNG) käyttö polttoaineena<br />

lähimerenkulussa <strong>ja</strong> Itämeren laivakuljetuksissa<br />

<strong>ja</strong> erityisesti lin<strong>ja</strong>liikenteessä. LNG:tä käyttävän laivan<br />

rikkipäästöt ovat nolla <strong>ja</strong> hiilidioksidipäästöt huomattavasti<br />

alhaisemmat kuin öljypitoisten polttoaineiden päästöt.<br />

Tällä on myönteiset terveys- <strong>ja</strong> ympäristövaikutukset<br />

<strong>ja</strong> se hillitsee ilmastonmuutosta.<br />

ITÄMERI LUKUINA:<br />

• pinta-ala noin 392 000 m 2<br />

• vesitilavuus 21 000 m 3<br />

• keskisyvyys 54 m (valtamerissä jopa 4 000 m)<br />

• veden keskisuolaisuus alle 1 % (valtamerissä noin 3,5 %)<br />

• valuma-alue noin nelinkertainen pinta-alaansa nähden<br />

• alueella noin 85 miljoonaa asukasta<br />

LÄHDE ITäMERIPORTAALI<br />

13

Uuden sukupolven risteilyalus<br />

Viking Line <strong>ja</strong> STX Finlandin Turun telakka solmivat lokakuussa<br />

aiesopimuksen nesteytettyä maakaasua polttoaineena käyttävästä<br />

risteilyaluksesta. Nyt neuvotellaan ympäristötuista <strong>ja</strong> LNG-toimituksista.<br />

Aiesopimuksen mukaan uusi risteilyalus valmistuu vuoden 2013 alussa. Alukseen on suunniteltu monipolttoainemoottoreita.<br />

KUVA VIKING LINE<br />

Pitkään suunniteltu <strong>ja</strong> odotettu aiesopimus uuden laivan<br />

rakentamisesta oli myönteinen uutinen niin Turun<br />

telakalle kuin Itämerellekin. Nesteytettyä maakaasua<br />

polttoaineena käyttävä alus on uuden sukupolven<br />

alus, koska LNG ei sisällä rikkiä eikä sen<br />

käyttö aiheuta haitallisia pienhiukkaspäästöjä. Sen<br />

käyttö vähentää myös typpi- <strong>ja</strong> hiilidioksidipäästöjä merkittävästi.<br />

STX:n mukaan mahdollisen uuden laivan päästöt mereen<br />

on voitu poistaa kokonaan <strong>ja</strong><br />

"<br />

Päästöt<br />

ilmaan ovat minimaaliset<br />

meridieselmoottoreihin verrattuna.<br />

päästöt ilmaan ovat minimaaliset<br />

verrattuna nykyisiin meridieseliä<br />

käyttäviin moottoreihin.<br />

Alukseen on suunniteltu monipolttoainemoottoreita.<br />

Aiesopimuksen<br />

mukaan laiva valmistuu vuoden 2013 alussa.<br />

Viking Line on sitonut hankkeen toteutumisen valtion ympäristötukeen<br />

<strong>ja</strong> polttoaineen saatavuuteen. Valtioneuvosto päätti<br />

marraskuussa laivojen ympäristötuen ehdot <strong>ja</strong> se on nyt haettavissa.<br />

Ympäristötuki suosittaa<br />

vaihtoehtoisia polttoaineita<br />

Viking Linella on hyvät edellytykset saada valtiolta ympäristötukea<br />

hankkeeseen. Tukien suuruus olisi kymmeniä miljoonia euro<strong>ja</strong>.<br />

Valtion ympäristötuen ehtoina on esimerkiksi se, että varustamon<br />

tulee olla rekisteröity Suomeen. Hankkeen tulee merkittävästi<br />

parantaa ympäristöä esimerkiksi teknisten ratkaisujen,<br />

vaihtoehtoisten polttoaineiden tai polttoaineiden päästönvähentämisteknologian<br />

avulla.<br />

LNG on käytössä jo monissa aluksissa esimerkiksi Nor<strong>ja</strong>ssa.<br />

LNG:n vaihtoehto<strong>ja</strong> olisivat lähinnä kallis rikitön polttoöljy<br />

tai laivoihin asennettavat pakokaasu<strong>ja</strong> puhdistavat rikkipesurit.<br />

Gasumin arvioiden mukaan aluskannan uudistuessa LNG:n<br />

käyttö tulee kasvamaan. Risteilyalusten lisäksi LNG sopii esimerkiksi<br />

saariston autolauttoihin <strong>ja</strong> ra<strong>ja</strong>vartiolaitoksen aluksiin.<br />

LNG-toimituksista neuvottelut meneillään<br />

Hanke on kesken <strong>ja</strong> nyt etsitään erilaisia vaihtoehto<strong>ja</strong> esimerkiksi<br />

siihen, miten nesteytetty maakaasu saadaan kohtuullisin kustannuksin<br />

uuden aluksen käyttöön. LNG-säiliön rakentaminen<br />

tulisi maksamaan noin 40 miljoonaa euroa. Rakentaminen ei ole<br />

taloudellisesti kannattavaa vain yhden<br />

aluksen tankkaukseen.<br />

Viking Line on ilmoittanut käyvänsä<br />

neuvottelu<strong>ja</strong> LNG:n toimittamisesta<br />

Gasumin lisäksi ruotsalaisen AGAn <strong>ja</strong><br />

nor<strong>ja</strong>laisen GasNorin kanssa.<br />

Neuvottelut vaihtoehdoista ovat kesken eikä päätöksiä ole<br />

tehty. Gasumin alustavissa selvityksissä LNG-säiliölle on etsitty<br />

paikkaa muun muassa Naantalista <strong>ja</strong> Pansiosta.<br />

Viking Linella seitsemän alusta<br />

Viking Linella on nyt seitsemän alusta reiteillä Suomi–Ahvenmaa–Ruotsi<br />

<strong>ja</strong> Suomi–Baltia. Varustamon toimintaan kuuluvat<br />

reitti- <strong>ja</strong> virkistysmatkat sekä rahti. Laivamatkailun suosio on kasvanut<br />

<strong>ja</strong> matkusta<strong>ja</strong>määrät ovat nousseet niin vuonna 2009 kuin<br />

kuluvana vuonnakin.<br />

Esimerkiksi Viking Linen laivoilla matkusta<strong>ja</strong>määrät kasvoivat<br />

viime kesänä. Kesäkuukausien aikana varustamon laivoissa<br />

kulki 2 075 000 matkusta<strong>ja</strong>a, mikä oli 56 700 matkusta<strong>ja</strong>a enemmän<br />

kuin edellisenä kesänä. Rahtiyksiköiden määrä kasvoi 5,8<br />

prosenttia <strong>ja</strong> henkilöautojen 2,5 prosenttia kesäkaudella.<br />

Myös joulu <strong>ja</strong> vuodenvaihde ovat suosittua risteilyaikaa. Viking<br />

Bufet on katettu 26. joulukuuta asti. Herkku<strong>ja</strong> notkuvat noutopöydät<br />

ovat olleet olennainen osa Viking Linen laivamatko<strong>ja</strong><br />

vuodesta 1950 lähtien.<br />

14

TraFi kannustaa maakaasun käyttöön uusissa aluksissa<br />

Liikenteen Turvallisuusvirasto (TraFi) kannattaa raskaan polttoöljyn<br />

korvaamista nestemäisellä maakaasulla uusissa aluksissa.<br />

Viraston mielestä näin voidaan merkittävästi vähentää<br />

kasvihuonepäästöjä <strong>ja</strong> saavuttaa esimerkiksi rikki- <strong>ja</strong> typpioksidien<br />

kansainväliset päästötavoitteet.<br />

Tällä hetkellä lähimmät kaasukäyttöiset alukset löytyvät Nor<strong>ja</strong>sta.<br />

TraFi tukee aktiivisesti keino<strong>ja</strong>, joilla myös Suomessa saadaan<br />

maakaasu uusiin aluksiin.<br />

TraFi on mukana Nor<strong>ja</strong>n vetämässä maakaasun käyttöä koskevan<br />

merenkulun kansainvälisen ohjeistuksen laatimisessa. Virasto<br />

osallistuu liikenne- <strong>ja</strong> viestintäministeriön kanssa kansainväliseen,<br />

Tanskan vetämään hankkeeseen, jossa selvitellään, millaista infrastruktuuria<br />

maakaasun käyttö laivojen polttoaineena Itämeren alueella<br />

edellyttää <strong>ja</strong> mitä ongelmia siihen liittyy. Suomen omarahoitusosuus<br />

on 70 000 euroa.<br />

Päästöt kuriin<br />

"<br />

Polttoaineen<br />

laadun<br />

paraneminen vaikuttaa<br />

vähentävästi myös<br />

hiukkaspäästöihin.<br />

Turku 2011 mukana Itämeren suojelussa<br />

Vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki Turku on antanut<br />

oman Itämeri-sitoumuksensa Baltic Sea Action Groupille.<br />

Kulttuuripääkaupunki pyrkii nostamaan elokuisen Muinaistulien<br />

yön koko Itämeren alueen juhlaksi, jossa sitoudutaan toimimaan<br />

Itämeren hyväksi. Tavoitteena on, että Muinaistulien yötä vietettäisiin<br />

koko Itämeren rannikolla.<br />

Muuttopalvelu Niemi Oy puolestaan luovuttaa WWF:n <strong>ja</strong> Pelastuslaitoksen<br />

käyttöön kolme <strong>ja</strong>lkalavakonttia, joihin tullaan varastoimaan<br />

WWF:n vapaehtoisille tarkoitettua öljyntorjuntavälineistöä.<br />

Niemi on lupautunut myös kuljettamaan kontit onnettomuuspaikalle<br />

<strong>ja</strong> pystyttämään pelastusleirin. Tallink-yhtiö taas kerää henkilökunnastaan<br />

vapaaehtoisia auttamaan öljyntorjunnassa.<br />

Myös Gasum on tehnyt oman Itämeri-sitoumuksensa BSAGin<br />

kanssa. Gasum on sitoutunut kehittämään mahdollisuuksia käyttää<br />

LNG:tä meriliikenteen polttoaineena.<br />

Baltic Sea Action Group (BSAG) eli Elävä Itämeri -säätiö perustettiin<br />

vuonna 2008 vastaamaan maailman saastuneimman meren<br />

suojeluyhteistyöstä. Säätiö pyrkii nopeuttamaan konkreettisia Itämeren<br />

suojelutoimenpiteitä yhdistämällä yksityisen, julkisen <strong>ja</strong> kolmannen<br />

sektorin voimavarat. Säätiö ei toteuta yksin hankkeita, vaan<br />

se käynnistää <strong>ja</strong> koordinoi niitä. Tähän mennessä 157 tahoa on antanut<br />

oman Itämeri-sitoumuksensa.<br />

Nesteytetty maakaasu<br />

sopii saariston<br />

autolauttojen<br />

polttoaineeksi.<br />

Kansainvälinen merenkulkujärjestö<br />

IMO on suositellut alueellisia<br />

päästörajo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> rikittömiin polttoaineisiin<br />

siirtymistä vuoteen 2020 mennessä<br />

Itämerellä.<br />

Alusten typen oksidipäästöjä (NOx)<br />

on tarkoitus rajoittaa vaiheittain. Ensi<br />

vuoden alussa tai sen jälkeen aluksiin<br />

asennettavien dieselmoottoreiden päästöjä<br />

vähennetään noin 20 prosenttia nykytasosta.<br />

Vuonna 2016 <strong>ja</strong> sen jälkeen rakennettavien<br />

alusten dieselmoottoreiden<br />

typen oksidipäästöjä tulee vähentää<br />

80 prosenttia nykyisestä, jos alus liikennöi<br />

valvonta-alueella. Myös olemassa olevien<br />

alusten dieselmoottoreiden typen<br />

oksidipäästöille asetetaan rajoituksia.<br />

Polttoaineen rikkipitoisuutta (SOx)<br />

alennetaan maailmanlaajuisesti vuoden<br />

2012 alusta 3,5 prosenttiin nykyisestä<br />

4,5 prosentista sekä 0,5 prosenttiin vuoden<br />

2020 alusta. Viime kesästä lähtien on<br />

rikkipitoisuustaso ollut 1,0 prosenttia <strong>ja</strong><br />

vuoden 2015 alusta se on 0,1 prosenttia.<br />

Valvonta-alueita ovat tällä hetkellä Itämeri<br />

<strong>ja</strong> Poh<strong>ja</strong>nmeri. Nykyinen polttoaineen<br />

rikkipitoisuuden enimmäisra<strong>ja</strong> on<br />

1,5 prosenttia.<br />

Polttoaineen laadun paraneminen<br />

vaikuttaa vähentävästi myös hiukkaspäästöihin,<br />

jotka ovat erityisen haitallisia<br />

terveydelle.<br />

Elävä Itämeri -säätiö a<strong>ja</strong>a Itämeren asiaa. Talkoissa ovat mukana niin<br />

Gasum kuin kulttuuripääkaupunki Turkukin.<br />

KUVA JOHaNNa PeLtO-tIMPerI KUVA Perttu SaKSa<br />

Gasettiteema<br />

15

GASUMILLA TAPAHTUU<br />

Energinen synttärijuhla<br />

TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MARKKU OJALA<br />

Mitä löytyy<br />

kuusen alta?<br />

Pääkaupunkiseudun kaasuasiakkaille oli tarjolla liikuntaa <strong>ja</strong> taideelämyksiä<br />

kaupunkikaasun 150-vuotisjuhlan tilaisuuksissa. Rautatientorin<br />

jääpuistotapahtumassa kirpeä pakkanen siivitti nuoria <strong>ja</strong><br />

vähän kokeneempia luistelijoita 28. marraskuuta.<br />

Isänpäivänä isät <strong>ja</strong> lapset pääsivät ilmaiseksi uimaan Mäkelänrinteen<br />

uintikeskukseen. Liikunnallinen iltapäivä houkutteli altaan täyteen väkeä.<br />

Maakaasubussilla matkustettiin 21. marraskuuta EMMAan eli Espoon<br />

modernin taiteen museoon. Monelle matka oli ensimmäinen vähäpäästöisen<br />

maakaasubussin kyydissä.<br />

Energiakaasujen käytön lisääminen kaukolämmön tuotannossa <strong>ja</strong><br />

liikenteen polttoaineena parantaa kaupunki-ilman laatua <strong>ja</strong> on kaikkien<br />

asukkaiden etu. Siitä voi iloita joka päivä.<br />

Gasetin toimitusneuvoston jäsenet<br />

raottavat joulun salaisuuden verhoa <strong>ja</strong><br />

kertovat, mitä joulupukin kontista löytyy.<br />

Ideoita saa vapaasti hyödyntää.<br />

Iloa po<strong>ja</strong>lle <strong>ja</strong> isälle<br />

Minulla on kuusivuotias poika Kasper. Voin pal<strong>ja</strong>staa<br />

tässä hänen lah<strong>ja</strong>nsa, koska lukeminen ei häneltä<br />

vielä onnistu, mutta onnistuu varmasti jo<br />

ensi vuonna, kun koulu on alkanut. Tähän aikaan vuodesta<br />

postissa tulee yksi sun toinenkin leluluettelo <strong>ja</strong> niistä löytyy<br />

valtaisa määrä eri vaihtoehto<strong>ja</strong> pukinkonttiin. Onneksi Kasperin<br />

toivomuslista on kohtuullinen. Nyt ykköstoiveena on<br />

Legon lentoasema. Uskon että pukki tuo Kasperille kyseisen<br />

lentoaseman, koska hän on ollut sen verran kiltti. Aseman<br />

rakentamisesta on iloa myös iskälle. Tommy Mattila<br />

Rautatientorin Jääpuistossa oli kengurumeininki. Ja kaikki halukkaat saivat nimikirjoituksen.<br />

Ohjelmassa oli myös rusettiluistelua <strong>ja</strong> muodostelmaluistelunäytös.<br />

16

KUVAT DREAMSTIME JA VALMISTAJAT<br />

IDEA<br />

Kir<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> ruusun joulu<br />

Kummitädin keräilyprojekti<br />

Joulupukki on jo useana jouluna muistanut kummitytärtäni<br />

hopeisilla ruokailuvälineillä. Ruokailuvälineisiin on kaiverrettu<br />

saa<strong>ja</strong>n nimikir<strong>ja</strong>imista sommiteltu monogrammi. Sar<strong>ja</strong><br />

täydentyy vähän kerrallaan. Jotta lah<strong>ja</strong> ei olisi aivan yllätyksetön,<br />

on paketissa aina mukana myös jotain pientä ikäkauteen sopivaa.<br />

Lah<strong>ja</strong>sta on kummityttärelle iloa toivottavasti vielä vuosienkin<br />

kuluttua. Tui<strong>ja</strong> Dag<br />

Historiaa<br />

joka kuukausi<br />

Olen tilannut eläkkeellä<br />

olevalle <strong>ja</strong> historiasta<br />

kiinnostuneelle appiukolle<br />

Historia-lehden. Lehti ilmestyy<br />

kerran kuussa, <strong>ja</strong> näin lah<strong>ja</strong> ilahduttaa<br />

häntä pitkin tulevaa uutta<br />

vuotta. Nina Perttula<br />

Rokkaavaa joulua siskolle<br />

Tänä vuonna oli helppo päättää,<br />

mitä annan rakkaalle siskolleni<br />

Riitalle lah<strong>ja</strong>ksi. Henkilökuntakerhomme<br />

Maakaasutta<strong>ja</strong>t avitti<br />

päätöstäni, sillä sopivasti pahimpien<br />

joululah<strong>ja</strong>toiveiden miettimisen<br />

aikaan tuli ilmoitus ensi kesän Bon<br />

Jovi -konsertista. Ei muuta kuin liput<br />

tilaukseen. Onni oli myötä <strong>ja</strong><br />

sainkin kaksi tikettiä. Toisen niistä<br />

paketoin isoon pakettiin "Rokkaavaa<br />

joulua" toivotuksin.<br />

Anne Poikolainen<br />

Kummini ovat vuosien a<strong>ja</strong>n muistaneet<br />

minua monilla hienoilla lahjoilla kuten<br />

hopealla. Samalla tavalla kuin toimitusneuvostomme<br />

Tui<strong>ja</strong>. Ihan pikkutyttönä<br />

ihailin enemmän kaunista pumpulia, johon<br />

lusikat oli pakattu. Teini-iässä vähän<br />

korpesi, kun walkmanien si<strong>ja</strong>an rippilah<strong>ja</strong>ksi<br />

tuli hopeinen kakkulapio. Nyttemmin<br />

katan jo ihan iloisena <strong>ja</strong> ylpeänä<br />

hopealusikat sunnuntaikahvipöytään.<br />

Vastalah<strong>ja</strong>n keksiminen kummeille on kova koitos,<br />

koska heiltä tietysti jo löytyy kaikki mahdollinen. Viime<br />

vuosina olen suosinut jouluisia kukkakimppu<strong>ja</strong>, joiden hankkiminen<br />

on yksi joulun suosikkirituaaleistani. En yleensä asioi Helsingin<br />

keskustan kalleimmilla loristeilla, mutta joulun kunniaksi käyn vakiokukkakaupassani<br />

hypistelemässä eksoottisia kukkakaunottaria.<br />

Pohdin myyjän kanssa, onko tämän joulun trendi kenties jouluruusu,<br />

kielo vaiko sittenkin tasetti.<br />

Leikkokukissa on se hyvä puoli, että ne väkisin kuihtuvat <strong>ja</strong> ne<br />

voi kätevästi heti joulun jälkeen hävittää biojätteenä, toisin kuin<br />

esimerkiksi sitkeät joulutähdet. Kukat tosin taitavat saapua maahan<br />

lentorahtina, joten niiden hiilidioksidi<strong>ja</strong>lanjälki ei oikein kestä<br />

tarkastelua.<br />

Tavaran lisäksi olen saanut kummeiltani myös korvaamattoman<br />

arvokasta apua kahdessakin remonttihankkeessa. Arkkitehti-kummisetäni<br />

osaa paitsi suunnitella, myös rakentaa. Kummitätini kanssa<br />

heistä hioutui vuosien myötä erittäin ammattimainen remonttiryhmä.<br />

Nyt en enää tohtisi vaivata heitä remonttihommiin. Muistona<br />

yhteisistä maalaus- <strong>ja</strong> muista urakoista a<strong>ja</strong>ttelin ostaa kummeille<br />

Perinnemestarin remonttikir<strong>ja</strong>n (WSOy), jossa kerrotaan vanhojen<br />

talojen kunnostuksesta. Kukkakimppukin kuuluu edelleen lah<strong>ja</strong>kokonaisuuteen,<br />

mutta jos siitä nauttii ehkä enemmän kummitäti, kir<strong>ja</strong>sta<br />

toivottavasti erityisesti kummieno. Minna O<strong>ja</strong>la<br />

Kir<strong>ja</strong>sta paljon iloa<br />

Perheeseeni kuuluvat puolisoni lisäksi jo kotoa poismuuttaneet<br />

aikuiset lapset. Olemmekin sopineet, että annamme toisillemme<br />

vain 1–2 lah<strong>ja</strong>a. Lapsiltani pyydän ehdotukset ns. tilauslah<strong>ja</strong>sta,<br />

joka liittyy joko asumiseen tai harrastuksiin <strong>ja</strong> näin varmistan,<br />

että lah<strong>ja</strong>t tulevat tarpeeseen <strong>ja</strong> käyttöön. Kir<strong>ja</strong>t ovat kuuluneet<br />

lah<strong>ja</strong>valikoimaani jo useita vuosia<br />

<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkan samalla tyylillä tulevana<br />

jouluna. Helppo <strong>ja</strong> elämyksiä<br />

antava ratkaisu, <strong>ja</strong> kun kir<strong>ja</strong>t<br />

vielä kierrätetään, niin<br />

lukunautinnoista saavat<br />

nauttia useat henkilöt.<br />

Veli-Heikki Niiranen<br />

17

Työterveyslääkäri Mar<strong>ja</strong> Korpelan mukaan<br />

on tärkeää, että yritykset ovat aktiivisesti<br />

mukana toteuttamassa työterveyshuoltoa.<br />

Näin päästään parhaaseen tulokseen.<br />

Joutilaisuus<br />

on hyväksi<br />

TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT TARMO VALMELA JA DREAMSTIME<br />

Työterveyslääkäri Mar<strong>ja</strong> Korpelan mielestä<br />

loppuvuoden juhlapyhät kannattaa ottaa<br />

rennosti. Jouluna voi myös huoletta herkutella.<br />

Mar<strong>ja</strong> Korpela kiittelee heti haastattelun aluksi<br />

sitä, että Gasum on hyvä asiakas, koska yrityksessä<br />

ymmärretään työterveyshuollon tärkeys<br />

<strong>ja</strong> osataan myös hyödyntää sen tarjoamia<br />

palvelu<strong>ja</strong>. Ihmisten työkyvyn tukemisessa <strong>ja</strong><br />

edistämisessä tarvitaan molempien osapuolten<br />

panostusta.<br />

– Gasumissa työterveyshuollon tavoitteet ovat suureksi osaksi<br />

samat kuin muissakin yrityksissä eli terveellisen <strong>ja</strong> turvallisen työympäristön<br />

takaaminen, toimivan työyhteisön luominen, vaaratilanteiden<br />

<strong>ja</strong> muiden haittojen ennaltaehkäisy <strong>ja</strong> nopea puuttuminen<br />

mahdollisiin ongelmiin. Yksinkertaisesti sanottuna Gasumin<br />

työntekijöiden tulee olla fyysisesti <strong>ja</strong> psyykkisesti hyvässä kunnossa,<br />

miettii Mar<strong>ja</strong> Korpela.<br />

Hän on Gasumin suurimman eli Kouvolan yksikön työterveyslääkäri.<br />

Terveystalo hoitaa keskitetysti myös muiden yksiköiden<br />

työterveyshuollon.<br />

Ei ammattitaute<strong>ja</strong><br />

Vaikka Gasumilla tehdään hyvin monenlaisia töitä, ei se Mar<strong>ja</strong><br />

Korpelan mielestä eroa keskiverrosta suomalaisesta yrityksestä.<br />

Mitään tiettyjä ammattisairauksia ei esimerkiksi ole. Kunnossapitotyö<br />

vaatii tekijöiltään hyvää fyysistä kuntoa <strong>ja</strong> voimaa, toimistoissa<br />

pakertavat taas kärsivät niska- <strong>ja</strong> hartiavaivoista muiden tapaan.<br />

Tarkkaan keskittymiseen perustuva valvomotyökään ei ole<br />

aiheuttanut esimerkiksi stressioireita.<br />

– Kaikissa töissä on välillä kuormitusta <strong>ja</strong> stressiä, mutta se<br />

voi myös olla hyväksi <strong>ja</strong> nostaa suoritustasoa. Stressitila ei kuitenkaan<br />

saa pitkittyä.<br />

Sinnikkäästi läpi laman<br />

Taantuma on näkynyt työterveyshuollossa. Irtisanomiset ahdistavat<br />

<strong>ja</strong> töihin jääneiden työtaakka on kasvanut. Kiristynyt tilanne<br />

on aiheuttanut myös sen, että työntekijät olivat välillä liiankin sinnikkäitä,<br />

eivätkä jääneet sairauslomalle.<br />

– Nyt on selvästi jo positiivisempi aika alkanut.<br />

18

Ihmisystävällinen<br />

polttoaine<br />

" Työhyvinvointiin<br />

ei ole olemassa<br />

taikatemppu<strong>ja</strong>.<br />

– On ollut mukava huomata, että työterveyshuollosta osataan<br />

etsiä tukea myös muissa kuin fyysisissä sairauksissa. Kuuntelemme<br />

herkällä korvalla asiakkaita, mutta on hienoa, että nykyään<br />

voidaan pahasta olosta puhua myös oikeilla nimillä. Enää ei ole<br />

selkä tai hartiat jumissa, kun oikeasti ahdistaa.<br />

Työyhteisön tuki tärkeä<br />

Työhyvinvointiin ei ole olemassa taikatemppu<strong>ja</strong>. Jaksamisen <strong>ja</strong><br />

työssä viihtymisen taustalla on se, että työympäristössä kaikki<br />

on kunnossa. Tähän kuuluvat niin työmenetelmät kuin johtaminenkin.<br />

– Onnistumisen kokemusta tuo se, kun saa toteuttaa omaa<br />

osaamistaan <strong>ja</strong> saa tekemästään työstä palautetta. Avoin <strong>ja</strong> keskusteleva<br />

työyhteisö tukee <strong>ja</strong> nostaa esiin epäkohtia. Avoimuus<br />

on työhyvinvoinnin yksi kulmakivi.<br />

Mar<strong>ja</strong> Korpela korostaa, ettei työ saa olla elämän ainut kunniakenttä.<br />

Työ pitää ra<strong>ja</strong>ta muun elämän ulkopuolelle. Työn ulkopuolinen<br />

sosiaalinen verkosto harrastuksineen on tarpeen kokonaisuuden<br />

luomisessa.<br />

Aikaa itselle <strong>ja</strong> läheisille<br />

Loppuvuoden juhla-aika – pikkujoulut, itsenäisyyspäivä, joulu<br />

<strong>ja</strong> sen odotus sekä uusi vuosi – tuo mukavasti valoa <strong>ja</strong> iloa pimeään<br />

aikaan. Mar<strong>ja</strong> Korpelan mielestä juhlista saa myös nauttia.<br />

– Kun on vapaata, kannattaa antaa aikaa itselle <strong>ja</strong> läheisille.<br />

Tehdä sitä, mikä tuntuu mukavalta, <strong>ja</strong> antaa si<strong>ja</strong> myös levolle.<br />

Jouluna saa herkutella <strong>ja</strong> nauttia hyvästä ruoasta <strong>ja</strong> juomasta.<br />

– Kyllä joulustressikin on oikeasti olemassa. Ehkä meidän pitäisi<br />

pikkuhil<strong>ja</strong>a oppia, että joulu tulee, vaikkei kaikkia kaappe<strong>ja</strong><br />

olisikaan siivottu <strong>ja</strong> ikkunoita pesty. Pitäisi osata vaan nauttia.<br />

Mar<strong>ja</strong> Korpela kannustaa luovaan joutilaisuuteen, koska se<br />

synnyttää uutta <strong>ja</strong> lataa akku<strong>ja</strong>. Eikä joutilaisuudesta ainakaan<br />

saisi kantaa huonoa omatuntoa.<br />

– Me kaikki olemme erilaisia. Jos joku haluaa puuhastella vapaalla<br />

koko a<strong>ja</strong>n vaikkapa mökillä, voi se olla yhtä rentouttavaa,<br />

kuin se, että toinen tykkää lukea dekkaria aurinkovarjon alla.<br />

" Kaasuauton<br />

pakokaasussa ei ole<br />

pienhiukkasia kuten<br />

muissa autoissa.<br />

Gasum <strong>ja</strong> maakaasu olivat Mar<strong>ja</strong> Korpelalle tuttu<strong>ja</strong><br />

jo ennen kun hänestä tuli yrityksen työterveyslääkäri.<br />

Mar<strong>ja</strong> Korpelalla on jo toinen maakaasuauto<br />

ajossa, koska hän valitsi edellisessä työpaikassaankin maakaasuauton<br />

työsuhdeautoksi. Perheen omakotitalo lämpiää<br />

maakaasulla.<br />

– Minulle kertyy yli 40 000 kilometriä vuodessa, joten<br />

sillä on merkitystä, millä polttoaineella a<strong>ja</strong>a. Valinnassa painoi<br />

tietysti polttoaineen hinta, mutta myös maakaasun ympäristöystävällisyys.<br />

– Kaasuauton pakokaasussa<br />

ei ole pienhiukkasia<br />

kuten muissa<br />

autoissa. Pienhiukkaspäästöt<br />

aiheuttavat<br />

merkittävän ongelman<br />

kaupunkien hengitysilmassa<br />

<strong>ja</strong> lisäävät sairastuvuutta<br />

sydän- <strong>ja</strong><br />

verenkiertoelinsairauksiin<br />

sekä hengityselinsairauksiin. Minulle maakaasu on<br />

ihmisystävällinen polttoaine, naurahtaa Mar<strong>ja</strong> Korpela.<br />

Tankkauskin on sujunut hyvin, kun tankkauspisteitä on<br />

niin kodin kuin työpaikankin lähellä.<br />

Perhe rakensi 20 vuotta sitten omakotitalon Karhulaan<br />

<strong>ja</strong> siihen valittiin ennakkoluulottomasti maakaasulämmitys.<br />

– Kaasua on riittänyt muiden pelotteluista huolimatta.<br />

Ja maakaasullahan on todella vaivatonta lämmittää, vakuuttaa<br />

Mar<strong>ja</strong> Korpela.<br />

Mar<strong>ja</strong> Korpela on ollut tyytyväinen maakaasukäyttöiseen autoonsa. Hänelle tulee 40 000<br />

kilometriä vuodessa, joten polttoaineen hinnalla <strong>ja</strong> varsinkin päästöillä on merkitystä.<br />

19

MARKKINAT<br />

KOONNUT MINNA OJALA JA SATU RAIKASLEHTO KUVAT DREAMSTIME<br />

Odotettavissa vuonna 2011:<br />

Lisää puhetta energiaveroista<br />

Vuonna 2010 teollisuus toipui taantumasta, <strong>ja</strong> pitkähkö, viileä <strong>ja</strong><br />

luminen talvikausi kasvatti energian kulutusta <strong>ja</strong> kaasun myyntiä.<br />

Hellekesänä maakaasua taas kului viime vuoden vastaavaa aikaa<br />

vähemmän. Keskustelunaihe ylitse muiden maakaasumarkkinoilla<br />

vuonna 2010 oli energiaverotus <strong>ja</strong> sen uudistaminen.<br />

Vuosi 2010 on ollut vaihteleva alusta loppuun. Myös marraskuusta muodostui poikkeuksellisen<br />

kylmä, maakaasun kulutus kasvoi 22 prosenttia viime vuoden vastaavaan verrattuna.<br />

Valtiovarainministeriö esitteli alustavia suunnitelmia energiaverotuksen<br />

kehittämiseksi maaliskuussa 2009. Kommenttikierrosten<br />

jälkeen ministeriö sai valmiiksi varsinaisen ehdotuksensa,<br />

josta pyydetiin lausunnot kuluvan vuoden heinäkuussa.<br />

Elokuussa hallituksen budjettiriiheen tuotiin varsinainen ehdotus.<br />

Kor<strong>ja</strong>ttu ehdotus saatiin syyskuussa. Vielä marraskuun lopussa ei<br />

ollut täyttä varmuutta siitä, miten energiaa lähivuosina verotetaan.<br />

Alkuperäinen valtiovarainministeriön ehdotus olisi kiristänyt maakaasun<br />

verotusta tuntuvasti <strong>ja</strong> muuttanut<br />

rajusti energian tuotannossa käytettävien<br />

polttoaineiden kilpailusuhteita.<br />

"<br />

Nyt ehdolla oleva, portaittain nouseva<br />

malli on maakaasun kannalta hieman<br />

joustavampi. Gasum on esittänyt asiantunti<strong>ja</strong>lausunnoissaan,<br />

että päätös tehtäisiin<br />

vain veroportaan ensimmäisestä korotuksesta, <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkoa tarkasteltaisiin<br />

markkinoiden kehittymisen mukaan.<br />

Verotuksen ohella energiamarkkinoita tulevat oh<strong>ja</strong>amaan myös<br />

uusiutuvalle energialle suunnitellut erilaiset tuet. Kahvikupposen ääressä<br />

yksi Gasumin asiakas kertoi näkevänsä jo untakin risupaketista,<br />

mikä kuvannee toimialan tunnelmia yleisemminkin.<br />

Maakaasu on kaukolämmön<br />

tuotannon tärkein polttoaine.<br />

Veron vaikutus vaihtelee käyttökohteissa<br />

Tätä kirjoitettaessa verolake<strong>ja</strong> ei oltu vielä vahvistettu eduskunnassa.<br />

Seuraavassa verojen vaikutusta on arvioitu käytettävissä olleiden veroehdotusta<br />

koskevien tietojen perusteella. Arviot perustuvat Gasumin<br />

<strong>ja</strong>kelu- <strong>ja</strong> liikennekaasuhintoihin.<br />

Kaasuliesillä kokkaavien kaasulaskuun on odotettavissa noin 5<br />

euron vuosikorotus.<br />

Kaasuautoilijoille veromuutos aiheuttaa 12snt/kg korotuksen liikennekaasun<br />

julkiseen hintaan. Kilohinta olisi siis 1,24 euroa, eli ekvivalenttilitrahintana<br />

noin 0,80eur/ekviv.l. Polttoaineena liikennekaasu<br />

tulee siis olemaan <strong>ja</strong>tkossakin puhtauden lisäksi edullinen vaihtoehto.<br />

Kaasuautoille ehdotettu käyttövoimavero on tätä kirjoitettaessa<br />

eduskunnan käsittelyssä. Hallituksen esityksen mukaan käyttövoimavero<br />

tulisi voimaan vuonna 2013, Gasum <strong>ja</strong> muut alan toimi<strong>ja</strong>t ovat<br />

esittäneet siirtymäaikaa vuoteen 2020. Kaasuautojen käyttövoimavero<br />

tulisi joka tapauksessa olemaan dieselin käyttövoimaveroa alhaisempi.<br />

Kerrostaloasukkaan kukkarossa energiaveron korotukset tuntuvat<br />

yhtiövastikkeessa, jossa on mukana asunto-osakeyhtiön lämmityskustannus.<br />

Kerrostaloasunnon kaukolämmön kustannusnousuksi<br />

maakaasua, kivihiiltä tai öljyä pääpolttoaineena käyttävien yhtiöiden<br />

toiminta-alueilla Energiateollisuus ry arvioi 50–150 euroa vuodessa.<br />

Omakotiasukkaiden lämmityskaasun hinta nousee arviolta noin<br />

15 euroa kuukaudessa. Valtiovarainministeriön esittämien arvioiden<br />

mukaan öljy- <strong>ja</strong> sähkölämmityksen hinta nousee noin 21 euroa kuukaudessa.<br />

Maakaasun kilpailukyky säilyy <strong>ja</strong> jopa paranee niihin verrattuna.<br />

Energiateollisuus ry:n arvion mukaan kaukolämmitetyn pientalon<br />

lämmityskustannukset nousisivat 100–300 euroa<br />

vuodessa, jos kaukolämmön pääpolttoaine on<br />

maakaasu, öljy tai kivihiili.<br />

Yritykset käyttävät maakaasua eri tarkoituksiin<br />

<strong>ja</strong> hyvinkin erilaisia määriä. Gasumilla<br />

on tarkasteltu hintakehitystä esimerkiksi<br />

Gasumin Tempo- <strong>ja</strong> Tehotempo-tuotteissa,<br />

jos käsittelyssä oleva veroehdotus toteutuu. Tällöin esimerkiksi<br />

100 000 kuution kulutuksen veromuutos kuukaudessa olisi<br />

6,924 prosentin mukaan laskettuna 577 euroa. Jos kulutus on 50<br />

000 kuutiota on veromuutoksen osuus 289 euroa kuukaudessa.<br />

3 000 000 kuution kulutus olisi näin 17 310 euroa.<br />

Maakaasu on kaukolämmön tuotannon tärkein polttoaine, jonka<br />

ominaisuudet ovat parhaimmillaan yhdistetyssä sähkön <strong>ja</strong> lämmön<br />

tuotannossa.<br />

Yhdyskuntien voimalaitoksissa maakaasun verotus kohdistuu<br />

kaukolämmön tuotannon polttoaineisiin. Sähkövero kannetaan lopputuotteesta,<br />

sähkön tuotantoon käytettävät polttoaineet ovat verottomia.<br />

Gasumin Pöyryllä teettämä selvitys osoitti, että äkillinen veromuutos<br />

olisi saattanut lyhyelläkin aikavälillä muuttaa kivihiilen <strong>ja</strong> maakaasun<br />

käyttösuhdetta <strong>ja</strong> lisätä energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä.<br />

Kaukolämmön kilpailukyvyn heikkeneminen muihin lämmitysmuotoihin<br />

verrattuna voi johtaa energiatehokkuudeltaan huonompien<br />

vaihtoehtojen yleistymiseen.<br />

Suurteollisuus käyttää maakaasua polttoaineena <strong>ja</strong> raaka-aineena.<br />

Raaka-ainekäytössä kuten tuotettaessa maakaasusta vetyä, maakaasun<br />

käyttö on verotonta. Teollisuuden sähkön <strong>ja</strong> lämmön tuotantoa<br />

verotetaan samalla tavoin kuin yhdyskuntien voimalaitoksissa.<br />

Teollisuuden energiaverotaakkaa pyritään keventämään niin sanotulla<br />

energiaveroleikkurilla, joka keventää paljon energiaa tarvitsevien<br />

yritysten verorasitusta.<br />

20

PUHDAS LIIKENNE<br />

Gasumissa vähennetään<br />

liikenteen päästöjä<br />

TEKSTI MINNA OJALA KUVA GASUM<br />

Maakaasun<br />

hintakehitys maltillista<br />

Maakaasun hinta on toki muutakin<br />

kuin veroa. Miten kehittyi maakaasun<br />

veroton hinta vuonna 2010 <strong>ja</strong> miltä<br />

näyttää hinnan kehitys ensi vuonna?<br />

Maakaasun hintakehitys on ollut maltillisesti nouseva<br />

syksyyn asti. Vuoden alussa energiamaksu,<br />

joka seuraa öljyn, hiilen <strong>ja</strong> sähkön hinto<strong>ja</strong> kuuden<br />

kuukauden keskiarvona, oli 17,5 euroa megawattitunnilta.<br />

Nousua syyskuuhun mennessä kertyi melkein 20<br />

prosenttia, mutta loppuvuodesta hinta on jopa hieman<br />

laskenut. Ennusteen mukaan hinta jää alle 21 euron kevääseen<br />

2011 saakka.<br />

Talous on elpynyt hitaasti Euroopassa <strong>ja</strong> yhdysvalloissa.<br />

Monet ikävät talousuutiset Atlantin molemmin puolin<br />

ovat pitäneet huolen siitä, että milloin dollarin kurssi on<br />

ollut nousemaan, milloin laskemaan päin.<br />

Raskaan polttoöljyn hinta nousi keväällä lähes 500<br />

dollariin tonnilta, mutta laski kesällä takaisin alle 450 dollarin<br />

<strong>ja</strong> on siitä lievästi noussut 470 dollarin kieppeille.<br />

Euroissa vastaavasti hinta nousi keväällä rakettimaisesti<br />

325 eurosta lähes 370 euroon <strong>ja</strong> on sittemmin tasaisesti<br />

laskenut 340 euroon.<br />

Öljyn hintakehityksen lasku näkyy vasta nyt loppuvuodesta<br />

maakaasun hinnassa.<br />

Toisaalta hiilen hinnan tasainen nousu, lähes 40 prosenttia<br />

vuoden 2010 aikana, kompensoi öljyn hinnan<br />

laskua. E40-indeksi myös edisti maakaasun hinnan nousua<br />

yli 10 prosentilla elokuuhun asti, mutta on sittemmin<br />

kääntynyt laskuun.<br />

Ensi vuodelle näkymät ovat marraskuun lopulla todella<br />

maltilliset. Öljyn <strong>ja</strong> hiilen laskutusindeksien ennuste<br />

on 6 prosenttia nouseva, sen si<strong>ja</strong>an E40-indeksille nousua<br />

on ennustettu jopa 11 prosenttia. Syynä tähän on sähkön<br />

<strong>ja</strong> kaukolämmön hintojen ennustettu hinnannousu. Maakaasun<br />

energiamaksu olisi näin ollen 21–22 euron tuntumassa<br />

vuonna 2011.<br />

Gasum on panostanut vahvasti maakaasuautojen hyödyntämiseen<br />

omassa toiminnassaan. Liikenteen päästöt pyritään minimoimaan<br />

myös vähentämällä kulkemista toimipisteiden välillä videoneuvottelu<strong>ja</strong><br />

hyödyntämällä.<br />

Gasumilla on käytössä yhteensä 130 autoa, huoltoauto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> työsuhdeajoneuvo<strong>ja</strong>.<br />

Niistä valtaosa, noin 70 prosenttia, on maakaasukäyttöisiä.<br />

Gasumin kaasuautot tunnistaa liikenteessä GAS-alkuisista rekisterinumeroista.<br />

Muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta GASrekisterit<br />

numeroilla 2-99 ovat gasumlaisten käytössä. GAS-1 rekisterillä<br />

ajelee vuosi sitten eläkkeelle jäänyt Juha Vainikka.<br />

Vaihtoon menevät autot rekisteröidään uusilla tunnuksilla <strong>ja</strong> GAS-rekisteritunnukset<br />

pyritään varaamaan edelleen Gasumin käyttöön.<br />

Kattava tarjonta malleissa<br />

Työsuhdeautot ovat paria poikkeusta lukuun ottamatta maakaasukäyttöisiä.<br />

Työsuhdeajoneuvojen merkkejä ovat muun muassa Volkswagen<br />

Passatt, Mercedes Benz B NGT sekä Opel Zaira. Volvo on myös säilynyt<br />

gasumlaisten kaasuautosuosikkina, vaikka maakaasumalli ei ole tällä hetkellä<br />

tuotannossa.<br />

Myös huoltoajoneuvoista<br />

"<br />

Gasumlaiset tunnistaa<br />

GAS-rekistereistä.<br />

val taosa on maakaasukäyttöisiä.<br />

Hyötyajoneuvotarjonta alkaa<br />

Suomen markkinoilla jo olla<br />

varsin kattavaa, <strong>ja</strong> lisävaihtoehto<strong>ja</strong><br />

on tarjolla kaasun käytön<br />

mahdollistavilla jälkiasennuksilla.<br />

Huoltoautomalleina Gasumilla on muun muassa Mercedes Bentz<br />

Sprinter, Fiat Ducato, Opel Combo, Suzuki Grand Vitara sekä Nissan X-trail.<br />

Jopa 85 prosenttia maakaasulla<br />

Henkilöautot ovat niin sanottu<strong>ja</strong> kaksoispolttoaine- eli bi-fuel malle<strong>ja</strong>. Ne<br />

käyttävät sekä maakaasua että bensiiniä. Gasumlaisten toivotaan tietysti<br />

suosivan puhtaampaa maakaasua aina kun mahdollista.<br />

Gasumin yhtenä palkkiotekijänä vuonna 2010 on maakaasulla liikennöiminen.<br />

Tavoitteena on lisätä maakaasun osuutta Gasumin käyttämistä<br />

liikennepolttoaineista. Vuonna 2009 osuus oli 77 prosenttia. Kuluvan<br />

vuoden aikana maakaasu osuus on joka kuukausi ollut yli 80 prosenttia,<br />

parhaimmillaan 85 prosenttia.<br />

Vaikka a<strong>ja</strong>minen maakaasulla käykin puhtaasti, Gasum haluaa kiinnittää<br />

huomiota myös ajettavien kilometrien määrään. Gasumilla on johdonmukaisesti<br />

haluttu edistää<br />

videoneuvottelujen käyttämistä<br />

toimipisteiden välisissä<br />

neuvotteluissa. Laitteet<br />

ovat tällä hetkellä käytössä<br />

kahdeksassa Gasumin<br />

yhdestätoista toimipisteestä,<br />

<strong>ja</strong> videoneuvottelu<strong>ja</strong><br />

käydään useita kerto<strong>ja</strong><br />

viikossa. Ajokilometrien<br />

<strong>ja</strong> polttoaineen lisäksi<br />

videoneuvottelut säästävät<br />

Maakaasulla a<strong>ja</strong>minen käy puhtaasti.<br />

tietysti myös aikaa.<br />

21

Kuntaliiton projektipäällikkö Anu Kerkkänen tietää,<br />

että johdonmukaisen ilmastopolitiikan noudattaminen<br />

ei ole helppoa kunnissa. Ilmastostrategia auttaa<br />

ottamaan askelia oikeaan suuntaan.<br />

22

Anu Kerkkänen selvitti miten kunnissa<br />

tehdään ilmastotyötä<br />

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA MARKKU OJALA<br />

Kunnat <strong>ja</strong> seudut ovat avainasemassa, kun ilmastonmuutosta torjutaan. Jo noin<br />

sata kuntaa on ymmärtänyt asian <strong>ja</strong> ryhtynyt valmistelemaan ilmastostrategiaa.<br />

Kuntaliitossa työskentelevä Anu Kerkkänen oli aikaansa<br />

edellä ryhtyessään tutkimaan ilmastonmuutoksen<br />

hallintaa Suomessa <strong>ja</strong> siihen liittyen kuntien<br />

ilmastostrategioita kymmenisen vuotta sitten. Ilmastonmuutosta<br />

<strong>ja</strong> sen torjuntaa pidettiin silloin<br />

valtion tason asiana.<br />

– Useimmille a<strong>ja</strong>tus kunnista ilmastopoliittisina toimijoina oli<br />

vielä vieras. Ilmastokysymykset hahmotettiin vaikeuksien kautta<br />

eikä niinkään mahdollisuuksina, <strong>ja</strong> asia nähtiin kapeasti energiantuotannon<br />

näkökulmasta. Näistä syistä ilmastonmuutosta hillitsevät<br />

käytännön toimet lähtivät hitaasti liikkeelle Suomessa, aiheesta<br />

marraskuussa väitellyt Anu Kerkkänen toteaa.<br />

Kauaskantoisia ratkaisu<strong>ja</strong><br />

Kunnissa tehtävät päätökset vaikuttavat Kerkkäsen mukaan merkittävästi<br />

siihen, kuinka Suomi täyttää ilmastonmuutokseen liittyvät<br />

kansainväliset tavoitteet.<br />

– Lähes kaikilla kuntien toimialoilla tehdään ilmastoon vaikuttavia<br />

päätöksiä. Esimerkiksi maankäyttöön <strong>ja</strong> liikenteeseen<br />

liittyvät ratkaisut vaikuttavat kauas tulevaisuuteen. Mielenkiintoista<br />

on, että ilmastonäkökulmasta hyvä eli suhteellisen tiivis<br />

yhdyskuntarakenne on monesti hyvä myös kuntatalouden kannalta.<br />

Kaavoitukseen liittyy kuitenkin kunnissa paljon intressejä,<br />

mikä voi tehdä ilmastomyönteisestä päätöksenteosta vaikeaa,<br />

Kerkkänen sanoo.<br />

Energiantuotannossa polttoainevalinta vaikuttaa päästöihin<br />

jopa 30–40 vuotta eteenpäin. Monet kunnat ovatkin ottaneet viime<br />

vuosina tavoitteeksi uusiutuvan energian käytön lisäämisen.<br />

Energiankulutukseen kunnat voivat vaikuttaa esimerkiksi tukemalla<br />

energiatehokkuutta parantavaa kor<strong>ja</strong>usrakentamista sekä<br />

säätämällä katuvalaistusta <strong>ja</strong> kiinteistöjensä lämmitystä. Kuntien<br />

omien rakennusten osuus on 5–6 prosenttia koko maan lämmönkulutuksesta.<br />

Myös hankinnoissa voidaan tehdä ilmastomyönteisiä<br />

valinto<strong>ja</strong> kiinnittämällä huomiota oikeisiin asioihin.<br />

– Monet ilmastomyönteiset ratkaisut ovat perusteltavissa<br />

myös muilla kriteereillä, joten ne voidaan nähdä uusina mahdollisuuksina<br />

eikä pelkästään ilmastonmuutoksen torjuntana.<br />

Mielellään yhteistyössä<br />

Vaikka Kuntaliitto aloitti ilmastokampan<strong>ja</strong>nsa jo vuonna 1997,<br />

kunnat ovat heränneet ilmastovastuuseen vasta aivan viime aikoina.<br />

Noin sadalla Suomen kunnalla on valmiina tai tekeillä ilmastostrategia.<br />

Kahdelta kolmasosalta se vielä puuttuu.<br />

– Monet ilmastostrategiat on laadittu yhdessä naapurikuntien<br />

kanssa, mikä on erittäin hyvä ratkaisu esimerkiksi juuri yhdyskuntarakenteen<br />

suunnittelun kannalta. Seudullisia ilmastostrategioita<br />

on rakennettu ainakin Seinäjoen, Tampereen, Oulun <strong>ja</strong><br />

Lahden seuduilla, Anu Kerkkänen kertoo.<br />

Suomalaiset ovat etsineet esikuvia ilmastotyölleen Ruotsista<br />

<strong>ja</strong> muista Pohjoismaista. Nyt mallipaikkakuntia löytyy jo kotimaastakin.<br />

Uusikaupunki, Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki <strong>ja</strong><br />

Parikkala lähtivät kaksi vuotta sitten mukaan Suomen ympäristökeskuksen<br />

HINKU-hankkeeseen, jossa on tavoitteena vähentää<br />

kasvihuonekaasupäästöjä EU-tavoitteita nopeammin <strong>ja</strong> päästä<br />

hiilivapaaksi kunnaksi. Isoista kunnista esimerkiksi Tampere<br />

on Anu Kerkkäsen mukaan edennyt ilmastotyössä mukavasti.<br />

– Ilmastostrategiaa ei kuitenkaan kannata kopioida suoraan<br />

naapurista, koska siihen tulisi löytää juuri oman kunnan kannalta<br />

olennaiset asiat, hän toteaa.<br />

Yksikin innostunut riittää<br />

Ilmastostrategia valmistellaan yleensä vaiheittain siten, että mukana<br />

on eri sektoreiden virkamiehiä <strong>ja</strong> kunnallispoliitikko<strong>ja</strong>, joskus<br />

myös sidosryhmien edustajia. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuus<br />

on voitu järjestää esimerkiksi internetin kautta.<br />

– Vaarana on, että kunnassa a<strong>ja</strong>tellaan asian olevan sillä selvä,<br />

eikä strategian toteutukseen kiinnitetä riittävästi huomiota.<br />

Pelkällä suunnitelmalla ei kuitenkaan vielä saada aikaiseksi mitään,<br />

vaan se tulee myös toimeenpanna aktiivisesti, Anu Kerkkänen<br />

muistuttaa.<br />

Kuntien resurssit ovat niukat <strong>ja</strong> virkamiehillä kiire. Anu Kerkkäsen<br />

havaintojen mukaan ilmastoasiat menevät varmimmin<br />

eteenpäin, jos joku kunnassa innostuu niistä <strong>ja</strong> ryhtyy aktiivisesti<br />

selvittämään asioita.<br />

– Yksikin kiinnostunut virkamies tai poliitikko voi saada paljon<br />

aikaan pitämällä ilmastoasioita esillä <strong>ja</strong> tarjoamalla perustelu<strong>ja</strong><br />

ilmastomyönteisille päätöksille. Ellei tällaista puolestapuhu<strong>ja</strong>a<br />

löydy, huomio siirtyy kunnassa helposti muihin asioihin. Johdonmukaisen<br />

ilmastopolitiikan noudattaminen ei aina ole helppoa,<br />

koska huomioon otettavia intressejä on paljon <strong>ja</strong> tavoitteet<br />

voivat olla ristiriitaisia.<br />

Anu Kerkkäsen tekemissä kuntatoimijoiden haastatteluissa<br />

tuli esiin, että ilmastotyö vaatii aktiivista <strong>ja</strong> rohkeaa asennetta<br />

sekä sitkeyttä asioiden eteenpäin viennissä. Tuore tohtori toivoo,<br />

että hyvät esimerkit innoittavat ilmastotalkoisiin myös niitä kuntia,<br />

jotka eivät vielä ole työssä mukana.<br />

23

GASSI<br />

TEKSTI LASSE PULKKINEN KUVAT OERTLI<br />

GAWP 35 -pumpun hybridiratkaisu säästää luontoa<br />

Gasum tuo ensi vuonna Suomen<br />

markkinoille GAWP 35 -absorptioilmalämpöpumpun<br />

eli kaasutoimisen<br />

ilmalämpöpumpun. Kyseessä on hybridiratkaisu,<br />

jossa osa lämmitysenergiasta<br />

tuotetaan uusiutuvalla energialla. Osa<br />

kiinteistöön tarvittavasta lämmöstä otetaan<br />

ilmasta, loput lämmityksen tarpeesta<br />

tuotetaan energiatehokkaalla kondenssikattilalla.<br />

– Laitteen a<strong>ja</strong>tuksena on tuottaa lämpöpumpulla<br />

peruskuorma, kun kaasukondenssikattila<br />

vastaa huippukuormasta. Laite<br />

on pitkäikäinen eikä siinä ole kompressoria,<br />

mikä useimmiten lämpöpumpuissa<br />

on lyhytikäisin komponentti. Mallistossa<br />

on myös laite, jolla voidaan tuottaa tarvittaessa<br />

kylmää, kertoo tuotepäällikkö Petri<br />

Nikkanen Gasumilta.<br />

GAWP 35 -pumppua käytetään erilaisten<br />

kiinteistöjen lämmittämiseen. Pääasiallisia<br />

käyttökohteita ovat tuotantolaitokset,<br />

uimahallit, sairaalat, hotellit, ravintolat<br />

<strong>ja</strong> rivitalot. Menetelmä vaatii vesikiertoisen<br />

lämmitysjärjestelmän.<br />

GAWP 35:n avulla osa lämmityksestä<br />

toteutetaan uusiutuvalla energialla. Loput<br />

tuotetaan maakaasulla, josta ei synny lainkaan<br />

lähipäästöjä. Todellinen savupiipusta<br />

tuleva hiilidioksidipäästökin jää muita<br />

polttoaineita pienemmäksi. Maakaasun<br />

käyttäminen lämmityksessä mahdollistaa<br />

myös muut monipuoliset maakaasun käyttöominaisuudet.<br />

GAWP 35 on saatavilla<br />

loppuvuodesta 2011.<br />

ARTO<br />

Arto<br />

Riikonen<br />

työskentelee<br />

Gasumilla<br />

asiakaspalvelupäällikkönä.<br />

Teekkareiden kanssa yli 20 vuotta<br />

Lehtihaastattelussa kysyttiin, mikä pitää pirteänä allekirjoittaneen<br />

vuodesta toiseen, vielä eläkeikäisenäkin. Onhan tässä<br />

tullutkin oltua jo kohta 42 vuotta kaasualalla. Vastaus oli lyhyt.<br />

Harrastukset <strong>ja</strong> teekkarit. Teekkareita opettaessa on ihan pakko osata<br />

<strong>ja</strong> skarpata koko a<strong>ja</strong>n. Jos luennot olisivat tasoa, jossa ylevän sanonnan<br />

mukaan kehitys näyttää kehittyvän kehittyneempään suuntaan,<br />

saattaisi olla, että luentosali olisi seuraavalla kerralla tyhjä. Pitää<br />

siten osata kertoa jotain kiinnostavampaa <strong>ja</strong> konkreettisempaa.<br />

Huumorikaan ei ole haitaksi. Ja mitä harrastuksiin<br />

"<br />

Mieluisia<br />

tulee, niin ne ovat mukavia, jos on parisataa hevosvoimaa<br />

haarojen välissä. Kesällä sata pyörässä<br />

<strong>ja</strong> toinen sata kelkassa talvella.<br />

Kaasutekniikan luento 22. marraskuuta taisi<br />

jäädä teekkareille viimeiseksi. Kun energiatekniikan<br />

laitoksen lahjoittamat kukat <strong>ja</strong> kiitokset vaihdettiin,<br />

niin vastineessani totesin opetta<strong>ja</strong>tilastojen<br />

kaunistuvan pian melkoisesti. Lienee niin, että nyt päästiin eroon<br />

Suomen epäpätevimmästä yliopisto-opetta<strong>ja</strong>sta. Reilut 20 vuotta<br />

heidän kanssaan meni mukavasti. Mieluisia muisto<strong>ja</strong> otaksun jääneen<br />

molemmin puolin.<br />

Teekkarit ovat ottaneet aivan sikamaisen kovan haasteen a<strong>ja</strong>n<br />

käytön suhteen. Luennoilla, jotka eivät ole pakollisia käydään, jos<br />

ehditään. Karkea arvio on, että kolmannes on töissä, tai ainakin yrittää<br />

olla, toinen kolmannes on muuten kiireinen, ollako siellä <strong>ja</strong> vaiko<br />

täällä <strong>ja</strong> viimeinen kolmannes on läsnä joka luennolla.<br />

Nykyiset puhelimet ovat todella vaikeita. Eräs tuttu yritysjohta<strong>ja</strong><br />

tuskastui taannoin uuteen puhelimeensa <strong>ja</strong> halusi vaihtaa sen<br />

yksinkertaisempaan. Semmoiseen, jolla voi ensisi<strong>ja</strong>isesti soittaa <strong>ja</strong><br />

ottaa vastaan puheluita. Omat kokemukset ovat ihan vastaavia, samoin<br />

tuntemieni työkavereiden. Vähintään kerran tai pari kuukaudessa<br />

puhelin on resetoitava, ikään kuin upgreidattava, rikastettava<br />

tai uudelleenherätettävä käyttökuntoiseksi. Se tapahtuu irrottamalla<br />

akku sekä mahdollisesti myös sirukortti. Tuuletetaan niitä hetki<br />

ilmassa <strong>ja</strong> asetellaan sitten rauhallisin liikkein takaisin paikoilleen.<br />

muisto<strong>ja</strong><br />

otaksun jääneen<br />

molemmin puolin.<br />

Kytketään virta päälle ihan kuin ensi kerran käyttöönotossa <strong>ja</strong> odotellaan,<br />

josko puhelin suostuisi heräämään. Jos suostuu, annetaan<br />

PIN-koodi <strong>ja</strong> sitten hyvin rauhallisesti vielä suo<strong>ja</strong>koodi. Jos kaikki on<br />

mennyt manuaalien mukaan, saattaa puhelin suostua jopa toimimaan.<br />

Joskus toimii viikon, joskus kaksikin.<br />

Puhelimista vielä. Sellainen puhelin olisi mukava, jossa vehkeeseen<br />

olisi yhdistetty moottorisaha tai akkuporakone. Tarvitsen ahkerasti<br />

molempia. Tästä oli jo esimakua, kun polttokennokäyttöistä<br />

puhelinta piti tankata metanolilla. Suppilohan siihen<br />

tarvitaan, näytettiin demonstraatiossa. Otaksun,<br />

että tämmöisen puhelimen kanssa saattaa<br />

tulla ongelmia lentokentän turvatarkastuksissa.<br />

Muutama vuosi sitten olin matkalla kelkkailemaan<br />

Venäjälle Kuolan niemimaalle. Olisivat käsimatkatavaroista<br />

halunneet ottaa pois kompassin. Perusteluna<br />

oli, että siinä kompassissa on näyttötaulun<br />

sisällä nestettä. Neulan liikevaimentimena siis. Sain pitää lopulta minulle<br />

äärimmäisen tärkeän kompassin, koska se mahtui minigrippipussiin.<br />

Kai puhelimetkin pakataan sitten <strong>ja</strong>tkossa lentomatkoille<br />

pieniin muovipusseihin.<br />

Auto<strong>ja</strong>, varsinkin kaasuvolkkareita on pitänyt myös silloin<br />

tällöin resetoida. Varsinkin pakkasten aikaan. Volkkarin upgreidaus<br />

tehdään ripustamalla auton maskiin pahvia. Se on siis paljon simppelimpi<br />

juttu kuin akun irrottaminen. Kannattaa joulukirkkoon lähtiessä<br />

kuitenkin varata mukaan työkalu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> haalarit sekä tyhjiä pahvilaatikoita,<br />

josko niitä sattuisi tarvitsemaan. Upeata on tämä uusi<br />

tekniikka. Kaasuvolkkarilla a<strong>ja</strong>ttelin silti mennä.<br />

Kaasusytkärit muistakaatte mukaan. Niitä tarvitaan hautakynttilöiden<br />

<strong>ja</strong> muidenkin kynttilöiden sytyttämiseen. Muuan erityisen<br />

innostunut tuttava sähkömies totesi, että kynttilöiden sytytykseen<br />

kaasusytkäriä parempaa laitetta ei yksinkertaisesti ole olemassa.<br />

Vaikka hän oli ollut koko ikänsä sähkömies, ei hän ollut onnistunut<br />

keksimään, miten ne hautakynttilät olisi voinut sytyttää sähköllä.<br />

Jouluisia tulia <strong>ja</strong> mieluisia muisto<strong>ja</strong> jälleen teille toivoen.<br />

24

TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVA TARMO VALMELA<br />

SINUNKAUPAT<br />

Vuoroteknikko Jani Seppä<br />

valvoo jouluaattona<br />

Jani Seppä on yksi kuudesta miehestä, jotka vuorollaan valvovat<br />

Kouvolan keskusvalvomossa maakaasun tuloa Suomeen.<br />

Säädämme putkiston painetasoa tarpeen mukaan <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>amme kaasun noin 140 paineenvähennysaseman<br />

kautta Etelä-Suomen asiakkaille, Jani tiivistää työnkuvansa.<br />

Hän tuli Gasumille töihin kaksitoista vuotta sitten, kun valvomon valvontajärjestelmää<br />

oltiin uusimassa. Automaatiotekniikan teknikon koulutuksen saanut mies siirtyi maakaasun<br />

maailmaan metalliyrityksestä <strong>ja</strong> on viihtynyt hyvin.<br />

– Työ on monipuolista <strong>ja</strong> haasteellista. Sidosryhmiä on paljon. Saatamme neuvoa hellan<br />

käyttäjää tai jutella ison prosessilaitoksen prosessivalvo<strong>ja</strong>n kanssa. Koska olemme ainoa taho,<br />

joka yölläkin valvoo maakaasua Suomessa, meidän pitää hanskata monta asiaa.<br />

Ei yksitoikkoista, vaan haastavaa<br />

Gasumin valvomo seuraa monien kaukovalvottavien kohteiden tieto<strong>ja</strong>. Janilla on edessään<br />

toistakymmentä näyttöä, joista hän tarkkailee kaasun tuloa Suomeen <strong>ja</strong> edelleen asiakkaille.<br />

Tänä syksynä ovat uusia haasteita tuoneet LNG-laitoksen <strong>ja</strong> lämpöasiakkaiden höyryn toimitusten<br />

valvominen.<br />

Valvomossa ollaan silmä tarkkana silloinkin, kun lähes koko muu Suomi nukkuu. Jani on<br />

tottunut kolmivuorotyöhön <strong>ja</strong> sanoo, että yöt sujuvat ihan hyvin.<br />

– Osaan nukkua hyvin päivällä, se on kolmivuorotyön tekemisen edellytys.<br />

Valvomo on monesti se paikka, johon asiakkaat ensimmäisenä soittavat, kun eivät tarkkaan<br />

tiedä, mistä neuvoa pitäisi kysyä. Puheluita tulee päivittäin kymmeniä.<br />

– Tyypillinen soitta<strong>ja</strong> on esimerkiksi maakaasuverkon alueella työskentelevä maanrakenta<strong>ja</strong>,<br />

joka ilmoittaa, että he ovat tekemässä töitä maakaasuputken lähellä. Me oh<strong>ja</strong>amme<br />

puhelut sitten kaivuuvalvontaan, joka neuvoo asiakasta.<br />

Kaikissa valvontajärjestelmissä on hälytysra<strong>ja</strong>t, joiden ylittymisestä seuraa automaattinen<br />

hälytys. Siinä vaiheessa vuoroteknikko sitten päättää, onko kyse niin kiireisestä<br />

asiasta, että paikan päälle on hälytettävä huoltomiehet vai tehdäänkö työtilaus<br />

seuraavaksi arkipäiväksi.<br />

Vastapainoksi autourheilua<br />

Jani valvoo tänä vuonna jouluaattona, kun me muut käymme joulupöytään herkuttelemaan<br />

kinkulla <strong>ja</strong> laatikoilla.<br />

– Joulun päivystys osuu jokaiselle vuoroteknikolle silloin tällöin, eikä siinä mitään. Uusperheeni<br />

on tottunut siihen, että iskä on välillä joulun töissä.<br />

Joulu ei hänen mukaansa juuri eroa muista juhlapyhistä. Viime vuoden jouluaattona maakaasua<br />

käytettiin Suomessa 13,7 miljoonaa kuutiota. Maakaasun käyttömääriin vaikuttaa<br />

eniten ulkolämpötila. Pakkasilla kaasua kuluu luonnollisesti enemmän.<br />

– Joulun pyhät ovat yleensä hil<strong>ja</strong>isempia päiviä, sillä monet teollisuuslaitokset seisovat<br />

pyhien a<strong>ja</strong>n.<br />

Joulunakaan ei aika tule pitkäksi, sillä kaikki Gasum Energiapalveluiden puhelut oh<strong>ja</strong>utuvat<br />

valvomoon.<br />

Jani pääsee töistä irti parhaiten autoradalla. Mies harrastaa autourheilua <strong>ja</strong> pääsee<br />

silloin tällöin itsekin auton rattiin. Perheellä on myös pieni henkilökuljetusyritys, jonka<br />

hommia Jani vapaa-a<strong>ja</strong>lla hoitelee.<br />

– Tänä vuonna aloitin uinnin. Alkuvuodesta uin kilometrin päivässä, nyt on tahti<br />

hiukan hyytynyt <strong>ja</strong> olen uinut vain puolta kilometriä päivässä.<br />

25

LYHYESTI KOONNUT MINNA OJALA JA JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT EMMA, DREAMSTIME JA SPR / NIKLAS MELTIO<br />

Miró EMMAn kevätnäyttelyssä<br />

EMMAssa eli Espoon modernin taiteen museossa kevään<br />

vetonaulana on katalonialaisen Joan Mirón (1893–1983)<br />

näyttely. Näyttely keskittyy veistoksiin, joiden rinnalla<br />

nähdään maalauksia, piirustuksia <strong>ja</strong> graiikkaa. Näyttely avautuu<br />

4. maaliskuuta. Gasum tukee EMMAn toimintaa.<br />

Miró oli yksi 1900-luvun valovoimaisimmista <strong>ja</strong> tuotteliaimmista<br />

taiteilijoista maanmiehensä Picasson rinnalla. Hän<br />

oli monilah<strong>ja</strong>kkuus, taidemaalari, graaikko, kuvanveistäjä, keraamikko<br />

<strong>ja</strong> tekstiilitaiteili<strong>ja</strong>, joka siirtyi sujuvasti taiteenlajista<br />

toiseen pitkän uransa aikana. Töiden aiheissa toistuvat usein<br />

eläimet, kasvit, hyönteiset, miehen <strong>ja</strong> naisen genitaalit, tähdet<br />

<strong>ja</strong> komeetat.<br />

Mirón näyttelyn rinnalla EMMAssa nähdään suomalaisen<br />

Tor Arnen (s. 1934) maalausnäyttely. Arne kuuluu Vapaan taidekoulun<br />

kasvatteihin, jotka tekivät värimaalausta tunnetuksi<br />

Suomessa. Hänen abstrakteina näyttäytyvät teoksensa poh<strong>ja</strong>utuvat<br />

luonnon havainnointiin. Lukuisia gallerianäyttelyitä<br />

pitäneen Arnen töitä nähdään nyt ensimmäistä kertaa taidemuseonäyttelyssä.<br />

Joan Miró: Tête / Pää /<br />

Huvud, 1974. Galerie<br />

Lelong, Paris.<br />

Luonnontieteellinen museo Vapriikkiin<br />

Pirkanmaan paikalliseen luontoon sai uuden näkökulman, kun Tampereen<br />

luonnontieteellinen museo aloitti toimintansa Vapriikissa<br />

joulukuussa. Museo tarjoaa a<strong>ja</strong>nkohtaista tietoa luonnossa tapahtuvista<br />

ilmiöistä <strong>ja</strong> luonnon monimuotoisuudesta sekä vastaa luontoaiheisiin<br />

kysymyksiin.<br />

Tampereen luonnontieteellinen museo toimii museokeskus Vapriikissa.<br />

Museo on aktivoitunut monen hil<strong>ja</strong>isemman vuoden jälkeen, <strong>ja</strong><br />

uudet näyttelyt tulevat esittelemään monia paikallisen luonnon mielenkiintoisia<br />

eliöitä <strong>ja</strong> ilmiöitä. Luvassa on myös luontoaiheisia tapahtumia.<br />

Gasum on Vapriikin perusnäyttelyn tuki<strong>ja</strong>.<br />

Luontoon voi tutustua uudesta näkökulmasta Tampereen Vapriikissa.<br />

Gasumin nettisivut uudistuivat!<br />

Käy tutustumassa uusittuihin sivuihin osoitteessa www.gasum.i<br />

26

Biokaasuprosessi vertailun<br />

energiatehokkain<br />

TEKSTI LASSE PULKKINEN<br />

Hyvä Joulumieli -keräyksen tuotto <strong>ja</strong>etaan perheille ruokalah<strong>ja</strong> kortteina.<br />

Hyvä Joulumieli -keräys auttaa<br />

kotimaan lapsiperheitä<br />

Hyvä Joulumieli -keräys auttaa kotimaan vähävaraisia lapsiperheitä.<br />

Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Suomen Punaisen<br />

Ristin, YLE Radio Suomen <strong>ja</strong> Ykkösen aamu-tv:n yhdessä Keskon<br />

kanssa järjestämä keräys toteutetaan jo 14:nnen kerran. Gasum<br />

osallistuu keräykseen kolmatta kertaa.<br />

Keräysvarat <strong>ja</strong>etaan lapsiperheille ruokalah<strong>ja</strong>kortteina. MLL <strong>ja</strong><br />

SPR valitsevat lah<strong>ja</strong>kortin saavat perheet. Lapsiperheiden köyhyys<br />

on meillä vakava <strong>ja</strong> huomiota vaativa asia. Vähävaraisuus muun muassa<br />

heikentää lasten <strong>ja</strong> nuorten fyysistä <strong>ja</strong> psyykkistä terveyttä sekä<br />

osallistumis- <strong>ja</strong> harrastusmahdollisuuksia. Lapsiperheiden köyhyys<br />

on kasvanut 1990-luvun puolivälin jälkeen, vaikka suomalaiset<br />

keskimäärin ovat vaurastuneet.<br />

Keräykseen ehtii vielä mukaan. Hyvä Joulumieli -keräykseen voi<br />

osallistua jouluaattoon asti lahjoittamalla haluamansa summan tilille<br />

159630-202020 tai soittamalla numeroon 0600 16555. Puhelun<br />

hinta on 9,93 e + pvm. Keräystä voi tukea myös osallistumalla Entisten<br />

nuorten sävellah<strong>ja</strong>an joulukuun aikana.<br />

KUNNIAMERKKEJÄ<br />

Tasavallan Presidentti, Suomen Valkoisen Ruusun <strong>ja</strong> Suomen<br />

Leijonan ritarikuntien suurmestari on päättänyt myöntää<br />

6.12.2010 kunniamerkit ansioituneille gasumlaisille: Suomen<br />

Leijonan ritarimerkki Paula Lähteelle, Suomen Leijonan ritarimerkki<br />

Kaj Christiansenille <strong>ja</strong> Suomen Leijonan ansioristi Jarmo<br />

Lehtoselle.<br />

NIMITYKSET<br />

MIKA TOIVONIEMI on aloittanut 18.10. asenta<strong>ja</strong>na Gasumin Mäntsälän<br />

kunnossapitoyksikössä. Hän toimi aiemmin Sasman Oy:ssä.<br />

JANI ARALA on vakinaistettu tuotepäälliköksi 1.1. alkaen Gasumin<br />

kehittyvät liiketoiminnot -yksikköön.<br />

Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta<br />

valmistuva Noora Niinimäki teki diplomityönsä<br />

Gasumilla. Hän vertaili työssään kolmen<br />

biopolttoaineprosessin energiatehokkuutta.<br />

Mitä diplomityösi<br />

käsitteli?<br />

Diplomityöni aiheena oli biokaasun,<br />

bioetanolin <strong>ja</strong> näiden kahden yhdistelmäprosessin<br />

energia- <strong>ja</strong> hiilidioksiditasevertailu.<br />

Vertailin teoreettisesta<br />

näkökulmasta näitä kolmea<br />

prosessia. Kaikkien raaka-aineena on<br />

kotitalouksista, ravintoloista sekä vähittäiskaupasta kerättävä<br />

biohajoava jäte. Työssä käsiteltiin prosesse<strong>ja</strong> raaka-aineen saapumisesta<br />

tuotteeksi asti eli siihen, kun polttoaine oli valmista tankattavaksi.<br />

Miten toteutit<br />

tutkimuksen Gasumilla?<br />

Miksi innostuit tästä aiheesta?<br />

Työni aihe ei ole perinteistä Gasumin<br />

osaamista, <strong>ja</strong> näin ollen se oli lähinnä<br />

"yhden naisen puolen vuoden<br />

projekti". Työ on teoreettinen <strong>ja</strong><br />

poh<strong>ja</strong>utuu täysin kir<strong>ja</strong>llisuuteen <strong>ja</strong><br />

sieltä saatavissa oleviin arvoihin.<br />

Kuulin asiasta oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>ltani Pasi Torrilta<br />

viime syksynä. Aihe kuulosti<br />

mielenkiintoiselle etenkin sen a<strong>ja</strong>nkohtaisuuden<br />

<strong>ja</strong> uutuuden vuoksi.<br />

Laskelmissani havaitsin biokaasuprosessin<br />

olevan kahta muuta prosessia<br />

energiatehokkaampi raaka-aineena<br />

käytettävää biojätetonnia koh-<br />

Millaisia tuloksia syntyi?<br />

den. Bioetanoliprosessin energiatasetta<br />

huonontaa etanolin tarvitsemat<br />

tislaus <strong>ja</strong> absolutointi. Jos biojätteestä<br />

tehdään bioetanolia, olisi laskelmieni perusteella yhdistelmäprosessi<br />

parempi vaihtoehto. Pitää kuitenkin muistaa, että<br />

kaikki tulokset perustuvat kir<strong>ja</strong>llisuuden arvoihin. Tarkempia tuloksia<br />

haluttaessa tulisikin etenkin etanoliprosessia tarkastella laboratorio- <strong>ja</strong><br />

pilottilaitos kokein.<br />

Mitä olet a<strong>ja</strong>tellut<br />

tehdä valmistuttuasi?<br />

Valmistuttuani haluaisin tehdä töitä<br />

johonkin näihin kolmeen prosessiin<br />

liittyvissä kehittämis- tai<br />

asiantunti<strong>ja</strong>tehtävissä. Uskon, että<br />

ala tarjoaa monipuolisia <strong>ja</strong> haastavia<br />

töitä.<br />

27

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!