Lataa pdf-tiedosto - Suunnittelemme ja toteutamme digitaalisia ...

Anu Kerkkänen selvitti miten kunnissa
tehdään ilmastotyötä
TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA MARKKU OJALA
Kunnat ja seudut ovat avainasemassa, kun ilmastonmuutosta torjutaan. Jo noin
sata kuntaa on ymmärtänyt asian ja ryhtynyt valmistelemaan ilmastostrategiaa.
Kuntaliitossa työskentelevä Anu Kerkkänen oli aikaansa
edellä ryhtyessään tutkimaan ilmastonmuutoksen
hallintaa Suomessa ja siihen liittyen kuntien
ilmastostrategioita kymmenisen vuotta sitten. Ilmastonmuutosta
ja sen torjuntaa pidettiin silloin
valtion tason asiana.
– Useimmille ajatus kunnista ilmastopoliittisina toimijoina oli
vielä vieras. Ilmastokysymykset hahmotettiin vaikeuksien kautta
eikä niinkään mahdollisuuksina, ja asia nähtiin kapeasti energiantuotannon
näkökulmasta. Näistä syistä ilmastonmuutosta hillitsevät
käytännön toimet lähtivät hitaasti liikkeelle Suomessa, aiheesta
marraskuussa väitellyt Anu Kerkkänen toteaa.
Kauaskantoisia ratkaisuja
Kunnissa tehtävät päätökset vaikuttavat Kerkkäsen mukaan merkittävästi
siihen, kuinka Suomi täyttää ilmastonmuutokseen liittyvät
kansainväliset tavoitteet.
– Lähes kaikilla kuntien toimialoilla tehdään ilmastoon vaikuttavia
päätöksiä. Esimerkiksi maankäyttöön ja liikenteeseen
liittyvät ratkaisut vaikuttavat kauas tulevaisuuteen. Mielenkiintoista
on, että ilmastonäkökulmasta hyvä eli suhteellisen tiivis
yhdyskuntarakenne on monesti hyvä myös kuntatalouden kannalta.
Kaavoitukseen liittyy kuitenkin kunnissa paljon intressejä,
mikä voi tehdä ilmastomyönteisestä päätöksenteosta vaikeaa,
Kerkkänen sanoo.
Energiantuotannossa polttoainevalinta vaikuttaa päästöihin
jopa 30–40 vuotta eteenpäin. Monet kunnat ovatkin ottaneet viime
vuosina tavoitteeksi uusiutuvan energian käytön lisäämisen.
Energiankulutukseen kunnat voivat vaikuttaa esimerkiksi tukemalla
energiatehokkuutta parantavaa korjausrakentamista sekä
säätämällä katuvalaistusta ja kiinteistöjensä lämmitystä. Kuntien
omien rakennusten osuus on 5–6 prosenttia koko maan lämmönkulutuksesta.
Myös hankinnoissa voidaan tehdä ilmastomyönteisiä
valintoja kiinnittämällä huomiota oikeisiin asioihin.
– Monet ilmastomyönteiset ratkaisut ovat perusteltavissa
myös muilla kriteereillä, joten ne voidaan nähdä uusina mahdollisuuksina
eikä pelkästään ilmastonmuutoksen torjuntana.
Mielellään yhteistyössä
Vaikka Kuntaliitto aloitti ilmastokampanjansa jo vuonna 1997,
kunnat ovat heränneet ilmastovastuuseen vasta aivan viime aikoina.
Noin sadalla Suomen kunnalla on valmiina tai tekeillä ilmastostrategia.
Kahdelta kolmasosalta se vielä puuttuu.
– Monet ilmastostrategiat on laadittu yhdessä naapurikuntien
kanssa, mikä on erittäin hyvä ratkaisu esimerkiksi juuri yhdyskuntarakenteen
suunnittelun kannalta. Seudullisia ilmastostrategioita
on rakennettu ainakin Seinäjoen, Tampereen, Oulun ja
Lahden seuduilla, Anu Kerkkänen kertoo.
Suomalaiset ovat etsineet esikuvia ilmastotyölleen Ruotsista
ja muista Pohjoismaista. Nyt mallipaikkakuntia löytyy jo kotimaastakin.
Uusikaupunki, Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki ja
Parikkala lähtivät kaksi vuotta sitten mukaan Suomen ympäristökeskuksen
HINKU-hankkeeseen, jossa on tavoitteena vähentää
kasvihuonekaasupäästöjä EU-tavoitteita nopeammin ja päästä
hiilivapaaksi kunnaksi. Isoista kunnista esimerkiksi Tampere
on Anu Kerkkäsen mukaan edennyt ilmastotyössä mukavasti.
– Ilmastostrategiaa ei kuitenkaan kannata kopioida suoraan
naapurista, koska siihen tulisi löytää juuri oman kunnan kannalta
olennaiset asiat, hän toteaa.
Yksikin innostunut riittää
Ilmastostrategia valmistellaan yleensä vaiheittain siten, että mukana
on eri sektoreiden virkamiehiä ja kunnallispoliitikkoja, joskus
myös sidosryhmien edustajia. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuus
on voitu järjestää esimerkiksi internetin kautta.
– Vaarana on, että kunnassa ajatellaan asian olevan sillä selvä,
eikä strategian toteutukseen kiinnitetä riittävästi huomiota.
Pelkällä suunnitelmalla ei kuitenkaan vielä saada aikaiseksi mitään,
vaan se tulee myös toimeenpanna aktiivisesti, Anu Kerkkänen
muistuttaa.
Kuntien resurssit ovat niukat ja virkamiehillä kiire. Anu Kerkkäsen
havaintojen mukaan ilmastoasiat menevät varmimmin
eteenpäin, jos joku kunnassa innostuu niistä ja ryhtyy aktiivisesti
selvittämään asioita.
– Yksikin kiinnostunut virkamies tai poliitikko voi saada paljon
aikaan pitämällä ilmastoasioita esillä ja tarjoamalla perusteluja
ilmastomyönteisille päätöksille. Ellei tällaista puolestapuhujaa
löydy, huomio siirtyy kunnassa helposti muihin asioihin. Johdonmukaisen
ilmastopolitiikan noudattaminen ei aina ole helppoa,
koska huomioon otettavia intressejä on paljon ja tavoitteet
voivat olla ristiriitaisia.
Anu Kerkkäsen tekemissä kuntatoimijoiden haastatteluissa
tuli esiin, että ilmastotyö vaatii aktiivista ja rohkeaa asennetta
sekä sitkeyttä asioiden eteenpäin viennissä. Tuore tohtori toivoo,
että hyvät esimerkit innoittavat ilmastotalkoisiin myös niitä kuntia,
jotka eivät vielä ole työssä mukana.
23