Kuntaliiton projektipäällikkö Anu Kerkkänen tietää, että johdonmukaisen ilmastopolitiikan noudattaminen ei ole helppoa kunnissa. Ilmastostrategia auttaa ottamaan askelia oikeaan suuntaan. 22
Anu Kerkkänen selvitti miten kunnissa tehdään ilmastotyötä TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA MARKKU OJALA Kunnat <strong>ja</strong> seudut ovat avainasemassa, kun ilmastonmuutosta torjutaan. Jo noin sata kuntaa on ymmärtänyt asian <strong>ja</strong> ryhtynyt valmistelemaan ilmastostrategiaa. Kuntaliitossa työskentelevä Anu Kerkkänen oli aikaansa edellä ryhtyessään tutkimaan ilmastonmuutoksen hallintaa Suomessa <strong>ja</strong> siihen liittyen kuntien ilmastostrategioita kymmenisen vuotta sitten. Ilmastonmuutosta <strong>ja</strong> sen torjuntaa pidettiin silloin valtion tason asiana. – Useimmille a<strong>ja</strong>tus kunnista ilmastopoliittisina toimijoina oli vielä vieras. Ilmastokysymykset hahmotettiin vaikeuksien kautta eikä niinkään mahdollisuuksina, <strong>ja</strong> asia nähtiin kapeasti energiantuotannon näkökulmasta. Näistä syistä ilmastonmuutosta hillitsevät käytännön toimet lähtivät hitaasti liikkeelle Suomessa, aiheesta marraskuussa väitellyt Anu Kerkkänen toteaa. Kauaskantoisia ratkaisu<strong>ja</strong> Kunnissa tehtävät päätökset vaikuttavat Kerkkäsen mukaan merkittävästi siihen, kuinka Suomi täyttää ilmastonmuutokseen liittyvät kansainväliset tavoitteet. – Lähes kaikilla kuntien toimialoilla tehdään ilmastoon vaikuttavia päätöksiä. Esimerkiksi maankäyttöön <strong>ja</strong> liikenteeseen liittyvät ratkaisut vaikuttavat kauas tulevaisuuteen. Mielenkiintoista on, että ilmastonäkökulmasta hyvä eli suhteellisen tiivis yhdyskuntarakenne on monesti hyvä myös kuntatalouden kannalta. Kaavoitukseen liittyy kuitenkin kunnissa paljon intressejä, mikä voi tehdä ilmastomyönteisestä päätöksenteosta vaikeaa, Kerkkänen sanoo. Energiantuotannossa polttoainevalinta vaikuttaa päästöihin jopa 30–40 vuotta eteenpäin. Monet kunnat ovatkin ottaneet viime vuosina tavoitteeksi uusiutuvan energian käytön lisäämisen. Energiankulutukseen kunnat voivat vaikuttaa esimerkiksi tukemalla energiatehokkuutta parantavaa kor<strong>ja</strong>usrakentamista sekä säätämällä katuvalaistusta <strong>ja</strong> kiinteistöjensä lämmitystä. Kuntien omien rakennusten osuus on 5–6 prosenttia koko maan lämmönkulutuksesta. Myös hankinnoissa voidaan tehdä ilmastomyönteisiä valinto<strong>ja</strong> kiinnittämällä huomiota oikeisiin asioihin. – Monet ilmastomyönteiset ratkaisut ovat perusteltavissa myös muilla kriteereillä, joten ne voidaan nähdä uusina mahdollisuuksina eikä pelkästään ilmastonmuutoksen torjuntana. Mielellään yhteistyössä Vaikka Kuntaliitto aloitti ilmastokampan<strong>ja</strong>nsa jo vuonna 1997, kunnat ovat heränneet ilmastovastuuseen vasta aivan viime aikoina. Noin sadalla Suomen kunnalla on valmiina tai tekeillä ilmastostrategia. Kahdelta kolmasosalta se vielä puuttuu. – Monet ilmastostrategiat on laadittu yhdessä naapurikuntien kanssa, mikä on erittäin hyvä ratkaisu esimerkiksi juuri yhdyskuntarakenteen suunnittelun kannalta. Seudullisia ilmastostrategioita on rakennettu ainakin Seinäjoen, Tampereen, Oulun <strong>ja</strong> Lahden seuduilla, Anu Kerkkänen kertoo. Suomalaiset ovat etsineet esikuvia ilmastotyölleen Ruotsista <strong>ja</strong> muista Pohjoismaista. Nyt mallipaikkakuntia löytyy jo kotimaastakin. Uusikaupunki, Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki <strong>ja</strong> Parikkala lähtivät kaksi vuotta sitten mukaan Suomen ympäristökeskuksen HINKU-hankkeeseen, jossa on tavoitteena vähentää kasvihuonekaasupäästöjä EU-tavoitteita nopeammin <strong>ja</strong> päästä hiilivapaaksi kunnaksi. Isoista kunnista esimerkiksi Tampere on Anu Kerkkäsen mukaan edennyt ilmastotyössä mukavasti. – Ilmastostrategiaa ei kuitenkaan kannata kopioida suoraan naapurista, koska siihen tulisi löytää juuri oman kunnan kannalta olennaiset asiat, hän toteaa. Yksikin innostunut riittää Ilmastostrategia valmistellaan yleensä vaiheittain siten, että mukana on eri sektoreiden virkamiehiä <strong>ja</strong> kunnallispoliitikko<strong>ja</strong>, joskus myös sidosryhmien edustajia. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuus on voitu järjestää esimerkiksi internetin kautta. – Vaarana on, että kunnassa a<strong>ja</strong>tellaan asian olevan sillä selvä, eikä strategian toteutukseen kiinnitetä riittävästi huomiota. Pelkällä suunnitelmalla ei kuitenkaan vielä saada aikaiseksi mitään, vaan se tulee myös toimeenpanna aktiivisesti, Anu Kerkkänen muistuttaa. Kuntien resurssit ovat niukat <strong>ja</strong> virkamiehillä kiire. Anu Kerkkäsen havaintojen mukaan ilmastoasiat menevät varmimmin eteenpäin, jos joku kunnassa innostuu niistä <strong>ja</strong> ryhtyy aktiivisesti selvittämään asioita. – Yksikin kiinnostunut virkamies tai poliitikko voi saada paljon aikaan pitämällä ilmastoasioita esillä <strong>ja</strong> tarjoamalla perustelu<strong>ja</strong> ilmastomyönteisille päätöksille. Ellei tällaista puolestapuhu<strong>ja</strong>a löydy, huomio siirtyy kunnassa helposti muihin asioihin. Johdonmukaisen ilmastopolitiikan noudattaminen ei aina ole helppoa, koska huomioon otettavia intressejä on paljon <strong>ja</strong> tavoitteet voivat olla ristiriitaisia. Anu Kerkkäsen tekemissä kuntatoimijoiden haastatteluissa tuli esiin, että ilmastotyö vaatii aktiivista <strong>ja</strong> rohkeaa asennetta sekä sitkeyttä asioiden eteenpäin viennissä. Tuore tohtori toivoo, että hyvät esimerkit innoittavat ilmastotalkoisiin myös niitä kuntia, jotka eivät vielä ole työssä mukana. 23
Change language