Esse 38/2012 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat
Esse 38/2012 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat
Esse 38/2012 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Ääriviivaversioita saa käyttää väritaustaan tai kuvaan upotettuina.<br />
esse ❘ <strong>Espoon</strong> <strong>seurakuntasanomat</strong> ❘ Perustettu 1972 ❘ www.esse.fi ❘ Tuomiokirkko ❘ <strong>Espoon</strong>lahti ❘ Leppävaara ❘ Olari ❘ Tapiola ❘ Kauniainen<br />
20.9.<strong>2012</strong> ❘ esse<br />
3<br />
20.9.<strong>2012</strong><br />
Henkilökohtainen kirkkoneuvoja<br />
Murha on murha<br />
”Henkilökohtainen kirkkoneuvojasi tässä, hei!<br />
Olisiko sinulla hetki aikaa jutella?”<br />
Tällaista palvelua ideoitiin taannoin Leppävaaran<br />
seurakunnassa, kun pohdittiin, mitä<br />
käytännössä tarkoittaa kirkon tavoite kohdata<br />
jäsenensä laadukkaasti viisi kertaa vuodessa.<br />
Pankista soitetaan, puhelinoperaattori ottaa<br />
yhteyttä - miksei myös seurakunta. Olisiko<br />
se ihan mahdotonta ja olisiko se ylipäätään<br />
tarpeellista? Toimintamalli jäi silloin harkinnan<br />
asteelle.<br />
Entä jos joku oikeasti soittaisi?<br />
”Mitä kuuluu”, neuvoja kysyisi. Kertoisinko<br />
vai kiusaantuisinko?<br />
Jos häät, kaste tai hautajaiset olisivat ajankohtaisia,<br />
neuvoja osaisi varmasti opastaa niiden<br />
suhteen. Hän kertoisi, millaisia tiloja löytyy,<br />
maksavatko ne jotakin ja voiko kastepuku<br />
olla vaaleanpunainen. Tai miten Kellonummen<br />
hautausmaalle pääsee, miksi kannattaa mennä<br />
naimisiin ja milloin rippikouluun ilmoittaudutaan.<br />
Neuvoja tuntisi myös seurakuntien toiminnan<br />
kuin omat taskunsa. Saisin häneltä varmaan<br />
vastauksen kysymykseeni, että onkohan<br />
siellä mitään minua kiinnostavaa.<br />
Lapset ja lapsiperheet löytävät helpommin<br />
paikkansa, mutta jos satun olemaan vaikka liikuntasuuntautunut<br />
sinkku tai moottoriurheilusta<br />
kiinnostunut mies, neuvojan evästykset<br />
voisivat olla kova juttu.<br />
Neuvoja olisi tosi taitava, sillä hän ei tuputtaisi<br />
mitään, mutta onnistuisi silti kertomaan, mitä<br />
on tarjolla. Ja kyllä hän voisi vähän rohkaistakin,<br />
että mukaan vain.<br />
Arvostan sitä, että puolesta sanasta hän<br />
huomaisi minun tarpeeni ja kirjaisi ne ylös.<br />
Mitä kuuluu, miten voit, neuvoja kysyisi joskus<br />
toisenkin kerran. Neuvojan tärkein taito<br />
olisi kuunnella ja kuulla. Hän huomaisi, milloin<br />
en voikaan vastata kevyesti kaiken olevan<br />
hyvin. Sitten voitaisiin jutella ja miettiä, miten<br />
tästä eteenpäin.<br />
Unelmissani henkilökohtainen kirkkoneuvoja<br />
kysyisi myös, miten uskoni ja epäilyni voivat.<br />
Sitten puhuisimme siitä tai neuvoja ohjaisi<br />
jonkun muun juttusille. Sellaista keskustelua<br />
kutsutaan hengelliseksi ohjaukseksi, ja sitäkin<br />
tässä kirkossa harrastetaan.<br />
Omaa kirkkoneuvojaa ei ansaittaisi annetulla<br />
kolehdilla tai kirkkokäyntien määrällä.<br />
Oman neuvojan jokainen saisi kuin kastelahjana,<br />
ikään katsomatta.<br />
Neuvojaan voisi olla yhteydessä aina, kun<br />
asiaa tulisi. Tutulle Maijalle tai Pekalle olisi helpompaa<br />
osoittaa kysymys silloin, kun joku asia<br />
on mielenpäällä.<br />
Miten on? Saisiko henkilökohtainen kirkkoneuvoja<br />
kilauttaa kerran vuodessa?<br />
Urpu Sarlin<br />
päätoimittaja<br />
urpu.sarlin@evl.fi<br />
Kasvanut tuki eutanasialle perustuu<br />
suurelta osin lisääntyneeseen<br />
itsekkyyteen ja haluun<br />
olla menestyvä, terve, nuori tai<br />
nuorekas ja parhaassa tapauksessa<br />
vielä kauniskin. Tätä mieltä<br />
ovat myös minua paremmin<br />
asiaan perehtyneet.<br />
5<br />
Se, ettei ole menestyvä ympäröivän<br />
maailman ja vallitsevien<br />
mittareiden mukaan, on tällaisessa<br />
asenneilmastossa omiaan<br />
synnyttämään ahdistusta ja elämänväsymystä.<br />
Vanhat ihmiset ovat tässä erikoisasemassa. Huonossa<br />
merkityksessä. Nuori ja keski-ikäinen voi – sairaanakin –<br />
uskoa parempaan tulevaisuuteen, joka tekee hänestä menestyvän<br />
kanssaihmisten silmissä. Vanha ihminen ei voi<br />
näin ajatella.<br />
Siksi realisti minussa – ei siis pessimisti – varoittaa armomurhan<br />
hyväksymisen seurauksista.<br />
Jos me katsomme oikeudeksemme määritellä ihmiselämän<br />
tarkoitukseksi tuottamisen ja kuluttamisen, voimme<br />
jatkossa katsoa oikeudeksemme määritellä, kenen elämä on<br />
tarkoituksenmukainen ja hyödyllinen, kenen ei.<br />
Tällaista arviointia ei tietenkään tulla tekemään virallisesti<br />
tai edes epävirallisesti, mutta se on siitä huolimatta todellista.<br />
Se on niissä asenteissa, jotka ilmenevät ihmisten kohtelussa<br />
ja tavassa puhua ihmisryhmistä yhteiskunnallisina<br />
haasteina, ongelmina.<br />
Luulen, että me kaikki olemme hyvin tietoisia siitä,<br />
kuinka asenteetkin voivat olla tappavia. Tänä päivänä se<br />
konkretisoituu traagisissa itsemurhissa ja murhissa. Miksi<br />
ei tulevaisuudessa traagisissa armomurhissa?<br />
Samaa ikäluokkaa. Pastori Inari Varimon, 30, ensimmäisen aikuisrippikoulun oppilaina olivat Risto Rantanen, 26, ja Paula Kahila, 28.<br />
Kalervo Salo<br />
Leppävaaran seurakunnan<br />
kirkkoherra<br />
kalervo.salo@evl.fi<br />
Sarjassa kirjoittavat <strong>Espoon</strong><br />
ja Kauniaisten kirkkoherrat.<br />
”Pankista soitetaan,<br />
puhelinoperaattori<br />
ottaa yhteyttä,<br />
miksei myös<br />
seurakunta.”<br />
Ikuisen väkivallan kierre<br />
Uutiset Lähi-idästä kuulostavat huolestuttavilta.<br />
Iranin ydinlaitokset<br />
ovat maan oman ilmoituksen mukaan<br />
rauhanomaisia.<br />
Israel ja kansainvälinen yhteisö<br />
puolestaan epäilevät, että Iranin<br />
ydinlaitosten tosiasiallinen tarkoitus<br />
on oman ydinpommin kehittäminen.<br />
Väkivallan kierteellä Lähi-idässä on<br />
vuosituhantiset juurensa. Kolme<br />
vuosituhatta sitten Saul ja Daavid<br />
taistelivat joukkoineen filistealaisia<br />
vastaan.<br />
Myöhemminkin Israelin kansa<br />
pyrki saavuttamaan sodan kautta<br />
itsenäisyyden nykyisen Iranin tai Irakin<br />
alueella sijainneiden Assyrian,<br />
Babylonian tai Persian kustannuksella.<br />
Myöhemmin hallitsijat ovat<br />
tulleet Syyrian tai Egyptin seuduilta.<br />
Lyhyen itsenäisyysajan jälkeen Rooma<br />
sai alueen haltuunsa vuonna<br />
63 eKr.<br />
Jeesuksen elinaikana miehittäjiä<br />
vastaan taistelivat muun muassa<br />
tikarimiehet, jotka väentungoksessa<br />
juhlien aikaan surmasivat viittansa<br />
alle kätkettyjen puukkojen avulla<br />
roomalaisia sotilaita.<br />
Kaksi epäonnistunutta juutalaisten<br />
kapinaa (70 ja 132–135 jKr.)<br />
johtivat siihen, että juutalaiset joutuivat<br />
jättämään maansa.<br />
Natsien juutalaisvainon jälkeen aika<br />
Olen vakuuttunut armomurhan puoltajien vilpittömyydestä,<br />
kun he puhuvat kuolemansairaan ihmisen oikeudesta ja<br />
mahdollisuudesta saada apua elämänsä päättämiseksi. Mutta<br />
en siis usko, että armomurhat tulevaisuudessa pystytään<br />
rajoittamaan tällä tavalla.<br />
Puoltajien vilpittömyys ei sitä paitsi poista sitä tosiasiaa,<br />
että elämä alusta loppuun on Jumalan lahja meille ihmisille.<br />
Myös silloin, kun se ei hymyile tai täytä meidän sille<br />
asettamia toiveita ja vaatimuksia. Me emme voi emmekä<br />
saa asettaa itseämme Jumalan paikalle elämän ja kuoleman<br />
herroina.<br />
Tämä on viimeinen kolumnini <strong>Esse</strong>ssä. Kiitän yhdessäolosta<br />
ja toivotan kaikille Jumalan runsasta siunausta.<br />
oli kypsä Israelin valtion perustamiselle.<br />
Samalla tuli luotua perusta<br />
nykyisille Israelin ja sen naapurikansojen<br />
välisille konflikteille.<br />
Iranin ja monen muun seudun<br />
asukkaan kärkevän retoriikan mukaan<br />
Israel pitäisi ajaa Välimereen<br />
ja alue tulisi palauttaa sitä vuosisatoja<br />
asuttaneille ihmisille. Israel<br />
puolestaan on osoittanut valmiutensa<br />
vastata kansaansa kohdistuvaan<br />
uhkaan sotilaallisella voimalla.<br />
Toki Israel nykytilanteessa pyrkii<br />
painostamaan Yhdysvaltojen tuella<br />
Irania. Silti Iranin hankkima ydinpommi<br />
saattaisi uhata rauhaa maailmassa.<br />
Stig Kankkonen<br />
Kirjoittaja on <strong>Espoon</strong> kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja,<br />
kirkolliskokousedustaja ja kaupunginvaltuutettu.<br />
stig@kankkonen.net<br />
Voi olla, että Israel arvioi sen parhaaksi<br />
vaihtoehdoksi iskun Iranin<br />
ydinlaitoksiin. Tämä tosin tuskin saisi<br />
aikaan muuta kuin korkeintaan<br />
ydinaseohjelman viivästymisen –<br />
jos sellainen on olemassa. Jo hankittu<br />
tietotaito tuskin iskussa katoaisi,<br />
vaikka laitteistoja kyettäisiinkin<br />
tuhoamaan.<br />
Nasaretin mies lausui kerran alati<br />
ajankohtaisen viisauden: ”Autuaita<br />
ovat rauhantekijät; he saavat Jumalan<br />
lapsen nimen” (Matt. 5:9).<br />
Mistä löytyisi tähän konfliktiin<br />
rauhantekijä, joka kykenisi aikaansaamaan<br />
alueelle pysyvän sovun?<br />
Parempi myöhään<br />
Aikuisrippikoulu on oppilaan mukaan<br />
räätälöity matka kristinuskoon.<br />
Teksti Taneli Kylätasku<br />
Kuva Patrik Lindström<br />
Paula Kahila, 28, kävi lapsena<br />
seurakunnan päiväkerhossa,<br />
mutta sitten vanhemmat<br />
erosivat kirkosta. Kahila sai valita<br />
koulussa uskonnon ja elämänkatsomustiedon<br />
välillä ja päätyi jälkimmäiseen.<br />
”Se oli aika iso päätös seitsemänvuotiaalle.<br />
Kävin kouluni Itä-<br />
Helsingissä, ja luokassa oli paljon<br />
maahanmuuttajia ja kirkkoon kuulumattomia.<br />
Vain kaksi oppilasta<br />
kävi uskonnontunneilla.”<br />
Samalla jatkumolla rippikoulukin<br />
jäi käymättä. Aikuisena Kahila<br />
heräsi kuitenkin ajattelemaan asiaa<br />
ja päätti, ettei hän halua perinteiden<br />
katkeavan kohdallaan. Kirkosta<br />
erkaantumiselle ei ollut mitään<br />
hyvää syytä.<br />
Risto Rantanen, 26, mietti kirkon<br />
jäsenyyttä ensimmäisen kerran<br />
hakiessaan opiskelupaikkaa<br />
Turun Diakonia-ammattikorkeakoulusta.<br />
Opiskelupaikka järjestyi<br />
kuitenkin Helsingistä, ja Rantanen<br />
opiskelee parhaillaan viittomakielen<br />
avustajaksi.<br />
”En tiedä, mistä lopullinen<br />
kimmoke rippikoulun käymiseen<br />
tuli. En ollut ajatellut, että liittyisin<br />
koskaan kirkkoon”, Rantanen<br />
sanoo.<br />
Toiseen yritykseen vastattiin<br />
Ensimmäisen kerran Kahila selvitti<br />
mahdollisuuksia rippikoulun<br />
käymiseen jo vuonna 2010. Hän<br />
täytti Usko toivo rakkaus-nettisivulta<br />
löytämänsä hakemuksen,<br />
mutta kirkosta ei vastattu yhteydenottoon.<br />
Viime talvena Kahila palasi asiaan<br />
ja lähetti sähköpostia Inari<br />
Varimolle, joka oli juuri aloittanut<br />
Olarin seurakunnan aikuisrippikoulusta<br />
vastaavan pastorin tehtävässä.<br />
Tällä kertaa kaikki eteni nopeasti.<br />
Kahila ja Varimo pääsivät<br />
suunnittelemaan kevään tapaamisia.<br />
Ryhmän koko kasvoi kahteen,<br />
kun Risto Rantanen täytti <strong>Espoon</strong><br />
seurakuntien sivuilta löytämänsä<br />
nettilomakkeen.<br />
Kaksi ystävää kummeiksi<br />
Aikuisrippikoulu eroaa nuorten<br />
rippikoulusta muun muassa siinä,<br />
että rippikoululaisen ei tarvitse etsiä<br />
kalenterista aikaa leirijaksoon.<br />
Pienempi ryhmäkoko antaa mahdollisuuden<br />
sisällön räätälöintiin.<br />
”Paula ja Risto lukivat vähän eri<br />
kirjoja”, Varimo kertoo.<br />
Sekä Kahila että Rantanen lukivat<br />
katekismuksen lisäksi muun<br />
muassa pastori-kirjailija Jaakko<br />
Heinimäen kirjan Cafekismus<br />
(Kirjapaja 2011). Oheismateriaalina<br />
käytettiin myös Usko toivo rakkaus<br />
-nettisivujen aikuisrippikoulutehtäviä.<br />
Kolmikko tapasi kevään aikana<br />
yhteensä viisi kertaa. Sitten oli<br />
konfirmaatioiden vuoro. Viimeisen<br />
kerran he kokoontuivat ehtoollisjumalanpalvelukseen<br />
jo tutuksi tulleessa<br />
Matinkappelissa.<br />
Rantanen ei ollut aikaisemmin<br />
kuulunut kirkkoon, joten hänet<br />
”Hyvän tekemisen<br />
suhteesta Jumalan armoon<br />
käytiin monta tiivistä<br />
keskustelua.”<br />
kastettiin konfirmaation yhteydessä.<br />
Rantanen pyysi kaksi ystäväänsä<br />
kummeiksi.<br />
Kahila puolestaan pyysi Varimoa<br />
häihinsä vihkipapiksi.<br />
Armosta ei tingitty<br />
Kahila ja Rantanen kuvaavat tapaamisia<br />
intiimeiksi, avoimiksi ja<br />
turvallisiksi. Kahilan mukaan olo<br />
tuntui keskustelujen jälkeen tasapainoiselta,<br />
vaikka takana olisi ollut<br />
hektinen työpäivä markkinointitoimistossa.<br />
Rantanen nyökkää sanoille.<br />
”Peesaan Paulaa tässäkin kohdassa.”<br />
Keskusteluissa kohdattiin myös<br />
näkemyseroja. Esimerkiksi hyvän<br />
tekemisen merkityksestä ja suhteesta<br />
Jumalan armoon käytiin<br />
monta tiivistä keskustelua.<br />
Siinä kohdassa pappi oli tinkimätön.<br />
”Ihminen ei vanhurskauta itse<br />
itseään, vaan Jumala”, Varimo sanoo.<br />
Kahila kokee, että aikuisena hän<br />
pystyi ammentamaan rippikoulusta<br />
enemmän kuin jos olisi käynyt<br />
sen 15-vuotiaana. Kirkkokäynneillä<br />
Kahila pohti, mikä karkottaa hänen<br />
ikäluokkansa kirkosta.<br />
”Jumalanpalvelusten osallistujien<br />
keski-ikä on varsin korkea. Jäin<br />
miettimään, keitä siellä on enää 20<br />
vuoden kuluttua.”<br />
Uusi kokemus papillekin<br />
Risto Rantasen vanhemmat reagoivat<br />
tietoon aikuisrippikoulusta<br />
toteamalla, että ”Aha, se on sun<br />
asiasi.” Muutama ystäväkin tietää<br />
asiasta.<br />
”Uskonasioiden tuputtaminen<br />
Aikuisten ryhmät alkavat<br />
väkipakolla ei ole minun juttuni.<br />
Jos jollakulla herää kiinnostus, kerron<br />
tarkemmin”, Rantanen sanoo.<br />
Kun Paula Kahila kertoi rippikoulusta<br />
omille ystävilleen, järjestely<br />
hämmästytti heitä. ”He ihmettelivät,<br />
että saan papilta näin paljon<br />
aikaa”, Kahila sanoo.<br />
Aikuisrippikoulun pitäminen<br />
omaan ikäluokkaan kuuluville oppilaille<br />
oli myös 30-vuotiaalle Inari<br />
Varimolle uusi kokemus.<br />
”Odotin keskustelujamme ja<br />
sain niistä paljon. Päivittäisessä<br />
papin työssä ei useinkaan pääse<br />
puhumaan uskonasioista kahta<br />
tuntia.”<br />
Tästä syksystä alkaen espoolaisilla<br />
on mahdollisuus käydä rippikoulu<br />
aikuisille suunnatussa ryhmässä.<br />
Ensimmäinen ryhmä aloittaa<br />
Tapiolassa 18. lokakuuta. <strong>Espoon</strong><br />
seurakuntien yhteisiä ryhmiä<br />
käynnistyy parin kuukauden<br />
välein.<br />
”Tähän saakka aikuisrippikouluja<br />
on järjestetty enimmäkseen<br />
yksityisesti. Ryhmissä oppilailla<br />
on mahdollisuus oppia myös toisiltaan”,<br />
kasvatustyön pastori<br />
Marko Autio kertoo.<br />
Aikuisrippikouluja järjestetään<br />
suomen lisäksi englannin kielellä.<br />
Suunnitteilla on myös vironkielinen<br />
opetusryhmä.<br />
Ryhmissä käytetään kirkon yhteistä<br />
aikuisrippikoulun verkkopalvelua,<br />
jonka oppimateriaalin viime<br />
viikolla kokoontunut piispainkokous<br />
hyväksyi.<br />
Vuosittain aikuisrippikoulun<br />
käy noin 60–70 espoolaista ja<br />
kaikkiaan yli tuhat suomalaista.<br />
Lisätietoja: www.espoonseurakunnat.<br />
fi/web/aikuiset/aikuisrippikoulu. Voit<br />
ilmoittautua aikuisrippikouluun osoitteessa<br />
aikuisrippikoulu.espoo@evl.fi.<br />
Tänä syksynä alkavat myös Liity kirkkoon<br />
-illat, joissa voit pohtia suhdettasi<br />
kirkkoon ja uskoon.
Change language