Pienkuormainten käytön toiminnallisuus ja työ turvallisuus ... - TTS
Pienkuormainten käytön toiminnallisuus ja työ turvallisuus ... - TTS
Pienkuormainten käytön toiminnallisuus ja työ turvallisuus ... - TTS
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Pienkuormainten</strong> käytön<br />
<strong>toiminnallisuus</strong> <strong>ja</strong> työ <strong>turvallisuus</strong><br />
maa talousyrityksissä<br />
MARKKU LÄTTI<br />
JUKKA MÄITTÄLÄ<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32<br />
Nurmijärvi 2007
<strong>Pienkuormainten</strong> käytön<br />
<strong>toiminnallisuus</strong> <strong>ja</strong> työ<strong>turvallisuus</strong><br />
maatalousyrityksissä<br />
Markku Lätti, <strong>TTS</strong> tutkimus<br />
Jukka Mäittälä, Työterveyslaitos<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32<br />
ISBN 978-951-788-394-8<br />
ISNN 1458-7858<br />
NURMIJÄRVI 2007
<strong>TTS</strong><br />
PL 5 (Kil<strong>ja</strong>vantie 6)<br />
05201 RAJAMÄKI<br />
Tekijä(t)<br />
Markku Lätti, Jukka Mäittälä<br />
Julkaisun nimi<br />
<strong>Pienkuormainten</strong> käytön <strong>toiminnallisuus</strong> <strong>ja</strong> työ<strong>turvallisuus</strong><br />
maatalousyrityksissä<br />
Julkaisusar<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> numero<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32<br />
Julkaisuaika (kk <strong>ja</strong> vuosi)<br />
Huhtikuu 2007<br />
Toimeksianta<strong>ja</strong><br />
Maatalousyrittäjien eläkelaitos<br />
Tutkimuksen nimi<br />
<strong>Pienkuormainten</strong> käytön <strong>toiminnallisuus</strong> <strong>ja</strong> työ<strong>turvallisuus</strong><br />
maatalousyrityksissä<br />
Tiivistelmä<br />
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia <strong>ja</strong> mistä syistä johtuvia rekisteröityjä <strong>ja</strong> rekisteröimättömiä tapaturmia<br />
sekä läheltä piti -tapaturmia maatiloilla sattuu pienkuormainten kanssa työskenneltäessä. Lisäksi selvitettiin muita<br />
terveysriskejä, pienkuormainten työnkäyttöä <strong>ja</strong> mahdollisia riskipaikko<strong>ja</strong>, -tilanteita <strong>ja</strong> -olosuhteita maatilan eri töissä.<br />
Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli lisätä viljelijöiden tietoisuutta pienkuormaintyöskentelyn riskeistä <strong>ja</strong> sitä kautta<br />
turvallisesta <strong>ja</strong> tehokkaasta pienkuormainten käytöstä. Tutkimusaineistoina käytettiin Melan MATA-aineistoa vuosilta<br />
1998–2005, käyttäjähaastattelu<strong>ja</strong>, työntutkimusta <strong>ja</strong> työnseurantaa (videointia) sekä pienhiukkas- <strong>ja</strong> melumittauksia<br />
maatiloilla, tutkimusaihetta käsittelevää kir<strong>ja</strong>llisuutta <strong>ja</strong> sähköistä materiaalia sekä pienkuormaintiloille tehtyä kirjekyselyä.<br />
MATA-aineistosta etsittiin <strong>ja</strong> analysoitiin kaikki tapaturmat, joissa pienkuormain oli ollut osallisena. Tilatutkimuksia<br />
tehtiin yhteensä 13 tilalla touko- <strong>ja</strong> marraskuussa 2006. Käyttäjäkysely tehtiin lähettämällä 703 pienkuormainta<br />
käyttävälle tilalle kirjekysely syksyllä 2006. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää pienkuormainten käyttöön,<br />
käytön turvallisuuteen <strong>ja</strong> oppimiseen liittyviä asioita. Kyselyn vastausprosentti oli 37.<br />
Tulosten mukaan pienkuormaimia on suomalaisilla maatiloilla vähintään 2 500 kpl <strong>ja</strong> niiden määrä on koko a<strong>ja</strong>n<br />
lisääntymässä. Vaikka rekisteröityjä tapaturmia ei pienkuormaintyöskentelyssä ole vielä lukumääräisesti onneksi sattunut<br />
kovin paljon, on kehityssuunta huono. Lisäksi edellytykset lukujen huomattavalle huononemiselle ovat hyvin potentiaaliset.<br />
Lieviä tapaturmia, jotka eivät vaadi ulkopuolista hoitoa sekä läheltä piti tapauksia, on sattunut tehdyn kyselyn<br />
perusteella vuosina 1998–2006 arviolta noin 1 500 kpl. Lisäksi arviolta joka kolmannella pienkuormaintilalla on sattunut<br />
joko lievä henkilövahinkoon johtanut tapaturma tai läheltä piti tilanne ilman henkilövahinkoa. Suurimmat vaarat pienkuormaimilla<br />
työskenneltäessä ovat koneen kaatuminen liian suuren taakan, käännöksen tai alustan korkeuserojen tai<br />
pettämisen takia <strong>ja</strong> perän yllättävä nousu raskaan taakan kanssa. Vaaratilanteita <strong>ja</strong> tapaturmia aiheuttavat myös nostetun<br />
taakan tai lukitsemattoman työkoneen putoaminen kuskin päälle tai ajettaessa kuormaimen eteen <strong>ja</strong> sivullisen läsnäolo<br />
koneen työskentelyalueella. Pienkuormaintyöskentely voi kuitenkin olla sujuvaa <strong>ja</strong> turvallista, kun tiedostetaan vaaratekijät<br />
<strong>ja</strong> pyritään jo ennakolta poistamaan niitä tai suo<strong>ja</strong>utumaan niiltä. Kuormainten kaatumisten <strong>ja</strong> perän nousun<br />
aiheuttamia vammo<strong>ja</strong> voidaan vähentää turvakaarella tai -oh<strong>ja</strong>amolla yhdessä turvavyön käytön kanssa. Kuitenkin vain<br />
joka viidennessä kaatumistapauksessa kuormain on ollut varustettu turvakaarella tai -oh<strong>ja</strong>amolla. Kulkuväylillä olevat<br />
kynnykset, lattian taso-erot <strong>ja</strong> esimerkiksi rehukasat tulee poistaa, jotta kuormaimen perä ei yhtäkkiä nouse taakan kanssa<br />
kuljettaessa. Matalat kulkuväylät <strong>ja</strong> -kohdat tulee merkitä näkyvästi, jotta niitä tiedetään varoa. Raskaitten taakkojen<br />
nostot täytyy tehdä kuormaimen ollessa suorassa <strong>ja</strong> suorituskyvyn ra<strong>ja</strong>t täytyy tuntea. Taakat tulee kuljettaa matalalla,<br />
luiskissa oikeansuuntaisesti <strong>ja</strong> rauhallisesti. Muutenkin kuormainta tulee käsitellä harkiten <strong>ja</strong> rauhallisesti. Myös sivulliset,<br />
niin ihmiset kuin eläimet, tulee ottaa huomioon. Kuormaimen oikeaoppisella ”säilyttämisellä” ehkäistään lasten<br />
kuormaimen luvaton käyttö <strong>ja</strong> vähennetään myös palovaaraa. A<strong>ja</strong>llaan suoritetuilla huolloilla <strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>uksilla pystytään<br />
myös parantamaan turvallisuutta.<br />
Tuotantorakennuksen sisätiloissa mitattujen pienkuormaimen pakokaasun haitallisten pienhiukkasten määrä oli ulkoilmaan<br />
verrattuna enimmillään yli satakertainen. Riskin alentamiseksi tulee ensisi<strong>ja</strong>isesti valmistajien kehittää moottoritekniikkaa<br />
vähäpäästöisempään suuntaan sekä ottaa käyttöön pakokaasujen suodatusmenetelmiä. Kuljetta<strong>ja</strong>n on myös<br />
suositeltavaa käyttää hengityksensuo<strong>ja</strong>inta P3-luokan hiukkassuodattimella varustettuna. Kuljetta<strong>ja</strong>n altistuminen melulle<br />
ylittää sisätiloissa työskenneltäessä lähes aina riskira<strong>ja</strong>na pidetyn 85 dB(A). Kuulonsuo<strong>ja</strong>inten käyttö onkin tarpeen<br />
melun haitallisten terveysvaikutusten vähentämiseksi. <strong>Pienkuormainten</strong> käytön <strong>turvallisuus</strong> <strong>ja</strong> terveellisyys ovat siis<br />
viime kädessä pitkälti käyttäjien omien asenteiden varassa. Käyttäjien (tilan oma väki, lomitta<strong>ja</strong>t, työntekijät) riittävästä<br />
opastuksesta on kuitenkin huolehdittava aina ennen kuormaimen käyttöä.<br />
Avainsanat<br />
Pienkuormain, työ<strong>turvallisuus</strong>, riskit, tapaturma, pakokaasu, pienhiukkaset, melu, kulkuväylät, maatalous<br />
ISBN<br />
978-951-788-394-8<br />
ISSN<br />
1458-7858<br />
Kieli<br />
Suomi<br />
Sivu<strong>ja</strong><br />
40+2 liitesivua<br />
Hinta<br />
(vain verkkoversiona)<br />
Yksikkö<br />
<strong>TTS</strong> tutkimus, luonnonvara-ala: maatalous<br />
PL 5, 05201 Ra<strong>ja</strong>mäki<br />
puh (09) 2904 1200<br />
Myynti<br />
<strong>TTS</strong><br />
PL 5, 05201 RAJAMÄKI<br />
puh (09) 2904 1200<br />
http://www.tts.fi
SISÄLTÖ<br />
1 TAUSTA ..............................................................................................4<br />
1.1 <strong>Pienkuormainten</strong> lyhyt historia Suomessa...................................................4<br />
1.2 Käyttökohteet ...................................................................................................4<br />
1.3 Turvallisuus- <strong>ja</strong> terveystietous nyt ................................................................5<br />
2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET .......................................................7<br />
3 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT ....................................8<br />
3.1 Tutkimusaineisto...............................................................................................8<br />
3.2 Tutkimusmenetelmät.......................................................................................8<br />
4 TULOKSET........................................................................................10<br />
4.1 Pienkuormaimet yleistyvät maatiloilla ....................................................... 10<br />
4.2 <strong>Pienkuormainten</strong> käyttö............................................................................... 11<br />
4.2.1 Työnkäyttö säilörehuruokinnassa .............................................. 14<br />
4.3 Tapaturmat pienkuormaintyöskentelyssä................................................. 15<br />
4.4 Turvallisuus lähtee käyttäjästä .................................................................... 17<br />
4.5 Pienkuormain on pienkuormain! ................................................................ 19<br />
4.6 Pienkuormain <strong>ja</strong> sivulliset............................................................................. 22<br />
4.7 Palo<strong>turvallisuus</strong>............................................................................................... 24<br />
4.8 Kuormaintyypin valinta................................................................................. 25<br />
4.9 Käyttäjäopastus .............................................................................................. 26<br />
4.10 Terveysvaikutukset........................................................................................ 30<br />
4.10.1 Pienhiukkaset.................................................................................. 30<br />
4.10.2 Melu.................................................................................................. 32<br />
4.10.3 Tärinä ............................................................................................... 33<br />
4.10.4 Lihasjännitys.................................................................................... 34<br />
4.11 Huolto, kor<strong>ja</strong>us <strong>ja</strong> tuotekehitys.................................................................. 35<br />
5 JOHTOPÄÄTÖKSET .......................................................................37<br />
LÄHTEET ...................................................................................................39<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 3
1 TAUSTA<br />
1.1 <strong>Pienkuormainten</strong> lyhyt historia Suomessa<br />
Pienkuormaimet ovat maatiloilla suhteellisen uusi tuttavuus. Ensimmäisiä liukuoh<strong>ja</strong>ttavia<br />
pienkuormaimia alkoi ilmestyä maatiloille 1980-luvun alkupuolella. Ne olivat pääasiassa<br />
maanrakennuskäyttöön tarkoitettu<strong>ja</strong> Bobcat-tyyppisiä pienkuormaimia. Yleistymään<br />
pienkuormaimet alkoivat kuitenkin vasta 1990-luvun loppupuolella, kun kotimaisten<br />
merkkien valmistukseen alettiin panostaa. Samaan aikaan tulivat ensimmäiset<br />
runko-oh<strong>ja</strong>ttavat pienkuormaimet tiloille, <strong>ja</strong> ne ovat siitä lähtien kasvattaneet suosiotaan<br />
tasaisesti.<br />
Suurin osa pienkuormaintiloista onkin hankkinut koneen vasta 2000-luvun puolella.<br />
Tässä joukossa on myös niitä, joilla menossa on jo toinen tai kolmas kone. Joka neljännellä<br />
pienkuormaintilalla on ollut kuormain jo ennen nykyistä konetta.<br />
Pienkuormaimet ovatkin voimakkaasti yleistyneet maamme maatiloilla viime vuosien<br />
kuluessa. Suomalaisilla maatiloilla on tällä hetkellä pienkuormaimia arviolta yli<br />
2 500 kappaletta <strong>ja</strong> määrä lisääntyy koko a<strong>ja</strong>n. Karttusen (2004) mukaan esimerkiksi<br />
vähintään yli 40 lypsylehmän maitotiloista yli neljännes <strong>ja</strong> vähintään keskikokoisista<br />
maitotiloista viidennes käyttää kar<strong>ja</strong>nhoitotöissä pienkuormainta.<br />
Suurten <strong>ja</strong> keskikokoisten tilojen lisäksi myös lukuisat pienet tilat, joilla tuotantorakennusten<br />
ahtaat tilat eivät salli esimerkiksi muiden koneellisten rehun<strong>ja</strong>koratkaisujen<br />
hyödyntämistä, helpottavat työtä pienkuormaimilla.<br />
1.2 Käyttökohteet<br />
Pienkuormaimia käytetään maatiloilla hyvin vaihtelevissa työtehtävissä koneen koosta,<br />
tehoista, ominaisuuksista <strong>ja</strong> lisävarusteista riippuen. <strong>Pienkuormainten</strong> runsas työlaitevalikoima<br />
mahdollistaakin monia käyttökohteita maatiloilla. Sitä käytetään tuotantorakennuksen<br />
sisällä esimerkiksi eläinten ruokinnassa <strong>ja</strong> ruokintapöydän puhdistuksessa, lannanpoistossa<br />
kuivikekarsinoista, kuivikkeiden siirrossa <strong>ja</strong> levityksessä. Lisäksi sen avulla<br />
siirretään kuolleita eläimiä pois navetasta <strong>ja</strong> jopa nostetaan lietekuiluun pudonneita<br />
eläimiä.<br />
Pääosa pienkuormaimista on hankittu kar<strong>ja</strong>tiloille, joilla on haluttu helpottaa raskasta<br />
<strong>ja</strong> aikaa vievää eläinten ruokintatyötä, joka ennen on tehty käsipelissä työntökärryillä<br />
<strong>ja</strong> hangolla.<br />
Tuotantorakennuksen ulkopuolella pienkuormainta käytetään tavaroiden siirroissa<br />
trukkilavoilla tai ilman, erilaisissa puhdistustöissä esimerkiksi rehusiilossa <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>loittelutarhassa.<br />
Se on apuna soran lastauksessa <strong>ja</strong> siirrossa, apevaunun täytössä <strong>ja</strong> vesiastioiden,<br />
öljytynnyreiden sekä suursäkkien siirtelyssä. Lisäksi sitä käytetään hakkeen <strong>ja</strong> polttopuiden<br />
kuljetuksessa, syntyneiden vasikoiden siirroissa laitumelta, aitalankojen alusten<br />
leikkuussa, peräkärryn laitojen <strong>ja</strong> paripyörien paikalleen laitossa, hydraulimoottorilla<br />
varustetun vil<strong>ja</strong>ruuvin tai lietepumpun pyörittämisessä, pienissä maanrakennustöissä,<br />
piha- <strong>ja</strong> puutarhatöissä <strong>ja</strong> talvella lumitöissä.<br />
Pienkuormaimia käytetään myös monessa muussa työssä maatiloilla. Yleensä sillä<br />
tehdäänkin ennen käsin tehtyjä töitä <strong>ja</strong>/tai keksitään aivan uusia käyttökohteita. Käyttökohde<br />
voi tilakeskuksen lisäksi olla myös muualla, esimerkiksi kuivurin tai kesämökin<br />
rakennustyömaalla. Monelle siitä on tullutkin yksi maatilan tärkeimmistä työkoneista.<br />
Siksi sen turvalliseen käyttöön kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 4
1.3 Turvallisuus- <strong>ja</strong> terveystietous nyt<br />
Pienkuormaintyöskentelyssä tiedetään sattuvan tapaturmia <strong>ja</strong> läheltä piti tilanteita. Niiden<br />
yleisyyttä <strong>ja</strong> kehitystä ei kuitenkaan ole aikaisemmin selvitetty, vaikka pienkuormaimet<br />
ovat yleistyneet koko a<strong>ja</strong>n maatiloilla. Myöskään koottua tietoa turvallisista työtavoista<br />
<strong>ja</strong> huomioon otettavista riskitekijöistä pienkuormaintyöskentelyssä ei ole ollut<br />
helposti saatavilla. Siihen on osin voitu soveltaa maataloustraktorin turvallisesta käytöstä<br />
kertynyttä tietoutta. <strong>Pienkuormainten</strong> erityispiirteiden <strong>ja</strong> pääasiallisen työskentelyympäristön<br />
takia tämä tietous on kuitenkin riittämätön takaamaan turvallista työskentelyä.<br />
Kotimaiset laitevalmista<strong>ja</strong>t ovat tarjonneet kuormaimen ostaneille käyttökoulutusta,<br />
mutta vain harvalla koneen ostaneella on ollut mahdollisuus aikataulullisista tai maantieteellisistä<br />
syistä osallistua näihin koulutuksiin. Kuormainten myyjät ovat antaneet<br />
vaihtelevasti omaa opastustaan saatavilla olevan tiedon poh<strong>ja</strong>lta. Käytetyn koneen osta<strong>ja</strong>t<br />
taas ovat olleet myyjäosapuolen neuvojen <strong>ja</strong> kokemusten varassa, jos ovat asiaa<br />
osanneet kysyä.<br />
Kir<strong>ja</strong>llisessa muodossa tietoa ei juuri ole ollut saatavissa. Kuormainten käyttöohjekirjoissa<br />
on otettu <strong>turvallisuus</strong>näkökohtia esille vaihtelevasti, <strong>ja</strong> nekin monella valmista<strong>ja</strong>lla<br />
hyvin yleisellä tasolla. Tutkimusmateriaalia pienkuormainten työturvallisuudesta ei<br />
kotimaasta ole löytynyt. Internetistä etsimällä on voinut törmätä joihinkin pohjoisamerikkalaisiin<br />
sivuihin, joissa on käsitelty liukuoh<strong>ja</strong>ttavia pyörökuormaajia eli niin sanottu<strong>ja</strong><br />
”Bobcat-tyyppisiä” pienkuormaimia. Käyttökokemuksia <strong>ja</strong> turvallisia työtapo<strong>ja</strong> on<br />
voitu kysellä kuormaimia jo käyttäneiltä. Eli pitkälti ollaan oltu oman aktiivisuuden <strong>ja</strong><br />
kielitaidon varassa, jotta tietoa pienkuormaintyöskentelyn tapaturmariskeistä <strong>ja</strong> turvallisista<br />
työskentelytavoista on tähän mennessä löydetty.<br />
Pienkuormaimen moottorin pakokaasun pienhiukkasten päästöistä navettailmaan ei<br />
ole ollut tarkempaa tietoa, vaikka aiemmassa tutkimuksessa polttomoottorikäyttöiset<br />
(diesel) rehun<strong>ja</strong>kokoneet havaittiin tärkeimmäksi navettailman pienhiukkaspitoisuuksia<br />
nostavaksi tekijäksi. Noin 0,1 µm:n kokoisia, tyypillisesti polttoprosessissa muodostuvia,<br />
pienhiukkasia oli selvästi enemmän tiloilla, joissa rehun<strong>ja</strong>koon käytettiin dieselkäyttöistä<br />
konetta. Navetoiden pienhiukkaspitoisuudet ylittivät osin EU:n <strong>ja</strong> USA:n ulkoilman<br />
pienhiukkaspitoisuuden ra<strong>ja</strong>-arvot. (Uusi-Kämppä <strong>ja</strong> Rissanen (toim) 2004).<br />
Edellä mainitussa tutkimuksessa verrattiin polttomoottorikäyttöisiä <strong>ja</strong> sähkökäyttöisiä<br />
rehun<strong>ja</strong>kokoneita. Polttomoottorikäyttöisistä vain yksi oli pienkuormain <strong>ja</strong> muut rehun<strong>ja</strong>kovaunu<strong>ja</strong>.<br />
Kuitenkin erityyppisten pienkuormainten <strong>ja</strong> toisaalta erilaisten ajotapojen<br />
mahdollista vaikutusta pienhiukkaspäästöihin haluttiin tässä raportoitavassa tutkimuksessa<br />
selvittää isommalla aineistolla.<br />
Pienhiukkasten vaarallisuus terveydelle tiedetään monien ulkoilman pienhiukkastutkimuksien<br />
perusteella. Pienhiukkaspitoisuuden 10 µg/m 3 nousun ulkoilmassa on arvioitu<br />
muun muassa lisäävän kokonaiskuolleisuutta <strong>ja</strong> sydänkuolemia 3,5 prosenttia<br />
(Pönkä ym. 1998). Pienhiukkasaltistuminen on yhdistetty myös astmaoireiden pahentumiseen,<br />
lisääntyneisiin hengitystieoireisiin, keuhkojen toiminnan huononemiseen, lisääntyneeseen<br />
lääkkeiden käyttöön <strong>ja</strong> lisääntyneisiin sairaalakäynteihin (Utell ym.<br />
2000). Erityisesti astmaatikoilla <strong>ja</strong> muista hengityselinsairauksista kärsivillä potilailla<br />
on todettu keuhkojen toimintakyvyn huononemista <strong>ja</strong> lisääntyneitä sairaalakäyntejä. He<br />
kärsivät eniten myös pienhiukkasten aiheuttamista oireista (Pekkanen 2002). Pienhiukkasten<br />
terveysvaikutukset perustuvat pitkälti niiden pieneen kokoon (alle 2,5 µm halkaisi<strong>ja</strong>ltaan),<br />
jolloin ne pääsevät tunkeutumaan syvälle keuhkoihin aina keuhkorakkulatasolle<br />
saakka.<br />
Pienkuormaimella työskentelyn aiheuttamaa melualtistumista on selvitetty aiemmin<br />
suurissa pihattonavetoissa (Uusi-Kämppä <strong>ja</strong> Rissanen (toim) 2004). Suurin ruokinnan<br />
aikainen meluannos, 94 dB(A), mitattiin henkilöltä, joka käytti ruokinnassa pien-<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 5
kuormainta. Samassa tutkimuksessa pienkuormainten aiheuttama melutaso kuormainten<br />
vierestä mitattuna oli 85–89 dB(A). <strong>Pienkuormainten</strong> valmistajien ilmoittama melutaso<br />
kuljetta<strong>ja</strong>n paikalla (L PA ) on tyypillisesti 88 dB(A), <strong>ja</strong> pienkuormaimen moottorin niin<br />
kutsuttu melupäästö (L WA ) on tyypillisesti 102 dB. Uusissa pienkuormaimissa on yleensä<br />
edellä mainituista meluarvoista kertova tarra oh<strong>ja</strong>amossa. Yhteenvetona voidaan todeta,<br />
että pienkuormaimella työskentely aiheuttaa melua niin paljon, että kuulonsuo<strong>ja</strong>inten<br />
käyttö on välttämätöntä melun terveysriskien vähentämiseksi.<br />
Melu aiheutti vuonna 2005 maatalousyrittäjille 45 uutta ammattitautia. Meluvammojen<br />
osuus kaikista kyseisenä vuonna todetuista ammattitaudeista oli noin kymmenen<br />
prosenttia. Kuulovaurioriskin lisäksi melu aiheuttaa mm. stressioireita kuten verenpaineen<br />
nousua sekä keskittymiskyvyn laskua, mikä altistaa tapaturmille. Työmelua koskevat<br />
ohjearvot on esitetty valtioneuvoston asetuksessa (85/2006), jossa määritetään<br />
kolme tasoa melulle <strong>ja</strong> tarvittaville toimenpiteille. Mikäli työpaikan päivittäinen melutaso<br />
ylittää 80 dB(A), on työnanta<strong>ja</strong>n hankittava työtekijöilleen kuulonsuo<strong>ja</strong>imet. Työntekijän<br />
on myöskin käytettävä hänelle hankittu<strong>ja</strong> kuulonsuo<strong>ja</strong>imia, jos päivittäinen melutaso<br />
ylittää 85 dB(A). Ehdoton ra<strong>ja</strong>-arvo, 87 dB(A) kuulonsuo<strong>ja</strong>inten sisäpuolelta mitattuna,<br />
vastaa melutasoa, jota ei saa työpaikalla ylittää.<br />
Melu vaikuttaa myös eläinten hyvinvointiin. Maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriön asetuksen<br />
(6EEO/2002) mukaan naudat eivät saa <strong>ja</strong>tkuvasti olla alttiina melulle, joka ylittää<br />
65 dB. (Louhelainen ym. 2004).<br />
Edellä mainittujen puutteiden johdosta pienkuormaintyöskentelyn työturvallisuutta<br />
<strong>ja</strong> terveellisyyttä lähdettiin tutkimaan <strong>TTS</strong> tutkimuksen luonnonvara-alalla (Työtehoseura<br />
ry). Hankkeessa oli yhteistyökumppanina Työterveyslaitos Kuopio, jonka osuutena<br />
oli selvittää tuotantotiloissa tapahtuvan pienkuormaintyöskentelyn aikaista kuljetta<strong>ja</strong>n<br />
melualtistumista sekä pakokaasun pienhiukkasten määrää tuotantorakennuksen ilmassa.<br />
Tähän raporttiin on kerätty yhteen tutkimustiloilta saadut tulokset, pienkuormainten<br />
käyttäjien omat kokemukset <strong>ja</strong> tiedot sekä tähänastinen ha<strong>ja</strong>llaan oleva tieto pienkuormainten<br />
käytön riskeistä <strong>ja</strong> turvallisessa käytössä huomioitavista asioista. Raportin on<br />
kirjoittanut pääosin tutki<strong>ja</strong> Markku Lätti <strong>TTS</strong> tutkimuksesta. Työnkäyttöosion (4.2.1)<br />
kirjoittamiseen on <strong>TTS</strong> tutkimuksesta osallistunut myös tutkimusagrologi Leila Waren<br />
<strong>ja</strong> lihasjännityskappaleen (4.10.4) on kirjoittanut työntutkimuksen tutkimuspäällikkö<br />
Veli-Matti Tuure. Työterveyslaitos Kuopiosta raportin kirjoittamiseen on osallistunut<br />
työhygieenikko Jukka Mäittälä, joka keskittyi pienkuormaintyöskentelyn terveysvaikutuksiin<br />
(4.10) pois lukien lihasjännitys. Hanketta rahoitti Maatalousyrittäjien eläkelaitos<br />
työ<strong>turvallisuus</strong>apurahallaan.<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 6
2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET<br />
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia <strong>ja</strong> mistä syistä johtuvia rekisteröityjä <strong>ja</strong><br />
rekisteröimättömiä tapaturmia sekä läheltä piti -tapaturmia maatiloilla sattuu pienkuormainten<br />
kanssa työskenneltäessä. Lisäksi selvitettiin muita terveysriskejä, pienkuormainten<br />
toiminnallisuutta, työnkäyttöä eläinten ruokinnassa <strong>ja</strong> mahdollisia riskipaikko<strong>ja</strong>,<br />
-tilanteita <strong>ja</strong> -olosuhteita maatilan eri töissä. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli lisätä<br />
viljelijöiden tietoisuutta pienkuormaintyöskentelyn riskeistä <strong>ja</strong> sitä kautta turvallisesta<br />
<strong>ja</strong> tehokkaasta pienkuormainten käytöstä.<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 7
3 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT<br />
3.1 Tutkimusaineisto<br />
Selvityksessä käytettiin aineistona Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) tuottamia<br />
niin kutsuttu<strong>ja</strong> Mata-aineisto<strong>ja</strong> vuosilta 1998–2005, joihin on tilastoitu maatalousyrittäjille<br />
sattuneet tapaturmat <strong>ja</strong> ammattitaudit. Kyseisenä a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>ksona maatalousyrittäjillä<br />
sattui tai ilmeni yhteensä 57 504 tapaturmaa <strong>ja</strong> ammattitautia.<br />
Aineistona käytettiin myös käyttäjähaastattelu<strong>ja</strong>, työnseurantaa (videointia), työntutkimusta<br />
<strong>ja</strong> pienhiukkas- sekä melumittauksia maatiloilla, tutkimusaihetta käsittelevää<br />
kir<strong>ja</strong>llisuutta <strong>ja</strong> sähköistä materiaalia <strong>ja</strong> pienkuormaintiloille tehtyä kirjekyselyä. Lisäksi<br />
aineistona käytettiin ulkotiloissa tehtyjä melu- <strong>ja</strong> lihasjännitysmittauksia pienkuormaintyöskentelyn<br />
yhteydessä.<br />
3.2 Tutkimusmenetelmät<br />
Tapaturmatilastoista etsittiin kaikki tapaturmat, joissa pienkuormain oli ollut osallisena.<br />
Tämä vaati tapaturmakuvausten läpikäyntiä, jotta yhtään pienkuormaintapaturmaa ei<br />
jäisi piiloon mahdollisten kir<strong>ja</strong>amisvirheiden takia. Rekisteröityjen tapaturmien perusteella<br />
tehtiin lineaarinen ennuste pienkuormaintapaturmien kehityksestä vuoteen 2010.<br />
Maatiloilla tehtävien haastattelujen <strong>ja</strong> työn aikaisten tutkimusten sekä käyttäjäkyselyn<br />
avulla kartoitettiin pienkuormainten käyttöä <strong>ja</strong> sen turvallisuutta maatilan eri<br />
töissä. Tilatutkimuksia tehtiin yhteensä kolmellatoista maatilalla. Tutkimustilojen yhteystiedot<br />
saatiin pienkuormainvalmistajilta <strong>ja</strong> pienkuormaimia myyviltä organisaatioilta.<br />
Aineistoa kerättiin kenttätietokoneella, strukturoidulla haastattelulla, video- <strong>ja</strong> digitaalikameralla<br />
sekä melu- <strong>ja</strong> pienhiukkasmittareilla.<br />
Videokuvauksen <strong>ja</strong> työn aikaisen seurannan perusteella pienkuormaimilla tehtävistä<br />
töistä tunnistettiin tapaturmavaarat työvaiheittain. Tunnistamisessa sovellettiin Työterveyslaitoksen<br />
laatimaa Työsuojelun tarkistuslistaa maatalouden työolojen kehittämiseen<br />
(Safety Check). Muun muassa olosuhteiden merkitystä pienkuormaintyöskentelyn työturvallisuuteen<br />
kartoitettiin havainnoimalla pienkuormaimella liikuttavien pintojen/<br />
alustojen ominaisuuksia <strong>ja</strong> kulkuväylien rakenteellisia ratkaisu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> mitto<strong>ja</strong>. Tapaturmavaaro<strong>ja</strong><br />
tunnistettiin myös pienkuormainten käyttäjille lähetetyn kyselyn vastauksista.<br />
Tutkimustiloilta tehtyjen tapaturmavaarakartoitusten ohessa tiloilta saatiin myös<br />
a<strong>ja</strong>nkäyttötutkimustiedot eläinten säilörehuruokinnan osalta. Työa<strong>ja</strong>ntutkimukset tehtiin<br />
tilakäynneillä <strong>ja</strong>tkuvana a<strong>ja</strong>nkäyttötutkimuksena KTP-kenttätietokoneella <strong>ja</strong> sitä täydennettiin<br />
videokuvauksella.<br />
Lisäksi tilatutkimuksissa arvioitiin pienkuormaimen merkitystä tuotantorakennuksen<br />
työympäristössä melun sekä pakokaasun pienhiukkasten lähteenä pienkuormaintyöskentelyn<br />
aikaisten mittausten avulla. Kuljetta<strong>ja</strong>n todellinen melualtistuminen mitattiin<br />
meluannosmittarilla (Larson Davis, Spark 706). Tuotantorakennusten ilman pienhiukkasten<br />
lukumääräpitoisuutta mitattiin kannettavalla, suoraan osoittavalla pienhiukkasmittalaitteella<br />
(TSI CPC 3007). Mittauksilla pyrittiin arvioimaan kuljetta<strong>ja</strong>n altistumista<br />
pakokaasun pienhiukkasille. Mittalaitetta ei ollut kokonsa puolesta kuitenkaan<br />
mahdollista kiinnittää kuljetta<strong>ja</strong>n hengitysvyöhykkeelle, joten mittaa<strong>ja</strong> kulki pienkuormaimen<br />
perässä tuotantorakennuksen sisätiloissa mittalaite kädessään. Mikäli pienkuormainta<br />
käytettiin ulkotiloissa, pääosin rehun hakemisessa ulkovarastosta, pienhiukkasten<br />
mittausta <strong>ja</strong>tkettiin sisätiloissa ruokintakäytävällä.<br />
Maatiloilla tuotantorakennuksissa tehtyjen melumittausten lisäksi koneenkäyttäjän<br />
altistumista melulle mitattiin myös <strong>TTS</strong>:n <strong>ja</strong> Koneviestin kesäkuussa 2006 yhdessä jär-<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 8
jestämän neljän runko-oh<strong>ja</strong>tun pienkuormaimen käyttöominaisuuksien testin yhteydessä.<br />
Testissä mitattiin runko-oh<strong>ja</strong>ttavien pienkuormaimien käyttöominaisuuksia erityyppisissä<br />
kuormaus-, kuljetus- <strong>ja</strong> siirtotehtävissä. Testi järjestettiin <strong>TTS</strong> koulutuksen käytössä<br />
olevalla maansiirtokaluston ajoharjoittelualueella Vihdissä. Testissä, johon sisältyi<br />
trukkilavojen siirtoa, soran kuormausta <strong>ja</strong> pyöröpaalien lastausta, mitattiin lisäksi myös<br />
koneenkäyttäjän epäkäslihaksen lihasjännitystä. Kaikki testiin kuuluvat työt tehtiin ulkona<br />
avoimella kentällä.<br />
Melualtistumista mitattiin Bruel & K<strong>ja</strong>er BZ7028 -meluannoskeräimen avulla kuljetta<strong>ja</strong>n<br />
korvan juurelta. Kaikissa kuormaimissa oli turvakaari <strong>ja</strong> kahdessa lisäksi ”aurinkokatto”<br />
– muuten oh<strong>ja</strong>amot olivat avoimia.<br />
Kuormaimen käyttäjän hartiaseudun lihasjännitystä mitattiin epäkäslihaksen vasemman<br />
<strong>ja</strong> oikean puolen yläkolmioon kiinnitettyjen pintaelektrodien <strong>ja</strong> ME3000P-<br />
EMG-analysaattorin avulla. Mittaukset toteutettiin keskiarvostettuina (0,1 s) mittauksina.<br />
Kunkin kuormaimen käytönaikainen lihasjännitysmittaus toteutettiin omana mittaus<strong>ja</strong>ksonaan.<br />
Tässä esitellyt tulokset perustuvat yhden koehenkilön mittauksiin yksillä<br />
(kaikkien kuormainten kohdalla samoilla) elektrodiasetuksilla. Jokaisen mittaus<strong>ja</strong>kson<br />
alussa lihasjännitystason (EMG-signaalin voimakkuuden) <strong>ja</strong> kuorman/voiman välinen<br />
yhteys kalibroitiin staattisella kuormalla. Tämä niin sanottu vakiointikoe suoritettiin siten,<br />
että koehenkilö kannatteli käsissään kahta 4,5 kg:n käsipainoa vaakasuorassa kädet<br />
eteenpäin ojennettuina. Vertailuarvoksi määritettiin 10 sekuntia kestäneen testirasituksen<br />
viiden keskimmäisen sekunnin keskiarvot kolmesta toistosta.<br />
Käyttäjäkysely tehtiin lähettämällä 703 pienkuormainta käyttävälle tilalle kirjekysely<br />
lokakuussa 2006. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää pienkuormainten käyttöön,<br />
käytön turvallisuuteen <strong>ja</strong> käytön oppimiseen liittyviä asioita. Kyselyn lähetys tapahtui<br />
maatalouslomituksen paikallisyksiköiden kautta, joilta (102 kpl) ensin tiedusteltiin niiden<br />
lomitusoikeudellisten tilojen määrää, joilla paikallisyksiköissä olevien tietojen perusteella<br />
on käytössään pienkuormain. Lähetettyyn tiedusteluun vastasi 65 paikallisyksikköä<br />
eli 64 % kaikista. Kaikkiaan tiloille lähetetyn kyselyn piiriin kuuluvia paikallisyksiköitä<br />
oli 24 kappaletta tasaisesti ympäri maata. Lähetettyyn kyselyyn vastasi 259<br />
maatilaa, jolloin vastausprosentiksi tuli 36,8 %. Kyselyllä saavutettiin noin 28 % kaikista<br />
pienkuormaimen omistavista lomitusoikeudellisista maatiloista <strong>ja</strong> niistä noin 10 %<br />
vastasi kyselyyn. Otosta voidaan siis pitää erittäin edustavana <strong>ja</strong> tuloksia yleistettävänä<br />
koko pienkuormaintilajoukkoon.<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 9
4 TULOKSET<br />
4.1 Pienkuormaimet yleistyvät maatiloilla<br />
Maatalouslomituksen paikallisyksiköihin lähetettyyn kyselyyn vastanneiden paikallisyksiköiden<br />
(64 kpl) alueella olevilla lomaoikeudellisilla maatiloilla oli syksyllä 2006<br />
pienkuormaimia käytössä yhteensä 1 616 kappaletta.<br />
Vastaamatta jättäneiden paikallisyksiköiden (38 kpl) alueella olevien pienkuormainten<br />
määrä arvioitiin käyttäen apuna vastanneiden paikallisyksiköiden alueella tiedossa<br />
olevien lomaoikeudellisten tilojen sekä niissä olevien pienkuormainten määrää.<br />
Näin saatiin keskimääräinen prosenttiosuus lomaoikeudellisista tiloista, joilla jo on<br />
pienkuormain. Vastaamatta jättäneiden paikallisyksiköiden lomaoikeudellisten tilojen<br />
määrä kerrottuna tällä prosenttiosuudella antoi pienkuormainten määräksi kyselyyn vastaamattomien<br />
paikallisyksiköiden alueella 832 kpl. Lomaoikeuden omaavien tilojen<br />
määrä paikallisyksiköittäin saatiin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta (Lahin 2007).<br />
Eli yhteensä maassamme oli syksyllä 2006 arviolta 2 448 lomaoikeudellista maatilaa,<br />
joilla oli käytössään pienkuormain (Kuva 1). Vuonna 2005 tilo<strong>ja</strong>, joilla oli lomaoikeus,<br />
oli yhteensä 23 008 kpl. Eli noin joka kymmenennellä niistä oli pienkuormain.<br />
<strong>Pienkuormainten</strong> todellinen määrä maatiloilla on kuitenkin jonkin verran suurempi<br />
kuin edellä esitetty arvio. Lomaoikeuden omaavien maatilojen lisäksi maassamme on<br />
runsaasti tilo<strong>ja</strong>, jotka eivät ole oikeutettu<strong>ja</strong> lomituspalveluihin. Nämä ovat pääasiassa<br />
kasvinviljelytilo<strong>ja</strong>. Niillä olevien pienkuormainten määrästä ei ole tietoa. Kaiken kaikkiaan<br />
MYEL-vakuutettu<strong>ja</strong> maatilataloutta harjoittavia yrityksiä oli maassamme vuonna<br />
2006 yhteensä 59 579 kpl (Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2007a).<br />
hankittu kpl/v<br />
400<br />
350<br />
300<br />
250<br />
200<br />
150<br />
100<br />
50<br />
0<br />
2500<br />
2000<br />
1500<br />
1000<br />
500<br />
0<br />
kertymä kpl<br />
1989<br />
1991<br />
1993<br />
1995<br />
1997<br />
1999<br />
2001<br />
2003<br />
2005<br />
hankintavuosi<br />
Kuva 1. Kyselyaineistoon poh<strong>ja</strong>utuva arvio vuosittain maatiloille hankittujen pienkuormainten<br />
määrästä kpl/v <strong>ja</strong> kertymä vuodesta 1989 vuoteen 2006 (vuoden 2006 osalta arvio<br />
va<strong>ja</strong>a johtuen kyselya<strong>ja</strong>nkohdasta). Sininen väri tarkoittaa vuosittaisia hankinto<strong>ja</strong> (vas.) <strong>ja</strong><br />
vihreä niiden yhteenlaskettua kertymää (oik.).<br />
Maatiloilla pienkuormainten pääkäyttäjiä ovat kuitenkin kotieläintilat <strong>ja</strong> niistä etenkin<br />
lypsykar<strong>ja</strong>tilat, joita kyselyyn vastanneissa oli 83 %. Eli kaikista pienkuormaintiloista<br />
noin 2 000 on lypsykar<strong>ja</strong>tilo<strong>ja</strong>. Vuonna 2005 kaikista lomitusoikeudellisista tiloista<br />
80 % oli lypsykar<strong>ja</strong>tilo<strong>ja</strong> (Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2007a). Kyselyn a<strong>ja</strong>nkohtana,<br />
loka-marraskuussa 2006 maassamme oli noin 14 000 lypsykar<strong>ja</strong>tilaa, joista siis noin<br />
joka seitsemännellä on käytössään pienkuormain. Kyselyn perusteella pienkuormaimen<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 10
hankkineilla lypsykar<strong>ja</strong>tiloilla oli lehmiä keskimäärin 31 kpl keskihajonnan ollessa 18<br />
lehmää (Kuva 2).<br />
Naudanlihantuottajia kyselyyn vastanneista oli noin 15 % eli kaikista pienkuormaintiloista<br />
noin va<strong>ja</strong>a 400 kpl. Lihakar<strong>ja</strong>tiloilla eläimiä oli keskimäärin 103 kpl keskihajonnan<br />
ollessa 62 kpl. Suurimmilla tiloilla lihakar<strong>ja</strong>a oli 300 kpl <strong>ja</strong> pienimmillä 25 kpl.<br />
Muutamia vastauksia tuli myös tiloilta, joissa tuotetaan välitysvasikoita, lampaantai<br />
vuohenlihaa, sian- tai villisianlihaa <strong>ja</strong>/tai porsaita, kananmunia, broilereita, turkiseläimiä<br />
sekä vil<strong>ja</strong>kasve<strong>ja</strong>. Myös muissa tuotantosuunnissa eläinmäärät vaihtelivat todella<br />
paljon.<br />
Peltoa (oma + vuokra) tiloilla oli keskimäärin 58 ha keskihajonnan ollessa 30 ha.<br />
Suurimmilla tiloilla peltoa oli 260 ha <strong>ja</strong> pienimmillä 14 ha. Eli kokonaisuudessaan voidaan<br />
sanoa, että pienkuormaajia on käytössä kaikissa tuotantosuunnissa <strong>ja</strong> kaiken kokoisilla<br />
tiloilla koneen monikäyttöisyydestä johtuen.<br />
kpl tilo<strong>ja</strong><br />
900<br />
800<br />
700<br />
600<br />
500<br />
400<br />
300<br />
200<br />
100<br />
0<br />
Kuva 3. Pienkuormain on yksi yleisimmistä karkearehun <strong>ja</strong>kolaitteista lypsykar<strong>ja</strong>tiloilla.<br />
Ruokinnan varajärjestelmäksi, lähinnä pihattoihin, pienkuormaimen on hankkinut noin neljä<br />
prosenttia pienkuormaintiloista. Joillakin uuden navetan rakentaneilla tiloilla kuormain<br />
on hankittu nuorkar<strong>ja</strong>n ruokintaan vanhan navetan puolelle. Kuva: Janne Karttunen<br />
Valmistajien työkonevalikoima onkin varsin laa<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kätevä viljelijä tekee joitain<br />
työkoneita helposti myös itse. Joka neljäs työkone onkin viljelijän itsensä valmistama.<br />
Helpoimmin näyttävät syntyvän kauhat <strong>ja</strong> talikot, puhdistuslevyt <strong>ja</strong> suursäkkinostimet.<br />
Ainakin osalla kuormainvalmistajista on myynnissä myös valmiita <strong>ja</strong> edullisia työlaitekehiä,<br />
joita voi sitten itse hitsata kiinni mihin tahansa laitteisiin, joita haluaa pienkuormaa<strong>ja</strong>lla<br />
käyttää. Esimerkiksi yksi kotimainen pienkuormainvalmista<strong>ja</strong> tarjoaa työlaitekehää<br />
noin 40 euron hintaan (Wathen ym. 2006). Pienkuormaimen monikäyttöisyys<br />
onkin ollut yksi tärkeä hankintakriteeri lähes puolelle kuormaimen hankkineista tiloista.<br />
Taulukko 1. Tehtyyn kyselyyn perustuva arvio pienkuormainten työkoneiden määrästä<br />
maatiloilla <strong>ja</strong> työkoneen omistavien tilojen osuus kaikista pienkuormaintiloista.<br />
pienkuormaintilo<strong>ja</strong><br />
Lisälaite kpl %<br />
rehupihti 2259 92,3<br />
sorakauha 1739 71,0<br />
trukkihaarukka 709 29,0<br />
lumikauha 510 20,8<br />
ruokintapöydän puhdistuslevy 378 15,4<br />
har<strong>ja</strong>laite 151 6,2<br />
lantatalikko 142 5,8<br />
rehuleikkuri 104 4,2<br />
ruohonleikkuri 85 3,5<br />
<strong>ja</strong>uhon<strong>ja</strong>kokauha 85 3,5<br />
suursäkkinostin 76 3,1<br />
aperehun<strong>ja</strong>kokauha 66 2,7<br />
kuivikekauha 57 2,3<br />
paalipihti 57 2,3<br />
minikaivuri 28 1,2<br />
paalipiikki 19 0,8<br />
puskulevy 19 0,8<br />
paalileikkuri 9 0,4<br />
lana 9 0,4<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 12
Pienkuormainta käytetään tiloilla lähes poikkeuksetta päivittäin. Vain noin neljä<br />
prosenttia tiloista ei käytä kuormainta joka päivä. Käyttöaika on keskimäärin noin tunti<br />
päivässä (hajonta puoli tuntia suuntaansa), mutta joukossa on tilo<strong>ja</strong>, joilla kuormain<br />
pyörii jopa neljä tuntia päivittäin. Yleisimmin kuormainta käytetään puolesta tunnista<br />
tuntiin.<br />
Noin 7 % pienkuormaintiloista käyttää kuormainta alle 100 h/v, 38 % tiloista 100–<br />
199 h/v, 27 % tiloista 200–299 h/v, 19 % tiloista 300–399 h/v, 4 % tiloista 400–499 h/v<br />
<strong>ja</strong> 5 % tiloista 500 h/v tai yli. Käytön määrä yleensä lisääntyy eläinmäärän kasvaessa<br />
(Kuva 4).<br />
100 %<br />
80 %<br />
60 %<br />
40 %<br />
20 %<br />
0 %<br />
4.2.1 Työnkäyttö säilörehuruokinnassa<br />
Tilakäyntien aikana pienkuormaimilla tehtiin pääasiassa säilörehun <strong>ja</strong>koa eläimille, joten<br />
riittävät työnkäyttötiedot saatiin vain tämän työn osalta. Täydelliset mittaustulokset<br />
säilörehuruokinnasta saatiin 11 tilalta. Työaikamittauksen tulokset sisältävät a<strong>ja</strong>t säilörehun<br />
ottamisesta pienkuormaimella, kuljettamisesta <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kamisesta sekä kuormaa<strong>ja</strong>n<br />
siirtymisajoihin kuluvista ajoista.<br />
Tutkimustilat <strong>ja</strong>ettiin kolmeen eri ryhmään sen mukaan oliko <strong>ja</strong>ettava säilörehu<br />
paaleissa, irtorehuna kasassa vai irrotettiinko se pienkuormaimella laakasiilosta. Rehupaalit<br />
oli tiloilla tuotu valmiiksi traktorilla välivarastoon, joten sen aika ei sisälly esitettäviin<br />
tuloksiin. Säilörehupaalista ruokkivia tilo<strong>ja</strong> oli neljä, niillä lehmiä oli keskimäärin<br />
35 <strong>ja</strong> nuorkar<strong>ja</strong>a 30. Kaksi navetoista oli tyypiltään parsinavetto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kaksi pihatto<strong>ja</strong>.<br />
Irtorehu oli myös valmiina välivarastossa tai ruokintapöydällä, jonne se oli siirretty<br />
joko rehuleikkurilla varustetulla traktorilla tai täyttöpurkaimella varustetusta rehutornista<br />
puhaltamalla. Irtorehua <strong>ja</strong>ettiin 4 tilalla, joilla oli lehmiä keskimäärin 40 <strong>ja</strong> nuorkar<strong>ja</strong>a<br />
28. Tässäkin ryhmässä kaksi navetoista oli tyypiltään parsinavetto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kaksi pihatto<strong>ja</strong>.<br />
Siilosta säilörehua pienkuormaimella irrotti <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>koi eläimille kolme tilaa, joilla lehmiä<br />
oli keskimäärin 26 kpl <strong>ja</strong> nuorkar<strong>ja</strong>a 15 kpl. Navetoista kaksi oli parsinavetoita <strong>ja</strong><br />
yksi yhdistetty combinavetta (lehmät lypsettiin parressa). Jaetun rehumäärän arvioinnissa<br />
käytettiin arvo<strong>ja</strong> 750 kg/paali, 30 kg/lehmä, 15 kg/hieho. Laskelmassa ilmoitetaan<br />
standardiaika <strong>ja</strong> suoritusa<strong>ja</strong>n työnmenekki.<br />
Standardiaika ilmoittaa, kuinka paljon aikaa kuluu tietyn työnosan tai työmäärän<br />
tekemiseen tietyllä menetelmällä. Standardia<strong>ja</strong>t tai niiden laskemiseksi tarvittava tietopoh<strong>ja</strong><br />
on määritetty useiden työntutkimusten perusteella. Tässä tutkimuksessa standardia<strong>ja</strong>t<br />
on määritetty min/100 kg <strong>ja</strong>ettua säilörehua.<br />
Taulukko 2.<br />
Pienkuormaimella tehdyn säilörehuruokinnan standardia<strong>ja</strong>t min/100 kg.<br />
Standardiaika min/100kg<br />
Työ säilörehu pyöröpaaleista säilörehu irtorehuna<br />
välivarastosta<br />
säilörehu suoraan<br />
laakasiilosta<br />
Säilörehun irrotus 0,32 0,13 0,30<br />
Siirtoajot (edestakainen, etäisyys<br />
15–25 m) 0,53 0,52 0,45<br />
Säilörehun <strong>ja</strong>kaminen 0,50 0,32 0,18<br />
Suoritusa<strong>ja</strong>n työnmenekki ilmaisee työsuoritukseen normaalijoutuisuudella kuluvan<br />
a<strong>ja</strong>n, johon on lisätty työn rasittavuuden vaatima elpymisaika sekä työssä tavanomaisia<br />
häiriöitä vastaava häiriölisä. Täten se kuvaa melko pelkistetysti "teholliseen"<br />
työhön kuluvaa aikaa. Suoritusa<strong>ja</strong>n työnmenekkiin sisältyy standardia<strong>ja</strong>n lisäksi elpymis-<br />
<strong>ja</strong> häiriölisä. Häiriö- <strong>ja</strong> elpymisprosentti lisätään koko työaikaan. Elpymislisäprosentti<br />
määräytyy lähinnä työn raskauden perusteella. Häiriöaika sisältää aikavarauksen<br />
työssä yleisesti esiintyville häiriöille <strong>ja</strong> niiden poistamiseen. Poikkeukselliset häiriöt,<br />
kuten esim. työkoneen rikkoontuminen on huomioitava erikseen. Tässä laskelmassa elpymisprosenttina<br />
on käytetty 8 % <strong>ja</strong> häiriöprosenttina 4 %.<br />
Taulukko 3.<br />
Pienkuormaimella tehdyn säilörehuruokinnan suoritusa<strong>ja</strong>n työnmenekki.<br />
Suoritusa<strong>ja</strong>n työnmenekki, minuuttia<br />
Jaettu rehumäärä/kerta säilörehu pyöröpaaleista säilörehu irtorehuna säilörehu laakasiilosta<br />
1000 kg 15,42 9,93 9,56<br />
1500 kg 20,51 14,76 14,20<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 14
4.3 Tapaturmat pienkuormaintyöskentelyssä<br />
Maatiloilla on sattunut 2000-luvulla vuosittain 10–20 rekisteröityä eli lääkärin hoitoa<br />
vaativaa tapaturmaa pienkuormaimia käytettäessä. Niiden määrä on valitettavasti koko<br />
a<strong>ja</strong>n kasvussa, kuten kuvasta 6 voidaan todeta. Tapaturmien määrän lisääntymiseen on<br />
yhtenä suurimmista syistä pienkuormainten määrän <strong>ja</strong>tkuva kasvu (Kuva 1).<br />
Rekisteröidyistä tapaturmista yli puolet (67 % vuonna 2004 <strong>ja</strong> 62 % vuonna 2005)<br />
sattuu eläinten ruokintaan liittyen. Vakavia, yli 31 vuorokauden sairaslomaan johtavia<br />
pienkuormaintapaturmia sattui esimerkiksi vuonna 2004 yhteensä 5 kpl <strong>ja</strong> vuonna 2005<br />
yhteensä 7 kpl.<br />
30<br />
25<br />
tapaturmia, kpl<br />
20<br />
15<br />
10<br />
5<br />
0<br />
1998<br />
1999<br />
2000<br />
2001<br />
2002<br />
2003<br />
2004<br />
2005<br />
2006<br />
2007<br />
2008<br />
2009<br />
2010<br />
Kuva 6. Maatiloilla sattuneet rekisteröidyt pienkuormaintapaturmat 1998–2005 (Maatalousyrittäjien<br />
eläkelaitos 2004 <strong>ja</strong> 2007b) <strong>ja</strong> niiden perusteella ennustettu tapaturmien kehitys<br />
vuoteen 2010.<br />
Rekisteröityjen tapaturmien lisäksi maatalousyrittäjille sattuu henkilövahinko<strong>ja</strong> aiheuttavia<br />
lieviä tapaturmia, joita ei käydä hoitamassa lääkärissä tai sairaalassa, vaan<br />
haavat <strong>ja</strong> kolhut hoidetaan ”kotikonstein”. Nämä eivät luonnollisesti näy tapaturmatilastoissa.<br />
Suutarisen (2003) mukaan tällaisten tapaturmien osuus kaikista sattuneista tapaturmista<br />
on noin 10–30 % luokkaa.<br />
Tällaisia tapaturmia on hankkeessa pienkuormaintiloille tehdyn kyselyn perusteella<br />
sattunut vuosina 1998–2006 arviolta lähes 400 kpl eli keskimäärin yli 40 vuosittain.<br />
Niiden osuus kaikista sattuneista pienkuormaintapaturmista on siis viime vuosina ollut<br />
todennäköisesti noin 70–80 % luokkaa. Osuus on samaa suuruusluokkaa, mitä Karttusen<br />
ym. (2006) esittämien vaaratilanteiden <strong>ja</strong> esine- tai omaisuusvahinkojen sekä mahdollisesti<br />
ei sairaanhoitoa vaatineiden lievien tapaturmien osuus kaikista maatalouden<br />
tapaturmista.<br />
Lisäksi maatiloilla sattuu erittäin paljon niin sanottu<strong>ja</strong> läheltä piti tapauksia, jotka<br />
olisivat hieman toisenlaisissa olosuhteissa tai huonommalla tuurilla voineet johtaa vakavaankin<br />
tapaturmaan (sairasloma yli 31 vrk) tai ääritapauksessa jopa kuolemaan esimerkiksi<br />
kuormaimen kaatuessa. Hankkeessa tehdyn kyselyn perusteella tällaisia läheltä<br />
piti tapauksia on ollut vuosina 1998–2006 yli 1 100 kpl eli yli 100 kpl vuosittain.<br />
Pelkästään kuormainten kaatumisia on sattunut tiloilla yli 300 kpl <strong>ja</strong> lähes kaatumisia<br />
yli 200 kpl (Taulukko 4). Siis maatiloilla on joka vuosi kaatunut lähes 40 pienkuormainta<br />
käytön aikana <strong>ja</strong> lisäksi kaatuminen on ollut erittäin lähellä yli 20 kertaa. Liian<br />
painavasta taakasta johtuvia kuormaimen perän yllättäviä nousu<strong>ja</strong> korkealle on sattunut<br />
yli 500 kpl <strong>ja</strong> näiden lisäksi perän nousun yhteydessä lähes 60 tapauksessa kuljetta<strong>ja</strong> on<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 15
lyönyt päänsä joko kattoon, ovenkarmiin, putkiin tai muuhun kulkuväylän yläpuolella<br />
olevaan esteeseen. Joka vuosi siis noin 7 pienkuormainkuljetta<strong>ja</strong>a kärsii onnekkaimmassa<br />
tapauksessa ainoastaan ankarasta päänsärystä.<br />
Kuormaimen vaarallisia keulan nousu<strong>ja</strong> ajettaessa luiskissa, joissa on ollut vaarana<br />
kaatua taaksepäin, on sattunut lähes 100 kpl. Lapset ovat olleet vaarassa jäädä kuormaimen<br />
alle tai töytäisemäksi noin 60 tapauksessa. Siis 7 tapauksessa vuodessa! Eläimiin<br />
on osuttu rehupiikeillä noin 40 kertaa. Erilaisiin esteisiin törmäämisiä vauhdissa on<br />
sattunut lähes 100 kpl. Lisäksi tulevat vielä vaaratilanteet muille sivullisille kuin lapsille,<br />
erilaiset kolhut <strong>ja</strong> raajojen puristumiset, vaaralliset lukitsemattoman työlaitteen irtoamiset<br />
työn aikana, pään kolhimiset matalalla oleviin maitoputkiin <strong>ja</strong> kuormainten palot<br />
(Taulukko 4).<br />
Todennäköisesti ainakin osa luvuista on vielä suurempia, sillä aina tällaisiin tapauksiin<br />
ei suhtauduta riittävän vakavasti, jolloin niitä ei myöskään ilmoiteta vaaratilanteina.<br />
Arviolta joka kolmannella pienkuormaintilalla on sattunut joko lievä henkilövahinkoon<br />
johtanut tapaturma tai läheltä piti tilanne ilman henkilövahinkoa. <strong>Pienkuormainten</strong><br />
käyttöön liittyvät tapaturmat <strong>ja</strong> läheltä piti tapaukset sattuvat yleisimmin rehun<br />
siirron, lannanpoiston, tavaroiden siirron <strong>ja</strong> koneen huollon/kor<strong>ja</strong>uksen aikana.<br />
Taulukko 4. Pienkuormaintiloille tehdyn kyselyn perusteella arvioidut ei henkilövahinkoon<br />
johtaneitten tapaturmien <strong>ja</strong> läheltä piti tilanteiden määrät pienkuormaintyöskentelyn<br />
yhteydessä vuodesta 1998 vuoteen 2006 (kuormaimen vaarallinen perän nousu sisältää<br />
myös siitä johtuneita kaatumisia <strong>ja</strong> lähes kaatumisia).<br />
kpl vuosina<br />
1998–2006<br />
keskimäärin<br />
kpl/v<br />
kuormaimen kaatuminen 324 36<br />
kuormaimen lähes kaatuminen 226 25<br />
kuormaimen vaarallinen perän nousu 531 59<br />
perän nousu + pään lyönti 59 7<br />
kuormaimen vaarallinen keulan nousu 88 10<br />
erilaiset kolhut/puristumiset 187 21<br />
törmäys esteeseen 88 10<br />
törmäys eläimeen 39 4<br />
lapsi vaarassa 59 7<br />
muu sivullinen vaarassa 29 3<br />
työlaitteen irtoaminen 29 3<br />
törmäys maitoputkiin 29 3<br />
tulipalo kuormaimessa 20 2<br />
Tapaturmista ei valitettavasti aina ole selvitty lääkäri-/sairaalakäynnillä tai säikähdyksellä,<br />
vaan myös kuolemantapauksia on pienkuormaintyöskentelyn yhteydessä sattunut.<br />
Esimerkiksi Yhdysvaltalaisilla maatiloilla sattuu vuosittain useita kuolemaan johtavia<br />
tapaturmia Bobcat-tyyppisiä pienkuormaimia käytettäessä (Iowa FACE Investigation<br />
Reports, CDC). Vuosina 1992–1997 sattui yhteensä 37 kuolemantapausta (Rautiainen<br />
2005).<br />
Suomessakin on jo sattunut pienkuormaimia käytettäessä useita kuolemaan johtaneita<br />
tapaturmia, joista ainakin kaksi maatiloilla (Karttunen 2005, Helsingin Sanomat<br />
2006). Nämä kohtalokkaat tapaturmat olisivat olleet mitä ilmeisimmin vältettävissä oikealla<br />
turvavarustuksella, kulkuväylien riskikohteiden tunnistamisella sekä turvallisilla<br />
työtavoilla <strong>ja</strong> käytännöillä.<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 16
4.4 Turvallisuus lähtee käyttäjästä<br />
Pienkuormaimet ovat vielä sen verran uusi asia maataloudessa, että turvalliset työskentelytavat<br />
sen kanssa eivät ole ehtineet vakiintua. Osaltaan tähän on syynä tiedon <strong>ja</strong> opastavan<br />
materiaalin ha<strong>ja</strong>naisuus tai suoranainen puute. Osaltaan syinä ovat asenteet <strong>ja</strong> vääränlainen<br />
ammattiylpeys. Aivan liian usein kuulee sanottavan: ”olen tehnyt konehommia<br />
30 vuotta <strong>ja</strong> ikinä ei mitään ole sattunut”. Kuitenkin vaaratilanteita <strong>ja</strong> pieniä tapaturmia<br />
on voinut tuon ”uran” aikana olla paljonkin.<br />
Suurimmat vaarat pienkuormaimilla työskenneltäessä ovat koneen kaatuminen liian<br />
suuren taakan, käännöksen tai alustan korkeuserojen/pettämisen takia <strong>ja</strong> perän yllättävä<br />
nousu raskaan taakan kanssa. Vaaratilanteita <strong>ja</strong> tapaturmia aiheuttavat myös nostetun<br />
taakan tai lukitsemattoman työkoneen putoaminen kuljetta<strong>ja</strong>n päälle tai ajettaessa kuormaimen<br />
eteen <strong>ja</strong> sivullisen läsnäolo koneen työskentelyalueella (Taulukko 2).<br />
<strong>Pienkuormainten</strong> raideleveydet ovat melko kapeita, joten ne saa kaatumaan melko<br />
helposti varsinkin raskaan taakan kanssa käännettäessä, mutta myös ajettaessa luiskissa,<br />
pyörän pudotessa esim. suurempaan monttuun tai o<strong>ja</strong>n/kaivannon reunan pettäessä.<br />
Kuormainten kaatumisia sattuukin valitettavan paljon. Usein niistä selvitään säikähdyksellä,<br />
mutta valitettavasti ei aina.<br />
Kuva 7. Siirtyminen pienkuormaimella sisätiloista ulos <strong>ja</strong> päinvastoin esimerkiksi rehua siilosta<br />
haettaessa saattaa etenkin talvella aiheuttaa yllätyksiä. Lattian jäätyminen liukkaaksi<br />
oviaukon kohdalla tai muut mahdolliset lämpimän <strong>ja</strong> kylmän ilman vaihtelun alaisuudessa<br />
olevat kohdat (mm. luiskat) kannattaa tiedostaa. Rutiininomainen, joka päivä tehtävä työ<br />
saattaa aiheuttaa herpaantumista varovaisuudessa <strong>ja</strong> tällaiseen paikkaan tullaan liian suurella<br />
nopeudella. Seurauksena voi olla törmäys johonkin tai jopa koneen kaatuminen. Silmälasien<br />
huurtuminen voi myös aiheuttaa vaaratilanteen, mikä kannattaa ottaa huomioon.<br />
Kuva: Markku Lätti<br />
Kuormaimen kaatumisista lähes puolet (46 %) sattuu runko-oh<strong>ja</strong>ttaville, vaikka<br />
niiden osuus kokonaiskuormainkannasta on vain runsas neljännes (29 %). Korkeampi<br />
painopiste <strong>ja</strong> taakan kuljetus käännöksissä voivat olla syitä tähän. Painopistettä voi hieman<br />
madaltaa <strong>ja</strong> samalla koneen vakautta parantaa käyttämällä takapaino<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>/tai täyttämällä<br />
renkaat suolavedellä. Kiertyvä runkonivel olisi tarpeellinen ylitettäessä epätasaisuuksia<br />
<strong>ja</strong> ajettaessa kynnysten yli vinottain, jotta vakaus säilyy. Silloin tosin kuorman<br />
kanssa saattaa tulla ongelmia, kun raskas peräpää ei olekaan ”vastapainona” pitämässä<br />
konetta vakaana.<br />
Monesti kaatumisten taustalla on myös liian suuri tilannenopeus. Etenkin ensimmäisen<br />
kuormaimen hankkineiden kannattaa opetella sen käyttö korostetun rauhallisesti<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 17
<strong>ja</strong> kokemuksen myötä sitten nostaa työskentelynopeutta. Kokemuksen karttuessa <strong>ja</strong> työn<br />
tultua rutiininomaiseksi ei kannata kuitenkaan ryhtyä ottamaan turhia riskejä, vaikka itsestä<br />
tuntuukin, että koneen hallitsee. Maltti <strong>ja</strong> harkinta ovat tärkeimmät takeet turvalliselle<br />
työskentelylle.<br />
Turvakaari tai -oh<strong>ja</strong>amo yhdessä turvavyön käytön kanssa estäisi suurimman osan<br />
alle jäämisistä koneen kaatuessa, mutta monikaan tila ei sellaisia kuormaimeensa ole<br />
hankkinut. Vain noin 16 prosentissa maatiloilla käytössä olevista pienkuormaimista on<br />
joko turvakaari tai -oh<strong>ja</strong>amo. Ja osa näistäkin on sen poistanut. Syinä tähän on ollut kaaren/oh<strong>ja</strong>amon<br />
ottaminen kiinni mataliin osiin työskentelytiloissa, kuten esimerkiksi<br />
oven yläkarmeihin, maitoputkiin jne. Vain joka viidennessä kuormaimen kaatumistapauksessa<br />
kuormain on varustettu turvakaarella tai -oh<strong>ja</strong>amolla.<br />
Taittuva turvakaari, jonka saa tarvittaessa käännettyä alas työskenneltäessä tällaisissa<br />
kohteissa, olisi tervetullut lisä(vakio)varuste kaikkiin markkinoilla oleviin malleihin,<br />
joissa turvakaarta käytetään tai voi käyttää. Tällä hetkellä sellainen on ainakin yhden<br />
valmista<strong>ja</strong>n kuormaimissa.<br />
Myös turvavyön käyttö, jos kuormaimessa sellainen on, olisi ainakin joissain töissä<br />
aiheellista. Tällä hetkellä vain joka kymmenennessä maatiloilla käytössä olevassa pienkuormaimessa<br />
on turvavyö. Kaiken lisäksi kaksi kolmesta viljelijästä ei käytä turvavyötä<br />
ollenkaan, vaikka se varustukseen kuuluu. Kuitenkin törmäyksissä, esimerkiksi<br />
lumikauhan ottaessa yllättäen kiinni johonkin kiinteään, turvavyö estää lentämästä päin<br />
oh<strong>ja</strong>amon etureunaa. Samoin koneen kaatuessa vyö pitää kuljetta<strong>ja</strong>n kiinni penkissä.<br />
Ilman turvakaarta tai -kehikkoa turvavyön käyttäminen on kuitenkin kiellettyä.<br />
Kaatumistilanteessa pysyt kyllä kyydissä, mutta jäät varmasti alle. Osa valmistajista<br />
kieltää suoraan turvavyön käytön, jos kuormainta ei ole varustettu ROPS (roll-over protection<br />
system) suo<strong>ja</strong>rakenteella.<br />
Kuva 8. Maatiloilla on jonkin verran käytössä maanrakennuspuolelta käytettynä ostettu<strong>ja</strong><br />
80–90-luvun Bobcat-tyyppisiä pienkuormaimia. Niissä puomin liikkumiseen oh<strong>ja</strong>amoon<br />
nousun <strong>ja</strong> sieltä poistumisen yhteydessä liittyvät turvajärjestelmät koneen ollessa käynnissä<br />
ovat usein puutteellisia tai epäkunnossa. Asiaan kannattaa suhtautua ”kuolemanvakavasti”.<br />
Kuvan pienkuormain ei liity asiaan. Kuva: Janne Karttunen<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 18
Bobcat-tyyppisissä pienkuormaajissa on yleensä turvaoh<strong>ja</strong>amon lisäksi kuljetta<strong>ja</strong>n<br />
eteen laskettava ”turvakaari”, turvavyö <strong>ja</strong> istuintunnistin. Ne on usein kytketty sähköjärjestelmään<br />
siten, että koneen käyttö estyy, jos turvakaarta tai -vyötä ei käytetä tai istuimella<br />
ei istuta. Näitä turvajärjestelmiä ei saa ikinä ohittaa <strong>ja</strong> epäkuntoon mennessään ne<br />
pitää kor<strong>ja</strong>ta heti. Tämän tyyppisissä kuormaajissa pitää muutenkin välttää oh<strong>ja</strong>amoon<br />
menoa <strong>ja</strong> sieltä poistumista koneen ollessa käynnissä <strong>ja</strong> puomin ollessa ylhäällä. Pohjois-Amerikassa<br />
on edellä mainituista syistä menehtynyt runsaasti viljelijöitä <strong>ja</strong> maataloustyöntekijöitä<br />
puomin <strong>ja</strong> rungon väliin (Iowa FACE Investigation Reports, CDC).<br />
Jotkut kuormaimet on varustettu erillisellä lukkokatkaisi<strong>ja</strong>lla, joka lukitsee käynnissä<br />
olevan kuormaimen hydraulitoiminnat kun turvakaari nostetaan ylös. Hydrauliikan<br />
uudelleen toimiminen vaatii turvakaaren laskun <strong>ja</strong> sähköisen kuittauksen. Silti täytyy<br />
muistaa, että tekniikka voi yhtäkkiä mennäkin epäkuntoon, jolloin puomin <strong>ja</strong> rungon väliin<br />
puristumisen vaara on olemassa.<br />
Kuva 9. Työkoneen lukitus on aina käytävä tekemässä, vaikka se joskus esimerkiksi työkonetta<br />
siirrettäessä tuntuisikin turhalta. Näin siitä tulee automaatio, kuten turvavyön<br />
käytöstä autossa. Lukitsematta jäänyt työkone voi puomia nostettaessa tai työkonetta kallistettaessa<br />
irrota yläkiinnikkeistään, jolloin se mahdollisine kuormineen tippuu alas. Pahimmassa<br />
tapauksessa se voi pudota tai liukua puomia pitkin kuljetta<strong>ja</strong>n päälle. Ajettaessa<br />
maaston epätasaisuus taas voi aiheuttaa lukitsemattoman työkoneen tippumisen kuormaimen<br />
eteen, jolloin materiaalivahingot ovat todennäköisiä <strong>ja</strong> kuormaimen kaatuminenkin<br />
mahdollista. Kuva: Markku Lätti<br />
4.5 Pienkuormain on pienkuormain!<br />
Kynnykset, lattian tasoerot <strong>ja</strong> esimerkiksi kulkuväylillä olevat rehukasat saavat helposti<br />
taakkaa kuljettavan kuormaimen perän pomppaamaan ilmaan, jolloin kuljetta<strong>ja</strong> on vaarassa.<br />
Samoin voi käydä raskasta taakkaa kuljettavan kuormaimen vauhdin hidastuessa<br />
nopeasti. 79 prosentilla pienkuormaintiloista matalin kulkuväylä, josta pienkuormaimella<br />
kuljetaan on 200 cm tai alle, 37 prosentilla alle 180 cm <strong>ja</strong> noin 6 prosentilla alle 160<br />
cm. Jos <strong>ja</strong> kun tällaisia kulkuväyliä kuitenkin käytetään, on oltava erityisen varovainen.<br />
Hankkeessa tehtyyn kyselyyn vastanneista päänsä johonkin kuormaimen perän<br />
nousun johdosta lyöneistä kaikilla matalin kulkuväylä oli alle 200 cm. Kahdella kolmasosalla<br />
näistä tiloista jouduttiin varomaan matalia oviaukko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> puolella matalalla<br />
olevia maitoputkia. Pään lyöminen voimalla matalaan kattoon, maitoputkeen tai oven<br />
yläkarmiin koneen samalla liikkuessa voi olla kohtalokasta. Tästä on valitettavasti<br />
maassamme jo ”esimerkkejä”. Pahimmassa tapauksessa seurauksena on kuolema.<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 19
Kuva 10. Matalat kohdat, kuten maitoputket, oviaukot <strong>ja</strong> muut sellaiset, joihin on vaarana<br />
kuormaimella normaalisti ajettaessa lyödä päänsä, kannattaa merkitä esimerkiksi näkyvällä<br />
varoitustarralla. Joka päivä tehty työ ”sokeuttaa” vaaroille, jolloin vaaranpaikan tekeminen<br />
näkyväksi auttaa muistamaan siitä paremmin. Kuva: Markku Lätti<br />
Samanlaista varovaisuutta on toki noudatettava korkeammillakin kulkuväylillä, sillä<br />
perän noustessa kuljetta<strong>ja</strong>n pää voi kohota reilusti yli kahden metrin korkeuteen. Liukuoh<strong>ja</strong>ttavien<br />
istuinkorkeudet ovat 90–100 cm <strong>ja</strong> runko-oh<strong>ja</strong>ttavien 100–125 cm, joten<br />
pää on jo valmiiksi noin kahden metrin korkeudella. Joka kolmannella pienkuormaintilalla<br />
joudutaankin varomaan matalalla olevia maitoputkia <strong>ja</strong> joka viidennellä tilalla matalia<br />
oviaukko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kynnyksiä. Jos kynnykset kulkuväylillä eivät ole aivan välttämättömiä<br />
esimerkiksi tuotantorakennuksen lämpötalouden tai ilmanvaihdon toimivuuden<br />
kannalta, niin ne kannattaa poistaa. Sellaisissakin paikoissa, joissa kynnys on lähinnä<br />
estämässä ilmanvirtausta, voidaan käyttää esimerkiksi kumilistaa kynnyksen asemesta.<br />
Yleisesti maatilakäytössä olevien turvakaarettomien pienkuormainten korkeudet<br />
vaihtelevat 120 cm:stä 140 cm:iin, turvakaaren kanssa 170 cm:stä 231 cm:iin <strong>ja</strong> pääasiassa<br />
teollisuuskäyttöön tarkoitettujen Bobcat-tyyppisten pienkuormainten korkeudet<br />
yleisesti 180 cm:stä 210 cm:iin.<br />
muita ihmisiä<br />
seiniä, oviaukko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kalusteita<br />
eläimiä<br />
kynnyksiä<br />
matalia oviaukko<strong>ja</strong><br />
matalalla olevia maitoputkia<br />
0 10 20 30 40 50 60<br />
% pienkuormaintiloista<br />
Kuva 11. Tuotantorakennuksissa tapahtuvan pienkuormaintyöskentelyn yhteydessä tiloilla<br />
varottavia asioita.<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 20
Raskaita taakko<strong>ja</strong> pitääkin aina kuljettaa mahdollisimman alhaalla, jotta perä ei<br />
pääse yhtäkkiä pomppaamaan ylös. Joissakin tapauksissa perän kohotessa turvakaaresta<br />
olisi hyötyä, mutta esimerkiksi oviaukosta kuljettaessa tai maitoputken kohdalla sekään<br />
ei välttämättä estä vamman syntymistä. Kuljetta<strong>ja</strong>n takana oleva turvakaari estää kyllä<br />
pään lyömisen kattoon, mutta ei välttämättä kattoa matalammalla oleviin kohteisiin.<br />
Kuljetta<strong>ja</strong>n edessä oleva turvakaari taas ei estä sitäkään, ellei se ole taivutettu taakse<br />
”katoksi”. Takaa eteenpäin kaartuva turvakaari suo<strong>ja</strong>a kattokosketuksilta <strong>ja</strong> litistymisiltä<br />
oven yläkarmin <strong>ja</strong> koneen väliin, mutta sekään ei suo<strong>ja</strong>a törmäyksiltä putkistoihin.<br />
Neljä- tai kolmipilarinen turvakehikko suo<strong>ja</strong>a hyvin kaikissa tällaisissa tilanteissa, mutta<br />
ahtaissa tiloissa niiden käyttö tosin on valitettavasti ra<strong>ja</strong>llista, kuten myös tavallisten<br />
turvakaarien käyttö.<br />
Kuva 12. Jos kuormain ei <strong>ja</strong>ksa nostaa taakkaa kunnolla tai perä nousee taakan painosta ilmaan,<br />
on taakkaa pienennettävä tai työ hoidettava traktorin etukuormaa<strong>ja</strong>lla. Ihmisten<br />
käyttäminen vastapainoina aiheuttaa aina vaaratilanteen. Kannattaa muistaa, että pienkuormain<br />
on nimensä mukaisesti tarkoitettu pienimuotoisiin töihin eli sillä ei kannata yrittää<br />
tehdä traktorin suorituskykyä vaativia töitä. Kuva: Markku Lätti<br />
Raskaitten taakkojen kanssa ajettaessa ”mäkeä” ylös tai alas kannattaa edetä keula<br />
ylämäen suuntaan, jolloin perä ei pääse niin helposti nousemaan. Lisäksi kannattaa<br />
muistaa, että perä tulee myös vauhdilla alas, kun taakkaa vaistomaisesti lasketaan, jolloin<br />
selkä voi joutua koville.<br />
Ilman työkonetta etuperin ramppia tai ajosiltaa ylös ajettaessa taas täytyy muistaa,<br />
että keula on silloin erittäin kevyt <strong>ja</strong> pomppaa herkästi ilmaan esimerkiksi kynnyksen<br />
kohdalla. Alaspäin takaperin mentäessä taas äkillinen pysähdys kaataa kuormaimen<br />
herkästi taaksepäin.<br />
Taakkojen nostot on aina tehtävä kuormaimen ollessa suorassa. Kuormaimella ei<br />
myöskään saa koskaan ottaa liian suurta taakkaa ylhäältä, esimerkiksi perävaunun lavalta,<br />
hyllyltä tai paalipinosta. Silloin kaatumisvaara on erittäin suuri. Varsinkin, jos kuormaus<br />
tehdään vielä koneen ollessa vinossa nostokohteeseen nähden, jolloin sen paino<br />
suuntautuu sivuun koneen keskilin<strong>ja</strong>sta. Samoin raskasta taakkaa ei koskaan pidä nostaa<br />
runko-oh<strong>ja</strong>ttavan kuormaimen ollessa linkussa.<br />
Joillakin valmistajilla on ainakin uusimmissa malleissa niin sanottu kuormahälytys<br />
<strong>ja</strong> sellaisen soisi tulevan käyttöön myös muiden valmistajien koneissa. Kuormahälytys<br />
varoittaa kuljetta<strong>ja</strong>a varoitusvalolla <strong>ja</strong> äänimerkillä, kun kuormain on vaarassa kaatua<br />
etuakselinsa ympäri. Tällöin taakkaa on pienennettävä.<br />
Perän vakautta raskaita taakko<strong>ja</strong> siirreltäessä voidaan parantaa myös käyttämällä lisäpaino<strong>ja</strong><br />
takana. Niitä voi joko ostaa tai sitten tehdä itse, kunhan vain varmistetaan nii-<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 21
den kiinnipysyminen pienkuormaintyöskentelyn aikana. Lisäpainot pienkuormaimeen<br />
on hankittu tai tehty vain joka kolmannella tilalla Yksi keino lisätä koneen perän vakautta<br />
on täyttää takarenkaat suolavedellä.<br />
Täytyy kuitenkin muistaa, että pienkuormaimen suorituskyky ei ole lähellekään<br />
keskiverto traktorin luokkaa. Suurempaa suorituskykyä vaativat tehtävät onkin syytä<br />
suosiolla tehdä traktorilla jo turvallisuuden takia.<br />
Pienimuotoisissa töissä, joissa joutuu useasti poistumaan oh<strong>ja</strong>amosta <strong>ja</strong> menemään<br />
takaisin, on pienkuormain todennäköisesti turvallisempi kuin traktori, sillä pääosa traktoritapaturmista<br />
sattuu juuri oh<strong>ja</strong>amosta poistuttaessa tai sinne noustessa. Pienkuormaimissakin<br />
on toki muistettava huolehtia oh<strong>ja</strong>amoon nousukohtien pitävyydestä <strong>ja</strong><br />
puhtaudesta, jotta <strong>ja</strong>lka ei lipeä. Jonkin verran sattuu pieniä kolhu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kaatumisten aiheuttamia<br />
vammo<strong>ja</strong>, kun nousukohdan pitoalue on kulunut sileälle raudalle. Niin sanotut<br />
pitotarrat kannattaakin uusia niiden mennessä huonoksi.<br />
4.6 Pienkuormain <strong>ja</strong> sivulliset<br />
<strong>Pienkuormainten</strong> liikkeet ovat nopeita etenkin tottumattomilla käyttäjillä, joten sivullisten<br />
on syytä pysyä riittävän kaukana koneesta. Joka viidennellä tilalla joudutaan varomaan<br />
muita ihmisiä pienkuormaintyöskentelyn aikana. Etenkin liukuoh<strong>ja</strong>ttavien kuormainten<br />
liikkeet voivat olla äkkinäisiä <strong>ja</strong> yllättäviä sivullisille. Muutenkaan kuormaimen<br />
työskentelyalueella ei kannata oleskella, etenkään lasten. Asia kannattaakin tehdä<br />
riittävän selväksi lapsille.<br />
Ohjeista huolimatta lapset saattavat kuitenkin ilmestyä yhtäkkiä koneen eteen tai<br />
taakse, joten tarkkana kannattaa aina olla. Ylös nostettu puomi haittaa jonkin verran näkyvyyttä<br />
eteenpäin, mikä kannattaa ottaa huomioon vauhdissa <strong>ja</strong> ympäristön tarkempana<br />
tarkkailuna.<br />
Kuva 13. Joka neljäs käyttäjä ilmoittaa kokeneensa hankalia työasento<strong>ja</strong> pienkuormaintyöskentelyn<br />
aikana. Hankalia työasento<strong>ja</strong> esiintyi enemmän runko-oh<strong>ja</strong>ttavien kuormainten<br />
kanssa työskennellessä (35 % ↔ 21 %). Taustapeileillä kääntyilyä voi yrittää vähentää,<br />
jos niitä saa kiinnitettyä järkeviin paikkoihin. Turvallisuuden vuoksi kannattaa kuitenkin<br />
katsoa aina kuormaimen menosuuntaan, vaikka peruutettaessa niskassa voi vähän tuntuakin.<br />
Kuva: Markku Lätti<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 22
Kuva 14. Kuljetta<strong>ja</strong>n on oltava koko a<strong>ja</strong>n tarkkana työskentelyalueelle tulevien sivullisten<br />
varalta. Kuormaimen liikkeet ovat usein nopeita <strong>ja</strong> varsinkaan lapset eivät niitä osaa aina<br />
ennakoida. Kuva: Markku Lätti<br />
Jos työtehtävään osallistuu useampia henkilöitä, kannattaa sopia käsimerkit joilla<br />
viestitään toisille koneen ollessa käynnissä. Näin helpotetaan esimerkiksi tarkkuutta<br />
vaativissa nosto-/siirtotöissä työn onnistumista <strong>ja</strong> parannetaan työntekijöiden työturvallisuutta.<br />
Äänimerkillä <strong>ja</strong> valojen vilkuttamisella voi kiinnittää lähellä olevien huomion,<br />
jotta nämä tietävät varoa kuormainta.<br />
On myös syytä muistaa, että kuormaimella ei saa ikinä kuljettaa tai nostaa muita<br />
henkilöitä tai käyttää kuormaimen ylösnostettua työlaitetta työskentelytelineenä.<br />
Kuva 15. Kuormaimilla tehdään työtä myös heikossa valaistuksessa tai pimeässä (1/4 tiloista),<br />
jolloin on erityisesti tarkkailtava ympäristöä. Kuormainten valaistukseen on kiinnitettävä<br />
huomiota, sillä lähes 60 prosentissa kuormaimista valaistus koetaan huonoksi. Noin<br />
15 prosenttia tiloista onkin asentanut itse lisävalo<strong>ja</strong> kuormaimiin riittävän valaistustehon<br />
varmistamiseksi. Asia kannattaisi laittaa kuntoon jo konetta ostettaessa. Kuva: Markku<br />
Lätti<br />
Rehupihdeillä rehua <strong>ja</strong>ettaessa on varottava myös eläimiä, jotka tottuvat nopeasti<br />
kuormaimeen <strong>ja</strong> hamuavat rehua liikkuvan koneen pihdeistä. Tiedossa on tapaus, jossa<br />
yli-innokkaan lehmän lypsyt loppuivat rehupihdin piikkien osuttua vauhdilla päähän.<br />
Lähes 40 prosenttia pienkuormaintiloista ilmoitti joutuvansa varomaan eläimiä työskentelyn<br />
aikana.<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 23
Silloin kun kuormainta ei käytetä, se kannattaa pysäköidä tasaiselle alustalle, kytkeä<br />
käsi<strong>ja</strong>rru päälle <strong>ja</strong> laskea työkone aina alas. Jos työkone jätetään ylös, voivat sivulliset,<br />
myös kuljetta<strong>ja</strong> itse, kolhia itseään siihen. Pahimmassa tapauksessa rehupiikit osuvat<br />
silmään tai lapsi laskee leikkiessään puomin sormillensa tai toisen lapsen päälle.<br />
Myös virta-avain tai päävirtakytkin kannattaa ottaa pois koneesta kun työskentely sillä<br />
lopetetaan, jotta varsinkaan lapset eivät pääse käyttämään sitä luvatta. Käynnissä olevaa<br />
konetta ei myöskään saa jättää valvomatta, jos tilalla on lapsia.<br />
Pienkuormaimia käytetään myös muualla kuin tilakeskuksessa, jolloin ne vaativat<br />
useimmiten erillisen kuljetuksen työkohteeseen. 12 % tiloista kuljettaakin kuormainta<br />
perävaunun lavalla työpisteestä toiseen. Kuljetuksen aikana on huolehdittava kuormaimen<br />
oikeaoppisesta sidonnasta perävaunuun, jotta sivullisille tielläliikkujille ei aiheudu<br />
vaaraa.<br />
4.7 Palo<strong>turvallisuus</strong><br />
Pienkuormaimia säilytetään talvella yleensä lämpimässä tilassa (78 % pienkuormaintiloista).<br />
Säilytys tapahtuu yleensä tuotantorakennuksessa, monesti rehuladon puolella tai<br />
talvella lämpimällä puolella esimerkiksi rehun välivarastossa. Silloin sen käyttöönotto<br />
on vaivatonta niin tuotantorakennuksen sisällä tehtäviin kuin pieniin tuotantorakennuksen<br />
ulkopuolella tehtäviin töihinkin, joihin muuten tarvittaisiin esimerkiksi traktoria.<br />
Kovilla pakkasilla ulkona tai kylmässä tallissa olevan traktorin käynnistäminen kun ei<br />
ole herkkua, vaikka sitä olisi lämmitettykin.<br />
Pienkuormaimesta alkanut tulipalo on jo tuhonnut useita tuotantorakennuksia kokonaan<br />
karjoineen päivineen, joten kuormainten paloturvallisuuteen on syytä suhtautua<br />
vakavasti. Muun muassa vakuutusyhtiö Tapiola on korvannut kahden viime vuoden aikana<br />
maatilavakuutuksen perusteella ainakin kolme pienkuormaimista alkanutta paloa,<br />
joissa tuotantorakennus irtaimistoineen on tuhoutunut täysin (Parikka 2007).<br />
Kuva 16. Jos kuormaimessa on päävirtakytkin, on sitä myös syytä käyttää. Päävirtakytkimen<br />
asentaminen kuormaimiin, jossa sitä ei ole, on suositeltavaa. Näin pienennetään suurtuhon<br />
riskiä. Kuva: Markku Lätti<br />
Kuormaimen syttymisriskiä voidaan pienentää käyttämällä koneessa olevaa päävirtakytkintä,<br />
jos sellainen varustukseen kuuluu. Oikosulku esimerkiksi yöllä, koneen ollessa<br />
sisällä tuotantorakennuksessa voi johtaa tuhoisiin seurauksiin. Syttymisriskiä voidaan<br />
pienentää myös muilla keinoilla. Moottoritila kannattaa pitää puhtaana sinne kertyvästä<br />
pölystä, oljista <strong>ja</strong> rehunkappaleista. Kuuman pakosar<strong>ja</strong>n päälle kertynyt lika on<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 24
hyvää sytykettä. Samoin kannattaa tarkistaa, ettei mikään hankaa akunnapoihin. Hiertynyt<br />
hydrauliletku on joissakin malleissa tulipalo<strong>ja</strong> jo aiheuttanut. Tällaisissa tapauksissa<br />
edes päävirtakytkin ei estä oikosulkua.<br />
Myös tankkauksessa kannattaa olla tarkkana <strong>ja</strong> se onkin hyvä tehdä aina tuotantorakennuksen<br />
ulkopuolella. Kuormain kannattaa tankata aina käytön jälkeen, jotta kondensiovettä<br />
ei ala kertymään polttoainesäiliöön. Kuitenkin bensiinimoottorilla varustetuissa<br />
kuormaimissa tankkaus kannattaa tehdä vasta koneen hieman jäähdyttyä. Monessa<br />
mallissa pakoputki on lähellä tankkausaukkoa <strong>ja</strong> bensan loiskahtaminen kuumalle<br />
pakoputkelle aiheuttaa vaaratilanteen. Tiloilla olevista kuormaimista reilu 2/3 (71 %) on<br />
dieselkäyttöisiä <strong>ja</strong> va<strong>ja</strong>a kolmannes (29 %) bensakäyttöisiä.<br />
4.8 Kuormaintyypin valinta<br />
Pienkuormaimen hankintaa harkitsevilla tiloilla kannattaa tarkkaan miettiä sen tulevat<br />
käyttökohteet. Kun tarvitaan suurempaa nostovoimaa <strong>ja</strong> kaatokuormia <strong>ja</strong> konetta käytetään<br />
runsaasti tuotantorakennuksen sisällä tapahtuvan työskentelyn lisäksi myös ulkotiloissa,<br />
on järkevin valinta monesti runko-oh<strong>ja</strong>ttu pienkuormain tai Bobcat-tyyppinen<br />
pienkuormain. Jos taas kuormainta käytetään vain tuotantorakennuksen sisällä kovilla<br />
alustoilla lähinnä ruokintaan, voi valinta kallistua pienempään liukuoh<strong>ja</strong>ttavaan. Yksi<br />
tärkeimmistä valintaperusteista on yleensä tilat, joissa pienkuormainta käytetään.<br />
Noin 40 prosentilla tiloista kapein kulkuväylä, josta pienkuormaimella kuljetaan on<br />
alle 120 cm <strong>ja</strong> noin 6 prosentilla alle 100 cm. Yleisesti maatilakäytössä olevien pienkuormainten<br />
leveydet vaihtelevat 85 cm:stä 127 cm:iin <strong>ja</strong> pääasiassa teollisuuskäyttöön<br />
tarkoitettujen Bobcat-tyyppisten pienkuormainten leveydet 110 cm:stä aina 200 cm:iin.<br />
Hankintaa miettiessä kannattaa tarkkaan mittailla oman tuotantorakennuksen kulkuväylien<br />
mitat <strong>ja</strong> samalla tarkastella harkittavien koneiden mitto<strong>ja</strong>. Kannattaa myös muistaa,<br />
että osassa runko-oh<strong>ja</strong>ttavia kuormaimia kuljetta<strong>ja</strong>n istuin kulkee käännöksissä<br />
ulompana kuin koneen pyörät. Ahtaissa tiloissa, joissa joutuu tekemään käännöksiä, istuinosa<br />
voi siis ottaakin kiinni seiniin tai kalusteisiin.<br />
Kuva 17. Yli puolella (56 %) pienkuormaintiloista joudutaan pienkuormaintyöskentelyn yhteydessä<br />
varomaan seiniä, oviaukko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kalusteita tilojen ahtauden takia. Kuva: Janne<br />
Karttunen<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 25
Valintaan vaikuttavat tietysti myös henkilökohtaiset mieltymykset <strong>ja</strong> kuormaimen<br />
hinta. Liukuoh<strong>ja</strong>ttavien verottomat hinnat liikkuvat varustelutasosta riippuen 10 000 euron<br />
molemmin puolin <strong>ja</strong> runko-oh<strong>ja</strong>ttavien hieman alle 20 000 eurosta aina reiluun<br />
40 000 euroon.<br />
Tällä hetkellä pienemmät liukuoh<strong>ja</strong>tut pienkuormaimet ovat tiloilla selvästi runkooh<strong>ja</strong>ttu<strong>ja</strong><br />
yleisempiä (71% / 29%). Tilakoon kasvaessa <strong>ja</strong> tuotantorakennuskannan uudistuessa<br />
runko-oh<strong>ja</strong>ttujen osuus tulee kuitenkin koko a<strong>ja</strong>n lisääntymään (Kuva 18). Tänä<br />
päivänä noin 40 % tiloille ostettavista pienkuormaimista on runko-oh<strong>ja</strong>ttavia <strong>ja</strong> niiden<br />
osuus on ollut kasvussa koko a<strong>ja</strong>n.<br />
Ennen ostopäätöstä kannattaa käydä kokeilemassa eri oh<strong>ja</strong>ustyyppejä <strong>ja</strong> eri merkkejä,<br />
jos siihen tarjoutuu mahdollisuus. Monet myyjät ovat valmiita myös tuomaan koneen<br />
tilalle kokeiltavaksi. Silloin on vain ”vaara”, että kone myös jää tilalle kokeilun<br />
jälkeen. Siksi lähiseudun tiloilla olevat kuormaimet kannattaakin käydä koea<strong>ja</strong>massa<br />
ensin. Samalla saa hyvää opastusta kuormaimen turvallisesta käytöstä kuormainta jo<br />
käyttäneiltä henkilöiltä.<br />
80 <strong>ja</strong> yli<br />
lehmiä tilalla kpl<br />
70-79<br />
60-69<br />
50-59<br />
40-49<br />
30-39<br />
20-29<br />
Kuva 19. Tilan oman väen lisäksi pienkuormainta käyttää tilalla myös lomitta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> mahdolliset<br />
palkatut työntekijät. Heidän riittävästä opastuksesta kuormaimen turvalliseen käyttöön<br />
on ehdottomasti huolehdittava. Kuva: Janne Karttunen<br />
Lomitta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> muut pienkuormainta tilalla käyttävät tuleekin opastaa huolellisesti <strong>ja</strong><br />
a<strong>ja</strong>n kanssa kädestä pitäen kuormaimen turvalliseen käyttöön <strong>ja</strong> myös huoltoon. Varsinkin,<br />
jos he eivät aikaisemmin ole kuormainta käyttäneet. Opettelu on syytä tehdä ensin<br />
ulkona tai rehuladon puolella, jotta kuormaimen käsittelyn harjoitteluun on riittävästi<br />
vapaata tilaa.<br />
Samoin, jos kuormainta lainataan vaikka naapurille, on huolehdittava riittävästä<br />
opastuksesta. Kuormainten lainaaminen ei tosin ole kovin yleistä, sillä vain noin<br />
7 prosenttia pienkuormaintiloista tekee sitä. Silloinkin yleensä kyseessä on työ, joka<br />
mennään tekemään itse eli kuljetta<strong>ja</strong> seuraa mukana.<br />
Kuva 20. Aikuisen on opastettava huolellisesti perheen nuoret turvalliseen kuormaimen<br />
käyttöön <strong>ja</strong> ainakin käytön alkuvaiheissa myös valvottava työtä. Kuva: Markku Lätti<br />
Valitettavan monella tilalla myös pienet lapset päästetään käyttämään pienkuormainta.<br />
Kyselyaineistoon perustuvan arvion mukaan lähes 250 alle 15-vuotiasta lasta käyttää<br />
pienkuormaimia (Kuva 21). Monelle alle 15-vuotiaalle pienkuormain on kuitenkin jännittävä<br />
”lelu” eikä vakavasti otettava työkone. Etenkään alle 10-vuotiaita ei pitäisi ikinä<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 27
päästää käyttämään kuormainta <strong>ja</strong> 10–15-vuotiaitakin vain valvotusti aikuisen opastuksella.<br />
Näin säästyttäisiin monelta vaaratilanteelta <strong>ja</strong> tapaturmalta.<br />
kpl käyttäjiä<br />
2000<br />
1500<br />
1000<br />
500<br />
0<br />
Valmistajien <strong>ja</strong> myyntiorganisaatioiden tulisi varmistaa kuormaimen hankkineiden<br />
perehdytys sen käyttöön. Käyttäjille tehdyn kyselyn mukaan vain noin ¼ kuormaimen<br />
ostaneista on saanut myyjältä opastusta sen käyttöön. Valmista<strong>ja</strong>n järjestämää käyttökoulutusta<br />
on saanut tai tarjotussa käyttökoulutuksessa käynyt vain muutama prosentti<br />
kuormaimen ostaneista. Oppilaitoksista tai erilaisilta kursseiltakaan kovin moni ei ole<br />
tietoa kartuttanut (Kuva 23). Suurin osa opetteleekin kuormaimen käytön suoraan työtilanteissa<br />
ilman minkäänlaista ulkopuolisen antamaa opastusta turvallisista käytännöistä.<br />
oppilaitoksessa/kurssilla<br />
valmista<strong>ja</strong>n<br />
käyttökoulutuksessa<br />
myyjä opasti koneen<br />
käyttöön<br />
luin käyttöohjekir<strong>ja</strong>n<br />
ennen käyttöä<br />
harjoittelin työssä ilman<br />
opastusta<br />
perheenjäsenen opastus,<br />
aikaisempi kokemus<br />
50 v tai yli<br />
40-49 v<br />
30-39 v<br />
oppilaitoksessa/kurssilla<br />
käyttöohjekir<strong>ja</strong>sta<br />
myyjältä<br />
ammattilehdistä<br />
Internetistä<br />
50 v tai yli<br />
40-49 v<br />
30-39 v<br />
teessa, jossa pienkuormainta ajoi nainen, rauhallisesti (mutta tehokkaasti) <strong>ja</strong> moottoria<br />
huomattavan pienillä kierroksilla käyttäen. Tämä osoittaa selkeästi rauhallisen, "vääntävän"<br />
ajotavan merkityksen pakokaasupäästöjen minimoimiseksi. Toiseksi alhaisin maksimipitoisuus<br />
havaittiin tilanteessa, jossa lyhyen navetan päätyovet olivat auki koko<br />
työskentelyn a<strong>ja</strong>n mahdollistaen näin läpivedon aikaansaamisen tuulisella säällä. Muissa<br />
tapauksissa pienhiukkasia mitattiin aina yli 360 000 kpl/cm 3 huippupitoisuuksien aikana.<br />
Pienhiukkasten mitattu<strong>ja</strong> lukumääräpitoisuuksia ei voi verrata suoraan ulkoilman<br />
ra<strong>ja</strong>-arvoihin, koska ne on ilmoitettu massapitoisuuksina (µg/m 3 ). Tilakäynneillä mitatut<br />
ulkoilman pitoisuudet sekä navettailman niin sanotut taustapitoisuudet ennen kuormaimen<br />
käynnistämistä antavat kuitenkin vertailupoh<strong>ja</strong>a sisäilman mittaustuloksille. Ulkoilmassa,<br />
tuotantorakennuksen pihalla, pienhiukkasten pitoisuus oli noin 1000–2000<br />
kpl/cm 3 <strong>ja</strong> navetan taustataso vaihteli 10 000–25 000 kpl/cm 3 . Navetassa mitattiin pienkuormaintyöskentelyn<br />
aikana pääosin yli satakertaisia pienhiukkaspitoisuuksia ulkoilmaan<br />
verrattuna (Kuva 25). Ajon loputtua pienhiukkasten määrä ilmassa laski hitaasti,<br />
erityisesti syystalven mittauksissa, kun navetan <strong>ja</strong> rehuvaraston ulko-ovia pidettiin kiinni.<br />
Tuotantorakennuksen tehokaskaan yleisilmanvaihto ei ratkaise huippupitoisuuksien<br />
ongelmaa, mutta vähentää todennäköisesti pienhiukkasten taustatasoa kuormaintyöskentelyjen<br />
välisinä aikoina. Talvella ilmanvaihtoa yleensä vähennetään lämpötalouden takia,<br />
mikä osaltaan nostanee navettailman pienhiukkasten <strong>ja</strong> muiden pölyjen määrää kesän<br />
tilanteeseen verrattuna.<br />
Pienhiukkasten lukumääräpitoisuus navettailmassa<br />
pienkuormaintyöskentelyn yhteydessä<br />
Pitoisuus (kpl/cm 3 )<br />
500000<br />
450000<br />
400000<br />
350000<br />
300000<br />
250000<br />
200000<br />
150000<br />
100000<br />
50000<br />
0<br />
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31<br />
Mittausaika (min)<br />
Kuva 25. Pakokaasun pienhiukkasten lukumääräpitoisuus (kpl/cm 3 ) erään navetan ilmassa<br />
pienkuormaimella työskentelyn seurauksena. Kolmen ensimmäisen minuutin mittaus kuvaa<br />
ns. taustatasoa navetan ilmassa (30 000–40 000 kpl/cm 3 ). Pienkuormaimella ajo alkoi<br />
neljän minuutin kohdalla <strong>ja</strong> päättyi viidentoista minuutin kohdalla. Korkein mitattu pienhiukkaspitoisuus<br />
oli 450 000 kpl/cm 3 . Ajon loputtua pitoisuus laski hitaasti tasolle (noin<br />
140 000 kpl/cm 3 ), jolle se näytti vakiintuvan. Viimeisten minuuttien mittaukset (28–31 min)<br />
kuvaavat hiukkasmääriä navetan eteisessä <strong>ja</strong> ulkoilmassa (alle 1000 kpl/cm 3 ).<br />
Dieselkäyttöisten pienkuormainten pakokaasun pienhiukkaspäästöt sisätiloihin ovat<br />
niin merkittäviä, että hengityksensuo<strong>ja</strong>imen käyttö kuormaimella sisällä työskennellessä<br />
on erittäin suositeltavaa. Hengityksensuo<strong>ja</strong>in voi olla FFP3-luokituksen mukainen kevytsuo<strong>ja</strong>in<br />
tai P3-luokan hiukkassuodattimella varustettu puolinaamari tai moottoroitu<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 31
hengityksensuo<strong>ja</strong>in. Kyselyn mukaan kuudesosa (14 %) käyttäjistä kokee kuormaimen<br />
pakokaasun aiheuttavan ongelmia sisätiloissa työskennellessä.<br />
Pölyisissä olosuhteissa pienkuormaimella työskennellessä vain joka viides käyttää<br />
hengityksensuo<strong>ja</strong>inta.<br />
4.10.2 Melu<br />
<strong>Pienkuormainten</strong> käytön yhteydessä pihattonavetoissa on aiemmin mitattu haitallisen<br />
suuria melutaso<strong>ja</strong>, jotka toistuvina ilman kuulonsuo<strong>ja</strong>usta voivat heikentää työntekijän<br />
kuuloa. Ruokinnan aikaisessa pienkuormaintyöskentelyssä on mitattu jopa 94 dB(A):n<br />
meluannos kuljetta<strong>ja</strong>lta. (Uusi-Kämppä <strong>ja</strong> Rissanen (toim) 2004). Kuulovaurioriski kasvaa<br />
voimakkaasti yli 85 dB(A):n melussa, mutta herkimmille yksilöille voi kuulovaurio<br />
kehittyä vuosikymmenten altistumisen seurauksena jo 80 dB(A):n melutasolla (ISO<br />
1999).<br />
Kolmellatoista maatilalla mitatut pienkuormainten kuljettajien meluannokset vaihtelivat<br />
80–89 dB(A). Vain kolmella tilalla meluannos alitti riskira<strong>ja</strong>na pidetyn 85<br />
dB(A), kymmenellä tilalla kuljetta<strong>ja</strong>n meluannos oli 85–89 dB(A). Meluannosmittausten<br />
mediaani oli 86 dB(A). (Kuva 26) Kuljetta<strong>ja</strong>n meluannokseen vaikutti erityisesti se,<br />
kuinka suurilla kierroksilla hän konettaan käytti sekä sisä/ulkotiloissa työskentelyn<br />
osuus. Ulkotiloissa melu pääsee leviämään ympäristöön vapaammin, eikä rakenteista tulevia<br />
äänen hei<strong>ja</strong>stuksia esiinny yhtä paljon kuin tuotantorakennuksen sisätiloissa. Hetkelliset<br />
yksittäiset melupiikit (impulssimelu) vaihtelivat eri tiloilla pienkuormaimen<br />
ajon aikana 114–122 dB. Nämä melupiikit voivat aiheutua esimerkiksi parsirakenteiden<br />
tai pienkuormaimen kauhan tai rehupihdin kolahduksista.<br />
Pienkuormaimen kuljetta<strong>ja</strong>n meluannos<br />
90<br />
88<br />
86<br />
Meluannos (dB(A))<br />
84<br />
82<br />
80<br />
78<br />
76<br />
74<br />
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13<br />
Tila<br />
Kuva 26. Pienkuormaimen kuljettajilta kolmellatoista tilalla mitatut kuormaimella ajon<br />
aikaiset meluannokset. Riskira<strong>ja</strong>na pidetyn 85 dB(A) ylitti kymmenen kuljetta<strong>ja</strong>n mitatut<br />
meluannokset. Tilalla kahdeksan kuljetta<strong>ja</strong>n meluannos oli 85 dB(A) huolimatta siitä, että<br />
hän työskenteli koko a<strong>ja</strong>n ulkotiloissa kaukana melua hei<strong>ja</strong>stavista rakenteista.<br />
Kar<strong>ja</strong>n ruokinnan osalta työskentelya<strong>ja</strong>t pienkuormaimilla vaihtelivat 15–30 minuutin<br />
välillä, joten päivittäinen pienkuormaimen melulle altistumisaika jäi, oletetulla<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 32
kahdella ruokintakerralla, keskimäärin alle tunnin. Toisaalta pienkuormainta saatetaan<br />
käyttää ruokinnan lisäksi myös moniin muihin maatilan työtehtäviin.<br />
Pienkuormaimen ”vakiovarusteeksi” kannattaakin varata asianmukaiset kuulonsuo<strong>ja</strong>imet,<br />
sillä melutaso sisätiloissa työskenneltäessä ylittää lähes aina riskira<strong>ja</strong>na pidetyn<br />
85 dB(A). Kyselyn perusteella lähes joka kolmas pienkuormaimen käyttäjä (30 %)<br />
kokee melun ongelmalliseksi. Kuulosuo<strong>ja</strong>inten käytöllä pyritään siihen, että korvaan<br />
pääsevä melutaso on 75–80 dB. Kyselyn perusteella kuitenkin vain noin 2/3 (60 %)<br />
pienkuormaimilla työskentelevistä käyttää kuulonsuo<strong>ja</strong>imia.<br />
Lisäksi kuulosuo<strong>ja</strong>inten käytössä on oleellista niiden pitäminen ehdottomasti koko<br />
melussaoloa<strong>ja</strong>n. Jos suo<strong>ja</strong>imia pidetään vain 90 prosenttia melussaoloa<strong>ja</strong>sta, laskee suo<strong>ja</strong>usteho<br />
noin kolmanneksen. Mikäli kuulosuo<strong>ja</strong>inta käytetään vain puolet melussaoloa<strong>ja</strong>sta,<br />
on minkä tahansa kuulonsuo<strong>ja</strong>imen vaimennus vain <strong>ja</strong> ainoastaan kolme desibeliä.<br />
Kyselyn perusteella vain 2/3 kuulosuo<strong>ja</strong>imia käyttävistä käyttää niitä koko työskentelyn<br />
a<strong>ja</strong>n, mikä on edellytys tehokkaalle kuulonsuo<strong>ja</strong>ukselle. Neljäsosa kuulonsuo<strong>ja</strong>inten<br />
käyttäjistä taas käyttää niitä korkeintaan puolet pienkuormaimella työskentelya<strong>ja</strong>sta.<br />
Usein kuormaimen läheisyydessä tekee töitä samanaikaisesti myös muita henkilöitä,<br />
jotka altistuvat kuormaimen melulle. Kuitenkin vain noin joka kymmenes heistä<br />
käyttää kuulonsuo<strong>ja</strong>imia.<br />
Valmista<strong>ja</strong>t voisivat yrittää laskea koneiden melutasoa esimerkiksi paremmalla<br />
moottorin eristyksellä. Koneella tehdään tiloilla kuitenkin töitä pääasiassa sisätiloissa,<br />
jolloin melu on suljetussa tilassa äänen hei<strong>ja</strong>stusten (seinistä, katosta) takia voimakkaampaa<br />
kuin ulkona työskennellessä.<br />
Vaikka runko-oh<strong>ja</strong>ttavien pienkuormainten käyttöominaisuuksien testin yhteydessä<br />
tehdyissä mittauksissa oli koneiden välillä selviä ero<strong>ja</strong> työnaikaisissa mitatuissa melutasoissa,<br />
kuulonsuo<strong>ja</strong>uksen kannalta näillä eroilla ei ole käytännön merkitystä. Kaikkien<br />
pienkuormainten käytössä kuulonsuo<strong>ja</strong>inten käyttö on perusteltua, sillä melutaso nousee<br />
yli 80 dB(A):n kaikilla koneilla kaikissa tutkituissa töissä. Eniten tehoa vaatineessa soran<br />
kuormauksessa keskimääräinen (ekvivalentti-) melutaso ylitti kaikilla koneilla 85<br />
dB(A):n ra<strong>ja</strong>n (vaihtelu 87–90 dB(A)).<br />
4.10.3 Tärinä<br />
Pienkuormaintyöskentelyssä altistutaan koko kehon tärinälle. Tärinää ilmenee joka liikesuuntaan,<br />
mutta maataloustraktoreilla tehdyssä tutkimuksessa sivusuuntainen <strong>ja</strong><br />
eteen-taaksesuuntainen tärinä olivat pystysuuntaista tärinää voimakkaampaa (Vähänikkilä<br />
ym. 2006 ref. Karttunen ym. 2006). Tärinä voi varsinkin epätasaisilla alustoilla <strong>ja</strong><br />
kuorman kanssa olla melko suurta <strong>ja</strong> jokapäiväisessä työssä se alkaa pikku hil<strong>ja</strong>a koetella<br />
myös muuta kuin hermo<strong>ja</strong>.<br />
Koko kehon tärinä voi aiheuttaa selkäoireita. Noin 15–20 prosenttia pienkuormainten<br />
käyttäjistä kokee selän väsymistä tai kipua pienkuormaintyöskentelyn aikana (Kuva<br />
27). Kannattaakin vakavasti harkita jousitetun/vaimennetun istuimen hankintaa jo ostopäätöstä<br />
tehtäessä, jos sellainen ei kuormaimen vakiovarustukseen kuulu. Myös myyjien<br />
tulisi sitä aktiivisesti tarjota. Tällä hetkellä noin puolet maatiloilla olevista pienkuormaimista<br />
on varustettu jousitetulla istuimella.<br />
Tärinää vaimentava istuin täytyisi olla vakiovarusteena kaikissa uusissa pienkuormaimissa.<br />
Valmistajien tulisi myös kiinnittää huomiota istuinten säädettävyyteen erilaisille<br />
käyttäjille. Pienkuormain- <strong>ja</strong> istuinvalmistajien tulisi lisäksi edelleen kehittää tärinänvaimentimia<br />
toimimaan erityisesti sivusuuntaisessa <strong>ja</strong> eteen-taaksesuuntaisessa<br />
heilunnassa.<br />
Liukuoh<strong>ja</strong>ttavien kuormainten käyttäjät kokevat selvästi runko-oh<strong>ja</strong>ttavien kuormainten<br />
käyttäjiä enemmän sormien väsymistä tai kipua, mikä todennäköisesti johtuu<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 33
oh<strong>ja</strong>ustavan erilaisuudesta (Kuva 27). Liukuoh<strong>ja</strong>ttavia oh<strong>ja</strong>taan oh<strong>ja</strong>ussauvojen avulla,<br />
kun taas runko-oh<strong>ja</strong>ttavia oh<strong>ja</strong>uspyörällä.<br />
<strong>ja</strong>loissa<br />
sormissa<br />
käsivarsissa<br />
hartioissa<br />
runko-ohj.<br />
liukuohj.<br />
niskassa<br />
selässä<br />
0 5 10 15 20 25 30<br />
%<br />
Kuva 27. Fyysisen väsymisen tai kivun tunne kehon eri osissa pienkuormaintyöskentelyn aikana.<br />
4.10.4 Lihasjännitys<br />
Mittausten perusteella sekä kuormainkohtaiset että työkohtaiset erot epäkäslihaksen lihasjännityksissä<br />
olivat pieniä. Lihasjännitystasot olivat lisäksi varsin alhaisia eikä lihastyö<br />
sisällä merkittäviä staattisia vaiheita missään tutkituissa töissä (10 % -pisteen arvot<br />
jäivät lepotason arvo<strong>ja</strong> vastaaviksi – muutamaan mikrovolttiin); lihastyö on muodoltaan<br />
pääosin dynaamista. Kuormituksen symmetrisyyden suhteen pienkuormaimen käyttö<br />
kuormitti suhteellisen tasaisesti vasenta <strong>ja</strong> oikeaa puolta; poikkeuksena trukkilavojen<br />
siirrossa vasen puoli kuormittui hieman oikeaa puolta enemmän. Kuormitustasot ovat<br />
kuitenkin suurimmillaankin vain luokkaa 35 % vakiointitestin (staattinen 4,5 kg:n taakan<br />
kannattelutesti) arvosta. Dynaamisessa lihastyössä 30–80 %:n tasoa maksimaalisesta<br />
lihasjännityksestä pidetään keskimääräisenä, joten epäkäslihaksen tekemä lihastyö<br />
pienkuormaimen käytössä on keskimäärin kevyttä. Keskimääräiset suhteelliset kuormitusarvot<br />
vaihtelivat eri töissä vasemman puoleisessa epäkäslihaksessa 18 %:sta 22 %:iin<br />
<strong>ja</strong> oikeanpuoleisessa epäkäslihaksessa 10 %:sta 23 %:iin.<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 34
180<br />
160<br />
140<br />
120<br />
Vasen<br />
Oikea<br />
Vas 90 %<br />
Oik 90 %<br />
Vas 50 %<br />
Oik 50 %<br />
Vas 10 %<br />
Oik 10 %<br />
EMG (uV)<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
1560 1570 1580 1590 1600 1610 1620<br />
Aika (s)<br />
Kuva 28. Esimerkki tyypillisestä vasemman- <strong>ja</strong> oikeanpuoleisen epäkäslihaksen yläkolmiosta<br />
mitatusta lihasjännityksestä yhden minuutin a<strong>ja</strong>lta soran kuormauksen aikana eräällä<br />
tutkituista pienkuormaimista. Keskimääräisten lihasjännitetasojen (vasen/oikea) lisäksi kuvassa<br />
näkyvät vaakasuorina viivoina 10, 50 <strong>ja</strong> 90 % -pisteiden arvot (erikseen vasemmalle <strong>ja</strong><br />
oikealle puolelle). Normaalit lepoarvot ovat 20 μV:n luokkaa tai sitä pienempiä.<br />
4.11 Huolto, kor<strong>ja</strong>us <strong>ja</strong> tuotekehitys<br />
Kuormainten teknisessä laadussa <strong>ja</strong> toteutuksessa sekä huolto- <strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>usystävällisyydessä<br />
tuntuu käyttäjien mukaan olevan jonkin verran toivomisen varaa. Esimerkiksi<br />
joissakin malleissa suo<strong>ja</strong>pellit rämisevät tyhjäkäynnillä aiheuttaen eläimissä pelkoa. Käsi<strong>ja</strong>rrun<br />
käytön on todettu joissakin malleissa olevan hankalaa, jolloin sen käyttö ennen<br />
pitkää jää pois kokonaan.<br />
2/3 pienkuormaimen hankkineista (66,8 %) ilmoittaa tekevänsä kuormaimella silloin<br />
tällöin töitä, vaikka se ei olisikaan täysin kunnossa. Esimerkiksi kuormaimen on<br />
todettu käsi<strong>ja</strong>rru päällä ”hiipivän” eteen- tai taaksepäin. Tällaisessa tapauksessa käsi<strong>ja</strong>rru<br />
ei jostakin syystä toimi <strong>ja</strong> kuormaimen ajopumpun säätö on pielessä. Huollon <strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>uksen<br />
helppouteen on valmistajien kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, jotta niiden<br />
laiminlyönti – vaikkakin se olisi lyhytaikainen – ei vaaranna suoraan tai välillisesti<br />
kuljetta<strong>ja</strong>n, sivullisten tai eläinten turvallisuutta <strong>ja</strong> terveyttä.<br />
Käyttäjien on kuitenkin samassa yhteydessä muistettava, että huoltamalla kuormain<br />
säännöllisesti <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>llaan on mahdollista vähentää huomattavasti ilmeneviä viko<strong>ja</strong>. Esimerkiksi<br />
joissain malleissa käsi<strong>ja</strong>rrun toimimattomuus voi johtua pelkästään puhdistuksen<br />
puutteesta, jolloin lukitustappi ei pääse oh<strong>ja</strong>utumaan lukitushahloonsa. Kuormaimen<br />
mukana tulevassa käyttö- <strong>ja</strong> huolto-ohjekir<strong>ja</strong>ssa on annettu yleensä hyvät ohjeet huoltotöiden<br />
suorittamiselle.<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 35
Kuva 29. Jos huoltotöitä tehdään nostetun puomin alla, on sylinteri lukittava koneen mukana<br />
tulevalla ”huoltotuella” tai muuten varmistettava puomin pysyminen ylhäällä. Samoin<br />
hydrauliikkajärjestelmän paine on poistettava <strong>ja</strong> moottori sammutettava aina ennen<br />
huolto-/kor<strong>ja</strong>ustöitä. Kuva: Markku Lätti<br />
Pienkuormaintiloille lähetetyssä kyselyssä tuli esille myös muita käyttäjien toivomuksia<br />
kuormainvalmistajille. Oh<strong>ja</strong>amoon nousun helpottamiseksi toivottiin tartuntakahvo<strong>ja</strong><br />
traktorin tapaan. Lämmitettävä istuin lisäisi käyttömukavuutta kylmään aikaan<br />
<strong>ja</strong> etenkin ulkotyöskentelyssä. Joillakin valmistajilla sellainen onkin jo saatavilla lisävarusteena.<br />
Sähkölaitteiden suo<strong>ja</strong>uksessa <strong>ja</strong> hydrauliikkaletkujen läpivienneissä näyttäisi<br />
käyttäjien mukaan myös olevan parannettavaa. Alimittaiset päävirtakytkimet aiheuttavat<br />
joidenkin käyttäjien mielestä palovaaraa jne.<br />
Listaa voisi <strong>ja</strong>tkaa, mutta samalla täytyy muistaa, että tiloilla olevasta kalustosta<br />
neljännes (23 %) on hankittu 1990-luvulla <strong>ja</strong> yli puolet (57 %) kaikista on yli 4 vuotta<br />
vanho<strong>ja</strong>. Pienkuormaa<strong>ja</strong>t ovat viime vuosina kehittyneet huomattavasti <strong>ja</strong> tällä hetkellä<br />
markkinoilla olevassa kalustossa on jo otettu ainakin osittain huomioon edellä mainittu<strong>ja</strong><br />
seikko<strong>ja</strong>. Kehitystyön tarvetta käyttäjäystävällisempään <strong>ja</strong> -turvallisempaan suuntaan<br />
on valmistajien tehtävä kuitenkin <strong>ja</strong>tkuvasti.<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 36
5 JOHTOPÄÄTÖKSET<br />
Pienkuormaimia on tällä hetkellä suomalaisilla maatiloilla noin 2 500 kpl <strong>ja</strong> niiden määrä<br />
on koko a<strong>ja</strong>n lisääntymässä. Ne alkoivat yleistyä vasta 1990-luvun loppupuolella <strong>ja</strong><br />
osin tästä syystä <strong>turvallisuus</strong>kulttuuri niiden käytössä ei ole vielä ehtinyt muotoutua.<br />
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että vaikka rekisteröityjä tapaturmia pienkuormaintyöskentelyn<br />
yhteydessä ei vielä lukumääräisesti satukaan kovin paljon, on kehityssuunta<br />
huono.<br />
Lisäksi edellytykset lukujen huomattavalle huononemiselle ovat hyvin potentiaaliset.<br />
Lieviä tapaturmia, jotka eivät vaadi ulkopuolista hoitoa <strong>ja</strong> läheltä piti tapauksia, sattuu<br />
vuosittain aivan liian paljon. Monesti vakavalta tapaturmalta vältytään pelkästään<br />
hyvällä onnella. Hyväkään onni ei kuitenkaan kestä ikuisesti.<br />
<strong>Pienkuormainten</strong> käyttäjät tulisikin saada tietoisiksi pienkuormaintyöskentelyyn<br />
liittyvistä vaaratekijöistä, jolloin heillä olisi mahdollisuus tarkastella niitä kriittisesti<br />
omasta näkökulmastaan. Yksi vaihtoehto on tiedottaa asiasta maatalouslomituksen paikallisyksikköjen<br />
kautta, joissa on tieto maatilojen koneistuksesta.<br />
Myös kuormainten valmistajien <strong>ja</strong>/tai myyntiorganisaatioiden tulisi aktiivisemmin<br />
tarjota käyttökoulutusta/-opastusta kuormaimen käyttöön. Yhtäkään kuormaimen ostanutta<br />
ei saa jättää pelkästään koneen mukana tulevan käyttöohjekir<strong>ja</strong>n varaan! Kuormaimen<br />
ilmestyessä pihaan osta<strong>ja</strong>lla ei ensimmäisenä ole mielessä ohjekir<strong>ja</strong>n lukeminen<br />
vaan kuormaimen kokeileminen käytännössä. Tällöin ohjekir<strong>ja</strong> voi osalta jäädä lukematta<br />
kokonaan, kuten tuloksista käy ilmi.<br />
Pienkuormaimen moottorin käydessä pakokaasun pienhiukkasia muodostuu suuria<br />
määriä. Tuotantorakennuksen sisätiloissa mitattujen haitallisten pienhiukkasten määrä<br />
on ulkoilmaan verrattuna enimmillään yli satakertainen. Vaikka päivittäinen altistumisaika<br />
sisäilman kohonneille pienhiukkaspitoisuuksille on ehkä vain muutama tunti, saattaa<br />
altistuminen vuosien tai vuosikymmenten a<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong>tkuessaan muodostaa merkittävän<br />
henkilökohtaisen terveysriskin sydän- <strong>ja</strong> verisuonitaudeille tai hengityselinsairauksille.<br />
Riskin alentamiseksi tulee ensisi<strong>ja</strong>isesti valmistajien kehittää moottoritekniikkaa vähäpäästöisempään<br />
suuntaan sekä ottaa käyttöön pakokaasujen suodatusmenetelmiä. Markkinoilta<br />
löytyy jo nyt erillisiä pakokaasujen hiukkassuodattimia, jotka voidaan jälkiasentaa<br />
moottorin pakoputkeen. Teknisen ratkaisun puuttuessa on pienkuormaimen kuljetta<strong>ja</strong>n<br />
suositeltavaa käyttää hengityksensuo<strong>ja</strong>inta P3-luokan hiukkassuodattimella varustettuna.<br />
Myös rauhallinen, alhaisilla moottorin kierroksilla tapahtuva, työskentely<br />
vähentänee pakokaasujen pienhiukkaspäästöjä.<br />
<strong>Pienkuormainten</strong> käyttö on meluisa työvaihe. Kuljetta<strong>ja</strong>n altistuminen melulle ylittää<br />
sisätiloissa työskenneltäessä lähes aina riskira<strong>ja</strong>na pidetyn 85 dB(A). Lisäksi kuormaimella<br />
ajoon sisältyy yleensä lukuisia voimakkaita melupiikkejä, jopa yli 120 dB.<br />
Asianmukaisten kuulonsuo<strong>ja</strong>inten käyttö koko pienkuormaimella työskentelyn a<strong>ja</strong>n onkin<br />
tarpeen melun terveysvaikutusten, kuulon aleneman <strong>ja</strong> erilaisten stressioireiden, vähentämiseksi.<br />
Oikeaoppisessa käytössä pienkuormain näyttää olevan lähes korvaamaton apu<br />
etenkin tiloilla, joilla sama työ (esimerkiksi ruokinta) on ennen tehty käsivoimin. Monella<br />
tilalla pienkuormaimen hankinta on ollut jopa kar<strong>ja</strong>npidon <strong>ja</strong>tkamisen edellytys,<br />
kun esimerkiksi selkä ei enää kestä säilörehun <strong>ja</strong>kamista eläimille käsipelissä.<br />
Eläinten ruokintatyötä tehdään 365 päivää vuodessa <strong>ja</strong> se on käsityönä raskasta,<br />
usein epäergonomista <strong>ja</strong> aina aikaa vievää. 30 lehmän tilalla säilörehua <strong>ja</strong>etaan päivittäin<br />
1 400–1 900 kg eli vuodessa 500 000–700 000 kg. Työntökärryillä <strong>ja</strong> talikolla <strong>ja</strong>ettuna<br />
siihen kuluu päivittäin rehun varastointitavasta <strong>ja</strong> eläinkohtaisesta rehumäärästä<br />
riippuen 50–75 minuuttia. Pienkuormaimella samaan työhön kuluu aikaa keskimäärin<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 37
vain 15–30 minuuttia päivittäin. Kannattaa siis miettiä jo terveydellisistäkin syistä, koneellistaako<br />
sen <strong>ja</strong> mitkä ovat mahdollisuudet siihen omalla tilalla.<br />
Lisäksi pienkuormaimen monipuolisuus antaa mahdollisuuden hyödyntää sitä tehokkaasti,<br />
kunhan vain samaan aikaan huomioidaan turvalliset työskentelytavat. Sen<br />
avulla näyttäisikin olevan mahdollista tehokkaasti ennaltaehkäistä raskaan ruumiillisen<br />
työn aiheuttamia vammo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> sairauksia <strong>ja</strong> parantaa tapauskohtaisesti jopa huomattavasti<br />
yrittäjän hyvinvointia <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>ksamista.<br />
Pienkuormaimen hankkineiden keskuudessa herättääkin osittain oikeutettua ihmetystä,<br />
miksi sen hankintaan ei saa maatilan investointitukea työympäristön parantamisen<br />
perusteella, kun ajettavaan rehun<strong>ja</strong>kovaunuun sitä kuitenkin myönnetään. Yhdeksällä<br />
kymmenestä maatilasta (92,3 %) pienkuormaimen pääasiallisin käyttötarkoitus on juuri<br />
eläinten ruokintatyöt <strong>ja</strong> samoin yhdeksällä kymmenestä (91,9 %) tilasta kuormaimen ostopäätökseen<br />
takana on ollut ensisi<strong>ja</strong>isesti juuri käsityön helpottaminen tuotantorakennuksessa.<br />
Ajettavat rehun<strong>ja</strong>kovaunut on hankittu samojen kriteerien perusteella, mutta vain<br />
ne saavat valtion investointitukea. <strong>Pienkuormainten</strong> monikäyttöisyys pitäisikin nähdä<br />
entisestään työympäristöä <strong>ja</strong> sitä kautta terveyttä <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>ksamista parantavana investointina<br />
<strong>ja</strong> siksi investointituen piiriin kuuluvana. Avustus työympäristön parantamiseen on tällä<br />
hetkellä 30 % (nuorilla tuottajilla 45 %) <strong>ja</strong> korkotuettu laina 70 % (nuorilla 55 %) tukikelpoisista<br />
kustannuksista laskettuna.<br />
Pienkuormaimen hankintaan on kuitenkin tietyin edellytyksin haettavissa avustusta<br />
MELA:n MYEL-kuntoutuksen kautta. Oikeus avustukseen on MYEL-vakuutetuilla,<br />
joilla on työterveyslääkärin toteama sellainen sairaus, vika tai vamma, joka ilman kuntoutusta<br />
tai apuvälinettä johtaisi lähivuosina työkyvyttömyyteen. Avustuksen suuruus<br />
on maksimissaan 50 prosenttia hankintahinnasta, kuitenkin enintään 8 000 euroa. Myös<br />
KELAn kautta on mahdollisuus hakea elinkeinotukea työkyvyn ylläpitoon, jos avustusta<br />
ei muualta myönnetä.<br />
Järjestelmässä piilee kuitenkin selvä ristiriita. Voitaneen perustellusti kysyä, miksi<br />
pienkuormaimen hankintaa ruumiillista työtä helpottamaan tuetaan vasta sitten, kun terveys<br />
on jo ainakin osittain menetetty Eikö tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi antaa tukea<br />
terveenä pysymiseen <strong>ja</strong> työssä <strong>ja</strong>ksamiseen kuin paikkailla jo syntyneitä vaurioita!<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 38
LÄHTEET<br />
Centers for Disease Control and Prevention (CDC). Morbidity and Mortality Weekly<br />
Report. Skid-Steer Loader-Related Fatalities in the Workplace – United States,<br />
1992–1995. Saatavissa www-muodossa:<br />
http://www.cdc.gov/mmwr/preview/mmwrhtml/00043153.htm<br />
Helsingin Sanomat 2006. Pikkupoika kuoli pienkuormaa<strong>ja</strong>n alle Posiolla.<br />
ISO 1999:1990. Acoustics – Determination of occupational noise exposure and<br />
estimation of noise-induced hearing impairment. International Organization for<br />
standardization. Geneva. 1990.<br />
Iowa FACE Investigation Reports. Saatavissa www-muodossa: http://www.publichealth.uiowa.edu/face/Face-main/Roster-Pictorial.htm<br />
Karttunen, J. 2004. Maidontuottajien teknologiavalinnat suurissa tuotantoyksiköissä –<br />
Karkearehun käsittelyketjut <strong>ja</strong> kar<strong>ja</strong>nhoitotöiden työnmenekki. Työtehoseuran<br />
julkaisu<strong>ja</strong> 394. 73 s.<br />
Karttunen, J. 2005. Vakavat työtapaturmat maatiloilla – tapaturmien syyt <strong>ja</strong><br />
ehkäisykeinot. Työtehoseuran maataloustiedote 1/2005 (574). 12 s.<br />
Karttunen, J., Suutarinen, J., Leppälä, J., Louhelainen, K. & Tuure, V-M. 2006.<br />
Suhteellisesti vaarallisimmat maataloustyöt – töiden organisoinnilla turvallisuutta<br />
<strong>ja</strong> tehokkuutta maitotiloille. Relative accident risk in farm work. Työtehoseuran<br />
julkaisu<strong>ja</strong> 397. Helsinki 2006. 75 s + 5 liitettä.<br />
Lahin, P. 2007. Yhteyspäällikkö. Maatalousyrittäjien eläkelaitos. Lomituspalvelut.<br />
Kir<strong>ja</strong>llinen tiedonanto 20.2.2007.<br />
Maatalousyrittäjien eläkelaitos. 2004. Tilastoajo 25.3.2004 työa<strong>ja</strong>n tapaturmista vuosilta<br />
1998–2003.<br />
Maatalousyrittäjien eläkelaitos. 2007a. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Internet-sivut.<br />
Lainattu 22.2.2007. Saatavissa www-muodossa: http://www.mela.fi<br />
Maatalousyrittäjien eläkelaitos. 2007b. Tilastoajo 26.2.2007 työa<strong>ja</strong>n tapaturmista<br />
vuosilta 2004–2005.<br />
Parikka, L. 2007. Korvausasiantunti<strong>ja</strong>. Maatilan vakuutus- <strong>ja</strong> korvauspalvelut.<br />
Vakuutusyhtiö Tapiola. Kir<strong>ja</strong>llinen tiedonanto 5.3.2007.<br />
Pekkanen, J. 2002. Kaupunki-ilman pienhiukkasten pitoisuudet <strong>ja</strong> terveysvaikutukset.Ympäristö-<br />
<strong>ja</strong> Terveys- lehti. Supplementtinumero: Ympäristöterveys 2002.<br />
s: 7–19.<br />
Pönkä. A., Savela. M. & Virtanen. M. 1998. Mortality and air pollution in Helsinki.<br />
Archives of Environmental Health 53(4): 281–286.<br />
Rautiainen, R. 2005. Clinical Assistant Professor. Department of Occupational &<br />
Environmental Health, The University of Iowa College of Public Health.<br />
Kir<strong>ja</strong>llinen tiedonanto 27.9.2005.<br />
Suutarinen, J. 2003. Occupational Accidents in Finnish Agriculture – Causality and<br />
Managerial Aspects for Prevention. Doctoral Dissertation. MTT Agrifood Research<br />
Finland. Agrifood Research Reports 39: 1–75.<br />
Utell, MJ. & Frampton, MW. 2000. Acute health effects of ambient air pollution: The<br />
ultrafine particle hypothesis. Journal of Aerosol Medicine 13(4): 355–359.<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 39
Uusi-Kämppä, J., Rissanen P (toim) 2004. Suuret pihatot – eläinten hyvinvointi, lypsyn<br />
työmenekki, työolot <strong>ja</strong> ympäristönhoito. Maa- <strong>ja</strong> elintarviketalous 47. Maa- <strong>ja</strong><br />
elintarviketalouden tutkimuskeskus. 184 s.Jokioinen, 2004. Saatavissa wwwmuodossa<br />
http://www.mtt.fi/met/pdf/met47.pdf<br />
Vähänikkilä, A.,Sorainen, E., Taattola, K. & Rytkönen E. 2006. Maataloustraktorien<br />
tärinä <strong>ja</strong> melu. Työterveyslaitos. Kuopio. 39 s. Saatavissa:<br />
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Aihesivut/Maatalous+<strong>ja</strong>+terveys/Tiedonlahteet/<br />
Wathen, M., Pentti, S. & Lätti, M. 2006. Pienkuormaa<strong>ja</strong> taipuu moneen työhön.<br />
Koneviesti 11/2006. s. 6–18.<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 40
Liite 1. Muistilista pienkuormainten turvalliseen käyttöön<br />
Ennen ensimmäistä käyttökertaa<br />
• käy kuormainvalmista<strong>ja</strong>n käyttöönottokoulutuksessa, jos sellaista tarjotaan<br />
• lue kuormaimen käyttö-, huolto- <strong>ja</strong> <strong>turvallisuus</strong>ohjeet käyttöohjekir<strong>ja</strong>sta<br />
• tutustu kuormaimeen <strong>ja</strong> sen hallintalaitteisiin<br />
• pyydä kuormaimen myyjältä tai kuormainta jo käyttäneiltä yrittäjiltä opastusta kuormaimen<br />
turvalliseen <strong>ja</strong> sujuvaan käyttöön<br />
• harjoittele kuormaimen hallintaa väljässä tilassa, mieluiten ulkona<br />
Ennen jokaista käyttökertaa<br />
• tarkista ennen kuormaimen käynnistämistä, ettei siinä <strong>ja</strong> käytettävässä työlaitteessa ole ulkoisesti<br />
havaittavia viko<strong>ja</strong> tai puutteita<br />
• varmista aina työlaitteen lukitus <strong>ja</strong> sen kiinnipysyminen<br />
• koekäytä kuormain <strong>ja</strong> sen lisälaite aina ennen niiden varsinaista käyttöä<br />
• poista vaaratekijät tai pyri ainakin vähentämään niitä työskentelyalueelta<br />
Pienkuormaimella työskennellessäsi<br />
• käytä turvavyötä vain, jos kuormain on varustettu turvaoh<strong>ja</strong>amolla tai -kaarella<br />
• pidä oh<strong>ja</strong>amon <strong>ja</strong>lkatila vapaana ylimääräisistä tavaroista<br />
• pidä <strong>ja</strong>lkatila <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>amoon nousukohdat puhtaana liasta<br />
• pidä <strong>ja</strong>lat <strong>ja</strong> kädet aina kuormaimen sisäpuolella<br />
• älä yritä tehdä pienkuormaimella traktorin suorituskykyä vaativia tehtäviä<br />
• kuljeta raskaita taakko<strong>ja</strong> mahdollisimman lähellä maanpintaa<br />
• suorita nostot aina kohtisuoraan nostettavaan kohteeseen nähden<br />
• pidä runko-oh<strong>ja</strong>ttu kuormain suorassa noston aikana<br />
• varmista taakan pysyminen työlaitteessa noston/laskun <strong>ja</strong> kuljetuksen aikana<br />
• käytä lisäpaino<strong>ja</strong> tehdessäsi kuormaimella raskaita nosto<strong>ja</strong><br />
• ihmisen kuljettaminen kuormaimella tai käyttäminen vastapainona on kielletty<br />
• vältä matalia kulkuväyliä, jos mahdollista<br />
• sovi käsimerkeistä, jos työtehtävään osallistuu myös muita<br />
• pidä ajonopeus sellaisena, että hallitset kuormaimen <strong>ja</strong> työlaitteessa olevan kuorman etkä aiheuta<br />
vaaratilanteita<br />
• vältä kaltevia paikko<strong>ja</strong>, joissa kuormain saattaisi kaatua tai liukua<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 41
• huomioi aina työskentelyalustan olosuhteet (liukkaus, pehmeys, epätasaisuus)<br />
• ylöspäin taakan kanssa a<strong>ja</strong>essasi a<strong>ja</strong> aina etuperin<br />
• ilman taakkaa etuperin ylöspäin a<strong>ja</strong>essasi varo alustan korkeusero<strong>ja</strong> (esim. kynnys)<br />
• alaspäin taakan kanssa a<strong>ja</strong>essasi a<strong>ja</strong> peruuttamalla<br />
• ilman taakkaa alaspäin a<strong>ja</strong>essasi a<strong>ja</strong> etuperin<br />
• noudata erityistä varovaisuutta oviaukoista a<strong>ja</strong>essasi<br />
• älä koskaan poistu kuljetta<strong>ja</strong>n istuimelta, jos ylösnostetussa nostopuomissa on raskas taakka<br />
tai työlaite, vaan laske se aina ala-asentoonsa<br />
• pysäköi tasaiselle alustalle <strong>ja</strong> laske puomi aina alas<br />
• sammuta moottori aina poistuessasi kuormaimesta <strong>ja</strong> kytke käsi<strong>ja</strong>rru päälle<br />
• älä jätä kuormainta ilman valvontaa, jos se on mahdollista käynnistää<br />
• lopettaessasi työn ota virta-avain mukaasi, älä jätä sitä virtalukkoon<br />
• lopettaessasi työn katkaise aina yhteys akkuun päävirtakytkimestä <strong>ja</strong> ota se mukaasi, jos<br />
epäilet kuormaimen luvatonta käyttöä<br />
• älä anna sivullisten, etenkään lasten, tulla lähelle kuormaimella työskennellessäsi<br />
• katso aina kuormaimen kulkusuuntaan <strong>ja</strong> tarkkaile ympäristöä<br />
• kuormaimen puomiston tai työlaitteen käyttäminen työskentelytasona on kielletty<br />
• älä koskaan mene ylösnostetun puomin alle ellei se ole tuettu turvallisesti<br />
• Bobcat-tyyppisissä pienkuormaimissa oh<strong>ja</strong>amoon nousu <strong>ja</strong> sieltä poistuminen on suositeltavaa<br />
vain koneen ollessa sammutettu <strong>ja</strong> puomi alhaalla<br />
• jos työskentelet pimeässä, huolehdi kuormaimen riittävästä valaistustehosta<br />
• käytä kuulosuo<strong>ja</strong>imia aina <strong>ja</strong> hengityssuo<strong>ja</strong>inta sisätiloissa työskennellessäsi<br />
Yleistä huomioitavaa<br />
• hanki kuormaimeen turvakaari<br />
• vaihda oh<strong>ja</strong>amon nousukohtien kuluneet pitotarrat uusiin<br />
• merkitse kulkuväylien matalat rakenteet (esim. maitoputket) näkyvällä huomiotarralla<br />
• älä anna koskaan lasten käyttää kuormainta <strong>ja</strong> varoita heitä <strong>turvallisuus</strong>riskeistä<br />
• älä poista mitään koneen turvalliseen käyttöön <strong>ja</strong> turvavarusteisiin liittyvää<br />
• huolla kone säännöllisesti <strong>ja</strong> poista havaitut viat <strong>ja</strong> puutteet ennen työskentelyä<br />
• tankkaa kuormain aina ulkona <strong>ja</strong> pidä moottoritila puhtaana palovaaran takia<br />
• opasta tilan muut pienkuormaimen käyttäjät turvalliseen pienkuormaimen käyttöön<br />
<strong>TTS</strong> tutkimuksen raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppaita 32 (2007) 42
Change language