LUONNOSVAIHTOEHDOT - Lahti

More documents

Recommendations

Info

5.5.2 VE 2 -Tiivis pientalopainotteinen <strong>LUONNOSVAIHTOEHDOT</strong> SELOSTUS DNO 2009-01962 Keskustan laajenemisalueet Vesijärvenkadun itäpuolella (C-114) ja radan varressa Upon sillan tuntumassa (C-113) sijoittuvat jalankulkuvyöhykkeelle. Lepikon pientaloalue (AP-79) ja Kiveriön pientaloalueen laajennus (AP-79) sijoittuvat jalankulun reunavyöhykkeelle. Joukkoliikennevyöhykkeelle esitettyjä asumisen alueita ovat Starkin kerrostaloalue (AK-80), Hörölänmäen kerrostaloalueen laajennus (AK-73), uudet kerrostaloalueet Jalkarannassa (AK-98) ja Holmassa (AK-63). Myös muutosalueet Niemessä (TP/A-70 ja TP/A-72) ja Sopenkorvessa (TP/A-85) sijoittuvat joukkoliikennevyöhykkeelle. Pientaloalueet Jalkarannassa (AO- 93, AR-97 ) sekä Holmassa Savontien ja Merrasjärven välissä (AO-67 ja AR-68) sijoittuvat joukkoliikennevyöhykkeelle. 5.6 VIRKISTYS JA VAPAA-AIKA Lahden maisemarakennetta ja viheralueita koskeva selvitys esittelee Lahden nykyisessä yleiskaavassa 1998 ja asemakaavoissa osoitetut viheralueet ja niiden erityispiirteitä. Kyseisten viheralueiden riittävyyttä ja niiden sijoittumista suhteessa nykyiseen asutukseen on käsitelty Lahden viheralueiden arvottaminenraportissa. Raportissa on esitelty myös joitakin yleiskaavatasolla käytettyjä virkistysalueiden riittävyyttä kuvaavia mitoituslukuja. Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö 30
<strong>LUONNOSVAIHTOEHDOT</strong> SELOSTUS DNO 2009-01962 Lahden viheralueille ominainen piirre on niiden pirstaleisuus. Kaupungin laajat viheralueet sijaitsevat Salpausselällä, Pesäkalliossa, Kerinkalliolla ja Lehmuksessa. Viheralueiden riittävyyden kokemukseen vaikuttavat viheralueiden koko ja muoto. Pienet ja pirstoutuneet viheralueet eivät korvaa yhtenäistä ja ehyttä viheraluetta. Riittävyyden kokemukseen vaikuttaa myös viheralueiden helppo saavutettavuus. Yleiskaavan tavoitteen mukaisessa tiiviissä kaupunkiympäristössä on erityisen tärkeää, että laajemmille ulkoilu- ja virkistysalueille pääsee helposti kävellen, pyöräillen tai julkisilla kulkuvälineillä ja viheralueiden verkostot ovat yhtenäisiä. Ekologisten verkostojen toteutuminen liittyy kiinteästi viheralueverkoston toteutumiseen. Hiljaiset alueet Lahden hiljaisia alueita koskeva kartoitus valmistui syyskuussa 2010. Selvityksessä kartoitettiin vielä rakentamattomat alueet, joilla voidaan saavuttaa hiljaisten alueiden kriteerit. Tällaisia alueita löytyi Lahdesta kaikkiaan 56 kappaletta. Hiljaiset alueet arvotettiin kahteen luokkaan suhteessa rakentamiseen. Hiljaisia alueita, joille ei tulisi osoittaa rakentamista, on selvityksen mukaan 48 % selvityksen alueista. Pinta-alaltaan ne muodostavat 53 %. Muut alueet saattavat soveltua rakentamiseen, kun lähialueille jätetään edelleen lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Valtuustoseminaarin palautteen mukaisesti vaihtoehdoissa on tutkittu myös matkailuvaunualueen ja uuden siirtolapuutarha-alueen sijoittamista Lahteen. 5.6.1 VE 0+ - Tarkennettu yleiskaava 1998 Vaihtoehdon 0+ uusi rakentaminen sijoittuu yleiskaavassa 1998 esitetyille asumisen, toimitila- ja palvelujen alueille, joten viheralueet ja niiden saavutettavuus sekä hiljaiset alueet ovat kyseisten selvitysten mukaisia. Yleiskaavaa 1998 tarkentavilla osayleiskaava- ja kaavarunkoalueilla on viheralueyhteyksiä täsmennetty. Keskustan tärkeä Salpausselän viheryhteys urheilukeskuksesta itään on esitetty pääulkoilureittinä. Mukkulan matkailupalvelujen alue sisältää nykyisen matkailuvaunualueen ja Kotiniemen nykyinen siirtolapuutarha-alue on esitetty jo yleiskaavassa 1998. Vaihtoehto ei sisällä uusia matkailutoimintojen aluevarauksia. 5.6.2 VE 1-Kerrostalopainotteinen Vaihtoehto tarjoaa mahdollisuuden mennä bussilla tai pyörällä lomalle, mahdollisuus ”kesämökkiin kaupungissa”, siirtolapuutarhatoimintaan (useita eri puolilla kaupunkia/pohjoinen itäinen eteläinen…(Kerinkallio, Rälssi, Koiskala,..), palstaviljely, uimarannat, keskustasta vesille, veneily, kanootti, soturetkeily… yhteinen loma-alue saaressa, Enonsaaren hyödyntäminen, viikonloppuretkeily metsissä yhteydet lähivirkistysalueille, laavuille, laajempiin seudullisiin viheralueisiin, Mukkulan/Urheilukeskuksen ympäristön hyvinvointipalvelujen kehittäminen liikunta, kylpylä, oheisliiketoiminnat. Vaihtoehdossa VE 1 on esitetty vähäisessä määrin uusia alueita, pääasiassa nykyisiä asumisen alueita laajentaen, yleiskaavan 1998 viheralueille mm. Hollolan kunnanrajalle Messiläntien varteen (AK-13), Keskussairaalankadun varteen (AK-12), Kivimaalla Lahdenkadun varteen (PK 107), Kytölässä (AP-127),Joutjärven kirkon pohjoispuolelle (AK- 67, AK-71), Kariston itäosan laajennus (AP-108) sekä Kujalan-Ämmälän alueella uuden tieyhteyden(AK-20) ja Korvenrannantien varteen (AP-116). Uutta asutusta on esitetty myös Kaukka- Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö 31
Page 1 and 2: LUONNOSVAIHTOEHDOT SELOSTUS DNO 200
Page 29: LUONNOSVAIHTOEHDOT SELOSTUS DNO 200
Page 43 and 44: Teemakartta Niemi LUONNOSVAIHTOEHDO

LUONNOSVAIHTOEHDOT - Lahti

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?