LUONNOSVAIHTOEHDOT - Lahti
LUONNOSVAIHTOEHDOT - Lahti
LUONNOSVAIHTOEHDOT - Lahti
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Topografia<br />
<strong>LUONNOSVAIHTOEHDOT</strong> SELOSTUS<br />
DNO 2009-01962<br />
Läntisissä osissa, alueilla missä kallioperä on kovaa kvartsiittia, korkein taso on 174 m mpy. Alin taso 64 m<br />
mpy, löytyy kaupungin eteläisimmässä osassa, Porvoonjoen laakson kohdalta. Salpausselkä on Lahdessa<br />
korkeimmillaan. Vesijärven ja Salpausselän välinen korkeusero on enimmillään 80 m. Lahdessa on useita<br />
hyvinkin jyrkkiä rinteitä. Rinnekaltevuus on monissa kohdissa vähintään 30 %, esimerkiksi Teivaanrinteessä<br />
yli 50 %.<br />
Ilmasto, vesiolosuhteet ja kasvillisuus<br />
Yhtenäisistä itä-länsisuuntaisista harjujonoista johtuen huomattava osa etelästä ja lounaasta tulevista matalapaineista<br />
antaa ensimmäiset sateensa Salpausselkävyöhykkeelle. Keväisin <strong>Lahti</strong> kuuluu maan lämpimimpään<br />
vyöhykkeeseen. Maaperästä ja vesistöjen vaikutuksesta johtuen <strong>Lahti</strong> sijaitsee kasvien kannalta<br />
ilmastollisesti suotuisasti. <strong>Lahti</strong> kuuluu yhteen Suomen seitsemästä lehtokeskuksesta ja sijaitsee myös<br />
vuokkovyöhykkeellä.<br />
Salpausselkä rajaa alueen kahteen suureen valuma-alueeseen, Kymijoen ja Porvoonjoen valuma-alueisiin.<br />
Pääpiirteissään kaupungin eteläosa vuorostaan jakautuu Luhdanjoen alaosan, Hangasmäen-Hennalan, Vartio-ojan,<br />
Rengonjoen sekä Köyliönjoen valuma-alueisiin ja kaupungin pohjoisosa Vesijärven, Joutjoen, Merrasjärven,<br />
Alasenjärven, Kymijärven, Arrajoen ja Iso-Kukkasen-Kärkjärven valuma-alueisiin. Lahdessa on<br />
runsaasti lähteitä.<br />
Maisemarakenne ja arvokkaat maisema-alueet<br />
Lahden maisemarakenne on kaupunkiympäristön selkein vahvuus. Maiseman juuret ulottuvat pitkälle<br />
menneisyyteen, jääkauteen ja sen jälkeisiin tapahtumiin. Kulttuurimaisemat ovat pitkän historiallisen kehityksen<br />
tulosta, johtuen sijainnista ikivanhojen kulkureittien äärellä, maaperästä, lähteisyydestä ja luonnonoloista<br />
kaiken kaikkiaan.<br />
Reunamuodostuman ja vesistön kohtaamisesta johtuen Salpausselältä ja järveltä rantoineen avautuu komeita<br />
pitkiä näkymiä. Salpausselkä muodostaa tärkeän identiteettitekijän kaupungille. On tärkeää että nämä<br />
ominaispiirteet voi hahmottaa kaupunkirakenteessa. Varsinkin eteläsuunnan avarista näkymistä on<br />
syytä pitää kiinni kaupunkia rakennettaessa.<br />
Kaupungille tyypillisiä ovat myös kaupunkirakenteen keskellä vielä paikoin hahmotettavissa olevat ikivanhat<br />
tieosuudet, kuten Ylinen Viipurintien ja Vanhan Ahtialantien osia, Okeroisten kautta kulkeva vanha tie, Kytölän<br />
Selkätie, Koiskalantie ym. Arvokkaita maisema-alueita ja maisemakokonaisuuksia muodostavat Salpausselkä,<br />
Pesäkallio, Koiskalan ja Okeroisten kulttuurimaisemat, Ämmälän kylämaisema ja Porvoonjoen<br />
laakso.<br />
Rakennettu ympäristö ja alueen kylähistoria<br />
Kaupungin rajojen sisältä löytyy seitsemän keskiaikaista kylänpaikkaa. Viitteitä niistä on säilynyt paikoin,<br />
mm. Mukkulan kartanon alueella, Koiskalan kartanon ympäristössä, Okeroisissa, Simolassa ja Ahtialassa.<br />
Kulttuurihistorialliset ympäristöt rikastuttavat kaupunkimiljöötä ja niitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan,<br />
tavalla tai toisella, vaalia.<br />
Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö 34
Change language