11: 19.3.2008 - Espoon seurakuntasanomat

10 • nro 11 • 19.3.2008 • tästä puhutaan
nro 11 • 19.3.2008 • 11
Markku Mattila/Kuvakotimaa
Kuvat Jukka Granström/Kuvakotimaa
EVANKELIUMIYHDISTYS - SLEY
Espoo
27.3. to klo 19 Sanasta Suunta -ilta
Suvelan kappeli, Kirstinharju 12, 2. krs.
Ari Kunnamo: Siveettömyyden tuomitseminen,1.Kor.5
3.4. to klo 19 Sanasta Suunta -ilta
Leppävaaran kirkolla, Veräjäkallionk. 2.
Kalliopohja II: Kiviperusta & sovituksen
kallio, Matti Sartonen.
6.4. EVANKELIUMI- JA LÄHETYS-
JUHLA, Hengen köyhyys ja evankeliumin
valo, Espoonlahden kirkossa,
klo 17.30-18 Lähetysmyyjäiset,
lähetyskahvit, Sleyn kirjapöytä, 18.00
Evankeliumijuhla, Pekka Huhtinen:
Hengen köyhyys ja evankeliumin
valo, 2.Kor.8:9. Asmo Sinervo: Jeesus
yksin, Apt. 4:12. Erkki Pitkäranta:
Kiviperusta ja sovituksen kallio, 1.Piet.
2:6-8. Markus Nieminen: kitara ja
laulu. Helsinki.
Ristintiellä
ajatuksilla
on tilaa
Suomenoja on yksi pääkaupunkiseudun parhaimpia lintujen seurantapaikkoja”, Johannes Ijäs kehuu.
Lintujen kevätmuutto
on parasta draamaa
Kevät on lintuharrastajan kultaaikaa.
Johannes Ijäs tuntee jo
poltteen.
”Tiaiset siellä visertävät”, sanoo
Johannes Ijäs seisahtuessaan
kuuntelemaan luontoääniä Suomenojan
rannalla.
Pian sirkutus muuttuu hätäiseksi.
”Nyt varoitetaan vaarasta. Taitaa
olla petolintuja maisemissa. Linnunlaulua
kuuntelemalla tietää,
mitä luonnossa tapahtuu.”
Lintujen kevätmuutto on käynnissä.
Etelässä voi nähdä telkkiä,
töyhtöhyyppiä, kiuruja, uuttukyyhkyjä,
mustavariksia ja pulmusia.
Muuton edistyminen riippuu
säästä. Lounaiset ilmavirtaukset
tuovat lisää muuttolintuja, mutta
pohjoisenpuoleiset tuulet pysäyttävät
muuton ja osa joutuu kääntymään
hetkeksi takaisin etelään.
Johannes Ijäs pystyttää maastoon
reissuissa kolhiintuneen vihreän
kaukoputkensa.
”Ensin tähystetään kiikareilla
maisemaa. Vaihetta kutsutaan selaamiseksi.
Kun havaitaan kiinnostava
lintu, siirrytään tarkkailemaan
sitä kiikareita tarkemman kaukoputken
avulla.”
Nuoria kyhmyjoutsenia lipuu
kaislikon reunaa. Ne eivät innosta.
Rastaskerttusella on
karhea ja kuuluva
laulu: krek krek divi
divi krääk krääk
kerrek kerrek kshää
kshää kreek kreek…
”Yhtä harvinaista kuin näkisi kylpyammeessa
keltaisia kumiankkoja.”
Yllättäviä
havaintoja
Leuto talvi on lennättänyt kiikaroitavaksi
yllättäviä havaintoja.
”Tiltaltti ja mustaleppälintu viihtyivät
täällä Suomenojalla jo joulutammikuussa.
Tavallisesti niitä näkee
vasta toukokuussa.”
Lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö
Birdlife on huolestunut
ilmastonmuutoksen vaikutuksesta
linnustoon.
Tuore tutkimus pelottelee, että
Suomesta häviää yli kaksikymmentä
lintulajia vuosisadan loppuun
mennessä. Lajien kokonaismäärän
ennustetaan kuitenkin
kasvavan uusien lintulajien levittäytyessä
maahan.
Suomessa on aktiivisia lintuharrastajia
noin kymmenisen tuhatta.
Kotimaa-lehden uutispäällikkönä
työskentelevä Johannes Ijäs innostui
linnuista lukioikäisenä.
”Sisko tiesi kiinnostukseni ja kehotti
osallistumaan kansanopiston
järjestämälle lintuharrastajien alkeiskurssille.
Tilaisuus olikin tärkeä ensiaskel
harrastuksen aloittamisessa.”
Suomen linnusto on tullut tutuksi
viidentoista vuoden aikana.
Maassa on tavattu 451 lintulajia ja
Johannes Ijäs arvelee tunnistavansa
suurimman osan.
Toimittaja mieltää itsensä lintuharrastajaksi,
ei bongariksi. Termeillä
on vissi ero.
”En kirjaa ylös havaintoja ja kerää
niistä bongauspisteitä. Haluan
pitää harrastuksen stressittömänä
vapaa-ajan viettona.”
Harrastus on yksi tapa tutustua
luontoon.
”Saan esteettistä nautintoa katsellessani
kauniita lintuja ja niiden sulavia
liikkeitä. Luonto tarjoaa myös
draamaa, kun huomaan nuolihaukan
metsästävän ateriaa lentelevästä
pääskysestä.”
Uhanalaisten lajien
uhanalainen Suomenoja
Suomenojan rannalla on rauhallista.
Vielä. Espoossa suunnitellaan
läheisen puhdistamon toiminnan
siirtämistä ja alueen kaavoittamista
asuinalueeksi. Lintuharrastajat vastustavat
muutosta.
”Jätevesialtaan takia paikka on
linnuille houkutteleva, muttei ihmisille”,
Johannes Ijäs sanoo.
”Suomenojan allas on yksi pääkaupunkiseudun
parhaimpia lintupaikkoja.
Täältä löytyy uhanalaisen
naurulokin suurin pesimäyhdyskunta
Uudellamaalla ja myös uhanalaisen
liejukanan yksi vähistä pesimäpaikoista.”
Johannes kuuluu Helsingin seudun
lintutieteelliseen yhdistykseen
Tringaan, joka valittiin juuri vuoden
lintuyhdistykseksi.
Tringa on vedonnut Suomenojan
suojelemiseksi. Vetoomuksessa
muistutetaan, että paikka on monien
uhanalaisten lintulajien suosiossa
ja Suomenojan altailla pesii
huomattavasti enemmän lintuja
kuin suuressa osassa muista valtakunnallisen
lintuvesien suojeluohjelman
kohteista.
Alueella on tavattu noin kolmesataa
lintulajia, kun Suomessa pesii
240 lajia.
Suomenoja on myös suosittu
linturetkikohde, jonne tehdään
opastettuja koululaisten ja lintuturistien
retkiä.
Petolintuja ja
kesäisiä konsertteja
Espoon monet rannat ovat mainioita
lintujen seurantapaikkoja.
Johannes Ijäs rohkaisee tutustumaan
Suomenojan lisäksi myös
Soukassa talvehtiviin petolintuihin
ja yölaulajien kesäisiin konsertteihin
Laajalahdessa.
”Hymy nousee väkisinkin kasvoille,
kun kuuntelee satakielen tai
rastaskerttusen öistä laulua”, hän
hehkuttaa.
Keväällä lintuharrastaja tuntee
poltteen päästä luontoon. Moni
puoliso kiristelee hampaitaan, kun
toinen juoksee peipposten perässä.
Johannes Ijäksen puolitoistavuotias
Juho-poika on pitänyt huolen,
että perhe on mennyt harrastuksen
edelle parin viime vuoden ajan.
Tosin näyttää, että perheessä
kasvaa lintuharrastaja toisessa polvessa.
Juhoa kiinnostaa kovasti isän
lintu-cd, jonka avulla opetellaan
tunnistamaan siivekkäitä tuntomerkkien
ja laulun perusteella.
”Poika tuntee jo kymmenisen lintua.
Vähän aikaa sitten hän alkoi
huutaa huuka, huuka, ja huomasin
hänen tunnistaneen huuhkajan”, isä
kehaisee.
Sari Tikkanen
Helsinki
Luther-sali Lastenkodinkatu 5
27.3. to klo 18.30 Helsingin
osaston vuosikokous. Kullervo
Puumala.
28.3. pe klo 19 Nuoret aikuiset,
Raimo Lähteenmaa: Raadollisina
Jumalan käytössä.
31.3. ma klo 12 Päiväpiiri, Aimo
Kymäläinen.
3.4. to klo 18.30 Katulähetyksen
järjestämä ilta. Tenho Mielonen,
Lauri Vaahtoranta, Tellervo Meripaasi.
4.4. pe klo 19 Nuoret aikuiset,
Hannu Kippo: Kuunteleminen.
Pyhän sydämen kappeli
Kirstinkatu 1
20.3. to klo 19 Kiirastorstain
messu, l. Ari Norro, s. Miika Auvinen,
Helsingin Evankelinen kuoro,
joht. & kantt. Puumala.
21.3. pe klo 11 Jumalanpalvelus,
Miika Auvinen, kantt. Puumala.
Klo 18 RISTINJUHLA. Helsingin
Evankelinen kuoro ja Pyhän
Sydämen kappeli, joht. Kullervo
Puumala, puhe Aimo Kymäläinen
- Heinrich Schutz: Jeesuksen seitsemän
sanaa ristillä. Pääsiäisajan
kuoromusiikkia ja yhteislaulua.
21.3. pe klo 19 Pitkäperjantain
kertzi Castrenink.18 B kellari.
23.3. su klo 11 Messu, Ari Norro,
kantt. Kullervo Puumala.
24.3. ma klo 11 Messu, Martti
Laitinen, kantt. Säde Erkkilä.
30.3. su klo11 Messu, l. Heikki
Haataja, s. Juha Heinonen.
4.4. pe klo 19 Nuorten kertzi
Castrenink.18 B kellari, Ari Kuusela:
Elämän tarkoitus.
6.4. su klo 11 Messu, l. Ari Norro,
s. Hannu Kippo.
Muu toiminta
25.3. ti klo 18 Naisten Raamattupiiri,
Opiston saunakamari (Castr.k.
18 B). Aihe: Uskollisuus (6.käsky),
Liisa Oksanen. Sauna & nyyttärit.
26.3. ke klo 18 KOKO PERHEEN
KONSERTTI. Tarinoita tiestä ja
taivaasta Agricolan kkon krypta,
Tehtaank. 23. The Road -yhtye,
Kuuden enkelin lento-varhaisnuorten
kuoro, Juha Heinonen, Liisi
Portin ja Saija Simanainen. Vapaa
pääsy, tervetuloa!
26.-30.3. EVANKELISET MUSIIK-
KIMESSUT, TO klo 19 Vanha,
Mannerh.t. 3 B, vapaa pääsy. PE
klo 19 Agricolan kirkon krypta ja
23.30 kirkko. LA klo 12 ja 18 Pyhän
sydämen kappeli, Kirstink.1,
la klo 15 ja 20 Helsingin Urheilutalo
Helsingink. 25. SU klo 11
Pyhän Sydämen kpli.
30.3. su klo 15 Lähetyspiiri
H-hetki Ritva & Heikki Haatajalla
Majalammentie 22, Nurmijärvi.
www.sley.fi/helsinki
Esse julkaisee hiljaisen viikon ja
pääsiäisen hetkiä varten kuuden
hetken ristintien.
Pääsiäisen alla, hiljaisen viikon
ajan monessa suomalaisessa
seurakunnassa on mahdollisuus
kulkea kirkkoon tai kirkontienoolle
rakennettua ristintietä. Se
voi olla toteutettu niin tai näin,
mutta perusajatus on aina sama:
sen asemilla tai pysäkeillä kuvataan
tapahtumia Jeesuksen ristintieltä.
Niiden ääressä pysähdytään
ajattelemaan.
Ristintien kärsimysten mietiskelyn
on tarkoitus saattaa ihmisen
kokemukset liikkeelle: millaista
kärsimystä, millaista pahuutta –
julmuutta, piittaamattomuutta, ilkeyttä
ja pelkuruutta – löytyy Jeesuksen
kokeman ristintien äärellä.
Mitä myötätuntoa ja rakkautta
Mitä se minuun koskee
Millaista pahuutta minun elämäni
näköpiirissä ja nykyajassa
löydän Millaisin ajatuksia ja teoin
minä voisin löytää tien pahaa
vastaan, kärsivien puolelle, oikeudenmukaisuuden
puolesta
Tuomiosta hautaan
Henkilökohtaista meditaatiota
varten rakennettuja ristinteitä alkoi
ilmaantua 1400-luvulla. 1700-
luvulla niitä käytiin rakentamaan
erityisesti kirkkoihin – monista
Keski-Euroopan kirkoissa löytyy
seiniä kiertävä neljäntoista kuvan
sarja, jotka muodostavat kyseisenlaisen
ristintien. Ihmisiä voi nähdä
kiertämässä kuvalta kuvalle, seisahtaen
ja lausuen jokaisen kohdalla
lyhyen rukouksen.
Pysäkit vakiinnutettiin
vuonna 1731 paavi Clemens XII:
n ohjeesta ja on siitä eteenpäin rakennettu
samanlaisiksi.
Neljätoista pysäkkiä ovat seuraavat:
Jeesus tuomitaan kuolemaan,
hän ottaa ristin harteilleen,
kaatuu ensimmäisen kerran ja
kohtaa äitinsä. Simon Kyreneläinen
pakotetaan kantamaan Jeesuksen
ristiä, Veronika ojentaa
Jeesukselle hikiliinan, Jeesus kaatuu
toisen kerran, kohtaa Jerusalemin
itkevät naiset ja kaatuu kolmannen
kerran. Jeesukselta riistetään
vaatteet, hänet naulitaan
ristiin, Jeesus kuolee ristillä. Jeesuksen
ruumis otetaan alas, hänet
lasketaan hautaan.
Pysäkit on koottu evankeliumeihin
kirjatuista tapahtumista
ja kristillisestä traditiosta – yhdeksän
virallisista pysäkeistä löytyy
Raamatun tekstistä.
Pysähdy, ajattele
Ennen paavillista yhdenmukaistusta
ristintien pysäkkien määrä
vaihteli vapaasti. Oli kahden aseman
reittejä, viiden, seitsemän,
yhdeksän ja niin edelleen.
Olennaisempaa kuin asemien
määrä on kulkijan matka.
Mitä pitää tehdä
Mitä pääsiäisenä pitäisi tietää
tehdä
Kahdentuhannen vuoden jälkeen
pääsiäistä edelleen vietetään
– kahdentuhannen vuoden! Se on
kirkon ydin, sen suurin juhla. Pääsiäisen
tapahtumat ovat kirkon
suurin salaisuus. Ne ovat mysteeri.
Tästä evenkeliumi julistaa:
heikkous voitti väkivallan, nöyryys
toi voiton ylpeydestä, elämä
voitti kuoleman. Mitä se merkitsee
– se on henkilökohtainen kysymys.
Ja tämä on ristintien kysymys:
ajatusten koetteleminen, arvojen
koetteleminen.
Ristintie ei ole katsomista varten,
se ei ole historiallista draamaa.
Se on mahdollisuus pysähtyä
esimerkin valossa ja antaa sen
vaikuttaa.
Selaa eteenpäin!
Jaakko Kaartinen-Koutaniemi
”Silloin kaikki huusivat yhteen ääneen:
Kuolema sille miehelle!” Luukas 23:18
Väkijoukko se huusi Jeesuksen kuolemaan. Hallintokoneisto
toimi.
Piikkilangan kehitti vuonna 1874 amerikkalainen farmari
J. F. Glidden. Hän keksi, kuinka piikit saadaan pysymään
paikoillaan kiertämällä yhteen kaksi lankaa.
Vuonna 1875 Gliddenin patentoimalla koneella tuotettiin
270 tonnia piikkilankaa. Vuoteen 1901 mennessä
piikkilangan tuotanto oli kasvanut 135 000 tonniin,
intiaanikulttuuri tuhottu reservaatteihin aitaamalla.
Piikkilangasta muodostui ensimmäisen maailmansodan
ehkä tärkein taisteluväline. Erilaiset piikkilankaesteet
Bigot- ja Brun-verkoista moninkertaisiin aitauksiin jakoivat
juoksuhautojen väliset alueet armottomasti. Reilut
kaksikymmentä vuotta myöhemmin piikkilanka oli tärkein
elementti rakennettaessa toisen maailmansodan keskitysleirejä.
Silloin se usein sähköistettiin.
Evankeliumissa kerrotaan, että Jeesuksen päähän painettiin
orjantappurasta kierretty piikkikruunu, jolla sotilaat
kruunasivat hänet pilkattavaksi.
Orjantappurakruunu ja piikkilanka ovat väkivaltaisen
rajaamisen välineitä.
Jeesuksen opetus haastoi muutokseen ja uhkasi roomalaisten
valvoman juutalaisen yhteiskunnan tasapainoa.
Hänet aidattiin piikkikruununsa sisään ja likvidoitiin.
Meilläkin on hallussamme kansanjoukon voimat ja piikkilanka.
Edelleen rajaamme väkivallalla. Miten Jeesuksen
kävisi tämän päivän Suomessa