Monikielinen perhe - Tampere
Monikielinen perhe - Tampere
Monikielinen perhe - Tampere
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Monikielinen</strong> <strong>perhe</strong><br />
Kristiina Teiss, Alma-hanke, <strong>Tampere</strong>en kaupunki<br />
Seminaari Rakkauden tähden- monikulttuuriset<br />
parisuhteet ja <strong>perhe</strong>et Suomessa<br />
24.5.2010
”issi keel on soome keel, emme räägib emme keelt”<br />
(Hassinen 2002)<br />
P: No, onko siitä mitään haittoja<br />
P: Monikielisyydestä<br />
M: Ei se oo niin iso haitta.<br />
N: Ei minuu ainakaan, sitte tosiaan, löytyy sanoja paljon paremmin.<br />
Tietysti jos jotakuta haittaa et sekotetaan, ni kieliä, ni sitte, mut<br />
ku minuu se ei niinku haittaa sinänsä, ni, ni sanavarasto on aika<br />
suuri ko siin voi kolmest kielest ottaa sit sillai tavallaa.. Joku<br />
sana, mikä ei tuu mieleen.<br />
M: Joo, ja joskus jos ei tuu mieleen, sitten voimme käyttää joskus<br />
suomeksi tai englanniksi, tai mikä vaan…
<strong>Monikielinen</strong> <strong>perhe</strong><br />
• äidinkielen ja kaksikielisyyden määritelmiä<br />
• monikulttuuristen parien kielivalinnat<br />
• minun kieli, sinun kieli, suhteemme kieli: mikä vaikuttaa<br />
valintoihin<br />
• pariskunnasta <strong>perhe</strong>eksi: mitä kieltä puhutaan lasten kanssa<br />
• kaksikielisyys omaksumistavan mukaan<br />
• Kaksikielisyyden haitat ja hyödyt
Äidinkieli ja kaksikielisyys<br />
Äidinkielen määritelmiä kaksikielisessä <strong>perhe</strong>essä: ensimmäinen<br />
kieli, äidin kieli, isän kieli, kotikieli, tunnekieli,<br />
- kieli, jota henkilö osaa parhaiten<br />
- kieli, jonka puhujana henkilö identifioi itsensä ensisijaisesti<br />
- kieli, jota henkilö käyttää eniten<br />
- kaksikielisyys äidinkielenä = äidinkielet!<br />
Kielelliset ihmisoikeudet:<br />
jokaisella on oikeus pitää äidinkieltään tai -kieliään omanaan ja<br />
saada muitten tunnustus tälle identiteetilleen.
Kaksikielisyys normina<br />
• ”Suurin osa ihmiskunnasta on kaksikielisiä” –<br />
monikielisyys on pikemminkin sääntö kuin poikkeus<br />
• Kieli on luonteeltaan monikielinen, sillä se koostuu<br />
toisiaan risteävistä murteista, slangeista, aksenteista,<br />
erilaisista sosiaalisista puhetavoista,puheen ja kirjoituksen<br />
erilaisuudesta, ”kielistä kielessä”. (Dufva 2006)
Kaksikielinen henkilö<br />
Monia määritelmiä, eikä yhtä kaikenkattavaa tai oikeaa<br />
• paras määritelmä henkilön oma määritelmä identiteetin kannalta<br />
• entä yhteiskunnan ja kielitaidon kannalta<br />
• käyttää kahta tai useampaa kieltään säännöllisesti eri tilanteissa<br />
• on ”toiminnallisesti” kaksikielinen<br />
• on omaksunut kaksi kieltä varhaisessa iässä<br />
• pitää itseään kaksikielisenä (voi olla myös passiivinen kielitaito)<br />
• osaa kahta kieltä äidinkielen tasolla – harvoin esiintyvä ja käytännössä<br />
tarpeeton kaksikielisyys<br />
• Kaksikielisyyden vaikutus minäkuvan muotoutumiseen – monta<br />
identiteettiä
Monikulttuuristen parien kielivalinnat<br />
• Parien erityyppiset kielivalinnat (Yamamoto 1995):<br />
1. Kumpikin puoliso käyttää äidinkieltään<br />
2. Molemmat puolisot käyttävät pelkästään tai pääasiallisesti<br />
samaa kieltä, joka on jommankumman äidinkieli<br />
3. Ainakin toinen (mahdollisesti molemmat) puolisoista voivat<br />
käyttää molempaa kieltä<br />
4. Yhteisenä kielenä käytetään kolmatta kieltä, joka ei ole<br />
kummankaan äidinkieli
Minun kieli, sinun kieli, suhteemme kieli: mikä<br />
vaikuttaa valintoihin<br />
• vaikuttavat asuinpaikka, kyseisten kielten prestiisi, ja mahdollinen<br />
solidaarisuuden tunne vähemmän arvostettua ja vähemmän käytettyä<br />
kieltä kohtaan. Mikäli kaikki muut seikat ovat samanvertaisia, oletetaan<br />
miehen kielen tulevan valituksi.<br />
• Kieltään voi vaihtaa niin nainen kuin mieskin<br />
• Ei pelkästään lingvistinen päätös – kielen avulla rakennetaan suhteen<br />
emotiivistä puolta, kiintymystä tai välimatkaa.<br />
• Parisuhteessa voi aiheuttaa pettymyksen, mikäli puoliso epäonnistuu<br />
uuden kielen opettelussa.<br />
• Käsitys toisen kielen epämieluisuudesta voidaan ulottaa partnerin<br />
muihinkin ominaisuuksiin.<br />
• Kielenvalintaa voi ohjata paitsi se, miten hyvin puolisot osaavat toistensa<br />
kieltä, myös se, millaisia ovat tulevaisuuden työhönsijoittumis- ja muut<br />
näkymät. (Piller 2002)
Monikielisten <strong>perhe</strong>iden kielivalinnat<br />
• Perheessä 4 kieltä käytössä: 2 alle kouluikäistä lasta<br />
äidin kieli suomi, sveitsiläisen (kaksikielisen) isän kieli<br />
ranska,vanhempien kieli englanti, ennen <strong>perhe</strong>en ympäristön<br />
(päivähoidon, kavereiden, lomapaikan) kieli saksa, nyt ympäristön kieli<br />
valtaosin suomi, koulun kieli ranska/suomi<br />
• Perheessä 3 kieltä käytössä: 2-vuotias lapsi<br />
Äidin kieli romania, isän kieli suomi, vanhempien kieli englanti,<br />
ympäristön kieli suomi<br />
• Perheessä 2 kieltä käytössä: 3 kouluikäistä lasta<br />
Äidin kieli viro, isän kieli suomi, <strong>perhe</strong>en kieli viro, ympäristön kieli<br />
suomi, vanhempien kieli viro ja satunnaisesti suomi<br />
• Perheessä 1 kieli käytössä: 3 lasta: 3-v, 8-v ja 12-v.<br />
äidin kieli viro, isän kieli saksa, ympäristön kieli suomi, vanhempien ja<br />
<strong>perhe</strong>en kieli suomi, joskus vanhempien keskinäinen kieli englanti,<br />
sukulaiset viron- ja saksankielisiä
Kaksikielisyys omaksumistavan mukaan<br />
• Lapsuuden kaksikielisyys kielten omaksumismenetelmän mukaan (Romaine<br />
1995):<br />
1. yksi kieli – yksi ympäristö: äiti puhuu lapselle omaa ja isä omaa kieltään<br />
2. kotikielenä muu kuin pääkieli / yksi kieli - yksi ympäristö: vanhemmat<br />
puhuvat äidinkielinään eri kieliä ja yhteisön pääkieli on toisen vanhemman<br />
äidinkieli<br />
3. kotikielinä muut kuin pääkieli ilman yhteisön tukea: vanhemmilla on eri<br />
äidinkielet, joista kumpikaan ei ole yhteisön pääkieli. Vanhemmat puhuvat<br />
siis lapselleen kumpikin omaa äidinkieltään. Esim. äiti puhuu<br />
syntyperäisenä englantia ja isä saksaa ja <strong>perhe</strong> asuu italiankielisessä<br />
ympäristössä.<br />
4. kielten yhdistäminen ja vaihtelu: lapsi saattaa omaksua kieltä myös<br />
tilanteessa, jossa vanhemmat ovat kaksikielisiä. Myös yhteisö voi olla<br />
kaksikielinen, ja vanhemmat vaihtelevat ja yhdistelevät koodeja lapselle<br />
puhuessaan.
Kielenkäyttöstrategiat <strong>perhe</strong>essä<br />
• Vanhempien kielenkäyttö on ensimmäinen malli, johon lapsi<br />
haluaa samastua.Toisaalta lapsi saattaa jo varhain tajuta<br />
vanhemman osaavan kommunikoida kahdella kielellä, ja hän<br />
käyttää sitä hyväkseen.<br />
• Perheessä käytössä eri strategiat, varsinkin pienten lasten<br />
kanssa.<br />
• Yhden kielen käyttöön ohjaavat strategiat:<br />
• Vastinepyyntöstrategia: vanhempi on ymmärtämättä lapsen<br />
lausumaa ja pyytää sitä toistamaan omalla kielellä (ei reagoi<br />
“vääränkieliseen” ilmaisuun)<br />
• Arvausstrategia: vanhempi voi esittää selventäviä kysymyksiä,<br />
joissa tarjotaan sanan/ilmauksen vastine omalla kielellä
Kielenkäyttöstrategiat <strong>perhe</strong>essä<br />
• Passiivisesti kaksikielisyyttä hyväksyvät strategiat:<br />
• Toistostrategia: vanhempi toistaa lapsen toiskielisen lausuman<br />
omalla kielellä<br />
• Etenemisstrategia: vanhempi jatkaa keskustelua omalla<br />
kielellä, kiinnittämättä huomiota siihen, mitä kieltä lapsi käyttää<br />
• Kielten yhdistymistä hyväksyvät ja käyttävät strategiat:<br />
• Koodinvaihtostrategia: vanhempi vaihtaa täysin lapsen<br />
käyttämään kieleen<br />
• Kaksikielinen lainaus: vanhempi käyttää vakiintumatonta,<br />
mutta toiseen kieleen mukautettua sanaa, joka on käytössä<br />
lainasanan tavoin pienessä kieliyhteisössä, esimerkiksi <strong>perhe</strong>en<br />
tai ystäväpiirin tasolla
• Äitien ja isien kielenkäyttö lasten kanssa on erilaista:<br />
- isät eivät ole niin vaativia, eivätkä korjaa lasten kieltä (Goodzin<br />
1989)<br />
- äidit usein opettavat ja korjaavat lasten kieltä keskustelussa<br />
(Garcia 1983)<br />
- vaikuttajana myös lapsen ja vanhempien välinen<br />
emotionaalinen yhteys<br />
- sekä se, kuinka paljon vanhempi seurustelee lapsen kanssa<br />
• Ylipäänsä lapsesta tulee todennäköisemmin kaksikielinen<br />
vähemmistökielellä, mikäli vähemmistökielen puhuja on äiti<br />
(Piller 2002: 29)<br />
• Jos yhteisön asennoituminen kieleen ei ole neutraalia, ei edes<br />
nainen pysty viemään läpi kaksikielisyyttä: lapset saattavat<br />
kieltäytyä käyttämästä vähemmistökieltä.
Missä vaiheessa lapsi kasvaa kieleen ja<br />
kulttuuriin<br />
• perusta omalle identiteetille, tavoille ja kielenkäytön kulttuurille<br />
luodaan ennen kouluikää<br />
• Lapsi alkaa omaksua paitsi kieltä, myös tapaa olla sekä<br />
suhtautumista: kielellinen vuorovaikutus edistää arvojen,<br />
normien, asenteiden ja roolien omaksumista<br />
• Lapsen kokemusta kielestä hallitsee se, miten kieli täyttää<br />
lapsen omat vaatimukset ja mitä yksityisiä tarpeita kieli auttaa<br />
häntä tyydyttämään - on tärkeää pitää huolta siitä, että lapsella<br />
olisi tarve molempien kieltensä käyttöön ja että lapsi saa<br />
runsaasti laadukkaita virikkeitä molemmilla kielillä<br />
• lapsi oppii kokemastaan suhtautumisesta ja arvostelusta: hän<br />
aistii jo varhain, millainen kielenkäyttö ja missä tilanteessa on<br />
hyväksyttyä
Kaksikieliseksi kasvamiseen vaikuttavat<br />
• vanhempien äidinkielet, yhteinen kieli, kompetenssi, lapselle<br />
puhutut kielet, menetelmä<br />
• missä maassa/ympäristössä asuu (on syntynyt), asuinpaikka,<br />
mahdollisuudet pitää kieliä yllä, kielten status, käyttötarve<br />
• onko sisaruksia (ikä), kielenkäyttöstrategiat<br />
• ystävien, sukulaisten, tuttujen kielet<br />
• motivaatio, suhtautuminen<br />
• Muita: sukupuoli, älykkyys, muisti, persoonallisuus,<br />
temperamentti, sosiaalinen tausta, koulutus, kielten vaikutus<br />
toisiinsa
Miten tukea lapsen kaksikielisyyttä<br />
• pyritään yksi kieli – yksi henkilö –menetelmään<br />
• kaksikielisyyttä pidetään myönteisenä asiana – eikä lasta<br />
pakoteta oppimaan toista kieltä<br />
• molemmille kielille pitää olla käyttöä, eikä pelkästään <strong>perhe</strong>en<br />
piirissä, vaan muiden aikuisten ja lasten seurassa<br />
• vanhemmilla on mahdollisuutta antaa lapselle aikaa ja huomiota<br />
ja ennen kaikkea monipuolisia kielellisiä virikkeitä (lorut, laulut,<br />
sadut, tarinat, kielillä leikittely ym)<br />
• ympäristö tukee kaksikielisyyden omaksumista<br />
• vähemmistökielen ja –kulttuurin arvostaminen ja siihen liittyvien<br />
asioiden esille tuominen (myös yhteiskunnassa)
Monikielisyyden hyödyt<br />
• monipuolisesta kielitaidosta on hyötyä viestinnässä<br />
• nopeuttaa luku- ja kirjoitustaidon oppimista – kahden kielen<br />
osaaminen auttaa lasta ymmärtämään kirjoitettua tekstiä<br />
nopeammin<br />
• laajempi ymmärrys kielistä, helpompi oppia uusia kieliä<br />
• ehkäisee ikääntymiseen liittyviä kognitiivisia muutoksia<br />
vanhemmalla iällä – kahden kielen taitajilla kognitiivisten taidot<br />
eivät näyttäisi taantuvan samassa määrin kuin samanikäisillä<br />
vain yhtä kieltä osaavilla<br />
• nopeuttaa oppimista ja parantaa oppimistuloksia: lapsi oppii<br />
kahta kieltä yhtä nopeasti kuin yhtä ja oppii myös ääntämään<br />
kumpaakin kieltä syntyperäisen kielenpuhujan tavoin.
Entä haitat<br />
"Lapsen pitäisi oppia ensin yksi kieli kunnolla ja alkaa vasta sitten<br />
opetella toista kieltä."<br />
• Lapset, jotka opettelevat kahta kieltä samanaikaisesti ja saavat siihen<br />
tukea <strong>perhe</strong>eltään, oppivat usein molempia kieliä hyvin. Jos ympäristö<br />
aiheuttaa stressiä, lasten kielellinen kehitys voi häiriintyä myös<br />
yksikielisillä lapsilla.<br />
"Kaksikielinen lapsi ei tunne kumpaakaan kielistä omakseen."<br />
• Tämän mukaan kaksikieliset lapset eivät identifioidu kumpaankaan<br />
kieleen tai sen kulttuuriin. Jos lapsi tuntee tulevansa hyväksytyksi<br />
kummassakin kulttuurissa, hän samastuu niihin molempiin.<br />
"Kaksikieliset joutuvat kääntämään ajatuksensa heikommasta<br />
kielestä paremmin osaamalleen kielelle."<br />
• Suuri enemmistö kaksikielisistä pystyy ajattelemaan kummallakin<br />
kielellä.<br />
"Monikielisillä on jakaantunut persoonallisuus."<br />
• Osa kaksikielisistä tuntee persoonallisuutensa muuttuvan toiseksi<br />
kielen vaihtuessa. Eri kieliä puhuessaan he käyttäytyvät eri<br />
kulttuurinormien mukaan. Kielen vaihtuminen on merkki siitä, että<br />
kulttuurisidonnaiset odotukset muuttuvat.
Vaikeudet, muttei haitat<br />
• sanaston omaksumisen hitaus – kahdessa kielessä yhteensä saman verran<br />
kuin samanikäisillä yksikielisillä yhdessä kielessä<br />
• kielten yhdistäminen omaksumisvaiheessa (alle 3-v) – normaali<br />
(tiedostamaton) ilmiö:<br />
- vaikeuksia tietyn äänteen lausumisessa<br />
- lapsi saattaa epäillä lauseiden muodostuksessa tai päätteissä<br />
• Sujuva, mutta “epätäydellinen” kaksikielisyys voi joskus vaikuttaa kielelliseltä<br />
häiriöltä tai se voi saada kielenkehityksen viivästymiselle ominaisia merkkejä<br />
• ei ole paljon tietoa, miten monikielisyys vaikuttaa lapsiin, joilla on alttius<br />
johonkin kielihäiriöön<br />
- kaksi- tai monikielisyys ei riitä kielenkehityksen häiriön selityksen syyksi<br />
- häiriö on periaatteessa todettava molemmissa kielissä esiintyväksi<br />
• Koodinvaihto ja lainaaminen tietoisia kaksikielisen kommunikaatiotapoja,<br />
yleensä toisten kaksikielisten kanssa<br />
• Murrosiän identiteettikriisi
Ihmisen äidinkieli ei ole itsestäänselvyys, se on lahja ja haaste<br />
joka hetki. On äärettömän tärkeätä saada muotoilla<br />
ajatuksensa sillä kielellä, johon on tunnepitoinen suhde.<br />
Märta Tikkanen, suomenruotsalainen kirjailija<br />
Kiitoksia!
Kirjallisuutta ja linkkejä<br />
Nämä hyödyllisiä asiakastyössä ja monikielisille <strong>perhe</strong>ille:<br />
• Kaksikielisten <strong>perhe</strong>iden verkosto:<br />
http://www.biculturalfamily.org/law_multilingual.html<br />
• Hassinen, S. 2005. Lapsesta kasvaa kaksikielinen. Helsinki: Finn Lectura.<br />
• Latomaa, Sirkku (toim.) 2007: Oma kieli kullan kallis. Opas oman<br />
äidinkielen opetukseen. OPH.<br />
Kaksikieliset ja -kulttuuriset pariskunnat:<br />
• Khatib-Chahidi, J., R. Hill & R. Paton 1998. Chance, choice and circumstance. A<br />
study of women in cross-cultural marriages. Teoksessa R. Breger & R. Hill (toim.)<br />
Cross-cultural marriage. Identity and choice. New York: Berg, 49–66.<br />
• Piller, I. 2002. Bilingual couples talk. The discursive construction of<br />
hybridity. Amsterdam: John Benjamins.<br />
• Yamamoto, M. 1995. Bilingualism in international families. Journal of<br />
Multilingual and Multicultural Development, 16 (1 & 2), 63–85.<br />
• Muikku-Werner, Pirkko (2007): Kärsii, ei kärsi – parisuhde ja<br />
kaksikielisyys. Toim. Salo, O.-P.,T. Nikula & P. Kalaja. Kieli oppimisessa<br />
– Language in Learning. AFinLAn vuosikirja 2007.Jyväskylä
Kirjallisuutta ja linkkejä<br />
Kaksikielisyys ja kaksikieliset lapset:<br />
• Romaine, Suzanne 1995: Bilingualism. Oxford, Blackwell Publishers.<br />
• Juan-Garau, Maria & Pérez-Vidal, Carmen 2001: Mixing and pragmatic parential<br />
strategies in early bilingual acquisition. Journal of Child Language 28. (katalaanienglanti)<br />
• Lanza, Elisabeth 2001: Bilingual first language acquisition. A discourse<br />
perspective on language contact in parent-child interaction. – Trends in Bilingual<br />
Acquisition. (norja-englanti)<br />
• Rontu, Heidi 2005: Språkdominans i tidig tvåspråkighet: barnets<br />
kodväxling I kontext. Åbo: Åbo Akademis förlag.<br />
• Morris, Mia 2006: “A few slip-ups is OK”. Kaksikielisten vanhempien<br />
kielten käyttö vanhempi-lapsi-dyadissa ja <strong>perhe</strong>tilanteessa. Logopedian<br />
pro gradu –tutkielma. Helsingin yliopisto. (suomi-englanti)
Change language