XV kaup.osa, Närvilä ja Torkinmäki - Kokkola
XV kaup.osa, Närvilä ja Torkinmäki - Kokkola
XV kaup.osa, Närvilä ja Torkinmäki - Kokkola
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kuvaus:<br />
<strong>XV</strong> <strong>kaup</strong>ungin<strong>osa</strong> on Ouluntien, Närvilänkadun, Eteläväylän, Korpintien <strong>ja</strong> Pensarintien ra<strong>ja</strong>ama alue <strong>Kokkola</strong>n<br />
ydinkeskustan itäpuolella, suuria liikennemääriä kuljettavan Eteläväylän läheisyydessä. Kaupungin itäpuolen suurimpiin<br />
<strong>kaup</strong>unginosiin kuuluvan <strong>XV</strong> <strong>kaup</strong>ungin<strong>osa</strong>n pohjois<strong>osa</strong> on nimeltään Torkinmäki <strong>ja</strong> etelä<strong>osa</strong> on kuulunut vanhaan<br />
Närvilän kylään.<br />
Kaupungin<strong>osa</strong>n etelä<strong>osa</strong>n korkein kohta (+14 m) sijoittuu <strong>Kokkola</strong>n ammattiopiston alueelle kortteliin numero 1. Maasto<br />
laskee sieltä jyrkästi itään <strong>ja</strong> kaakkoon kohti Talonpo<strong>ja</strong>nkatua. Kaupungin<strong>osa</strong>n pohjois<strong>osa</strong>ssa maasto laskee loivasti<br />
itään koko alueen pituudelta aina Pensarintielle asti.<br />
Alueen pääkatu<strong>ja</strong> ovat Talonpo<strong>ja</strong>nkatu, Närvilänkatu sekä <strong>kaup</strong>ungin<strong>osa</strong>n pohjois- <strong>ja</strong> eteläosiin <strong>ja</strong>kava Lappilanmäkeen<br />
vievä länsi-itä -suuntainen Korpintie. Kaupungin<strong>osa</strong>ssa on useita pieniä erisuuntaisia sivuteitä <strong>ja</strong> kujia.<br />
<strong>XV</strong> <strong>kaup</strong>ungin<strong>osa</strong>n pohjois<strong>osa</strong>ssa on erittäin rehevä lehtipuusto. Pohjois<strong>osa</strong>an sijoittuu <strong>kaup</strong>ungin<strong>osa</strong>n ainoat puistot:<br />
Välitiellä 12. korttelissa si<strong>ja</strong>itseva Pensarinpuisto sekä <strong>kaup</strong>ungin<strong>osa</strong>n koilliskulmalta alkava CLXXI (171.)<br />
<strong>kaup</strong>ungin<strong>osa</strong>an kuuluva Silakkapuronpuisto. Etelä<strong>osa</strong>n, pohjois<strong>osa</strong>a niukemmasta, puustosta valta<strong>osa</strong> si<strong>ja</strong>itsee<br />
tonteilla. Useimmat tontit on ra<strong>ja</strong>ttu katutilaan pensasaidoin koko alueella.<br />
Pohjois<strong>osa</strong>n rakennuskanta koostuu pääasiallisesti jälleenrakennuskauden pientaloista sekä 1960-luvun pientaloista.<br />
<strong>XV</strong> <strong>kaup</strong>ungin<strong>osa</strong>n etelä<strong>osa</strong>ssa on huomattavan paljon opetus- <strong>ja</strong> koulutuskäytössä olevaa rakennuskantaa <strong>ja</strong> se onkin<br />
muodostunut seudun yhdeksi tärkeimmistä koulutuskeskittymistä; alueella si<strong>ja</strong>itsee Torkinmäen ala-aste, <strong>Kokkola</strong>n<br />
ammattioppilaitos sekä Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan ammattikorkeakoulu. Etelä<strong>osa</strong>n tiivis pientalokanta on a<strong>ja</strong>llisesti<br />
kerrostunutta, eikä se muodosta a<strong>ja</strong>llisesti selkeitä alueita. Etelä<strong>osa</strong>ssa on myös paljon rivitalo- <strong>ja</strong><br />
pienkerrostalorakentamista sekä muutamia liike-elämään <strong>ja</strong> <strong>kaup</strong>ankäyntiin liittyviä suuria rakennuksia.<br />
Pohjois<strong>osa</strong>n 1960-80 rakennetut pientalot ovat 1 -kerroksisia <strong>ja</strong> kattomuotona niissä on loiva har<strong>ja</strong>katto. Vallitseva<br />
julkisivumateriaali on tiili. Pohjois<strong>osa</strong>ssa si<strong>ja</strong>itsee myös Torkinmäen terveysasema sekä kaksi liike-elämään <strong>ja</strong><br />
<strong>kaup</strong>ankäynttin liittyvää rakennusta. <strong>XV</strong> <strong>kaup</strong>ungin<strong>osa</strong>n pohjois<strong>osa</strong>n erikoisuutena Ouluntien varrella si<strong>ja</strong>itseva<br />
piktoreski kioski, Ouluntie 31.<br />
Tulevaisuudessa <strong>XV</strong> <strong>kaup</strong>ungin<strong>osa</strong>a tullaan edelleen tiivistämään: sen itäreunalle, Teknologiankadun <strong>ja</strong> Eteläväylän<br />
välille on kaavoitettu 4-5 -kerroksisten toimitilarakennusten korttelialue.<br />
Historia:<br />
Vuonna 1933 <strong>Kokkola</strong>lle vahvistettiin Birger Brunilan laatima asemakaava. Siinä <strong>kaup</strong>unkiin liitettiin Hakalahden<br />
<strong>kaup</strong>ungin<strong>osa</strong>.<br />
"Hakalahden alue oli rakentunut jo aiemmin varsin <strong>kaup</strong>unkimaiseksi <strong>ja</strong> mm. <strong>kaup</strong>ungin puolelta kulkevat kadut <strong>ja</strong>tkuivat<br />
Hakalahdessa saman nimisinä. Brunilan kaavassa <strong>Kokkola</strong>n <strong>kaup</strong>ungin alue laajeni huomattavasti. Kaupunkiin liitettiin<br />
Hakalahdesta VIII-<strong>XV</strong>I <strong>kaup</strong>ungin<strong>osa</strong>t...Brunilan kaava oli laadittu modernin <strong>kaup</strong>unkimallin mukaan, jolloin huomattava<br />
<strong>osa</strong> kortteleista oli rakennettava kolmelta tai neljältä sivulta umpinaisiksi. Rakennusmassat olivat raskaita <strong>ja</strong> massiivisia,<br />
joskin enimmillään kolme kerrosta korkeita."<br />
(Ahmas, 1992, s. 28.)<br />
Vuoden 1933 asemakaavan XI-<strong>XV</strong>I <strong>kaup</strong>unginosien pientalotontit ovat pääpiirteissään samanlaisia; tontit ovat<br />
suorakulmaisia <strong>ja</strong> niiden lyhyempi sivu on katua vasten. 1-2 -kerroksisen rakennuksen pitkän sivun <strong>ja</strong> kadun väliin jää<br />
kapea etupiha. Tontin taka- tai sivura<strong>ja</strong>a on korostamassa ulkorakennus, joka usein on rakennettu yhteen vastakkaisen<br />
tontin ulkorakennuksen kanssa.<br />
<strong>XV</strong> <strong>kaup</strong>ungin<strong>osa</strong>n etelä<strong>osa</strong>n nykyiset katulin<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> -nimistö ovat nähtävissä vuoden 1933 asemakaavassa.<br />
Asemakaavaan merkityt, sille tyypilliset pohjois<strong>osa</strong>n säännölliset ruutukaavamaiset pientalokorttelit eivät ole<br />
nykyisellään toteutuneet. Myös <strong>kaup</strong>ungin<strong>osa</strong>n pohjois- <strong>ja</strong> etelä<strong>osa</strong>an <strong>ja</strong>kavan, kaavaan merkityn Palonkadun (nyk.<br />
Korpintie) lin<strong>ja</strong>us on muuttunut.<br />
Etelä<strong>osa</strong>n pientaloille kaavoitetut tontit ovat vuoden 1933 asemakaavassa kooltaan nykyisiä huomattavasti suurempia.<br />
Ensimmäinen asemakaavamuutos <strong>XV</strong> <strong>kaup</strong>ungin<strong>osa</strong>n pohjois<strong>osa</strong>an tehtiin korttelin numero 9 länsi<strong>osa</strong>an vuonna 1953.<br />
Tämän muutoksen mukaisesti nykyinen rakennuskanta on pääpiirteiltään rakentunut. 15.12.1953 hyväksytyn <strong>ja</strong><br />
14.11.1955 vahvistetun asemakaavamuutoksen laati Paavo H. Salminen.<br />
Pinta-alaltaan suurinta pohjois<strong>osa</strong>a koskeva asemakaavamuutos tehtiin vuonna 1955. Sen laati Into J. Suominen.
Change language