Esse 22/2013 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat
Esse 22/2013 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat
Esse 22/2013 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
www.esse.fi<br />
<strong>Espoon</strong> <strong>seurakuntasanomat</strong><br />
<strong>22</strong> | 30.5.<strong>2013</strong><br />
Tuomiokirkko | <strong>Espoon</strong>lahti | Leppävaara<br />
Olari | Tapiola | Kauniainen<br />
Yhteistä<br />
elämää<br />
<strong>Esse</strong> | <strong>Espoon</strong> <strong>seurakuntasanomat</strong> | <strong>22</strong> | 30.5.<strong>2013</strong><br />
2<br />
Suvivirren paikasta koulujen kevätjuhlissa<br />
on keskusteltu kiivaastikin viime<br />
vuodet. Osalle se on suomalaista kulttuuriperintöä,<br />
toiselle uskonnonharjoitusta,<br />
joillekin molempia.<br />
Monelle ikäpolvelle suvivirsi on<br />
merkinnyt kesän alkua. Laulu avasi oven pitkään,<br />
huolettomaan kesään ja lomaan. Oltiin vähän haikeita,<br />
vähän juhlallisia.<br />
Omien lasteni koulussa suvivirsi soi kevätkirkossa,<br />
ja kevätjuhlissa lauletaan muita lauluja. Olen<br />
miettinyt, tuleeko suvivirrellä koskaan olemaan<br />
heille sitä merkitystä, mikä sillä on minulle ja monille<br />
muille.<br />
Näyttää siltä, että meillä on yhä vähemmän<br />
kaikkia koskettavia perinteitä; yhteinen, jaettu todellisuus<br />
kapenee. Parhaiten se näkyy mediakentässä.<br />
Media on aikaisemmin tarkoittanut joukkoviestintää,<br />
mutta nykyään medioita on lukemattomia,<br />
jokaiselle ikäryhmälle, tyylille ja elämäntavalle<br />
omansa.<br />
Tämä kehitys on monella tavalla hyvä asia, sillä<br />
kirjavassa maailmassa on helpompaa hengittää.<br />
Mutta elämänpiirien eriytyessä ymmärrys yhteisyydestä<br />
ja erilaisuudesta saattaa heiketä. Uppoutuminen<br />
omaan viiteryhmään esimerkiksi sosiaalisessa<br />
mediassa muuttaa maailmaa yksiulotteisemmaksi.<br />
Kuitenkin on tärkeää mieltää, että erilaisinakin<br />
olemme saman yhteiskunnan jäseniä.<br />
Kirkko luo edelleen yhteisyyttä. Yksi yhdistävä<br />
tekijä on kokemus rippikoulusta. Tänäkin vuonna<br />
lähes kolme tuhatta espoolaista ja kauniaislaista<br />
nuorta käy rippikoulun.<br />
Rippikoulun säilyvä suosio kertoo, että nykyisten<br />
riparilaisten vanhemmille kokemuksen<br />
on täytynyt olla enimmäkseen positiivinen. Toki<br />
myös siitä, että rippikoulu vastaa nuorten odotuksiin<br />
ja tarpeisiin. Mieliin painuvan leirin lisäksi<br />
se tarjoaa myös tilan oman elämänkatsomuksen<br />
pohdinnalle.<br />
Toukokuun lopussa aloittava Suviradio yhdistää<br />
suvivirren, kesän ja rippikoulut samalle kanavalle.<br />
Kesä- ja riparilaulujen lisäksi nettiradiossa<br />
on myös toimitettua ohjelmaa, jossa ääneen pääsevät<br />
nuoret.<br />
Ajattelen, että Suviradio voi sopia niin äidille<br />
kuin tyttärelle. Keski-ikäinen saa välähdyksiä<br />
nuoren elämästä ja ajattelusta. Kesäbiisien lomassa<br />
soivat riparilaulut, joita kukin on aikanaan laulanut<br />
leirinuotiolla. Kyse ei ole pelkästä nostalgiasta.<br />
Laulut eivät soi kolmea vuosikymmentä,<br />
jos niissä ei ole sitä jotakin.<br />
PS.<br />
Kannattaa testata,<br />
ovatko ikävuodet tuoneet<br />
omaan riparilaulukokemukseen<br />
jotain<br />
lisää.<br />
Urpu Sarlin<br />
päätoimittaja<br />
urpu.sarlin@evl.fi<br />
Luonto kutsuu<br />
Haltia-luontokeskus tarjoaa luontoelämyksiä<br />
sekä konkareille että niille,<br />
joiden luontosuhde on jäänyt etäiseksi.<br />
Tämän viikon perjantaina<br />
Metsähallituksen<br />
luontopalvelut<br />
avaa Nuuksioon<br />
Suomen luontokeskus<br />
Haltian, joka esittelee<br />
yleisölle koko maan luontokohteita.<br />
Uudenlaiselle luontokeskukselle<br />
etsittiin pitkään sopivaa<br />
sijaintia. Kriteereinä olivat hyvät<br />
kulkuyhteydet ja mahdollisuus<br />
aitoon luontoretkeilyyn<br />
näyttelykäynnin yhteydessä.<br />
Luontokeskuksen paikasta<br />
kilpaili myös muun muassa<br />
Helsinki. Tilanne kääntyi <strong>Espoon</strong><br />
kaupungin hyväksi, koska<br />
se oli innokkaampi satsaamaan<br />
hankkeeseen rahallisesti.<br />
Nuuksiosta Solvallan urheiluopiston<br />
lähimaastosta löytyi<br />
valmiita ulkoilureittejä.<br />
Kävijöitä ei ole hukuteta tietotulvaan,<br />
vaan heille tarjotaan<br />
luontoelämyksiä audiovisuaalisin<br />
ja taiteellisin keinoin. Näyttelyssä<br />
voi esimerkiksi kuunnella<br />
yön ääniä tai ryömiä linnunpesän<br />
muotoiseen koloon.<br />
”Haluamme saada ihmiset<br />
kiinnostumaan luonnosta. Oikeaa<br />
luontoa ei voi korvata,<br />
mutta tarjoamme toiseksi parhaita<br />
luontokokemuksia”, Haltian<br />
johtaja Timo Kukko lupaa.<br />
Päivitys<br />
Perusnäyttelyn keskeisiin elementteihin<br />
kuuluvat kansallispuistoja<br />
esittelevä Suomen<br />
kartta ja Kalevalasta tuttu, huoneen<br />
korkuinen Sotkan muna.<br />
Sotkan munan sisään tulee taiteilija<br />
Osmo Rauhalan luontoaiheinen<br />
taideinstallaatio.<br />
Modernia puurakentamista<br />
edustavan rakennuksen on<br />
suunnitellut arkkitehti Rainer<br />
Mahlamäki. Rakentamisessa<br />
on pyritty mahdollisimman<br />
pieneen hiilijalanjälkeen<br />
erilaisten teknisten ratkaisujen<br />
avulla. Haltian katolle on myös<br />
asetettu aurinkoenergiapaneelit,<br />
jotka vähentävät energian<br />
oston tarvetta.<br />
Timo Kukon mukaan Haltiaa<br />
ei olisi pystytty toteuttamaan<br />
pelkästään valtion varoin.<br />
<strong>Espoon</strong> kaupunki ja Solvallan<br />
urheiluopisto ovat maksaneet<br />
rakennuskustannuksista<br />
kolmanneksen. <strong>Espoon</strong> kaupunki<br />
hoiti lisäksi kevyen liikenteen<br />
väylät, parkkipaikat,<br />
bussipysäkit, viemäröinnit ja<br />
edellytykset tietoliikenteelle.<br />
Lähiseudun kunnat rahoittavat<br />
luontokeskuksen toimintaa<br />
yhteensä 80 prosentin osuudella.<br />
Mukana ovat <strong>Espoon</strong> ja Kauniaisten<br />
lisäksi Helsinki, Vantaa,<br />
Kirkkonummi ja Vihti.<br />
Monessa kodissa on pian juhlapäivä.<br />
Valmistuneet valmistuvat, ja pöytä<br />
katetaan koreaksi. Mutta mitä tarjoaisi<br />
ruokarajoitteiselle Tuulihatut on<br />
helppo tehdä, jopa gluteenittomana.<br />
Testasin Keliakialiiton sivulta löytyneen<br />
ohjeen ja valmistin makean<br />
täytteen tuoreista raparpereista ja<br />
pakastemansikoista.<br />
Onnea sinulle uusi ylioppilas<br />
tai ammattiin valmistuva!<br />
Ulla Lötjönen | s. 8 | Hyvää tuulta juhlaan.<br />
Luontokeskuksen johtaja<br />
uskoo Haltian tuovan Espooseen<br />
matkailijoita ja työpaikkoja.<br />
Kaupunkilaisille talo tarjoaa<br />
informaatiota retkeilymahdollisuuksista.<br />
Tavoitteena on, että jokainen<br />
pääkaupunkiseudun koululainen<br />
kävisi Haltiassa ainakin<br />
kerran koulu-urallaan. Aktiiviseen<br />
kouluyhteistyöhön on varauduttu<br />
muun muassa talon<br />
omilla luokkatiloilla.<br />
Mutta ovatko nykysuomalaiset<br />
jo niin vieraantuneita<br />
luonnosta, että sitä esittelemään<br />
täytyi rakentaa erillinen<br />
keskus Kukko kertoo, että kysymystä<br />
on pohdittu hankkeen<br />
aikana.<br />
”Espoosta löytyy sekä maan<br />
kokeneimpia että vähiten kokeneita<br />
luontoharrastajia. Täällä<br />
asuu ihmisiä, jotka ovat retkeilleet<br />
arktisilla alueilla. Toisessa<br />
ääripäässä on väkeä, jolla suhde<br />
luonnossa liikkumiseen on<br />
katkennut.”<br />
Aktiivisille luontoharrastajille<br />
Kukko lupaa syventävää<br />
tietoa ja mahdollisuuden kohdata<br />
samanhenkisiä ihmisiä.<br />
Vähemmän luonnossa liikkuneita<br />
opastetaan harrastuksen<br />
alkuun muun muassa kurssien<br />
avulla.<br />
Esimerkiksi työväenopiston<br />
kanssa on suunniteltu aikuisten<br />
retkeilykurssia. Se sisältäisi kartan<br />
luvun opettelua, nuotion sy-<br />
Elämyksen takana. Haltialuontokeskuksen<br />
johtaja Timo<br />
Kukko ja täytetty laulujoutsen<br />
ovat valmiina avajaispäivään.<br />
Kuva Hans von Schantz<br />
”Oikeaa luontoa ei voi korvata,<br />
mutta tarjoamme toiseksi parhaita<br />
luontokokemuksia.”<br />
Timo Kukko<br />
tyttämistä ja muita perustaitoja.<br />
Kukon mukaan monella kaupungissa<br />
kasvaneella on tarve<br />
senkaltaiseen opastukseen.<br />
Suomessa on 37 kansallispuistoa.<br />
Virkistys- ja nähtävyysalueiksi<br />
perustetuissa kansallispuistoissa<br />
matkailijoita opastetaan<br />
löytämään parhaat luontokohteet,<br />
ja valmiit tulipaikat<br />
ja taukotuvat helpottavat retkeilyä.<br />
Liikkumista on ohjattu<br />
niin, että alkuperäinen luonto<br />
ei tuhoudu.<br />
Jokaisessa kansallispuistossa<br />
on omat järjestyssääntönsä.<br />
Kukon mukaan tärkeintä on<br />
muistaa, että kulkemisesta tai<br />
yöpymisestä ei saa jäädä luontoon<br />
jälkiä.<br />
Kansallispuistoalueet edustavat<br />
erilaisia luontotyyppejä,<br />
kuten harju-, meri-, tunturi- tai<br />
luonnonmetsämaisemaa. Kukon<br />
mukaan Nuuksion monimuotoisuus<br />
tekee siitä erityisen<br />
paikan. Järviylänköineen,<br />
soineen ja metsineen se edustaa<br />
koko Suomea. Osa paikoista<br />
on hyvin reheviä, osa karuja.<br />
”Nuuksio on jäänyt talousalueen<br />
ulkopuolelle vaikeakulkuisen<br />
maaston vuoksi”, Kukko<br />
kertoo.<br />
Nuuksiosta tuli virallinen<br />
kansallispuisto vuonna 1994,<br />
mutta siellä on retkeilty ahkerasti<br />
jo viime vuosisadan puolivälissä.<br />
Kävijä saa kerätä marjoja<br />
ja ruokasieniä, mutta kasvit<br />
täytyy jättää rauhaan.<br />
Nuuksion uutuus.<br />
Timo Kukon johtama<br />
Suomen luontokeskus<br />
Haltia tuo luontokappaleet<br />
kävijän lähelle.<br />
Kiireisen elämänrytmin keskellä<br />
luonnossa rauhoittumisesta<br />
on tullut trendi. Kukko<br />
on havainnut, että taloudellisen<br />
taantuman myötä ihmiset<br />
ovat alkaneet yhä enemmän arvostaa<br />
luonnon antamaa hyvinvointia.<br />
Liikunta tuottaa jo itsessään<br />
hyvää oloa. Retkikenkien jalkaan<br />
laittamisen ei tarvitse aina<br />
tarkoittaa hikilenkkiä. Kukko<br />
rohkaisee lähtemään luontoon,<br />
tekeepä siellä sitten yhden<br />
tai kahdenkymmenen kilometrin<br />
pituisen lenkin.<br />
”Ennen kaikkea luonto virkistää<br />
meitä. Lääkärit ovat alkaneet<br />
myöntää, että suurin<br />
haaste ei ole väestön fyysinen<br />
terveys vaan päänupin kestäminen.<br />
Jos liikkumiseen yhdistää<br />
vielä marjojen keruun,<br />
Nuuksiosta saa oikein superelintarvikkeita”,<br />
Kukko sanoo.<br />
Teksti Noora Melaanvuo<br />
Kuva Hans von Schantz<br />
Lisätietoja: www.haltia.com<br />
Kansi Kaupunkipolut Sarjassa esitellään <strong>Espoon</strong> kaupunkipolkuja | myös verkossa www.kaupunkipolut.fi<br />
Bodomintien toteemit<br />
Vuosien varrella mieleeni<br />
ovat jääneet Bodomjärven pohjoispuolen<br />
kiviset tienviitat. Jäljellä<br />
on kaksi, Bodomin kartanon<br />
liittymässä sekä Röyläntien<br />
ja Bodomintien risteyksessä.<br />
Niistä ei ole kirjallisia dokumentteja.<br />
Vanhat paikkakuntalaiset<br />
muistavat, että se oli aikoinaan<br />
alueen kartanoitten yhteishanke.<br />
Kerrotaan, että Pakankylän<br />
kartanon herra Ernst von Freymann<br />
lahjoitti kivet, jotka tulivat<br />
Anfallintien silloiselta kivilouhimolta.<br />
Kaikki tämä tapahtui<br />
vuoden 1925 paikkeilla.<br />
Vielä 1950-luvulla Suomessa<br />
oli aika yleistä, että kilometripylväät<br />
olivat kiveä.<br />
Niiden ohi ajaessa tulee lämmin<br />
olo siitä tiedosta, että meillä<br />
on historia, joka Bodomin<br />
alueella on ollut aikoinaan värikäs<br />
ja dramaattinen.<br />
Teksti ja kuva<br />
Mauritz Hellström<br />
<strong>Esse</strong> | <strong>Espoon</strong> <strong>seurakuntasanomat</strong> | <strong>22</strong> | 30.5.<strong>2013</strong><br />
3
Change language