Ohjausryhmän kokousmuistio 26.4.2012 - Ramboll

PÖYTÄKIRJA
Projekti
Aihe
Kuusamon kultakaivoshanke – ympäristövaikutusten arviointi (YVA)
Ohjausryhmän kokous
Päivämäärä 27.4.2012 klo 10.00–12.50
Paikka
Kokous nro 1/2012
Laatija
Osallistujat
Kuusamon kaupungintalo, Keskuskuja 6, Ruokalan kabinetti 1 krs. Kuusamo
Riikka Tammivuori ja Jari Heiskari
Mikko Lukkarinen, ELY-keskus
Heikki Kovalainen, ELY-keskus
Tuija Rytkönen, Ruka-Kuusamo matkailuyhdistys (osan aikaa)
Mika Mankinen, Kuusamon kaupunki
Ari-Pekka Kilpivaara, Alakitkan paliskunta
Olavi Aikkila, Oivangin paliskunta
Leena Jartti, Käylän seudun maamiesseura (Tuija Kauppisen puolesta)
Jukka Mikkonen, Taivalkosken kunta
Jari Hentilä, Naturpolis Oy
Teemu Junttila, Kuusamon kaupunki, ympäristötoimi
Anne Strandman, Kuusamon kaupunki, ympäristötoimi
Mika Flöjt, Kuusamon kalastusalue (Olavi Jäkäläniemen puolesta)
Satu Kirsi-Saanio, Kuusamon luonnonystävät ry
Pirkko Siikamäki, Metsähallitus
Hannu Hiltula, Kuusamon yrittäjät ry
Miia Porkka, Ruka-Kuusamo matkailuyhdistys ry (Jokke Kämäräisen puolesta)
Antero Lepojärvi, Posion kunta/ Posion Kehitysyhtiö Oy
Riku Paavola, Oulangan tutkimusasema
Rauno Malinen, Pohjois-pohjanmaan liitto
Päivämäärä 11/06/2012
Ramboll
Niemenkatu 73
15140 LAHTI
P +358 20 755 611
F +358 20 755 7801
www.ramboll.fi
Heimo Pöyry, Dragon Mining Oy
Matti Talikka, Dragon Mining Oy
Matti Pulkkinen, Dragon Mining Oy
Riikka Tammivuori, Ramboll Finland Oy
Jari Heiskari, Ramboll Finland Oy
Poissa
Posion alueen kalastusedustaja
Kuusamon Riistanhoitoyhdistys
Seuraava kokous
Alustavasti 20.6.2012 Kuusamon kaupungintalolla klo 9-14
1. Avaus ja esittelykierros
Mika Mankinen toimi kokouksessa puheenjohtajana. Käytiin lyhyt
osallistujien esittäytymiskierros.
2. Matkailukyselyn esittely, Tuija Rytkönen Ruka-
Kuusamo matkailuyhdistys
Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistyksen puheenjohtaja Tuija Rytkönen
esitteli yhdistyksen jäsenyrityksille suunnatun kyselyn kaivostoiminnasta.
Kysely oli lähetetty 151 yritykselle ja vastauksia oli saatu
1/5

56 yritykseltä (vastausprosentti n. 37 %). Kyselyyn osallistuneista oli majoitusyrittäjiä 44
%, ravintolan edustajia 19 %, ohjelmapalveluyrityksiä 37 %, ostospaikkoja 15 % ja muiden
toimialojen edustajia 28 %. Sama yrittäjä voi edustaa useampaa toimialaa. Kyselyn tulokset
on koottu maaliskuussa 2012.
Suunnitellulla kaivostoiminnalla oman yrityksen toimintaan 56 % vastanneista näki kielteisiä
vaikutuksia, 26 % myönteisiä vaikutuksia ja 18 % ei osannut kertoa kantaansa. Kielteisinä
vaikutuksina pelättiin Kuusamon luontoimagon, ainutlaatuisen luonnon ja vesistöjen tuhoutumista.
Etenkin uraani aiheutti huolto matkailuyrityksille. Myönteisinä vaikutuksina nähtiin
uusien ympärivuotisten työpaikkojen syntyminen alueelle ja ostovoiman lisääntyminen.
Enemmistö kyselyyn vastanneista jäsenyrityksistä ei katso mahdolliseksi matkailutoiminnan
ja kaivostoiminnan rinnakkaiseloa tulevaisuudessa.
Vastauksista ilmeni, että 61 % vastaajista oli mielestään saanut riittävästi tietoa Kuusamoon
suunnitellusta kaivostoiminnasta. 39 % vastaajista koki, ettei heillä ollut tarpeeksi tietoa
asian suhteen. Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistyksen hallituksen mielipide kaivoshankkeesta
matkailukyselyn pohjalta on se, että se sisältää enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia.
Elokuussa, kun ympäristövaikutusten arviointiselostus on käytettävissä, on tarkoitus järjestää
uusi matkailukysely. Esitettiin toive, että uuden matkailukyselyn vastauksiin otetaan
mukaan myös yritysten toimialakohtaiset yhteenvedot.
3. Edellisen kerran muistio
Riikka Tammivuori Ramboll Finland Oy:stä esitteli lyhyesti edellisen ohjausryhmän kokouksen
(16.11.2011) pöytäkirjan. Edellisen pöytäkirjan osalta ei ollut huomautettavaa.
4. YVA:n selvitysten tilanne ja tuloksia, Ramboll
Riikka Tammivuori Rambollilta kertoi arviointiohjelman tämän hetkisestä tilanteesta ja tehdyistä
selvityksistä. Esitykseen oli koottu alustavia poimintoja tuloksista. Tulokset eivät olleet
vielä kokonaisuudessaan valmiina.
Poroselvitys on toteutettu Alakitkan, Oivangin, Tolvan ja Kallioluoman paliskuntien haastattelututkimuksena
Rovaniemen ammattikorkeakoulun toimesta. Vaihtoehtojen vertailua on
pyydetty vielä täydentämään lopulliseen selvitykseen.
Keskeisimmät vaikutukset poronhoitoon ovat luontaisen laidunkierron muutokset, ravinnon
riittävyys, paliskuntien yhteiskäyttöalueet, tien ylitykset, liikenteen lisääntyminen sekä tärinä,
melu ja pölyäminen kaivoksen lähialueella. Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinoina
on esitetty mm. kaivosalueen aitaamista, porojen liikkumisen selvitystä sekä nopeusrajoituksia.
Pohjavesivaikutusten osalta on tehty perustilan selvityksiä (kaivokartoitukset, pohjavesiputkien
asentaminen). Eri vaihtoehdoista vaikutukset ovat merkittävimmät eteläisellä louhintaalueella.
2/5

Pölypäästöt on arvioitu hyväksikäyttäen muita kaivoskohteita ja kalliokiviaineksen louhintakohteita.
Pölyvaikutuksia aiheutuu räjäytysten ja murskauksen lisäksi liikenteestä. Selkeä
vaikutusalue on kaivoskohteissa Juomasuolla ja eteläisillä alueilla 500 m – 1000 m etäisyydellä
kaivoksesta. Vaikutukset vähenevät, kun louhinta siirtyy myöhemmin maanalaiseen
kaivokseen. Rikastamon pölyvaikutusalue on tätä pienempi.
Toiminnan aiheuttamissa liikennevaikutuksissa VE1 osalta ei tapahdu merkittävää liikennemäärien
lisäystä, jos rikastamo sijoitetaan kaivoksen yhteyteen. Eteläisten alueiden osuus
louhintamääristä on tämän hetkisten tunnettujen esiintymien perusteella alle 10 %, eikä
kuljetusmäärät sieltä arvioida olevan kovin merkittäviä nykyisiin liikennemäärin nähden. VE2
lisää 5-tien liikennettä jopa kaksinkertaiseksi hiljaisimmalla tieosuudella, jossa on myös porojen
luontaisia kulkureittejä. Jäteaseman vaihtoehdossa (VE3) laskennallinen liikennemäärän
lisäys 5-tiellä olisi 16 - 58 % ja valtatiellä 20 27 - 41 %. Eteläisten louhinta-alueiden
osalta ei arvioida olevan varsinaista eroa liikennevaikutuksissa eri rikastamovaihtoehdoilla
eli sillä mihin louhittu malmi kuljetetaan.
5. Kaivoksen suunnittelun tilanne, Dragon Mining
Matti Talikka Dragon Mining Oy:stä esitteli tehtyjen kairausten ja malminetsintätutkimusten
tuloksia. Kairauksia on tehty n. 30 km. Näytteitä on analysoitu vajaat 17 000 kpl, joista uusia
näytteitä noin 13 000 kpl ja vanhojen kairasydännäytteiden uudelleen analysointeja vajaat
4000 kpl.
Kairauksista saadut tulokset ovat olleet lupaavia ja kairaukset jatkuvat edelleen. Mittavan
tutkimusaineiston myötä tieto esiintymien geologiasta ja niiden sisältämistä alkuaineista on
kasvanut merkittävästi.
Juomasuo ja Hangaslampi ovat hankkeen kannalta tärkeimmät alueet. Sivakkaharjun ja
Meurastuksenahon osalta ei ole tehty uusia kairauksia.
Tämän hetkisen tiedon mukaan Juomasuon esiintymän kultamineralisaation koko on noin
2.0Mt (kultapitoisuus 4.9 g/t, kobolttipitoisuus 0.14%) ja kobolttimineralisaation koko noin
3.0Mt (kultapitoisuus 0.1 g/t, kobolttipitoisuus 0.12%). Mineralisoituneissa vyöhykkeissä
esiintyy myös kohonneita pitoisuuksia harvinaisia maametalleja (240-320 ppm/t) sekä
uraania (30-180 ppm/t).
Uraanipitoisuuksien osalta Juomasuon, Hangaslammen ja Sivakkaharjun pitoisuudet ovat
korkeampia kuin keskimääräinen kallioperän taustapitoisuus. Korkeimmat uraanipitoisuudet
ovat Sivakkaharjun esiintymässä. Pohjasvaaran ja Meurastuksenahon osalta uraanipitoisuudet
ovat taustapitoisuuksien tasolla.
Ydinenergia-asetuksen mukaan esiintymä on uraanimalmia, kun uraanipitoisuus ylittää 0.1
% (=1000ppm). Juomasuon esiintymän uraanipitoisuus on vain murto-osa uraanimalmin pitoisuustasoista.
3/5

Matti Pulkkinen Dragon Mining Oy:stä esitteli kaivoksen prosessisuunnittelun tilannetta. Rikastusprosessin
tuotteet tulevat olemaan tärkeysjärjestyksessä seuraavat: 1) kulta, 2) koboltti
ja kupari, 3) harvinaiset maametallit, 4) uraani (uraani ei ole tuote, vaan poistettava
haitta-aine)
Uudet laboratoriomittakaavan rikastuskokeet ovat käynnissä Australiassa. Tulosten oletetaan
valmistuvan kesäkuun aikana. Rikastusteknisissä tutkimuksissa tutkitaan eri arvometallimineraalien
rikastettavuus ja saanti rikasteisiin samoin kuin syntyvien rikasteiden laatu.
Samalla tutkitaan uraanin käyttäytymistä rikastusprosessissa. Kokeissa tutkitaan myös alustavasti
malmille soveltuvat rikastusprosessissa käytettävät kemikaalit, ylijäämävesien pitoisuudet,
rikastehiekan ominaisuudet sekä toiminnan laadun varmistus. Yhtiö on varautunut
rakentamaan rikastamon jätevesille erillisen jätevesien käsittelylaitoksen. Vesienkäsittelyjärjestelmää
voidaan alkaa arvioimaan ja tutkimaan, kun rikastuskokeiden tulokset valmistuvat.
6. Terveisiä ohjausryhmältä ja keskustelua
Keskusteluissa tuotiin esiin mm. seuraavia ohjausryhmäläisten näkökulmia ja huomioita:
- hyödynnetään matkailukyselyn tuloksia YVA-selostuksessa
- paliskuntien edustajia huoletti porojen vakiintuneiden reittien estymiset ja muutokset,
uusien reittien ennustamisen vaikeus, ympäristön tila, peto-ongelman pahentuminen
kun porot siirtyvät uusille alueille
- esitettiin, että hanketta pitäisi käsitellä uraaniasetuksen pohjalta
- nyt omista kaivoista otetun juomaveden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet Säkkilässä
ja Käylässä huolettavat
- tuulen suuntien osalta olisi syytä olla kartat
- pölypäästöarviota pidettiin alimitoitettuina, huomioitava radon kaasu ja sen hajoamistuotteet
lyijy ja polonium
- esitettiin, että kalastokyselyyn olisi otettava mukaan Suomen vapaa-ajan kalastajien
keskusjärjestön alueelliset järjestöt ja vapaa-ajan kalastajat
- hankkeesta pitäisi laatia kansainvälinen YVA, koska jätevesiä ehdotetaan laskettavan
Koutajoen vesistöalueelle – Mikko Lukkarinen selvittää asiaa
- esitettiin, että poromiehillä pitäisi olla kuulemisoikeus ILO-sopimuksen pohjalta
- liikenteen osalta tuotava esiin maksimihuippuja
- patoaltaiden turvallisuus on varmistettava
- toimitaanko (YVA+hanke) uuden vai vanhan kaivoslain puitteissa
- YVA:ssa pitäisi olla "riskinarvio" matkailijan osalta miten kaivoshanke vaikuttaa
matkailijaan ja matkailijatuloon
- YVA-materiaalia pitäisi olla tarjolla myös englannin kielellä mm. kansainvälisen PAN
Parksin kiinnostuksen vuoksi
- Maaninkavaaran asukkaat haluaisivat, että heille järjestettäisiin oma tiedotus/kuulemistilaisuus
4/5

7. YVA:n jatkoaikataulu
Kokouksessa arvioitiin YVA-selostuksen luonnoksen valmistuvan kesäkuussa. Kuulutusta ei
voida tehdä kesälomakuukausina, joten se on tehtävän ennen lomajaksoa tai sitten vasta
elokuussa. Selostus on nähtävillä mielipiteitä varten 60 pv. ELY-keskuksen lausunto arviointityöstä
saadaan 2 kk kuluessa kuulutusajan päättymisestä.
8. Tiedottaminen ohjausryhmän kokouksesta
Kokouksesta toimitetaan muistio ohjausryhmän jäsenille ja lyhyt tiedote lehdistölle.
9. Seuraava ohjausryhmän kokous
Seuraava ohjausryhmän kokous sovittiin alustavasti pidettäväksi 20.6.2012 klo 9-14.
10. Kokouksen päättäminen
Kokouksen päätti Mika Mankinen klo 12.50.
5/5