kaavaselostuksen Liitteet 6-10 (pdf 5,3 MB) - Ramboll

Vesihuoltokartta 

LIITE 6

Hyrtiälänkangas 

3000 m³/d 

Syrjälänkangas 

1000 m³/d 

NASTOLA 

LAHTI 

HOLLOLA 

HEINOLA 

ASIKKALA 

200 

160 

200 

Kumiantie 

Pärnämäki 

Härkälä 

Siltala 

SeestaMäkelä 

Pyhäntaka 

Heinlammi 

TakkulaViuha 

Kotimäki 

110 

75 

75 

75 




75 

160 





90 

90 

75 

75 

75 


160 

160 

160 

75 

75 

75 

160 


200 


75 

160 

160 

90 



75 

160 

75 

75 

90 

90 

75 

75 75 

75 

90 

90 

Honkala 


Kivijärven 

lounaisranta 



160 

90 


160 

75 

75 

75 

75 

75 

75 

75 

75 

75 

75 

90 

90 

160 

160 

75 

75 

75 

75 

75 

160 

75 

160 

200 

Haikula 





200 


75 

75 

75 

75 

75 

75 

75 

75 

75 

75 

75 

75 





75 

160 

75 

75 

75 

75 

160 

75 

75 

75 

75 

75 

75 

75 

75 

75 

75 

75 

75 

90 

90 



200 

140 

200 

140 

200 

140 

200 

140 

75 

75 

75 

75 

75 

75 

75 

75 

160 

75 

160 

75 

160 

75 

75 






160 

200 

140 

75 

90 

90 

75 

jv 250 

vj 160 

300 


300 


75 

90 

75 

90 



75 

75 

75 

150 

300 


90 

90 

75 

75 

75 

75 

150 

75 

75 

75 

Urajärvi 

200 

300 

Varaus 

SELITTEET 

kuntarajat 

OSAALUERAJAUS 

PAINEENKOROTUSPUMPPAAMO 

TAI JÄTEVESIPUMPPAAMO 

RAKENNETTU 

TOIMINTAALUE 

VESI JA VIEMÄRILAITOKSEN 

VIEMÄRI 

RUNKO/ YHDYSVESIJOHTO 

RUNKOLINJAN SOLMUPISTE 

SUUNNITELTU 

paineviemäri 

paineviemäri, kiinteistökohtaiset pumppaamot 

viettoviemäri 

VESIJOHTO 

NATURA 2000 ALUE 

asuinrakennus 

lomaasunto 

A

Rakennusoikeuslaskelma 

LIITE 7

Asikkalan kunta 

Urajärven osayleiskaava 


31.5.2010 

Viite 82125501 

Kirjoittanut 

Markus Hytönen 

Ramboll 

Terveystie 2 

FI-15870 Hollola 

Finland 

Puhelin: +358 3 52351 

www.ramboll.fi

1. Johdanto 

Urajärven osayleiskaavaa varten on katsottu tarpeelliseksi laatia rakennusoikeuslaskelma. 

Tämä perustuu osin maankäyttö- ja rakennuslain 44 §:n tulleeseen muutokseen. Pykälän 

perusteella voidaan oikeusvaikutteista osayleiskaavaa käyttää tietyin edellytyksin suoraan 

rakennuslupaan oikeuttavana kaavana. Yksi näistä edellytyksistä on maanomistajien tasapuolinen 

kohtelu. Tasapuoliseen kohteluun pyritään alla esitetyillä mitoitusperiaatteilla ja 

rakennusoikeuslaskelmalla. 

Laskelman pohjana käytetään maapinta-alanormia. Mitoituslaskelmien pohjana käytettävä 

pinta-alaperusteinen mitoitus ei ilmaise varsinaisen rakennuspaikan vähimmäispinta- alaa 

vaan rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Osayleiskaavaa laadittaessa ratkaistaan rakennuspaikkojen 

lopullinen sijoitus tai sijoittamatta jättäminen. Laskelmasta poiketaan niissä 

tapauksissa, joissa mitoituslaskelmien mukainen rakennuspaikkojen lukumäärä johtaa selvästi 

epäoikeudenmukaiseen ratkaisuun, ympäristöarvojen vaarantumiseen tai kohtuuttomuuksiin. 

2. Emätilaperiaate 

Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi huomioidaan ns. hyödynnetty rakennusoikeus 

eli tiloista jo ennen kaavoitusta lohkottujenrakennuspaikkojen määrä. Laskentamenetelmää 

kutsutaan emätilaperiaatteeksi. Osayleiskaava-alueen rakennusoikeus lasketaan 

emätiloittain. Mitoitusperusteet ilmaisevat, kuinka monta rakennuspaikkaa voidaan enintään 

muodostaa emätilaa kohti. Emätilatarkastelun lähtökohtana on rakennuslain voimaantulo 

vuosi eli 1.1.1959. Emätilakohtainen kokonaisrakennusoikeus jaetaan siitä muodostettujen 

tilojen kesken nykyisen kiinteistöjaotuksen mukaan. Nykyisenä kiinteistöjaotuksena on käytetty 

vuoden 2006 kiinteistöjaotusta. 

Käytetty rakennusoikeus vähennetään emätilan rakennusoikeudesta. Yhdeksi käytetyksi rakennusoikeudeksi 

katsotaan 

• rakennettu ympärivuotisen asuinrakennuksen rakennuspaikka, 

• rakennettu loma-asunnon rakennuspaikka, 

• rakennettu maatilakeskuksen rakennuspaikka, joka sisältää ympärivuotisen asuinrakennuksen 

rakennuspaikan, 

rakennettu rakennuspaikka johonkin muuhun käyttötarkoitukseen kuten 

• palvelutoimintaan, teollisuuteen, 

• rakentamaton rakennuspaikka, jolla on voimassa poikkeuslupa, 

• rakentamaton rakennuspaikka, jolla on voimassa rakennuslupa ja 

Laskelmassa osoitetaan sekä käytettyjen että jäljellä olevien rakennusoikeuksien lukumäärä 

rakennuspaikkoina tilakohtaisesti. Maanomistajan eri tiloja tarkastellaan rakennusoikeuslaskelmassa 

erillisinä yksikköinä. Jäljellä olevien uusien rakennuspaikkojen siirto saman maaomistajan 

tilalta toiselle on mahdollista. Mikäli tila on muodostettu halkomalla tai mikäli tila 

on jaettu lohkomistoimituksessa käytännössä yhtä moneen yhtä suureen osaan, jaetaan 

kantatilan rakennusoikeus lohkotilojen kesken pinta-alan ja käytetyn rakennusoikeuden mukaisesti. 

1

3. Mitoitusvyöhykkeet 

Kaava-alue jaetaan mitoitusta varten eri mitoitusvyöhykkeisiin. Mitoitusvyöhyke kertoo kuinka 

tiivistä rakentamista kullekin alueelle on katsottu tarkoituksenmukaiseksi osoittaa. Mitoitusvyöhykkeistä 

ilmenee minne halutaan rakentamista ohjata ja mitkä alueet halutaan säilyttää 

väljemmin rakennettuina tai rakentamattomina. 

Mitoitusvyöhykkeitä ovat ydinkylävyöhyke, kylävyöhyke ja haja-asutusvyöhyke. Vyöhykkeet 

on valittu infrastruktuurin ja ympäristöarvojen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Tämä tarkoittaa 

sitä, että uutta rakentamista pyritään ohjaamaan nykyisen kyläalueen sisälle tai sen 

lähiympäristöön. Ydinkylävyöhykkeiksi on valittu suunnitellun runkoviemärin välittömässä 

läheisyydessä olevat alueet, jotka ovat rakentamiseen hyvin soveltuvia sekä lähtötilanteessa 

tiiveimmin rakennetut alueet. Peltoalueet on pääosin jätetty ydinkylävyöhykkeen ulkopuolelle. 

Pelto-Hovilan ympäristöön on osoitettu ydinkylävyöhykettä, koska Asikkalan kunta on 

katsonut alueen soveltuvan hyvin rakentamiseen. Kylävyöhyke on valittu siten, että se ympäröi 

ydinkylävyöhykettä tarkoituksenmukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa ydinkylävyöhykkeestä 

mitattuna noin 200 metrin vyöhykettä, jota on supistettu tai laajennettu olosuhteista 

riippuen. 

• Laajennettu mikäli on katsottu, että joitakin asuinryppäitä tulisi ottaa mukaan tai 

alue on muuten sijainniltaan erityisen edullinen (esim. Soimakallion ympäristö) 

• Supistettu mikäli maasto-olosuhteet ovat rakentamisen kannalta huonot, yleinen tie 

jakaa maaston tai alueen voidaan katsoa olevan jo etäällä itse kyläalueesta 

Kaava-alueeseen kuuluu lisäksi laajoja metsäalueita, joille ei ole tarkoituksen mukaista osoittaa 

yhtä tiivistä rakentamista kuin kylien tuntumaan. Tämä alue on haja-asutusvyöhykettä, 

näillä alueilla käytetään pinta-ala leikkuria yli 30 ha kokoisilla tiloilla. 

Mitoitusvyöhyke 

Ydinkylävyöhyke 

Kylävyöhyke 

Haja-asutusvyöhyke 

Rakennuspaikkojen lukumäärä 

1 rp / 1 ha 

1 rp / 3 ha 

1 rp / 15 ha ja 30 ha jälkeen 1 rp / 100 ha 

Rakennusoikeus muodostuu pinta-alaperusteisesti edellä esitettyjen mitoitusvyöhykkeiden 

mukaisesti. Rakennusoikeus muodostuu kunkin emätilan näillä vyöhykkeillä olevan muunnetun 

pinta-alan perusteella. Muunnettu pinta-ala saadaan kun tilan pinta-alasta poistetaan 

rakennuskelvottomat alueet. Rakennuskelvottomiksi alueiksi luokitellaan karttatarkastelun 

perusteella laajat suot ja kosteikot. 

LIITTEET 

LIITE 1 Mitoitusvyöhykkeet 

LIITE 2 Rakennusoikeuslaskelma 

LIITE 3 Rakennuspaikkojen alustava sijoittelu 

2

Kaava-alue 

Ydinkylävyöhyke 

Rakennukset 

Kylävyöhyke 

asuinrakennus (89) 

liike- tai julkinen (2) 

lomarakennus (1) 

teollinen rakennus (2) 

Suunniteltu viemäröinti 

1: 20 000 



Mitoitusvyöhykkeet 31.5.2010






Pinta-alat 

Rakennusoikeudet Käytetty Jäljellä 

Tunnus1959 NykyinenTunnus Haja MuHaja Kylä Ydinkylä Hajarak KyläRak YdinkyläRak Yhteensä Asuin Muu Yht. Laskennallinen Kokonaiset 

16-419-10-1 X 

16-419-10-264 URAJÄRVI 0,00 0,00 0,00 0,47 0,00 0,00 0,47 0,5 0 0 0 0,47 0 

16-419-10-263 URAJÄRVEN KARTANO 21,75 21,75 3,01 0,00 1,45 1,00 0,00 2,5 8 0 8 -5,55 0 

16-419-10-1 X Yhteensä 21,75 21,75 3,01 0,47 1,45 1,00 0,47 2,9 8 0 8 -5,08 0 

16-419-10-101 

16-419-10-101 SILTALA 0,00 0,00 0,27 0,00 0,00 0,09 0,00 0,1 1 0 1 -0,91 0 

16-419-10-101 Yhteensä 0,00 0,00 0,27 0,00 0,00 0,09 0,00 0,1 1 0 1 -0,91 0 


16-419-10-103 AHJOLA 0,00 0,00 0,11 0,00 0,00 0,04 0,00 0,0 0 1 1 -0,96 0 



16-419-10-105 LÄHDEMÄKI 0,00 0,00 0,30 0,00 0,00 0,10 0,00 0,1 1 0 1 -0,90 0 

16-419-10-105 Yhteensä 0,00 0,00 0,30 0,00 0,00 0,10 0,00 0,1 1 0 1 -0,90 0 


16-419-10-106 PÄIVÄLÄ 0,00 0,00 0,00 0,26 0,00 0,00 0,26 0,3 1 0 1 -0,74 0 



16-419-10-107 LEPISTÖ 0,00 0,00 0,00 0,15 0,00 0,00 0,15 0,2 1 0 1 -0,85 0 


16-419-10-108 X 

16-419-10-209 TIEMAA 0,00 0,00 0,24 0,00 0,00 0,08 0,00 0,1 0 0 0 0,08 0 

16-419-10-210 VILJAMÄKI 0,00 0,00 3,58 1,59 0,00 1,19 1,59 2,8 1 0 1 1,78 2 

16-419-10-108 X Yhteensä 0,00 0,00 3,82 1,59 0,00 1,27 1,59 2,9 1 0 1 1,86 2 


16-419-10-109 TAKAPELTO 0,00 0,00 0,06 0,24 0,00 0,02 0,24 0,3 1 0 1 -0,74 0 

16-419-10-109 Yhteensä 0,00 0,00 0,06 0,24 0,00 0,02 0,24 0,3 1 0 1 -0,74 0






Pinta-alat 



16-419-10-110 

16-419-10-110 PELTOLA 0,00 0,00 0,00 0,26 0,00 0,00 0,26 0,3 0 0 0 0,26 0 

16-419-10-110 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,26 0,00 0,00 0,26 0,3 0 0 0 0,26 0 

16-419-10-112 

16-419-10-112 MURTO 0,00 0,00 1,21 0,00 0,00 0,40 0,00 0,4 0 0 0 0,40 0 

16-419-10-112 Yhteensä 0,00 0,00 1,21 0,00 0,00 0,40 0,00 0,4 0 0 0 0,40 0 

16-419-10-113 

16-419-10-113 HAKAMÄKI 0,00 0,00 2,98 0,00 0,00 0,99 0,00 1,0 0 0 0 0,99 1 


16-419-10-118 

16-419-10-118 OSUUSKAUPPA 0,00 0,00 0,16 0,00 0,00 0,05 0,00 0,1 0 0 0 0,05 0 



16-419-10-207 LISÄAHJOLA 0,00 0,00 0,02 0,00 0,00 0,01 0,00 0,0 0 0 0 0,01 0 

16-419-10-208 PAPUMÄKI I 1,39 1,39 2,21 0,00 0,09 0,74 0,00 0,8 1 0 1 -0,17 0 


16-419-10-122 

16-419-10-122 TOMMOLA 0,00 0,00 0,00 0,17 0,00 0,00 0,17 0,2 1 0 1 -0,83 0 

16-419-10-122 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,17 0,00 0,00 0,17 0,2 1 0 1 -0,83 0 

16-419-10-123 

16-419-10-123 HUOVILA 3,72 3,72 3,80 0,58 0,25 1,27 0,58 2,1 1 0 1 1,10 1 

16-419-10-123 Yhteensä 3,72 3,72 3,80 0,58 0,25 1,27 0,58 2,1 1 0 1 1,10 1 

16-419-10-133 

16-419-10-133 ILMARILA 0,00 0,00 0,21 0,00 0,00 0,07 0,00 0,1 1 0 1 -0,93 0 



16-419-10-155 NYYSTÖLÄ 0,30 0,30 0,21 0,00 0,02 0,07 0,00 0,1 1 0 1 -0,91 0 

16-419-10-230 PIHLAJAMÄKI 0,00 0,00 0,20 0,00 0,00 0,07 0,00 0,1 1 0 1 -0,93 0






Pinta-alat 



16-419-10-134 X 16-419-10-156 VILJAMAA 10,56 10,56 9,53 4,04 0,70 3,18 4,04 7,9 0 0 0 7,92 8 

16-419-10-231 YLÄPELTO 6,27 6,27 0,61 0,00 0,42 0,20 0,00 0,6 0 0 0 0,62 1 

16-419-10-134 X Yhteensä 17,13 17,13 10,55 4,04 1,14 3,52 4,04 8,7 2 0 2 6,70 7 


16-419-10-275 PELTOMAA 5,42 5,42 2,37 0,00 0,36 0,79 0,00 1,2 0 0 0 1,15 1 

16-419-10-296 HEVOSHAANKALLIO 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0 0 0 0,00 0 

16-419-10-135 X Yhteensä 5,42 5,42 2,37 0,00 0,36 0,79 0,00 1,2 0 0 0 1,15 1 


16-419-10-290 SORAHARJU 0,81 0,81 0,00 0,00 0,05 0,00 0,00 0,1 0 0 0 0,05 0 

16-419-10-291 SUVILA 0,45 0,45 0,00 0,00 0,03 0,00 0,00 0,0 0 0 0 0,03 0 

16-419-10-292 METSÄ-MÄKELÄ 42,20 42,20 2,64 0,00 2,42 0,88 0,00 3,3 0 0 0 3,30 3 



16-419-10-192 PAPUPELTO 0,00 0,00 0,90 0,03 0,00 0,30 0,03 0,3 0 0 0 0,33 0 

16-419-10-205 TUISKUHARJU 0,00 0,00 0,33 0,00 0,00 0,11 0,00 0,1 1 0 1 -0,89 0 

16-419-10-206 PAPUMÄKI V 3,96 3,96 1,38 0,00 0,26 0,46 0,00 0,7 0 0 0 0,73 1 



16-419-10-172 HIEKKAKANGAS 0,00 0,00 7,73 0,00 0,00 2,58 0,00 2,6 0 0 0 2,58 3 

16-419-10-174 SOIMAKALLIO 0,00 0,00 7,81 0,00 0,00 2,60 0,00 2,6 0 0 2,60 3 

16-419-10-173 SOIMANOTKO 0,00 0,00 7,82 0,00 0,00 2,61 0,00 2,6 0 0 0 2,61 3 

16-419-10-175 VASTAMÄKI 0,00 0,00 7,05 1,99 0,00 2,35 1,99 4,3 0 0 0 4,34 4 

16-419-10-176 PERÄMAA 0,00 0,00 9,65 2,09 0,00 3,22 2,09 5,3 0 0 0 5,30 5 

16-419-30-33 REPOSALO 266,35 266,35 8,77 0,33 4,66 2,92 0,33 7,9 0 0 0 7,92 8 


16-419-10-144 

16-419-10-144 VÄHÄSUO 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0 0 0 0,00 0 



16-419-10-294 ISOSUO 0,00 0,00 0,22 0,00 0,00 0,07 0,00 0,1 0 0 0 0,07 0






Pinta-alat 





16-419-10-250 KATAJARINNE 0,00 0,00 0,00 0,23 0,00 0,00 0,23 0,2 0 0 0 0,23 0 

16-419-10-251 SUOJALA 0,20 0,20 2,77 1,82 0,01 0,92 1,82 2,8 2 0 2 0,76 1 


16-419-10-44 

16-419-10-44 HAUSKALA 0,00 0,00 0,09 0,13 0,00 0,03 0,13 0,2 1 0 1 -0,84 0 



16-419-10-45 PUISTOLA 0,00 0,00 0,01 0,16 0,00 0,00 0,16 0,2 0 0 0 0,16 0 



16-419-10-46 KORKEA 0,00 0,00 0,00 0,12 0,00 0,00 0,12 0,1 0 0 0 0,12 0 



16-419-10-47 REUNALA 0,00 0,00 0,02 0,11 0,00 0,01 0,11 0,1 1 0 1 -0,88 0 



16-419-10-48 TAKALA 0,00 0,00 0,00 0,03 0,00 0,00 0,03 0,0 0 0 0 0,03 0 



16-419-10-51 HUHTANEN 12,56 12,56 7,75 0,01 0,84 2,58 0,01 3,4 0 0 0 3,43 3 



16-419-10-52 METSÄRANTA 0,00 0,00 0,00 0,63 0,00 0,00 0,63 0,6 1 0 1 -0,37 0 


16-419-10-54






Pinta-alat 



16-419-10-54 16-419-10-54 SUONKULMA 0,06 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0 0 0 0,00 0 

16-419-10-293 ISO-SUO II 0,23 0,23 0,00 0,00 0,02 0,00 0,00 0,0 1 0 1 -0,98 0 



16-419-10-188 KUMPUKALLIO 0,18 0,18 0,00 0,00 0,01 0,00 0,00 0,0 1 0 1 -0,99 0 

16-419-10-189 PAPUMÄKI IV 0,55 0,55 3,19 0,00 0,04 1,06 0,00 1,1 1 0 1 0,10 0 



16-419-10-64 KORTESUO 0,00 0,00 3,91 0,08 0,00 1,30 0,08 1,4 1 0 1 0,38 0 



16-419-10-252 TUULENSUU 0,00 0,00 0,26 0,00 0,00 0,09 0,00 0,1 1 0 1 -0,91 0 

16-419-10-253 PAPUMÄKI III 0,74 0,74 2,66 0,00 0,05 0,89 0,00 0,9 1 0 1 -0,06 0 



16-419-10-70 RAUHALA 0,00 0,00 0,00 0,58 0,00 0,00 0,58 0,6 1 0 1 -0,42 0 



16-419-10-216 SUOJALANSUO 0,79 0,79 0,09 0,00 0,05 0,03 0,00 0,1 0 0 0 0,08 0 

16-419-10-218 TYYNELÄ 8,25 8,25 2,77 1,39 0,55 0,92 1,39 2,9 2 0 2 0,87 1 

16-419-10-217 SIEMENVILJELMÄ 3,61 3,61 1,76 2,52 0,24 0,59 2,52 3,3 0 0 0 3,35 3 



16-419-10-72 HAAPAMÄKI 0,00 0,00 0,01 0,74 0,00 0,00 0,74 0,7 1 0 1 -0,26 0 



16-419-10-74 LEHTOLA 0,00 0,00 0,00 0,10 0,00 0,00 0,10 0,1 1 0 1 -0,90 0 

16-419-10-74 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,10 0,00 0,00 0,10 0,1 1 0 1 -0,90 0






Pinta-alat 




16-419-10-75 MUONALA 0,13 0,13 1,22 2,10 0,01 0,41 2,10 2,5 1 0 1 1,51 2 

16-419-10-75 Yhteensä 0,13 0,13 1,22 2,10 0,01 0,41 2,10 2,5 1 0 1 1,51 2 


16-419-10-76 SORANOTTOPAIKKA 0,44 0,44 0,00 0,00 0,03 0,00 0,00 0,0 0 0 0 0,03 0 



16-419-10-77 KOIVUMÄKI 0,00 0,00 0,00 1,07 0,00 0,00 1,07 1,1 1 0 1 0,07 0 



16-419-10-8 PAPUMÄKI II 1,90 1,90 2,14 0,00 0,13 0,71 0,00 0,8 1 0 1 -0,16 0 



16-419-10-84 TÖYRYLÄ 0,00 0,00 0,00 0,72 0,00 0,00 0,72 0,7 1 0 1 -0,28 0 



16-419-10-86 KALLIOMAA 4,93 4,93 0,00 0,00 0,33 0,00 0,00 0,3 2 0 2 -1,67 0 



16-419-10-87 SAPARISTO 20,34 20,34 0,18 0,00 1,36 0,06 0,00 1,4 0 0 0 1,42 1 



16-419-10-88 KANGASRANTA 0,00 0,00 0,00 0,04 0,00 0,00 0,04 0,0 0 0 0 0,04 0 



16-419-10-236 VAAHTERAMÄKI 0,00 0,00 0,00 0,23 0,00 0,00 0,23 0,2 1 0 1 -0,77 0 

16-419-10-237 SUONSAARI 7,88 7,88 14,31 5,08 0,53 4,77 5,08 10,4 3 0 3 7,38 7 

16-419-10-89 X Yhteensä 7,88 7,88 14,31 5,31 0,53 4,77 5,31 10,6 4 0 4 6,60 7






Pinta-alat 




16-419-10-91 NYYSTÖLÄ I 4,05 0,00 0,13 0,00 0,00 0,04 0,00 0,0 0 0 0 0,04 0 



16-419-10-93 PÄIVÄRINNE 0,00 0,00 1,45 0,57 0,00 0,48 0,57 1,1 0 0 0 1,05 1 



16-419-10-94 OJANIITTY 0,00 0,00 3,92 0,00 0,00 1,31 0,00 1,3 0 0 0 1,31 1 



16-419-10-234 URA 0,00 0,00 0,00 0,24 0,00 0,00 0,24 0,2 0 0 0 0,24 0 

16-419-10-235 HYRTIÄLÄNMÄKI 0,00 0,00 2,36 5,08 0,00 0,79 5,08 5,9 6 0 6 -0,13 0 



16-419-10-99 TUULENSUU 0,00 0,00 0,19 0,00 0,00 0,06 0,00 0,1 1 0 1 -0,94 0 


16-419-11-11 X 

16-419-11-43 TÖLKÄNMÄKI 0,01 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0 0 0 0,00 0 

16-419-11-11 X Yhteensä 0,01 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0 0 0 0,00 0 

16-419-11-15 X 

16-419-11-45 SEPPÄLÄ 13,57 13,57 0,00 0,00 0,90 0,00 0,00 0,9 0 0 0 0,90 1 

16-419-11-15 X Yhteensä 13,57 13,57 0,00 0,00 0,90 0,00 0,00 0,9 0 0 0 0,90 1 

16-419-11-17 

16-419-11-17 HIETALA 0,03 0,03 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0 0 0 0,00 0 

16-419-11-17 Yhteensä 0,03 0,03 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0 0 0 0,00 0 

16-419-11-18 

16-419-11-18 TÖYRYLÄ 0,00 0,00 0,05 0,47 0,00 0,02 0,47 0,5 1 0 1 -0,52 0






Pinta-alat 



16-419-11-18 Yhteensä 0,00 0,00 0,05 0,47 0,00 0,02 0,47 0,5 1 0 1 -0,52 0 

16-419-11-20 

16-419-11-20 NUMMELA 0,00 0,00 0,01 0,20 0,00 0,00 0,20 0,2 1 0 1 -0,80 0 

16-419-11-20 Yhteensä 0,00 0,00 0,01 0,20 0,00 0,00 0,20 0,2 1 0 1 -0,80 0 

16-419-11-25 X 

16-419-28-8 SORAMETSÄ 1,99 1,99 0,00 0,00 0,13 0,00 0,00 0,1 0 0 0 0,13 0 

16-419-28-31 URAHIEKKA 1,49 1,49 0,00 0,00 0,10 0,00 0,00 0,1 0 0 0 0,10 0 

16-419-28-34 SÄNÄRI 8,80 8,80 0,00 0,00 0,59 0,00 0,00 0,6 0 0 0 0,59 1 

16-419-11-25 X Yhteensä 12,29 12,29 0,00 0,00 0,82 0,00 0,00 0,8 0 0 0 0,82 1 

16-419-11-6 X 

16-419-11-35 HIETALA I 0,09 0,09 0,00 0,00 0,01 0,00 0,00 0,0 0 0 0 0,01 0 

16-419-11-6 X Yhteensä 0,09 0,09 0,00 0,00 0,01 0,00 0,00 0,0 0 0 0 0,01 0 

16-419-14-10 

16-419-14-10 KULMALA 0,00 0,00 0,00 0,09 0,00 0,00 0,09 0,1 1 0 1 -0,91 0 

16-419-14-10 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,09 0,00 0,00 0,09 0,1 1 0 1 -0,91 0 

16-419-14-15 X 

16-419-14-16 MEIJERINLISÄ 0,00 0,00 0,06 0,11 0,00 0,02 0,11 0,1 0 0 0 0,13 0 

16-419-14-28 KIRILÄ 43,33 40,60 9,65 0,92 2,41 3,22 0,92 6,5 1 0 1 5,54 6 

16-419-14-15 X Yhteensä 43,33 40,60 9,71 1,02 2,41 3,24 1,02 6,7 1 0 1 5,67 6 

16-419-14-4 

16-419-14-4 KOSKIO 0,05 0,05 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0 0 0 0,00 0 

16-419-14-4 Yhteensä 0,05 0,05 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0 0 0 0,00 0 

16-419-15-0 

16-419-15-0 KANKAALA 29,69 29,69 0,00 0,00 1,98 0,00 0,00 2,0 0 0 0 1,98 2 

16-419-15-0 Yhteensä 29,69 29,69 0,00 0,00 1,98 0,00 0,00 2,0 0 0 0 1,98 2 

16-419-1-6 X 

16-419-1-59 PELTOPOHJA 2,85 2,85 1,91 0,47 0,19 0,64 0,47 1,3 0 0 0 1,30 1 

16-419-1-68 KAIVONEN 24,65 24,65 1,40 0,00 1,64 0,47 0,00 2,1 0 0 0 2,11 2






Pinta-alat 



16-419-1-6 X Yhteensä 27,50 27,50 3,30 0,47 1,83 1,10 0,47 3,4 0 0 0 3,41 3 

16-419-17-3 

16-419-17-3 SAARELA 0,00 0,00 3,44 1,38 0,00 1,15 1,38 2,5 0 0 0 2,52 3 

16-419-17-3 Yhteensä 0,00 0,00 3,44 1,38 0,00 1,15 1,38 2,5 0 0 0 2,52 3 

16-419-17-4 X 

16-419-17-9 URAJÄRVENKOULU 0,00 0,00 0,00 1,34 0,00 0,00 1,34 1,3 2 0 2 -0,66 0 

16-419-17-11 RINNE 0,00 0,00 0,00 0,33 0,00 0,00 0,33 0,3 1 0 1 -0,67 0 

16-419-17-12 ETELÄRINNE 0,00 0,00 0,06 2,32 0,00 0,02 2,32 2,3 1 0 1 1,34 1 

16-419-17-4 X Yhteensä 0,00 0,00 0,06 4,00 0,00 0,02 4,00 4,0 4 0 4 0,02 0 

16-419-17-5 

16-419-17-5 PELTOMÄKI 1,23 1,23 3,24 1,10 0,08 1,08 1,10 2,3 1 0 1 1,26 1 

16-419-17-5 Yhteensä 1,23 1,23 3,24 1,10 0,08 1,08 1,10 2,3 1 0 1 1,26 1 

16-419-17-6 

16-419-17-6 POHJOISRINNE 0,78 0,78 1,97 1,82 0,05 0,66 1,82 2,5 1 0 1 1,52 2 

16-419-17-6 Yhteensä 0,78 0,78 1,97 1,82 0,05 0,66 1,82 2,5 1 0 1 1,52 2 

16-419-17-7 

16-419-17-7 MÄKIRINTA 0,00 0,00 0,00 0,16 0,00 0,00 0,16 0,2 1 0 1 -0,84 0 

16-419-17-7 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,16 0,00 0,00 0,16 0,2 1 0 1 -0,84 0 

16-419-17-8 X 

16-419-17-32 RINNELÄ 0,31 0,31 0,00 0,00 0,02 0,00 0,00 0,0 1 0 1 -0,98 0 

16-419-17-31 TANSSIKALLIO 0,00 0,00 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0 0 0 0,00 0 

16-419-17-28 ISO-KUUSELA 87,22 70,50 13,33 2,82 2,71 4,44 2,82 10,0 1 0 1 8,97 9 

16-419-17-8 X Yhteensä 87,53 70,81 13,34 2,82 2,71 4,45 2,82 10,0 2 0 2 7,97 8 

16-419-19-0 X 

16-419-19-3 KATAJAKANGAS 0,06 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0 0 0 0,00 0 

16-419-19-0 X Yhteensä 0,06 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0 0 0 0,00 0 

16-419-20-0 X 

16-419-20-4 HERRALA 43,05 43,05 0,00 0,00 2,43 0,00 0,00 2,4 0 0 0 2,43 2






Pinta-alat 



16-419-20-0 X 16-419-20-5 SORAMAA 1,35 1,35 0,00 0,00 0,09 0,00 0,00 0,1 0 0 0 0,09 0 

16-419-20-0 X Yhteensä 44,40 44,40 0,00 0,00 2,44 0,00 0,00 2,4 0 0 0 2,44 2 

16-419-21-1 

16-419-21-1 LEHTIMÄKI 23,03 23,03 0,00 0,00 1,54 0,00 0,00 1,5 0 0 0 1,54 2 

16-419-21-1 Yhteensä 23,03 23,03 0,00 0,00 1,54 0,00 0,00 1,5 0 0 0 1,54 2 

16-419-21-2 

16-419-21-2 UUSI-LAUKKALA 21,60 21,60 0,00 0,00 1,44 0,00 0,00 1,4 0 0 0 1,44 1 

16-419-21-2 Yhteensä 21,60 21,60 0,00 0,00 1,44 0,00 0,00 1,4 0 0 0 1,44 1 

16-419-22-2 

16-419-22-2 METSÄ-TULLIMIES 13,37 13,37 0,00 0,00 0,89 0,00 0,00 0,9 0 0 0 0,89 1 

16-419-22-2 Yhteensä 13,37 13,37 0,00 0,00 0,89 0,00 0,00 0,9 0 0 0 0,89 1 

16-419-2-32 X 

16-419-2-49 PAKOMÄKI 0,00 0,00 0,99 0,00 0,00 0,33 0,00 0,3 1 0 1 -0,67 0 

16-419-2-50 HAKAMÄKI 0,00 0,00 1,58 0,74 0,00 0,53 0,74 1,3 1 0 1 0,26 0 

16-419-2-52 JÄRVENPÄÄ 0,00 0,00 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0 0 0 0,00 0 

16-419-2-76 7,06 7,06 0,00 0,00 0,47 0,00 0,00 0,5 0 0 0 0,47 0 

16-419-2-95 HAARALA 9,08 9,08 4,29 4,28 0,61 1,43 4,28 6,3 0 0 0 6,32 6 

16-419-2-66 MATINMAA 0,01 0,01 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0 0 0 0,00 0 

16-419-2-32 X Yhteensä 16,15 16,15 6,86 5,02 1,08 2,29 5,02 8,4 2 0 2 6,38 6 

16-419-23-3 X 

16-419-23-10 PELTOMÄENMETSÄ 0,08 0,08 0,00 0,00 0,01 0,00 0,00 0,0 0 0 0 0,01 0 

16-419-23-3 X Yhteensä 0,08 0,08 0,00 0,00 0,01 0,00 0,00 0,0 0 0 0 0,01 0 

16-419-23-4 X 

16-419-23-17 NAAVARINNE 0,37 0,37 0,00 0,00 0,02 0,00 0,00 0,0 0 0 0 0,02 0 

16-419-23-18 POHJOISRINTEENMETSÄ 5,78 5,78 0,00 0,00 0,39 0,00 0,00 0,4 0 1 1 -0,61 0 

16-419-23-4 X Yhteensä 6,16 6,16 0,00 0,00 0,41 0,00 0,00 0,4 0 1 1 -0,59 0 

16-419-25-0 

16-419-25-0 KYLÄ-HONNILA 51,79 51,79 6,00 1,45 2,52 2,00 1,45 6,0 1 0 1 4,97 5 

16-419-25-0 Yhteensä 51,79 51,79 6,00 1,45 2,52 2,00 1,45 6,0 1 0 1 4,97 5






Pinta-alat 



16-419-3-26 X 

16-419-3-32 KIRILÄN VALTIONMETSÄ 0,07 0,07 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0 0 0 0,00 0 

16-419-3-26 X Yhteensä 0,07 0,07 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0 0 0 0,00 0 

16-419-4-13 

16-419-4-13 PUUTARHAMÄKI 0,00 0,00 0,04 0,37 0,00 0,01 0,37 0,4 1 0 1 -0,62 0 

16-419-4-13 Yhteensä 0,00 0,00 0,04 0,37 0,00 0,01 0,37 0,4 1 0 1 -0,62 0 

16-419-4-27 

16-419-4-27 SUPANMÄKI 0,00 0,00 0,00 0,21 0,00 0,00 0,21 0,2 1 0 1 -0,79 0 

16-419-4-27 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,21 0,00 0,00 0,21 0,2 1 0 1 -0,79 0 

16-419-4-28 

16-419-4-28 KOULUNMAA 0,00 0,00 0,11 0,01 0,00 0,04 0,01 0,0 0 0 0 0,04 0 

16-419-4-28 Yhteensä 0,00 0,00 0,11 0,01 0,00 0,04 0,01 0,0 0 0 0 0,04 0 

16-419-4-32 X 

16-419-4-188 RIIHIMÄKI 2,88 2,88 1,40 0,06 0,19 0,47 0,06 0,7 0 0 0 0,72 1 

16-419-4-32 X Yhteensä 2,88 2,88 1,40 0,06 0,19 0,47 0,06 0,7 0 0 0 0,72 1 

16-419-5-21 

16-419-5-21 KULMALA 0,00 0,00 0,00 0,07 0,00 0,00 0,07 0,1 1 0 1 -0,93 0 

16-419-5-21 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,07 0,00 0,00 0,07 0,1 1 0 1 -0,93 0 

16-419-5-22 X 

16-419-5-69 KETUNPESÄ 0,00 0,00 0,00 0,05 0,00 0,00 0,05 0,1 1 0 1 -0,95 0 

16-419-5-70 ALHAINEN 0,00 0,00 1,28 0,00 0,00 0,43 0,00 0,4 1 0 1 -0,57 0 

16-419-5-22 X Yhteensä 0,00 0,00 1,28 0,05 0,00 0,43 0,05 0,5 2 0 2 -1,52 0 

16-419-5-24 

16-419-5-24 KULMALA II 0,00 0,00 0,00 0,10 0,00 0,00 0,10 0,1 0 0 0 0,10 0 

16-419-5-24 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,10 0,00 0,00 0,10 0,1 0 0 0 0,10 0 

16-419-5-40 

16-419-5-40 KULMALA III 0,00 0,00 0,00 0,04 0,00 0,00 0,04 0,0 0 0 0 0,04 0






Pinta-alat 



16-419-5-40 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,04 0,00 0,00 0,04 0,0 0 0 0 0,04 0 

16-419-5-41 X 

16-419-5-71 MÄNTYMÄKI 0,43 0,43 0,00 0,00 0,03 0,00 0,00 0,0 1 0 1 -0,97 0 

16-419-5-89 OMAMAA 0,00 0,00 0,00 0,26 0,00 0,00 0,26 0,3 0 0 0 0,26 0 

16-419-5-91 PELTOLA 57,73 57,73 3,65 1,77 2,58 1,22 1,77 5,6 0 0 0 5,56 6 

16-419-5-41 X Yhteensä 58,16 58,16 3,65 2,03 2,58 1,22 2,03 5,8 1 0 1 4,82 5 

16-419-5-7 X 

16-419-5-90 OMENATARHA 0,00 0,00 0,00 0,30 0,00 0,00 0,30 0,3 1 0 1 -0,70 0 

16-419-5-7 X Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,30 0,00 0,00 0,30 0,3 1 0 1 -0,70 0 

16-419-6-16 X 

16-419-6-38 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0 1 1 -1,00 0 

16-419-6-39 RAJALA 47,56 39,55 0,00 0,00 2,40 0,00 0,00 2,4 1 0 1 1,40 1 

16-419-6-16 X Yhteensä 47,56 39,55 0,00 0,00 2,40 0,00 0,00 2,4 1 1 2 0,40 0 

16-419-6-17 X 

16-419-6-36 VARPALA 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0 0 0 0,00 0 

16-419-6-37 KALLIORINNE 0,01 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0 0 0 0,00 0 

16-419-6-17 X Yhteensä 0,01 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0 0 0 0,00 0 

16-419-7-17 

16-419-7-17 MÄKIRANTA 0,00 0,00 0,00 0,13 0,00 0,00 0,13 0,1 1 0 1 -0,87 0 

16-419-7-17 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,13 0,00 0,00 0,13 0,1 1 0 1 -0,87 0 

16-419-7-21 X 

16-419-7-150 PAJAMÄKI 0,00 0,00 1,39 0,00 0,00 0,46 0,00 0,5 0 0 0 0,46 0 

16-419-7-128 SORJAMÄKI 0,00 0,00 0,17 0,52 0,00 0,06 0,52 0,6 0 1 1 -0,43 0 

16-419-7-21 X Yhteensä 0,00 0,00 1,56 0,52 0,00 0,52 0,52 1,0 0 1 1 0,03 0 

16-419-8-23 

16-419-8-23 SIKALA 0,00 0,00 0,00 0,18 0,00 0,00 0,18 0,2 0 0 0 0,18 0 

16-419-8-23 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,18 0,00 0,00 0,18 0,2 0 0 0 0,18 0 

16-419-8-25






Pinta-alat 



16-419-8-25 16-419-8-25 MEIJERIMÄKI 0,00 0,00 0,00 0,15 0,00 0,00 0,15 0,1 0 1 1 -0,85 0 

16-419-8-25 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,15 0,00 0,00 0,15 0,1 0 1 1 -0,85 0 

16-419-8-44 

16-419-8-44 TYYNELÄ 0,00 0,00 0,15 0,00 0,00 0,05 0,00 0,0 1 0 1 -0,95 0 

16-419-8-44 Yhteensä 0,00 0,00 0,15 0,00 0,00 0,05 0,00 0,0 1 0 1 -0,95 0 

16-419-8-45 

16-419-8-45 SANTAKUOPPA 0,00 0,00 0,30 0,00 0,00 0,10 0,00 0,1 1 0 1 -0,90 0 

16-419-8-45 Yhteensä 0,00 0,00 0,30 0,00 0,00 0,10 0,00 0,1 1 0 1 -0,90 0 

16-419-8-50 X 

16-419-8-263 Tuiskula 0,00 0,00 0,68 0,00 0,00 0,23 0,00 0,2 1 0 1 -0,77 0 

16-419-8-264 Palvola 0,00 0,00 0,67 0,00 0,00 0,22 0,00 0,2 0 0 0 0,22 0 

16-419-8-131 TYYNELÄNLISÄ 0,00 0,00 0,07 0,00 0,00 0,02 0,00 0,0 0 0 0 0,02 0 

16-419-8-265 Katajakallio 0,00 0,00 0,66 0,00 0,00 0,22 0,00 0,2 1 0 1 -0,78 0 

16-419-8-267 Taivasranta 0,73 0,73 1,60 0,00 0,05 0,53 0,00 0,6 1 0 1 -0,42 0 

16-419-8-261 Kyläpelto 4,76 4,76 4,36 6,38 0,32 1,45 6,38 8,2 1 0 1 7,15 7 

16-419-8-239 PELTO-HOIVALA 44,86 34,15 1,88 1,14 2,34 0,63 1,14 4,1 1 0 1 3,11 3 

16-419-8-262 Keinumäki 0,00 0,00 1,69 0,00 0,00 0,56 0,00 0,6 0 0 0 0,56 1 

16-419-8-266 Messula 0,00 0,00 0,55 0,01 0,00 0,18 0,01 0,2 1 0 1 -0,80 0 

16-419-8-50 X Yhteensä 50,35 39,64 12,17 7,53 2,40 4,06 7,53 14,0 6 0 6 7,98 8 

16-419-8-53 

16-419-8-53 HARJURINNE 0,00 0,00 0,00 0,13 0,00 0,00 0,13 0,1 1 0 1 -0,87 0 

16-419-8-53 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,13 0,00 0,00 0,13 0,1 1 0 1 -0,87 0 

16-419-8-59 X 

16-419-8-245 HALMEMAA 14,20 14,20 0,47 1,96 0,95 0,16 1,96 3,1 0 0 0 3,06 3 

16-419-8-246 UUSI-MÄKELÄ 0,00 0,00 0,19 2,62 0,00 0,06 2,62 2,7 1 0 1 1,69 2 

16-419-8-247 MÄKELÄ 0,00 0,00 0,00 0,02 0,00 0,00 0,02 0,0 0 0 0 0,02 0 

16-419-8-59 X Yhteensä 14,20 14,20 0,66 4,61 0,95 0,22 4,61 5,8 1 0 1 4,77 5 

16-419-9-32 X 

16-419-9-93 KAARELA 28,20 28,20 0,00 0,00 1,88 0,00 0,00 1,9 0 0 0 1,88 2 

16-419-9-32 X Yhteensä 28,20 28,20 0,00 0,00 1,88 0,00 0,00 1,9 0 0 0 1,88 2






Pinta-alat 



16-419-9-36 

16-419-9-36 KOIVUNIEMI 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0 0 0 0,00 0 

16-419-9-36 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0 0 0 0,00 0 

16-419-9-40 

16-419-9-40 ALA-KÄRSÄLÄ 53,29 53,29 0,00 0,00 2,53 0,00 0,00 2,5 0 0 0 2,53 3 

16-419-9-40 Yhteensä 53,29 53,29 0,00 0,00 2,53 0,00 0,00 2,5 0 0 0 2,53 3 

16-419-9-44 

16-419-9-44 YLI-KÄRSÄLÄ 79,58 79,58 0,00 0,00 2,80 0,00 0,00 2,8 0 0 0 2,80 3 

16-419-9-44 Yhteensä 79,58 79,58 0,00 0,00 2,80 0,00 0,00 2,8 0 0 0 2,80 3 

16-419-9-48 X 

16-419-9-90 JAAKKOLA 122,85 122,85 0,00 0,00 3,23 0,00 0,00 3,2 0 0 0 3,23 3 

16-419-9-85 10,05 10,05 0,00 0,00 0,67 0,00 0,00 0,7 0 0 0 0,67 1 

16-419-9-48 X Yhteensä 132,90 132,90 0,00 0,00 3,33 0,00 0,00 3,3 0 0 0 3,33 3 

Kaikki yhteensä 1414,87 1376,70 205,84 72,43 15,8 68,61 72,43 156,8 89 6 95 61,8 134

1:68 

Urajärven jakokunta 

4:60 

13:10 

11:26 

4:52 

13:7 

14:12 

14:26 

14:25 

Yht. 876:1 

Yht. 878:17 

13:9 

5:59 

10:40 

4:139 

5:88 

5:71 

17:6 

25:0 

13:5 17:6 

17:5 

14:28 

1:68 

25:0 

18:0 

11:18 

11:22 

1:59 

2:68 

2:65 

2:24 2:66 

2:129 

8:161 

8:239 

8:45 

8:261 10:51 

7:150 

17:7 

17:28 

11:20 

14:4 

25:0 

4:27 

25:0 

4:28 

1:59 

3:32 

5:70 

1:59 

5:91 

4:188 

5:91 

5:69 

8:60 

8:61 

8:78 

Yht. 878:13 

2:30 

2:31 

2:52 

8:263 

8:247 8:246 

8:53 

5:90 5:24 


10:46 10:122 


14:28 


8:131 

8:265 

8:239 

8:23 

8:25 


8:266 




14:28 






8:267 

8:245 

8:245 

2:50 

10:310 


2:95 

2:95 

8:87 









2:95 









17:3 


10:101 




2:49 


Yht. 878:14 


17:9 

17:12 




17:28 17:32 















40:4 

17:16 17:15 




17:28 



23:7 

23:9 

23:11 

13:4 

14:18 

23:5 

23:18 

13:3 23:15 


14:27 

14:28 

14:14 

14:8 

14:9 

14:19 

14:21 

14:6 

Yht. 878:15 



23:20 

23:10 8:7 


23:17 



Yht. 876:1 

23:18 



12:8 

15:0 


12:7 


14:3 

9:8 


9:45 

9:46 

Yht. 876:1 

9:44 

12:5 9:90 

9:66 

9:46 

9:21 

9:40 

9:36 

9:40 

9:90 

2:1 

9:40 

9:21 

9:40 

2:24 

9:44 

9:44 

9:91 

9:92 

9:93 

9:103 

9:100 

9:33 

9:93 

9:85 

9:82 

9:34 

9:37 

9:38 

9:39 

9:31 

9:80 

9:84 9:89 

9:90 

9:90 

2:95 

9:96 

9:99 9:99 

9:98 

9:97 

9:79 

9:78 

9:23 9:59 

9:60 

Yht. 874:1:0 

9:90 

9:90 

9:47 

9:25 

9:47 

9:25 


11:42 

11:45 

2:76 

9:96 

11:43 

11:16 

11:17 

28:34 

28:31 

28:8 

11:36 

11:35 

21:1 

11:45 

11:34 

16:2 


Yht. 876:1 

11:31 

22:2 

1:99 









21:2 

17:13 









1:98 



10:86 Yht. 878:4 

11:22 

Urajärven kylä 

Yht. 876:1 

419 Urajärvi 





Yht. 878:8 

30:33 

419 Urajärvi 

6:38 

1:81 

1:91 

1:92 

Kaava-alue 

Vesivehmaan jakokunta 







20:5 

1:82 

Rakennukset 

Ydinkylävyöhyke Yht. 876:1:0 

Kylävyöhyke 

14:48 Yht. 878:3 

11:37 

9:51 

9:46 

9:54 


4:47 

asuinrakennus (89) 10:27 

14:34 

liike- tai 2:79 julkinen (2) 

1:2 


5:5 

teollinen rakennus (2) 1:10 

9:0 

6:2 





19:3 

20:1 

20:4 


20:6 

6:37 

6:36 

6:39 

4:79 

4:80 

5:61 

Uudet rakennuspaikat 5:25 (134 kpl) 

421 Vesivehmaa 

4:44 

4:68 

4:42 

410 Muikkula 






20:7 

4:68 

4:79 

1:41 

5:19 

16:2 


10:247 10:265 10:304 

6:1 

6:15 19:2 

6:15 

5:17 

1: 12 000 



Uudet rakennuspaikat 31.5.2010

Kaavoittajan vastineet kaavaluonnoksen 

palautteeseen 

LIITE 8



Urajärven osayleiskaava oli nähtävillä 15.7. - 15.9.2010. Osayleiskaavaluonnoksesta 

saatiin seitsemän lausuntoa ja seitsemän mielipidettä. 

Seuraavassa lyhennelmät lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoittajan vastineet. 

Sisällysluettelo 

1. Lausunnot 2 

1.1 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), Häme, 

Alueidenkäyttö 2 

1.2 Fingrid Oyj 5 

1.3 Lahden kaupunginmuseo/Päijät-Hämeen maakuntamuseo, arkeologian 

yksikkö 5 

1.4 Lahden kaupunginmuseo/Päijät-Hämeen maakuntamuseo, 

rakennuskulttuuriyksikkö 6 

1.5 Museovirasto 7 

1.6 Päijät-Hämeen liitto 8 

1.7 Ympäristöterveyskeskus 9 

2. Mielipiteet 10 

2.1 Seppo Halme, Paula Iso-Kuusela, Olli Vilja, Sauli Iso-Kuusela, 

Asko Virtanen, Seppo Talja, Irma Helin, Heikki Kommeri 10 

2.2 Tuomo Savolainen 10 

2.3 Kari Räsänen 11 

2.4 Olli Vilja 11 

2.5 Seppo Halme 12 

2.6 Urajärven kylän jakokunta 12 

2.7 Urajärven kyläyhdistys 12 

1

1. Lausunnot 


Alueidenkäyttö 

Lausunto 21.9.2010 

Yhdyskuntarakenne 

Kaavan lähtötiedoissa esitetään väestöennuste (kohta 1.2.2). Siitä ei kuitenkaan 

saa käsitystä, paljonko Urajärven alueella tarvitaan asuinaluetta. Kaavaluonnos ei 

siten perustu perusteltuun väestönkehitysarvioon kuten valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 

edellyttävät. 

Uusi rakentaminen osoitetaan teiden varsille ja lähelle nykyistä asutusta tai sen 

sisälle, mikä on yhdyskuntarakenteen kannalta perusteltua. 

Osayleiskaavaluonnoksessa osoitetaan kyläalueita, joille saa kaavamääräyksen 

mukaan rakentaa suoraan rakennusluvilla. Näiden alueiden mitoitus perustuu 

edullisuusvyöhykkeisiin ja niiltä kerättyyn rakennusoikeuteen. Mitoitusperusteista 

ei ELY-keskuksella ole huomautettavaa. 

Mainittu maankäyttö- ja rakennuslain 44§ 2 momentti, jolla suoraan rakennusluvalla 

rakentaminen mahdollistetaan, koskee vain kyläaluetta, johon ei kohdistu 

merkittäviä rakentamispaineita. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa 

riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä. Asiakirjoissa ei ole selvitystä kaava-alueen 

rakentamispaineista. ELY-keskus katsoo myös, ettei yleiskaava ohjaa 

rakentamista riittävästi, jos rakentaminen edellyttää teiden ja muiden verkostojen 

suunnittelua yhtä tai useampaa rakennuspaikkaa varten. Näin ollen ELY-keskus 

esittää tutkittavaksi, voidaanko kaikilla osayleiskaavassa kyläalueiksi osoitetuilla 

alueilla suoraan rakennusluvilla rakentamalla luoda hyvää elinympäristöä kuten 

maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää. 

ELY-keskus muistuttaa vielä, että määräys voi olla voimassa enintään kymmenen 

vuotta kerrallaan, minkä tulee näkyä kaavamääräyksessä. 

Harjujensuojeluohjelma-alue 

Kaava-alue sijaitsee huomattavalta osaltaan Hyrtiälänkankaan harjujensuojeluohjelma-alueella. 

Ohjelma-alueilla pyritään säilyttämään harjualueiden luonteenomaiset 

geologiset, geomorfologiset ja maisemalliset piirteet. Osayleiskaavassa 

tälle alueelle on osoitettu kyläaluetta (AT), jolle rakennusoikeuslaskelman mukaan 

voidaan sijoittaa 37 kaksiasuntoista rakennuspaikkaa. 

ELY-keskus katsoo, että 37 kaksiasuntoisen rakennuspaikan sijoittaminen Hyrtiälänkankaalle 

on harjujensuojeluohjelman tavoitteiden vastaista. ELY-keskus 

edellyttääkin rakennuspaikkojen olennaista vähentämistä tällä alueella ja osoitettavien 

rakennuspaikkojen sijoittamista yhteen riviin tien varteen harjualueen lounaisreunalla. 

Pohjavesialue 

Kaava-alue sijaitsee suurimmalta osaltaan Hyrtiälänkankaan vedenhankintaan 

soveltuvalla pohjavesialueella. Tälle alueelle osoitetaan osayleiskaavaluonnoksessa 

jonkin verran kyläaluetta (AT), joka voi sisältää myös työtiloja sekä työpaikkaalueen 

reservialuetta (TP/res). Työpaikkarakentamisen vaikutuksia pohjaveteen ei 

ole arvioitu kaavaselostuksessa lainkaan. 

2

Öljysäiliövuoto todetaan kaavaselostuksessa riskiksi, mutta kaavassa ei kuitenkaan 

ole määräyksiä, joilla riskiä hallitaan. 

Liikenne 

Kaavaselostuksessa todetaan, että kaavan keskeisillä alueilla sijaitsevat Tervalantie 

ja Urajärvenraitti ovat kapeita. Edelleen todetaan, että jos niiden varteen rakennetaan 

paljon uudisrakennuksia, syntyy tarve tien parantamiseen. Kaavassa ei 

eritellä tarkemmin, minkä tien parantamiseen ja millä tavalla. Kaavaselostuksen 

sivulla 43 todetaan myös, että "liikenteen määrän kasvaessa kevyen liikenteen 

turvallisuus voi heikentyä, ja syntyy tarve rakentaa erillisiä kevyen liikenteen reittejä". 

Tältäkään osin kaavassa ei eritellä, missä liikenteen turvallisuus mahdollisesti 

heikkenee ja mitä toimenpiteitä liikenneturvallisuuden takaamiseksi tulee 

tehdä. Kaavaselostuksessa mainitaan sivulla 19 myös kesäasukkaat, mutta niiden 

tuottamaa liikennettä ei millään tavalla arvioida. 

Kun kyseessä on osayleiskaava, tulee kaavan vaikutusalueelta laatia liikenneselvitys, 

jossa selvitetään liikenteen nykytila ja ennustetila väestöennusteeseen (kaavaselostus 

s. 19) viitaten. Liikenneselvityksessä tulee huomioida kevyt liikenne, 

liikenneturvallisuus, liittymäjärjestelyt, liikennemäärät ja niiden jakautuminen eri 

tieosuuksille nyt sekä ennustetussa tilanteessa. Myös joukkoliikenne tulee ottaa 

huomioon selvityksessä. Liikenneselvityksessä esille tuleva tieto on tärkeää yleiskaavan 

työstämisen kannalta, koska yleiskaavassa ratkaistaan toimintojen sijoittuminen 

ja keskinäinen hierarkia. 

Uudenmaan ELY-keskuksella ei ole mahdollisuuksia toteuttaa eikä suunnitella 

maankäytön toteutumisesta aiheutuvia liikenneverkon investointeja. Maankäytön 

laajenemisesta ja kehittämisestä aiheutuvien liikenneverkon investointien suunnittelu 

ja toteuttaminen jää pääasiassa muiden tahojen vastuulle. Ainoastaan seututie 

313 on Uudenmaan ELY-keskuksen toiminta- ja taloussuunnitelman perusparannushankkeena, 

koska tie palvelee pääasiallisesti muuta kuin paikallista liikennettä. 

Valtion ylläpidettäväksi tarkoitettu maantie 313 tulee sekä yleis- että asemakaavoissa 

merkitä LT-alueena. Kaava-alueella sijaitsevat muut maantiet (mt 

14123 (Kalliolantie), 14129 (Rutalahdentie) ja 15002 (Kausantie) tulee kaavoittaa 

mahdollisen asemakaavoituksen yhteydessä katuina. 

Uusien alueiden kuivatus ratkaistaan yleensä yleispiirteisesti jo yleiskaava- tai 

muussa alueiden yleissuunnitteluvaiheessa. Kuivatuksen tarkempi suunnittelu 

tehdään asemakaavoituksen yhteydessä tai rakennuslupavaiheessa. Alueiden kuivatus 

on hoidettava omalla maanteiden kuivatusjärjestelmästä irrallisella järjestelmällään 

tai alueelta tulevia kuivausvesiä on viivytettävä siten, etteivät maanteiden 

sivu- ja laskuojien sekä rumpujen vesimäärät kasva. Kuivatuksen mitoituksessa 

on huomioitava koko laajemman alueen aiheuttamat hulevedet. Alueiden 

rakentaminen ja kuivatus eivät saa vahingoittaa maanteiden kuivatusta eivätkä 

rakenteita. Alueiden rakentamisen aiheuttamien mahdollisten maanteiden kuivatusjärjestelmien, 

mm. lasku- ja sivuojien ja rumpujen sekä tien muiden rakenteiden 

muutosten toteuttamien kuuluu alueiden maankäytön toteuttajalle. 

Kulttuuriympäristö ja maisema 

Osayleiskaavaluonnoksessa osoitetaan valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt 

vuoden 1993 inventoinnin rajauksen mukaan. Valtioneuvoston vuodelta 

2009 oleva päätös Museoviraston valmisteleman inventoinnin Valtakunnallisesti 

merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY) käyttämisestä valtakunnallisissa 

alueidenkäyttötavoitteissa tarkoitettuna inventointina on astunut voimaan. 

Uuden rajauksen mukaan valtakunnallisesti merkittäväksi katsotaan vain 

Urajärven kartano lähialueineen. Aluerajaus tulee päivittää kaavakarttaan. Maisemallisesti 

arvokkaan alueen (ma-1) kaavamääräys ei ELY-keskuksen mielestä 

kuitenkaan riittävästi ohjaa rakentamista arvokkaalle alueelle, vaan sitä tulee 

täsmentää. 

3

Kaavamääräykset 

Suojeltavan rakennuksen tai rakennusryhmän määräys tulee päivittää ympäristökeskuksen 

nimen osalta elinkeino-, liikenne – ja ympäristökeskukseksi. Yleistä 

määräystä, jonka mukaan rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan 

perusteella, tulee täydentää määräyksen voimassaoloajalla. Maisemallisesti arvokkaan 

alueen (ma-1) kaavamääräystä tulee täydentää edellä olevan mukaisesti. 

Pohjavesien suojelua tulee tehostaa kaavamääräyksin. 

Yhteenveto 

Edellä olevan perusteella ELY-keskus katsoo, että Urajärven osayleiskaavaluonnos 

pääosin vastaa sille asetettuja tavoitteita. Uuden kyläalueen sijoitusta tulee kuitenkin 

tarkistaa erityisesti harjujensuojeluohjelma-alueen osalta. Lisäksi kaavaan 

tulee tehdä edellä mainitut väestöarviota, liikenneselvitystä, valtakunnallisesti 

merkittävän kulttuuriympäristön rajausta ja kaavamääräyksiä koskevat täydennykset 

ja tarkistukset. ELY-keskuksella ei ainakaan tässä vaiheessa ole muuta 

huomautettavaa Urajärven osayleiskaavaluonnoksesta. 

Kaavoittajan vastine 

Yhdyskuntarakenne 

Väestönkehitysarvio ja sen suhde Urajärven osayleiskaavaan esitetään selostukseen. 

Väestönkehitys riippuu myös rakennuspaikkojen tarjonnasta. Kylään tähän 

mennessä asemakaavoitetuilla tonteilla on ollut kysyntää, ja tarjoamalla valinnanvaraa 

rakennuspaikkojen suhteen kylään voidaan saada uusia asukkaita. 

Ennen kaavaehdotusvaihetta tehdään tarkastelu, jossa selvitetään koko Asikkalan 

kunnan itäosan kouluverkon kapasiteettia ja kaavoissa osoitettuja uusia rakennuspaikkoja. 

Näin pyritään hahmottamaan yhdyskuntarakenteen kehitystä ja 

esim. kuinka perusopetuksen järjestämiseksi oppilaita tulisi mahdollisesti kuljettaa 

ja kouluja mahdollisesti laajentaa. Toisaalta kaikkia rakennuspaikkoja ei koskaan 

rakenneta mm. koska osa maanomistajista ei halua myydä maata. Kaavassa on 

siis hyvä olla rakennuspaikkoja enemmän kun väestönkehitysarvio tiukasti ottaen 

edellyttäisi. 

Urajärvenraitin arvokkaan maisema-alueen tuntumasta poistetaan rakennuspaikkoja 

maisema-arvoista johtuen. Lisäksi noin puolet rakennuspaikoista muutetaan 

sellaisiksi, että ne eivät oikeuta suoriin rakennuslupiin. Tämän seurauksena rakennuspaikkojen 

kokonaismäärä putoaa merkittävästi ja osayleiskaavasta tulee 

enemmän maankäyttö- ja rakennuslain hengen mukainen 44 §:n osalta. 

Kaavaehdotusta valmisteltaessa arvioidaan osayleiskaavan ohjaamisvaikutuksen 

riittävyyttä. Rakentamispaineita arvioidaan mm. kokoamalla tiedot alueelle myönnetyistä 

rakennusluvista. 

Kaavakarttaan lisätään maininta, että yleinen määräys, joka mahdollistaa rakennusluvan 

suoraan osayleiskaavan perusteella on voimassa kymmenen vuotta kaavan 

voimaantulosta lukien. 

Harjujensuojeluohjelman alue 

Pientalorakentaminen ei vaikuta merkittävästi alueen geologisiin ja geomorfologisiin 

piirteisiin. Pientalorakentamisen maisemallisia vaikutuksia voidaan säännellä 

yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla esim. rakennusten ulkoasua ja tontin kasvillisuutta 

koskevilla rakentamistapaohjeilla. 

Pohjavesialue 

Työpaikkarakentamisen vaikutusta pohjaveteen täydennetään kaavaselostukseen. 

Ympäristöministeriön Yleiskaavamerkinnät-oppaassa kuvataan TP-merkintää seuraavasti: 

"Merkinnällä osoitetaan monipuoliset työpaikka-alueet, joissa voi olla toimisto- 

ja palvelutyöpaikkoja, ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja 

4

siihen liittyvää myymälätilaa sekä varastointia. Alueen toimintojen määrittelyssä 

ratkaisevaa on toiminnan vaikutus ympäristöön. Esimerkiksi tuotannollisen 

toiminnan on oltava ympäristövaikutuksiltaan rinnastettavissa toimistotyyppiseen 

työhön." 

TP-merkinnällä osoitettu alue ei siis aiheuta riskiä pohjavedelle. 

Kaavamerkinnän selitykseen lisätään öljysäiliöiden sijoittamista koskeva määräys: 

"Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle tiiviiseen 

katettuun suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan 

öljyn enimmäismäärän." 

Pohjavesialueen määräykseen lisätään myös: 

"Rakennettaessa maalämpöjärjestelmiä, tulee huomioida, että ei aiheuteta 

riskiä pohjavedelle." 

Liikenne 

Kaavan vaikutusalueelta tehdään liikennetarkastelu, jossa käsitellään lausunnossa 

esitetyt asiat. 

Osayleiskaavan mittakaavan huomioon ottaen viivamerkintä on maantien merkintänä 

toimivampi kuin aluemerkintä LT, jota käytetään lähinnä asemakaavoissa. 

Viivamerkinnällä osoitetaan liikenneverkon rakenne. Osayleiskaavan ei ole tarpeellista 

ottaa kantaa väylien hallintaan. 

Alueiden kuivatus ratkaistaan yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. 

Kulttuuriympäristö ja maisema 

Valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön rajaus päivitetään. ma-1- 

merkinnän selitystä täydennetään. 

Kaavamääräykset 

sr-1-kaavamerkinnän selitys muutetaan museoviraston lausunnossaan esittämällä 

tavalla: 

"Suojeltava rakennus tai rakennusryhmä. Rakennuksia ja rakenteita ei saa 

purkaa ja korjaus- ja muutostöissä on otettava huomioon 

niiden arkkitehtoniset ja kulttuuri-historialliset ominaispiirteet." 

Pohjavesien suojelua koskevia kaavamääräyksiä tarkistetaan kohdassa Pohjavesialue 

esitetyllä tavalla. 

1.2 Fingrid Oyj 


Kaava-alueelle ei sijoitu Fingrid Oyj:n voimajohtoja eikä muita toimintoja. Yhtiöllä 

ei ole tiedossa voimajohtohankkeita, jotka sijoittuvat kaava-alueelle. 


arkeologian yksikkö 


Lahden kaupunginmuseon/Päijät-Hämeen maakuntamuseon arkeologian yksikkö 

toteaa pyydettynä lausuntonaan, että lausuntopyynnön kohteena olevaan 

osayleiskaavaehdotukseen ei ole huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön 

osalta. 

5


rakennuskulttuuriyksikkö 


Uudessa valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen inventoinnissa Urajärven 

RKY-alue on supistunut koskemaan Urajärven kartanoa ja sitä ympäröiviä 

alueita Heinolantien pohjoispuolella. Keskiaikaisperäisen Ylisen Viipurintien varteen 

keskittynyt vanhin osa Urajärven kylästä on maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa. 

Maakuntakaavaan Urajärven kylä peltoaukeineen on merkitty 

kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä alueena ja kulttuurihistorian 

ja maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävänä alueena. 

Urajärven osayleiskaava valittiin syksyllä 2008 yhdeksi ympäristöministeriön kyläkaavoituksen 

kehittämishankkeen pilottiprojekteista. Suunnittelu yleisenä lähtökohtana 

mainitaan kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön 

säilyttäminen ja kehittäminen. Urajärven kylän rakennettua ympäristöä 

ja maisemakuvaa on inventoitu Asikkalan kulttuuriympäristöohjelmaa laadittaessa 

1990-luvulla, Asikkalan kunnan rakennusinventoinnin yhteydessä ja Lahden ammattikorkeakoulun 

Tekniikan laitoksen harjoitustyönä 2000-luvulla. Kaavatyössä 

selvityksiä on hyödynnetty kyläkuvallisesti arvokkaita alueita ja kohteita määriteltäessä. 

Oikeusvaikutteisena laadittava Urajärven osayleiskaava oikeuttaisi AT-alueilla 

asuinrakennusten osalta suoriin rakennuslupiin. Kaavaluonnoksen perusteella herää 

kysymys, pystytäänkö yleiskaavalla riittävästi ohjaamaan uudisrakentamista, 

kun rakennusoikeuslaskelmassa on keskeisille kyläalueelle osoitettu noin 30 uutta 

rakennuspaikkaa. Näin merkittävä muutos kyläkuvassa vaatii tarkempaa kokonaisvaltaista 

suunnittelua. Osayleiskaavan osana tulee laatia riittävän yksityiskohtaiset 

Urajärven kylään räätälöidyt rakennustapaohjeet, jotka vahvistetaan yhtä 

aikaa kaavan kanssa. 

Suojeltavien rakennusten määräystekstejä tulee täsmentää ja niiltä osin maakuntamuseo 

yhtyy Museoviraston lausunnossa esitettyyn. Kylän raitin varressa olevat 

ruudutetut kyläkuvallisesti tärkeät alueet on merkitty sk-1-rajauksilla. Määräykseen 

museo esittää täydennystä: 

"Kyläkuvallisesti tärkeä alue, jolla uudis- ja korjausrakentaminen ja korjaus 

sekä muut ympäristöä muuttavat toimet tulee sopeuttaa ympäristön ominaispiirteisiin, 

kyläkuvaan ja rakennusperinteeseen." 

Nykyinen Urajärven kylänraitti kulkee keskeisiltä osiltaan vanhaa, keskiaikaisperäistä 

Ylisen Viipurintien linjausta. Tämä osuus tiestä tulee merkitä kaavakarttaan 

historiallisena tienä: 

"Historiallinen tie, osa Ylistä Viipurintietä. Historiallisen tien linjaukseen ja 

tasaukseen ei saa tehdä muutoksia ilman erityisen painavaa syytä. Tietä ja 

sen ympäristöä koskevassa suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon 

tiehen ja sen ympäristöön liittyvät kulttuurihistorialliset arvot." 

Urajärven kartanon ja sen lähiympäristön sekä Urajärven historiallisen kylätontin 

osalta kaavaluonnokseen lausunnon antaa Museovirasto. Maakuntamuseo yhtyy 

Museoviraston näkemykseen, ettei Urajärven kartanon valtakunnallisesti merkittävään 

kulttuuriympäristöön tule sallia kaavassa esitettyä laajaa AT-aluetta eikä 

kartanon luoteispuolelle esitettyä AT-aluetta. 


Urajärven kartanon valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön 

ja Urajärven kylän maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman rajaukset päivitetään 

kaavakarttaan. 

Rakennustapaohjeita ei laadita kaavaehdotusvaiheessa. Urajärvenraitin arvokkaan 

maisema-alueen tuntumasta poistetaan rakennuspaikkoja maisema-arvoista joh- 

6

tuen. Lisäksi noin puolet rakennuspaikoista muutetaan sellaisiksi, että ne eivät 

oikeuta suoriin rakennuslupiin. Tällöin rakennustapaohjeiden tarve vähenee. 

sk-1-merkinnän selitystä täydennetään lausunnossa esitetyllä tavalla. 

Ylinen Viipurintie merkitään kaavakarttaan lausunnossa esitetyllä tavalla. 

Urajärven kartanon eteläpuolelle osoitetulle kyläalueelle (AT) on merkitty ainoastaan 

neljä rakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen määrä on vähäinen, eikä niiltä 

maaston muotojen takia ole näköyhteyttä kartanon alueelle. 

Kartanon itäpuolisen alueen uudet rakennuspaikat ovat melko kaukana Kartanon 

alueesta. Etäisyyttä on noin 400 metriä, joten uusien rakennusten rakentamisella 

ei ole merkittävää vaikutusta kartanon kulttuuriympäristöön, varsinkaan, jos metsän 

reunassa kasvava puusto säilytetään. Uusien rakennuspaikkojen maksimimäärä 

ko. alueella on 5. 

1.5 Museovirasto 


Museovirasto lausuu Urajärven osayleiskaavan luonnoksesta vain Urajärven 

kartanon ja sen ympäristön sekä Urajärven historiallisen kylätontin osalta. 

Lausunnon koko yleiskaavaluonnoksesta antaa Päijät-Hämeen maakuntamuseo. 

Urajärven kartanomuseoalueen SRS-1 kaavamääräys on syytä muuttaa muotoon: 

"Valtion rakennusten suojelua koskevan asetuksen 480/85 nojalla suojeltu alue. 

Suojelupäätökseen sisältyvät kartanomuseo rakennuksineen ja puisto. Aluetta ja 

rakennuksia koskevat suojelumääräykset on annettu aluetta koskevassa suojelupäätöksessä." 

Lisäksi kaavamääräykseen tulee lisätä määräys, joka mahdollistaa 

museo- ja yleisötoimintaa palvelevien rakennusten ja rakennelmien rakentamisen 

alueelle. 

Suojelupäätös sisältää kartanokokonaisuuteen liittyvät rakennukset, mutta ei alueella 

sijaitsevaa Olof Hanssonin suunnittelemaa rakennuskokonaisuutta. Rakennusryhmä 

on kulttuurihistorialliselta arvoltaan merkittävä, joten Museovirasto 

ehdottaa luonnoksen sr-2 merkinnän muuttamista sr-1:ksi seuraavalla määräystekstillä: 

"Suojeltava rakennus tai rakennusryhmä. Rakennuksia ja rakenteita ei 

saa purkaa ja korjaus- ja muutostöissä on otettava huomioon niiden arkkitehtoniset 

ja kulttuurihistorialliset ominaispiirteet." 

Museovirasto ei voi puoltaa kaavaluonnoksen kartanoalueen eteläpuolen suurta 

AT-aluetta uudisrakentamispaikkoineen eikä kartanon luoteispuolella olevaa APaluetta. 

Alueet rakentuessaan muuttavat oleellisesti Urajärven kartanon kokonaismaisemaa. 

Alueet ovat osa Urajärven kartanon valtakunnallisesti merkittävää 

rakennettua kulttuuriympäristöä (www.rky.fi, valtioneuvoston päätös 

22.12.2009), joka on huomioitava osana valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. 

Päätös on huomioitava kaikessa maankäytön suunnittelussa. 

Vanhojen karttojen ja muiden historiallisten lähteiden perusteella Urajärven 

säterikartano on sijainnut ennen 1600-luvulla tapahtunutta nykyiselle paikalle 

siirtymistään vanhan Urajärven kylätontin yhteydessä. Urajärven kyläkeskus 

(muinaisjäännösrekisterinumero 1000016781) on todennäköisesti ollut samalla 

paikalla keskiajalta nykypäivään saakka. Keskiaikaiset ja uuden ajan alun kylätontit 

ovat muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia. Kaavan vaikutus arkeologiseen 

kulttuuriperintöön voidaan arvioida vasta sen jälkeen kun Urajärven kyläkeskuksen 

muinaisjäännösluonne selvitetään. Tämän johdosta kaavaan tulee liittää 

muinaisjäännöksiä koskeva selvitys, johon sisältyy sekä Urajärven kylätontin 

ja sen lähiympäristön tarkistaminen maastossa että muinaisjäännösalueen rajaaminen. 

Museovirasto on yleensä suosittanut edelleen asutuille kylätonteille merkintää 

sm-2 ja määräystä: ”Historiallinen kylätontti. Alueella sijaitsee muinaismuistolain 

(295/63) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Aluetta koskevista 

rakennushankkeista ja isommista kaivutöistä on neuvoteltava Museoviraston 

kanssa.” 

7

Muinaismuistolaki ei aseta rajoituksia edelleen asuttujen kylätonttien vallitsevalle 

maankäytölle. Arkeologisia lisäselvityksiä ja kaivaustutkimuksia saatetaan kuitenkin 

edellyttää uudisrakennushankkeiden ja isompien maaperään kajoavien töiden 

yhteydessä. Kaavaselostuksessa on tuotava esiin, että tällaisten hankkeiden ollessa 

suunnitteilla tulee Museovirastoon ottaa yhteyttä mahdollisimman varhaisessa 

vaiheessa. Yleisten ja suurehkojen yksityisten hankkeiden toteuttajien on muinaismuistolain 

perusteella korvattava tutkimusten kustannukset tai osallistuttava 

niihin, mikäli sitä ei ole katsottava kohtuuttomaksi. Edelleen asuttujen kylätonttien 

muinaismuistorajauksiin sisältyvien peltoalueiden viljely on sallittua. Myös 

metsätalous on muinaismuistoalueilla sallittua, mutta metsän maapohjan äestys 

kielletty. 


Urajärven kartanon ja Olof Hanssonin suunnittelemien rakennusten suojelumerkintöjä 

muutetaan lausunnossa esitetyllä tavalla. 

Urajärven kartanon eteläpuolelle osoitetulle kyläalueelle (AT) on merkitty neljä 

rakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen määrä on vähäinen, eikä niiltä maaston 

muotojen takia ole näköyhteyttä kartanon alueelle. 

Kartanon itäpuolisen alueen uudet rakennuspaikat ovat melko kaukana Kartanon 

alueesta. Etäisyyttä on noin 400 metriä, joten uusien rakennusten rakentamisella 

ei ole merkittävää vaikutusta kartanon kulttuuriympäristöön, varsinkaan, jos metsän 

reunassa kasvava puusto säilytetään. 

Kylätontti merkitään kaavakarttaan lausunnossa esitetyllä merkinnällä, mutta 

erillisselvityksiä ja maastotöitä tämän osalta ei tässä vaiheessa tehdä. 

Kaavaselostusta täydennetään lausunnossa esitetyllä tavalla. 

1.6 Päijät-Hämeen liitto 


Urajärveltä on hyvät yhteydet Vääksyn ja Vierumäen taajamiin sekä Heinolan ja 

Lahden kaupunkeihin. Osayleiskaavassa sijaintia on hyödynnetty. Urajärven kylän 

kilpailukyky asukkaiden hankinnassa vahvistuu. On hyvä, että osayleiskaavassa 

kootaan maaseutumaista asumista yhteen ja kyläyhdyskuntaa tiivistetään yhdyskuntapalvelujen 

suunnitelmien piiriin. Kyläalue jatkuu hieman laajemmalle Tervalantien 

suuntaan kuin maakuntakaavassa on merkitty. Samoin uutta aluetta on 

muodostumassa Vierumäen tien suuntaan. Nämä laajennussuunnat asettuvat valtakunnallisesti 

arvokkaan harjualueen reunaan ja toteutuessaan harjureunaman 

maisemakuva tulee muuttumaan. Jo olemassa olevien alueiden ilme myös muuttuu 

tiivistämisen seurauksena. Kaavan uuden rakennusoikeuden toteutuminen 

kokonaisuudessaan muuttaisi kyläkuvaa huomattavasti. Omaleimainen rakennusperintö, 

säilynyt kylämiljöö sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti arvokas 

kulttuurimaisema ja nykyinen rakennuskanta hyötyisivät yhtenäisistä rakennustapaohjeista. 

Niiden laatiminen edistäisi uudistuvan kyläyhdyskunnan rakennetun 

ympäristön eheyttä. Kaavan toteutuessa Urajärven kylä saa tähänastisista rakentamisista 

suurimman uudisrakennusmäärän. Se tulisi saada sulautetuksi uudeksi 

kulttuurihistorialliseksi kerrostumaksi, joka sitten aikanaan jäisi tuleville sukupolville 

muistoksi ja onnistuessaan edelleen vaalimisen arvoiseksi. Yhdyskuntahuollon 

toteuttamisen ja yläpidon kannalta on merkittävää, miten kaavan toteutuminen 

tapahtuu. Asikkalan kunnalla on kaava-alueella omia tontteja, mikä on hyvä 

lähtökohta hallitulle rakentamiselle. 


Urajärvenraitin arvokkaan maisema-alueen tuntumasta poistetaan merkittävämäärä 

rakennuspaikkoja maisema-arvoista johtuen. Lisäksi noin puolet rakennuspaikoista 

muutetaan sellaisiksi, että ne eivät oikeuta suoriin rakennuslupiin. Tällöin 

rakennustapaohjeita ei ole tarpeen laatia. 

8

1.7 Ympäristöterveyskeskus 

Lausunto 10.9.2010 

Kaavahankkeen tavoite asutuksen keskittämisestä ja kunnallisteknisten verkostojen 

kehittämisestä alueelle on myös terveydensuojelun kannalta tärkeää. Kunnallisteknisten 

järjestelmien kehittämisen nostaminen yhdeksi kaavoituksen tavoitteeksi 

on tästä syystä erinomainen asia. Kaavaselostuksen mukaan Urajärvellä ei 

ole kunnallisteknisiä verkostoja (1.2.11). Urajärvellä on kuitenkin Asikkalan kunnan 

vesihuoltolaitoksen vedenottamo ja sen vedenjakelun piirissä seitsemän taloutta 

ja koulu. Talousveden laadussa alueella on todettu melko runsaasti vaihtelua, 

mistä syystä kunnallistekniikan kehittämistä ei tulisi rakentaa vasta mahdollisesti 

lisääntyvän kysynnän myötä, kuten kaavaselostuksessa annetaan ymmärtää. Alue 

onkin merkitty Päijät-Hämeen haja-asutuksen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 

kiireellisyysluokkaan I. 

Asikkalan kunnan alueella on toistuvasti havaittu korkeita sisäilman radonpitoisuuksia. 

Koska laadittava osayleiskaava oikeuttaa suoriin rakennuslupiin, tulisi 

kaavaan lisätä määräys varautumisesta radonin torjutaan rakentamisen yhteydessä. 

Asikkalan kunnan rakennusjärjestyksessä ei ole ohjetta radonhaitan torjunnasta. 

Kaavaselostuksen mukaan asuntoalueilla suurin riski pohjavedelle ovat öljysäiliöiden 

vuodot ja jätevesien pääsy maaperään. Myös pohjaveden suojelu tulee huomioida 

liittämällä osayleiskaavaan tätä koskevat riittävät kaavamääräykset. Erityisesti 

tulee huomioida alueella toimivan vedenpakkaamon toimintaedellytysten 

säilyttäminen turvaamalla raaka-aineen laadun säilyminen hyvänä. 

Alueelle on osoitettu runsaasti uusia rakennuspaikkoja, jotka sijaitsevat pääsääntöisesti 

teiden läheisyydessä. Koska odotettavissa on liikennemäärien lisääntyminen, 

tulisi mahdolliset liikenteestä johtuvat haittatekijät, lähinnä melu ja pöly, 

huomioida suunnittelussa paremmin esim. antamalla yksityiskohtaisia määräyksiä 

rakennusten melun torjunnasta. Asukasmäärän lisääntymisen odotetaan lisäävän 

tarvetta kevyen liikenteen väylän rakentamiseen. Myös kaavaselostuksessa on 

mainittu mahdollinen kevyen liikenteen turvallisuuden heikkeneminen liikennemäärien 

lisääntyessä. Liikenneturvallisuuden säilyttäminen on tärkeä huomioida jo 

kaavoitusvaiheessa osoittamalla riittävät aluevaraukset kevyen liikenteen väyliä 

varten. Erityisesti tulee huomioida kevyen liikenteen ohjaaminen alueella sijaitsevalle 

koululle. 

AT-alueille annetaan kaavaluonnoksessa mahdollisuus sijoittaa työtiloja, joista ei 

aiheudu haittaa ympäristölle. Mahdollisesti terveys- tai viihtyvyyshaittaa aiheuttavan 

toiminnan sijoittuminen asutusalueille ei ole terveydensuojelun tavoitteiden 

mukaista. Toiminnasta aiheutuvien haittojen arviointi etukäteen on usein melko 

vaikeaa ja edellyttää tarkkaa harkintaa rakennuslupavaiheessa. Tästä syystä ATalueen 

määräyksiä tulisi täsmentää tarkemmin määrittelemällä alueella sallitut 

toiminnot. 


Kaavaselostukseen täsmennetään tiedot kunnallistekniikasta. 

Kaavaan lisätään yleismääräys: Asuntojen ja työtilojen rakentamisessa tulee varautua 

radonin torjuntaan. 

Pohjavesialueen merkinnän selitykseen lisätään: Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen 

sisätiloihin tai maan päälle tiiviiseen katettuun suoja-altaaseen, jonka tilavuuden 

tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn enimmäismäärä. 

Pohjavesialueen määräykseen lisätään myös: 

"Rakennettaessa maalämpöjärjestelmiä, tulee huomioida, että ei aiheuteta riskiä 

pohjavedelle." 

Ehdotusvaiheessa tehdään liikennetarkastelu ja kaavaan tehdään sen perusteella 

tarvittavat muutokset. AT-määräystä täsmennetään. 

9

2. Mielipiteet 

2.1 Seppo Halme, Paula Iso-Kuusela, Olli Vilja, Sauli Iso-Kuusela, 

Asko Virtanen, Seppo Talja, Irma Helin, Heikki Kommeri 

Mielipide 31.8.2010 

Kaava-alue on jaettu ydinkylä-, kylä- ja haja-asutusvyöhykkeisiin, joihin me 

maanomistajat haluamme muutosta. Hyväksymme ydinkylän ja kyläalueen olemassaolon 

mitoitusvyöhykekartassa, mutta emme katso tarpeelliseksi hajaasutusvyöhykettä. 

Haja-asutusvyöhykkeen antama rakennuspaikkojen vähäinen 

lukumäärä johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin. Lisäksi haja-asutusvyöhykkeen mukana 

olo mitoituslaskelmassa poistaa perusrakennusoikeuden kokonaan niiltä 

maanomistajilta, joiden mailla ei ole AT-aluetta. 

Kun vyöhykejako on tarkistettu, haluamme vaikuttaa rakennuspaikkojen mitoitukseen 

ja etenkin rakennuspaikkojen sijoittelun siten, että kaavaan merkitys rakennuspaikat 

ovat myös toteutettavissa. Nyt esimerkiksi osa AT-alueista sijaitsee 

maastollisesti tai muista syistä (esim. maatilakeskukset) paikoissa, joissa rakentamista 

ei voi toteuttaa. 


Uusien asuinrakennusten rakentaminen kauas nykyisestä kyläkeskuksesta, palveluista, 

liikenneväylistä ja suunnitellusta vesihuoltoverkostosta ei ole kunnallistekniikan 

rakentamisen kannalta taloudellista. Myös kunnan asettamissa Urajärven 

osayleiskaavoituksen tavoitteissa todetaan Urajärven kehittämisestä: "Kehittämisen 

tulee olla eheyttävää ja tiivistävää jo olemassa olevien rakennettujen alueiden 

yhteyteen". 

Mitoituslaskelman vyöhykkeet on valittu infrastruktuurin ja ympäristöarvojen kannalta 

tarkoituksenmukaisesti, jotta uudisrakennuksille voitaisiin järjestää mm. 

keskitetty vesihuolto. Mitoituslaskelmassa on laskettu rakennusoikeus myös hajaasutusvyöhykkeelle, 

jolta muodostuu joitakin rakennuspaikkoja. Tämä rakennusoikeus 

tilan sisällä on mahdollisuuksien mukaan siirretty ydinkylä ja kylävyöhykkeelle. 

Itse osayleiskaava kuitenkin sallii haja-asutustyyppisen rakentamisen M- 

alueella rakennusoikeuslaskelmasta huolimatta. 

Kyläraitin osalta on kuitenkin katsottu, että sinne ei tulisi osoittaa vallitsevista 

maisema-arvoista johtuen kaavaluonnoksessa esitettyä määrää rakentamista. 

Näin ollen Urajärvenraitin arvokkaan maisema-alueen tuntumasta poistetaan rakennuspaikkoja. 

Lisäksi noin puolet rakennuspaikoista muutetaan sellaisiksi, että 

ne eivät oikeuta suoriin rakennuslupiin. Kyseiset muutokset tehdään myös viranomaistahoilta 

tulleen palautteen perusteella, jolloin kaava on enemmän maankäyttö- 

ja rakennuslain hengen mukainen 44 §:n osalta. 

Kaavaselostukseen lisätään osio, joka selventää rakennusoikeuslaskelman ja 

osayleiskaavan suhdetta. Ehdotusvaiheessa rakennusoikeuslaskelman ohjaava 

vaikutus vähenee. 

2.2 Tuomo Savolainen 

Mielipide13.9.2010 

Pyytäisin huomioimaan noin 1,7 ha suuruisen palstan R:no 17:6, joka on kaavan 

länsireunalla ja rajoittuu pohjoisessa tiehen 313. Palsta on merkitty kaavassa 

merkinnällä MA: "Maisemallisesti arvokas peltoalue. Peltoaukea on pyrittävä säilyttämään 

viljelykäytössä. Alueelle saa rakentaa ainoastaan maa- ja metsätalouden 

rakennuksia. Rakennukset tulee sijoittaa siten, että peltomaisema säilyy 

avoimena." 

10

Alue ei ole peltoaukea, vaan se on metsitetty metsäkeskuksen palkkiometsityksenä, 

paikallisen metsänhoitoyhdistyksen valvonnassa vuonna 1997 ja kasvaa nykyisin 

koivua ja lehtikuusta, keskipituus yli 10 m ja ensiharvennus on ajankohtainen. 

Mielestäni alue tulisi olla merkinnällä M (metsä) lopullisessa osayleiskaavassa, 

Myös merkintä AT (kyläalue) olisi mielestäni mahdollinen, koska alue liittyy kiinteästi 

Urajärven raittiin ja sijaitsee todennäköisesti tulevan vesihuoltoreitin varrella. 

Lisäksi alue avautuu loivasti lounaaseen ja länteen, joka olisi mainio ilmansuunta 

kahdelle tai jopa kolmelle rakennuspaikalle. Toivonkin, että kaavoittaja hyväksyy 

jälkimmäisen vaihtoehdon parempana vahvistuvan kaavan kannalta. 

Liitteet: kaksi valokuvaa 


Tilan 17:6 kaavamerkintä muutetaan vastaamaan todellista tilannetta. 

2.3 Kari Räsänen 


Uudessa kaavaehdotuksessa on omistamamme kiinteistö siirretty SR-3 luokasta 

SR-1 luokkaan: "Suojeltava rakennus tai rakennusryhmä. Kohteessa on erityistä 

rakennushistoriallista ja/tai historiallista ja/tai maisemallista arvoa. Rakennus- ja 

purkulupa-asioissa tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta tai ympäristökeskukselta. 

/1 Puutarhamäki eli Urajärven vanha koulu" 

Mikä on tämän muutoksen syy Tämähän tarkoittaa Museoviraston kanssa asioimista, 

mutta mitä se oikeasti sisältää, määrää, jne. Kyseinen kiinteistö 16-419-4- 

13 PUUTARHAMÄKI ja sillä sijaitseva rakennus on peruskorjattu ja tarpeelliset 

lupa- ja ilmoitukset on tehty. Seuraava kysymys onkin, miten käy muutos/rakennusluvan 

jos ko. toimenpidettä ei ole vielä kaavan voimaan tullessa suoritettu 


Aiemmissa kaavaluonnoksissa ollut merkintä on korjattu vastaamaan todellista 

tilannetta. Kaavamerkintä perustuu Teija Aholan tekemään Rakennusinventointiin 

(Hämeen ympäristökeskuksen moniste 108/2006). Inventointiraportin mukaan 

Puutarhamäki eli Urajärven vanha koulu kuuluu arvoluokituksessa luokkaan IK. 

Tällaisessa kohteessa on erityistä rakennushistoriallista, historiallista tai maisemallista 

arvoa ja se on rakennuslainsäädännön nojalla suojeltava rakennus tai 

rakennusryhmä. 

Rakennuslupaa haettaessa kunta pyytää lausunnon ELY-keskukselta tai museoviranomaiselta 

(Lahden kaupunginmuseolta/Päijät-Hämeen maakuntamuseolta). 

2.4 Olli Vilja 


Karjatalousrakennusten rakentaminen talouskeskuksen ulkopuolelle tulee olla 

mahdollinen. Rakennusoikeuslaskelma tilan Suonsaari (10:237) osalta on virheellinen, 

koska laskelmassa merkityistä rakennuspaikoista vain osa on merkitty kaavakartalle. 


Karjatalousrakennukset tulee ensisijaisesti sijoittaa kaavan AT- tai AM-alueille. 

Myös muille alueille rakentaminen 

Rakennusoikeuslaskelma on oikein, mutta osayleiskaavasta puuttuu tältä osin yksi 

uusi asuinrakennuspaikan merkintä. Kaavaehdotukseen lisätään puuttuva rakennuspaikka. 

Kaavaehdotukseen tehdään laajempi periaatteellinen muutos uusien 

rakennuspaikkojen osalta: Noin puolet rakennuspaikoista merkitään suoraan rakennuslupaan 

oikeuttaviksi ja loput vaativat suunnittelutarveratkaisua. 

11

2.5 Seppo Halme 


Kaava-alue sisältää ranta-aluetta. Ranta-alueen rakennusoikeus on otettava kaavassa 

huomioon. Kaavaluonnoksen mitoituslaskelman eräs keskeinen tavoite onkin 

nyt pyrkimys rantarakennusoikeuden kieltämiseen. 


Ranta-alueiden rantarakennusoikeudet selvitetään ja merkitään osayleiskaavaan. 

2.6 Urajärven kylän jakokunta 


Urajärven kylän jakokunta omistaa kaava-alueella 2,38 ha:n suuruisen tilan, joka 

rajoittuu Urajärven rantaan noin 650 metrin matkalta. Lisäksi jakokunnan omistuksessa 

on Talassaari, joka on yhteydessä mantereeseen kannaksen ja sillan 

välityksellä. Alueella ovat kylän uimaranta ja venevalkama. Luonnolliset ja suojaiset 

venepaikat sijaitsevat mantereella, saareen johtavan kannaksen eteläpuolisella 

alueella. Uimarannat ovat Talassaaressa ja mantereella tilan pohjoisosassa. 

Näiltä osin kaavamerkintöjä tulee tarkentaa. 

Jakokunta on yleisessä kokouksessa 26.3.2009 päättänyt, että Huhtarannan alueen 

virkistystarve tulee huomioida yleiskaavassa. Alueelle tulee sallia rantarakentamista 

(liite: pöytäkirja osakasten kokouksesta 26.3.2009). 

Rakentamisoikeus tulee kaavamerkinnöin yksiselitteisesti osoittaa. Rakennusoikeutta 

rannalla laskettaessa ei voida soveltaa muualla kaava-alueella käytettyä rakennusoikeuslaskelmaa. 

Liite: Pöytäkirjan ote, jonka §:ssä 14 päätös: "Urajärven osayleiskaavan tulee 

turvata Huhtaranta-alueen lisääntyvät virkistystarpeet. Alueelle sallitaan 2 erillisen 

saunarakennuksen rakentaminen (sekä naisille että miehille) sekä yhteisen 

päärakennuksen rakentaminen. Venepaikat tulee säilyttää mantereen puolella. 

Talassaaressa veneiden pitoa ei enää sallita. Kokouksen päätös edellyttää, alueen 

kaavamerkintöjen uudelleen arviointia kaavoittajan kanssa." 


Jakokunnan tilan osalta määritetään rantarakennusoikeus ja osoitetaan osayleiskaavaan. 

Osayleiskaavan yleispiirteisyyden takia siinä ei oteta tarkemmin kantaa 

veneiden säilytykseen. 

2.7 Urajärven kyläyhdistys 

Mielipide 15.10.2010 

Urajärvenseudun kyläyhdistys pitää tärkeänä, että osayleiskaavassa huomioidaan 

erityisesti maaseutumainen rakennustapa sekä varjellaan kylän arvokasta kulttuurimaisemaa. 

Asutuksella ei tule myöskään pilata arvokkaita peltomaisemia. Asutuspaikkoja 

ei tule merkitä liian tiheään varsinkaan kylän vanhassa keskustassa. 

Kyläyhdistys ehdottaa, että kaavassa säilyy mahdollisuus rakentaa jakokunnan 

virkistysalueeksi merkitylle maalle Huhtarannan alueella. 

Kyläyhdistys on ollut yksi kaavatyön aktiivisia alkuunpanijoita ja toivoo, että kaavatyö 

voidaan viedä loppuun huolella ja asukkaita kuunnellen. Kaavaprosessi on 

ollut pitkä ja mutkikas eikä ole sujunut ennakko-odotusten ja aikataulun mukaisesti. 

Kyläyhdistys painottaa sitä, että kaavatyön tässä vaiheessa kaikkia kylän 

maanomistajia kuullaan ja heidän kanssaan käydään aktiivista vuoropuhelua. 

Kaavassa tulee myös huomioida maanomistajien tasapuolinen kohtelu. 


Kyläraitin osalta on katsottu, että sinne ei tulisi osoittaa vallitsevista maisemaarvoista 

johtuen kaavaluonnoksessa esitettyä määrää rakentamista. Näin ollen 

Urajärvenraitin arvokkaan maisema-alueen tuntumasta poistetaan merkittävä 

12

määrä rakennuspaikkoja. Tällöin rakentamisen määrä kriittisillä alueilla pysyy 

kohtuullisena ja maisema-arvoja ei turmella. Lisäksi noin puolet muidenkin alueiden 

uusista rakennuspaikoista muutetaan sellaisiksi, että ne eivät oikeuta suoriin 

rakennuslupiin. Kyseiset muutokset tehdään myös viranomaistahoilta tulleen palautteen 

perusteella, jolloin kaava on enemmän maankäyttö- ja rakennuslain hengen 

mukainen 44 §:n osalta. 

Maisemallisesti tärkeät peltoalueet pyritään säilyttämään osoittamalla ne MAmerkinnällä. 

MA-alueet on pyrittävä pitämään viljelykäytössä, eikä niille saa rakentaa 

muita kuin maatalouden rakennuksia. 

Jakokunnan tilan osalta määritetään rantarakennusoikeus ja osoitetaan osayleiskaavaan. 

Osayleiskaavan yleispiirteisyyden takia siinä ei oteta tarkemmin kantaa 

veneiden säilytykseen. 

Ennen kaavaehdotusvaihetta tullaan järjestämään tilaisuus, jossa kuullaan maanomistajien 

toiveita henkilökohtaisesti ja pyritään ratkaisemaan asioita yhdessä 

maanomistajien kanssa. 

kaavaehdotukseksi, ja kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville vähintään 30 

päivän ajaksi, jolloin osallisilla on mahdollisuus esittää muistutuksia. 

Aikataulun, työn sisällön ja vuorovaikutuksen osalta asiaa on mutkistanut kyläyleiskaavoitukseen 

liittyvä lakimuutos, joka on muuttanut työn luonnetta ja pitkittänyt 

kaavatyötä. Samanaikaisesti ympäristöministeriö on laatinut opasta siitä, 

mitä tämä lakimuutos tarkoittaa. Tämän keskellä Urajärven osayleiskaavaa on 

edistetty erilaisin vaihtoehdoin. Tämä kiistatta vaikuttanee osallisen näkökulmasta 

hitaalta ja sekavalta. 

Hollolassa 15.2.2011 

Ramboll Finland Oy 

Matti Kautto 

yksikönpäällikkö 


kaavoitusinsinööri 

13

Rakennuspaikat 

LIITE 9

25:0 

2:24 

2:66 

2:31 

14:28 

2:52 17:1 

14:18 


9:45 

9:21 

8:131 

8:262 

8:239 

8:45 


14:14 

14:8 

14:9 

14:19 

Yht. 876:1 


12:7 

9:46 

9:40 

9:44 

9:93 

9:40 

9:44 

8:265 

14:21 

12:5 9:90 

5:70 

8:263 

8:264 

8:266 

8:267 


14:6 

Yht. 878:15 

14:3 

9:36 

139 

25:0 

1:59 

5:91 

5:69 

8:239 

17:16 17:15 



5:88 

5:71 

17:6 

17:5 

1:68 

25:0 

17:6 

11:18 

7:150 

11:20 

25:0 

1:59 

5:91 

8:247 

5:90 

5:24 

17:7 4:27 7:17 

5:89 

4:13 

4:28 




8:53 

8:246 

8:23 

14:16 

14:28 



8:245 

2:50 

2:95 

2:95 

2:95 


2:49 

17:9 

17:28 

17:11 

17:32 

17:28 

23:17 

23:18 

15:0 

9:40 

9:40 

2:24 

9:44 

14:28 

17:28 

4:188 


14:28 












17:3 



17:12 























2:1 

14:4 

3:32 





























17:13 


Rakennukset 

Kaava-alue 

asuinrakennus (89) 

liike- tai julkinen (2) 


teollinen rakennus (2) 

Urajärven kylä 

Uusi rakennuspaikka (suoralupa) 

Yht. 876:1 

Uusi rakennuspaikka (suunnittelutarve) 

419 Urajärvi 











10:86 Yht. 878:4 



Yht. 878:8 


Rakennuspaikat 

1: 10 000 

30:33 





10:291

Liikenneselvitys 

LIITE 10

Vastaanottaja 


Asiakirjatyyppi 

Liikenneselvitys 

Päivämäärä 

28.1.2011 

Viite 

82116114 

ASIKKALAN KUNTA 

URAJÄRVEN OSAYLEIS- 

KAAVA 

LIIKENNESELVITYS

ASIKKALAN KUNTA 

URAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA 

LIIKENNESELVITYS 

Päivämäärä 28.1.2011 

Laatija 

Hyväksyjä 

Kaisa Kärkkäinen 

Kimmo Heiniaho 

Viite 82116114 

C:\Documents and Settings\tarum\Local Settings\Temporary Internet 

Files\Content.Outlook\E2O7BD52\Urajärvi_liikenneselvitys.docx

1. LÄHTÖKOHDAT 

1.1 Selvityskohde 

Liikenneselvityksen kohteena on Urajärven osayleiskaava-alue Asikkalassa maantien 313 varressa. 

Alue ulottuu Urajärven kylästä Heinolan rajalle. 

Selvityksen tarkoituksena on tarkastella kaava-alueen nykyisten liikennejärjestelyjen toimivuutta 

ja arvioida osayleiskaavaluonnoksessa esitettyjä uusia liikennejärjestelyjä ja uusien rakennuspaikkojen 

sekä liikenteen kasvun aiheuttamaa liikennettä. Erityisesti tarkastellaan maantien 313 

liikenteen sujuvuutta ja liittymäjärjestelyjä, kevyen liikenteen järjestelyjä sekä alueen liikenneturvallisuutta. 

1.2 Nykyinen maankäyttö 

Kaava-alue on kooltaan 1103 ha. Alueen pinta-alasta on nykyisin peltoaluetta on noin 260 ha ja 

metsäaluetta noin 750 ha. 

Kaava-alueella on nykyisin Urajärventien pohjoispuolella noin 20 ja eteläpuolella noin 60 asuinrakennusta. 

Kaava-alueen länsiosassa Urajärventien varressa sijaitsee alueen ainoa teollisuusyritys. 

Hyrtiälänkankaalla maantien pohjoispuolella on kolme soranottoaluetta. 

Koko Urajärven kylän asukasluku on noin 400 ja kesäasukkaita on noin 2000. 

Urajärventien pohjoispuolella Urajärven rannalla sijaitsee Urajärven kartano. Samalla kohdalla 

Urajärventien eteläpuolella Urajärvenraitilla sijaitsee Urajärven koulu, jossa toimivat vuosiluokat 

1-6. 

1.3 Nykyinen liikenne 

1.3.1 Ajoneuvoliikenne 

Maantien 313 keskiarkivuorokausiliikenne tarkastelualueen kohdalla on noin 1340 ajoneuvoa, 

joista raskaiden ajoneuvojen osuus on noin 8 %. Urajärventieltä kaava-alueen länsiosasta on yhteys 

(Kalliolantie) valtatielle 24. 

Nopeusrajoitus maantiellä kaava-alueen kohdalla on 80km/h. Tie on loivapiirteinen ja näkemät 

ovat keskimäärin hyvät. 

Säännöllistä joukkoliikennettä ei koulukuljetuksia lukuun ottamatta ole. 

1.3.2 Kevyt liikenne 

Santasillantie jatkuu maantien varteen asti kevyen liikenteen väylänä. Tervalantien ja Urajärvenraitin 

välillä maantien vierellä on kevyen liikenteen väylä. Muita kevyen liikenteen väyliä alueella 

ei ole. 

1

Kuva 1.1. Näkymä Urajärventien ja Tervalantien liittymästä länteen (kuva: Google Maps). 

1.3.3 Onnettomuudet 

Kaava-alueen kohdalla Urajärventiellä on tapahtunut vuosina 2005-2009 yhteensä neljä raportoitua 

liikenneonnettomuutta, joista kolme on johtanut loukkaantumiseen. Onnettomuuksista kolme 

on yksittäisonnettomuuksia ja yhdessä onnettomuudessa on osallisia ajoneuvoja ollut kaksi. Kahden 

ajoneuvon onnettomuus on tapahtunut Tervalantien liittymässä. Yksittäisonnettomuudet ovat 

tapahtuneet Kalliolantien liittymän kohdalla, Rutalahdentien liittymän kohdalla sekä Urajärvenraitin 

ja Säynätjärventien välisellä osuudella teollisuusyrityksen liittymän kohdalla. 

2

2. KAAVALUONNOS 

2.1 Maankäyttö 

Kaavaluonnoksessa alueelle on osoitettu noin 70 uutta rakennuspaikkaa. Eniten rakennuspaikkoja 

on osoitettu Tervalantien varteen (33 rakennuspaikkaa). 

Toinen olennaisesti muuttuva alue on Urajärventien eteläpuolella Hyrtiälänmäen ja Soimakallion 

välissä (13 rakennuspaikkaa). Muut uudet rakennuspaikat sijoittuvat tasaisemmin nykyisen asutuksen 

yhteyteen. 

Kuva 2.1. Ote asutuskartasta. Uudet rakennuspaikat vihreällä ja punaisella sekä nykyiset asuinrakennukset 

mustalla. 

2.2 Liikenne 

Liikennejärjestelyihin ei kaavaluonnoksessa ole esitetty suuria muutoksia. Uudelta alueelta Hyrtiälänmäen 

ja Soimakallion välistä on esitetty Urajärventielle uusi liittymä (kuva 2.2). 

3

Kuva 2.2. Ote kaavaluonnoksesta. Uusi liittymä Urajärventielle sekä ohjeellisia ulkoilureittejä. 

Vaikutukset liikenteeseen aiheutuvat lähinnä liikenteen lisääntymisestä niillä teillä, joilla asuinrakennusten 

määrä kasvaa. Tervalantien varrella on nykyisin noin 20 asuinrakennusta ja uusia rakennuspaikkoja 

on esitetty 33 kpl. Muut tiet, joilla liikenteen määrä lisääntyisi suhteellisesti eniten 

ovat Säynätjärventie (4 nykyistä asuinrakennusta ja 6 uutta rakennuspaikkaa) sekä Huhtarannantie 

(6 nykyistä asuinrakennusta ja 6 uutta rakennuspaikkaa). Liikennemäärät ovat kuitenkin 

koko alueen kannalta tarkasteltuna edelleen pieniä. Kesäasukkaiden aiheuttama liikenne on 

määrältään selvästi merkittävämpi kuin kaavaluonnoksen mukaisista ratkaisuista aiheutuva liikenne. 

Paitsi ajoneuvoliikenne myös kevyt liikenne lisääntyy kaavaluonnoksessa esitettyjen ratkaisujen 

toteutuessa. Oletettavasti uusille rakennuspaikoille sijoittuisi lapsiperheitä, jolloin liikenne koululle 

lisääntyisi. Urajärventiellä korostuu kevyen liikenteen turvallisuus entisestään. 

4

3. JOHTOPÄÄTÖKSET 

Ajoneuvoliikenne Urajärventiellä ei tule lisääntymään nykyisestä niin merkittävästi, että sillä olisi 

vaikutusta maantien liikennejärjestelyihin. Lähinnä mahdolliset toimenpiteet tulee kohdistaa teille, 

joilla liikenne lisääntyy. Etenkin Tervalantien ja Säynätjärventien parantaminen tulee ajankohtaiseksi, 

jos asuinrakennusten määrä niillä yli kaksinkertaistuu. 

Kevyen liikenteen turvallisuus alueella on määräävämpi tekijä. Turvallisuus vähenee entisestään 

liikenteen lisääntyessä. Kevyen liikenteen yhteyksiä Urajärventien yli sekä Urajärvenraitin ja Tervalantien 

varressa tulee kehittää niin, että kevyt liikenne ei käytä Urajärventietä. Maantie ei ole 

kevyelle liikenteelle turvallinen etenkään Huhtarannantien ja Urajärvenraitin koulun puoleisen liittymän 

välillä. Tervalantien ja Urajärvenraitin välillä oleva kevyen liikenteen väylä (kuva 1.1) on 

hyvä esimerkki kevyen liikenteen turvallisuuden parantamisesta. 

Etenkin jos koululaisten määrä kasvaa ja sitä kautta kevyt liikenne Urajärventien yli lisääntyy, 

olisi Säynätjärventien liittymän kohdalla tarpeen parantaa liikenneturvallisuutta vähintään nopeusrajoitusta 

laskemalla. Nopeusrajoituksen laskeminen Urajärventiellä 60km/h:iin kaava-alueen 

länsireunasta Soimakalliolle asti olisi perusteltua liikenneturvallisuuden kannalta. Urajärvenraitilla 

ja Tervalantiellä nopeusrajoituksia voisi samalla tarkistaa päätiehen sopiviksi. 

Kaavaluonnoksessa esitetyn uuden liittymän sijainti on hyvä. Kevyelle liikenteelle tulisi järjestää 

kunnollinen yhteys Tervalantielle esimerkiksi kaavaluonnoksessa esitettyä ulkoilureittiä pitkin 

(kuva 2.2). Urajärvenraitin vierelle merkityn ulkoilureitin tulisi myös olla luonteeltaan sellainen, 

että se palvelisi ympärivuotisesti tien varren kevyttä liikennettä. 

. 

Hollolassa 28. päivänä tammikuuta 2011 

RAMBOLL FINLAND OY 

Kimmo Heiniaho 

suunnittelupäällikkö 

Kaisa Kärkkäinen 

suunnittelija 

5

Kaavoittajan vastineet ehdotuksen 

muistutuksiin ja lausuntoihin 

LIITE 11



Urajärven osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä 20.4.2011 - 20.5.2011. Osayleiskaavaehdotuksesta 

saatiin 12 lausuntoa ja 2 muistutusta. 

Seuraavassa lausunnot ja mielipiteet sekä kaavoittajan vastineet niihin. 

Sisällysluettelo 

1. Lausunnot 2 


Alueidenkäyttö 2 

1.2 Päijät-Hämeen liitto 3 

1.3 Lahden kaupunginmuseo/Päijät-Hämeen maakuntamuseo, arkeologian 

yksikkö 3 

1.4 Museovirasto 4 

1.5 LE- Sähköverkko Oy 5 

1.6 Heinolan kaupunki 5 

1.7 Päijät-Hämeen pelastuslaitos 5 

1.8 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 5 

1.9 Asikkalan kunnan sivistyslautakunta 6 

1.10 Asikkalan kunnan tekninen lautakunta 6 

1.11 Asikkalan kunnan ympäristö lautakunta 7 

1.12 Urajärven metsästysseura ry 7 

2. Mielipiteet 8 

2.1 Anja Miettinen 8 

2.2 Seppo Halme 8 

1

1. Lausunnot 


Alueidenkäyttö 

Lausunto 7.6.2011 

Osayleiskaava-alue sijaitsee huomattavalta osaltaan Hyrtiälänkankaan harjujensuojeluohjelma-alueella, 

jonka geologiset, geomorfologiset ja maisemalliset piirteet 

pyritään säilyttämään. Osayleiskaavaehdotuksessa alueelle osoitetaan 37 

asuinrakennuspaikkaa, joille saa sijoittaa myös talousrakennuksia ja elinkeinotoimintaa 

palvelevia rakennuksia (AT). ELY-keskus edellyttää, että harjualueen arvojen 

säilyttämiseksi sinne ei rakenneta kyläaluetta, vaan rakennuspaikkoja vähennetään 

olennaisesti ja ne sijoitetaan yhteen riviin harjualueen lounaisreunalle. 

Osayleiskaavaehdotuksessa osoitetaan ne rakennuspaikat, joille kaavan mukaan 

voidaan asuinrakennukset rakentaa suoraan rakennusluvan perusteella. Näitä 

alueita ei ole kaavassa rajattu, vaan erottelu on tehty erivärisillä merkinnöillä. 

Kaavamääräyksen mukaan mahdollisuus rakennusluvan käyttämiseen on koko 

kaava-alueen kaikilla AT-, AT-1- ja AM-alueilla. Saman asian etsiminen kahdesta 

eri määräyksestä on harhaanjohtavaa. ELY-keskuksen mielestä olisikin kaavan 

selkeyden kannalta parempi käyttää aluerajausta, jonka sisällä rakennusluvan 

käyttö on mahdollista ilman suunnittelutarveratkaisua. Merkintä myös helpottaisi 

hahmottamaan ne kyläalueet, joilla merkinnän käyttö on harkittu asianmukaiseksi. 

Pääosin suoraan rakennusluvalla rakennettaviksi aiotut rakennuspaikat ovat teiden 

varsilla. Harjualueella suoraan rakennusluvilla voidaan kaavan mukaan rakentaa 

kauempana tiestä, vaikka tien varressa suunnittelutarveratkaisua edellytetäänkin. 

Tämä ei ELY-keskuksen mielestä ole johdonmukaista. Muutoinkin harjualueelle 

vahvistetun asemakaava-alueen läheisyyteen rakentaminen edellyttää 

ELY-keskuksen käsityksen mukaan asemakaavan laatimista. Tällöin myös liittymän 

paikat tulevat asemakaavoituksella ratkaistuiksi. 

Urajärven osayleiskaavaehdotuksesta on laadittu ELY-keskuksen edellyttämä liikenneselvitys, 

jossa on tarkennettu, miten liikenne tullaan järjestämään suunnittelualueella. 

ELY-keskus huomauttaa, että kaavassa Urajärventielle (mt 313) esitetyn uuden 

liittymän toteuttamisen edellytyksenä on, että liittymäpaikasta 20 metrin päässä 

oleva metsätalousliittymä huomioidaan. Uudenmaan ELY-keskus ei salli liikenneturvallisuuden 

kannalta kriittisiä nelihaaraliittymiä toteutettavaksi. Tarkempi liittymäpaikka 

tuleekin jatkosuunnittelussa osoittaa riittävän kauas metsätalousliittymästä. 

Lausunnon laatimiseen on osallistunut Ville Hokkanen Uudenmaan ELYkeskuksesta. 


Asuinrakentaminen harjualueelle ei vaadi suuria maanmuokkaustoimenpiteitä, 

jolloin harjualueen erityisarvot eivät turmellu. Rakentaminen on lisäksi väljää, 

jolloin merkittäväosa alueesta säilyy luonnontilaisena. Uusien rakennuspaikkojen 

määrää ei vähennetä. 

Kaavakarttaa ja määräyksiä täsmennetään siten, että suorien rakennuslupien 

myöntäminen on mahdollista ainoastaan tietyillä aluevarauksilla. Kaikki uudet 

rakennuspaikat merkitään jatkossa samanlaisilla symboleilla. Samalla tehdään 

vielä tarkempaa suunnittelua, jotta suorin rakennusluvin rakennettavat rakennuspaikat 

sijoittuvat mahdollisesti vielä tarkoituksen mukaisemmin. 

2

Asikkalan kunnalla ei ole tarkoituksena laajentaa asemakaavoitettua aluetta Urajärvellä. 

Tarkempi liittymän paikka ratkaistaan jatkosuunnittelussa. 

1.2 Päijät-Hämeen liitto 


Urajärven osayleiskaavaehdotuksessa on otettu huomioon Päijät-Hämeen liiton 

luonnosvaiheessa esille nostamat asiat. Kaavaluonnosvaiheen jälkeen Urajärvenkyläraitin 

uusia rakennuspaikkoja on vähennetty jotta keskeisen alueen kyläkuva 

ei muuttuisi. Kulttuuriympäristöön ja maisemaan liittyviä arvoja on tarkennettu 

luonnosvaiheen jälkeen. Uusien rakennuspaikkojen kokonaislukumäärää on pudotettu 

100 > 80 kpl. 

Hyrtiälänkankaan erityispiirteet on huomioitu kaavaehdotuksessa. Alue on edelleen 

pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Hyrtiälänkankaan länsiosaan 

on osoitettu maakuntakaavan suuntaa mukaillen Tervalantien varteen uutta kyläasutusta. 

Vierumäentien varteen on myös merkitty kyläaluetta. 

Kaavaselostusta on täsmennetty väestöarvioilla, palvelujen järjestämisellä, yhdyskuntarakenteellisella 

tarkastelulla, liikennetarkastelulla ja niihin liittyvillä vaikutustenarvioinneilla. 

Maakuntakaavatyön taustaksi laaditun Lahden seudun rakennemallin 2040 kehittämisen 

painopistealuekartassa Urajärvi on merkitty kehitettäväksi kyläalueeksi. 

Kehitettäviin kyliin ohjataan haja-asutusta. Kylät tarjoavat taajama-alueita väljemmän 

ja maaseutumaisen vaihtoehdon asumiselle. Urajärven osayleiskaava on 

maakuntakaavan mukainen eikä Päijät-Hämeen liitolla ei ole siitä huomautettavaa. 


arkeologian yksikkö 

Lausunto 17.5.2011 ja 19.5.2011 

Urajärven kylän osayleiskaava-alueella on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti 

arvokasta kulttuuriympäristöä. Niiden täydennysrakentaminen tulee suunnitella 

huolellisesti. Kaavaan on tehty korjauksia ja täydennyksiä maisemaa ja kulttuuriympäristöä 

koskevien rajausten, merkintöjen ja kaavamääräysten osalta. Luonnosvaiheesta 

uusia rakennuspaikkoja on vähennetty erityisesti Urajärven vanhan 

kylänraitin tienoilla sk-1 -alueella. Koko kaava-alueella suoraan rakennuslupaan 

oikeutettuja on edelleen 44 rakennuspaikkaa. Mikäli kaavan rinnalla ei aiota laatia 

rakennustapaohjeita, tulee kaavan yleismääräyksiin lisätä rakentamista ohjaavia 

yksityiskohtaisempia määräyksiä. 

Kaavaselostuksen sivulla 26 Urajärven keskiaikaisen kylänpaikan sijainti on merkitty 

eri kohtaan kuin kaavakartalla. Kylänpaikkaa ja sen laajuutta ei pystytä ilman 

maastotutkimuksia tarkkaan määrittelemään ja rajaamaan. Epäselvyys vanhan 

kylänpaikan sijainnista ja laajuudesta hankaloittaa maankäytön ratkaisuja 

Kirilänmäen AM- ja AT-1-alueilla. 

Keskiaikaisperäisen Ylisen Viipurintien linjausta noudattava pääosa Urajärvenraittia 

on merkitty museon lausunnon mukaisesti historiallisena tienä. Historiallisen 

tien merkintä tulee osoittaa myös länsipään osuudelle, joka on nykyisin Santasillantietä. 

Museoviraston Urajärven osayleiskaavan luonnoksesta 15.9.2010 antamaan lausuntoon 

viitaten Lahden kaupunginmuseon/Päijät-Hämeen maakuntamuseon arkeologian 

yksikkö toteaa, että kaava-alueella oleva Muinaismuistolain (295/1963) 

rauhoittama historiallisen ajan kylätontti on otettu kaavassa huomioon ja merkitty 

kaavakartalle sm-kohdemerkinnällä ja varustettu Museoviraston edellyttämällä 

kaavamerkin määräystekstillä. Sen sijaan Museoviraston edellyttämä muinais- 

3

jäännöksen rajaus on jäänyt tekemättä. Kaupunginmuseo toteaa, että kylätontin 

rajaaminen on liitettävä kaavatyön yhteydessä tehtäviin selvityksiin, ja sen tulosten 

mukaan rauhoitettu alue on merkittävä kartalle sm-aluemerkinnällä. Muilta 

osin kaavaan ei ole huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön kannalta. 


Kulttuuriympäristön alueilla on erityisiä määräyksiä rakentamistapaan liittyen. 

Urajärven kylätontin sijainti ja laajuus selvitetään erillisellä inventoinnilla kesällä 

2011. 

Santasillantien osuus merkitään myös historialliseksi tieksi. 

1.4 Museovirasto 


Museovirasto lausuu Urajärven osayleiskaavaehdotuksesta vain Urajärven kartanon 

ja sen ympäristön sekä Urajärven historiallisen kylätontin osalta. Lausunnon 

koko yleiskaavaluonnoksesta antaa Päijät-Hämeen maakuntamuseo. 

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava 

huomioon rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Urajärven 

kartanon eteläpuolinen AT –alue on edelleen merkitty luonnosvaiheen laajuisena 

kaavaehdotukseen, lisäksi alueelle on lisätty yksi uusi rakennuspaikka. 

Alueelle saa osayleiskaavan perusteella rakentaa viisi uutta rakennuspaikkaa, joiden 

vähimmäisrakennusoikeus on 300 k-m2. Rakentaminen voi olla myös palveluja 

tai työpaikkarakentamista. AT alue tulee ehdottomasti rajata pienemmäksi, 

tukeutuen tiehen ja rakennuspaikkojen sijaita sähkölinjan eteläpuolella. Kaavan 

suunniteltu ATalue sijoittuu kokonaan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun 

kulttuuriympäristöön (valtioneuvoston päätös 22.12.2009). Koska osayleiskaavaan 

perusteella voidaan myöntää rakennuslupa valtakunnallisesti merkittävään 

rakennettuun kulttuuriympäristöön ilman asemakaavoitusta, tulee kaavaan 

myös liittää olevaan ympäristöön sopeuttavia uudisrakentamista ohjaavia määräyksiä. 

Kartanoalueen länsipuoleisen harjun huipulle merkityn A-1 alue ei ole sopiva rakentamispaikka. 

Sijoittuessaan harjun laelle tulee uusi rakentaminen väistämättä 

muuttamaan maisemaa, myös valtakunnallisesti merkittävän Urajärven kartanon 

osalta. 

Urajärven historiallinen kylätontti on kaavakarttaan merkitty vain yhteen kohtaan, 

vaikka se kartta-aineiston perusteella on kaksiosainen. Myös historiallisen tielinjauksen 

varrella, sk-1 -rajauksen sisällä, tien molemmin puolin AM-alueita on sijainnut 

tonttimaa. Samoille AM-alueille on merkitty kaksi uutta rakentamispaikkaa. 

Koska Urajärven kylätontin laajuutta ei tunneta eikä sitä myöskään kaavaa 

varten selvitetä, tulee kaavamerkinnän sm-1 määräystä muuttaa muotoon ”Alueella 

sijaitsee muinaismuistolain (295/63) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. 

Kylätontin laajuus tulee selvittää sekä aluetta ja sen lähiympäristöä koskevista 

rakennushankkeista ja isommista kaivutöistä on neuvoteltava maakuntamuseon 

tai Museoviraston kanssa." 

Kaavan hyväksymistä koskeva päätös virallisine valitusosoituksineen, päätökseen 

liittyvä kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen sekä kaavaselostus pyydetään 

maankäyttö- ja rakennusasetuksen 94 §:n perusteella toimittamaan viipymättä. 


Urajärven kartanon eteläpuolinen AT-aluetta supistetaan etelään mahdollisen 

maisemahäiriön välttämiseksi. Alueella on nykytilanteessa puustoa, joka estää 

näkyvyyden. Koska alue sijoittuu valtakunnallisesti merkittävälle rakennetun kult- 

4

tuuriympäristön alueelle, tulee kaavamääräyksen mukaan alueella tulee huomioida 

maisema-arvot. 

A-1 alueen sijoittuminen on tarkistettu maastossa. Uudelle rakennuspaikalle on 

tieyhteyksien ja maasto-olosuhteiden johdosta parempi paikka hieman pohjoisempana. 

Rakennuspaikkaa siirretään hieman pohjoisemmaksi ja samalla voidaan 

turvata näkymättömyys Urajärven kartanolta. 

Urajärven kylätontin sijainti ja laajuus selvitetään erillisellä inventoinnilla kesällä 

2011. 

1.5 LE- Sähköverkko Oy 


Osayleiskaavassa on esitetty melko väljästi uutta lisärakentamista n. 100 uutta 

rakennuspaikkaa. Kaikki uudet esitetyt rakennuspaikat ovat LE-Sähköverkko Oy:n 

verkkovastuualueella. Sähköliittymät voidaan rakentaa kaikille esitetyille rakennuspaikoille. 

Alueen halki kulkee Asikkalan Voima Oy:n omistama 110 kV sähkölinja. 

Sen osalta lausunnon antaa Asikkalan Voima Oy. 

LE-Sähköverkko Oy:llä ei ole osayleiskaavaan muuta lausuttavaa. 

1.6 Heinolan kaupunki 

Lausunto 10.5.2011 

Heinolan rajalla olevalle TP/res alueelle tulisi osoittaa suojavyöhyke, koska se 

rajoittuu Heinolan puolella AP-alueeseen. 

Urajärven osayleiskaava toteuttaa Lahden seudun rakennemallia 2040, jossa kylä 

on merkitty kehitettäväksi kyläalueeksi. 


TP/res alueen itäpuolelle merkitään M-kaistale. 

1.7 Päijät-Hämeen pelastuslaitos 


Pelastuslain (468/2003) 47 §:n mukaan kunnan tulee huolehtia alueellaan sammutusveden 

järjestämisestä pelastustoimen tarpeisiin. Päävesijohtoverkostoa 

suunniteltaessa ja rakennettaessa tulee pelastuslain vaatimus ottaa huomioon 

siten, että päävesijohtoihin rakennetaan riittävästi vesiasemia pelastustoimen 

sammutusvesitarpeisiin. 

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella ei ole muuta huomauttamista Urajärven 

osayleiskaavan ehdotuksesta. 


Kyseiset asiat huomioidaan tarkemman suunnittelun yhteydessä. 

1.8 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 


Asikkalan kunnanhallitus on kokouksessaan 11.4.2011 päättänyt asettaa Urajärven 

osayleiskaavaehdotuksen virallisesti nähtäville. Terveydensuojeluviranomainen 

on tämän jälkeen 20.4.2011 hyväksynyt Asikkalan kunnanvesihuoltolaitoksen 

uuden Urajärven vedenottamon, joka sijoittuu aivan suunnittelualueen rajalle. 

Olisi suositeltavaa, että ennen kaavan lopullista hyväksymistä kaavoittaja pohtisi 

Urajärven vedenottamon alueen osoittamista kaavamerkinnällä yhdyskuntateknisen 

huollon alueeksi. 

Kaavoittaja on lisännyt kaavaan pohjavesialuetta koskevia määräyksiä. Tässä 

yhteydessä on lisätty myös määräys pohjavesiriskin huomioimisesta rakennetta- 

5

essa maalämpöjärjestelmiä. Terveydensuojelun kannalta olisi suositeltavaa, että 

pohjavesialueella ei sallittaisi lainkaan maalämpöjärjestelmien rakentamista, koska 

järjestelmistä ja suoritettavista asennustöistä pohjavedelle aiheutuva riski ei 

ole kaikissa tapauksissa yksiselitteisesti etukäteen arvioitavissa. Asikkalan kunnan 

vesihuoltolaitoksella on ollut toistuvia ongelmia Urajärven talousveden laadun 

kanssa ja uuden vedenottamon käyttöönoton myötä olisi suositeltavaa pyrkiä kaikin 

keinoin turvaamaan talousveden laadun säilyminen hyvänä. 

Muilta osin terveydensuojeluviranomaisen kaavaluonnoksesta antamassa lausunnossa 

esitetyt seikat on huomioitu riittävässä määrin kaavaehdotuksessa. 


Vedenottamo merkitään kaavan yhdyskuntateknisenhuollon alueeksi. 

Maalämpöjärjestelmiä ei kielletä kaavalla. 

1.9 Asikkalan kunnan sivistyslautakunta 


Sivistyslautakunta toteaa, että Vesivehmaa Urajärvi suunnat ovat yksi kunnan 

kehitysalueista ja sen suunnan kehittäminen sekä väestö että elinkeinopoliittisesti 

on perusteltua. Mikäli alueella tapahtuu kasvua ja sivistyspalveluiden käyttäjämäärät 

kasvavat, on tämä huomioitava myös palvelutuotannossa. Alueelle on 

tehtävä riittävät varaukset päiväkoti ja koulurakentamiseen. 

Tällä hetkellä sivistyspalveluiden tuotantomäärät ja tuotantopotentiaali ovat seuraavat: 

PALVELU KÄYTTÄJÄMÄÄRÄ POTENTIAALI 

Urajärven koulu 27 opp. 70 opp. / 3 opettajaa 

Vesivehmaan koulu 56 opp. 70 opp. / 3 opettajaa 

Vesivehmaan päiväkoti 70 lasta 80 lasta 

Perhepäivähoito 

13-14 lasta 

Urajärvellä ei ole joukkoliikennettä asiointivuoroa lukuun ottamatta. Vesivehmaalla 

on yhteyksiä Lahteen ja Vääksyyn. Mikäli alueen väkimäärä kasvaa ja / tai elinkeinoelämä 

vilkastuu, on todennäköistä, että myös joukkoliikenteen tarpeet kasvavat. 


Osayleiskaavassa on esitetty arviot koulupalvelujen järjestämisen tarpeellisuudesta 

ja volyymistä kaavan toteutuessa. Lausunnossa esitettyjen lukujen perusteella 

Urajärven koulussa on vielä hyvin kapasiteettiä kaavan toteutumisen myötä. 

Päivähoitopalvelujen järjestämisen tarpeeseen kaavaselostuksessa ei ole kiinnitetty 

niin suurta huomioita. 

1.10 Asikkalan kunnan tekninen lautakunta 


Tekninen lautakunta pitää Urajärven osayleiskaavaa kunnan kehittämisen näkökulmasta 

hyvänä ja toteaa, että suunniteltu uusi asutus sijoittuu hyvin suunnitteilla 

olevan runkolinjan läheisyyteen. 

Tekninen lautakunta esittää, että kaavakartassa oleva merkintä uimaranta muutetaan 

merkinnäksi uimapaikka, koska kyseistä aluetta ei voida vähäisen käyttönsä 

sekä riittämättömän varustuksena vuoksi luokitella yleiseksi uimarannaksi. 

Samalle tekninen lautakunta esittää, että venesatama-merkintä poistetaan ja alueella 

merkitään vain veneiden säilytyspaikka. 

Muutoin teknisellä lautakunnalla ei ole huomautettavaa Urajärven osayleiskaavan 

ehdotusvaiheen asiakirjoihin 

6


Uimaranta merkintä muutetaan uimapaikka-merkinnäksi. 

Venesatama merkintä poistetaan ja muutetaan se veneiden säilytyspaikaksi. 

1.11 Asikkalan kunnan ympäristö lautakunta 


Ei huomautettavaa. 

1.12 Urajärven metsästysseura ry 


Urajärven osayleiskaavan pääasiallisena tarkoituksena on ohjata asuinrakentamista 

sijainnin ja määrän osalta. Tarkoituksena on myös osoittaa ympäristöarvot, 

infrastruktuuri ja yhdyskuntarakenne. Kaava-alueen koko on noin 1 103 ha ja se 

sijaitsee Asikkalan kunnan itäosassa Vääksystä Vierumäelle johtavan tien eli historiallisen 

Ylisen Viipurintien varrella. Alue ulottuu Urajärven kylästä Heinolan 

rajalle saakka. 

Urajärven Metsästysseura r.y on perustettu vuonna 1962. Seuran metsästysalue 

on noin 4 000 hehtaaria. Seuran tarkoituksena on harjoittaa vuokraamillaan mailla 

järkiperäistä riistanhoitoa ja metsästystä sekä metsästysampumaurheilua. Nyt 

esillä oleva kaava-alue on pääosin seuran vuokramaiden sisällä. Suurin osa suunnittelualueen 

maasta on yksityisomistuksessa. 

Seuran omistuksessa oleva Lahtivaja (valmistunut 1993) on juuri kaava-alueen 

ulkopuolella; tämän maa-alueen omistaa Sauli Pakkanen. (Kaivonen-tila) 

Kyseinen kaava-alue on luonnonympäristöltään harvinaisen moninainen ja poikkeuksellinen. 

Alueella on suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Urajärvi on Natura 

2000 – aluetta. Paikallisesti arvokkaita luontokohteita on monia. Asutuksen ja 

tilakeskusten ympärillä ja peltojen keskellä sijaitsevilla metsälaikuilla ja reunaalueiden 

pensaskaistaleilla on tärkeä merkitys eläinten suoja-alueina ja siirtymäreitteinä. 

Muodostuvat ekologiset ketjut ovat tärkeitä pienriistan säilymisen kannalta. 

Urajärven kartanon valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja 

kylän maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema ovat myös osa seuran metsästysaluetta. 

Rakennuspaine ja kysyntä uusille tonteille kasvavat, kun asukkaille on tarjolla 

asumisen hyvinvointiin keskeisiä, erilaisia tekijöitä. Urajärven metsästysseuran 

vakiintunut ja vuosikymmeniä kestänyt toiminta on eräs tällainen kylän sosiaalisen 

toiminnan ja virkistyspalvelujen lisämahdollisuus. Vastaavasti väestökasvu 

turvaa seuran tulevaisuutta tuomalla potentiaalia jäsenistöä kylään. 

Metsästysseurat huolehtivat alueensa metsästyksen käytännön järjestelyistä, riistanhoidosta 

ml. riistapellot, riistakantojen laskennoista sekä metsästyksen vartioinnista. 

Näin riistan ja muiden uhanalaisten lintu- ja kasvilajien säilyttämisessä 

paikallisella metsästysseuralla on merkittävä rooli. 

Urajärven Metsästysseura toimii poliisin ja riistanhoitoyhdistyksen kanssa yhteistyössä 

Suurriistavirka-aputilanteissa. Mm kylätaajamaan asutuksen eksyneet sairaat 

yksilöt, liikenneonnettomuudessa loukkaantuneet hirvieläimet lopetetaan ja 

tarvittaessa jäljitetään seuran toimesta. SRVA- toimintaan tukeudutaan erityisesti 

Vääksy - Vierumäki-maantien vilkasliikenteisyyden takia. Talvella 2011 on tehty 

mm. Ilvespoikue-havaintoja kylän alueella. 

Kaava-alueella ei ole ampumaratoja. 

Kaava mahdollistaa tiheämmän rakentamisen. Kaavassa esitetyt rakennuspaikat 

ja kyläalueet pienentävät jonkin verran seuran metsästysalueita. Kaavaehdotuksessa 

laajat peltoaukeat taas pääosin pyritään säilyttämään viljelykäytössä, ja 

tällä ei ole juurikaan metsästyksellistä muutosvaikutusta. 

7

Seura on perinteisesti rauhoitusalueista päättäessään ottanut huomioon asutuksen 

sijainnin. Mm kaavassa merkitty Kyläalue ja Kyläraitin vanhakyläalue on vuosittain 

kesäkokouksessa rauhoitettu pienriistan metsästykseltä. Lisäksi on maanvuokrasopimuksin 

rauhoitettu kylän keskustasta eräitä muita alueita. 

Metsästysseuran organisoima metsästys ja riistanhoito ovat uusiutuvien luonnonvarojemme 

kestävää käyttöä. Kaavamerkinnät ja – määräykset eivät mielestämme 

ole ristiriidassa perustoimintamme kanssa. 

2. Mielipiteet 

2.1 Anja Miettinen 

Muistutus 20.5.2011 

Papumäki lV ja Papupelto - nimisten tilojeni pelloille on laitettu kaavamerkintä MA, 

joka selitteen mukaan merkitsee käytännössä sitä, ettei alueita voi käyttää muuhun 

kuin maa- ja metsätalousrakentamiseen. Sellaiseen minulla ei ole nykyisen 

talouskeskuksen lisäksi mitään tarvetta. Ehdotuksessa oleva kaavamääräys siis 

asettaa käytännössä tiloilleni Maankäyttö-ja rakennuslain 43 §:n 1 momentin tarkoittaman 

rakentamisrajoituksen, kun en voisi käyttää maatani asuin- tai elinkeinotoimintaa 

palvelevaan rakentamiseen. 

Katson, että tilojeni kohtelu kaavamääräyksissä aiheuttaa ko. lain 39 §:n mukaisesti 

kohtuutonta haittaa ja loukkaa maanomistajien tasapuolista kohtelua. Siksi 

vaadin, että: - edellä mainituille tiloille kuuluvaa rakentamisoikeutta siirretään 

kaavassa sitovasti omistamalleni Hiekkakangas 10:172 - nimiselle tilalle, ja että 

Hiekkakankaan alue katsottaisiin ydinkylävyöhykkeeseen kuuluvaksi alueeksi 

erinomaisen sijaintinsa ja maapohjan hyvän rakentamislaatunsa vuoksi, ja Hiekkakankaalle 

tulevien, suoraan kaavan nojalla rakennuslupaan oikeuttavien rakennuspaikkojen 

määrää lisätään laskemalla rakennusoikeudet uudelleen, ja käyttäen 

mitoitusperusteena ydinkylävyöhykkeen laskentaperustetta sekä toisilta tiloiltani 

siirtyneitä käyttämättömiä rakennusoikeuksia. 

Pyydän, että minulle toimitetaan kirjallisena kunnan perusteltu kannanotto muistutukseeni. 


Osayleiskaava-alueella on useita tiloja, jotka ovat ainoastaan MA-alueella. Näille 

maanomistajille ei ole merkitty ainoatakaan uutta asuinrakennuspaikkaa. Muistuttajan 

esittämälle tilalle 10:172 on merkitty kolme uutta asuinrakennuspaikkaa. 

MA-alueella ei ole kiellettyä elinkeinotoiminnan harjoittaminen. Alueelle esimerkiksi 

saa rakentaa elinkeinotoimintaa palvelevia rakennuksia. Tiloilla 10:189 ja 

10:192 ei tahdo olla sellaisia paikkoja, joihin rakentamista voitaisiin sijoittaa siten, 

etteivät peltomaisemat tukkeutuisi. Yksi uusista asuinrakennuspaikoista kuitenkin 

siirretään tilalle 10:189 eteläisimmälle palstalle, jossa maisemavaurio jää 

vähäisimmäksi. 

Kaavaan ei tehdä muita muutoksia muistutuksen johdosta. 

2.2 Seppo Halme 

Mielipide 20.5.2011 

1. Huhtanen 10:51 - niminen tilani ulottuu Urajärven rantaan veteen saakka. 

Kaavaehdotuksen kartoissa merkinnät ovat niin epäselvät, etteivät ne vastaa 

luonnossa olevaa todellista vesirajaa ja ne antavat epärealistisen kuvan kaavoituksen 

kohteena olevasta alueesta, jopa vääristävät tilan virallisia, pyykein mer- 

8

kittyjä rajoja. Rakennusoikeuslaskelman (liite 7), kohdan 3. mitoitusvyöhykkeetosioon 

sisältyvässä mitoitusvyöhykekartassa (31.5.2010) kaava-alueen rajaus ei 

ole sama kuin virallisessa kaavakartassa (14.2.2011). Yhteinen venevalkama 

878:14 /yhteisalue on kaavakartassa saanut RA-merkinnällä olevan rakennuspaikan 

alueelle, joka ei ole mukana mitoitusvyöhykekartassa. 

Edellä mainitussa mitoitusvyöhykekartassa (31.5.2010) ei ole ollut siis mitään 

merkintään MRL 72 § lmomentin mukaisesta rantavyöhykkeestä. Kaavaehdotukseen 

sisältyvään mitoitusvyöhykekarttaan ei ole vieläkään merkitty rantavyöhykettä, 

eikä rantavyöhykkeen täsmällinen määrittely ilmene kaavaehdotuksen kartasta 

(14.2.2011) eikä tämän virallisen kaavakartan selitysosasta. 

Osayleiskaavan tekstiosassa kohdassa 3.3.1. viimeisessä virkkeessä kuitenkin 

käytetään termiä "rantavyöhyke”, mutta ei määritellä tarkemmin sen ulottuvuutta 

tai sijoittumista omistamalleni tilalle. Kaavaehdotus ei sisällä myöskään mainintaa 

siitä, milloin tai miten kunnan hallintoelimissä olisi tehty rantavyöhykkeen mitoitusta 

koskeva periaatepäätös. Eli kokonaisuutena "rantavyöhykkeen" määrittelyjää 

kaavaehdotuksessa puutteelliseksi. 

Näistä puutteista ja merkintöjen ristiriitaisuudesta johtuen kaavaehdotuksessa 

tehty mitoitus ja sen perusteet (kohta 3.4., huom. käytetty tilanimi virheellinen) 

eivät täytä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia maanomistajien tasapuolisesta 

kohtelusta. 

Huhtanen 10:51 -tila on emätila, joka ei ole käyttänyt rakennusoikeuttaan rantavyöhykkeellä 

eikä tilalla ei ole muutakaan rakentamista, joka tukeutuisi rantaan. 

Rantavyöhykkeen mitoitus tulee tehdä vakiintuneen käytännön mukaisesti ja siten, 

että maanomistajan reaalinen rakennusoikeus toteutuu ja rakentamisen perusoikeus 

rantavyöhykkeellä täyttyy. Ellei perusoikeudet turvaavilla mitoitusperusteilla 

tehty rakennusoikeus kaavassa toteudu, synnyttää se korvausperusteen 

maanomistajalle. Vaadin, että 

- asianmukaisesti tehdyn rantavyöhykkeen rajauksen ja sen pohjalta tehdyn mitoituslaskelman 

osoittamat, suoraan rakennuslupaan oikeuttavat rakennuspaikat 

Huhtanen 10:51 -tilalle merkitään kaavaan, ja 

- kaavan kohdassa ”Yleiset määräykset” /Ranta-alueita koskevat määräykset – 

olevat tekstiosiot korjataan vastaamaan edellä tässä kohdassa esittämääni vaatimusta 

rantavyöhykkeen (MRL 72§ 1 momentti) ja sen takana olevan kuivanmaanalueen 

selkeätä erottelua, sekä vastaavat korjaukset merkitään kaavakarttaan 

ja selvyyden vuoksi myös mitoitusvyöhykekarttaan. 

Huhtanen 10:51 -tilan eteläinen pää on kaavamerkinnän AT-piirissä ja sinne merkityistä 

rakennuspaikoista osa sijaitsee täysin rakennuskelvottomalla maalla. Eteläisin 

alue on soistunutta, alavaa metsämaata, jonne rakentaminen sekä kulkuyhteyden 

muodostaminen ei ole käytännössä kohtuullisin kustannuksin järjestettävissä. 

Ko. rakennuspaikka sijaitsee lisäksi korkeajännitteisen sähkölinjan välittömässä 

läheisyydessä. Terveystutkimukset ovat osoittaneet, ettei tällaisille alueille 

pitäisi lainkaan rakentaa. Vaadin, että 

- kaikki nämä rakennuspaikat poistetaan kaavassa olevalta AT-alueelta, ja 

- alueesta metsäosuus muutetaan M-alueeksi ja pelto-osuus liitetään MA- alueeseen, 

ja 

- vastaavat rakennusoikeudet siirretään Ojaniityn 10:94ja Hakamäen 101113 - 

tiloille 

(katso kohta 5). 

Huhtanen 10:51 -tilan pohjoispäätyyn kaavassa on merkitty virkistysalue. Kaavamerkintä 

ulottuu tosiasiallisesti viljeltyyn peltoon. Lisäksi pellolle laskevassa 

metsikössä on näköalapaikka- merkintä. Kaavamerkinnän kohdalta on lehdettömään 

aikaan nähtävissä pellon lisäksi vain asuntovaunualue. Järvelle sieltä ei ole 

näköalaa maaston muodosta johtuen. 

9

Osalle Huhtanen 10:51 tilaa on laitettu kaavaehdotuksen kartassa merkintä MY, 

joka merkitsee erityisiä ympäristöarvoja. Urajärven osayleiskaavan luonnosvaiheen 

dokumenteissa, pvm 31.5.2010 oleva luontoselvitys sisältää kartan, liite 2 / 

Luontokohteet Kyseisen kartan mukaan luontoselvitys ei ole ulottunut tilallani 

alueeseen, joka nyt ehdotusvaiheen asiakirjoissa on merkitty MY- merkinnällä. 

Kaavaehdotuksen liitteenä 2/Luontokohteet - kartta, pvm 14.2.2011 poikkeaa 

rajaukseltaan alkuperäisen luontoselvityksen liitteenä olleen kartan rajauksesta, 

eikä muutokselle ilmene perusteita. Kaavaehdotuksen sivulla 13 tekstissä nimenomaisesti 

todetaan, ettei Urajärven lounaisranta (Huhtarannan alue) kuulu luontoselvityksen 

piiriin. 

Alueelle kaavaehdotukseen lisätyt luontoarvo- ja virkistysaluemerkinnät eivät perustu 

siis ainakaan luontoselvitykseen ja ovat ehkä juuri siksi epätarkkoja sekä 

epätarkoituksenmukaisia. 

Vaadin, että ainakin virkistysalue- ja näköalapaikka-merkinnät poistetaan Huhtasen 

tilan alueelta ja MY -merkinnän tarpeellisuus tutkitaan. 

Huhtanen 10:51 -tilan ja jakokunnan alueelle on kaavakartassa merkitty ohjeellinen 

ulkoilureitti (kartano -Talassaari-väli), osin jopa veden päälle. Ulkoilureitti on 

piirretty kohtaan, jossa on Ympäristökeskuksen päätöksen mukainen liito-oravan 

kulkureitti. 

Päätöksessä reitin leveydeksi on määritelty 20 m rannasta. Suunniteltu ulkoilureitti 

tuhoaa liito-oravan kulkureitin ja estää yhteisalueiden osakkaiden mahdollisuutta 

käyttää aluetta venevalkamanaan. 

Vaadin, että kaavasta poistetaan ohjeellinen ulkoilureittimerkintä tältä osin ja 

kaavakarttoja täsmennetään vastaamaan todellisia luonto-olosuhteita vesirajan 

osalta. kaikkien viitteessä lueteltujen tilojeni pelloille on laitettu kaavamerkintä 

MA, joka selitteen mukaan merkitsee käytännössä sitä, ettei mitään niistä alueista 

voida käyttää muuhun kuin maa- ja metsätalousrakentamiseen. Kaavamääräys 

siis asettaa tiloilleni Maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 1 momentin tarkoittaman 

rakentamisrajoituksen. 

Katson, että tilojeni kohtelu kaavamääräyksissä aiheuttaa ko. lain 39 §:n mukaisesti 

kohtuutonta haittaa eikä kohtele maanomistajia tasapuolisesti. 

Vaadin, että kaavamääräystä muutetaan siten, että Ojaniitty 10:94 ja Hakamäki 

10:113 - nimisten tilojen peltoalueet merkitään kaavassa A-1 - alueiksi, sekä näillä 

alueilla huomioidaan siirtyvät rakennusoikeudet (huom. myös kohta 2). 

Pyydän, että minulle toimitetaan kirjallisena kunnan perusteltu kannanotto kaikkiin 

muistutukseni kohtiin. 


Tilanrajat ja rantaviiva on maanmittauslaitoksen kiinteistönraja-aineiston kanssa 

eri paikoissa. Rantaviiva on piirretty kaavassa siihen missä on kartan mukaan 

rantaviiva. 

Rantavyöhykkeelle ei alun perin määritetty rakennusoikeutta, joten alue ei ole 

mukana mitoitusvyöhykekartassa. Maanomistaja on toivonut, että tilalle merkitään 

uusi rakennuspaikka. Koska tilalla ei ole riittävästi rantaviivaa, ei muodostu 

rantarakennusoikeutta. Uusi rakennuspaikka on kuitenkin merkitty, koska tila on 

jakamaton emätila, joka oikeuttaa yleensä rantayleiskaavoituksessa yhteen uuteen 

rantarakennuspaikkaan. 

Rantavyöhyke on oikeuskäytännössä todettu noin 100 – 200 levyiseksi vyöhykkeeksi. 

Rantayleiskaavoissa suunnittelualue, jolta rantarakennusoikeus määritetään 

on yleensä 200 metriä. 

Rakennusoikeuslaskelmaan ei tehdä muutoksia. 

Tilan Huhtanen rantavyöhykkeelle ei ole perusteita merkitä enempää uusia rakennuspaikkoja. 

10

Tilan Huhtanen rantavyöhykkeelle merkittyä uutta asuinrakennuksen rakennuspaikkaa 

siirretään hieman pohjoisemmaksi, koska paikka on rakennusteknisiltä 

ominaisuuksiltaan parempi ja tieyhteyden järjestäminen on helpompaa. Tällöin 

voidaan lisäksi paremmin turvata se, että uusi rakennus ei näy Urajärven kartanolta. 

Tilan Huhtanen Virkistysalue merkintä alue rajataan siten, että se ei ulotu kyseiselle 

tilalle. Tältä osin merkintä on ollut turhan yleispiirteinen. Kyseisen alueen 

eteläpuolella oleva MY-alue rajataan myös siten, että se ulottuu ainoastaan jakokunnan 

alueelle. Tämä siksi, että luontoselvityksen perusteella merkinnälle ei ole 

perusteita. Jakokunnan alueen osalta alueelle on tehty maastokäynti ELYkeskuksen 

toimesta, jolloin on todettu alueen erityiset arvot. Myös näköalapaikka 

merkintä poistetaan kaavasta. 

Virkistysreitti ei vaaranna liito-oravaa, eikä estä sitä, että osakkaat käyttävät aluetta. 

Tilalta Huhtanen siirretään 2 asuinrakennuksen rakennuspaikkaa tilalle Hakamäki 

10:113 olemassa olevien rakennuspaikkojen viereen siten, että avoimet peltonäkymät 

säilyvät. Tämä siksi, että Huhtasen tilan rakennuspaikat aiheuttanevat 

maisemahäiriötä Urajärven kartanolle. 



Matti Kautto 




11

LIITE 12 

Kaavoittajan vastineet ehdotuksen jälkeen 

tehtyjen muutosten kommentteihin



Urajärven osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä 20.4.2011 - 20.5.2011. Osayleiskaavaehdotuksesta 

saatiin 12 lausuntoa ja 2 muistutusta. Näiden perusteella kaavaan 

tehtiin muutoksia. Kyseisiä muutoksia esiteltiin maanomistajille Urajärven 

koululla 8.9.2011. Mikäli maanomistajat tahtoivat kommentoida muutoksia, tuli se 

tehdä 23.9.2011 mennessä. Kyseiseen aikaan mennessä saapui 3 huomautusta. 

Seuraavassa on esitetty huomautukset sekä kaavoittajan laatimat vastineet niihin. 

1. Hopeasaari-Kojo Ilona 

Huomautus 15.9.2011 

Tila Peltola 5:91 

Tilalle Peltola 5:91 toivotaan merkittäväksi 2 – 3 uutta asuinrakennuspaikkaa. 

Ensisijaisesti ne tulisi merkitä Vääksy - Vierumäki tien eteläpuolelle tai ainakin 

yksi niistä tien eteläpuolelle. 


Tilalle Peltola oli merkitty kaavaehdotuksessa yksi uusi asuinrakennuspaikka ATalueelle, 

joka tulisi toteuttaa suunnittelutarveratkaisun avulla. Kaavaehdotukseen 

oli tilan osalta tehty muutos, jossa AT-merkintä on muutettu AT-s –merkinnäksi. 

Muutos oli merkintätekninen eikä aiheuttanut muutoksia tilan oikeuksiin. 

Asikkalan kunnanhallitus on käsitellyt Urajärven osayleiskaavaa 7.11.2011 pidetyssä 

kokouksessaan. Kunnanhallitus esitti, että ne maanomistajat, jotka toivovat 

uusia rakennuspaikkoja saavat niitä rakennusoikeuslaskelmasta riippumatta kunhan 

edetään laillisin keinoin. 

Kaavaa muutetaan siten, että tilalle lisätään yksi uusi asuinrakennuksen rakennuspaikka 

Vääksy – Vierumäki tien eteläpuolelle ja toinen rakennuspaikka tien 

pohjoispuolelle. 

2. Mantere Matti A. 


Tila 4:201 Kivimäki 

Huomautus koskee ns. Vanhan koulun kohtaa kaavassa. 

Kaavakartassa oleva tilanne ei vastaa tämän hetkistä tilajakoa ao. kohdalta, vaan 

tilannetta ennen 25.6.2008, jolloin Puutarhamäki RNo 4:13 -tila myytiin Anne ja 

Kari Räsäselle, lukuun ottamatta n. 0,25 ha:n määräalaa. Tämä määräala lohkottiin 

omaksi tilakseen 28.8.2008 ja on kiinteistörekisterissä tunnuksella 16-419-4- 

201, Kivimäki/0,2420 ha. Tilan omistaa poikani Juha-Matti Mantere. 

Tälle tilalle haettiin 11.8.2008 suunnittelutarveratkaisua, jonka Asikkalan kunnan 

ympäristölautakunta hyväksyi hakemuksen mukaisesti 23.9.2008 sisältäen 250 

m2 omakotitalon ja 50 m2 talousrakennuksen. Tiedustelin myöhemmin kunnan 

rakennustarkastajalta osayleiskaavan valmistelun alettua, vaatiiko se tältä osin 

meiltä toimenpiteitä. Hän vastasi, että ei vaadi, sehän on hyväksytty ja voimassa 

sekä siten kaavoittajan tiedossa. 

Vaadin, että tämä asia korjataan todellista tilannetta vastaavaksi ja ja kaavassa 

osoitetaan tilalle kuuluva rakennuspaikka. 

1


Tilalle Kivimäki 4:201 lisätään uuden rakennuspaikan merkintä, joka perustuu 

tilalle myönnettyyn suunnittelutarveratkaisuun. Kyseiselle emätilalle ei ole merkitty 

kaavaehdotuksessa uusia rakennuspaikkoja, joten merkinnän johdosta ei poisteta 

muita uusia rakennuspaikkoja. 

3. Miettinen Anja 


Tila Hiekkakangas 10:172 

2 Asuinrakennuspaikkaa tulisi siirtää saman maanomistajan tiloilta takaisin tilalle 

Hiekkakangas 10:172, jolloin sinne muodostuisi yhteensä 3 suorin rakennusluvin 

myönnettävää rakennuspaikkaa. 


Huomautuksen esittäjä oli jättänyt kaavaehdotuksesta 20.5.2011 päivätyn muistutuksen. 

Kaavanlaatija oli ymmärtänyt tämän muistutuksen sisällön väärin. Tilalle 

palautetaan kaavaehdotuksen mukainen tilanne, jossa tilalle Hiekkakangas oli 

merkitty 2 suoraan rakennuslupaan oikeuttavaa asuinrakennuksen rakennuspaikkaa 

ja yksi suunnittelutarveratkaisuun perustuvaa rakennuspaikkaa. Samalla tilalta 

Papumäki IV poistetaan uuden rakennuspaikan merkinnät. 

Huomautuksen esittäjä oli toivonut 20.9.2011 päivätyllä muistutuksellaan tilalle 

Hiekkakangas 10:172 lisää rakennuspaikkoja. Tämän johdosta tilalle merkitään 

vielä yksi uusi asuinrakennuksen rakennuspaikka 



Matti Kautto 




2

OSAYLEISKAAVAKARTTA 

MERKINNÄT- JA MÄÄRÄYKSET

kaavaselostuksen Liitteet 6-10 (pdf 5,3 MB) - Ramboll

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?