Rajatorpan toimintayksikön varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelma
Rajatorpan toimintayksikön varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelma
Rajatorpan toimintayksikön varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelma
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
RAJATORPAN<br />
PÄIVÄHOITOYKSIKÖN<br />
VARHAISKASVATUS- JA<br />
OPETUSSUUNNITELMA<br />
Vapaala<br />
Nikkari
1. JOHDANTO ................................................................................................................... 2<br />
2. TOIMINNAN TARKOITUS ............................................................................................ 3<br />
3. PÄIVÄHOITOYKSIKÖN ARVOT .................................................................................. 4<br />
4. LAPSI- JA OPPIMISKÄSITYS...................................................................................... 5<br />
Toiminnan painopisteet .................................................................................................................. 5<br />
5. OPPIMISYMPÄRISTÖ................................................................................................... 6<br />
Fyysinen oppimisympäristö ........................................................................................................... 6<br />
Psyykkinen oppimisympäristö ....................................................................................................... 6<br />
Sosiaalinen oppimisympäristö ....................................................................................................... 6<br />
6. TOIMINNAN TOTEUTUS .............................................................................................. 7<br />
TAVOITTEET .................................................................................................................................. 7<br />
MENETELMÄT ............................................................................................................................... 8<br />
Erilaisia työskentelytapo<strong>ja</strong>.............................................................................................................. 9<br />
SISÄLTÖALUEET......................................................................................................................... 10<br />
Kieli <strong>ja</strong> vuorovaikutus................................................................................................................... 10<br />
Leikki............................................................................................................................................. 11<br />
Luonto <strong>ja</strong> ympäristö ...................................................................................................................... 12<br />
Liikunta <strong>ja</strong> terveys......................................................................................................................... 13<br />
Matemaattinen a<strong>ja</strong>ttelu.................................................................................................................. 13<br />
Taito- <strong>ja</strong> taideaineet....................................................................................................................... 14<br />
Uskonto <strong>ja</strong> etiikka ......................................................................................................................... 15<br />
7. YHTEISTYÖVERKOSTOT .......................................................................................... 16<br />
8. ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN................................................................................. 18<br />
9. ERITYISOPETUS ........................................................................................................ 19<br />
10. MONIKULTTUURINEN VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS ........................... 20<br />
11. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN....................................................................... 20<br />
Yhteistyö <strong>Ra<strong>ja</strong>torpan</strong> alakoulun kanssa....................................................................................... 22<br />
1
1. JOHDANTO<br />
<strong>Ra<strong>ja</strong>torpan</strong> päivähoitoyksikkö tarjoaa päivähoitopalvelut Vapaalan omakotialueen <strong>ja</strong> <strong>Ra<strong>ja</strong>torpan</strong><br />
kerrostaloalueen lapsille <strong>ja</strong> perheille. Päivähoitoyksikköön kuuluvat Nikkarin <strong>ja</strong> Vapaalan<br />
päiväkodit. Vapaalan päiväkoti aloitti toimintansa syksyllä 1969. Lisärakennus rakennettiin<br />
vuonna 1987. Nikkarin päiväkoti Vapaalanku<strong>ja</strong>n toiselle puolelle valmistui 1982.<br />
Molemmat päiväkodit <strong>ja</strong> <strong>Ra<strong>ja</strong>torpan</strong> alakoulu sekä alueen puheterapeutti ovat viiden minuutin<br />
kävelymatkan etäisyydellä toisistaan. Neuvolan terveydenhoita<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> perhetyöntekijäpalvelut ovat<br />
Myyrmäen neuvolassa.<br />
Nikkarin päiväkodissa on kolme lapsiryhmää, joista yhdessä on viisi paikkaa lapsille, jotka<br />
tarvitsevat erityistä tukea <strong>ja</strong> -opetusta. Vapaalan päiväkodissa on neljä lapsiryhmää. Alueen<br />
kuusivuotiaat ovat esiopetuksessa vertaisryhmässä Vapaalan päiväkodissa.<br />
Päiväkotien henkilökunta muodostaa moniammatillisen kasvatta<strong>ja</strong>yhteisön, joka koostuu<br />
lastentarhanopettajista, lastenhoitajista, avustajista, laitoshuoltajista <strong>ja</strong> harjoittelijoista.<br />
Ruokahuollosta vastaavat ruuan<strong>ja</strong>ka<strong>ja</strong>t. Päivähoitoyksikön johta<strong>ja</strong> toimii hallinnollisena<br />
johta<strong>ja</strong>na.<br />
Kasvatus- <strong>ja</strong> <strong>opetussuunnitelma</strong> esittelee lyhyesti päivähoitoyksikön ne tavoitteet <strong>ja</strong> periaatteet,<br />
joita noudatamme omaa työtämme suunnitellessa, toteuttaessa <strong>ja</strong> arvioitaessa.<br />
Kasvatus- <strong>ja</strong> opetusuunnitelma on:<br />
Poh<strong>ja</strong>na vuosittaisille ryhmäkohtaisille suunnitelmille<br />
Välineenä työn tarkastelussa etsiessämme yhteisiä työtapo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kehittäessämme<br />
arviointia<br />
Perustana yksikön sisäisessä koulutuksessa <strong>ja</strong> yhteisissä keskustelutilaisuuksissa<br />
Tiedonvälittäjänä vanhempien kanssa käytävissä kasvatuskeskusteluissa <strong>ja</strong><br />
vanhempainilloissa<br />
Yhteistyön poh<strong>ja</strong>na esi- <strong>ja</strong> alkuopetuksen välillä<br />
Päivähoitotoimintamme kuvaa<strong>ja</strong>na muiden yhteistyötahojen kuten neuvolan,<br />
sairaaloiden sekä terapeuttien kanssa<br />
Opetussuunnitelma perustuu Vantaan kaupungin oppimis- <strong>ja</strong> <strong>opetussuunnitelma</strong>an (VOOOPS)<br />
<strong>ja</strong> seuraaviin valtakunnallisiin ohjeisiin,<br />
Opetushallituksen Esiopetuksen <strong>opetussuunnitelma</strong>n perusteet 2000, <strong>ja</strong> 2004<br />
Sosiaali- <strong>ja</strong> terveysalan kehittämiskeskus Stakesin Varhaiskasvatussuunnitelman<br />
perusteet 2003 <strong>ja</strong> 2005<br />
Sosiaali- <strong>ja</strong> terveysministeriön Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005<br />
<strong>Ra<strong>ja</strong>torpan</strong> kasvatus- <strong>ja</strong> <strong>opetussuunnitelma</strong> on kirjoitettu vuonna 2002 <strong>ja</strong> päivitetty 2005.<br />
2
2. TOIMINNAN TARKOITUS<br />
Päivähoitoyksikkö tarjoaa lähialueen perheille päiväkotihoitoa. Ryhmiä <strong>ja</strong> toimintaa<br />
kehitettäessä otetaan huomioon vanhempien toiveet. Pääsääntöisesti molemmissa päiväkodeissa<br />
on kokopäivähoitoa. Esiopetusryhmässä on sekä kokopäivä- että osapäiväpaikko<strong>ja</strong>. Nikkarin<br />
päiväkodissa on integroitu erityisryhmä. Erityistä tukea lapselle annetaan tarvittaessa jokaisessa<br />
lapsiryhmässä<br />
Yhteistyötä tehdään säännöllisesti neuvolan terveydenhoita<strong>ja</strong>n, puheterapeutin <strong>ja</strong> <strong>Ra<strong>ja</strong>torpan</strong><br />
alakoulun kanssa. Yhteistyön avulla etsimme niitä toimintatapo<strong>ja</strong>, jotka helpottavat kaikin<br />
tavoin lapsen kasvua <strong>ja</strong> kehitystä. Vuorovaikutus <strong>ja</strong> kasvattajien tekemät ratkaisut tukevat<br />
elinikäistä oppimista. Esiopetuksen <strong>ja</strong> alkuopetuksen liitoskohdan madaltaminen auttaa lapsen<br />
siirtymistä päivähoidosta koulun maailmaan.<br />
3
3. PÄIVÄHOITOYKSIKÖN ARVOT<br />
Sosiaali- <strong>ja</strong> terveystoimen määrittelemät arvot tarkoittavat päivähoitoyksikössämme seuraavia<br />
asioita:<br />
Oikeudenmukaisuus<br />
Kasvatta<strong>ja</strong> takaa lapselle mahdollisuuden oppia kokeilemalla uusia asioita sekä onnistumisen<br />
iloa. Lapsi kokee tulevansa kuulluksi tasavertaisena ryhmän jäsenenä. Lapsi opettelee ottamaan<br />
muita huomioon <strong>ja</strong> välittämään toisista sekä huolehtimaan ympäristöstä.<br />
Luovuus<br />
Tuemme lapsen hyvinvointia <strong>ja</strong> hänen käsitystä itsestään leikin <strong>ja</strong> monipuolisen toiminnan<br />
avulla. Lapsen <strong>ja</strong> lapsiryhmän tarpeet sekä toiveet oh<strong>ja</strong>avat toiminnan suunnittelua <strong>ja</strong><br />
toteutumista. Henkilökunta kokeilee <strong>ja</strong> arvioi uusia työtapo<strong>ja</strong>.<br />
Avoimuus<br />
Lapsi saa ilmaista tunteitaan, a<strong>ja</strong>tuksiaan <strong>ja</strong> kokemuksiaan turvallisessa ilmapiirissä; Lapsi saa<br />
olla oma itsensä. Kasvatuskumppanuuden perustana on avoin <strong>ja</strong> keskusteleva vuorovaikutus.<br />
Käsittelemme asiakaspalautteet tiimissä <strong>ja</strong> yksikön kokouksessa.<br />
Tuloksellisuus<br />
Monipuolisella toiminnalla pyrimme edistämään <strong>ja</strong> tukemaan lapsen hyvinvointia. Lapsen<br />
kasvua <strong>ja</strong> kehitystä seuraamme havainnoimalla Päiväkodin Portaiden avulla. Henkilökunnan<br />
yhteistyö <strong>ja</strong> sitoutuneisuus sekä varhainen lapsen auttaminen lisäävät kehityksen <strong>ja</strong> oppimisen<br />
mahdollisuuksia.<br />
4
4. LAPSI- JA OPPIMISKÄSITYS<br />
Lapsi oppii <strong>ja</strong> kasvaa tänäkin päivänä ensisi<strong>ja</strong>isesti leikkiessään sekä arkipäivän tilanteissa.<br />
Koko päivähoitoyksikön henkilöstön periaatteena on nähdä lapsi yksilönä ryhmässäkin.<br />
Lapsen tulee saada aikuisen läheisyyttä <strong>ja</strong> läsnäoloa. Hyvässä vuorovaikutuksessa lasta<br />
kunnioitetaan <strong>ja</strong> häntä arvostetaan. Lapsi on ainutkertainen, aktiivinen, sosiaalinen, oppiva<br />
yksilö.<br />
Jokaisella lapsella on yksilöllinen tapansa oppia. Kasvatta<strong>ja</strong> auttaa lasta löytämään uusia asioita<br />
<strong>ja</strong> kiinnostuksen kohteita sekä auttaa häntä huomaamaan itsensä oppivana <strong>ja</strong> kehittyvänä<br />
yksilönä. Lapsi saa kokea asioita kaikilla aisteillaan.<br />
Tieto luodaan yhdessä tekemällä, vuorovaikutussuhteissa. Lapsi oppii kuuntelemalla,<br />
pohtimalla, jäljittelemällä <strong>ja</strong> oivaltamalla. Kasvatta<strong>ja</strong> auttaa lasta tutkimaan ympäristöään<br />
<strong>ja</strong> tukee lapsen a<strong>ja</strong>ttelua.<br />
Toiminnan painopisteet<br />
Yksikkömme toiminnan painopisteinä ovat leikki, luonto <strong>ja</strong> liikunta. Leikki on lapselle<br />
luontainen tapa oppia. Si<strong>ja</strong>intimme on vaikuttanut luonnon <strong>ja</strong> liikunnan valintaan. Karkea- <strong>ja</strong><br />
hienomotoristen taitojen kehittyminen antaa poh<strong>ja</strong>n niin kielen kuin matemaattisten taitojen<br />
kehittymiselle. Sisältöalueiden kohdassa on tarkempi kuvaus yksikön painopistealueista.<br />
Elämyksellisyys, kokemuksellisuus <strong>ja</strong> oppimisen kokonaisvaltaisuus ovat toimintamme perustat.<br />
Asioita käsitellään teemoina, projekteina <strong>ja</strong> keskusaiheina, joihin sisältöalueet antavat erilaisia<br />
näkökulmia kulloinkin käsiteltävään asiaan. Kasvatta<strong>ja</strong>lla tulee olla sisältötietoa mutta pienten<br />
lasten kasvatuksessa <strong>ja</strong> opetuksessa menetelmät ovat sisältöjä tärkeämmät. Kannustamme <strong>ja</strong><br />
rohkaisemme niissä taidoissa, joita lapsi jo osaa sekä tuemme <strong>ja</strong> autamme lasta uusien asioiden<br />
oppimisessa. Lapsi kohtaa tilanteet kokonaisvaltaisesti.<br />
5
5. OPPIMISYMPÄRISTÖ<br />
Aikuiset<br />
Lapset<br />
Vanhemmat<br />
Ilo<br />
Piha<br />
Rakennus<br />
Leikkivälineet<br />
Opetusvälineet<br />
Lähialue<br />
Turvallisuus<br />
Kannustavuus<br />
Rohkaisu<br />
Avoimuus<br />
Ra<strong>ja</strong>t<br />
Fyysinen oppimisympäristö<br />
Aikuiset yhdessä huolehtivat fyysisen ympäristön rakentamisesta, kehittämisestä <strong>ja</strong><br />
ylläpitämisestä. Tilo<strong>ja</strong> järjesteltäessä huomioidaan niiden muunneltavuus <strong>ja</strong> toisaalta pysyvyys,<br />
mikä luo turvallisuutta. Fyysiset tilat mahdollistavat yksinolon sekä pareittain tai ryhmässä<br />
leikkimisen. Päiväkodin pihaa käytetään aktiivisena leikki- <strong>ja</strong> liikuntapaikkana. Lähialueen<br />
puistot, kalliot <strong>ja</strong> luontopolut tehdään tutuiksi lapsille. Koulun tilat, alueen väestösuo<strong>ja</strong>,<br />
Myyrmäen jäähalli, Sahapuiston leikkipuisto <strong>ja</strong> Vapaalan aukeen kenttä hyödynnetään<br />
toiminnassa.<br />
Psyykkinen oppimisympäristö<br />
Päiväkodissa vallitsee hyväksyvä, turvallinen <strong>ja</strong> kannustava ilmapiiri, jossa lapsi saa etsiä omia<br />
rajo<strong>ja</strong>an. Päivärytmi antaa turvallisuutta. A<strong>ja</strong>nkäyttön suunnittelu mahdollistaa Kasvatta<strong>ja</strong>n<br />
syventymisen <strong>ja</strong> paneutumisen yhdessä lapsen kanssa kiinnostaviin aiheisiin.<br />
Sosiaalinen oppimisympäristö<br />
Sosiaalinen oppimisympäristö muodostuu niistä ihmisistä, joiden kanssa lapsi kasvaa. Aikuiset<br />
kuuntelevat <strong>ja</strong> arvostavat sekä lasten että toistensa mielipiteitä. Lasten keskinäinen<br />
vuorovaikutus on tärkeää. Ryhmässä oppiminen antaa lapselle tietoa myös hänestä itsestään<br />
oppi<strong>ja</strong>na.<br />
6
6. TOIMINNAN TOTEUTUS<br />
TAVOITTEET<br />
Kasvatuksen tehtävänä on oh<strong>ja</strong>ta lasta omassa a<strong>ja</strong>ttelussaan <strong>ja</strong> oppimisen opettelussa.<br />
Tavoitteena on lapsi, joka kuuntelee, keskittyy <strong>ja</strong> kommunikoi. Näiden avulla lapsi kehittää<br />
a<strong>ja</strong>tteluaan, mikä on lähtökohtana tekemiselle, vuorovaikutukselle <strong>ja</strong> muulle toiminnalle.<br />
KOMMUNIKOIN<br />
Kyselevä<br />
Perusteleva<br />
A<strong>ja</strong>tteleva<br />
Arvioiva<br />
Havainnoiva<br />
Aktiivinen<br />
Myötäelävä<br />
Rohkea<br />
Tunteva<br />
Iloinen<br />
Tunnen<br />
Itsetunto<br />
Mitä olen<br />
Tekevä<br />
Osaan<br />
Uskaltava<br />
Kokeileva<br />
Osaava<br />
Kiinnostunut<br />
Mitä unelmoin<br />
KESKITYN<br />
Mitä odotan<br />
KUUNTELEN<br />
Minulla on turvallinen<br />
kasvu- <strong>ja</strong> oppimisympäristö<br />
7
MENETELMÄT<br />
Menetelmät ovat niitä toimintatapo<strong>ja</strong>, joiden avulla pääsemme tavoitteisiin.<br />
Kuuntelu<br />
Työ<br />
Maalaus<br />
Perustelu<br />
Puhuminen<br />
Hiljentyminen<br />
Hyppiminen<br />
Draama<br />
Leipominen<br />
Suunnittelu<br />
Arviointi<br />
Lukeminen<br />
Tutkiminen<br />
Laskeminen<br />
Rytmi<br />
Askartelu<br />
Sommittelu<br />
Muovailu<br />
Havainnointi<br />
Tutkiminen<br />
Arviointi<br />
Runot<br />
Piirtäminen<br />
Luistelu<br />
A<strong>ja</strong>ttelu<br />
Laulaminen<br />
Pelaaminen<br />
Eriyttäminen<br />
Keskustelu<br />
Arviointi<br />
Juhlat<br />
Soittaminen<br />
Parityöskentely<br />
Yhteistoiminnallinen ryhmä<br />
Kävely<br />
Projektit<br />
Retket<br />
Vertaisrymä<br />
Lorut<br />
Juoksu<br />
Taito <strong>ja</strong> taide<br />
Kieli <strong>ja</strong> vuorovaikutus<br />
Matematiikka<br />
Luonto <strong>ja</strong> ympäristö<br />
Liikunta <strong>ja</strong> terveys<br />
Uskonto <strong>ja</strong> etiikka<br />
Leikki<br />
Arviointi<br />
Turvallisuus<br />
Arviointi<br />
Siisteys<br />
Ruokailu<br />
Hoiva<br />
Päivärytmi<br />
Lepo<br />
8
Erilaisia työskentelytapo<strong>ja</strong><br />
Teemat<br />
Teeman valitsevat joko lapset, aikuinen tai molemmat yhdessä. Lasten kysymykset <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>tukset<br />
määrittelevät teeman tarkastelukulman. Työskentelyn aikana opimme näkemään syyseuraussuhteita,<br />
rakennamme asioista kokonaisuuksia. Lasten töiden <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>tusten dokumentointi<br />
auttaa heitä huomaamaan, mitä he ovat teeman aikana oppineet <strong>ja</strong> miten heidän a<strong>ja</strong>tuksensa ovat<br />
muuttuneet.<br />
Projektit<br />
Avoin projekti syntyy spontaanisti <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkuu niin kauan kuin lasten mielenkiinto säilyy. Lapset<br />
valitsevat aiheen. Projekti etenee lasten näkökulmasta prosessinomaisesti. Jonkun tehtävän<br />
läpikäyminen synnyttää uusia a<strong>ja</strong>tuksia, joihin haetaan edelleen vastauksia. Aikuinen auttaa<br />
suunnittelussa, tutkimusten tekemisessä <strong>ja</strong> tulosten tarkastelussa.<br />
Yhteistoiminnallinen oppiminen<br />
Lapset harjoittelevat yhteistyötaito<strong>ja</strong> tasa-arvoisina ryhmän jäseninä. Jokaista kuunnellaan <strong>ja</strong><br />
jokaisen mielipide on tärkeä. Lapset auttavat toisiaan. A<strong>ja</strong>ttelutaidot, itseilmaisu- <strong>ja</strong> viestintä<br />
sekä tunnetaidot kehittyvät. Lapsen kuva itsestä oppi<strong>ja</strong>na laajentuu: mitä minä jo osaan, mitä en<br />
vielä osaa, mitä muut oppivat <strong>ja</strong> miltä minusta tuntui. Pääpaino on positiivisilla<br />
oppimiskokemuksilla <strong>ja</strong> myös arviointinäkökulmamme on positiivinen.<br />
Pienryhmäopetus<br />
Esiopetuksessa lapset työskentelevät 3-4 lapsen, opetta<strong>ja</strong>n muodostamissa pienryhmissä.<br />
Esikoululaisten pienryhmä pysyy koko esikouluvuoden samana.<br />
Pienryhmiä yhdistetään toiminnan mukaan myös isommiksi ryhmiksi. Parityöskentelyssä lapset<br />
tutustuvat toisiinsa <strong>ja</strong> harjoittelevat yhteistyötaito<strong>ja</strong>. Kiinnostusryhmät kokoontuvat erilaisten<br />
lasta kiinnostavien sisältöjen ympärille. Ryhmän jäsenet voivat vaihtua tai olla pysyviä.<br />
Vertaisryhmät muodostuvat samanikäisistä. Pienryhmät voivat muodostua eri-ikäisistä lapsista.<br />
Pienryhmät lisäävät myös muuta toimintaa lasten kesken, erityisesti leikkiryhmien<br />
muodostumista. Ryhmätyömuotojen lisäksi lapsella on mahdollisuus työskennellä yksin tai<br />
aikuisen kanssa kahden.<br />
9
SISÄLTÖALUEET<br />
Sisältöalueet on <strong>ja</strong>ettu seuraaviin kokonaisuuksiin:<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
kieli <strong>ja</strong> vuorovaikutus<br />
leikki<br />
luonto <strong>ja</strong> ympäristö<br />
liikunta <strong>ja</strong> terveys<br />
matematiikka<br />
taito- <strong>ja</strong> taideaineet<br />
uskonto <strong>ja</strong> etiikka.<br />
Eri sisältöalueiden tavoitteet toteutuvat monipuolisen toiminnan avulla. Menetelmiä kuvaavan<br />
puun avulla (sivu 8) olemme selventäneet toiminnan monipuolisuutta <strong>ja</strong> eri asioiden liittymistä<br />
toisiinsa.<br />
Kieli <strong>ja</strong> vuorovaikutus<br />
Kieli on vuorovaikutuksen <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>ttelun väline. Sillä on tärkeä merkitys ihmissuhde- <strong>ja</strong><br />
yhteistyötaitojen kehittymisessä sekä minäkuvan vahvistumisessa. Lähtökohtana on<br />
kaksipuolisen viestinnän harjoittelu: sekä puhumisen taidon että kuuntelemisen taidon<br />
kehittäminen. Lapsi kiinnostuu lukemisesta <strong>ja</strong> kirjoittamisesta kuullessaan <strong>ja</strong> nähdessään<br />
lukemista <strong>ja</strong> kirjoitettua tekstiä.<br />
Lapsien a<strong>ja</strong>ttelua <strong>ja</strong> kokemuksia laajentavat satujen, kertomusten, lorujen, runojen, näytelmien<br />
kuunteleminen. Niiden valinnassa huomioidaan lapsen kehitystaso. Samalla kehittyy kuullun<br />
ymmärtämistaito, joka luo poh<strong>ja</strong>a luetun ymmärtämistaidolle. Rohkaisemme lapsia tekemään<br />
kysymyksiä. Arvostamme lasten omia kokemuksia <strong>ja</strong> halua ilmaista omia a<strong>ja</strong>tuksia. Kielellisen<br />
kehityksen kannalta myös musiikki <strong>ja</strong> rytmiikka ovat tärkeitä.<br />
Konkreettisina toimenpiteinä:<br />
luetaan <strong>ja</strong> kerrotaan satu<strong>ja</strong>, kertomuksia, loru<strong>ja</strong><br />
kehitetään sanavarastoa<br />
harrastetaan ilmaisua eri muodoissa<br />
harjoitellaan kuuntelua<br />
keskustellaan asioista<br />
kielellisen tietoisuuden menetelmät käytössä<br />
harjoitellaan erottamaan äänteitä<br />
puututaan mahdollisiin viiveisiin<br />
sadutus, lasten tekemät omat tarinat<br />
saduista <strong>ja</strong> tarinoista tehdyt kuunnelmat <strong>ja</strong> näytelmät<br />
10
Leikki<br />
Leikki on lapselle luontainen tapa oppia. Leikillä on lapselle valtava kehitystä eteenpäin vievä<br />
voima. Leikki on lapsen omaehtoista toimintaa. Leikissä lapsi leikkii kokemiaan asioita, käyttää<br />
mielikuvitusta, käyttää oppimiaan taito<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tieto<strong>ja</strong> sekä harjoittelee uutta. Leikki tuottaa iloa <strong>ja</strong><br />
mielihyvää. Pienet lapset leikkivät rinnakkain omaa leikkiään, vähitellen he kuitenkin oppivat<br />
leikkimään yhdessä. Leikkiä voi yksin tai ryhmässä, aikuisen kanssa tai ilman aikuista. Leikissä<br />
on aina jokin idea, johon leikkivä lapsi keskittyy. Siinä on sanallista <strong>ja</strong> sanatonta viestintää.<br />
Leikit voidaan <strong>ja</strong>kaa luoviin leikkeihin:<br />
roolileikki<br />
rakentelu<br />
nukketeatteri<br />
näytelmäleikit<br />
<strong>ja</strong> sääntöleikkeihin:<br />
liikuntaleikit<br />
laululeikit<br />
perinneleikit<br />
oh<strong>ja</strong>tut leikit<br />
pelit.<br />
Leikissä opettelemme <strong>ja</strong> opimme:<br />
neuvottelutaito<strong>ja</strong><br />
toisen huomioon ottamista<br />
yhdessä tekemistä <strong>ja</strong> vuorovaikutusta<br />
keskittymistä<br />
oman toiminnan suunnittelua<br />
luomaan uutta <strong>ja</strong> ratkaisemaan ongelmia<br />
mielikuvia<br />
uusia oivalluksia<br />
käsittelemään tunteita.<br />
Lapsen tulee saada kokea aikuisen läheisyyttä <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>usta opetellessaan leikkimistä. Aikuinen<br />
voi viedä leikkiä eteenpäin kehittämällä leikkiä tai olemalla aktiivinen leikkijä. Kasvatta<strong>ja</strong> on<br />
vastuussa leikin mahdollista<strong>ja</strong>na materiaalien <strong>ja</strong> leikkivälineiden hankinnan lisäksi a<strong>ja</strong>n, paikan<br />
<strong>ja</strong> leikkirauhan suhteen.<br />
Varaamme vapaalle leikille riittävästi aikaa sekä tuemme kaverisuhteiden syntymistä. Kasvatta<strong>ja</strong><br />
huolehtii siitä, että kaikki pääsevät mukaan leikkiin.<br />
11
Luonto <strong>ja</strong> ympäristö<br />
Oppimisen lähtökohtana on lapsen monimuotoinen elinympäristö, jonka tunteminen luo poh<strong>ja</strong>a<br />
laajemmalle ymmärrykselle ympäröivästä maailmasta. Tavoitteena on, että lapsi oppii<br />
ymmärtämään <strong>ja</strong> arvostamaan luonnonvaraista <strong>ja</strong> rakennettua ympäristöä, erilaisia ihmisiä <strong>ja</strong><br />
kulttuure<strong>ja</strong> sekä tuntemaan toimintansa vaikutuksen lähiympäristössä. Lapsi opettelee<br />
kunnioittamaan <strong>ja</strong> suojelemaan luontoa.<br />
Konkreettisina toimenpiteinä:<br />
hankitaan kokemuksia lähiympäristöön tehdyillä retkillä<br />
tutustutaan Ilpolan kallioon, Sahapuistoon, Honkasuohon, jossa<br />
erityisesti Ra<strong>ja</strong>kiven ympäristöön<br />
opitaan tunnistamaan erilaisia kasve<strong>ja</strong>, puita <strong>ja</strong> eläimiä<br />
opitaan liikkumaan <strong>ja</strong> leikkimään luonnossa<br />
hyödynnetään luonnon materiaalia askartelussa <strong>ja</strong> taideteoksissa<br />
tehdään havainto<strong>ja</strong> tarkkailemalla luonnon kiertokulkua<br />
tehdään käytännön kokeita <strong>ja</strong> kokeilu<strong>ja</strong><br />
juurrutaan omaan ympäristöön <strong>ja</strong> alueeseen.<br />
Maata,<br />
multaa<br />
Luonto on<br />
elämää, siellä<br />
kasvaa vaikka<br />
mitä<br />
Sieniä<br />
Linnunlaulua<br />
Lintu<strong>ja</strong><br />
Meidän<br />
asuinpaikka<br />
on siellä<br />
Vähän kiva<br />
paikka<br />
Siellä<br />
kasvaa<br />
vaikka mitä<br />
Luonto<br />
on<br />
Siellä on<br />
kauniita<br />
värejä<br />
Kasve<strong>ja</strong><br />
Sammalta<br />
Vettä<br />
Puita<br />
Eläimiä<br />
Esikoululaisten tekemä kaavio aiheesta, ”Mitä luonto on”<br />
12
Liikunta <strong>ja</strong> terveys<br />
Tavoitteena on fyysisen <strong>ja</strong> motorisen kunnon, sosiaalisen yhteistyökyvyn <strong>ja</strong> itsetunnon<br />
kehittäminen. Liikkumisen <strong>ja</strong> leikin avulla lapsi oppii kehonhallintaa <strong>ja</strong> motorisia taito<strong>ja</strong>.<br />
Motoristen taitojen poh<strong>ja</strong>na on rytmi, joka aistitaan kuulo-, näkö-, kosketus- <strong>ja</strong> lihasaistin avulla.<br />
Lapsen hienomotoriikka, kädentaidot sekä silmän <strong>ja</strong> käden yhteistyö kehittyvät arkipäivän<br />
toiminnoissa. Oh<strong>ja</strong>tun liikunnan lisäksi annamme lapsille mahdollisuuden omaehtoiseen<br />
liikunnalliseen toimintaan <strong>ja</strong> leikkiin. Lapsi nauttii <strong>ja</strong> kokee iloa liikunnasta <strong>ja</strong> hän oppii myös<br />
häviämään <strong>ja</strong> noudattamaan sääntöjä.<br />
Konkreettisina toimenpiteinä:<br />
hahmotetaan <strong>ja</strong> nimetään oma keho<br />
hallitaan perusliikkeet (konttaus, kävely, juoksu jne.)<br />
tunnistetaan liiketekijät (aika, voima, suunta, tila, taso)<br />
kehitetään mielikuva- <strong>ja</strong> musiikkiliikunnalla motoriikkaa<br />
liikutaan erilaisissa maastoissa<br />
luistellaan <strong>ja</strong> hiihdetään<br />
käydään kerran viikossa koulun jumppasalilla tai omassa liikuntatilassa.<br />
Liikunnalla <strong>ja</strong> ulkoilulla on tärkeä merkitys terveyteen. Levon <strong>ja</strong> toiminnan vuorottelu auttaa<br />
keskittymään <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>ksamaan. Monipuoliseen ruokavalioon totuttelu <strong>ja</strong> siisteyskasvatus kuuluvat<br />
hyvään perushoitoon <strong>ja</strong> ylläpitävät terveyttä.<br />
Päivähoitoyksikössämme noudatetaan Valtakunnallisia liikuntasuosituksia sekä Vantaan<br />
kaupungin terveystoimen antamia hygieniaohjeita.<br />
Matemaattinen a<strong>ja</strong>ttelu<br />
Oh<strong>ja</strong>amme lasta kiinnittämään huomiota luonnollisissa arkipäivän tilanteissa ilmeneviin<br />
matemaattisiin ilmiöihin. Harjoittelemme matematiikkaa leikkien, tarinoiden, laulujen,<br />
liikunnan, pienten työtehtävien, keskusteluhetkien <strong>ja</strong> pelien avulla.<br />
Oppimistilanteissa painottuu konkreettinen, havaintomateriaalien käyttöön tukeutuva<br />
elämyksellinen <strong>ja</strong> leikinomainen toiminta.<br />
Konkreettisina toimenpiteinä:<br />
luokitellaan, vertaillaan, järjestellään materiaalia<br />
tutustutaan matematiikan käyttöön ongelmatilanteissa<br />
tutustutaan erilaisiin muotoihin <strong>ja</strong> suuntiin<br />
tehdään mittauksia <strong>ja</strong> yksinkertaisia kokeita<br />
opitaan tunnistamaan, tuottamaan <strong>ja</strong> vertailemaan lukumääriä<br />
keksitään matemaattisia tarinoita<br />
hahmotetaan aika, päivä-, viikko-, kuukausi- <strong>ja</strong> vuodenaikajärjestyksen avulla<br />
perustellaan mielipide.<br />
13
Taito- <strong>ja</strong> taideaineet<br />
Tavoitteena on innostaa <strong>ja</strong> rohkaista lasta ilmaisemaan itseään. Lapsi opettelee arvostamaan<br />
omaa <strong>ja</strong> toisen työtä. Lapsi harjoittelee pitkäjänteistä työskentelyä <strong>ja</strong> työn loppuun saattamista.<br />
Musiikki<br />
Tavoittena on että, lapsi ilmaisee itseään laulamalla, liikkumalla musiikin tahdissa sekä tutustuu<br />
laulu, soitto, äänikokeiluihin, jotka auttavat eläytymään musiikin maailmaan.<br />
Konkreettissesti tavoitteet toteutetaan:<br />
musiikkiliikunnalla<br />
liikkeen tuottamisella rytmin <strong>ja</strong> sävelen poh<strong>ja</strong>lta<br />
laululeikeillä<br />
rytmin ilmentämisellä luovalla liikunnalla<br />
kehosoittimilla<br />
rytmisoittimilla<br />
omassa ryhmässä musisoimalla<br />
talojen yhteisillä laulutunneilla<br />
esiintymällä päiväkodin juhlissa<br />
yhteistyössä Vantaan musiikkiopiston kanssa<br />
käydään konserteissa.<br />
Kuvaamataito <strong>ja</strong> käden taidot<br />
Mahdollistamme lapsen luontaisen toiminnan, tekemisen, kokemisen <strong>ja</strong> keksimisen tarpeen.<br />
Lapsella on mahdollisuus käsitellä omaa sisäistä maailmaansa kuvan avulla. Aikuisen tehtävä on<br />
järjestää erilaista materiaalia lapsen käyttöön.<br />
Tutustutamme lapsen erilaisiin välineisiin <strong>ja</strong> toimintatapoihin:<br />
peruskäsitteisiin kuten maalaaminen, piirtäminen muovailu, sommittelu<br />
materiaaleihin <strong>ja</strong> tekniikoihin<br />
luovaan askarteluun sadun tai oman mielikuvituksen poh<strong>ja</strong>lta<br />
havainnointiin retkien, näyttelyiden <strong>ja</strong> juhlien avulla.<br />
kulttuuri-, käsityö- <strong>ja</strong> -taideperinteeseen<br />
veistoon <strong>ja</strong> puutöihin.<br />
14
Uskonto <strong>ja</strong> etiikka<br />
Lähtökohtana on yhteistyö <strong>ja</strong> keskustelu perheen kanssa <strong>ja</strong> erilaisten vakaumusten<br />
kunnioittaminen.<br />
Tavoitteena on, että lapsi rohkaistuu ilmaisemaan itseään <strong>ja</strong> kasvaa myötäelämiseen. Oh<strong>ja</strong>amme<br />
kohtaamaan uskontoon liittyviä asioita <strong>ja</strong> tutustumme uskonnollisiin juhliin sekä siihen, miten <strong>ja</strong><br />
miksi niitä vietetään. Lapset saavat myös mahdollisuuksia hil<strong>ja</strong>isuuteen, rauhallisuuteen <strong>ja</strong><br />
kiireettömyyteen. Opettelemme anteeksipyytämisen <strong>ja</strong> -saamisen merkitystä. Opettelemme<br />
rehellisyyttä <strong>ja</strong> itsehillintää. Tuemme lasta ratkaisemaan ristiriitatilanteet puhumalla.<br />
Hämeenkylän seurakunta järjestää lapsille vuosittain joulu- <strong>ja</strong> pääsiäishartaudet, joihin<br />
päivähoitoyksikön lapsilla on mahdollisuus osallistua. Päiväkotiryhmät voivat osallistua vuoden<br />
aikana pidettäviin lasten kirkkohetkiin <strong>ja</strong> tutustua kirkkoon, sen esineistöön <strong>ja</strong> hautausmaahan.<br />
Esiopetuksessa:<br />
Opetamme kaikille lapsille eettistä <strong>ja</strong> kulttuurista katsomuskasvatusta. Huolta<strong>ja</strong>n valinnan<br />
mukaan lapselle opetetaan uskontokasvatusta tai elämänkatsomuskasvatusta tai annetaan muuta<br />
opetusta.<br />
Etiikka: Tavoitteena on terveen itsetunnon <strong>ja</strong> sosiaalisten taitojen kehittyminen sekä<br />
ympäristöarvojen kunnioittaminen. Opetamme oikean <strong>ja</strong> väärän eron. Pienen lapsen kasvatta<strong>ja</strong><br />
on aina eettinen opetta<strong>ja</strong>. Hän toimii mallina omassa toiminnassaan lapsille.<br />
Kulttuurinen katsomuskasvatus: Järjestämme retkiä kirkkoon, hautausmaalle. Tutustumme<br />
lähiseudun patsaisiin <strong>ja</strong> muistomerkkeihin. Vietämme vuoden keskeisiä juhlia esimerkiksi<br />
Aleksis Kiven päivää, pyhäinpäivää, itsenäisyyspäivää, joulua <strong>ja</strong> pääsiäistä. Tutustumme<br />
ryhmässä olevien lasten juhlaperinteisiin. Yhteisöllisyyden <strong>ja</strong> läheisyyden tunteen<br />
korostamiseksi käsittelemme perheen <strong>ja</strong> suvun juhlia.<br />
Uskontokasvatus: Käsittelemme lasten kanssa uskontoon liittyviä asioita. Tutustumme<br />
Raamattuun, virsikir<strong>ja</strong>an, raamatunkertomuksiin <strong>ja</strong> -henkilöihin.<br />
Elämänkatsomustietokasvatus: Sisältönä on mm. kotien juhlaperinne, <strong>ja</strong> ihmisoikeuksiin<br />
liittyvät kysymykset; suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus <strong>ja</strong> reiluus.<br />
Muu opetus: Jos lapsi ei osallistu uskontokasvatukseen tai elämänkatsomuskasvatukseen,<br />
sovimme vanhempien kanssa muun opetuksen sisällöistä.<br />
15
7. YHTEISTYÖVERKOSTOT<br />
Yhteistyön tavoitteena on taata lapsen kokonaiskehitys monipuolisesti <strong>ja</strong> lapsien tarvitsema tuki<br />
kehitykseensä. Yhteistyö lapsen asioissa ulkopuolisten tahojen kanssa edellyttää aina lasten<br />
vanhempien suostumusta.<br />
Vanhemmat<br />
Vanhemmat ovat parhaita lastensa asiantuntijoita. Jokainen on lapselleen juuri se paras<br />
vanhempi. Päivittäisissä keskusteluissa, vanhempainilloissa <strong>ja</strong> muissa yhteisissä tapaamisissa<br />
vanhemmilla on mahdollisuus saada tietoa päivähoidon tavoitteista <strong>ja</strong> toimintatavoista.<br />
Henkilökohtaisessa keskustelussa sovimme vanhempien kanssa lapsen hoidosta, kasvatuksesta<br />
<strong>ja</strong> opetuksesta. Sovitut asiat kir<strong>ja</strong>amme päivähoito-<strong>ja</strong> kasvatussopimukseen. Tarkistamme sitä<br />
vuosittain. Esikoululaisille teemme henkilökohtaisen esi<strong>opetussuunnitelma</strong>n.<br />
Yhteistyötä tehdään muiden tahojen kanssa lapsen <strong>ja</strong> perheen tarpeista <strong>ja</strong> tilanteista lähtien<br />
yhdessä perheen kanssa kumppanuusperiaatetta noudattaen.<br />
Myyrmäen neuvola<br />
Terveydenhoita<strong>ja</strong>n kanssa tehtävä säännöllinen yhteistyö kohdistuu 5-vuotistarkastukseen.<br />
Tarkastukseen liittyy havainnointilomake. Täytämme vanhempien pyynnöstä lomakkeen, jonka<br />
vanhemmat vievät terveydenhoita<strong>ja</strong>lle. Vastaus neuvolasta tulee päiväkotiin vanhempien<br />
tuomana. Neuvolassa työskentelee perheiden tukena myös perhetyöntekijä.<br />
Puheterapeutti<br />
Alueen puheterapeutti käy säännöllisesti kummankin päiväkodin kaikissa lapsiryhmissä.<br />
Vierailusta ilmoitetaan vanhemmille ilmoitustaululla. Esikoululaisille puheterapeutti on käynyt<br />
pitämässä R-koulua.<br />
Myyrmäen päivähoitotoimisto<br />
Päiväkodeissa käy säännöllisesti kiertävä erityislastentarhanopetta<strong>ja</strong>, kelto. Hän on<br />
päivähoidon erityiskasvatuksen asiantunti<strong>ja</strong>. Päivähoitohenkilöstö voi konsultoida Keltoa työhön<br />
liittyvissä asioissa. Hän seuraa myös lapsiryhmien tai yksittäisen lapsen toimintaa. Käynneistä<br />
ilmoitetaan vanhemmille etukäteen ilmoitustaululla. Vanhemmat voivat ottaa häneen yhteyttä<br />
lapsen kasvatukseen, kehitykseen tai oppimiseen liittyvissä kysymyksissä.<br />
Toimistosihteerit valmistelevat lasten valintoihin <strong>ja</strong> maksupäätöksien valmisteluun liittyvät<br />
asiat.<br />
Päivähoidon johta<strong>ja</strong> vastaa Myyrmäen alueen päivähoitoon ottamisesta.<br />
Koulut<br />
Koulujen kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on taata lapsen kehityksen <strong>ja</strong> kasvun <strong>ja</strong>tkumo<br />
esiopetuksesta kouluun. Esikoululaisten ryhmä tekee säännöllisesti yhteistyötä <strong>Ra<strong>ja</strong>torpan</strong> alakoulun<br />
kanssa, jonne esikouluikäiset lapset pääsääntöisesti siirtyvät. Erityisopetusta tarvitsevat<br />
lapset siirtyvät kunkin lapsen tarpeita vastaavaan kouluun.<br />
Kulttuuritoimi<br />
Vapaalan päiväkodissa esitetään alueen lapsille elokuvia kolme kertaa syksyisin <strong>ja</strong> keväisin.<br />
Toiminnasta vastaa esiopetusryhmän lastentarhanopetta<strong>ja</strong>. Päiväkodit osallistuvat myös<br />
kulttuuritoimen järjestämiin erilaisiin tilaisuuksiin <strong>ja</strong> projekteihin.<br />
16
Vantaan musiikkiopisto<br />
Musiikkileikkikoulu toimii Nikkarin <strong>ja</strong> Vapaalan päiväkodissa kerran viikossa aamupäivisin.<br />
Osallistuminen on vapaaehtoista <strong>ja</strong> vanhemmat vastaavat kustannuksista.<br />
Myyrmäen alueen päiväkodit<br />
Alueella järjestetään yhteisiä työryhmiä, koulutuksia <strong>ja</strong> tapahtumia.<br />
Myyrmäen sosiaali- <strong>ja</strong> terveyskeskuksessa ovat:<br />
alueen sosiaalityöntekijä<br />
neuvolapsykologi<br />
puhe-, toiminta- <strong>ja</strong> fysioterapeuttipalvelut<br />
terveysasema, jossa hoidetaan lasten lievemmät tapaturmat<br />
Muut tutkivat <strong>ja</strong> kuntouttavat tahot, joiden kanssa yksikkö on yhteistyössä, ovat mm.:<br />
Länsi-Vantaan perheneuvola<br />
sairaalat<br />
yksityiset terapeutit<br />
Hämeenkylän seurakunta on järjestänyt:<br />
joulu- <strong>ja</strong> pääsiäishartaudet<br />
koulutusta <strong>ja</strong> materiaalia.<br />
Päiväkotien ruokahuollosta vastaa ruokahuoltoyksikkö.<br />
Kaupungin tekninen toimi vastaa rakennuksien <strong>ja</strong> pihojen kunnosta <strong>ja</strong> huollosta.<br />
17
8. ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN<br />
Työyhteisön toiminnan arvioinnin tehtävänä on selvittää asetettujen arvojen <strong>ja</strong> tavoitteiden<br />
toteutumista. Arviointi toimii suunnittelun <strong>ja</strong> kehittämisen välineenä. Arvioinnin poh<strong>ja</strong>na on<br />
vanhemmilta <strong>ja</strong> lapsilta sekä koko työyksikön työntekijöiltä saatu palaute. Arviointi on <strong>ja</strong>tkuvaa<br />
<strong>ja</strong> kohdistuu paitsi tuloksiin myös oppimisprosesseihin, opetukseen <strong>ja</strong> kasvatukseen sekä<br />
oppimisympäristöihin.<br />
Arvioinnin <strong>ja</strong> kehittämisen ajoitus (vuosikello)<br />
Henkilökunnan<br />
itsearviointi<br />
Oppimisympäristö<br />
sekä omat<br />
työskentelytavat<br />
Henkilökunnan<br />
kehityskeskustelut<br />
<strong>ja</strong><br />
tiimiarvioinnit<br />
Joulujuhla<br />
Lapset<br />
esiintyvät<br />
MARRASKUU<br />
JOULUKUU<br />
TAMMIKUU<br />
Henkilökunnan<br />
kehittämis- <strong>ja</strong><br />
koulutusilta<br />
Tavoitteiden <strong>ja</strong><br />
suunnitelmien<br />
arviointi<br />
tiimeissä <strong>ja</strong><br />
yhteistiimissä<br />
Vanhempainilta<br />
Tavoitteet <strong>ja</strong><br />
toimintasuunni<br />
-telmat<br />
yksikölle <strong>ja</strong><br />
lapsiryhmille<br />
Henkilökunnan<br />
kehittämis- <strong>ja</strong><br />
suunnitteluilta<br />
Päivähoito-<strong>ja</strong><br />
<strong>varhaiskasvatus</strong>sopimus,<br />
Lapsen<br />
esi<strong>opetussuunnitelma</strong><br />
Hoitoaikasopimus<br />
LOKAKUU<br />
Lapsen havainnointi:<br />
toiminta, tuotokset sekä<br />
Päiväkodin Portaat<br />
Toiminta suunnitellaan <strong>ja</strong><br />
toteutetaan yhdessä<br />
lapsen tarpeista lähtien<br />
HELMIKUU<br />
SYYSKUU<br />
MAALISKUU<br />
ELOKUU<br />
HUHTIKUU<br />
TOUKOKUU<br />
HEINÄKUU<br />
KESÄKUU<br />
Asiakaskysely<br />
Henkilökunnan<br />
kehityskeskustelut<br />
<strong>ja</strong><br />
tiimiarvioinnit<br />
Toimintayksikköpäivä<br />
Tavoitteiden <strong>ja</strong><br />
suunnitelmien<br />
arviointi<br />
tiimeissä <strong>ja</strong><br />
yhteistiimissä<br />
Lomakausi<br />
Päivysty sjärjestelyt<br />
Uudet<br />
lapsiryhmät<br />
muodostetaan,<br />
tutustumiset<br />
Kevätjuhla<br />
lapset esiintyvät<br />
Säännöllisesti toistuva toiminta<br />
Päivittäiset keskustelut<br />
Palaute vanhemmilta<br />
Jatkuva asiakaspalute<br />
Kir<strong>ja</strong>llinen palaute<br />
vanhemmilta<br />
Tiimien viikkopalaverit<br />
Arvioidaan <strong>ja</strong><br />
suunnitellaan toimintaa<br />
Yksikön yhteistiimipalaveri<br />
Arvioidaan <strong>ja</strong><br />
kehitetään yksikön toimintaa<br />
18
9. ERITYISOPETUS<br />
Erityiskasvatuksen <strong>ja</strong> -opetuksen tehtävänä on yksilöllisesti tukea lapsen kasvua,<br />
kehitystä <strong>ja</strong> oppimista. Erityisopetus poh<strong>ja</strong>utuu lapsen omiin erityistaitoihin <strong>ja</strong> vahvuuksiin.<br />
Vahvistamme lapsen oppimismotivaatiota <strong>ja</strong> aktiivisuutta. Kannustamme <strong>ja</strong> autamme heikompia<br />
lapsia myönteisen kehityksen aikaansaamisessa. Tavoitteena on yhteisöllisyyden <strong>ja</strong> me-hengen<br />
muodostuminen ryhmään, niin lasten kuin aikuisten kesken.<br />
Nikkarin päiväkodin integroidussa erityisryhmässä viisi (5) päivähoitopaikkaa on varattu niille<br />
lapsille, jotka tarvitsevat erityistukea <strong>ja</strong> -opetusta. Lapsen erityistuen tarpeisiin vastataan<br />
tarvittaessa myös muissa ryhmissä. Lapsen kehityksen <strong>ja</strong> oppimisen tukeminen on kodin,<br />
päiväkodin sekä lasta tutkivien <strong>ja</strong> hoitavien tahojen työn yhteensovittamista. Jokaiselle lapselle<br />
laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (Hojks) yhteistyössä<br />
vanhempien <strong>ja</strong> hoitavien tahojen kanssa. Suunnitelmassa sovitetaan yhteen päivähoito,<br />
erityiskasvatus <strong>ja</strong> -opetus sekä muu kuntoutus.<br />
Jos lapsella on päätös varhennetusta tai pidennetystä oppivelvollisuudesta, erityiskoulun opetta<strong>ja</strong><br />
toimii henkilökunnan tukena <strong>ja</strong> konsulttina.<br />
Lapsikohtaiset tavoitteet oh<strong>ja</strong>avat toimintaa. Jokaiselle lapselle tarjoamme haasteita, joissa voi<br />
kokea onnistumisen elämyksiä, jotka myös kehittävät lapsen orastavia taito<strong>ja</strong>. Erityisryhmän<br />
opetuksessa käytämme erityisesti yksilö- <strong>ja</strong> pienryhmätoimintaa. PCS-kuvat <strong>ja</strong> viittomat ovat<br />
vuorovaikutuksen tukena. Kiinnitämme huomiota kiireettömyyteen <strong>ja</strong> toistoihin opetuksessa.<br />
Päivä- <strong>ja</strong> viikko-ohjelma on selkeä <strong>ja</strong> kuvilla havainnollistettu.<br />
Lapsen henkilökohtainen viikon lukujärjestys toimii informaation välittäjänä vanhemmille <strong>ja</strong><br />
auttaa lapsia havainnoimaan aikaa. Ryhmässä on käytössä sekä lapsen itsensä piirtämä<br />
lukujärjestys että kuvista koottu lukujärjestys, jonka lapsi värittää jokaiselle viikonpäivälle<br />
sovitulla värillä. Viikon lukujärjestys auttaa myös henkilökuntaa pysymään selvillä, mitä<br />
minäkin päivänä tehdään kunkin lapsen kanssa.<br />
Sisältöalueilta painotamme liikuntaa <strong>ja</strong> leikkiä sekä teemme usein metsäretkiä. Kielellisen<br />
alueen kehittämistä <strong>ja</strong> sanavaraston kartuttamista tukevat monenlaiset harjoitukset; leikit, laulut,<br />
pelit <strong>ja</strong> kuva-, <strong>ja</strong> kertomuskir<strong>ja</strong>t. Erityiskasvatukseen <strong>ja</strong> -opetukseen kuuluu tarkka<br />
lapsihavainnointi <strong>ja</strong> siihen liittyvä arviointi.<br />
19
10. MONIKULTTUURINEN VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS<br />
Varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen kasvamista sekä suomalaisen kieli- <strong>ja</strong> kulttuuriyhteisön että<br />
lapsen oman kieli- <strong>ja</strong> kulttuuriyhteisön aktiiviseksi jäseneksi. Lapsen kehitykselle on tärkeää,<br />
että hänen omaan kulttuuriinsa kuuluvia asioita (kirjo<strong>ja</strong>, kuvia jne.) näkyy hänen arkipäivässään<br />
päivähoidossa <strong>ja</strong> niitä arvostetaan.<br />
Lapsia rohkaistaan käyttämään omaa äidinkieltään. Vastuu oman äidinkielen <strong>ja</strong> kulttuurin<br />
säilyttämisestä <strong>ja</strong> kehittämisestä on ensisi<strong>ja</strong>isesti vanhemmilla. Vanhempien kanssa<br />
keskustellessa painotamme äidinkielen osaamisen tärkeyttä muulle oppimiselle.<br />
Eri kulttuuriin kuuluvien lasten kanssa vanhempien kanssa keskustellaan suomalaisen<br />
kasvatuksen <strong>ja</strong> opetuksen tavoitteista <strong>ja</strong> toimintatavoista. Henkilökunta perehtyy lapsen<br />
kulttuuriin <strong>ja</strong> keskustelee vanhempien kanssa heille omaan kulttuuriin kuuluvista tärkeistä<br />
asioista. Sovitut asiat kir<strong>ja</strong>taan lapsen päivähoito- <strong>ja</strong> <strong>varhaiskasvatus</strong>suunnitelmaan, liitteeksi<br />
suunnitelmaan tehdään kotouttamissuunnitelmaa. Apuna käytetään asioimistulkkia, jotta sekä<br />
perhe että henkilökunta kokevat tulevansa ymmärretyksi.<br />
Lapsi oppii suomea toisena äidinkielenä päivähoidon luonnollisissa tilanteissa toisten lasten <strong>ja</strong><br />
henkilökunnan kanssa. Arkiset toimet puetaan sanoiksi, tutut esineet nimetään <strong>ja</strong> kuvaillaan.<br />
Lasten suomen kielen kehittäminen viedään päivähoidon jokaiseen hoito- opetus- <strong>ja</strong><br />
kasvatustilanteeseen. Lasten opettamisessa käytetään pienryhmä- <strong>ja</strong> yksilöopetusta, joka on<br />
suunniteltu hänen kielitasonsa mukaan. Puheen tukena käytetään kuvia, päiväjärjestys ilmaistaan<br />
kuvien, piktojen, avulla. Henkilökunta pyrkii käyttämään mahdollisimman hyvää, tarkkaa <strong>ja</strong><br />
rikasta kieltä. Uuden oppiminen vaatii paljon toisto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kertausta. Käsiteryhmiä opetellaan yhtä<br />
aikaa monissa eri yhteyksissä; musiikissa, liikunnassa, käden taidoissa jne.<br />
11. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN<br />
Ra<strong>ja</strong>torppa - Vapaalan alueen esikoululaiset ovat esiopetuksessa Vapaalan päiväkodissa.<br />
Esikoululaiset muodostavat samanikäisten vertaisryhmän. Esiopetusryhmä voidaan tarvittaessa<br />
muodostaa myös integroituna viisivuotiaiden kanssa. Ryhmien muodostaminen määräytyy<br />
kunakin vuonna esiopetukseen tulevien lasten määrän mukaan. Esiopetusta järjestetään myös<br />
Nikkarin päiväkodin erityisryhmässä, mikäli erityiskasvatusta <strong>ja</strong> -opetusta tarvitseva lapsi on<br />
esikouluikäinen. Esiopetus toteutetaan oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna.<br />
Esiopetus on vapaaehtoista, maksutonta <strong>ja</strong> siihen on haettava erikseen. Esiopetusikäiset eri kieli<strong>ja</strong><br />
kulttuuritaustaiset lapset oh<strong>ja</strong>taan Vantaan ohjeistuksen mukaan ensisi<strong>ja</strong>isesti valmistavaan<br />
opetukseen koulujen esiopetusryhmiin.<br />
Vantaalla esiopetusta annetaan 760 tuntia vuodessa, neljä (4) tuntia päivässä, koulupäivinä.<br />
<strong>Ra<strong>ja</strong>torpan</strong> yksikössä annamme esiopetusta kello 8.30 – 12.30 välisenä aikana. Mikäli<br />
esiopetuksessa olevat lapset tarvitsevat päivähoitoa, se järjestetään samassa ryhmässä. Hoito- <strong>ja</strong><br />
kasvatushenkilöt muodostavat yhteisen tiimin <strong>ja</strong> hoitavat sekä esiopetuksen että päivähoidon.<br />
Esiopetuksen toteutus perustuu Opetushallituksen Esiopetuksen <strong>opetussuunnitelma</strong>n perusteisiin<br />
2000, Vantaan oppimis- <strong>ja</strong> <strong>opetussuunnitelma</strong>an sekä yksikön omaan kasvatus- <strong>ja</strong><br />
<strong>opetussuunnitelma</strong>an. Teemme jokaiselle lapselle yhdessä vanhempien kanssa henkilökohtaisen<br />
esi<strong>opetussuunnitelma</strong>n. Esiopetuksessa opetellaan myönteistä suhtautumista oppimista kohtaan.<br />
Leikki oppimiskeinona on oleellinen osa esiopetusta. Matematiikan <strong>ja</strong> äidinkielen lisäksi<br />
esiopetukseen sisältyy taito- <strong>ja</strong> taideaineita, luonto- <strong>ja</strong> ympäristöopetusta sekä liikuntaa <strong>ja</strong><br />
uskontoa.<br />
20
Sisältöalueisiin liittyvien asioiden lisäksi lapset opettelevat <strong>ja</strong> oppivat omatoimisuutta,<br />
itsenäisyyttä, toisen huomioon ottamista, oman itsensä hyväksymistä, vastuunottoa sekä<br />
oikeuksien <strong>ja</strong> velvollisuuksien ymmärtämistä.<br />
Lapsen kouluvalmiuteen kuulu mm:<br />
lapsi osaa toimia itsenäisesti ilman aikuisen <strong>ja</strong>tkuvaa opastusta<br />
<strong>ja</strong>ksaa kuunnella muita<br />
pystyy ottamaan vastaan ryhmälle annettu<strong>ja</strong> sanallisia ohjeita<br />
osaa odottaa vuoroaan<br />
osaa pukeutua itse<br />
huolehtii tavaroistaan.<br />
Esikoululaiset on opetuksessa <strong>ja</strong> toiminnassa <strong>ja</strong>ettu yhteistoiminnallisiin ryhmiin. Nämä ryhmät<br />
säilyvät koko esiopetusvuoden samana. Pienistä ryhmistä muodostetaan isompia ryhmiä<br />
riippuen toiminnasta <strong>ja</strong> opeteltavasta asiasta. Tavoitteena on, että lapsi työskentelee jokaisen<br />
lapsen kanssa esiopetusvuoden aikana. Leikit, projektit, luontoretket, liikuntapelit <strong>ja</strong> lukuisat<br />
muut toiminnat antavat tähän monia mahdollisuuksia.<br />
Oppilashuolto<br />
Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Sillä<br />
edistetään välittämisen, huolenpidon <strong>ja</strong> myönteisen toimintakulttuuria <strong>ja</strong> varmistetaan kaikille<br />
tasavertaisen kasvamisen <strong>ja</strong> oppimisen mahdollisuus. Esiopetuksen oppilashuollon tavoitteena<br />
on luoda terveellinen <strong>ja</strong> turvallinen kasvuympäristö sekä lapsen kehityksen <strong>ja</strong> oppimisen<br />
esteiden varhainen tunnistaminen <strong>ja</strong> niihin puuttuminen.<br />
Oppilashuoltoryhmän muodostavat esiopetusryhmän/ryhmien lastentarhanopetta<strong>ja</strong>t, muu<br />
henkilökunta, päivähoitoyksikön esimies <strong>ja</strong> kiertävä erityislastentarhanopetta<strong>ja</strong>.<br />
Yhteistyökumppaneita ovat neuvolan terveydenhoita<strong>ja</strong>, lasta tutkivat tahot sekä lapsen tulevan<br />
koulun oppilashuoltoryhmän jäsenet.<br />
Syksyn aikana oppilashuoltoryhmä tutustuu jokaisen lapsen tilanteeseen <strong>ja</strong> kevätpuolella<br />
yhteistyö koulun kanssa tiivistyy. Käsiteltäessä yksittäistä lasta koskevia asioita, läsnä ovat<br />
tarvittaessa lapsen huolta<strong>ja</strong>t. Tiedonsiirtoon tarvitaan pääsääntöisesti vanhempien lupa mutta<br />
opetuksen järjestämisen kannalta oleellinen tieto voidaan aina siirtää.<br />
Tiedottaminen<br />
Tietoa viikon ohjelmasta vanhemmat saavat per<strong>ja</strong>ntaisin aikuisten tekemän <strong>ja</strong> lasten<br />
täydentämän ”mind map”, viikon lukujärjestyksen avulla. Ohjelma on <strong>ja</strong>ettu kuuteen (6) osaan,<br />
jossa jokaiselle seuraavan viikon päivälle on oma kohtansa. Lapset piirtävät tai kirjoittavat<br />
päiviin liittyvät asiat. Henkilökunnan tiedotteille on varattu yksi ruutu.<br />
Esiopetuksen arviointi<br />
Aikuiset arvioivat lasta ryhmän jäsenenä <strong>ja</strong> toisaalta lapsen kehittymistä yksilönä<br />
käyttäen apuna esimerkiksi tehtäviä <strong>ja</strong> havaintomittareita.<br />
Lapsi oppii arvioimaan omaa kehittymistään <strong>ja</strong> omaa olemistaan ryhmän<br />
jäsenenä. Lapsella on oma arviointivihko käytössä esiopetusvuoden aikana<br />
Lähtökohtana <strong>ja</strong> mittapuuna käytämme syksyllä vanhempien kanssa sovittu<strong>ja</strong><br />
arvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> esikouluvuodelle asetettu<strong>ja</strong> tavoitteita.<br />
Arviointikeskustelu<strong>ja</strong> vanhempien <strong>ja</strong> lapsen kanssa pidetään tarvittaessa<br />
esiopetusvuoden aikana.<br />
Esiopetusvuoden päättyessä lapsi saa esikoulusta osallistumistodistuksen.<br />
21
Yhteistyö <strong>Ra<strong>ja</strong>torpan</strong> alakoulun kanssa<br />
Koulusta <strong>ja</strong> päiväkodista on nimetty kummastakin yhteyshenkilö. Yhteistyökokouksissa<br />
käydään läpi esikoulun <strong>ja</strong> alkuopetuksen opetusmenetelmiä, toimintatapo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> opetusmateriaalia.<br />
Koulussa tapahtuvalla toiminnalla tavoitellaan sitä, että koulu fyysisenä ympäristönä tulee<br />
tutuksi jo esiopetusvuoden aikana.<br />
Sovitut <strong>ja</strong> syksyisin tarkistettavat yhteistyömuodot <strong>Ra<strong>ja</strong>torpan</strong> alakoulun kanssa ovat<br />
Esikoulun opetta<strong>ja</strong>t vierailevat oppitunneilla syksyllä<br />
Pelataan perinteinen <strong>ja</strong>lkapallo-ottelu ensimmäisten luokkien <strong>ja</strong> esikoululaisten kesken<br />
lokakuussa<br />
Esikoululaiset työskentelevät koulun esiopetusluokassa kerran viikossa toimintavuoden<br />
aikana<br />
Esikouluvuoden aikana lapset pääsevät ruokailemaan koulun ruokasaliin pienissä<br />
ryhmissä<br />
Osallistutaan kerran viikossa aamuvälituntiin klo 9.30–10.00<br />
Käytetään liikuntasalia, teknisen käsityön tilaa <strong>ja</strong> tietotekniikkaluokkaa<br />
Ensimmäisen luokan oppilaat käyvät kulttuuritoimen järjestämissä elokuvissa Vapaalan<br />
päiväkodissa<br />
Kevätpuolella järjestetään vanhempainilta, jossa mukana koulupsykologi <strong>ja</strong> tuleva<br />
ensimmäisen luokan opetta<strong>ja</strong><br />
Esikoululaiset vierailevat koulun oppitunneille kevätlukukaudella 3-4 lapsen ryhmissä<br />
Tulevat ensimmäisten luokkien opetta<strong>ja</strong>t tutustuvat esiopetukseen <strong>ja</strong> esikoululaisiin<br />
keväällä<br />
Luokkiin sijoituskokous järjestetään keväällä<br />
Lapsille pidetään koulupäivä toukokuussa, jolloin he tutustuvat tulevaan luokkaan,<br />
opetta<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong> luokkatovereihin.<br />
22
Change language