Pähkinänsärkijän päiväkodin opetussuunnitelma
Pähkinänsärkijän päiväkodin opetussuunnitelma
Pähkinänsärkijän päiväkodin opetussuunnitelma
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Pähkinänsärkijän</strong> <strong>päiväkodin</strong><br />
varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen oppimis- ja <strong>opetussuunnitelma</strong><br />
Lukijalle<br />
1. Päiväkodin toiminnan arvoperusta<br />
2. Johdanto<br />
3. Yhteistyö perheiden kanssa ja päivähoidon aloittaminen<br />
4. Tavoitteet<br />
5. Toiminnan toteutus<br />
5.1. Oppimisympäristö<br />
5.2. Sisältöalueet<br />
Kieli ja vuorovaikutus<br />
Matemaattinen ajattelu<br />
Luonto ja ympäristö<br />
Liikunta ja terveys<br />
Taito- ja taideaineet<br />
Leikki<br />
6. Eettinen ja uskonnollinen kasvatus sekä monikulttuurisuus<br />
Uskonto, etiikka ja kulttuurinen katsomuskasvatus<br />
Monikulttuurinen opetus<br />
7. Esiopetus<br />
8. Erityistä hoitoa, tukea ja kasvatusta tarvitseva lapsi<br />
10. Yhteistyö<br />
11. Arviointi ja kehittäminen<br />
<strong>Pähkinänsärkijän</strong> <strong>päiväkodin</strong><br />
varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen oppimis- ja <strong>opetussuunnitelma</strong><br />
(Luonnos)<br />
Lukijalle<br />
Oppimis- ja <strong>opetussuunnitelma</strong>amme olemme koonneet ajatuksemme työ- ja<br />
toimintatavoistamme sekä tavoitteemme. Suunnitelmamme sisältöä arvioidaan<br />
jatkuvasti ja se täsmentyy arkisessa työssämme sekä tiimien omissa suunnitelmissa.<br />
Toivomme suunnitelmaamme perehtyviltä mielipiteitä ja ajatuksia suunnitelmamme<br />
kehittämiseksi.<br />
Pähkinänsärkijät<br />
1. Päiväkodin toiminnan arvoperusta<br />
Opimme eri tavoin toimivassa ja vuorovaikutuksellisessa ympäristössä<br />
Kehitämme työtämme ja kouluttaudumme yhteiseksi hyödyksi<br />
Ymmärrämme varhaisen vuorovaikutuksen arvon ja vaalimme lämpöä, läheisyyttä<br />
sekä tunteiden merkitystä kanssakäymisessämme.<br />
Pähkinänsärkijä OPS; Luonnos 18.10.2005 1
Kasvamme yhteisön jäseniksi.<br />
Me olemme erilaisia. Erilaisuus on rikkaus.<br />
Olen ainutlaatuinen yksilö ja ryhmän jäsen. Olen iloinen ja aktiivinen oppija.<br />
Turvallisuus<br />
Perheen ja <strong>päiväkodin</strong> kasvatuskumppanuus<br />
Pysyvät ihmissuhteet<br />
Rajojen asettaminen ja johdonmukaisuus<br />
2. Johdanto<br />
Vantaan kaupungin <strong>Pähkinänsärkijän</strong> päiväkoti on kaksikerroksinen puutalo, joka on<br />
aloittanut toimintansa elokuussa 1991 kerrostalojen ja kaupunkimetsän suojassa<br />
tukevasti kallioon istutettuna keskellä Pähkinärinnettä. Syyskuusta 2004 alkaen<br />
päiväkotimme on ollut osa Pähkinärinteen päivähoitoyksikköä, jonka muodostavat<br />
<strong>Pähkinänsärkijän</strong> ja Pähkinärinteen päiväkodit yhdessä.<br />
<strong>Pähkinänsärkijän</strong> päiväkodissa on tilat kuudelle ryhmälle, joista kolmet tilat ovat alle<br />
kolmevuotiaille tarkoitettuja ja kolmet vanhemmille lapsille. Pienille tarkoitettujen<br />
tilojen ahtaus vaikuttaa siten, että samoissa tiloissa ei voi toimia isompien lasten<br />
ryhmiä, vaan tällöin on käytettävä yhdistäen kahta pienten tilaa yhtä isompien lasten<br />
ryhmää varten, jonka lapsimäärä ja henkilöstön määrä voi vaihdella.<br />
Ryhmien muodostamistarpeet saattavat muuttua vuodesta toiseen johtuen päivähoitoja<br />
varhaiskasvatuspalveluiden kysynnän vaihteluista alueellamme. Tavoitteenamme<br />
on ryhmien mahdollisimman suuri pysyvyys, jotta lapsille tulisi mahdollisimman<br />
vähän muutoksia vuodesta toiseen, ja jotta henkilökuntatiimit voisivat pysyä samoina<br />
ja kehittyä pitkäjänteisesti työssään.<br />
Päiväkodissamme on ollut alusta alkaen erityisryhmiä ja tällä hetkellä meillä on kaksi<br />
yli 3-vuotiaiden integroitua erityisryhmää, joissa on myös esiopetusta. Pienimmille<br />
alle 3-vuotialle on oma ryhmänsä ja noin 3-5 -vuotiaille omansa. Lisäksi<br />
Päiväkotiimme on siirtynyt Pähkinärinteen päiväkodista iltapäivisin toimiva<br />
esiopetusryhmä.<br />
Oppimis- ja <strong>opetussuunnitelma</strong>mme on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2001.<br />
Nyt olemme päivittäneet suunnitelmamme ottamalla huomioon Sosiaali- ja<br />
terveysalan tutkimuskeskuksen (Stakes) julkaiseman Varhaiskasvatussuunnitelman<br />
perusteiden, opetushallituksen Esiopetuksen <strong>opetussuunnitelma</strong>n perusteiden, Vantaan<br />
oppimis- ja <strong>opetussuunnitelma</strong>n 0–8–vuotiaille lapsille sekä lainsäädännön muutosten<br />
vaatimat näkökulmat.<br />
Tämä suunnitelma on tehty työvälineeksi henkilökunnalle. Tiiviillä esityksellä<br />
olemme halunneet tuoda myös vanhemmille esiin työmme eri puolet. Oleellista on<br />
Pähkinänsärkijä OPS; Luonnos 18.10.2005 2
suunnittelutyön myötä kiteytyvä yhteinen työnäkemyksemme, joka auttaa<br />
kehittämään työtapojamme. On tärkeää kirjata toimintamme periaatteita, jotta voimme<br />
yhteisesti sitoutua niiden noudattamiseen.<br />
Lapsella on oikeus saada laadukasta päivähoitoa, jonka perustana ovat<br />
suunnitelmallisuus ja lapsilähtöisyys. Lasta kuullaan ja hänen tarpeisiinsa vastataan<br />
yhdessä lapsen, hänen vanhempiensa ja henkilökunnan kanssa sovittujen rajojen<br />
puitteissa. Lapsi kasvaa samalla ryhmän jäseneksi, mikä edellyttää häneltä myös<br />
muiden tarpeiden huomioimista. Päivittäisessä arkisessa vuorovaikutuksessa<br />
vanhemmat saavat tietoa lapsen elämästä päiväkodissa ja pääsevät vaikuttamaan<br />
siihen millaisessa oppimisympäristössä heidän lapsensa kasvavat.<br />
Lapsen päiväkodissa oloajan vanhemmat ja henkilökunta kulkevat rinnakkain<br />
huolehtien lapsen kehityksestä. Päävastuu lapsen kasvatuksesta on vanhemmilla.<br />
Yhteistyöhön perustuvaa kasvatuskumppanuutta henkilökunnan ja vanhempien välillä<br />
vahvistavat yhteiset keskusteluhetket omaa lasta koskevien suunnitelmien parissa sekä<br />
vanhempainillat. Oma merkityksensä on yhteisillä juhlilla ja tapahtumilla.<br />
Oppimis- ja <strong>opetussuunnitelma</strong> toimii pohjana yhteistyölle koulun ja <strong>päiväkodin</strong><br />
välillä ja tältä perustalta kehitetään yhteistä oppimis- ja opetusnäkemystä.<br />
3. Yhteistyö perheiden kanssa ja päivähoidon aloittaminen<br />
Perhe tekee valintansa toivomastaan ja tarvitsemastaan päivähoitopalvelusta omista<br />
lähtökohdistaan. Päivähoitojärjestelmän taholta on informoitava mahdollisimman<br />
hyvin perhettä erilaisten päivähoitopalveluiden luonteesta ja erityispiirteistä, jotta<br />
perhe osaisi tehdä valintansa oikein perustein. On muistettava, että ensimmäiset<br />
kontaktit ovat aina tärkeitä tulevan yhteistyön näkökulmasta.<br />
Päivähoidon aloittaminen on suuri muutos perheen ja lapsen elämässä. Perheessä<br />
oleellista ovat läheiset ja tunnevaltaiset sukulaissuhteet perheen jäsenten välillä.<br />
Tavallisimmin perheessä on yhdestä kahteen lasta ja tällöin lapset saavat paljon<br />
huomiota ja apua vanhemmiltaan. Suureen lapsiryhmään tulo on vaativa muutos<br />
lapsen elämässä. Mukaan tulevat vertaisryhmä kavereineen ja lapsiryhmän<br />
kasvattajat.<br />
Lapsen päivän kulun organisointiin päiväkotiryhmässä vaikuttavat monet tekijät:<br />
Lapsen ikään, unitottumuksiin ja temperamenttiin liittyvien piirteiden sovittaminen<br />
lapsiryhmän aikatauluihin vaatii aikansa. Vanhempien työelämään osallistumisesta<br />
seuraa vaatimuksia lapsen päivittäisen aikataulun suhteen. Tullessaan päiväkotiin<br />
lapsi liittyy lapsiryhmään. Ryhmässä toimiminen sanelee monin tavoin päivän kulun<br />
suunnittelua. Lapsen toimintarytmeihin sopivaa päivän kulkua suunnitellessamme<br />
meidän on huomioitava pienryhmätoimintojen haasteet, leikkien vaatimat ajalliset<br />
edellytykset, ulkoilun turvaaminen, omatoimisuuden kehittyminen pukemis- ja<br />
riisumistilanteissa sekä rauhallisten lepo- ja unihetkien järjestäminen. Lisäksi<br />
henkilökunnan työvuoroja, taukoja ja toiminnan suunnittelua koskevat ohjeet ja<br />
määräykset on otettava huomioon päivää suunniteltaessa.<br />
Pähkinänsärkijä OPS; Luonnos 18.10.2005 3
Perheelle kuuluu päävastuu lapsensa kasvattamisesta. Henkilökunnalta vaaditaan<br />
taitoa kulkea perheen rinnalla lapsen päivähoitoiän ajan. On osattava kuunnella ja<br />
tukea tarvittaessa. On tärkeää oppia puhumaan erilaisista pulmakysymyksistä<br />
mahdollisimman suoraan, jotta lapsen mahdollisesti kokemat ”vääryydet” tai<br />
epäoikeudenmukaisuudet tulevat selvitetyksi. Avoin kasvatuskumppanuutta jakava<br />
vuoropuhelu toimii parhaiten perheen ja lapsen eduksi.<br />
4. Tavoitteet<br />
Lapsi<br />
Opettelen aikuisen tuella toimimaan toisten lasten ja aikuisten kanssa.<br />
Opin elämysten ja kokemusten kautta uusia asioita.<br />
Käytän kaikkia aistejani.<br />
Harjoittelen ryhmän jäsenenä olemista.<br />
Aikuinen<br />
Minä ohjaan ja rohkaisen sinua.<br />
Kuuntelen ja olen aidosti kiinnostunut sinusta<br />
Vastaan tarpeisiisi ja tarjoan sinulle kehityksesi mukaista toimintaa.<br />
Ohjaan sinua näkemään omat kykysi ja luottamaan niihin.<br />
Tuen sinua kohtaamaan omaa ja toisten erilaisuutta.<br />
Ohjaan sinua ilmaisemaan ja nimeämään tunteesi.<br />
Ohjaan sinua ajattelemaan ja ratkaisemaan ongelmia itsenäisesti.<br />
Kasvatuskumppanuus<br />
Sovimme tavoitteemme yhdessä vanhempiesi kanssa.<br />
Pyrimme avoimeen vuorovaikutukseen perhettä ja lasta kuunnellen<br />
Päävastuu kasvatuksesta on kodilla<br />
5. Toiminnan toteutus<br />
5.1. Oppimisympäristö<br />
Fyysinen<br />
Oppimisympäristö järjestetään tukemaan lapsen omatoimista oppimista<br />
Erilaisia materiaaleja, leikki- ja oppimisvälineitä hankitaan ottaen huomioon<br />
lasten tarpeet ja ryhmän ikärakenne<br />
Yhteisiä tiloja käytetään monipuolisesti ja aktiivisesti<br />
Päiväkodin pihaa kehitetään tukemaan aktiivista ja omaehtoista leikkiä ja<br />
liikuntaa (pihojen kunnostaminen on erityisesti kärsinyt talouden<br />
kiristämisestä)<br />
Liikutaan ja leikitään lammen ympäristössä, lähimetsässä ja kedolla<br />
Sosiaalinen<br />
Aikuissuhteet ovat mahdollisimman pysyvät ja turvalliset<br />
Lasten työskentely tapahtuu erilaisissa ryhmissä<br />
Vuorovaikutustaitoja harjoitellaan eri-ikäisten ja erilaisten ihmisten kanssa<br />
päivittäisissä tilanteissa<br />
Pähkinänsärkijä OPS; Luonnos 18.10.2005 4
Päiväkotimme aikuiset työskentelevät tiimeissä, mikä tukee yhteisen<br />
työnäkemyksen muodostumista ja vaikuttaa lapsille tärkeään myönteiseen<br />
työilmapiiriin<br />
Henkilökunnan jaksamista ja yhteistyötä tuetaan riittävillä tauoilla ja yhteisellä<br />
virkistäytymisellä<br />
Psyykkinen<br />
Päiväkodin henkilökunta kehittää ilmapiiriä turvalliseen, kannustavaan,<br />
avoimeen ja tilanneherkkään suuntaan<br />
Lasten ja henkilökunnan tulee voida olla oma itsensä ja tuoda omat<br />
vahvuutensa esiin kunhan ottaa samalla muut huomioon<br />
Lasten ja henkilökunnan tulee voida kokea itsensä ryhmän tasaveroiseksi<br />
jäseneksi<br />
5.2. Sisältöalueet<br />
Vaikka pyrimmekin ryhmien toiminnassa jatkuvuuteen, päiväkotimme lapsiryhmien<br />
ikärakenne ja erityispiirteet voivat vaihdella eri toimintakausina. Kukin ryhmä tekee<br />
tarkemmat toimintasuunnitelmat ja niissä huomioidaan lapsiryhmien piirteet<br />
yksityiskohtaisemmin. Kaikessa toiminnassa huomioidaan lasten yksilöllinen<br />
kehitystaso, joka alle kouluikäisillä lapsilla voi vaihdella paljonkin. Yhteisessä<br />
oppimis- ja <strong>opetussuunnitelma</strong>ssa tyydytään yleisluontoisempiin luonnehdintoihin.<br />
Kieli ja vuorovaikutus<br />
Päiväkotiaikanaan lapsi opettelee kielen käyttöä ja vuorovaikutusta. Vuorovaikutus<br />
voi olla sanallista, eleitä, ilmeitä ja tarvittaessa myös kuvallista ilmaisua ja viittomia.<br />
Lapsen sanavarasto karttuu ja lauserakenteet muotoutuvat vähitellen. Hän opettelee<br />
keskustelemaan ja ilmaisemaan itseään mahdollisimman monipuolisella kielellä.<br />
Aikuisten ja lasten käyttämän kielen monipuolisuus kannustaa lasta käyttämään kieltä<br />
ja ilmaisemaan itseään rohkeasti. Hän opettelee ymmärtämään kielen merkitystä<br />
ihmisten välisessä kanssakäymisessä ja nauttii kielen käytöstä. Lapseen kuuntelun ja<br />
ajattelemisen taidot kehittyvät. Satujen, lorujen, kuvakirjojen ja mielikuvitusleikkien<br />
merkitys korostuu toiminnassamme.<br />
<br />
Pienimpien lasten sanavarastoa kartutetaan. Kehityksen myötä lapsia<br />
kannustetaan rohkeaan kielenkäyttöön lausetasolla ja kehitetään<br />
kuuntelutaitoja. Esikoululaisten kanssa kehitetään vastavuoroisia<br />
keskustelutaitoja ja luodaan pohjaa luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle.<br />
Matemaattinen ajattelu<br />
Lapsi elää keskellä matemaattista maailmaa. Hän alkaa hahmottaa oman kehonsa ja<br />
häntä ympäröivän tilan. Hän tekee havaintoja ympäristöstään ja opettelee<br />
vertailemaan, luokittelemaan ja tekemään johtopäätöksiä. Lapsen<br />
ongelmaratkaisutaidot kehittyvät hänen etsiessään erilaisia ratkaisumalleja uusissa<br />
tilanteissa ja hän opettelee syy-seuraus suhteita.<br />
Pähkinänsärkijä OPS; Luonnos 18.10.2005 5
Matemaattisten käsitteiden, kuten muotojen ja lukumäärien opettelu tapahtuu<br />
enimmäkseen arkielämän tilanteissa. Ajan tajuaminen kehittyy päivä-, viikko- ja<br />
vuodenaikajärjestyksen avulla.<br />
<br />
Nuorimpien lasten kanssa havainnoidaan ympäristöä ja harjoitellaan<br />
luokittelun alkeita. Vähitellen vertaillaan eri ominaisuuksia, harjoitellaan<br />
lukumääriä ja ajan hahmottamista. Esikoululaisten kanssa syvennetään<br />
matemaattisia valmiuksia tutkimalla, mittaamalla ja harjoittelemalla<br />
ymmärtämään lukumäärän numerovastaavuutta.<br />
Luonto ja ympäristö<br />
Lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta on tärkeää, että hän havainnoi kaikilla<br />
aisteillaan elävää ja rakennettua ympäristöä, jossa hän elää. Lähiympäristöön<br />
tutustuminen, leikkiminen ja elämysten saaminen luonnossa kehittävät sekä<br />
liikunnallisia taitoja että kauneudentajua. Lapsi tutustuu kasvi- ja eläinmaailmaan<br />
sekä vuodenaikojen vaihteluun ja saa kokemuksia luonnon kiertokulusta.<br />
Lähimetsä, Lammaslampi, kedonhoitoprojekti yhdessä koko yksikön ja vanhempien<br />
kanssa sekä oma luonnonläheinen piha-alue tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia<br />
ympäristökasvatuksen toteuttamiselle. Ympäristöä tarkkailemalla ja luonnosta<br />
havaintoja tekemällä voimme samalla oppia siisteyttä ja luonnonsuojelua. Pieninä<br />
ryhminä lapset tutustuvat <strong>päiväkodin</strong> jätteiden kierrätysjärjestelyihin, jotta<br />
kokemusten kautta syntyisivät oikeat tottumukset.<br />
<br />
Lapset tutustuvat ympäristöön aluksi piha-alueella ja pienillä retkillä. Iän<br />
karttuessa heille tarjotaan elämyksellistä luontoon tutustumista opetetaan<br />
kunnioittamaan luontoa. Esikoululaisten kohdalla korostetaan oman ajattelun,<br />
ihmettelyn ja tutkimisen merkitystä eri aisteja käyttäen. Lisäksi esikoululaiset<br />
tutustuvat eri kasvi- ja eläinlajeihin.<br />
Liikunta ja terveys<br />
Aikuiset luovat edellytyksiä lasten monipuoliselle liikunnalle sekä sisällä että ulkona.<br />
Liikunnalliset taidot kehittyvät omaehtoisessa toiminnassa ja ohjatuissa<br />
liikuntahetkissä. Liikkuessaan lapsi harjaantuu hahmottamaan oman kehonsa<br />
suhteessa ympäröivään tilaan ja liikkumaan erilaisissa ympäristöissä. Luontoretkien<br />
haasteet ja oman pihan epätasaisuudet opettavat kehon hallintaa, mikä samalla<br />
vaikuttaa havaintotoimintojen, koordinaatiokyvyn ja aivojen toiminnan kehittymiseen.<br />
Liikkumalla lapsi rakentaa minäkuvaansa. Aikuisen myönteinen asenne liikuntaan ja<br />
lapsen liikkumisen ilo auttavat lasta saamaan uusia elämyksiä ja kokemuksia ja sitä<br />
kautta lapsen myönteinen minäkuva vahvistuu. Luonnossa liikkumisen haasteellisuus<br />
voittaa monesti kalliit liikuntavälineet.<br />
Riittävän levon turvaaminen, monipuoliseen ruokavalioon totutteleminen ja<br />
siisteyskasvatus tukevat osaltaan lapsen kasvua ja kehitystä.<br />
<br />
Pienimpien lasten ryhmässä korostetaan turvallisen perushoidon tärkeyttä ja<br />
lapsille taataan mahdollisuus liikunnalliseen leikkiin ja ulkoiluun. Taitojen<br />
karttuessa lapsille tarjotaan monipuolisen leikin ja liikunnan avulla<br />
Pähkinänsärkijä OPS; Luonnos 18.10.2005 6
mahdollisuus vahvistaa perusliikuntataitoja. Esikoululaiset harjoittelevat<br />
yhteisleikkitaitoja erilaisten liikuntavälineiden ja lajien myötä.<br />
Taito- ja taideaineet<br />
Taito- ja taideaineisiin kuuluvat musiikki, kuvataide, kädentyöt ja näyttämötaiteet.<br />
Lapsi harjoittelee pitkäjänteistä työskentelyä ja työn loppuunsaattamista. Hän käyttää<br />
mielikuvitustaan, luo mielikuvia, saa uusia elämyksiä ja oivaltaa ongelmiin erilaisia<br />
ratkaisuja. Taito- ja taideaineiden avulla lapsella on mahdollisuus ilmaista itseään ja<br />
tunteitaan. Toteutus tapahtuu yksilö- ja ryhmätehtävinä, jolloin harjoitellaan myös<br />
ryhmässä toimimista.<br />
Eri osa-alueilla tutustutaan erilaisiin materiaaleihin ja välineisiin ja niitä käytetään<br />
luovasti ja monipuolisesti. Taitoaineissa siis askarteluissa, muotoamisessa,<br />
piirtämisessä ja maalaamisessa harjoitellaan samalla monia perustaitoja kuten silmän<br />
ja käden yhteistyötä, lihasten yhteistyötä ja hienomotoriikkaa.<br />
<br />
Alle 3-vuotiaille tarjotaan mahdollisuus kokeilla ja osallistua luovaan<br />
työskentelyyn. 4-5 -vuotiaita kannustetaan luovaan itsensä ilmaisuun.<br />
Esiopetuksessa tarjotaan mahdollisuus monipuolisiin taidekokemuksiin. Heitä<br />
rohkaistaan itsenäisiin ratkaisuihin ja opetetaan arvostamaan sekä omia että<br />
toisten tuotoksia.<br />
Leikki<br />
Leikkiessään lapsi harjoittelee kaikkia niitä toimintoja, tunteiden ilmaisutapoja ja<br />
vuorovaikutustaitoja, joita hän on omaksunut tarkkailemalla ympäristöään tai<br />
osallistuessaan ohjattuun toimintaan. Leikki on lapselle ominainen tapa toimia.<br />
Leikkejä on monentyyppisiä ja lasten osallisuus ja oman toiminnan suunnittelun<br />
määrä vaihtelevat leikkityypistä toiseen. Eriasteisia luovia leikkejä edustavat<br />
roolileikit, rakenteluleikit ja näytelmäleikit. Alkuvaiheessa aikuisen ohjaus ja tuki<br />
sekä läsnäolo on keskeistä leikkitaitojen kehittymiselle. Opetuksellisia eli didaktisia<br />
leikkejä edustavat sääntöleikit ja pelit. Näissä leikin tai pelin säännöt säätelevät<br />
toimintaa ja oppimista.<br />
Luovien roolileikkien vähittäinen kehittyminen on lapselle tärkeää. Itse<br />
suunnittelemissaan ja toteuttamissaan roolileikeissä lapsi kehittää motiivejaan,<br />
suuntaa tarmoaan yhteisen leikki-idean toteuttamiseen, neuvottelee toisten lasten<br />
kanssa leikin suuntaviivoista ja säännöistä sekä sopeutuu toimimaan yhteisen leikin<br />
vaatimalla tavalla. Nämä kaikki ovat perustavan laatuisia taitoja, joita tarvitaan<br />
seuraavassa elämänvaiheessa koulussa ja myöhemmin elämässä aikuisena.<br />
Aikuisen läsnäolo, tarvittava ohjaus ja leikkiryhmiin jakaminen luovat ilmapiirin,<br />
jossa lapset voivat aloittaa, toteuttaa ja lopettaa leikin turvallisesti. Leikkiin lapsi<br />
tarvitsee riittävästi aikaa, harkiten rajatun tilan ja leikkirauhaa. Ikäkauteen sopivat<br />
leikkivälineet tukevat leikin toteuttamista. Leikin luonne ja laatu voi lapsilla vaihdella<br />
paljonkin riippuen muun muassa lapsen aikaisemmista leikkikokemuksista muiden<br />
lasten kanssa.<br />
Pähkinänsärkijä OPS; Luonnos 18.10.2005 7
Pienimmille alle 3-vuotiaille lapsille tärkeää on esineleikki, jolloin he<br />
tutustuvat esineiden tarkoituksen mukaiseen käyttöön. Alkunsa saa myös<br />
vastavuoroisuutta ilmentävä rinnakkainleikki. Seuraavassa vaiheessa<br />
yhteisleikit saavat jo suuremman merkityksen ja luovat roolileikit toimivat<br />
sopivissa vertaisryhmissä. Kuusivuotiailla roolileikki vahvistuu edelleen ja<br />
erilaiset yhteispelit ja -leikit valtaavat alaa.<br />
6. Eettinen ja uskonnollinen kasvatus sekä monikulttuurisuus<br />
Uskonto, etiikka ja kulttuurinen katsomuskasvatus<br />
Ensisijaisesti lapsen uskonnollisesta ja elämänkatsomuksellisesta kasvatuksesta vastaa<br />
perhe. Päiväkotimme uskonnollisen kasvatuksen perustana ovat evankelisluterilainen<br />
uskonto sekä vanhempien kanssa sovitut periaatteet. Työssämme huomioimme<br />
monikulttuurisuuden asettamat vaatimukset.<br />
Kulttuurisessa katsomuskasvatuksessa tutustutaan suomalaisen yhteiskunnan<br />
kulttuuriperintöön siten, että lapset oppivat arvostamaan sitä. Tutustumme ryhmissä<br />
olevien lasten eri katsomuksiin, tapoihin ja juhlaperinteisiin siinä määrin kuin lasten<br />
ikä ja esiin nousevat tilanteet vaativat. Vastaamme lasten arkisissa tilanteissa<br />
esittämiin kysymyksiin.<br />
Eettisessä kasvatuksessa pääpaino on omien tunteiden tunnistamisen ja ilmaisemisen<br />
opettelussa sekä toisen tunteisiin eläytymisessä. Lapsella tulee olla tunne siitä, että<br />
häntä kohdellaan oikeudenmukaisesti. Tyttöjä ja poikia kohdellaan tasa-arvoisesti.<br />
Hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää sekä anteeksiantamista ja -pyytämistä opetellaan<br />
päivittäin. Aikuisten ja lasten toisilleen antamat käyttäytymismallit ja erilaisten<br />
vuorovaikutustilanteiden käsittely opettavat jokapäiväisessä elämässä eettisesti<br />
kestäviä toimintatapoja.<br />
Suomalaiseen kulttuuriin liittyvä uskonnollinen kasvatus tapahtuu kotikirkko<br />
vierailuina erityisesti kirkollisten juhlapyhien yhteydessä. Toisinaan seurakunnan<br />
työntekijä voi vierailla päiväkotimme lapsiryhmissä. Näissä tilanteissa otetaan<br />
huomioon perheiden toiveet.<br />
<br />
Jo varhain harjoitellaan tiedostamaan mikä on oikein ja mikä on väärin.<br />
Seuraavaksi opetellaan suvaitsevaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Esikoulussa<br />
harjoitellaan vastuunottamista, tuetaan itsetuntoa ja sosiaalisia taitoja.<br />
Monikulttuurinen opetus<br />
Lapsen aloittaessa päivähoidon vanhempien kanssa sovitaan kasvatus- ja<br />
opetusperiaatteista ja niistä suomalaiseen kulttuuriin kuuluvista toiminnoista, joihin<br />
lapsi ei osallistu. Pääsääntöisesti lapsi osallistuu <strong>päiväkodin</strong> toimintoihin, kuitenkin<br />
niin, että lapsen kulttuuritausta otetaan huomioon.<br />
Jokaiselle lapselle on tärkeää oman äidinkielen osaaminen ja oman kulttuurin<br />
tunteminen ja arvostaminen. Äidinkielen ja oman kulttuurin opettaminen tapahtuu<br />
kotona. Mahdollisuuksien mukaan näitä asioita tuetaan eri yhteistyötahojen sekä<br />
Pähkinänsärkijä OPS; Luonnos 18.10.2005 8
kielitaitoisten ja kulttuuria tuntevien työntekijöiden kanssa. Henkilökunnan ja<br />
vanhempien yhteisen kielen puuttuessa käytetään sovituissa keskustelutilanteissa<br />
tulkkia.<br />
7. Esiopetus<br />
Esiopetusta toteutetaan oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna.<br />
Esiopetukseen jokaisella 6-vuotiaalla on oikeus ja osallistuminen on vapaaehtoista ja<br />
maksutonta. Vantaalla esiopetusta annetaan neljä tuntia päivässä, koulupäivinä.<br />
Esiopetusvuoden päättyessä lapsi saa osallistumistodistuksen.<br />
Esiopetuksen tarkoituksena on edistää lapsen kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä<br />
ja näin antaa lapselle paremmat valmiudet siirtyä perusopetukseen. Esiopetuksen<br />
toteutus perustuu päiväkotimme yleiseen oppimis- ja <strong>opetussuunnitelma</strong>an.<br />
Esiopetusta toteutetaan sekä erillisryhmissä että yhdistettynä muihin ikäryhmiin.<br />
Teemme yhteistyötä lähikoulujen kanssa.<br />
Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetusta toteutetaan sekä omissa pienryhmissä<br />
että integroituna muihin esiopetusryhmiin. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien<br />
lasten esiopetuksessa noudatetaan esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita<br />
lasten taustat huomioonottaen. Suomen kielen taidoista riippuen osa eri kieli- ja<br />
kulttuuritaustaisista lapsista sijoittuu koulutoimen esivalmistaville luokille.<br />
Esiopetuksen aloitusvaiheessa lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa Lapsen<br />
esiopetuksen suunnitelma ("LEPSU"), jossa asetetaan lapsen kasvulle ja kehitykselle<br />
tavoitteet sekä arvioidaan lapsen vahvuuksista ja haasteista. Suunnitelma käytetään<br />
soveltaen erilaisten tilanteiden vaatimusten mukaan.<br />
Esiopetuksen oppilashuoltoryhmä kokoontuu kerran syyslukukaudella tavoitteenaan<br />
terveen ja turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön luominen, lapsen kehityksen ja<br />
oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen sekä niihin puuttuminen. Samalla<br />
tarkistetaan, että koulukyydityksiin liittyvät kysymykset on hoidettu asianmukaisella<br />
tavalla. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat <strong>päiväkodin</strong> johtaja, alueen kiertävä<br />
erityislastentarhanopettaja sekä lastentarhanopettaja kustakin päivähoitoyksikkömme<br />
esiopetusta antavasta lapsiryhmästä.<br />
8. Erityistä hoitoa, tukea ja kasvatusta tarvitseva lapsi<br />
Erityistä hoitoa ja kasvatusta toteutetaan päiväkodissa sekä integroiduissa<br />
erityisryhmissä että muissa lapsiryhmissä. Lapsen kehityksen tukeminen on kodin,<br />
<strong>päiväkodin</strong> sekä lasta tutkivien ja kuntouttavien tahojen kiinteästä yhteistyöstä.<br />
Moniammatillisen yhteistyön tavoitteena on tehdä ennaltaehkäisevää työtä, tukea<br />
lapsiperheitä ja jakaa kasvatusvastuuta. Yhteistyössä laaditaan jokaiselle erityistä<br />
hoitoa ja kasvatusta tarvitsevalle lapselle kuntoutussuunnitelma ja esiopetuksessa<br />
henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).<br />
Kuntoutuksen lähtökohtina ovat lapsen yksilölliset vahvuudet sekä tuen tarve. Lapsen<br />
kanssa työskentelevät henkilöt vastaavat suunnitelman päivittäisestä toteutuksesta ja<br />
suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti.<br />
Pähkinänsärkijä OPS; Luonnos 18.10.2005 9
Erityishoidon ja kasvatuksen menetelminä käytetään pienryhmätyöskentelyä,<br />
yksilöopetusta sekä kuvia ja tukiviittomia vuorovaikutuksen apuna ja selkeää päivä- ja<br />
viikko-ohjelmaa. Yhteistyön tavoitteena on tukea kodin kasvatustyötä ja saada<br />
vanhemmat mahdollisimman aktiivisesti mukaan lapsen kuntoutukseen.<br />
Vanhemmuuden tukeminen on vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön luonnollinen<br />
osa. Vanhempien ja lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten hyvä yhteistyösuhde<br />
mahdollistaa tiedonsiirron lasta koskevissa asioissa. Lapsihavainnointi ja<br />
dokumentointi sekä sen pohjalta tehtävä arviointi ja yhteistyö asiantuntijaverkoston<br />
kanssa on olennainen osa erityishoitoa ja kasvatusta.<br />
9. Menetelmät<br />
Erilaisten menetelmien ja työtapojen valinta riippuu lapsiryhmän tarpeista ja lasten<br />
ikäjakaumasta. Leikki on alle kouluikäisille lapsille ominainen tapa toimia ja<br />
vakiinnuttaa kaikkea omaksumaansa. Samalla mielikuvitus ja vuorovaikutustaidot<br />
kehittyvät. Perushoitotilanteissa lapset omaksuvat monia elämässä tärkeitä taitoja ja<br />
vähitellen oppivat huolehtimaan itsestään arjen rutiineissa. Oppituokioilla käydään<br />
asioita systemaattisemmin läpi ja opitaan toimimaan ryhmämuotoisissa<br />
opetustilanteissa.<br />
Suunnittelu ja arviointi muodostavat seuraavia asioita yhdistävän kehän.<br />
Leikki sisällä ja ulkona<br />
Leikin eri muodot<br />
Leikki oppimisen ja kokeilemisen keinona<br />
Tunneilmaisu ja vuorovaikutus<br />
Projektityöskentely<br />
Työskentely yksin ja erilaisissa ryhmissä<br />
Havainnointi ja tutkiminen<br />
Elämykset<br />
Toiminnalliset menetelmät<br />
Tehtävätyöskentely<br />
Retket<br />
Taitojen harjoittaminen ja mallista oppiminen<br />
Omat kokeilut ja keksinnöt<br />
Perushoito<br />
Päivärytmi, levon ja toiminnan tasapaino<br />
Ruokailu<br />
Siisteyskasvatus<br />
Itsestään huolehtiminen esim. pukeminen ja riisuminen<br />
10. Yhteistyö<br />
Pähkinänsärkijä OPS; Luonnos 18.10.2005 10
Päiväkodin tärkein yhteistyötaho ovat lasten vanhemmat, joilla on ensisijainen vastuu<br />
lasten kasvatuksesta. Pyrimme työssämme vanhempien kanssa tavoittamaan<br />
kasvatuskumppanuuden, jolloin monien erilaisten vuorovaikutustilanteiden kautta<br />
muodostuu yhteinen näkymä lapsen kehityksen suunnasta Yhteistyötä tehdään<br />
tilanteen ja tarpeen mukaan muiden yhteistyötahojen kanssa.<br />
Keskiössä on perhe ja päiväkoti toimii välittäjänä eri yhteistyötahoille. Keskeisiä<br />
yhteistyötahoja ovat:<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Lähipäiväkodit: yhteiset työryhmät ja tapahtumat. Perhepäivähoito ja<br />
sijaishoito. Avoin päivähoito.<br />
Koulu: esi- ja alkuopetuksen yhteistyö. Lasten kouluun siirtymisen valmistelu.<br />
Lastenneuvolan terveydenhoitajat: 5-vuotis tarkastus ja muu yhteistyö<br />
Kiertävä erityislastentarhanopettaja.<br />
Puhe- ja muut terapeutit sekä kuntouttavat tahot.<br />
Perheen ja lapsen tukipalvelut: sosiaalityöntekijät, perheneuvola ja<br />
lastensuojelu.<br />
11. Arviointi ja kehittäminen<br />
Arviointi on kaiken toiminnan kehittämisen pohjana.<br />
Lasta arvioidaan havainnoimalla hänen yksilöllistä kehitystään ja kasvuaan.<br />
Havainnointia tehdään seuraamalla lapsen toimintaa ja leikkimistä. Hänen puheitaan<br />
kuunnellaan ja hänen kanssaan keskustellaan. Tarpeen mukaan tukena käytetään<br />
havainnointilomakkeita ja dokumentointia.<br />
Jokaiselle lapselle tehdään kasvun kansio, johon kerätään lapsen kanssa muistoja ja<br />
dokumentointeja hänen päivähoitoajastaan. Kansioon kootaan yhdessä valiten lapsen<br />
töitä ja muuta materiaalia, josta lapsi voi seurata omaa oppimistaan. Näin tuetaan<br />
lapsen minäkuvan kehittymistä. Vanhempien kanssa tehdään hoito- ja<br />
kasvatussopimus, jota arvioidaan yhdessä vuosittain ja tarkennetaan ja muutetaan<br />
tarpeen mukaan.<br />
Oppimisympäristön arviointi tapahtuu kiinnittämällä huomiota lasten mielenkiinnon<br />
kohteisiin ja oppimistarpeisiin. Esillä olevia pelejä, rakentelu- ja leikki materiaaleja,<br />
sekä kalustusta muutetaan tarpeen mukaan.<br />
Työtä lapsiryhmässä, työskentelytapoja, arkirutiineja ja työilmapiiriä työyhteisössä<br />
arvioidaan viikoittain kunkin lapsiryhmän aikuisten muodostamassa tiimipalaverissa.<br />
Arviointi perustuu sekä lapsilta että vanhemmilta ja työtovereilta saatuun<br />
palautteeseen. Lapsiryhmän toiminnasta tehdyt havainnot ohjaavat osaltaan toiminnan<br />
suunnittelua. Päiväkodissamme toimii edustuksellinen tiimi, joka muodostuu kunkin<br />
tiimin toimintakaudeksi kerrallaan valitsemista edustajista ja <strong>päiväkodin</strong> johtajasta.<br />
Lisäksi pidämme kerran vuodessa toimintayksikköpäivän ja mahdollisia<br />
suunnitteluiltoja. Muut tiimit järjestävät yhdelle tiimille kerrallaan syksyisinn 4 tunnin<br />
suunnittelurupeaman. Näillä kaikilla foorumeilla arvioidaan ja kehitetään <strong>päiväkodin</strong><br />
toimintaa.<br />
Pähkinänsärkijä OPS; Luonnos 18.10.2005 11
Vuosittain tiimit arvioivat toimintaansa kuluneena toimintakautena tekemällä<br />
yhteenvedon, jonka pohjalta tehdään seuraavan vuoden suunnitelmat.<br />
Pähkinänsärkijä OPS; Luonnos 18.10.2005 12
Change language