nro 23 - Vantaan kaupunki

VANTAAN KAUPUNKI
Tilasto ja tutkimus
C23:2002
Päivä hoidossa
Tyytyväisyys Vantaan palvelualueiden
päivähoitopalveluihin vuonna 2001
Juhani Riihelä

ESIPUHE
Tämän vuoden elokuussa julkaistussa tutkimuksessa "Veljekset kuin ilvekset - espoolaisten
ja vantaalaisten mielipiteet käyttämistään palveluista" tarkasteltiin kaupunkien asukkaiden
tyytyväisyyttä palveluihinsa. Tutkimusaineisto koottiin vuonna 2001. Työn taustalla
oli tarve saada ajankohtaista näkemystä kuntien palvelutoiminnan kehittämiseen ja verrata
kahden samantyyppisen kaupunkiorganisaation mahdollisia eroja palvelujen käyttäjien
näkökulmasta. Tulokset osoittivat, etteivät Vantaan ja Espoon väliset väestörakenne- ja
resurssierot juuri heijastu peruspalvelujärjestelmään ja asukkaiden palvelutyytyväisyyteen
- siinä määrin samansuuntaisia tutkimuksen tulokset olivat.
Tutkimushankkeen toisessa vaiheessa kumpikin kaupunki esittelee omat, osa-alueittaiset
tuloksensa. Käsissäsi oleva hankkeen toisen vaiheen ensimmäinen osaraportti esittelee
Vantaan päivähoitopalveluja koskevat tutkimustulokset palvelualueittain. Sen, samoin
kuin myöhempien peruskoulu-, sosiaali- ja terveys- ja vapaa-ajan palveluja käsittelevien
raporttien tehtävänä on auttaa arvioimaan esimerkiksi sitä, kuinka tasapuolisesti palvelut
on onnistuttu alueittain järjestämään ja kehittämään palveluja yhä toimivammiksi. Siksi
toivon, että näistä julkaisuista on hyötyä kaikille Vantaan palvelutoiminnan kehittämisestä
kiinnostuneille: niin kaupungin päättäjille, palveluja järjestäville viranomaisille kuin niitä
käyttäville kuntalaisillekin.
Tutkimus on tehty Espoon ja Vantaan tieto- ja tutkimusyksiköiden yhteistyönä. Vantaalta
hankkeeseen ovat osallistuneet tutkija Sari Söderlund, erikoistutkija Juhani Riihelä ja tietopalvelupäällikkö
Hannu Kyttälä. Tutkimusaineiston on tallentanut Marja Peltonen tilasto-
ja tutkimusyksiköstä. Raportti on painettu Vantaan kaupungin painossa.
Kiitän kaikkia tutkimuksen toteutukseen osallistuneita.
Vantaalla lokakuussa 2002
Hannu Kyttälä
Tietopalvelupäällikkö

SISÄLLYSLUETTELO
1 Johdanto ………………………………………………………………… 1
2 Päivähoitojärjestelyt …………………..………………………………… 2
3 Tyytyväisyys päivähoitopaikkaan ……………………………………… 3
4 Päivähoitojärjestelyjen puutteet ………………………………………… 6
5 Lopuksi …………………………………………………………………… 6
Liite 1: Kyselylomakkeen kysymykset
Liite 2: Vastausprosentti ja aineiston edustavuus
Liite 3: Lasten päivähoitoa koskevat taulukot
Kannen valokuvat: Pentti Turunen

1
1 Johdanto
Espoon ja Vantaan vuonna 2001 tekemällä kyselytutkimuksella selvitettiin asukkaiden
kunnallisten palvelujen käyttöä, tyytyväisyyttä ja palvelutarpeita. Palvelutyytyväisyyttä
koskevat tulokset raportoitiin vain palveluja käyttäneistä, siis henkilöistä, joilla on niistä
omakohtaisia kokemuksia. Ei-käyttäjien mielipiteiden ja kunnallisten palvelujen yleisen imagon
selvittäminen eivät kuuluneet tutkimuksen aihepiiriin. Tutkimuksen perspektiiviä pyrittiin
laajentamaan ottamalla kunnallisten palvelujen ohella tarkastelun kohteeksi myös tärkeimmät
kunnallisiin palveluihin rinnastuvat yksityiset palvelut.
Elokuussa 2002 julkaistussa tutkimusraportissa "Veljekset kuin ilvekset - espoolaisten ja
vantaalaisten mielipiteet käyttämistään palveluista" 1 esitettiin kuntakohtaiset tulokset sekä
verrattiin Espoon ja Vantaan palvelutasoa toisiinsa. Tulokset olivat useimpien palvelujen osalta
hyvin samansuuntaiset.
Raportoinnin toisessa vaiheessa kumpikin kunta julkaisee omat, palvelualueittaiset tuloksensa.
Vantaalla julkaistaan viisi erillisraporttia, joista tämä ensimmäinen kohdistuu
päivähoitopalveluihin, seuraavat koulu-, sosiaali- ja terveys- sekä vapaa-ajan palveluihin ja
viidennen teemana on joukkoliikenne ja ympäristö. Alueittaisten tulosten esittämisen ohella
raportissa syvennetään myös pääraportissa esitettyjä, Vantaan eri palvelumuotoja vertailevia
tuloksia.
Vantaalla on viisi palvelualuetta: Myyrmäen, Martinlaakson, Tikkurilan, Korso-Koivukylän ja
Hakunilan palvelualueet. Vuoden 2001 touko-kesäkuussa tehty postikysely (ks. liite 1:
päivähoitoa koskevat kysymykset) lähetettiin jokaisella alueella 160:lle satunnaisesti valitulle
alle kouluikäiselle lapselle, yhteensä 800:lle lapselle. Kysymyksiin vastasivat tietysti lasten
vanhemmat. Vastausprosentti oli keskimäärin 73 %. Se oli paras Tikkurilan (77 %) ja heikoin
Hakunilan (66 %) palvelualueella (liite 2, taulukko 1). Vastauksia jouduttiin "karhuamaan"
kahdesti.
Kyselyyn valikoituneet lapset edustivat vajaata 17 000 alle kouluikäistä lasta. Tutkimusaineisto
oli kaikilla palvelualueilla tilastollisesti edustava - ja siis yleistyskelpoinen - useimpien
tarkasteltujen tekijöiden: vastaajien iän, sukupuolen, asuntokunnan koon (so. perhekoon) ja
asunnon talotyypin mukaan. Lapsen äidinkielen suhteen Myyrmäen palvelualueelta saatu
aineisto edustaa kuitenkin lähinnä vain suomenkielisiä perheitä, muilla palvelualueilla otos oli
tämänkin tekijän suhteen edustava. 2 Tämä pienen vinouman merkitys on kuitenkin vähäinen.
Tutkimustuloksia on kuvattu yleensä palvelualueittaisin jakaumin ja alue-eroja testattu
jakaumatestein (khi²-testein). Ilmiöiden välisiä yhteyksiä, esimerkiksi erilaisten aineiston
taustamuuttujien vaikutusta palvelujen käyttöön, on tarkasteltu paikoin myös
korrelaatioanalyysin avulla. Aineiston taustamuuttujia olivat mm. lapsen sukupuoli, ikä,
perhetyyppi, asumismuoto sekä vanhempien koulutus- ja tulotaso.
Eräs esitettävien tulosten tulkintaa koskeva varoitus on tarpeen: palvelualueittaisten
vastausjakaumien väliset erot vaikuttavat joskus selvähköiltä, mutta eivät ole kuitenkaan aina -
testien mukaan - tilastollisesti merkitseviä, toisin sanoen yleistettävissä kyselyn varsinaisena
kohteena olleeseen väestöön. Näennäinen ristiriita johtuu siitä, että kultakin palvelualueelta
saatiin vain noin 100 vastaajaa, eivätkä testit vahvista vertailuryhmien välisiä eroja kovin
1
2
Miettinen Tuula, Riihelä Juhani, Savikko Teuvo, Söderlund Sari: Veljekset kuin ilvekset. Espoolaisten ja
vantaalaisten mielipiteet käyttämistään palveluista. Espoon tieto- ja tutkimuspalvelut. Vantaan tilasto ja
tutkimus. Vantaa 2002.
Myyrmäen palvelualueella 7 % alle kouluikäisistä lapsista oli muita kuin suomenkielisiä (yleensä
ruotsinkielisiä), vastaajista vain noin joka sadas.

herkästi pienillä aineistoilla. Näissä tapauksissa palvelutasoeroja ei voida pitää varmoina, vaan
ainoastaan suuntaa antavina. 3
2 Päivähoitojärjestelyt
Lasten päivähoitolaissa taataan alle kouluikäisen lapsen vanhemmille oikeus valita lapselleen
joko kunnan järjestämä päivähoitopaikka, hoitaa lasta kotona kotihoidon tuella tai järjestää
päivähoito yksityisen hoidon tuen turvin. Kunnan järjestämän päivähoidon vaihtoehtona perhe
voi valita kotihoidon tuen, jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi. Sekä kotihoidon tukeen että
yksityisen hoidon tukeen on mahdollisuus saada kunnallista lisää. Kotihoidon tukea ja
yksityisen hoidon tukea ei voi saada samanaikaisesti. Eri tyyppisten päivähoitopaikkojen
etäisyys lasten kodeista vaihtelee alueittain ja vaikuttaa luonnollisesti tosiasiallisiin
hoitojärjestelyihin.
Lasten kotihoito oli Vantaalla selvästi yleisempää kuin Espoossa. Vantaalaisista alle
kouluikäisistä lapsista 37 % hoidettiin kotona, espoolaisista vain 29 % (Veljekset kuin ilvekset,
16). Noin kahta kolmasosaa alle 3-vuotiaista lapsista hoidettiin Vantaalla kotona, yli 3-
vuotiaista vain noin joka viidettä (liite 3, taulukko 1). Ero johtuu osin kotihoidon tuen ja
hoitovapaaoikeuden päättymisestä lapsen kolmen vuoden ikään, osin vanhempien päivähoitoon
ja ansiotyössä käyntiin liittyvistä valinnoista.
Myös perheen lasten määrä vaikuttaa päivähoitojärjestelyyn: mitä enemmän perheessä oli
lapsia, sitä useammin lasta hoidettiin kotona. Alle 3-vuotiaista ainoista lapsista keskimäärin 55
% oli kotihoidossa, kaksi- ja kolmilapsisissa perheissä kotona hoidettujen osuudet olivat 64 %
ja 67 %. Perhekoon vaikutus päivähoitojärjestelyyn oli 3-6 -vuotiaiden lasten ryhmässä vielä
suurempi, vaikka kotihoidossa olleiden osuudet olivatkin suhteellisen pienet: 8 %, 18 % ja
21%, ja päivähoidossa olleiden vastaavasti suuret. (Liite 3, taulukko 2.)
2
Kuvio 1:
Kotona hoidettavat alle ja yli 3-vuotiaat lapset palvelualueittain
100
80
60
%
40
20
0
0-2 -vuotiaat 3-6 -vuotiaat
Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Korso-Koivukylä Hakunila
Alle 3-vuotiaiden lasten hoitojärjestelyt olivat samansuuntaiset kaikilla palvelualueilla: kotona
hoidettujen lasten osuus vaihteli välillä 59-63 % (kuvio 1), kokopäivähoidossa olleiden osuus
30 %:sta 41 %:iin. Enimmillään 10 % lapsista sai osapäivähoitoa. Alueiden väliset erot eivät
olleet tilastollisesti merkitseviä. (Liite 3, taulukko 1.)
3
Palvelutasoerojen todennäköisyys on sitä suurempi, mitä pienempi testin p-arvo on. Jos p-arvo on
esimerkiksi .20, ja jakaumien perusteella päätellään, että alueiden välillä on eroja, on päätelmän
erehtymisriski 20 %. Esimerkiksi tällä riskitasolla ei kannattane vielä tehdä kovin radikaaleja
toimintapoliittisia johtopäätöksiä.

3
Yli 3-vuotiaiden ryhmässä alue-erot olivat selvästi suuremmat: Korso-Koivukylän
palvelualueella lähes joka kolmatta lasta hoidettiin kotona, muilla alueilla osuus oli
enimmillään 16-17 % (Hakunila ja Myyrmäki), vähimmillään 11 % (Martinlaakso ja Tikkurila).
Valtaenemmistö lapsista (67-83 %) oli kokopäivähoidossa, jotkut myös osapäivähoidossa (3-14
%). (Liite 3, taulukko 1.)
Suurin osa Vantaan päivähoitopaikoista on kunnallisia. Lapsista 54 % kävi kunnallisessa
päivähoidossa luvun vaihdeltua Hakunilan palvelualueen 49 %:sta Martinlaakson 60 %:iin.
Noin joka kymmenes lapsi oli yksityispäivähoidossa (liite 3, taulukko 3).
Vain yksi tarkastelluista taustamuuttujista vaikutti siihen, että perhe oli hankkinut kunnallisen
hoitopaikan yksityisen sijaan: mitä nuorempi lapsi oli, sitä useammin hän oli kunnallisessa
päivähoidossa (r=.19). Muut muuttujat (vanhempien koulutustaso, tulot/perheenjäsen, perheen
käytössä olleiden autojen määrä, asunnon talotyyppi tai hallintamuoto, perheen asumisaika
Vantaalla, perhetyyppi ja perheen lasten lukumäärä) tuottivat ns. nollakorrelaation eivätkä siis
vaikuttaneet valintaan. Mahdollisia havaitun riippuvuuden syitä ovat mahdollisesti muun
muassa vanhempien pienten lasten kunnallista hoitoa suosivat preferenssit ja varsinkin alle 3-
vuotiaiden lasten yksityisten hoitopaikkojen vähäinen tarjonta.
Päiväkotipaikkoja oli enemmän kuin perhepäivähoitopaikkoja: lapsista 42-52 % hoidettiin
päiväkodeissa, 7-17 % perhepäivähoidossa. (Liite 3, taulukko 4.)
3 Tyytyväisyys päivähoitopaikkaan
Tyytyväisyyttä lapsen päivähoitopaikkaan mitattiin sekä yleensä että seitsemän yksilöidyn
ominaisuuden osalta. Niitä olivat kodin ja hoitopaikan välinen yhteistyö, toiminta lasten kanssa,
henkilökunnan ammattitaito, hoitopaikan ilmapiiri, turvallisuus ja sijainti sekä tilojen kunto ja
varusteet.
Kuva 2. Tyytyväisyys päivähoitoon Vantaalla vuonna 2001
Hoitopaikan ilmapiiri
Hoitopaikan sijainti
Toiminta lasten kanssa
Henkilökunnan ammattitaito
Kodin ja hoitopaikan yhteistyö
Tyytyväisyys yleensä
Hoitopaikan turavllisuus
Tilojen kunto ja varusteet
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100
%
Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön
Päivähoidossa olleiden lasten vanhemmat olivat yleensä tyytyväisiä, usein jopa erittäin
tyytyväisiä, lapsensa päivähoitopaikkaan. Erittäin tyytyväisten vanhempien osuus kohosi

useimpien arvioitujen osatekijöiden kohdalla yli 50 prosentin tai lähelle sitä. Vain kahden
osatekijän - tilojen kunnon ja varustetason sekä hoitopaikan sijainnin - tapauksessa
tyytymättömyys nousi selvästi yli 10 prosentin tason. Edellisessä tapauksessa tyytymättömiä oli
keskimäärin 17 %, jälkimmäisessä 13 %. (Kuvio 2; liite 3, taulukko 8.)
Lapsen päivähoitopaikkaan oltiin likimain yhtä tyytyväisiä kaikilla palvelualueilla hoitopaikan
sijaintia lukuun ottamatta. Sijaintiin tyytyväisimmät löytyivät Myyrmäen ja Tikkurilan
palvelualueilta, joilla erittäin tyytyväisten osuus nousi yli 60 %:n ja tyytymättömiä oli vain 6-8
%. Eniten tyytymättömiä, 23 % vastaajista, oli Korso-Koivukylän palvelualueella. (Kuvio 3;
liite 3, taulukko 8.) Tulos voi selittyä sillä, että alueen laidoilla on laajoja, lähes
päiväkodittomia pientaloalueita, joilta lapsia kuljetetaan palvelualueen taajamissa sijaitseviin
päiväkoteihin.
4
Kuvio 3: Tyytyväisyys hoitopaikan sijaintiin palvelualueittain
Myyrmäki
Tikkurila
Korso-Koivukylä
Martinlaakso
Hakunila
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön
Palvelualueittaisten erojen lisäksi voidaan tarkastella myös tyytyväisyyden vaihtelua
päivähoitomuodoittain. Niiden vertailu on kuitenkin ongelmallista siksi, että suurinta osaa
päivähoidossa olleista lapsista hoidettiin kunnallisissa päivä- tai perhepäiväkodeissa ja
tutkimusaineiston yksityisissä päivähoitopaikoissa hoidettujen lasten määrä jäi vain runsaaseen
kolmeenkymmeneen lapseen. Vertailuun on käytetty tämän vuoksi korrelaatioanalyysiä, jonka
testit toimivat pienellä aineistolla hieman herkemmin kuin taulukkoanalyysissä käytetyt testit.
Päivähoitomuodon ja tyytyväisyyden välisen riippuvuuden osoittimena on tällöin
korrelaatiokerroin.
Taulukossa 1 esitetyt kerroinarvot kuvaavat taulukon sarakkeilla ja riveillä esitettyjen
muuttujien välistä riippuvuutta. Taulukon sisältämiä arvoja voidaan tulkita tällöin seuraavasti:
* taulukon rivimuuttujina ovat vanhempien arvioimat päivähoitopaikan ominaisuudet,
sarakkeina vertaillut päivähoitomuodot
* suurinta mahdollista riippuvuutta kuvataan korrelaatiokertoimen arvolla 1, riippuvuuden
puuttumista arvolla 0. Mitä lähempänä lukua 1 kertoimen itseisarvo siis on, sitä suurempi
on tarkasteltujen muuttujien riippuvuus ja sitä enemmän kyseinen päivähoitomuoto
poikkeaa tyytyväisyyden suhteen muiden hoitomuotojen keskiarvosta ja koko aineiston
keskimääräisestä tyytyväisyystasosta
* nollakorrelaatio tarkoittaa sitä, että tarkasteltujen muuttujien välillä ei ole riippuvuutta
eikä hoitomuotoon kohdistuva tyytyväisyysarvio poikkea keskimääräisestä
* korrelaatioanalyysiin liittyvät tilastolliset testit kertovat otantatutkimuksessa, millä
todennäköisyydellä riippuvuus poikkeaa nollasta. Testiarvoja ei esitetä, mutta ne

korrelaatiot, joiden tapauksessa päätelmän "hoitomuodon tyytyväisyystaso poikkeaa
muiden hoitomuotojen keskimääräisestä tyytyväisyystasosta" virheriski - ts.
erehtymistodennäköisyys - on enintään 5 %, on merkitty kahdella tähdellä ja yksi tähti
osoittaa enintään 10 %:n virheriskiä
* negatiivinen korrelaatiokerroin tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että kyseessä olevaan
hoitomuotoon ollaan keskimääräistä tyytyväisempiä. Positiivinen etumerkki osoittaa
vastaavasti keskimääräistä vähäisempää tyytyväisyyttä 4
* taulukon korrelaatioiden matala taso osoittaa, että hoitomuotojen väliset tyytyväisyyserot
ovat kaiken kaikkiaan suhteellisen pieniä.
5
Taulukko 1: Tyytyväisyys päivähoitopaikkaan hoitomuodon mukaan
Kunn. Kunn. Yks. Yks. Suku- Esi- Muu
pkoti pph pkoti pph lainen luokka ph
_____________________________________________________________________________________
Yleinen tyytyväisyys hoitopaikkaan .10* .04 -.11* -.13** -.02 -.05 -.05
Kodin ja hoitopaikan yhteistyö .10* -.02 -.05 -.08 -.08 .05 -.05
Toiminta lasten kanssa .07 -.07 -.10* -.08 -.01 -.04 -.05
Henkilökunnan ammattitaito .13** -.04 -.07 -.09 -.01 -.01 -.05
Ilmapiiri .06 .05 -.07 -.10* -.01 -.02 -.04
Turvallisuus .12** -.02 -.07 -.11* -.03 -.03 -.05
Tilojen kunto ja varusteet .12** -.06 -.03 -.16** -.08 .10* .01
Hoitopaikan sijainti .04 -.06 .09* -.04 .05 -.06 .03
_____________________________________________________________________________________
Taulukossa esitettyjen korrelaatiokertoimien perusteella voidaan päätellä, että
- yksityisiin päiväkotipaikkoihin oltiin keskimääräistä tyytyväisempiä päivähoidon
yleisarvion ja lasten kanssa toiminnan osalta, mutta tyytymättömämpiä hoitopaikan
sijainnin suhteen. Sijaintiin kohdistuva tyytymättömyys selittynee sillä, että yksityisiä
päiväkoteja on Vantaalla suhteellisen vähän, mistä johtuen lasten kuljetusetäisyydet
nousevat normaalia suuremmiksi.
- yksityisiin perhepäivähoitopaikkoihin oltiin keskimääräistä tyytyväisempiä
yleisarvion, hoitopaikan ilmapiirin, turvallisuuden sekä tilojen ja varusteiden kunnon
osalta. Enemmistö yksityisessä perhepäivähoidossa olleista lapsista oli alle 3-vuotiaita.
- kunnalliseen päiväkotihoitoon oltiin keskimääräistä vähemmän tyytyväisiä yleisarvion,
kodin ja hoitopaikan yhteistyön, henkilökunnan ammattitaidon, turvallisuuden sekä
tilojen kunnon ja varustetason suhteen.
- hoitomuodot olivat tasavahvoja kaikkien muiden, mainitsematta jääneiden päivähoidon
ominaisuuksien osalta tulos (ts. korrelaatio ei poikennut nollasta)
Esitettyjen korrelaatiokertoimien merkitystä voidaan havainnollistaa ristiintaulukoinnin avulla
(taulukko 2). Taulukossa on kuvattu tyytyväisyyttä päivähoitopaikkaan yleensä edellä
tarkasteltujen hoitomuotojen osalta.
Noin viisi kuudesosaa yksityisessä perhepäivähoidossa ja kaksi kolmasosaa yksityisissä
päiväkodeissa hoidettujen lasten vanhemmista oli erittäin tyytyväisiä hoitopaikkaan. Myöskään
kunnallisiin päivähoitopaikkoihin ei oltu tyytymättömiä, mutta erittäin tyytyväisten vanhempien
osuus oli pienempi, noin 50 %. Jakaumien välillä oli selkeitä eroja, mutta varsinkin
4
Ilmausta 'suurempaa tyytymättömyyttä' ei voida käyttää päivähoidon tapauksessa siksi, että hoitoon
tyytymättömien osuus oli erittäin pieni ja jakaumaerot ilmenivät lähinnä erittäin tyytyväisten -
melko tyytyväisten osuuden vaihteluna.

harvinaisimpia hoitomuotoja (taulukossa alle 50 lasta) koskevien yleistysten suhteen on oltava
varovainen. Tulos voisi olla toisessa samankokoisessa otoksessa mahdollisesti toinen.
6
Taulukko 2: Tyytyväisyys hoitopaikkaan yleensä
Eritt. Melko Melko Eritt.
tyyty- tyyty- tyyty- tyytyväinen
väinen mätön mätön Yht.
% % % % % Lkm
_____________________________________________________________________________
Kunnallinen päiväkoti 44 54 1 1 100 (234)
Yksityinen päiväkoti 69 31 0 0 100 ( 20)
Kunnallinen perhepäivähoito 50 45 0 4 100 ( 53)
Yksityinen perhepäivähoito 87 13 0 0 100 ( 11)
Muu päivähoitopaikka 100 0 0 0 100 ( 4)
Yht. 49 50 1 1 100 (322)
_____________________________________________________________________________
4 Päivähoitojärjestelyjen puutteet
Päivähoitotarpeiden tyydyttymistä mitattiin myös kysymällä, oliko lapsen päivähoito saatu
järjestettyä vanhempien toivomalla tavalla, minkä lisäksi tiedusteltiin erilaisia
päivähoitojärjestelyihin liittyneitä puutteita.
Päivähoito oli saatu järjestymään Vantaalla vanhempien toiveiden mukaisesti noin yhdeksässä
tapauksessa kymmenestä. Havaitut palvelualueittaiset erot, joiden ääripäinä olivat Korso-
Koivukylän 8 %:lla ja Hakunilan 14 %:lla esiintyneet hoitopaikan järjestelyongelmat, eivät
olleet tilastollisesti merkitseviä. (Liite 3, taulukko 6.)
Lapsen päivähoitojärjestelyissä olleita puutteita selvitettiin tarkemmin niiltä, joiden lapsi ei
ollut päässyt vanhempien toivomaan hoitopaikkaan. Lomakkeella mainittuja mahdollisia
puutteita olivat halu vaihtaa päiväkoti- tai perhepäivähoitopaikkaa samalla alueella, saada
hoitopaikka lähempää kotia tai toisella kielellä, vaihtaa hoitomuotoa sekä kohta "muu puute",
jota saattoi käyttää jonkin muun havaitsemansa epäkohdan kuvaamiseen.
Vanhemmat toivoivat näissä tapauksissa useimmiten hoitopaikkaa lähempää kotia tai
hoitopaikkaa eri päiväkodista samalla alueella. Palvelualueittaiset vastaajamäärät olivat niin
pienet (8-15 henkilöä), ettei luotettavia aluevertailuja voi tältä osin tehdä. (Liite 3, taulukko 7.)
Muiden puutteiden joukossa mainittiin yksittäisinä tapauksina mm. vaikeudet saada lapsi
päivähoitoon ennen vanhempainloman päättymistä, järjestää äitiysloma-aikainen
osapäiväpaikka perheen vanhemmalle lapselle ja viikonloppuun ajoittuvat päivähoito-ongelmat.
Muutamat pitivät lapsensa päiväkotiryhmiä liian suurina ja levottomina.
5 Lopuksi
Päivähoitoon oltiin Vantaalla kokonaisuutena hyvin tyytyväisiä, poikkeuksena hoitopaikkojen
kuntoon, varustetasoon ja sijaintiin kohdistunut kritiikki. Noin yhdeksälle lapselle kymmenestä
oli saatu järjestettyä vanhempien toiveiden mukainen hoitopaikka, noin 10 %:lle olisi haluttu
saada paikka lähempää kotia tai toisesta päivähoitopaikasta samalla alueella. Yksityisiin
hoitopaikkoihin oltiin hieman tyytyväisempiä, mutta kunnalliset päivähoitopaikat eivät jääneet
niistä kovin kauaksi.

Palvelujen laatu lienee eri alueilla likimain sama, sillä palvelualueittaiset tyytyväisyyserot
olivat yleensä pieniä. Alue-erot ilmenivät selvimmin suhtautumisessa hoitopaikan sijaintiin.
Tyytymättömyys oli tällöin suurinta Korso-Koivukylän palvelualueella.
7