Asukaslehti 4/2013 - Vantaan kaupunki
01.06.2015 • Views
Share Embed Flag

Asukaslehti 4/2013 - Vantaan kaupunki

Asukaslehti 4/2013 - Vantaan kaupunki

Asukaslehti 4/2013 - Vantaan kaupunki

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
vantaa.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

<strong>Vantaan</strong> kaupungin<br />

Vanda stads invånartidning | Julkinen tiedote | Offentligt infoblad | 10.8.<strong>2013</strong><br />

Tarjolla:<br />

Vielä ehtii<br />

rantajuhliin!<br />

Tarkemmat<br />

tapahtumatiedot<br />

takakannesta.<br />

elämäsi syksy<br />

Sivuilla<br />

■■<br />

Piipahda avoimessa päiväkodissa 4<br />

■■<br />

Rosvopäivä kirjastoissa 6<br />

■■<br />

Liikuntapaikat lähellä kotia 8<br />

■■<br />

Asukkaat omistavat kaupungin 9<br />

■■<br />

Matalan kynnyksen päihdepalveluja 10<br />

■■<br />

Turvallista koulumatkaa! 13<br />

■■<br />

Vieraile <strong>Vantaan</strong> Valossa 14<br />

■■<br />

På svenska 15<br />

1

Vantaa tarjottimella<br />

■■<br />

Halusitpa aikuisopiston kurssille,<br />

liikkumaan, lukemaan, nuorisotilalle tai<br />

kulttuuritapahtumaan, <strong>Vantaan</strong> syksy on<br />

täynnä tekemistä. Vapaa-aika ei ole koskaan<br />

ollut näin hauskaa!<br />

Jenni JusslinVapaa-aika on paras hetki kasvattaa<br />

henkistä pääomaa. Pitämällä<br />

huolta kehosta ja mielestä<br />

myös hyvinvointi ja arkijaksaminen<br />

kasvavat. Vaikka<br />

kotona onkin kivaa, kannattaa<br />

nenä työntää välillä myös ovesta<br />

ulos. <strong>Vantaan</strong> laaja tarjonta<br />

yllättää iloisesti!<br />

<strong>Vantaan</strong> aikuisopisto tarjoaa<br />

opetusta kuntalaisille kilpailukykyiseen hintaan. Opiskeluun<br />

omalla ajalla sitoudutaan pitkiksi ajoiksi, suunnittelijaopettaja<br />

Elina Vienamo kertoo.<br />

– Etenkin kielten kursseilla on ryhmiä, jotka ovat<br />

opiskelleet saman ryhmän kanssa pitkän aikaa. Pientä<br />

vaihtelua toki on, mutta kävijät ovat sitoutuneita sekä<br />

opiskeluun että samaan ryhmään, hän jatkaa.<br />

Lyhytkurssit tarjoavat oppimisen iloa, jos aikaa ei<br />

löydy koko syksyn mittaisille kursseille.<br />

Aikuisopiston kurssiopas on jaettu elokuun alussa<br />

kaikkiin kotitalouksiin. Kursseille ilmoittautuminen alkaa<br />

14. elokuuta porrastetusti. Vienamo lupaa kurssilaisille<br />

hyvää mieltä ja oppimisen iloa.<br />

– Esimerkiksi yhteislauluryhmä Torstain toivotut jatkaa<br />

syksylläkin. Sinne voi tulla vain laulamaan ilman<br />

paineita esiintymisestä, Elina Vienamo muistuttaa.<br />

Hyvinvoinnin kasvattamista, sitähän se liikuntakin<br />

on. Ulkoliikuntapaikkojen lisäksi kaupungin ohjatun liikunnan<br />

syksy on täynnä tekemistä. Pilatesta, zumbaa,<br />

kahvakuulaa, tehojumppaa, miesten omia liikuntaryhmiä,<br />

kaikille on tarjolla omaan kuntoon sopiva vaihtoehto.<br />

Liikuntapäällikkö Anu Jokela muistuttaa kaupungin<br />

matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksista.<br />

– Miehille järjestetään omia ryhmiä, joihin voi tulla<br />

missä kunnossa vain. Ympäri <strong>kaupunki</strong>a on ulkoliikun-<br />

tapaikkoja maksuttomasti kaikkien käytettävissä, Jokela<br />

suosittelee.<br />

Liikuntaa ei kannata harrastaa vain terveyden vuoksi,<br />

vaikka liikunnan terveyshyödyt ovatkin selvät. Liikunta<br />

voi olla sosiaalinen tapahtuma ja tuoda mukavaa tekemistä<br />

vapaa-aikaan perheen ja kavereiden kanssa. Samalla<br />

hyvinvointikin lisääntyy.<br />

– Perhepeuhat jatkavat syksylläkin. Vanhemmat ja<br />

lapset pääsevät yhdessä tutustumaan liikuntaan monipuolisesti<br />

Lumossa, Myyrmäen urheilutalolla ja Tikkurilan<br />

lukiolla, Jokela sanoo.<br />

Kuntalaisen opas tietoyhteiskunnassa, sitähän kirjasto<br />

on. Niin perinteinen lainaustoiminta, atk-kurssit,<br />

kaikkien käytössä olevat tietokoneet kuin tilojen lainaaminen<br />

omien tapahtumien järjestämiseen ovat <strong>Vantaan</strong><br />

kirjastojen toiminnan osa-alueita.<br />

– Harva tietää, että kirjastojen tiloja voi varata käyttöön.<br />

Erilaiset luento- ja keskustelutilaisuudet, myös<br />

pienimuotoiset konsertit sopivat hyvin kirjaston tiloissa<br />

järjestettäväksi, kirjastopalveluiden johtaja Mikko<br />

Vainio kertoo.<br />

Hakunilan kirjasto avataan elokuussa suuren remon-<br />

tin jälkeen. Sen toiminta ja sisustus on suunniteltu yhdessä<br />

asukkaiden kanssa.<br />

– Asukkaat ovat valinneet tiloihin materiaaleja ja<br />

kalusteita. Nuortenosasto ja lastenosasto on sijoitettu<br />

nuorten omasta ehdotuksesta eri puolille kirjastoa, jotta<br />

lapset eivät pelästy nuorista mahdollisesti lähtevää<br />

ääntä, Vainio täydentää.<br />

Nuorisotaloilla ääni ei häiritse, päinvastoin. Nuorisoasiainpäällikkö<br />

Ari Tossavainen kuvailee nuorisotalojen<br />

olevan yhteisöllisiä keskuksia, joissa alueen<br />

nuorten lisäksi voivat viihtyä myös muut alueen asukkaat.<br />

Alueesta riippuen nuorisotalojen toiminnassa on<br />

eroja, vaikka perustoiminta, nuorten yhdessäolo valvotusti<br />

koulutettujen ammattilaisten kanssa, pysyykin<br />

samana. Yksi asia kuitenkin yhdistää kaikkea nuorison<br />

kanssa tehtävää työtä: nuorten ääni on ehdottoman tärkeä<br />

toiminnan kehittäjä.<br />

– Nuoret ovat parhaiten ajassa kiinni, heitä täytyykin<br />

kuulla nuorisotyön suhteen. Työtä kehitetään nuorten<br />

toiveista ja tarpeista, Tossavainen kuvailee.<br />

Tossavaisen mukaan nuorisotalot ovat alueen katalysaattoreja<br />

ja monen toiminnan mahdollistajia, joissa<br />

Sakari Manninen<br />

Anders Lindholm-Ahlefelt, Elina Vienamo,<br />

Ari Tossavainen ja Anu Jokela kannustavat tutustumaan<br />

kaupungin tarjontaan.<br />

Kirjastopalveluiden johtaja Mikko Vainio.<br />

nuorison lisäksi muutkin pääsevät vaikuttamaan ja<br />

osallistumaan. Nuorisotyöntekijöiden, vertaistukiohjaajien<br />

ja vapaaehtoistyön joukossa jokaiselle<br />

löytyy oma tapa vaikuttaa ja olla mukana. Nuorisotyössä<br />

läsnäolo nuorten vapaa-ajalla iltaisin ja viikonloppuisin<br />

on erityisen tärkeää.<br />

– Ankkapartiomme kiertävät viikonloppuisin<br />

Itä- ja Länsi-Vantaalla nuorten tapaamispaikoissa,<br />

ja lisäksi katutyötä tehdään arkisin asuinalueilla.<br />

Nuorisotyöntekijät ovat läsnä monin tavoin nuorten<br />

elämässä, Tossavainen sanoo.<br />

Kulttuuri on kaikkialla, jos kulttuurituotantopäällikkö<br />

Anders Lindholm-Ahlefeltia on uskominen.<br />

Ja miksei olisi, tänäkin syksynä kulttuuri<br />

kutsuu niin lapsia, aikuisia kuin senioreitakin. Esimerkiksi<br />

kulttuuriluotsista seniori tai aikuinen saa<br />

itselleen kaverin kulttuuritapahtumaan. Niitä järjestetään<br />

muun muassa kaupungin omissa kulttuuritaloissa:<br />

Myyrmäki-talossa tai Martinus-salissa.<br />

– Myös <strong>Vantaan</strong> kaupunginmuseon näyttelyissä<br />

kannattaa käydä. Syksyllä tuloillaan on näyttely<br />

elokuvaohjaaja Matti Kassilasta, Lindholm-Ahlefelt<br />

kertoo.<br />

Lasten taidetalot Pessi ja Toteemi palvelevat pikkuväkeä<br />

ja heidän vanhempiaan entiseen tyyliin.<br />

Taidepajoja, esityksiä ja vierailumahdollisuuksia<br />

kannattaa seurata kaupungin nettisivuilta.<br />

Yhdeksi syksyn kulttuuritärpiksi Lindholm-Ahlefelt<br />

nimeää syyskuussa pidettävän Kiinan kulttuuriviikon.<br />

<strong>Vantaan</strong> kaupungilla on ystävyys<strong>kaupunki</strong><br />

Kiinan Jinanissa, ja tarjolla on nähtävää ja koettavaa<br />

Kiinan henkeen ympäri <strong>kaupunki</strong>a.<br />

– Jos kaikki menee kuten olemme suunnitelleet,<br />

saamme Vantaalle esiintymään Kiinan parhaimpiin<br />

kuuluvia pekingoopperaosaajia. Kannattaa pysyä<br />

kuulolla, Lindholm-Ahlefelt vihjaa.<br />

Kiinnostuitko?<br />

Katso lisää:<br />

vantaa.fi/aikuisopisto<br />

vantaa.fi/kulttuuri<br />

vantaa.fi/nuoriso<br />

vantaa.fikirjasto<br />

vantaa.fi/liikunta<br />

Muista myös kulttuurikalenteri,<br />

ohjatun liikunnan opas sekä<br />

aikuisopiston opinto-ohjelma!<br />

Lue lisää sisäsivujen<br />

jutuista:<br />

Kirjastojen lastentapahtuma s. 6<br />

Värikkäitä ääniä s. 6<br />

Lähiliikuntapaikat s. 8<br />

Kulttuuriluotsi s. 8<br />

Ohjattua liikuntaa s. 8<br />

Arbis höst s. 15<br />

Felix Siivonen<br />

lyhyesti<br />

Pysy kartalla – miten aluettasi kehitetään?<br />

Avoimet aluetoimikuntien kokoukset<br />

Myyrmäki: 18.9. ja 6.11.<br />

Hakunila: 10.9. ja 26.11.<br />

Kivistö: 4.9. ja 6.11.<br />

Tikkurila: 12.9. ja 21.11.<br />

Svenska kommittén 11.9. ja 19.11.<br />

Kokousten paikat ja teemat ilmoitetaan vantaa.fi:n tapahtumakalenterissa<br />

ennen kokouksia.<br />

Myyrmäen, Hakunilan, Kivistön ja Tikkurilan aluetoimikunnat<br />

avaavat kokouksensa asukkaille. Myös Svenska<br />

kommitténin info-osuudet ovat jatkossa avoimia. Läsnäolooikeuden<br />

myötä kuntalaisten on mahdollista seurata omaa<br />

aluettaan koskevia esittelyjä ja keskustelua suoraan paikan<br />

päällä.<br />

Syksyn kokouksissa edistetään alueneuvonpidoissa asukkailta<br />

kerättyjä ideoita kaupungin kehittämiseksi. Kivistön<br />

ja Hakunilan avoimissa kokouksissa esitellään, mitä ovat<br />

kansalais- ja kuntalaisaloitteet ja miten oman lähiympäristön<br />

kehittämiseen voi osallistua. Myyrmäessä puhutaan<br />

esimerkiksi Myyrmäen bussiterminaalin suunnittelusta.<br />

Kokousten esityslistat ja pöytäkirjat: www.vantaa.fi/paatokset.<br />

Katso myös www.vantaa.fi/osallistu<br />

Sinustako sovittelija?<br />

Rikos- ja riita-asioiden sovittelun peruskurssi järjestetään<br />

Vantaalla lokakuussa. Sovittelu tarjoaa lakisääteisen mahdollisuuden<br />

rakentavalla keskustelulla selvittää rikos- ja<br />

riita-asioita asianosaisten välillä. Sovittelu on maksutonta<br />

palvelua, jossa rikoksen tai riidan osapuolet sekä kaksi<br />

vapaaehtoista, koulutettua ja puolueetonta sovittelijaa osallistuvat<br />

keskusteluun. <strong>Vantaan</strong> sovittelutoimisto järjestää<br />

sovittelupalvelut 12 kuntaan Keski- ja Itä-Uudellamaalla.<br />

Sovittelijan tehtävässä tarvitaan kykyä tulla toimeen erilaisten<br />

ihmisten kanssa sekä kykyä asettua muiden asemaan.<br />

Kurssi on sovittelutyöhön osallistuville maksuton. Osallistujat<br />

valitaan haastattelun perusteella.<br />

Lisätiedot ja ilmoittautuminen kurssille 13. syyskuuta klo<br />

16 mennessä sähköpostitse sovittelutoiminta@vantaa.fi tai<br />

puhelimitse numeroon 050 312 2072. Jos hakija ilmoittautuu<br />

sähköpostitse, häneltä toivotaan lyhyttä kuvausta<br />

kiinnostuksestaan sovittelutoimintaan.<br />

Kurssin ajankohdat la-su 12.10.–13.10. klo 9–16 sekä la–su<br />

16.–17.11. klo 9–16. Lisäksi kaksi koulutusiltaa Järvenpäässä,<br />

Porvoossa tai Tikkurilassa.<br />

Koulurakennus Pallaksen tilalle asuntoja<br />

Purettavan Pallas-koulurakennuksen tilalle on ensisijaisesti<br />

tarkoitus rakentaa asuntoja. Samassa yhteydessä selvittään,<br />

tarvitaanko Länsimäen muutosalueella aluevarausta<br />

esimerkiksi julkisten lähipalvelu- tai liikerakennusten<br />

korttelialueelle. Pallas-koulurakennuksen kunnostuskartoituksessa<br />

selvisi, että koulu on niin huonokuntoinen ja<br />

sisäongelmainen, ettei sitä kannata korjata.<br />

Asemakaavan muutosalue sijaitsee Länsimäen kaupunginosassa,<br />

rajoittuen lännessä Länsimäentiehen, etelässä<br />

Pallastunturintiehen, idässä Kuru- ja Juoksuhaudanpuistoihin<br />

sekä pohjoisessa Vartiotiehen ja kortteleihin 91231 ja<br />

91232<br />

Lisätietoja: asemakaavasuunnittelija Eeva Sauramo,<br />

09 8392 3045 ja liikenneinsinööri Ilpo Pasanen,<br />

09 8392 5069<br />

Klikkaa<br />

vantaa.fi/asukaslehti!<br />

Mikä lehdessä toimii, mistä haluaisit lukea lisää, mistä<br />

vähemmän? Liity lukijapaneelin jäseneksi osoitteessa<br />

vantaa.fi/asukaslehti. Lähetämme lehteä koskevan<br />

kyselyn muutaman kerran vuodessa. Vastaaminen vie<br />

aikaa noin kymmenen minuuttia. Vastanneiden kesken<br />

arvomme yllätyspalkintoja.<br />

Olethan huomannut, että myös asukaslehden juttuja voi<br />

kommentoida samassa osoitteessa? Tutustu<br />

tarkemmin osoitteessa vantaa.fi/asukaslehti.<br />

2 3

Reppukansa valloittaa kadut<br />

Ei mikään nörttikerho<br />

■■<br />

Uusi lukuvuosi alkaa 13. elokuuta.<br />

Terhi Karhuniemi<br />

Kun koulut alkavat 13. elokuuta, arviolta<br />

10 000 lasta ja nuorta on uuden tilanteen<br />

edessä. Pieniä eskareita ja ekaluokkalaisia<br />

on liikkeellä viitisentuhatta. Toinen mokoma<br />

on yläkouluun ja lukioihin sekä ammatilliseen<br />

koulutukseen siirtyviä. Yhteensä reppukansaa on<br />

liikkeellä noin 30 000.<br />

Pienimmille liikenne ja sen vaarat voivat olla<br />

uusia asioita, joten muiden liikkujien on syytä olla<br />

valppaina erityisesti koulujen läheisyydessä. Liikenneturvasta<br />

kerrotaan, että lapsen näkökenttä on<br />

kapeampi kuin aikuisella ja liikenteen nopeuksien<br />

ja etäisyyksien hahmottaminen on vielä kehittymätön.<br />

Lasten huomio saattaa kiinnittyä kiinnostaviin<br />

Koulussa saa uusia kavereita<br />

Toiselle luokalle siirtyvä Päiväkummun<br />

koulun oppilas Anniina Kangasalusta evästää<br />

uusia koulutulokkaita kertomalla, että<br />

kouluun menemistä ei kannata pelätä, sillä<br />

siellä on ihan mukavaa ja siellä saa uusia<br />

kavereita. Lisäksi Anniina antaa seuraavia<br />

käytännön vinkkejä:<br />

• Puhelimen äänettömälle laittoa kannattaa<br />

harjoitella ennen koulun alkua, ja puhelin<br />

kannattaa laittaa äänettömälle viimeistään<br />

koulun rajalla.<br />

• Koulusta saa opiskeluvälineet, joten omia<br />

ei välttämättä tarvitse. Koulukirjoista ja välineistä<br />

kannattaa huolehtia hyvin.<br />

asioihin ja liikenteen huomioiminen herpaantuu<br />

helposti. Lisää liikenneturvallisuudesta sivulla 13.<br />

Vantaalla peruskoulu, esiopetus ja lukiot starttaavat<br />

syyslukukauteen tiistaina 13.8. Variassa<br />

opetus alkaa jo 12.8, aloittavien opiskelijoiden<br />

lukuvuosi alkaa kello 9 ja jatkavien kello 10. Poikkeuksena<br />

Talvikkitien toimipisteessä opintonsa<br />

aloittavat, joilla lukuvuosi alkaa kello 10 ja jatkavilla<br />

opiskelijoilla kello 12.<br />

Kymppiluokkien ja ammattistarttien opetus<br />

alkaa 19.8. Aikuislukion syyslukukausi alkaa 26.8.<br />

kello 17. Uudet oppilaat voivat ilmoittautua 14.8.<br />

alkaen toimipisteiden kanslioissa Valkoisenlähteentie<br />

53, Tikkurila, ja Martinlaaksontie 36, Martinlaakso,<br />

kello 15.30–19.30.<br />

<strong>Vantaan</strong> musiikkiopiston syksyn lukukauden<br />

opetus alkaa 16.8. ja <strong>Vantaan</strong> kuvataidekoulun 19.8.<br />

Lukuvuoden työ- ja loma-ajat löytyvät netistä<br />

vantaa.fi/opetus > Palvelut > Työ- ja loma-ajat.<br />

• Ei haittaa vaikka toinen olisi oppinut jo<br />

laskemaan tai lukemaan ennen kolun<br />

alkamista, sillä koulussa oppii varmasti.<br />

Ja koulussa oppii kaikkea uutta.<br />

• Koulumatkoihin kannattaa tutustua etukäteen<br />

ja ne on kiva kulkea kaveriporukassa.<br />

Muista lähteä aina ajoissa.<br />

• Ruokaa kannattaa syödä, jotta jaksaa<br />

opiskella. Kaikkea kannattaa ainakin<br />

maistaa.<br />

• Koulun käytävät saattavat olla liukkaita,<br />

joten sisällä ei saa juosta.<br />

• Vaatteet kannattaa katsoa säänmukaisesti.<br />

• Kaikille kannattaa olla kiltti.<br />

Reppukansaa on liikkeellä kouluvuoden alussa 30 000.<br />

Vesa Greis<br />

■■<br />

Nuorisovaltuustossa pääsee<br />

vaikuttamaan kotikaupungin<br />

asioihin konkreettisesti, kertoo<br />

Nora Viljaniemi.<br />

Anna Mellin<br />

– Viralliset, virkakieliset kokouspaperit<br />

herättävät harvan kiinnostuksen.<br />

Jos halutaan tiedottaa ja jakaa asioita, on<br />

se syytä tehdä kielellä, jota kuntalaiset<br />

ymmärtävät ja käyttävät, tuumii<br />

17-vuotias Ruskeasannassa<br />

asuva Nora Viljaniemi.<br />

<strong>Vantaan</strong> nuorisovaltuuston<br />

kasvatti kiittelee valtuustokausittain<br />

hyväksyttävän lasten<br />

ja nuorten osallisuuden<br />

toimintaohjelman laatimista.<br />

Hänen mukaansa on arvokasta,<br />

että kaupungin tasolla tunnustetaan<br />

nuorten oikeus osallistua lähiympäristönsä<br />

kehittämiseen.<br />

– Koska jokainen kunta on erilainen,<br />

tarvitaan Vantaallekin oma näkemys siitä,<br />

miten lapset ja nuoret pääsevät osallistumaan<br />

ja vaikuttamaan, Viljaniemi toteaa.<br />

Vaikuttamisesta on nuorisovaltuustovuosien<br />

myötä tullut Viljaniemelle<br />

elämäntapa. Vastaavanlaista harrastusta<br />

hän suosittelee lämpimästi muillekin.<br />

– Ei kannata turhaan pohtia tai<br />

murehtia etukäteen, vaan lähteä mukaan<br />

ja kokeilla, tuntuisiko juttu omalta, Viljaniemi<br />

neuvoo.<br />

Nuorisovaltuustossa Viljaniemi<br />

on ollut mukana järjestämässä tapahtumia,<br />

laatimassa erilaisia<br />

mielipidekirjoituksia ja<br />

kannanottoja sekä osallistunut<br />

työryhmien toimintaan.<br />

Stereotyyppinen<br />

kuva nuorisovaltuustosta<br />

nörttien kannarikerhona<br />

ei pidä Viljaniemen mukaan<br />

paikkaansa.<br />

– Nuorisovaltuustotoiminta<br />

on muutakin kuin paperien<br />

pyörittelyä. Tärkeintä on, että uskaltaa<br />

kertoa mielipiteensä, hän kiteyttää.<br />

vantaa.fi/nuorisovaltuusto<br />

”Vaikuttamisesta<br />

on tullut<br />

elämäntapa.”<br />

Nora Viljaniemen mielestä on tärkeää, että vaikuttamiseen ja oman mielipiteensä<br />

ilmaisuun rohkaistaan monia eri tapoja tukemalla ja ylläpitämällä.<br />

Koulu- ja päiväkotiruokailuun potkua<br />

<strong>Vantaan</strong> kouluille ja päiväkodeille käynnistyy<br />

syyskuussa EkoTeko-kilpailu, jonka<br />

tarkoituksena on saada lapset ja nuoret<br />

mukaan kehittämään ruokailua mieluisammaksi.<br />

Tavoitteena on saada ruokailu<br />

viihtyisämmäksi, lisätä ruoan arvostusta<br />

ja vähentää biojätteen määrää.<br />

Kilpailuun on ilmoittautunut 18 päiväkotia,<br />

23 peruskoulua sekä neljä oppi-<br />

laitosta. Kilpailuaika on 16.9.<strong>2013</strong> –<br />

14.3.2014 ja palkinnot jaetaan toukokuussa.<br />

Olisi mukavaa, jos perheet osallistuisivat<br />

kilpailuun tukemalla ja tsemppaamalla<br />

omia lapsiaan. Mukavia keskusteluja<br />

voi kehittää kotona vaikka ruuan alkuperästä<br />

ja valmistuksesta, terveellisen<br />

ravinnon merkityksestä sekä kierrätyk-<br />

sestä ja rauhallisesta ruokailuhetkestä.<br />

Kilpailun taustalla on muun muassa<br />

kouluterveyskysely, jonka mukaan puolet<br />

vantaalaisista yläkoululaisista jättää<br />

koululounaan syömättä viikoittain ja<br />

kokee ruokailun meluisaksi.<br />

Teea Markkula<br />

Anna Mellin<br />

Vanhemmat piirtävät suuntaviivoja avoimille päiväkodeille<br />

– Joustavat ja monipuoliset avoimet<br />

päiväkodit tukevat arkea ja voimavarojen<br />

riittämistä kaikkein parhaiten. Jonakin<br />

päivänä voi osallistua aktiivisemmin ja<br />

toisena päivänä palveluita ei välttämättä<br />

tarvitse ollenkaan, kertoo avoimessa<br />

päiväkoti Kanttarellissa säännöllisesti<br />

vieraileva kuuden lapsen äiti Marita<br />

Luokkanen.<br />

Anna Mellin<br />

– Palveluiden käyttäjien kuuleminen toi hyvän mielen,<br />

Marita Luokkanen sanoo.<br />

Luokkanen ei ole ajatustensa<br />

kanssa yksin. Moni<br />

vanhempi nosti huhtikuisessa<br />

kehittämisillassa monipuolisuuden<br />

ja joustavuuden<br />

tärkeiksi tekijöiksi<br />

lastenhoitoa suunniteltaessa.<br />

Palvelumuotoiltilaisuus<br />

kokosi yhteen Kanttarellin<br />

vanhempia pohtimaan,<br />

millaista avoin varhaiskasvatustoiminta<br />

voisi olla ja<br />

miten se vastaisi paremmin<br />

käyttäjiensä tarpeisiin.<br />

– Pää<strong>kaupunki</strong>seudulla<br />

erilaisille hoitomuodoille<br />

on isompi tarve kun ihmiset muuttavat<br />

alueelle töiden perässä. Kun kauasjäävät<br />

verkostot eivät auta, tarvitaan tukea ja<br />

hoitoapua muualta, Luokkanen toteaa.<br />

Tilaisuuden jälkeen vanhemmat ovat<br />

jatkaneet keskustelua Kanttarellin käytävillä.<br />

Ideointi-ilta toi päiväkodin arkeen<br />

innostunutta, ideoivaa ilmapiiriä ja<br />

madalsi asiakkaiden kynnystä esittää<br />

tuoreita ajatuksia.<br />

– Vanhemmilla on yhteisöllisyyden<br />

kaipuuta ja ainakin itse toivoisin asuinalueeni<br />

olevan kuin pieni kylä, Luokkanen<br />

pohtii.<br />

Vanhempien ideoita toteutetaan jo<br />

alkaneena syksynä. Positiivisen vastaanoton<br />

saanut tilaisuus poikii varmasti<br />

myös uusia vastaavanlaisia tapahtumia,<br />

kun keväällä kerättyjä ideoita on ensin<br />

tuotu käytäntöön.<br />

Anna Mellin<br />

info<br />

Avoimet päiväkodit<br />

• Alle kouluikäisiä lapsia kotona<br />

hoitaville vanhemmille suunnattua<br />

maksutonta toimintaa<br />

• Täydentävät lakisääteisiä<br />

päivähoitopalveluja<br />

• Vaihtoehto kokopäivähoidolle<br />

• Lisätietoja vantaa.fi/paivahoito<br />

Uusi avoin<br />

päiväkoti<br />

Koivukylässä<br />

Rautpihan avoin päiväkoti,<br />

Rautkallionkatu 7, avaa ovensa<br />

13. elokuuta. Avoin päiväkoti on<br />

tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille<br />

ja heitä kotona hoitaville. Toiminta<br />

sisältää joko vapaata yhdessäoloa<br />

tai leikkimistä, esimerkiksi taito- ja<br />

taideaiheita, musiikkia ja liikuntaa.<br />

Toiminnan sisältö muotoutuu<br />

yhteistyössä vanhempien kanssa.<br />

Myös järjestöjä ja muita toimijoita<br />

on mukana toiminnassa. Avoimessa<br />

päiväkodissa vanhemmat valvovat<br />

lapsiaan.<br />

Ulla Packalen<br />

50 vuotta ammatillista<br />

koulutusta<br />

Ammattikoulutoiminnan<br />

perustamisesta<br />

Vantaalla tulee<br />

tänä syksynä kuluneeksi<br />

50 vuotta. Helsingin<br />

maalaiskuntaan perustettu<br />

ensimmäinen<br />

ammattikoulu, Tikkurilan<br />

ammattikoulu,<br />

aloitti toimintansa<br />

Hiekkaharjussa 1963.<br />

Vuosiin on mahtunut<br />

monia tilamuutoksia,<br />

kun toimipisteitä ja<br />

oppilaitoksia on yhdistelty.<br />

Suurin ammatillisten<br />

oppilaitosten<br />

yhdistäminen tapahtui vuonna 1999.<br />

Opiskelijamäärä on kasvanut neljästä<br />

sadasta yli kolmeen tuhanteen.<br />

Varian 50-vuotista taivalta juhlitaan<br />

syksyn ajan erilaisten tapahtumien<br />

Opiskelija Variasta.<br />

Lea Mäkelän arkistosta<br />

muodossa, joihin myös entiset opiskelijat<br />

ja työntekijät ovat lämpimästi<br />

tervetulleita.<br />

Maarit Aho<br />

Hakunilaan valmistuu<br />

käyttäjiensä näköinen kirjasto<br />

Kierrätysideologialla uudistettu<br />

Hakunilan kirjasto avataan perjantaina<br />

30.8. klo 12. Hakunilan kirjasto<br />

uudisti paitsi tilansa myös toimintatapansa.<br />

Hakunilan aluekirjaston johtaja<br />

Katariina Ervasti uskoo yhteisön<br />

voimaan. Siksi<br />

uuden kirjastotilan<br />

ja toimintatavan<br />

ideointiin otettiin<br />

mukaan myös kirjaston<br />

käyttäjät.<br />

– Asukkaat pääsivät<br />

vaikuttamaan<br />

yhteisöllisesti tilaan,<br />

jota he tulevat käyttämään.<br />

Kestävän<br />

kehityksen arvoa<br />

toteutimme käyt-<br />

tämällä myös vanhoja, uuteen kuosiin<br />

kunnostettuja tavaroita, kertoo Ervasti.<br />

Avajaisten ohjelma:<br />

helmet.fi/hakunilankirjasto.<br />

Minna Saastamoinen<br />

Nuoret suunnittelevat kirjaston nuorten aluetta.<br />

Paula Puustinen<br />

4 5

Marko Kokko<br />

Sí, opimme espanjaa!<br />

Carmen Lehtonen ohjaa pelin kulkua espanjan kielellä.<br />

■■<br />

Carmen Lehtonen opettaa<br />

lapsille espanjaa iloisella otteella.<br />

Hänen mottonsa on: toista ja<br />

kannusta.<br />

Mervi Talonen<br />

Mervi Talonen<br />

Nauru raikuu Kartanonkosken<br />

koululla, kun yhdeksän esikoululaisen<br />

tyttöryhmä opettelee<br />

vieraan kielen taitoja. Apua –<br />

miten sanotaan hyvää päivää, mitä kuuluu?<br />

Pienet kädet nousevat pystyyn, ja kyllä<br />

– sieltä tulee oikea vastaus saman tien.<br />

Espanjan opettaja Carmen Lehtonen<br />

Vapaus kertoa tarinoita<br />

on sitä mieltä, että on hänen<br />

vuoronsa pitää hauskaa ja<br />

olla vapaa luomaan omaa<br />

tarinaansa.<br />

puhuu lapsille koko ajan espanjaa ja se<br />

tuntuu kaikista luontevalta. Tunnelma on<br />

kepeän iloinen.<br />

– Opetan leikkimällä ja laulamalla,<br />

Carmen kertoo.<br />

Tytöt asettuvat pyöreän pöydän ympärille<br />

bingoa pelaamaan. Isotkin numerot<br />

muistuvat mieleen vieraalla kielellä<br />

opettajan välillä avustaessa. 6–7-vuotiaat<br />

kerholaiset Elviira, Emira, Pilvi,<br />

Juulia, Minja, Veera, Siiri, Viivi ja Ada<br />

ovat kaikki yhteen ääneen sitä mieltä, että<br />

kerhossa on kivaa.<br />

– Carmen on paras opettaja!<br />

Eskariryhmä aloitti espanjan opiskelun<br />

vuosi sitten syksyllä ja kokoontuu ker-<br />

Tervetuloa kerhoon<br />

ran viikossa tunnin ajan. Tarkoitus on,<br />

että ryhmä jatkaa kielen parissa myös<br />

ensimmäisellä ja toisella luokalla.<br />

Perun pääkaupungista Limasta kotoisin<br />

oleva Lehtonen sanoo, että maahanmuuttajalapsia<br />

ei pelota tulla mukaan,<br />

koska myös opettaja on muualta. Kerhotoiminta<br />

tarjoaa lapsille kaikin puolin<br />

hyvän harrastuksen ainekset.<br />

– Espanjan kielen opiskelussa painotan<br />

sanastoa ja varmuutta puhua.<br />

Lasten espanjan kielen ja kulttuurin<br />

opiskelu toimii Kartanonkoskella kerhomuotoisena<br />

pilottiryhmänä esikouluikäisille,<br />

ykkös- ja kakkosluokkalaisille.<br />

Kerhotoimintaan voi tutustua lisää osoitteessa<br />

vantaa.fi/espanjankerhot.<br />

Vantaalla toimii satoja koulujen kerhoja lukuvuoden aikana: kielikerhoja,<br />

kokkikerhoja, tanssikerhoja, sirkuskerhoja, bändikerhoja, shakkikerhoja ja<br />

monia muita. Ohjaajina toimivat opettajat, nuoriso- ja liikuntapalveluiden<br />

työntekijät, järjestöjen ja seurojen ohjaajat, muusikot, taiteilijat, opiskelijat ja<br />

yksittäiset vanhemmat. Koulujen kerhot ovat maksuttomia. Tarkempia<br />

tietoja kerhotarjonnasta voi kysyä kouluilta.<br />

Lisätietoja vantaa.fi/opetus > Sivistystoimi > Kehittämishankkeet ><br />

Koulun kerhotoiminta<br />

Taidetyöpajoja vauvoille ja<br />

taaperoille<br />

info<br />

Värikkäitä ääniä -työpajoilla vauvat (3kk–12kk) ja taaperot (12kk–24kk) tutustuvat<br />

värikkäisiin tiloihin ja jännittäviin esineisiin yhdessä vanhempien kanssa.<br />

Pajassa herätellään aisteja erilaisten äänien, pintamateriaalien ja välineiden avulla.<br />

Kipinä kääntää nuoren katseen<br />

tulevaisuuteen<br />

■■<br />

Nuorten ohjauskeskus<br />

Kipinässä autetaan peruskoulunsa<br />

päättäneitä ja jatko-opintonsa<br />

keskeyttäneitä nuoria hakemaan<br />

opiskelu- tai työpaikkaa.<br />

Jaakko Turpeinen, Anna Mellin<br />

Ohjauskeskus<br />

Kipinä<br />

O H<br />

Kipinä<br />

N U O R T E N<br />

J A U S -<br />

J A<br />

T U K I K E S K U S<br />

Hiekkaharjuntie 8 A, 01300 Vantaa<br />

Kipinän työntekijät päivystävät<br />

keskiviikkoisin klo 14–18, muina<br />

aikoina tapaamisajan voi sopia<br />

soittamalla p. 050 312 4372,<br />

050 312 1744 tai 050 314 6389.<br />

ohjauskeskus@vantaa.fi<br />

Lisätietoja: vantaa.fi/kipina<br />

Kipinässä nuorten kanssa katsotaan<br />

läpi sopivia koulutusvaihtoehtoja ottamalla<br />

huomioon nuoren vahvuudet ja<br />

kiinnostuksen kohteet. Lisäksi tietysti<br />

avustetaan yhteishaun hakulomakkeen<br />

täytössä.<br />

Syksyn yhteishakuun projektityöntekijä<br />

Olga Hytti neuvoo tutustumaan<br />

jo etukäteen ennen hakuajan alkamista,<br />

mikäli opiskelujen aloittaminen ammatillisessa<br />

koulutuksessa kiinnostaa.<br />

– Kannustaisin yläkoululaisia kyselemään<br />

vanhemmiltaan tai muilta aikuisilta<br />

heidän työstään ja vierailemaan eri<br />

työpaikoilla, Hytti kertoo.<br />

Hytin mukaan tärkeintä Kipinän<br />

työssä on olla aidosti kiinnostunut jokaisesta<br />

nuoresta, sillä ilman läsnäoloa ei<br />

muodostu keskinäistä luottamusta, jota<br />

auttamiseen tarvitaan.<br />

– Haastavinta on saada ensikontakti<br />

nuoreen, jolla ei tunnu olevan mitään<br />

kiinnekohtaa yhteiskuntaan ja muihin<br />

ihmisiin. Tällöin pitää edetä rauhallisesti<br />

ja nuoren ehdoilla, Hytti painottaa.<br />

– Auttamisen ilo kantaa. Koen onnistumisia<br />

joka päivä, koska pienenkin<br />

– Asioilla on tapana järjestyä, kun yhdessä pähkäillään, etsivä nuorisotyöntekijä<br />

Olga Hytti kannustaa Mihail Olkhovishia.<br />

Irja Huttunen<br />

esteen raivaaminen nuoren elämässä tuo valtavan hienon kokemuksen. Monen nuoren<br />

kohdalla innostuksen heräämiseen ei tarvita kuin pieni kipinä, Hytti iloitsee.<br />

Lukiolaisia kannustetaan unelmoimaan ja ideoimaan<br />

Oppimisen ilo ja riemu syntyvät, kun maaperä on<br />

otollinen ja kun ympäristö kannustaa ja tukee luovuutta.<br />

<strong>Vantaan</strong> lukiot ovatkin mukana valtakunnallisessa<br />

Innolukio-kilpailussa, joka rohkaisee nuoria<br />

unelmoimaan ja ideoimaan.<br />

Innolukio-kilpailussa ratkotaan työelämän yhteistyökumppaneiden<br />

asettamia haasteita ja tehtäviä. Viime<br />

vuonna kilpailun ensimmäinen palkinto tuli Vantaalle<br />

Vaskivuoren lukioon, jonka toisen vuosikurssin opiskelija<br />

Perttu Pölönen kehitti mullistavan musiikinteorian<br />

opetusmetodin.<br />

Lukioissa on yhdyshenkilö, joka antaa lisätietoa<br />

hankkeesta. Marssi rohkeasti lukiosi kansliaan ja kysy<br />

lisätietoja. Tutustu myös www.innolukio.fi.<br />

Katariina Kovanen-Piippo<br />

Kirjailija Siri Kolu.<br />

Lastenlauantaina 14. syyskuuta<br />

<strong>Vantaan</strong> kirjastoissa pääsevät irti Siri<br />

Kolun kirjoittamat Me Rosvolat. Kolu<br />

on paitsi vantaalainen esitysdramaturgi<br />

myös ohjaaja ja teatteriopettaja. Kolun<br />

mukaan ihmisten tarinoilla täytyy olla<br />

tilaa syntyä ja myös lasten leikki tarvitsee<br />

vapautta.<br />

– Harrastukset ovat tärkeitä, mutta<br />

liiallinen vapaa-ajan ohjaaminen ei<br />

anna ajatuksille aikaa vain lentää. Siksi<br />

puolustan leikkiä, vapaata aikaa ja<br />

vapaita paikkoja, kuten kirjastoja. Kaupungeissa<br />

lasten leikkien kannalta ne<br />

pienetkin metsänlipareet ovat tärkeitä,<br />

ne muuttuvat leikeissä vaikka miksi.<br />

Mutta myös aikuisten maailma voi<br />

tulla ahtaaksi. Me Rosvolat -sarjan neljännessä<br />

osassa perheen isä saa kriisin ja<br />

Minna Saastamoinen<br />

Siri Kolun Me Rosvolat mekastavat<br />

kirjastoissa lastenlauantaina 14.9.<br />

kello 10–16. Kirjojen hahmot ja<br />

tapahtumat tuodaan osaksi<br />

kirjastoja.<br />

Pajat järjestetään<br />

27.–28.9. sekä 1.–5.10.<br />

Varaukset ja tiedustelut:<br />

helena.erakare@<br />

vantaa.fi,<br />

050 314 5596.<br />

Hinta: 4 € / osallistuja.<br />

Lisätietoa:<br />

vantaa.fi/taidemuseo<br />

Kaisa Rapanen<br />

Taidepajassa lapset tutustuvat taiteeseen.<br />

Pessi-kuorossa riittää laulamisen halu<br />

Pessi-kuoroon ovat tervetulleita kaikki 5–12-vuotiaat lapset, joilla on<br />

halu laulaa. 5–7-vuotiaiden ryhmällä on harjoitukset lauantaisin kello 11–12<br />

ja yli 8-vuotiailla kello 10–12. Esiintymiset kuuluvat kuorotoimintaan. Kevätja<br />

joulukonsertit ovat olleet korkeatasoisia ja tunnelmaltaan ikimuistoisia.<br />

Pessi-kuoroa johtaa tuottoisa lastenlaulujen säveltäjä, musiikin maisteri<br />

Kaisa Nuolioja.<br />

Pessi-kuoro aloittaa syyskautensa lauantaina 14.9. Taidetalo Pessissä<br />

Tikkurilassa. Mukaan pääsee ilmoittautumalla osoitteeseen taidetalo.pessi@<br />

vantaa.fi tai tulemalla ensimmäisiin harjoituksiin. Lisätietoa kuorosta löytyy<br />

sivuilta vantaa.fi/pessi.<br />

Jaana Niinivirta<br />

Helena Eräkare<br />

Vinkkejä oman<br />

elämänsä herruuteen<br />

■■<br />

Uusi Itsenäistyvän opas<br />

käsittelee ensimmäiseen<br />

omaan kotiin muuttamista<br />

ja omasta taloudesta<br />

huolehtimista. Opas<br />

on koottu nuorten<br />

kysymysten<br />

pohjalta.<br />

Anna Mellin<br />

Helppolukuisesti kirjoitettu opas<br />

sisältää yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi<br />

kuukausittaisen henkilökohtaisen<br />

meno- ja tuloarvion laadinnasta ja<br />

vuokrasopimuksen solmimisesta. Lisäksi<br />

Pinjamelinda Vesterinen<br />

oppaassa on vinkkejä ja ohjeita tilanteisiin,<br />

joissa raha-asiat ovat mutkistuneet.<br />

Oppaan kätevät sanaselitykset määrittelevät<br />

uudet ja vaikeat sanat perehtymisen<br />

helpottamiseksi.<br />

Itsenäistymisopas löytyy sähköisessä<br />

muodossa nuorten tieto- ja neuvontapalvelu<br />

Jeesistä osoitteesta jeesi.info.<br />

Kirjastot siirtyvät<br />

syysaikaan 12.8.<br />

Kirjastojen syysaika alkaa maanantaina 12.8. kaikissa <strong>Vantaan</strong> kirjastoissa<br />

paitsi Hakunilassa, jonka remontti jatkuu vielä pari viikkoa.<br />

Mikkolan kirjasto on lakkautettu ja elokuussa alueella käynnistyvät kirjastoauton<br />

palvelut. Kirjastoauton uusi pysäkki Mikkolassa aloittaa 7.8. osoitteessa<br />

Venuksentie 1. Pysäkillä palvellaan keskiviikkoisin kello 18.55–19.30. Mikkolan<br />

koululla käydään tiistaisin 20.8. alkaen kello 9.20–10.40.<br />

Lisäksi Tammistossa otetaan käyttöön uusi pysäkki, Rosedalinrinki, torstaisin<br />

klo 16.45–17.10. <strong>Vantaan</strong>kosken ja Hakunilan kirjaston pysäkit jäävät pois.<br />

Ajantasaiset kirjastojen aukioloajat löytyvät osoitteessa www.helmet.fi/<br />

kirjastoauto.<br />

Minna Saastamoinen<br />

Varaa kirjat maksutta vuoden loppuun saakka<br />

<strong>Vantaan</strong> kirjastot luopuivat varausmaksuista vuoden loppuun saakka.<br />

Varausmaksun poistamisella kirjasto haluaa varmistaa kaikille asiakasryhmille<br />

tasa-arvoisen mahdollisuuden saada haluamaansa aineistoa.<br />

Kokeilulla selvitetään myös kirjaston varausmaksutulon poistumisen ja<br />

mahdollisten työaikasäästöjen loppusumma.<br />

6 7

Lähiliikuntapaikat kaikkien<br />

käytettävissä<br />

■■<br />

Koripallo, tennis, sähly,<br />

jalkapallo, futsal. Näitä ja paljon<br />

muutakin pääsee harrastamaan<br />

lähiliikuntapaikoilla, jotka ovat<br />

ilmaiseksi kuntalaisten käytössä.<br />

Mervi Talonen<br />

Lähiliikuntapaikkojen tekonurmipintaisella<br />

monitoimikentällä<br />

onnistuvat monet liikuntalajit:<br />

koripallo, tennis,<br />

sähly, jalkapallo, futsal,<br />

pelit ja leikit. Joitain lähiliikuntapaikkoja<br />

toteutetaan<br />

ympärivuotista<br />

käyttöä ajatellen. Esimerkiksi<br />

kesän tenniskenttä<br />

onkin talvella luistinrata.<br />

Osaan lähiliikuntapaikoista<br />

sijoitetaan ulkokuntoilulaitteita,<br />

parkour-välineitä<br />

tai skeittipaikka. Suunnitteluvaiheessa<br />

on otettu huomioon myös<br />

valaistus ja roskahuolto.<br />

Lähiliikuntapaikka tarkoittaa käyttäjien<br />

läheisyydessä olevaa monikäyttöistä<br />

ja viihtyisää liikuntapaikkaa, joka on<br />

vapaasti kaikkien käytettävissä. Väline-<br />

Kulttuuriluotsi on<br />

kaveri kulttuurikokemuksiin<br />

Vapaaehtoiset ja koulutetut<br />

luotsit toimivat<br />

maallikko-oppaina<br />

ja lähtevät seuraksi<br />

esimerkiksi taidenäyttelyyn<br />

tai musiikkiesitykseen.<br />

Toiminta<br />

on suunnattu senioriväestölle,<br />

mutta sen<br />

kautta kulttuurikaveria<br />

voi pyytää kuka<br />

tahansa aikuinen tai<br />

isompi ryhmä. Kulttuurin<br />

äärelle johdatteleva kulttuuriluotsitoiminta<br />

madaltaa kynnystä tutustua uusiin ja tuttuihin<br />

kulttuurikohteisiin.<br />

Kulttuuriluotsiksi voi ryhtyä kuka tahansa kulttuurista<br />

kiinnostunut, joka käy aiheeseen liittyvän kurssin. Maksuttoman<br />

kurssin käynyt luotsi saa kutsuja ensi-iltoihin ja<br />

näyttelyiden avajaisiin osatakseen kertoa kaupungin<br />

kulttuuritarjonnasta.<br />

Lisätietoja: kulttuurituottaja Annikki Alku,<br />

p. 040 548 3443 tai annikki.alku@vantaa.fi. Seuraava kurssi<br />

vapaa-ehtoisille järjestetään syys–lokakuussa.<br />

Anna Mellin<br />

Hyvä lähiliikuntapaikka<br />

on viihtyisä ja<br />

palvelee kaiken<br />

ikäisiä käyttäjiä.<br />

Aikuisen arkiliikunta ei useinkaan tarvitse erityisjärjestelyjä.<br />

Anna Mellin<br />

valinnoissa on huomioitu monenlaiset käyttäjät.<br />

Lähiliikuntapaikat on suunniteltu arkiliikuntaa tukeviksi. Erityisesti lapsiperheet<br />

ja ikääntyvät hyötyvät lähiympäristön tarjoamista liikuntamahdollisuuksista.<br />

– Haluamme tarjota monipuolisia ja laadukkaita liikunnan harrastamismahdollisuuksia<br />

kaiken ikäisille asukkaille, erityisesti heille, jotka eivät ole mukana ohjatussa<br />

seuratoiminnassa, sanoo liikuntapäällikkö Anu Jokela.<br />

Osallistu vaikkapa vesijumppaan!<br />

Kun liikuntakärpänen<br />

puraisee<br />

Liikuntaryhmiin ilmoittautuminen alkaa porrastetusti<br />

15.8. ja ensimmäiset ryhmät pyörähtävät käyntiin 2.9.<br />

Tarjolla on monenlaisia ja monentasoisia ryhmiä niin<br />

senioreille, työikäisille kuin erityisryhmillekin.<br />

Ohjattua liikuntaa -esite on jaettu koteihin viikolla<br />

31. Niitä saa myös mm. uimahalleilta, kirjastoista ja<br />

yhteispalvelupisteistä.<br />

Muista myös uimahallit ja niiden kuntosalit sekä<br />

monipuoliset ulkoliikuntapaikat. Lisätietoja netistä:<br />

vantaa.fi/liikunta.<br />

Terhi Karhuniemi<br />

<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong><br />

<strong>Vantaan</strong> lähiliikuntapaikat<br />

Martinlaakso, Laajavuorentie 1<br />

Kulomäki, Maauunintie 7<br />

Hiekkaharju, Urheilutie 15<br />

Kaivoksela, Luolapolku 6 (valmistuu<br />

syksyn aikana)<br />

Vaarala, Harjunreuna<br />

Vetokannaksen virkistysalue,<br />

<strong>Vantaan</strong>laaksontie 3<br />

Petikon ulkoilualue, Tallimäentie<br />

Rautkallionpuisto, Vanha Rekolantie<br />

(valmistuu syksyn aikana)<br />

Vapaanurmet<br />

(vapaassa käytössä oleva<br />

luonnonnurmikenttä)<br />

Hakunila, Luotikuja<br />

Kalmuuri, Urpiaisentie<br />

Vapaalanaukee, Luhtitie 11<br />

Skeittipaikat<br />

Ester Koskelaisen puisto, Tuulikintie 3,<br />

Päiväkumpu<br />

Hiekkaharju, Leinikkitie 36<br />

Illenpuisto, Kartanonkoski<br />

Martinlaakso, Laajakorvenkuja<br />

Myyrmäen urheilupuisto,<br />

Raappavuorentie 8–10<br />

Paalupuisto, Itä-Hakkila<br />

Rajakylä, Länsimäentie<br />

Tikkurilan urheilupuisto, Läntinen<br />

Valkoisenlähteentie 52–54<br />

Ylästö, Isonmännyntie<br />

Perhepeuhoissa<br />

viihtyy koko kööri<br />

Perhepeuhat liikuttavat niin nuorta<br />

kuin vanhaa – kokeilla voi esimerkiksi<br />

sulkapallon, koripallon, jalkapallon tai<br />

salibandyn pelaamista. Myös suosittu<br />

temppurata ja riemukas jättipomppupatja<br />

kutsuvat yhteiseen hauskanpitoon.<br />

– Tämä on mukavaa vaihtelua arkirutiineihin,<br />

ja lapset<br />

ovat innoissaan<br />

saadessaan kokeilla<br />

eri lajeja.<br />

Ilmapallon<br />

pomputtelu<br />

sulkapallomailoilla<br />

oli ehdottomasti<br />

tämän<br />

kerran hitti,<br />

kertoo lastensa<br />

kanssa peuhoihin<br />

osallistunut Kimmo<br />

Terävä.<br />

Alle kouluikäisille lapsille ja heidän<br />

vanhemmilleen suunnatut Perhepeuhat<br />

ovat maksuttomia tapahtumia. Syksyn<br />

ensimmäiset peuhat pidetään Korson<br />

Lumossa 24.8. kello 8.30–11.30, Myyrmäen<br />

urheilutalolla 31.8. kello 8.30–<br />

11.30 ja Tikkurilan lukiossa 21.9. kello<br />

8.30–11.30.<br />

Kristian Åbacka<br />

Frida Lindholm<br />

Pertti Raami<br />

Asukkaat kaupungin omistajina<br />

■■<br />

Asukastilaisuuksien tavoite<br />

on kehittää <strong>kaupunki</strong>a yhdessä<br />

asukkaiden ja muiden tahojen<br />

kanssa<br />

Kuka: Katja Syvärinen<br />

kehittää ja ylläpitää työkseen<br />

lähidemokratiaa <strong>Vantaan</strong> eri<br />

alueilla. Aluepalvelupäällikön<br />

vastuulle kuuluu muun muassa<br />

aluetoimikuntien toiminta,<br />

asukkaiden osallisuus ja kolme<br />

kohtaamispaikkaa: Myyrinki,<br />

Tuulikontti ja Kafnetti.<br />

info<br />

Tärkeintä työssäni: Pääsen<br />

työskentelemään suoraan<br />

asukkaiden kanssa. Autan<br />

vantaalaisia saamaan äänensä<br />

kuuluviin päätöksenteossa, mikä<br />

taas johtaa toimiviin ratkaisuihin ja<br />

parempaan <strong>kaupunki</strong>in.<br />

Vinkki vitonen? Uudella<br />

Otakantaa.fi -sivustolla kannattaa<br />

käydä kurkkaamassa, millaisia<br />

Vantaa-aiheisia kyselyitä siellä<br />

on. Sivustolla kuka tahansa voi<br />

vaikuttaa paikallisiin hankkeisiin<br />

vastaamalla kyselyyn tai luomalla<br />

sellaisen itse.<br />

Asukasfoorumeihin osallistuu kaupungin<br />

ylin johto, jonka kanssa asukkaat<br />

keskustelevat <strong>Vantaan</strong> asioista. Foorumit<br />

järjestetään kohderyhmittäin: keväällä<br />

järjestettiin senioreille ja tänä syksynä<br />

maahanmuuttajille (24.10.) ja lapsiperheille<br />

(7.11.). Keväisin on myös jo<br />

perinteinen Vaikuttaja-päivä lapsille ja<br />

nuorille.<br />

Alueneuvonpidoissa voi joutua hommiin.<br />

Osallistujilta kerätään ideoita ja toivomuksia,<br />

esimerkiksi aluetoimikuntien<br />

työn tavoitteiksi. Alueellisiin asioihin etsitään<br />

yhdessä ratkaisuja.<br />

Matala kynnys, kiitos!<br />

Kysyimme Otakantaa.fi -sivustolla kuntalaisilta<br />

ideoita työikäisten hyvinvoinnin<br />

lisäämiseksi. Palkintoraati valitsi<br />

muutaman ehdotuksen, joiden tekijät<br />

läheisineen Flamingo palkitsi kylpylälipuilla.<br />

Palkitulla Nina Elo-Hakalalla<br />

riittää ideoita kilpailun jälkeenkin.<br />

– Edullisia tai veloituksettomia harrastusmahdollisuuksia<br />

pitäisi olla enem-<br />

Aluetoimikuntien kokouksia on<br />

avattu yleisölle. Niihin pääsee vain<br />

yleisöksi, samalla tavalla<br />

kuin kaupunginvaltuuston<br />

kokouksiin, koska ne ovat<br />

virallisia kokouksia. Valtuusto<br />

on nimennyt kaikille<br />

<strong>Vantaan</strong> suuralueille aluetoimikunnat,<br />

jotka edistävät<br />

asukkaiden hyvinvointia ja<br />

vaikutusmahdollisuuksia<br />

paikallisesti. Ruotsikielisiä<br />

edustaa Svenska kommittén.<br />

Katso lisäksi avointen<br />

aluekokousten aikataulut sivulta<br />

3!<br />

Kyläruokailuja on tähän<br />

mennessä pidetty Koivukylässä,<br />

vapaamuotoisesti<br />

soppalautasen äärellä.<br />

Olen mukana yhteiskunnassa<br />

ja minulla<br />

on keinoja saada<br />

hiljainenkin ääneni<br />

kuuluviin.<br />

Kuntalaisen osallistumisoikeus<br />

ja vaikuttamisen<br />

mahdollisuudet on<br />

turvattu useassa laissa.<br />

– Toivomme pysyviä, tuttuja hoitajia tulevaisuudessa. Tarvitsemme mahdollisuuden yksityisyyteen ja omiin totuttuihin tapoihin, ja<br />

tahdomme ulos joka päivä. Muun muassa nämä vahvat terveiset jätettiin seniorifoorumissa päättäjille. Kuuntelemassa kaupunginvaltuuston<br />

puheenjohtaja Antti Lindtman, alarivissä vasemmalla.<br />

män. Osallistumiskynnyksen pitäisi olla<br />

matala ja tiedotuksen laajaa. Lapsiperheet<br />

tulisi eri tilaisuuksissa huomioida<br />

entistä paremmin esimerkiksi lapsiparkeilla,<br />

eikä miehiä pitäisi unohtaa, sillä<br />

he jäävät joskus sivuun. Myös psykologipalveluja<br />

kannattaisi tuoda kaikkien saataville<br />

vaikka kauppakeskukseen vuoronumerolla.<br />

Tunnen, että<br />

kuulun näihin<br />

porukoihin, tälle<br />

alueelle.<br />

Yhteisöllisyys on<br />

<strong>Vantaan</strong> kaupungin<br />

arvo.<br />

Kaikki avoimet tilaisuudet ovat melko joustavia:<br />

niihin saattaa osallistua kaupungin johtoa<br />

tai luottamushenkilöitä tai ne<br />

voivat olla asukas- tai järjestövetoisia.<br />

Myös virallisia kokouksia<br />

ja vapaampia asukasiltoja<br />

voidaan yhdistää keskenään.<br />

Lisätietoa tapahtumista ja<br />

vaikutusmahdollisuuksista saa<br />

osoitteesta vantaa.fi/osallistu.<br />

Vantaalla järjestetään alueneuvonpitoja,<br />

asukasfoorumeja, kyläruokailuja ja<br />

aluetoimikuntien avoimia kokouksia. Miksi<br />

niin monenlaisia tilaisuuksia, aluepalvelupäällikkö<br />

Katja Syvärinen?<br />

– Eriluonteiset tilaisuudet on suunniteltu<br />

asukkaiden tarpeisiin, ja kuuntelemme<br />

edelleen, miten niitä kannattaa<br />

kehittää.<br />

Keille tapahtumat on tarkoitettu?<br />

– Jos <strong>Vantaan</strong> asiat kiinnostavat, tervetuloa!<br />

Osallistumalla pääsee kartalle ajankohtaisista<br />

asioista ja saa oman äänensä<br />

kuuluviin.<br />

Voiko asukastilaisuuksiin osallistumalla<br />

oikeasti vaikuttaa <strong>Vantaan</strong> asioihin?<br />

Kysely liittyi ensimmäistä kertaa<br />

tehtyyn vantaalaisten työikäisten<br />

hyvinvointiohjelmaan, johon voi<br />

tutustua osoitteessa<br />

vantaa.fi/ahvo.<br />

Sivun tekstit Heidi Salminen ja Katja Savopirtti<br />

Tiedän, miten voin<br />

yhdessä muiden<br />

kanssa edistää asuinalueellemme<br />

tarpeellisia<br />

juttuja.<br />

Aktiiviset asukkaat ovat<br />

toimivan lähidemokratian<br />

ja kunnan elinvoiman<br />

perusta.<br />

– Kyllä voi. Asukastilaisuuksien<br />

tavoite on kehittää <strong>kaupunki</strong>a<br />

yhdessä asukkaiden ja muiden tahojen<br />

kanssa. Esimerkiksi Koivukylän turvallisuusillassa<br />

esitetty toive ratsupoliisista toteutui<br />

tänä kesänä. Kaikkia toiveita ei tietysti voida<br />

toteuttaa. Kaupunki noudattaa tiettyä<br />

päätöksentekojärjestystä, jota voi seurata<br />

osoitteessa vantaa.fi/paatokset.<br />

Mistä saan tiedon juuri minua kiinnostavasta<br />

tapahtumasta juuri oikeaan aikaan?<br />

– <strong>Vantaan</strong> asukaslehti kannattaa lukea<br />

ja säilyttää. Myös vantaa.fi:n tapahtumakalenterista<br />

ja kaupungin Facebook-sivuilta<br />

facebook.com/vantaan<strong>kaupunki</strong> saa<br />

vinkkejä.<br />

Pertti Raami<br />

Sakari Manninen<br />

8 9

Anitta Mäkinen<br />

Mielenterveys- ja päihdepalveluja<br />

kehitetään asiakkaita varten<br />

■■<br />

Omalla terveysasemalla tunnistetaan<br />

mielenterveyden ongelmat,<br />

hoidetaan lievimmät psykiatriset<br />

sairaudet ja ohjataan tarvittaessa<br />

erikoissairaanhoitoon.<br />

Vappu Vienamo<br />

Kaupunki kokoaa<br />

mielenterveys- ja<br />

päihdepalvelusuunnitelmaa<br />

vuosille <strong>2013</strong>–2016. Se<br />

on suunnitelma siitä,<br />

miten kyseisiä asioita<br />

Vantaalla järjestettäisiin,<br />

jotta kuntalaiset saavat<br />

tarvitsemansa palvelut.<br />

– Suunnitelmaa tarvitaan<br />

kehitystyön ohjaamiseksi. Se<br />

tehdään vuorovaikutuksessa palvelujen<br />

käyttäjien, yhteistyökumppanien ja sidosryhmien<br />

kanssa, jotta yhteistyö sujuu<br />

ja käyttäjien ääni kuuluu palveluja kehitettäessä,<br />

korostaa mielenterveysasioista<br />

vastaava palvelupäällikkö Lauri Kuosmanen.<br />

Iso osa mielenterveystyöstä ja valtaosa<br />

päihdepalvelutyöstä tehdään kunnissa.<br />

Mielenterveyspalveluissa on merkittävä<br />

rooli HUS-alueen erikoissairaanhoidolla.<br />

Vantaalla palveluita on tarkoitus kehittää<br />

Hoitopolkujen<br />

avulla varmistetaan,<br />

että hoito jatkuu<br />

mahdollisimman<br />

saumattomana<br />

hoitopaikasta<br />

riippumatta.<br />

Vantaalaisille päihteiden ongelmakäyttäjille<br />

ja heidän läheisilleen on tarjolla oman<br />

terveysaseman lisäksi monipuolisia hoitoja<br />

kuntoutuspalveluja. Palveluihin voi olla<br />

yhteydessä myös jo ennen ongelmien syntymistä,<br />

jos on huolissaan omasta tai läheisensä<br />

päihteiden käytöstä.<br />

– Päihdepalvelujen rakennetta ja toiminnan<br />

sisältöä kehitetään entistä paremmin<br />

asukkaiden tarpeita vastaavaksi. Palveluissa<br />

painotetaan avohoidon kehittämistä. Tarjolla<br />

on enemmän palveluja perheille ja työssäkäyville,<br />

kertoo päihdepalvelupäällikkö<br />

Hilkka Vihavainen.<br />

niin, että palvelukokonaisuudet kunnassa<br />

vastaavat HUS:n palvelukokonaisuuksia.<br />

Tämä tarkoittaisi omia hoitopolkuja<br />

mielialahäiriöistä ja psykooseista kärsiville<br />

sekä akuutti- ja nuorisopsykiatrialle.<br />

– Hoitopolkujen avulla varmistetaan,<br />

että hoito jatkuu mahdollisimman saumattomana,<br />

olipa potilas sitten omalla terveysasemalla<br />

tai erikoissairaanhoidossa,<br />

kertoo Kuosmanen.<br />

Oma terveysasema<br />

on ensisijainen mielenterveysongelmien<br />

hoitopaikka.<br />

Jos terveysasemalta<br />

saatava hoito<br />

ei riitä, hoito jatkuu lääkärin<br />

lähetteellä HUS:n<br />

järjestämässä erikoissairaanhoidossa.<br />

Jos mielenterveyden<br />

ongelma on äkillinen eikä oma<br />

Hoitoonpääsyn nopeuttamiseksi kokeilemme<br />

ilman lähetettä toimivaa sähköistä<br />

ajanvarausta, arvioi palvelupäällikkö Lauri<br />

Kuosmanen.<br />

Mielenterveysongelmista kärsivä ihminen ei aina pääse hoitoon riittävän nopeasti.<br />

terveysasema ole auki, apua saa Peijaksen<br />

sairaalan yhteispäivystyksestä tai tarvittaessa<br />

sosiaali- ja kriisipäivystyksestä.<br />

Mielenterveyskuntoutujille on tarjolla<br />

myös järjestötoimintaa. Mielenterveyspalveluita<br />

on tarjolla paljon myös<br />

yksityisessä terveydenhuollossa. Esimerkiksi<br />

pitkäaikaista psykoterapiaa tarjoavia<br />

psykoterapeutteja löytyy runsaasti<br />

internetistä. Neuvoja hoitopaikoista voi<br />

Päihdepalveluja moniin tarpeisiin<br />

Mistä apua<br />

päihdeongelmiin?<br />

• Alkoholi- ja lääkeongelmista kärsivä henkilö<br />

tai hänen läheisensä voi hakea apua ilman<br />

lähetettä A-klinikoilta.<br />

• Huumeita käyttäviä asiakkaita ja heidän<br />

läheisiään hoidetaan huumehoitoklinikalla.<br />

Suonensisäisesti huumeita käyttävät voivat<br />

asioida nimettömästi Vinkkareissa eli <strong>Vantaan</strong><br />

terveys- ja sosiaalineuvontapisteissä.<br />

• Rahapelaamiseen liittyvissä ongelmissa<br />

aikuiset yli 18-vuotiaat vantaalaiset voivat<br />

hakea apua Helsingissä sijaitsevalta Peliklinikalta.<br />

Muissa peliongelmissa hoito<br />

tapahtuu <strong>Vantaan</strong> päihdepalveluiden omissa<br />

yksiköissä.<br />

• Päihde- ja peliongelmista kärsiviä nuoria ja<br />

heidän läheisiään autetaan Nuorisoasemalla.<br />

• Eri aineiden ongelmakäyttäjille annettavaan<br />

hoitoon, esimerkiksi laitosvieroitushoitoon<br />

voi hakeutua vaikkapa terveysaseman tai<br />

päihdepalveluyksiköiden kautta.<br />

Lisätietoa päihdepalvelujen verkkosivuilta<br />

www.vantaa.fi/paihdetyo<br />

Katso myös http://www.paihdelinkki.fi/<br />

<strong>Vantaan</strong> Kaupunki<br />

FELIX Siivonen<br />

kysyä myös terveysneuvontapuhelimesta<br />

09 10023.<br />

Kaupungin nettisivuille vantaa.fi/<br />

mielenterveys on koottu palvelut, jotka<br />

terveysasemien lisäksi tekevät tai osallistuvat<br />

mielenterveystyöhön kaupungin<br />

organisaatiossa, esim. psykologipalvelut,<br />

depressiohoitajat, neuvolat, koulu- ja<br />

opiskelijaterveydenhuolto sekä sosiaalija<br />

kriisipäivystys.<br />

Sähköisellä ajanvarauksella<br />

psykiatrisen sairaanhoitajan<br />

vastaanotolle<br />

Martinlaakson ja Länsimäen terveysasemilla toimii<br />

psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotto, jonne voi varata<br />

ajan sähköisesti. Lähetettä ei tarvita ja vastaanotto<br />

palvelee kaikkia vantaalaisia. Asiakkaalla ei tarvitse olla<br />

diagnosoitua mielenterveyden ongelmaa, vaan oma<br />

tunne pahoinvoinnista tai avun tarpeesta riittää. Muilta<br />

osin psykiatristen sairaanhoitajien vastaanotot toimivat<br />

kuten ennenkin, eli vastaanotolle pääsee lähetteellä<br />

varaamalla ajan omalta terveysasemalta. Kokeilu jatkuu<br />

vuoden <strong>2013</strong> loppuun ja se arvioidaan syksyn aikana.<br />

Ajanvaraukseen pääsee osoitteesta vantaa.fi/eterveyspalvelut<br />

> Ajanvaraus<br />

Vappu Vienamo<br />

Pekka Turtiainen<br />

Sakari Manninen<br />

Neuvolalle<br />

oma numero<br />

Neuvoloiden puhelinaika<br />

laajenee: 16. syyskuuta alkaen<br />

neuvolaan voi ottaa yhteyttä<br />

soittamalla keskitettyyn<br />

puhelinpalveluun ma–to klo<br />

8–15 ja pe klo 8–13 välisenä<br />

aikana. Kartanonkosken, Koivukylän<br />

ja Tikkurilan neuvolan<br />

asiakkaat voivat olla yhteydessä<br />

keskitettyyn puhelinpalveluun<br />

jo 9. syyskuuta alkaen.<br />

Keskitetyn puhelinpalvelun<br />

numero on 09 8392 5900.<br />

Puhelinpalvelussa vastaa aina<br />

terveydenhoitaja.<br />

Samalla otetaan käyttöön<br />

takaisinsoittopalvelu. Jos puheluun<br />

ei pystytä soittohetkellä<br />

vastaamaan, voi jättää takaisinsoittopyynnön.<br />

Ajan peruutuksen<br />

voi ilmoittaa neuvolan<br />

puhelinpalvelun vastaajaan<br />

vuorokauden ympäri.<br />

Ajan voit varata myös sähköisesti<br />

osoitteesta vantaa.fi/<br />

eterveyspalvelut > ajanvaraus.<br />

■■<br />

Sienestys on hauska ja halpa<br />

harrastus, jonka avulla saa terveellistä<br />

ja herkullista vaihtelua<br />

ruokavalioonsa. Myrkyllisen<br />

sienen syöminen vahingossa ei<br />

kuitenkaan ole ainut riski, joka<br />

sieniin liittyy.<br />

Ullla Hellgren<br />

Saastunut kasvupaikka voi tehdä<br />

turvallisesta ja tutusta sienestä<br />

haitallisen. Sienestystä aloittelevat<br />

keskittyvät yleensä sienten tunnistamiseen,<br />

jotta eivät vahingossa ottaisi<br />

myrkyllisiä yksilöitä. Myrkyllisen sienen<br />

syöminen voi aiheuttaa myrkytyksen, joka<br />

voi jopa uhata henkeä. Myrkyllisimpiä<br />

sieniä ovat valkokärpässieni, seitikit,<br />

korvasieni ja pulkkosieni.<br />

Sienet keräävät itseensä herkästi raskasmetalleja,<br />

kuten lyijyä ja kadmiumia.<br />

Pitoisuudet voivat vaihdella paljonkin<br />

Raportti kertoo<br />

hyvinvoinnin haasteista<br />

Sakari Manninen<br />

■■<br />

Työttömyys vaikuttaa monen vantaalaisen arkeen, mutta paljon<br />

hyvääkin löytyy, kertoo keväällä valmistunut hyvinvointiraportti.<br />

Vappu Vienamo<br />

Mitä hyvää<br />

• Vantaalaisten keskitulot ovat kasvaneet<br />

viimeisen vuosikymmenen aikana.<br />

Asuntokuntien tuloerot ovat<br />

pienemmät kuin Helsingissä ja Espoossa.<br />

• Nuorisotyöttömyys on Vantaalla laskussa.<br />

Alle 25-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä<br />

on Vantaalla varsin vähän.<br />

sienilajikkeesta riippuen.<br />

Eniten raskasmetalleja keräävät<br />

muun muassa kuusenherkkusienet,<br />

mustesienet<br />

ja ukonsienet.<br />

Turvallisimpia ruokasieniä<br />

ovat mykoritsasienet,<br />

kuten rouskut,<br />

haperot, tatit ja vahverot. Näitä ei<br />

kuitenkaan pidä poimia saastuneelta<br />

maalta tai valtateiden läheisyydestä.<br />

Vantaalla on jonkin verran teollisuuden<br />

saastuttamaa maata, jolta kasvien<br />

keräämistä ravinnoksi tulee välttää.<br />

Tikkurilassa sijainnut Grönbergin lyijysulatto<br />

on saastuttanut Winterinmäen sekä<br />

Rosenlundin aluetta varsinkin lyijyllä<br />

ja kadmiumilla.<br />

Winterinmäen aluetta on kunnostettu<br />

mutta sienien poimimista alueelta tulee<br />

silti välttää.<br />

Rosenlundin metsikön alueelta kerättiin<br />

syksyllä 2012 sieninäytteitä, joista<br />

löytyi korkeita lyijy- ja kadmiumpitoisuuksia.<br />

Alueelta kerätyn kuusenherkku-<br />

• Keskimäärin puolet vantaalaisista aikuisista<br />

kokee elämänlaatunsa hyväksi.<br />

Vantaalaiset ovat tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa.<br />

• Vantaalla on turvallista asua. Vantaalaiset<br />

ovat tyytyväisiä omaan asuinalueeseensa.<br />

Kulttuuri-, kirjasto- ja<br />

liikuntapalveluiden määrään sekä julkiseen<br />

liikenteeseen ollaan tyytyväisiä.<br />

• Vantaalaisista 75 vuotta täyttäneistä<br />

90 prosenttia asuu kotonaan. Valtaosa<br />

ikäihmisistä haluaa asua kotonaan niin<br />

kauan kuin mahdollista.<br />

sienen lyijy- ja kadmiumpitoisuudet<br />

olivat miltei<br />

kymmenkertaiset kauppasienille<br />

asetettuihin rajaarvoihin<br />

nähden.<br />

Samalta alueelta kerätyt<br />

haapa- ja nurmirouskut,<br />

herkkutatit, haperot<br />

ja mesisienet eivät sisältäneet<br />

yhtä merkittäviä määriä lyijyä<br />

tai kadmiumia, mutta kohonneita<br />

pitoisuuksia löytyi niistäkin.<br />

Sienestystä harrastavan kannattaa<br />

välttää sienien poimimista teollisuusalueilta<br />

sekä aivan <strong>kaupunki</strong>en keskustoista.<br />

Vaikka lyijyn käytöstä on bensiinin<br />

lisäaineena luovuttu, on sitä maaperässä<br />

edelleen. Vilkkaasti liikennöityjen<br />

teiden varsilta ei sieniä kannata<br />

poimia 200 metriä lähempää.<br />

Satunnaisesti syötynä ei raskasmetallipitoisista<br />

sienistä ole haittaa.<br />

Säännöllisesti sieniä syövien kannattaa<br />

kiinnittää huomiota siihen, mistä sienensä<br />

keräävät.<br />

Hyvinvoinnin haasteita<br />

• Lastensuojelun tukitoimien tarve on<br />

lisääntynyt ja toimeentulotukea saaneiden<br />

työikäisten ja lapsiperheiden<br />

osuudet ovat kasvaneet.<br />

• Eri väestöryhmien terveyteen liittyvä<br />

käyttäytyminen eriytyy selkeästi jo<br />

lapsuudessa ja nuoruudessa. Esimerkiksi<br />

ammattiin opiskelevat tupakoivat<br />

ja käyttävät alkoholia enemmän<br />

sekä kokeilevat huumeita useammin<br />

kuin lukiolaiset. Myös yläkoululaiset<br />

ja lukiolaiset kokeilevat yhä useammin<br />

huumeita.<br />

• Työttömien työhakijoiden määrä on<br />

korkeampi kuin Helsingin seudulla ja<br />

muualla maassa. Pitkäaikaistyöttömien<br />

osuus on suuri.<br />

Älä poimi sieniä saastuneilta alueilta<br />

Sienet keräävät<br />

itseensä<br />

herkästi raskasmetalleja,<br />

kuten lyijyä ja<br />

kadmiumia.<br />

info<br />

Kaupungin hyvinvointiryhmän<br />

Hyryn työssä hyvinvointityölle<br />

asetetut tavoitteet<br />

ja raportissa esille nousseet<br />

haasteet muuttuvat käytännön<br />

toimenpiteiksi eri puolilla<br />

kaupungin organisaatiota ja<br />

toimintaa. Tutustu koko hyvinvointiraporttiin<br />

osoitteessa<br />

vantaa.fi/hyvinvointi2012<br />

Herkkutatti sopii sienikoriin.<br />

Jarmo Honkanen<br />

10 11

Katulamppujen huoltokierros<br />

käynnissä<br />

Katulamppujen huoltokierroksen aikana katulamput palavat päivällä, jotta<br />

sammuneet lamput löytyvät ja ne voidaan vaihtaa.<br />

■■<br />

Syksyn pimeät illat paljastavat sen, mikä kesän valoisina öinä<br />

on saattanut jäädä huomaamatta: katulamppu siellä ja toinen<br />

täällä on pimeänä. Kun katuvaloja huolletaan, niitä saatetaan<br />

pitää päällä päivisinkin.<br />

Pirjo Kivistö<br />

Vantaalla on juuri nyt, elo-syyskuussa,<br />

menossa toinen vuotuisista<br />

katuvalojen huoltokierroksista.<br />

Ensimmäinen tehtiin<br />

tammi-helmikuussa. Huoltokierroksen<br />

aikana kolme autoa kiertää<br />

kadut läpi ja pimeät lamput<br />

vaihdetaan uusiin. Katuvalot<br />

palavat päivisin siksi, että<br />

pimeät lamput löydetään.<br />

<strong>Vantaan</strong> kaduilla ja puistoissa<br />

on noin 35 000 ulkovalopistettä,<br />

joiden syttymistä<br />

ja sammumista ohjataan yli<br />

400 katuvalokeskuksesta.<br />

Joskus katulamput saattavat palaa päivällä<br />

myös katuvalokeskuksessa olevan<br />

vian takia.<br />

Työpäällikkö Janne Kaarakainen<br />

kuntatekniikan keskuksesta kertoo, että<br />

talven huoltokierroksella vaihdettiin noin<br />

500 lamppua. Katuvalojen huoltoon<br />

kuluu vuosittain noin 600 000 euroa ja<br />

energiakustannukset ovat lähes puolitoista<br />

miljoonaa.<br />

Huoltokierrosten ulkopuolella<br />

yksittäisiä lamppuja ei käydä vaihtamassa,<br />

mutta jos jossakin on lähekkäin<br />

useita pimeitä lamppuja, ne vaihdetaan.<br />

On siis tärkeää, että asukkaat ilmoittavat<br />

pimeistä lampuista.<br />

– Jos jonkin kadun tai puiston alueella<br />

on isompi alue pimeänä, todennäköisesti<br />

kysymys on viasta, joka vaatii korjaamista.<br />

Myös ilkivallasta on tärkeää<br />

ilmoittaa, sillä siitä voi aiheutua vaaraa<br />

erityisesti lapsille ja eläimille.<br />

Lähivuosina Vantaalla on edessä kallis<br />

katuvaloremontti, sillä EU:n energiatehokkuusdirektiivin<br />

mukaan elohopealamppujen<br />

tuonti markkinoille loppuu<br />

vajaan kahden vuoden päästä.<br />

–Lähes puolet käytössä olevista lampuista<br />

on elohopealamppuja. Pelkkä<br />

lampun vaihto toisen tyyppiseksi ei auta,<br />

vaan kannattavampaa on vaihtaa kaikki<br />

valaisinkomponentit uutta lamppua vastaavaksi.<br />

Pääosa elohopeavalaisimista<br />

on asennettu 1960–80-luvuilla, joten ne<br />

ovat joka tapauksessa elinkaarensa päässä,<br />

Kaarakainen toteaa.<br />

Katuvaloja poltetaan Vantaalla noin<br />

4 000 tuntia vuodessa. Kesällä polttoaika<br />

on 2–3 tuntia, talvella jopa<br />

18 tuntia vuorokaudessa.<br />

Lamppujen käyttöikä on lampusta<br />

riippuen 3–5 vuotta.<br />

Vaikka lamppu ei sammuisikaan,<br />

sen teho laskee vuosien<br />

myötä.<br />

Led-lamppuja Vantaalla<br />

on jonkin verran jo testattu<br />

ja ensi syksynä Viertolassa<br />

testataan vielä laajemmin ledien valotehoja<br />

ja energiankulutusta.<br />

– Led-valoissa on pienen energiankulutuksen<br />

lisäksi myös se hyvä puoli,<br />

että niitä voidaan himmentää esimerkiksi<br />

yöaikaan alueilla, joilla on vähän<br />

liikennettä, työpäällikkö Kaarakainen<br />

kertoo.<br />

Ilmoita pimeistä<br />

katulampuista<br />

Kaikista <strong>Vantaan</strong> kaupungin<br />

alueella olevista pimeistä katulampuista<br />

ja mahdollisista muista<br />

vioista valaisimissa voi ilmoittaa<br />

kaupungin kuntatekniikan keskukseen.<br />

Linkki vikailmoitus-karttaan<br />

löytyy kaupungin nettisivulta:<br />

Kadut ja liikenne > Katuvalot.<br />

Palautetta katuvaloista voi<br />

antaa myös kuntatekniikan keskuksen<br />

asiakaspalveluun, puh.<br />

09 8392 6085 tai sähköpostilla<br />

osoitteeseen asiakaspalvelu.<br />

kuntatekniikankeskus@vantaa.fi.<br />

Lisäksi kaupungin internetsivuilla<br />

on palautekanava, jonka<br />

kautta voi viestiä katuvalovioista<br />

ja -puutteista.<br />

Puut ja pensaat estävät näkemistä<br />

■■<br />

Lasten koulutien yksi tärkeimmistä<br />

turvallisuustekijöistä on<br />

esteetön näkyvyys ja liikkuminen.<br />

Risteyksissä ja tonttiliittymissä<br />

kasvavat puut ja pensaat voivat<br />

vaarantaa liikennettä.<br />

Kiinteistön alueella kasvavien puiden<br />

ja pensaiden hoito kuuluu kiinteistön<br />

omistajalle. Hoitoon sisältyy huolehtiminen<br />

siitä, ettei kasvusto haittaa liikennettä<br />

eikä katujen ja teiden kunnossa- ja<br />

Pertti Raami<br />

puhtaanapitoa.<br />

Uusia istutuksia suunniteltaessa tulee<br />

ottaa huomioon, että istutettavat puut ja<br />

pensasaidat sijoitetaan tontille siten, että<br />

ne täysikasvuisinakin mahtuvat tontin<br />

puolelle. Myös korkeat lauta-aidat voivat<br />

haitata näkyvyyttä tiealueella.<br />

Aika ajoin on syytä tarkastaa, ovatko<br />

kiinteistön puut ja pensaat vaarana yleiselle<br />

liikenneturvallisuudelle. Puiden<br />

ja pensaiden leikkaus talkoilla tuottaa<br />

parhaan yhteneväisen ja siistin lopputuloksen.<br />

Samalla voi poistaa katualueen<br />

vieressä rehottavat heinät ja pujot. Oksat<br />

ja risut voi hakettaa pensaiden juurille<br />

katteeksi.<br />

Kaupungin liikennealueiden ylläpitäjät<br />

pyrkivät valvomaan tilannetta ja<br />

havaitessaan kiinteistön istutusten haittaavan<br />

yleistä turvallisuutta jättävät he postilaatikkoon<br />

viestin, jolla muistutetaan<br />

kiinteistön omistajia istutusten hoitovelvollisuudesta.<br />

Pirjo Kivistö<br />

Katuvaloja<br />

poltetaan<br />

Vantaalla noin<br />

4 000 tuntia<br />

vuodessa.<br />

info<br />

Pertti Raami<br />

Felix Siivonen<br />

Opeta lapselle turvallinen koulutie<br />

■■<br />

Kaduille ja teille asennettavat<br />

hidasteet, liikennevalot, nopeusrajoitukset,<br />

yli- ja alikulut, aidat ja<br />

muut esteet eivät takaa liikenneturvallisuutta,<br />

jos ihmiset eivät<br />

noudata rajoituksia ja valo-ohjausta<br />

eivätkä käytä suojateitä tai ylija<br />

alikulkuja.<br />

Pirjo kivistö<br />

Suunnittelurakennusmestari Hillevi<br />

Malm kuntatekniikan keskuksesta<br />

pitää<br />

tärkeänä,<br />

että lapselle opetetaan,<br />

miten koulumatka<br />

on turvallista<br />

kulkea. Lapsen on<br />

opittava liikenneympäristön<br />

säännöt,<br />

että hän osaa kulkea<br />

turvallista reittiä<br />

silloinkin, kun vanhemmat<br />

eivät saata<br />

tai kuljeta häntä.<br />

Aamukiireessä<br />

autolla omia lapsiaan<br />

turvallisesti kouluun<br />

tuovat vanhemmat<br />

aiheuttavat vaaratilanteita<br />

niille lapsille,<br />

jotka tulevat kävellen<br />

kouluun.<br />

– Koulujen saattoliikenne on<br />

yksi ongelma. Koulun edessä ja jopa pihalla<br />

aamukiireessä autolla omia lapsiaan<br />

turvallisesti kouluun tuovat vanhemmat<br />

aiheuttavat vaaratilanteita niille lapsille,<br />

jotka kävelevät kouluun.<br />

Vantaalaiset tekevät vuosittain kymmeniä<br />

aloitteita, joissa toivotaan liikenneturvallisuuden<br />

toimia asuntokaduille,<br />

koulujen ja päiväkotien lähelle tai muille<br />

vilkasliikenteisille paikoille. Kaupunki<br />

toteuttaa näitä ehdotuksia vuosittain<br />

noin 200 000 eurolla.<br />

– Eniten ehdotetaan töyssyjä ja muita<br />

hidasteita, joilla ajoneuvojen nopeutta<br />

rajoitettaisiin. Töyssyjä ei yleensä voida<br />

rakentaa paikkoihin, joissa maaperä on<br />

savea ja joissa tärinä aiheuttaisi asumisviihtyisyyden<br />

laskua tai mahdollisesti<br />

vaurioita lähitaloille, kertoo Hillevi<br />

Malm.<br />

Nopeuksia hillitään myös kavennuksilla,<br />

liikennemerkeillä, asfalttiin maalatuilla<br />

rajoituksilla sekä nopeusnäytöillä,<br />

joita eri puolilla Vantaata on lähes 30.<br />

Helsingissä on tutkittu, että nopeusnäyttö<br />

pudottaa nopeuksia keskimäärin 2–3 kilometriä<br />

eli saman verran kuin nopeusrajoituksen<br />

laskeminen<br />

10 kilometrillä.<br />

Koulujen lähelle vilkasliikenteisille<br />

kaduille<br />

on voitu rakentaa painonappivaloja.<br />

Jos kadulla<br />

on tilaa, suojatielle kaistojen<br />

väliin voidaan<br />

tehdä suojasaareke, joka<br />

helpottaa kadun ylitystä.<br />

Asukkaiden aloitteiden<br />

tarve ja kiireellisyys<br />

arvioidaan sovittujen<br />

kriteereiden mukaan: selvitetään alueella<br />

tapahtuneet onnettomuudet viiden<br />

vuoden ajalta, käydään mittaamassa ajoneuvojen<br />

nopeuksia ja lasketaan alueen<br />

asukasmäärä, lasten osuus sekä päiväkotien,<br />

koulujen, urheilu- ja leikkikenttien<br />

sijainnit.<br />

– Myös liikennemäärät, erityisesti<br />

läpiajoliikenne, selvitetään, Malm kertoo.<br />

Uusilla asuinalueilla liikenneturvallisuus<br />

otetaan huomioon jo suunnit-<br />

■■<br />

Töttöröö! Tässä se on:<br />

<strong>Vantaan</strong> tuhannes pysäkkikatos.<br />

Kaupunki kehittää jatkuvasti<br />

joukkoliikennettään eikä Kehärata<br />

ole ainoa satsaus. Jokainen<br />

pysäkki on oma suunnitteluprosessinsa.<br />

<strong>Vantaan</strong> tuhannes linja-auton odotuskatos<br />

löytyy Läntisen Valkoisenlähteentien<br />

varrelta, Meiramitien liittymän<br />

itäpuolelta. Katoksettomia pysäkkejä<br />

löytyy Vantaalta toinen mokoma.<br />

– Liikennesuunnittelu pitää yllä<br />

rekisteriä, jossa on tietoa pysäkkejä koskevista<br />

kuntalaisten aloitteista. Rakentamisen<br />

tärkeysjärjestyksen määräävät<br />

pääsääntöisesti pysäkin käyttäjämäärät,<br />

mutta vuosittaisessa rakentamisohjelmassa<br />

otetaan huomioon myös<br />

haja-asutusalueet, kertoo suunnit-<br />

Lapsen on tärkeää oppia kulkemaan turvallista reittiä silloinkin, kun vanhemmat eivät<br />

saata häntä.<br />

telussa. Vantaalla on kuitenkin paljon<br />

vanhoja alueita, joilla usein joudutaan<br />

kokeilemaan monia keinoja toimivan<br />

ratkaisun löytämiseksi.<br />

– Esimerkiksi töyssyinä ei voida käyttää<br />

parkkihallien metallisia alustaansa<br />

pultattuja korokkeita, sillä ne lähtevät<br />

talvella ensimmäisen lumiauran mukaan.<br />

Joukkoliikennekaduilla hidastetyyppi<br />

pitää valita huolella, ettei aiheuteta<br />

tarpeetonta haittaa busseille, Malm<br />

toteaa.<br />

Ali- ja ylikulut ovat turvallisia, sillä<br />

niissä jalankulkijat ja muu liikenne<br />

<strong>Vantaan</strong> tuhannes pysäkkikatos<br />

teluassistentti Nina<br />

Mulari kuntatekniikkan<br />

keskuksesta. Hän<br />

on suunnitellut <strong>Vantaan</strong><br />

pysäkkikatoksien<br />

sijoittelua yli kaksikymmentä<br />

vuotta.<br />

Kaikki kohteet vaativat<br />

suunnittelijalta<br />

maastokäynnin sekä<br />

mittauksen. Niiden<br />

perusteella täydennetään<br />

katusuunnitelmaa<br />

tai piirretään uusi<br />

suunnitelma.<br />

– Lisäksi tarkistetaan,<br />

tarvitaanko rakentamiseen<br />

maanomistajan<br />

lupa, joka täytyy siinä tapauksessa suunnitella yhdessä<br />

alueinsinöörin kanssa. Katoksen perustamisessa on otettava<br />

monta asiaa huomioon, Mulari selventää.<br />

Anna Groth<br />

Pertti Raami<br />

ovat eri tasossa. Niiden käyttöä vähentää<br />

usein se, että kiertoa tulee muutama<br />

kymmenen metriä. Kaikkein vaarallisimmissa<br />

paikoissa kadun ylitystä on<br />

jouduttu estämään kaistojen väliin rakennettavien<br />

verkkoaitojen avulla.<br />

– Lapsista varoittavaa liikennemerkkiä<br />

pyydetään usein asuntokaduille.<br />

Se on kuitenkin varattu vain koulujen,<br />

päiväkotien ja vastaavien kohteiden lähelle.<br />

Kaikilla asuinalueilla on lapsia,<br />

joten merkkejä pitäisi olla joka kadun<br />

varrella eikä merkillä olisi enää mitään<br />

vaikutusta, Malm toteaa.<br />

Felix Siivonen<br />

Tuhannes pysäkkikatos on viralliselta numeroltaan V6831.<br />

Kaksi ensimmäistä numeroa kertovat, että ollaan Koivuhaan<br />

kaupunginosassa.<br />

12 13

KUVAT Felix Siivonen<br />

Pitkäkoski on retkeilijän paratiisi<br />

■■<br />

Luonnonsuojelualueella liikkuessaan<br />

voi tehdä ainutkertaisia näköhavaintoja.<br />

Rauhoitetun luonnon<br />

asukkaille täytyy kuitenkin muistaa<br />

antaa kotirauha.<br />

Meri Hämäläinen<br />

Pitkäkosken luonnonsuojelualue<br />

Ylästössä on noin kolmenkymmenen<br />

lintulajin, satojen kuoriaisten<br />

ja yli kahdensadan kasvilajin koti.<br />

Ei siis ihme, että luonnonsuojelualueen<br />

porteista sisään astuessa kaupungin melu<br />

jää luonnon äänien varjoon. Pitkäkoski<br />

on ollut rauhoitettuna vuodesta 1984. Ravinteikas<br />

lehto luo edellytyksiä monenlaiselle<br />

elämälle. <strong>Vantaan</strong> ja Helsingin<br />

rajalla olevasta alueesta Vantaalle kuuluu<br />

lähes 13 hehtaaria.<br />

Rauhoitetulle Pitkäkosken alueelle on<br />

rakennettu noin kilometrin mittainen<br />

luontopolku, jonka varrella on tauko- ja<br />

kalastuspaikkoja.<br />

– Retkeilijä voi nauttia eväänsä rantatörmälle<br />

rakennetulla taukopaikalla kosken<br />

kuohuja katsellen ja kuunnellen,<br />

vinkkaa ympäristösuunnittelija Sinikka<br />

Rantalainen.<br />

Pitkäkosken lisäksi reititettyjä ovat<br />

Tammiston, Kalkkikallion ja Soltorpin<br />

luonnonsuojelualueet.<br />

– Toiveissa olisi tulevaisuudessa parantaa<br />

myös muiden alueiden käytettävyyttä.<br />

lastaja ja idänuunilintu ovat harvinaisempia<br />

ilmestyksiä. Eksoottisin<br />

asukas lienee kuitenkin aiemmin<br />

sukupuuton partaalla ollut saukko,<br />

joka uiskentelee ja kalastelee Pitkäkoskessa.<br />

– Saukosta tehdään havaintoja joka<br />

vuosi ja niitä tiedetään asustelevan<br />

<strong>Vantaan</strong>joella muutamia yksilöitä.<br />

Etenkin talvisin saukko viihtyy avoinna<br />

pysyvässä virtaavassa vedessä, Rantalainen<br />

kertoo.<br />

Ympäristönsuunnittelija<br />

Sinikka Rantalainen tuntee<br />

Pitkäkosken alueen.<br />

Pitkäkosken alueen lahoavissa<br />

puissa elää satoja<br />

kovakuoriaislajeja, toukkia,<br />

mikrobeja, sammalia ja kääpiä.<br />

Lahoava puu on tärkeä<br />

kasvualusta ja siksi kaatuneet<br />

puut jätetään luontoon.<br />

– Luonnon monimuotoisuutta<br />

pyritään varjelemaan myös kuusia<br />

karsimalla, sillä suuri puu vie paljon tilaa ja<br />

valoa muulta kasvillisuudelta, kuten pähkinäpensaalta.<br />

Vanhimmat kuuset ovat yli satavuotiaita<br />

ja siksi tärkeä osa alueen luontoa.<br />

Rauhoitettu alue on<br />

erityisen herkkä<br />

Bongareille Pitkäkoskelta löytyy tavallisten<br />

lajien lisäksi myös erikoisuuksia.<br />

Linnuista esimerkiksi kuningaskainfo<br />

Luonnonsuojelualueet ovat ihanteellisia<br />

ulkoiluun. Kyseessä on kuitenkin<br />

rauhoitettu alue, joten luontoa ja siellä<br />

eläviä lajeja häiritsee vähiten, kun liikkuu<br />

merkityillä poluilla ja pitää ympäristön<br />

siistinä. Pyörällä, moottoriajoneuvoilla tai<br />

ratsastaen ei saa liikkua. Koirat puolestaan<br />

saattavat häiritä pienempien eläinten<br />

kotirauhaa, joten koiranulkoilutuspaikaksi<br />

rauhoitettu alue ei sovi. Muuten alueesta<br />

voi nauttia vapaasti normaaleja järjestyssääntöjä<br />

noudattaen.<br />

Retkelle luontoon<br />

<strong>Vantaan</strong> luonnonsuojelualueille järjestetään<br />

maksuttomia luontoretkiä, joilla<br />

pääsee opastetusti tutustumaan luontoon<br />

ja sen lajeihin. Luontoretket löytyvät<br />

pää<strong>kaupunki</strong>seudun yhteisestä luontoretkikalenterista,<br />

johon on linkki<br />

vantaa.fi-etusivulla.<br />

<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong><br />

Ett halvt sekel bakom pulpeterna i Helsinge<br />

■■<br />

Tidigare fick de svenskatalande vandaunga åka till Helsingfors efter<br />

folkskolan, men i 50 år har vi haft ett eget svenskt högstadium och gymnasium<br />

i Helsinge. Miljömedveten skola får solpaneler på taket passligt<br />

till sitt stora jubileumsår.<br />

Anna Groth<br />

Det är jätteviktigt att vi har en<br />

svensk skola i Vanda även för<br />

de äldre barnen. Då finns bättre<br />

förutsättningar att hålla svenskan<br />

levande också i Vanda, säger biträdande<br />

rektor Jonna Sundqvist.<br />

Eleverna har firat sin 50-åriga skola<br />

med en fest i mars, och i september är det<br />

dags för en stor festsupé för bildningsverkets<br />

personal och alla forna studenter<br />

från Helsinge gymnasium. På plats väntas<br />

drygt 400 gäster och på programmet står<br />

bland annat nostalgiska bildkavalkader<br />

och tal från före detta rektorer.<br />

Helsinge skola arbetar med miljömedvetenhet.<br />

Skolan vann Helsingfors miljötjänstens<br />

tävling i juniorklass om årets<br />

klimatpris. Priset kom för initiativet att<br />

skaffa solpaneler och minska på utsläppen<br />

med förnybar energi. Nu ska panelerna<br />

installeras och kopplas till skolans<br />

elnät. Då får skolans 25 år gamla keldjur,<br />

sköldpaddan Fläsk-Fia simma i ekologiskt<br />

ljus.<br />

En annan av skolans tyngdpunkter är<br />

skoldemokrati. Den förverkligas i miljöoch<br />

språkråden samt i elevkårsstyrelsen.<br />

– Kåren ordnar turneringar, temada-<br />

Dickursby skola och<br />

daghemmet Linda<br />

får nya utrymmen<br />

Elever vid skolans akvarium.<br />

gar och t.ex. kommer med idéer som just<br />

de här solpanelerna. Råden ger eleverna<br />

Arbis höst<br />

Språklig gemenskap, trevliga<br />

människor, ny hobby, kunskap eller en<br />

liten stund för dig själv. Det finns lika<br />

många orsaker att komma<br />

med som det finns kurser på<br />

Arbis. På höstens program<br />

kan man hitta såväl föreläsningar,<br />

kortkurser som traditionella<br />

kurser där gruppen<br />

träffas varje vecka.<br />

Anmälningarna till Arbis<br />

kurser börjar 14.8 kl. 13.00 och nya<br />

kurser öppnas för anmälningar varje<br />

dag till 19.8. Vi svarar dagligen i telefon<br />

mellan klockan 13-15, men man<br />

Anmälningar<br />

till<br />

kurserna på<br />

Ilmonet.fi<br />

faktiskt möjlighet att påverka skolvardagen,<br />

berättar Sundqvist.<br />

kan också anmäla sig via webben www.<br />

ilmonet.fi. Använd kursnumret som står<br />

på studieprogrammet, för att leta upp den<br />

kurs man vill anmäla sig till.<br />

Kurskatalogen har delats ut till<br />

alla hem, men om du inte har<br />

fått den, ta kontakt med Arbis<br />

så skickar vi den till dig. Alla<br />

kurser hittar du också i Ilmonet.<br />

Är det något som du funderar<br />

över är det bara att ta kontakt<br />

med oss! Tfn 09 8392 3068<br />

(på svenska), 09 8392 4342 (på finska)<br />

eller heli-kaarina.degerman@vantaa.fi.<br />

Anna Groth<br />

Anna Groth<br />

KUVAT Felix Siivonen<br />

Valoa näkyvissä<br />

Korsossa sijaitseva <strong>Vantaan</strong> Valo tukee<br />

yli 25-vuotiaiden työttömien vantaalaisten<br />

siirtymistä työmarkkinoille esimerkiksi<br />

kuntouttavan työtoiminnan,<br />

työelämävalmennuksen tai työkokeilun<br />

avulla. Asiakkaaksi tullaan työ-, elinkeino-<br />

tai sosiaalitoimiston kautta. Työharjoittelujakso<br />

kestää yleensä kolme<br />

kuukautta.<br />

Paikassa toimii 11 eri työpajaa. Pajoissa<br />

voi suorittaa erilaisia lyhyitä koulutuksia,<br />

esimerkiksi työturvallisuus-,<br />

hygienia-, tulityö- tai ensiapukortin.<br />

Työllistymispolkua mietitään eteenpäin<br />

yhdessä paja- ja sosiaaliohjaajan<br />

kanssa. Noin 35 prosenttia asiakkaista<br />

työllistyy suoraan pajajakson jälkeen,<br />

mutta useat aktivoituvat ja löytävät<br />

pian itsenäisesti töitä.<br />

– Itsetunto kohenee kaikilla. Sitä ei voi<br />

millään mittareilla mitata. Monesti tänne<br />

tullaan vähän pitkin hampain, mutta sitten<br />

ei millään haluttaisi lähteä, sanoo tekstiiliyksikön<br />

työpajaohjaaja Marika Kuitunen.<br />

– Meillä on suuri vaihtuvuus niin asiakkaissa<br />

kuin henkilökunnassakin, mikä<br />

mahdollistaa jatkuvan kehityksen. Täällä<br />

ei tehdä asioita niin kuin ne on aina tehty,<br />

vaan koko ajan yritämme tehdä entistä<br />

paremmin, kertoo puuseppämestari<br />

Pasi Kivikoski uutuuttaan hohtavassa<br />

puutyöpajassa. Hän toivottaa tervetulleeksi<br />

tutustumaan <strong>Vantaan</strong> Valon<br />

tiloihin ja tarjontaan osoitteeseen<br />

Minkkitie 8. Seuraava infotilaisuus<br />

on 13.8. klo 12.<br />

Anna Groth<br />

Valon puodin käsintehtyjä yksilöllisiä sisustus- ja lahjatavaroita.<br />

Ostoksille<br />

elämysmyymälään<br />

<strong>Vantaan</strong> Valossa toimii myös Valon<br />

puoti, jossa on myynnissä sisustus- ja<br />

lahjatavaroita talon pajoilta. Anna lahjaksi<br />

tai vie tuliaiseksi jotain Vantaalla<br />

käsintehtyjä uniikkikappaleita. Tilaustuotteitakin<br />

voi tiedustella. Myynnin<br />

tuotto käytetään talon toimintaan.<br />

Valon puoti, Minkkitie 8D.<br />

Avoinna ma–to 9–15.<br />

www.valonpuoti.fi<br />

Perpektivbild över skolkomplexet.<br />

Dickursby skola inledde sitt arbete för<br />

över hundra år sedan. Då värmde man<br />

skolan med ved och studerade i petroleumlampornas<br />

sken. Trähuset, byggt<br />

1896, och stenhuset från 1939 har sanerats<br />

ett par gånger, men nu var det hög<br />

tid för en grundligare renovering. Samtidigt<br />

flyttar daghemmet Linda till större<br />

utrymmen invid skolan. Bygget ska vara<br />

klart den 16 december och i januari 2014<br />

börjar verksamheten i splitternya utrymmen.<br />

– Gamla stenskolan saneras helt inifrån.<br />

Vi får nya möbler och teknik. Trähuset<br />

målas inuti. Vi får ny gymnastiksal,<br />

kök och matsal. Det blir fint, säger rektor<br />

Dorrit Jaakkola.<br />

Daghemsföreståndare Linda Saarela<br />

gläder sig också åt de nya, större utrymmena.<br />

– Det finns stort behov av mera kommunala<br />

svenskspråkiga dagvårdsplatser<br />

i Dickursbyområdet. Och vi får in fyra<br />

grupper istället för dom två vi har nu,<br />

berättar Saarela.<br />

– De nya, ändamålsenliga utrymmena<br />

är planerade för smågruppsverksamhet<br />

som minskar på barnens stressnivå. De<br />

äldsta barnen får äta tillsammans med<br />

förskolebarnen i matsalen och då behöver<br />

barnen inte alltid städa undan sin lek<br />

utan leken kan fortsätta efter att man ätit<br />

färdigt i matsalen. Vi kommer att få använda<br />

skolans gymnastiksal och bollplan,<br />

vilket innebär att barnen får röra på sig<br />

mångsidigt.<br />

– Daghemmets flytt till samma fastighet<br />

är en bra sak för föräldrarna som inte<br />

behöver föra barnen till flera adresser.<br />

Personalen kan också samarbeta mycket<br />

mer, försäkrar båda föreståndarna.<br />

Anna Groth<br />

på gång<br />

Familjekul för hela gänget<br />

Idrottsservicens populära Familjekul<br />

-evenemangen (Perhepeuhat) fortsätter<br />

i höst. Där finns det mycket att göra för<br />

hela familjen. I Familjekul kan du pröva<br />

på olika sportformer som cirkuslekar,<br />

badminton, fotboll och innebandy. Det<br />

är meningen att föräldrarna rör på sig<br />

och spelar tillsammans med sina barn.<br />

Äventyrsbanan och jättehoppmadrassen<br />

hör till de populäraste stationerna.<br />

Målgruppen för Familjekul är barn under<br />

skolåldern. Evenemangen är gratis och<br />

de ordnas en lördag i månaden i Korso,<br />

Myrbacka och Dickursby.<br />

Första Familjekul hösten <strong>2013</strong>: Korso<br />

Lumo 24.8 kl. 8.30-11.30, Myrbacka<br />

idrottshus 31.8 kl. 8.30-11.30, Dickursby<br />

gymnasium 21.9 kl. 8.30-11.30.<br />

Dags att välja årets Vandalax!<br />

Vandalaxen är en utmärkelse som<br />

Svenska kommittén i Vanda tilldelar för<br />

tionde gången. Svenska kommittén har<br />

beslutat att utmärkelsen årligen ges till<br />

en person som gjort en betydlig insats<br />

för Vandasvenskarna.<br />

Utmärkelsen tilldelas vinnaren traditionsenligt<br />

under Svenska veckan, vecka 45.<br />

Följande personer utsetts: 2004 Ulla-Stina<br />

Westman, 2005 Gustav Härmälä, 2006 Lucas<br />

Snellman, 2007 Gunnar Weckström, 2008<br />

Ragni Lager-Nyman, 2009 Håkan Wikman,<br />

2010 Maj-Britt Vääriskoski, 2011 Gustav<br />

Åstrand, 2012 Sven-Erik Nylund. Svenska<br />

kommittén väljer Vandalaxen genom röstning<br />

vid sitt sam manträde ons. 11.9. Nomineringsförslag<br />

med motivering kan skickas<br />

fram till den 8.9 till områdeskoordinator Pilvi<br />

Kalliomaa, pilvi.kalliomaa@vantaa.fi.<br />

Kontakta svensk info – service på<br />

svenska<br />

Svensk info ger service på svenska om<br />

kontaktpersoner och evenemang i Vanda.<br />

Letar du efter en svenskspråkig förening, en<br />

tjänsteman eller en förtroendevald.<br />

Svensk info<br />

ger ut Vandaguiden med<br />

uppgifter om svensk service<br />

och föreningsverksamhet.<br />

Kontakta tfn 050<br />

302 4157 eller svensk.<br />

info@vantaa.fi.<br />

14 15

Tuntumaa aistien maailmaan<br />

Syksyn<br />

näyttelykauden<br />

avaa<br />

Taidetalo Pessissä ja<br />

Toteemissa Tuntumaanäyttely,<br />

joka on suunnattu<br />

näkövammaisille lapsille ja nuorille.<br />

Se tarjoaa kaikille mahdollisuuden<br />

tutustua aistien maailmaan. Näyttelyn<br />

teokset on tehty kosketeltavaksi ja osin liikuteltavaksi.<br />

Tuntumaa-näyttelyn taiteilijat ovat<br />

Sanna Heikintalo, Jaana Teräväinen, Maarit<br />

Hedman, Kirsi Jaakkola, Mervi Kuittinen-<br />

Karivirta, Hilda Kozari, Kari Mäkiranta ja<br />

Veijo Setälä.<br />

26.8–19.9.<strong>2013</strong><br />

Taidetalo Pessi, Kielotie 12–14<br />

Avoinna yleisölle Pessin tapahtumien<br />

yhteydessä sekä maanantaisin:<br />

26.8.2.9., 9.9. ja 16.9. klo 9-15.<br />

Pakolliset ryhmävierailuvaraukset<br />

päiväkoti- ja koululaisryhmille<br />

p. 040 843 6665<br />

Lastenlauantai-tapahtuma perheille<br />

7.9. klo 13–16:<br />

liikeimprovisaatio-opastuksia näyttelyssä<br />

ja yhteisöllinen taidetyöpaja taideohjaajien<br />

vetäminä. Vapaa pääsy!<br />

Näyttelyn on toteuttanut Porin lastenkulttuurikeskus<br />

– Satakunnan lastenkulttuuriverkosto<br />

ja tuottanut Vantaalle<br />

kulttuuripalvelut / Taikalamppu-hanke.<br />

23.9.–18.10.<strong>2013</strong><br />

Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6<br />

Avoinna yleisölle Toteemin tapahtumien<br />

yhteydessä sekä maanantaisin:<br />

23.9., 30.9. ja 7.10 klo 9–15<br />

Pakolliset ryhmävierailuvaraukset<br />

päiväkoti- ja koululaisryhmille<br />

p. 09 839 354 99<br />

Lastenlauantai-tapahtuma perheille<br />

5.10. klo 13–16:<br />

liikeimprovisaatio-opastuksia näyttelyssä<br />

ja yhteisöllinen taidetyöpaja taideohjaajien<br />

vetäminä. Vapaa pääsy!<br />

poimintoja<br />

Liikunta<br />

Unelma Cuppi<br />

La 21.9. klo 9<br />

ISS -Stadion, Raappavuorentie 6<br />

Aikuisten naisten jalkapallotapahtuma<br />

Unelma Cuppi järjestetään<br />

tällä kertaa Vantaalla. Kerää 6–8<br />

hengen joukkue ja tule nauttimaan<br />

aidosta liikunnan ilosta muiden<br />

samanhenkisten kanssa. Ilmoittautuminen<br />

15.8. mennessä,<br />

www.unelmacuppi.fi.<br />

Keskustellen<br />

Myyrmäen syksyn<br />

asukasfoorumi<br />

Ke 28.8. klo 18 Myyrmäen asemarakennus,<br />

Jönsaksentie 6<br />

Myyrmäki-liike järjestää avoimen<br />

tilaisuuden Myyrmäen aseman ympäristön<br />

ja Myyrmäen keskustan<br />

kehittämisestä. Aiheina ovat aseman<br />

perusparannus ja Myyrmäen<br />

kulttuuri- ja vapaa-ajan keskuksen<br />

kehittäminen Myyrmannin<br />

itäpuolelle. Suunnitelma laaditaan<br />

yhdessä asukkaiden, yritysten ja<br />

kaupungin edustajien kanssa.<br />

Lisätietoja www.myrtsi.fi/<br />

kulttuurikeskusta<br />

Taidetorstai<br />

To 22.8. klo 18–19<br />

Maksuton yleisöopastus<br />

<strong>Vantaan</strong> kaupunginmuseossa.<br />

Drawing in the Flesh –<br />

piirtäjän näkökulma<br />

7.9.<strong>2013</strong> asti<br />

Näyttely pureutuu suomalaiseen<br />

piirustustaiteeseen<br />

nykytaiteen ja taidehistorian<br />

näkökulmista.<br />

Tule ja katso -näyttely<br />

9. lokakuuta alkaen<br />

Harri Larjoston taidenäyttely<br />

sekoittaa unien maailmaa<br />

todellisuuteen robottien ja<br />

naamioiden avulla.<br />

<strong>Vantaan</strong> taidemuseo,<br />

Myyrmäkitalo, Paalutori 3<br />

Avoinna ti–ke 11–18, to 13–20,<br />

pe 11–18, la 10–16<br />

su–ma suljettu<br />

Taide, elämä, filosofia<br />

Ke 18.9. klo 18. Galleria K, Asematie 7<br />

Esitelmä- ja keskustelusarja taiteen<br />

ja filosofian leikkauspisteistä.<br />

Syyskuussa vieraana Outi Alanko-<br />

Kahiluoto.<br />

Esittävä taide<br />

Matineaelokuvat<br />

La 31.8.–5.12. Elokuvateatteri Bio<br />

Grand, Kielotie 7, Elokuvateatteri<br />

Kino Myyri, Kilterinraitti 6,<br />

Myyrmäkitalo<br />

Elokuvaesittelyt ja kellonajat:<br />

www.vantaa.fi/matineaelokuvat<br />

Soitintori<br />

Ti 20.8. klo 18–19,<br />

Lummesali, Lummetie 4.<br />

Onko soittimesi<br />

jäänyt pieneksi?<br />

Etsitkö isompaa<br />

instrumenttia?<br />

Tule myymään yhdessä<br />

vanhempiesi<br />

kanssa tarpeettomiksi<br />

jääneet<br />

soittimet ja nuotit. Tule ja löydä<br />

itsellesi uusi soitin, joka on ollut hyvässä<br />

käytössä! Järjestää VMO.<br />

rannalla<br />

Beach Party<br />

To 15.8.klo 15–19 Vetokankaan<br />

maauimala, <strong>Vantaan</strong>laaksontie 3<br />

Paikallisten yrittäjäperheiden<br />

rantabileet, joissa iloisen yhdessäolon<br />

lisäksi grillipurtavaa ja<br />

ohjelmaa perheen pienimmille.<br />

DJ pyörittää levyjä iltapäivän.<br />

Tapahtumassa lisäksi mahdollisuus<br />

heittäytyä liikunnan pyörteisiin ja<br />

kokeilla ohjattua zumbaa. Tapahtuman<br />

järjestävät <strong>Vantaan</strong> Yrittäjät<br />

Juha Sääski: Kehon kuva. Hiili ja muste paperille 2010–2011.<br />

<strong>Vantaan</strong> yrittäjät<br />

JUHA SÄÄSK webI<br />

kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalveluiden<br />

kanssa. Vapaa pääsy.<br />

Oppia<br />

Kuvataidekoululla<br />

runsaasti lyhytkursseja<br />

<strong>Vantaan</strong> kuvataidekoulu järjestää<br />

runsaasti lyhytkursseja syyskaudella.<br />

Tarkemmat kurssitiedot<br />

vantaankuvataidekoulu.fi sekä<br />

vantaa.fi/kuvataidekoulu.<br />

Ilmoittautumiset ja tiedustelut:<br />

p. 09 8392 4379 tai 09 8392 4381 tai<br />

vantaankuvataidekoulu@vantaa.fi.<br />

Kirjastojen opastukset<br />

Ma 12.8. alkaen,<br />

helmet.fi/opastukset<br />

<strong>Vantaan</strong> kirjastojen syksyn <strong>2013</strong><br />

opastusten ilmoittautuminen alkaa<br />

maanantaina 12.8.<br />

Saat opastusta erilaisten laitteiden,<br />

tietokoneet, tablet -tietokoneet,<br />

älypuhelimet, ja ohjelmien sekä<br />

internetin käytössä. Opastus on<br />

maksutonta.<br />

Voit ilmoittautua opastuksiin puhelimitse<br />

tai paikan päällä kirjastossa.<br />

Jos alkeet ovat jo hallussa, voit<br />

ilmoittautua haluamaasi opastukseen<br />

myös internetin kautta.<br />

Tarkemmat kuvaukset ja ilmoittautumislinkit<br />

löydät osoitteesta<br />

helmet.fi/opastukset. Voit kysyä<br />

lisää myös omasta kirjastostasi.<br />

Kotiseutu<br />

Laurin elojuhlat<br />

La 10.8. klo 9–16 Pyhän Laurin<br />

kirkon ympäristössä, Kirkkotie 45<br />

PEKKA TURTIAINEN<br />

Perinteiset vanhan ajan käsityömarkkinat<br />

järjestetään nyt 25.<br />

kerran. Tapahtuma ammentaa<br />

voimansa kaupungin historiasta<br />

ja kulttuuriperinteestä. Järjestäjä:<br />

<strong>Vantaan</strong> kansanperinteen ystävät ry.<br />

Elospelit<br />

La 10.8. klo 18.30 kotiseututalo<br />

Påkas, Vanha Kuninkaalantie 2<br />

Elojuhlien päätteeksi järjestettävät<br />

Elospelit tarjoavat monipuolista ilakointia.<br />

Järjestäjä: <strong>Vantaan</strong> kansanpelimannit<br />

ry.<br />

Yleisöopastus<br />

Kirkonkylän kaivauksille<br />

Ti 20.8. klo 15.30–16.30.<br />

Arkeologinen yleisöopastus<br />

Kirkonkylän kaivauksille. Lähtö<br />

opastukselle Pyhän Laurin kirkkoaukiolta.<br />

Siivouspäivä<br />

Myyrmäenraitilla<br />

La 31.8. klo 9–16, Myyrmäenraitti<br />

Myyrmäki-liike toteuttaa kansallisena<br />

siivouspäivänä toista kertaa<br />

kilometrin mittaisen kirpputorin<br />

Myyrmäenraitilla. Tavoitteena on<br />

saada mukaan vähintään 300<br />

kirpputoripöytää.<br />

Lisätietoja www.myrtsi.fi/<br />

siivouspaiva<br />

Rakennusperintöpäivät<br />

La 7.– su 8.9. klo 11–16<br />

Tikkurilan vanha asema<br />

Teemalla ”Eläköön rakennus!”<br />

vietettävien rakennusperintöpäivien<br />

aikana<br />

tutustutaan<br />

rakennuksiin,<br />

joiden<br />

alkuperäinen<br />

käyttötarkoitus<br />

on<br />

muuttunut.<br />

Tikkurilan<br />

151 vuotta<br />

PEKKA TURTIAINEN<br />

Lisää<br />

tapahtumia<br />

osoitteessa:<br />

vantaa.fi/<br />

tapahtumat<br />

vanha rautatieasemasta tuli<br />

kaupunginmuseo vuonna 1990.<br />

<strong>Vantaan</strong> kaupungin asukaslehti | Vanda stads invånartidning | Julkaisija <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong> | Päätoimittaja Päivi Rainio | Toimituspäällikkö Jenni Jusslin | Ulkoasu Anitta Mäkinen |<br />

Painos 99 600 | ISSN 2323-8712 | Painopaikka Sanomapaino Oy | Jakelu Jakelujuniorit Oy | Näköislehti vantaa.fi/asukaslehti | Palaute asukaslehti@vantaa.fi

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!