10.06.2015 Views

yritys_hyva_voittajat_2015_web

yritys_hyva_voittajat_2015_web

yritys_hyva_voittajat_2015_web

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

vielä siinä loppuiltapäivästä loput tulppaanit kolmen kukan kimppuihin, kun huomasin<br />

ihmisten ostavan mieluusti monta kukkaa koristamaan kotia maljakkoon. Kukkarokin<br />

alkoi siinä vaiheessa kiristää ja mieli kirkastua.<br />

”Siinähän ne on ja kukat myyty”, sanoin silloin Veikko sedälle ja laskin topakkana 70<br />

markkaa sedän eteen. ”Ihanko kaikki sait myytyä?” Veikko hämmästeli. ”Sinussahan<br />

saattaa olla myyjän vikaa. Et taidakaan jäädä peltopiiaksi, kuten äitisi”. En vastannut<br />

mitään, sillä jos olisin suuni avannut, niin siinä olisi kyllä pari ärräpäätä päässyt ulos.<br />

Painuin ylös huoneeseeni rahojen kanssa ja muistaakseni vielä siinä sitten laskeskelin<br />

rahoja hämmentyneenä. Silloin se iski: Veikko setä sanoi minussa olevan myyjän vikaa.<br />

Rupesin heti raapustamaan paperille <strong>yritys</strong>laskelmia. Vielä silloin en tiennyt, minkä<br />

tyyppisen yrityksen puolesta laskeskelin. Enkä yrittämisestäkään.<br />

Koko yöhän siinä sitten meni ja aamun sarastaessa edessäni oli oma <strong>yritys</strong>suunnitelma.<br />

Aika karkea se oli ja siinä olikin ilmoitettu vain <strong>yritys</strong>muoto: toiminimi ja <strong>yritys</strong>:<br />

kukkakauppa. Ja vähän siinä oli omia, töistä säästettyjä varoja laskettuina. Kukkakauppa<br />

tuntui luontevalta, koska kukkiahan minä Monivalinnankin edustalla myin. Jo<br />

heti seuraavana aamuna painuin Tiinan veljen kanssa autolla Seinäjoelle suunnitelma<br />

mukanani. Tiinan veli Antti oli sinne työkeikalle menossa. Painelin pankkiin ja istuin<br />

siihen virkailijan eteen. Jotain pankkineiti siinä kyseli ja kerroin asiani. ”Olet siis lainaa<br />

hakemassa?” pankkineiti kysyi. ”Sitäpä juuri. Ja laskelmieni mukaan 10 000 markkaa<br />

tarvitsisin ja säästöt siihen ynnättynä minulla olisi sopiva määrä rahaa”, sanoin itsevarmana.<br />

Olin aina ollut päällepäsmäri ja olin siitä saanut ennen nuhteluja, mutta<br />

tässä tilanteessa oli hyötyä olla uskottava. Juteltiin pitkät pätkät ja pääsin myös ideani<br />

kanssa pankinjohtajan puheille. Sovittiin lainaehdoista: takuudeksi sovittiin laitettavan<br />

minun tuleva liiketilani ja lainanmaksuaikaa muistaakseni oli sen 9 vuotta. Vieläkin<br />

välillä mietin, miten sain lainaa niin helposti, olinhan vasta 19-vuotias. Niin tai<br />

näin, nyt minulla oli kaikki eväät yrityksen perustamiseen.<br />

Kotimatkan kuljin linja-autolla. Siinä kesti kauan ja muistan vieläkin niin elävästi sen,<br />

kun mietin minne perustaisin puotini. Evijärvi oli kotini, mutta tiesin, ettei siellä olisi<br />

tarpeeksi asiakaskuntaa. Toisaalta halusin myös uutta vetoa elämälleni ja uusi kaupunki<br />

saattaisi olla ratkaisu. Matkalla sitten päätin, että pääkaupunkiin minä halusin.<br />

Ostinkin samana iltana Evijärven linja-autoasemalta matkalipun Helsinkiin heti ylihuomiselle.<br />

Kotona sain huutia, kun kerroin perustavani yrityksen. Äiti ja siskoni Irja huusivat päät<br />

punaisina tyhmyyttäni. Minä kuitenkin seisoin tyynenä omissa maailmoissani. Olin<br />

niin varma siitä kaikesta, ettei muiden mielipiteet enää haitanneet. Pikkuveli Eeli kuitenkin<br />

kannusti. Illalla vielä annoin Eelille marmeladia, jota olin säästänyt syntymäpäiviltäni<br />

kiitokseksi pienelle kuusivuotiaalle. Veikko setä oli samana päivänä lähdössä,<br />

mutta oli innokas tekemään yhteistyötä toimittamalla kukkia. Olin innoissani, uusi elämä<br />

häämötti horisontissa ja minä seilasin purjeet pulleina sitä kohti.<br />

Seuraava päivä meni pakkaillessa. Otin vain välttämättömimmät mukaani. Yhdessä<br />

laukussa tavarat ja toisessa rahat, <strong>yritys</strong>lupapaperit ja matkalippu. Sinä yönä en nukkunut<br />

lainkaan, vasta silloin elämänmuutos alkoi jännittää toden teolla.<br />

Se oli perjantaipäivä, kun lähdin. Aamulla kuudelta painaisi linja-auto kaasun pohjaan,<br />

ja sinne pakkasin itseni ja laukkuni. Saavuin Helsinkiin, Rautatieasemalle. En ollut ikinä<br />

ollut missään niin suuressa paikassa. Lähdin kävelemään ympäriinsä ja katselin<br />

paikkoja. Löysin Vuokratilaliikkeen, jossa selitin asiani. Siellä kerrottiin, että vanha kirjakauppias<br />

oli lopettanut kauppansa ja vuokraliiketilaa oli tarjolla Vilhon kadulla. Alle-<br />

23

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!