Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
“Hauska ja oivaltava juttu kertoo<br />
yhdestä ankeasta työaamusta,<br />
jolloin tekstin sankari saa ajatuksen<br />
ryhtyä oman elämänsä yrittäjäksi.<br />
Ankeana maanantaina alkava tarina<br />
päätyy pohdintojen jälkeen siihen,<br />
että kaikki riippuu lopulta omasta<br />
asenteesta. Ikävä maanantai voikin<br />
olla iloinen tiistai.”<br />
Tiistai<br />
Lili-Ann Kuumeri<br />
Kalevankankaan koulu, Mikkeli<br />
Oli maanantai. Tai mikä tahansa muu päivä viikosta, koska ei ole juurikaan merkitystä,<br />
mikä päivä viikosta oli, sillä maanantailta se ainakin tuntui. Maanantai, se viikon<br />
tympein ja synkin päivä, jolloin sängystä nouseminenkin tuntuu niin vastenmieliseltä.<br />
Mieluummin jäisi vain nukkumaan, eikä kohtaisi tätä kaikin puolin harmaata päivää.<br />
Hän oli juuri herännyt tutun herätyskellonsa rasittavaan pärinään. Hän istui sängyllään<br />
tokkuraisena, silmiään hieroen ja katsoen tyhjyyteen. Hetken siinä istuttuaan hän<br />
tavalliseen tapaansa nousi verkkaisesti kovalta sängyltään ja asteli pienen kaksionsa<br />
keittiöön. Kuten tavallisesti hän laittoi kahvin kiehumaan pannulle, sillä hänen kahvinkeittimensä<br />
oli muutama viikko sitten hajonnut, ja haki sanomalehden eteisestä. Pian<br />
kahvi olikin jo kiehunut, jolloin hän kaatoi sitä jo vähän rusehtavaan kuppiin, lysähti<br />
epämukavan pienen pöytänsä ääreen ja ryhtyi lukemaan paikallista postissa ruttaantunutta<br />
sanomalehteä.<br />
Tämä aamu ei poikennut juurikaan muista aamuista. Noin puolen tunnin kuluttua hänen<br />
olisi mentävä siihen samaiseen tympeään työhön, jossa hän oli viettänyt ainakin<br />
kymmenen vuoden jokaisen arkipäivän. Työhönsä hän oli aluksi panostanut ja ollut<br />
erittäin motivoitunut. Ensimmäiset vuodet hän oli nauttinut siitä paljon ja teki töitä<br />
muita työntekijöitä ahkerammin, vaikka kuukausipalkka olikin kaikilla sama. Ja siinä<br />
se ongelma pohjimmiltaan piilikin. Hän ei nimittäin nykyään juurikaan jaksanut keskittyä<br />
työssään, sillä joka kuukausi tilille rapsahtaisi sama määrä tuloja, riippumatta<br />
siitä kuinka ahkerasti töitä olisi tehnytkään. Työssä, kuten elämässäkään, ei tuntunut<br />
olevan päämäärää. Arkipäivät hän vietti töissä lusmuillen, viikonloput työkavereiden<br />
kanssa juhlien ja samoja vitsejä kertoen. Kun ei mitään vaadita, miksi pitäisi tehdä<br />
mitään?<br />
Lopulta kuitenkin sitä kyllästyy tekemättömyyteen ja aikaansaamattomuuteen. Haluaisi<br />
tuntea innostusta ja päästä eteenpäin elämässään. Ainakin yrittää.<br />
Sinä samaisena tympeänä maanantaiaamuna kahvikupponen vierellään harmaata sanomalehteä<br />
lukiessaan hän silmillään törmäsi juttuun yrittäjyydestä. Artikkeli kertoi<br />
vaikeuksien kautta menestyneestä yrittäjästä ja hänen elämästään. Vaikka juttu oli<br />
mielenkiintoinen ja hän arvosti yrittäjiä kovasti, ei, ei hänestä missään nimessä tulisi<br />
mainetta ja rahallista voittoa havittelevaa yrittäjää. Hän ei halunnut sellaista vastuuta<br />
eikä ollut tarpeeksi kunnianhimoinen siihen. Ehkä joillekin sellainen sopii, mutta ei<br />
hänelle.<br />
Juttu toi kuitenkin hänen mieleensä innostuksen ajoilta, jolloin hän oli juuri aloittanut<br />
28
Change language