Kaavaselostus (5,9 Mt) - Ramboll

82127026AsiakirjatyyppiOsayleiskaavan luonnoksen selostusPäivämäärä20.5.2010KRISTIINANKAUPUNKISIIPYYN TUULIVOIMA-PUISTON OSAYLEIS-KAAVA

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 182127026KristiinankaupunkiSiipyyn tuulivoimapuiston osayleiskaavaPERUS- JA TUNNISTETIEDOTOsayleiskaavan selostus, joka koskee 20. päivänä toukokuuta 2010 päivättyä osayleiskaavakarttaa.Osayleiskaavan on laatinut Ramboll, Terveystie 2, 15870 Hollola, puh 020 755 7800VireilletuloKaavoitus on käynnistetty kaupunginhallituksen päätöksellä 1.10.2009Alueen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu paikallislehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla.Kaupunginhallituksen hyväksyminenKaupunginhallitus on esittänyt kaupunginvaltuustolle osayleiskaavan hyväksymistä _._.201_.Kaupunginvaltuuston hyväksyminenKaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan _._.201_.Kaava-alueen sijaintiSuunnittelualue sijaitsee Siipyyn edustan merialueella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 181km, josta merituulivoimapuiston hankealueen osuus on noin 59 km. Tuulivoimapuiston hankealueeltaon matkaa mantereelle noin 10 km.Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ja rajaus.

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 2Kaavan tarkoitusTavoitteena on laatia osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimalaitosten ja niiden tarvitsemansähkönsiirtoverkon rakentamisen suunnittelualueelle.Tuulivoimapuisto käsittää alustavien suunnitelmien mukaan noin 80 tuulivoimalaitosyksikköä,joiden yksikkötehot ovat noin 3–5 megawattia (MW). Tuulivoimalaitosten yhteenlaskettu teho olisimaksimissaan noin 240–400 MW.Selostuksen sisällysluetteloPerus- ja tunnistetiedot 11. Tiivistelmä 41.1 Kaavaprosessin vaiheet 41.2 Osayleiskaava 41.3 Toteuttaminen 42. Lähtökohdat 42.1 Luonnonympäristö 42.1.1 Merialueen yleiskuvaus 42.1.2 Tuulisuus 42.1.3 Veden laatu 42.1.4 Vedenalaiset luontotyypit, vesikasvillisuus ja pohjaeliöstö 52.1.5 Linnusto 52.1.6 Kalaston, kalastuksen ja kalatalouden nykytila 52.1.7 Merinisäkkäät 62.1.8 Suojelualueet 62.2 Rakennettu ympäristö 72.2.1 Asuminen 72.2.2 Virkistys 72.2.3 Liikenne 72.2.4 Muinaismuistot 72.2.5 Tekninen huolto 82.2.6 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt, melu 82.2.7 Vesialueen omistus 82.2.8 Suunnittelutilanne 83. Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet 113.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve 113.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 113.3 Osallistuminen ja yhteistyö 113.4 Osayleiskaavan tavoitteet 113.4.1 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet 113.4.2 Suomen Merituuli Oy:n tavoitteet 113.4.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 123.4.4 Muut tavoitteet 124. Osayleiskaavan kuvaus 134.1 Osayleiskaavakartta 134.2 Kaavan vaikutukset 134.2.1 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 134.2.2 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen 134.2.3 Vaikutukset tie- ja vesiliikenteeseen ja liikenneväyliin 144.2.4 Vaikutukset asumiseen (pysyvä ja loma-asutus) 144.2.5 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan, erityisesti kalastukseen 144.2.6 Vaikutukset virkistykseen 154.2.7 Vaikutukset tekniseen huoltoon 154.2.8 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin 154.2.9 Vaikutukset taajamakuvaan 164.2.10 Vaikutukset vedenalaiseen kulttuuriperintöön 164.2.11 Vaikutukset ruoppauksiin 164.2.12 Vaikutukset sähköverkkoon 174.2.13 Vaikutukset maisemaan 18

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 34.2.14 Vaikutukset luonnonsuojeluun 184.2.15 Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen 194.2.16 Vaikutukset eläimistöön, erityisesti linnustoon ja kaloihin 194.2.17 Vaikutukset kasvillisuuteen 234.2.18 Vaikutukset vesistöön ja veden laatuun 234.2.19 Vaikutukset ilmastoon ja ilman laatuun 254.2.20 Vaikutukset maa- ja kallioperään 254.2.21 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen 264.2.22 Vaikutukset Kristiinankaupungin saariston ja Lapväärtinjokilaakson Naturaalueisiin264.2.23 Vaikutukset kunnallistalouteen 274.2.24 Vaikutukset energiatalouteen 284.2.25 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen 28Selostuksen liiteasiakirjat1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma2. Luonnonsuojelualueet3. Asuinrakennusten sijainti4. Virkistysreitit ja –kohteet5. Vesialueiden omistus6. Sähkönkytkentä kantaverkkoon7. SähkönsiirtoreititSelostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineenLuettelo muista suunnittelualuetta koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistäja lähdemateriaalista• Kristiinankaupungin Siipyyn merituulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma(Suomen Merituuli Oy:lle laatinut Ramboll Finland Oy 30.3.2009)• Kristiinankaupungin Siipyyn merituulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiselostus(Suomen Merituuli Oy:lle laatinut Ramboll Finland Oy)• Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehdyt selvitykset:oooooooolinnustoselvitys,kalastoselvitys,maisemaselvitys,meren pohjan sedimenttien tutkimus,meren pohjan videokuvaus,pohjaeläintutkimus,asukaskysely,kalastuskysely.

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 41. TIIVISTELMÄ1.1 Kaavaprosessin vaiheetKaupunginhallitus on päättänyt kaavan laatimisesta 1.10.2009.Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Vaasassa 13.11.2009.1.2 OsayleiskaavaOsayleiskaavassa osoitetaan ohjeellisesti paikat 80 tuulivoimalalle sekä niiden tarvitsemille kaapeleille.Osayleiskaavassa on osoitettu myös suunnittelualueella kulkeva veneväylä. Tuulivoimalaalueon osoitettu sitovalla merkinnällä ja tuulivoimalan tornin maksimikorkeudeksi on osoitettu120 m.1.3 ToteuttaminenOsayleiskaavan toteuttaa Suomen Merituuli Oy.2. LÄHTÖKOHDAT2.1 Luonnonympäristö2.1.1 Merialueen yleiskuvausMaantieteellisesti tuulivoimapuiston hankealue sijoittuu pohjoiselle Selkämerelle. Alueen saaristovyöhykeon kapea. Siipyyn edustalla ei ole varsinaista saaristovyöhykettä lainkaan, vaan meri alkaaavoimena heti mantereesta lähtien. Varsinaiselle hankealueelle eikä sen läheisyyteen laskesuuria jokia. Hankealueesta pohjoiseen Kristiinankaupungin läheisyyteen laskevat Isojoki-Lapväärtinjoki ja Teuvanjoki ja etelässä Merikarvian eteläpuolella Kokemäenjoki. Hankealueelle eisuoranaisesti kohdistu kuormituspainetta mainituista joista. Valuma-alueelle on tunnusomaistamaaperän happamuus.Siipyyn edustalla veden vaihtuvuus on merialueen avonaisesta luonteesta, syvyyssuhteista, tuulistaja virtauksista johtuen hyvä. Maakuntakaavan yhteydessä on tehty pohjakartoitukset (tehnytGTK).Tuulivoimaloiden alueella veden syvyys vaihtelee alle metristä noin 40 metriin. Tuulivoimalaalueeneteläosassa on suhteellisen laaja matalan veden alue, mutta sillä ei ole saaria tai luotoja.Voimalaitosyksiköt sijoittuvat alustavan arvion mukaisesti 5–20 m syvyiselle vesialueelle.2.1.2 TuulisuusSuomessa tuuliolosuhteiltaan parhaiten tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita ovat rannikkoalueet,merialueet ja tunturit. Paikkakohtaista ja entistä tarkempaa tietoa Suomen tuuliolosuhteistaon saatavissa Motivan ja Ilmatieteen laitoksen alihankkijoineen toteuttaman Tuuliatlasprojektinvalmistumisen myötä. Marraskuussa 2009 julkistettu Suomen Tuuliatlas on tietokonemallinnukseenperustuva tuulisuuskartoitus ja sen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman tarkkakuvaus paikkakohtaisista tuuliolosuhteista, kuten tuulen voimakkuudesta, suunnasta ja turbulenttisuudestaalkaen 50 metrin korkeudesta aina 400 metriin saakka vuosi- ja kuukausikeskiarvoina.Tuloksia on mahdollista tarkastella tässä vaiheessa tarkkuudeltaan 2,5 x 2,5 kilometrinkarttaruuduissa.2.1.3 Veden laatuSiipyyn edustalla meriveden laatuun vaikuttavat valuma-alueelta aiheutuva piste- ja hajakuormitus.Hajakuormitusta tulee sekä lähivaluma-alueelta että jokien kuljettamana kauempaa rannikosta.Pistekuormitusta aiheutuu kaupungin ja teollisuuden jätevesistä. Vaikka viime vuosina ravinnekuormitustaonkin saatu vähennettyä, myös alueen kalankasvatuslaitokset kuormittavatrannikon läheisiä vesialueita.

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 5Seurantatulosten mukaan viime vuosina Siipyyn rannikkoalueen vesien tila on pysynyt pääosinennallaan. Ravinnepitoisuuksissa ei viimeisen kymmenen vuoden aikana ole havaittavissa muutosta.Siipyyn edustalla on ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan mukaan mitattuja vedenlaatutietojaneljältä eri mittauspaikalta (LSU 25, LSU 26, LSU 27 ja Mkar Malskeri länt.) vuosilta 1997-2007. Mittauspaikkojen syvyydet vaihtelevat 6 m:stä 22 m:in. Mittauspaikkojen kokonaisfosforipitoisuusnäiltä mittauspaikoilta on keskimäärin 13 µg/l vaihdellen välillä 9-19 µg/l ja klorofyllia:npitoisuus µg/l 2,6 (0,6-6,6 µg/l) jotka kummatkin viittaavat ympäristöhallinnon vedenlaatuluokituksenmukaan hyvään merivedenlaatuun. Vuosina 1997-2007 veden sameus on alueella ollutkeskimäärin 1,7 FNU(0,6-4 FNU), kokonaistyppipitoisuus on 280 µg/l (240-410 µg/), väriluku8,7 mg Pt/l (5-15 mg Pt/l )ja happipitoisuus 10,6 mg/l (5,9-14,8 mg/l).Siipyyn rannikon lähellä merivesi on vedenlaadulta hyvä ja ravinnetaso ei ilmennä rehevöitymistä.Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu muuttuu ulkomerta kohti hyvästäerinomaiseksi.2.1.4 Vedenalaiset luontotyypit, vesikasvillisuus ja pohjaeliöstöSuunnittelualueen vedenalaisista kasvillisuusvyöhykkeistä ja luontotyypeistä ei juuri ole tutkittuatietoa.Saaristossa vedenalainen kasvillisuus muodostuu tyypillisesti levävyöhykkeistä syvyyden mukaisesti.Muutaman metrin syvyydessä esiintyvä rakkolevä on tärkeätä elinympäristöä monille kalalajeilleja eräiden lajien nuoruusvaiheille. Tässä vyöhykkeessä ravinto-olosuhteet ovat hyvät, silläeläimistö on hyvin monipuolinen. Selkärangattomista lajeista mainittakoon äyriäiset, kuten leväkatkarapuja kotilot, joista runsain on leväkotilo. Toisaalta esimerkiksi silakka kutee rakkolevävyöhykkeessä.Rakkolevävyöhykkeen alapuolella alkaa punalevien muodostama vyöhyke. Syvimmilläänse voi ulottua aina 20 metrin syvyyteen. Myös tähän vyöhykkeeseen on sopeutunutmonia vesiselkärangattomia lajeja (esim. sinisimpukka) sekä eri kalalajeja.Siipyyn edustan merialueella ei ole tutkittu rannikkovesien pohjaeläimistöä. Lähimmät havaintopaikatsijaitsevat Siipyystä pohjoiseen n. 5 km Kilgrund-saaren ja mantereen välissä, jossa onvuonna 2001 havaittu olevan suhteellisen niukasti pohjaeläimiä (mm. itämerensimpukkaa ja surviaissääskentoukkia). Mittauspaikan pohjat ovat olleet pehmeitä ja kasvillisuutta ei ole havaittu.2.1.5 LinnustoKristiinankaupungin rannikko ja sen edusta muodostaa tärkeän muuttoreitin monille pohjoisillevesi- ja lokkilinnuille. Alueen kautta muuttaa mm. Merenkurkun ja Perämeren pesimäpaikoillematkaavia lintuja. Myös pohjoisen tundralle muuttavat arktiset lintulajit ohittavat matkallaanKristiinankaupungin seuratessaan rannikkoa. Skaftungin ja Siipyyn kapean saariston laajat matalikotja alavat rannikot, sekä kuroutuvat sisälahdet tarjoavat runsaasti ruokailu-, sulkimis- ja levähdysalueitapesivälle että muuttolinnustolle.Suunniteltu merituulipuisto sijoittuu kokonaan avomerelle, noin 10 kilometrin etäisyydelle mantereesta.Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole lintujen pesimiseen sopivia saaria tai luotoja.Lähimmät saaret ovat noin 5-6 kilometrin etäisyydellä idässä sijaitsevat Domarkobban jaStorbådan. Merituulipuiston linnusto koostuukin lähinnä kevät- ja syysmuuton aikaan alueenkautta matkaavista linnuista sekä alueelta ravintoa hakevista lintuyksilöistä. Ulkomerellä, kaukanarannikosta matkaavia lintulajeja kevät- ja syysmuuton aikaan ovat mm. mustalintu, pilkkasiipija alli, joita tavataan alueella vuodessa kymmeniä tuhansia yksilöitä. Suurempikokoisista linnuistamm. merimetso ja kuikkalinnut muuttavat usein ulkomerellä. Myös kihujen ja ruokkilintujenlentoreitit kulkevat usein avomeren puolella. Kristiinankaupungin pellot ja rannikon matalat lahdethoukuttelevat keväisin suuria määriä metsähanhia ja laulujoutsenia, joista osa lentää suoraanSelkämeren yli Ruotsista ruokailu- ja levähdysalueiltaan.2.1.6 Kalaston, kalastuksen ja kalatalouden nykytilaLuvian–Kristiinankaupungin välinen rannikkoseutu on tärkeätä silakan lisääntymisaluetta. Merialueellaon paljon kovapohjaisia pohja-alueita, joita silakka suosii kutualueena. Silakalla on tärkeämerkitys myös muiden kalojen kantoihin. Erityisesti siika seuraa silakan kutuja. Myös silakanvarhaiskasvun aikana sillä on suuri merkitys eri petokalojen ravinnossa. Paitsi lisääntymisaluetta,rannikkovedet ovat tärkeätä monien talouskalojen kalastusaluetta. Merialueen kalavesiä hallinnoiKristiinankaupungin–Isojoen kalastusalue.

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 6Silakanpyynti on keskittynyt nykyisin Selkämerelle. Viime vuosina ammattikalastajien lukumääräon kuitenkin supistunut voimakkaasti. Ammattikalastajien tärkeimmät saalislajit ovat silakka, kilohaili,siika, ahven ja lohi. Viime vuosina saaliissa on ollut suurta vaihtelua, joka johtuu kalakantojenepäsäännöllisestä vaihtelusta. Tämän vuoksi kalastuksen kannattavuus on laskenut. Kannanvaihteluunovat todennäköisesti vaikuttaneet ympäristömuutokset, kuten vesien happamoituminenlisääntymisalueilla ja rannikkovesien rehevöityminen.Kristiinankaupungin edustan merialueen kalalajisto koostuu Selkämerellä tavattavista lajeista(taulukko). Tiedot perustuvat Riista- ja kalatalouden (RKTL) tutkimuslaitoksen vuoden 2008 julkaisuun,Fish species in Finland, sekä RKTL:n verkkosivuilta löytyvään Kala-atlas -palveluun.Kaupallisesti hyödynnettäviin kaloihin kuuluvat kaikki lajit, joilla edes jossain määrin voidaan katsoaolevan kaupallista merkitystä. Selkämeren alueella kampelalla, kuoreella ja toutaimella eijuuri ole kaupallista merkitystä (RKTL, Kala-atlas). Harjuksen, ankeriaan, piikkikampelan ja turskankaupallinen merkitys on myös pieni, mikä johtuu lähinnä niiden vähälukuisuudesta. Härkäsimpun,kiisken, suutarin, särjen, säyneen ja vimpan kaupallinen merkitys on aikaisemmin ollutsuurempi, mutta nykyisin merkitys on hyvin pieni (RKTL, Kala-atlas). Lajeista turskan ei olehavaittu lisääntyvän Suomen vesillä. Miekkasärki, piikkikampela ja nokkakalan sen sijaan arvellaanlisääntyvän Suomen vesillä ainoastaan joinain vuosina (Urho & Lehtonen 2008).Kaupallisesti hyödynnetyt kalalajitnahkiainensilakka, kilohailiankeriashaukilohi, taimenmuikku, siikaharjuskuorehärkäsimppuahven, kuha, kiiskisärki, säyne, toutain, suutarilahna, vimpaturskamadepiikkikampela, kampelaMuut kalalajitseipi, turpa, mutu, sorva, salakka,pasuri, miekkasärki, ruutananokkakalasiloneula, särmäneulakolmi- ja kymmenpiikki, vaskikalakivi-, piikki- ja isosimppurasvakala, imukalaelaskateistiiso- ja pikkutuulenkalamusta-, lieju-, ja hietatokkokivinilkkaSiipyyn merialueen kalastoa ja kalastusta tutkittiin myös ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessävirkistyskalastuskyselyn avulla. Tiedustelu koski vuoden 2008 kalastusaktiivisuutta ja kalansaalista.Lisäksi kartoitettiin käytettyjä kalastusalueita.2.1.7 MerinisäkkäätSiipyyn edustalla osa merialueesta kuuluu Natura 2000- suojeluohjelmaan. Natura- kuvauksessaluontodirektiivin liitteen II lajeina alueella mainitaan esiintyvän harmaahylje (Halichoerus grypus)ja satunnaisesti myös itämerennorppa (Phoca hispida botnica). Natura- tietolomakkeen arvioinnissamerialueen katsotaan olevan merkittävä (asteikolla merkittävä - hyvin tärkeä - erittäinmerkittävä) kyseisten lajien suojelun kannalta.Tehtyjen laskentojen perusteella Selkämeren alueen hyljehavainnot keskittyvät merialueen kaakkoiskulmaan,Sandbäckin (Kustavi) ja Yttersbergin (Brändö) alueille. Asiantuntijan näkemyksenmukaan (suullinen tiedonanto O. Stenman) Kristiinankaupungin edustan merialue on hylkeidenesiintymisen kannalta pääosin liian avonainen. Siipyyn merialueen edusta on hyvin samankaltainenavonaisuutensa vuoksi. Sieltä puuttuvat luodot ja karikot, jotka ovat tärkeitä hylkeiden oleskelualueita.Harmaahylje lisääntyy ajojäillä ahtojääkenttien ulkopuolella.2.1.8 SuojelualueetVälittömästi suunnittelualueen itäpuolella on Kristiinankaupungin saariston Natura 2000 -alue.Kristiinankaupungin eteläisen saariston kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA-alue) ja Suupohjan

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 7saariston kansallisesti tärkeä lintualue (FINIBA-alue) rajaukset ovat pääpiirteissään samat kuinNatura-alueen. Luonnonsuojelualueiden rajaus on esitetty liitteessä 2.Kristiinankaupungin saariston Natura-alue on pinta-alaltaan 8 059 hehtaaria ja se koostuu useistaerillisistä osa-alueista. Kristiinankaupungin saaristo on vahvasti rannikon mukaan suuntautunut.Avokalliot ovat yleisiä. Rannat vaihtelevat kallio- ja lohkarerannoista pienialaisiin sora- jahiekkarantoihin.Saaristo koostuu lukuisista, enimmäkseen pienistä puuttomista luodoista ja saarista tai harvapuustoisistakallioisista saarista. Suuria metsäpeitteisiä saaria on vain muutama. Monella saarellaon edustavia rantaniittyjä, joilla on rikas kasvillisuus ja runsas pesimälinnusto. Ulkomeren äärelläolevien saarten länsirannalla on paikoin suuria rakkolevävalleja. Myös saarten kasvilajisto on rikasja siihen kuuluu useita uhanalaisia tai harvinaisia lajeja.Södra Yttergrundilla on majakka ja siihen liittyviä rakennuksia, samoin Gåsgrundilla on pieni majakka.Muutamaa vanhaa kalamajaa ja loma-asuntoa lukuunottamatta alue on rakentamaton.Kristiinankaupungin eteläpuolella laskee mereen Lapväärtinjoki, joka kuuluu Lapväärtinjoen-Isojoen Natura-alueeseen. Joen suun etäisyys tuulivoimapuiston hankealueesta on noin 20 km.2.2 Rakennettu ympäristö2.2.1 AsuminenLähimmät pysyvät ja loma-asunnot sijaitsevat Siipyyn ranta-alueella, noin 8 km etäisyydellä tuulivoimapuistonalueesta. Siipyy-Skaftungin alueella on noin 500-600 lomakiinteistöä. Lähimpienasuin- ja lomarakennusten sijainti on esitetty liitteessä 3.2.2.2 VirkistysSuunnittelualuetta käytetään virkistykseen, mm kalastuksen. Rannikkoalueella on myös pienveneliikennettä.Saaristovyöhykkeellä harjoitetaan kalastusta, veneilyä, retkeilyä ja lintujen seurantaa.Siipyyn rannikolla oleva Kiili on matkailukohde, joka tarjoaa mm. majoitus- ja ruokapalveluita.Virkistysreitit ja –kohteet on esitetty liitteessä 4.2.2.3 LiikenneVesiliikenneSuunnittelualueen rannan puoleisella laidalla on veneväylä. Alueen pohjoispuolella on laivaväylä.LentoliikenneSuunnittelualueilla ei ole erityistä merkitystä lentoliikenteen kannalta. Etäisyys lähimmille lentokentilleVaasaan ja Seinäjoelle on yli 100 km sekä Poriin noin 70 km.2.2.4 MuinaismuistotTuulivoimapuiston hankealueella ei sijaitse kiinteitä muinaismuistoja. Lähin muinaismuisto, ajoittamatonjatulintarha, sijaitsee Domarkobbanilla Siipyyn edustalla noin viiden kilometrin päässätuulivoimapuiston hankealueesta.Suunnittelualueella ei sijaitse tiedossa olevia hylkyjä. Tuulivoimapuiston hankealueen läheisyydessäsijaitsee muutama inventoitu hylkyrekisterin kohde:• Kilgrundin ajoittamaton hylky, etäisyys hankealueesta noin 8,5 kilometriä• Sandskärin hylky 1800-luvulta, etäisyys hankealueesta noin 9 kilometriä• Furuskärin hylky, ajoittamaton, etäisyys hankealueesta noin 16 kilometriäAlueella ei ole tehty arkeologista vedenalaisinventointia. Näin ollen alueella saattaa olla vielä löytämättömiävedenalaisia muinaisjäännöksiä.Merenpohja kuvattiin videokameralla tuulivoimalaitosten paikoilta. Niissä yhteyksissä ei löydettymerkkejä arkeologisista kohteista. Mikäli tuulivoimalaitosten paikkoja muutetaan, tulee ennentuulivoimalaitosten rakentamista tarkistaa mahdollisten hylkyjen tai muiden muinaismuistojen sijaintirakentamisalueella.

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 82.2.5 Tekninen huoltoTuulivoimalaitosten sähkönsiirtoa varten on rakennettava merikaapeli, jolla voimalaitokset yhdistetäänsähköverkkoon.2.2.6 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt, meluKoska hankealue sijaitsee avomerellä, vaikuttaa hankealueen ja sen ympäristön melutilanteeseennykytilanteessa lähinnä laivaliikenne. Tämä pätee melutilanteeseen niin vedenpinnan ylä- kuinalapuolellakin. Veden alla laivaliikenteen aiheuttama melu on havaittavissa laajemmalla alueellakuin laivaliikenteen aiheuttama ilmaääni vedenpinnan yläpuolella.2.2.7 Vesialueen omistusTuulipuiston sijoitusalueen vesialueet ovat valtion omistuksessa. Lähempänä rannikkoa sijaitseemm. osakaskuntien hallinnoimia vesialueita, sekä yksityisomistuksessa olevia rantatontteja. Suurinosa valtion vesialueen ja mantereen välisestä vesialueesta kuuluu Siipyyn ja Skaftungin osakaskunnille.Vesialueiden omistustilanne on esitetty liitteessä 5.2.2.8 Suunnittelutilanne2.2.8.1 SeutukaavaSuunnittelualueella on voimassa Vaasan rannikkoseudun seutukaava (1995). Siihen ei ole merkittyalueita tuulivoimalaitoksia varten. Suunnittelualueen itäosassa on veneväylä.Ote Vaasan rannikkoseudun seutukaavasta2.2.8.2 MaakuntakaavaPohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pohjanmaan maakuntakaavan 29.9.2008.Samalla se hyväksyi kaksi pontta, joista toinen koski energiahuoltoa: ”Maakuntavaltuusto edellyttää,että kaavoitusprosessin jatkuessa otetaan huomioon erityisesti maakunnan energiahuolto.Tavoitteena on vähentää riippuvuutta uusiutumattomista energialähteistä ja lisätä maakunnanomien uusiutuvien energianlähteiden käyttöä.” Hyväksytty maakuntakaava on ympäristöministe-

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 9riössä vahvistettavana. Ministeriön vahvistuspäätöksen jälkeen kaava saa lainvoiman ja korvaaseutukaavan.Pohjanmaan liitto on ryhtynyt laatiman vaihekaavaa 2, joka käsittelee uusiutuvia energiamuotojaja niiden sijoittumista Pohjanmaalla. Vaihekaavan 2 osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollutjulkisesti nähtävillä 14.10.–13.11.2009.Suunnittelualue sijoittuu suurimmaksi osaksi alueelle, joka on Pohjanmaan maakuntakaavassavarattu tuulivoimaloiden alueeksi (tv). Suunnittelualue on pohjois- länsi- ja eteläpuolelta laajempikuin maakuntakaavassa osoitettu tuulivoimaloiden alue, mutta itäosalta rajaukset ovat yhteneväiset.Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei ole muita kaavamerkintöjä, muttahankealueen ja mantereen välissä on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue(luo) ja se osoittaa suojelualueiden ulkopuolella olevia tärkeitä lintualueita. Siipyyn lähellä onmyös merkintä rantojensuojeluohjelman mukaan perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu alue(SL1), ja se kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Suunnittelualueen itäosassa on veneväylä. Matkailunkannalta tärkeä veneväylä (Aurinkoreitti) kulkee rannikon suuntaisena lähellä mannertasuunnittelualueen itäpuolella.Siipyyn kulttuurimaisema on maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisenkannalta maakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kiili (museoalue) on maakuntakaavassaosoitettu virkistys / matkailukohteeksi. Maakuntakaavassa Kiiliin on osoitettu perinnemaisemakohdeja vierassatama. Vanha rantamaantie on osoitettu maakuntakaavassa kulttuurihistoriallisestimerkittävänä tielinjauksena, ja sitä myötäillen ohjeellinen ulkoilureitti. Siipyyn kylän läpikulkee rantaviivan suuntainen seudullinen tie, jolle on osoitettu pyöräilyreitti.Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta2.2.8.3 YleiskaavaSuunnittelualueella ei ole voimassa yleiskaavaa.

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 102.2.8.4 Voimassa oleva asemakaavaSuunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavoja.2.2.8.5 PohjakarttaPohjakarttana käytetään merikorttia.2.2.8.6 SuojelupäätöksetSuunnittelualuetta koskevia suojelupäätöksiä ei ole. Välittömästi suunnittelualueen itäpuolella onKristiinankaupungin saariston Natura-alue, joka on osittain myös rantojensuojeluohjelman aluetta.Luonnonsuojelualueet on esitetty liitteessä 2.2.2.8.7 Alueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset,Suomen Merituuli Oy on aloittanut tuulivoimapuiston alustavan suunnittelun vuonna 2008. Länsi-Suomen ympäristökeskus päätti 15.12.2008, että hankkeeseen sovelletaan YVA-menettelyä.Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma on valmistunut 30.3.2009. Ympäristövaikutustenarviointi (YVA) etenee rinnakkain kaavoituksen kanssa, ja se on tarkoitus saattaa päätökseenvuonna 2010. YVA:n yhteydessä on tehty seuraavat selvitykset:• linnustoselvitys,• kalastoselvitys,• maisemaselvitys,• meren pohjan sedimenttien tutkimus,• meren pohjan videokuvaus,• pohjaeläintutkimus,• asukaskysely,• kalastuskysely.Näitä selvityksiä käytetään hyväksi osayleiskaavaa laadittaessa. Lisäksi Pohjanmaan liitto luovuttaakaavoittajan käyttöön meren pohjan viistokuvausaineiston. Tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä.Meren pohjan geologiaa tutkitaan rakentamisen suunnittelun yhteydessä.2.2.8.8 Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmatTuulivoimalahankkeen toteuttamiseen liittyy mm. seuraavia hankkeita, suunnitelmia ja ohjelmia:• Hallitusohjelma 2007• Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet• Energiapoliittiset ohjelmat• Länsi-Suomen energiastrategia• Pohjanmaan maakuntaohjelma 2007 – 2010• Pohjanmaan maakuntakaava, (maakuntavaltuuston hyväksymä 29.9.2008, Ympäristöministeriössävahvistettavana)• Luonnonsuojeluohjelmat (mm. rantojensuojeluohjelma) ja Natura 2000- verkosto• Merialueen tutkimusohjelmat (mm. VELMU)• Karhusaaren syväväylän syventäminen (Merenkulkulaitos)Osaa edellä mainituista ohjelmista on käsitelty tarkemmin selostuksen kohdassa 3.4 Osayleiskaavantavoitteet.2.2.8.9 Tuulivoimapuiston suunnitelmatSiipyyn tuulivoimapuisto käsittää alustavien suunnitelmien mukaan noin 80 tuulivoimalaitosyksikköä,joiden yksikkötehot ovat noin 3–5 megawattia (MW). Tuulivoimalaitosten yhteenlaskettuteho olisi maksimissaan noin 240–400 MW.Kukin tuulivoimalaitosyksikkö koostuu noin 100 metriä korkeasta tornista ja kolmilapaisesta roottorista,jonka halkaisija on noin 100–125 metriä. Lisäksi jokaiseen tuulivoimalaitosyksikköön onrakennettava perustukset merialueen pohjaan, luodolle tai saareen.

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 11Voimaloiden väliseksi etäisyydeksi on todettu riittävän 500 metriä, kun käytetään 3 MW yksikkökokoa,jossa tuulivoimalan lapojen halkaisija on 100 metriä. Isommalle 5 MW yksikkökoolla (lapojenhalkaisija noin 125 metriä) tuulivoimaloiden etäisyyden on oltava vähintään 600 metriä.Alustavat tuulisuuslaskelmat nykyisistä sijoitusvaihtoehdoista osoittavat, että puistohävikki jäävarsin pieneksi.Tuulivoimaloiden alustavan sijoittelun periaatteena on ollut, että maksimi perustussyvyys on noinalle 20 metriä. Voimaloiden rakennusvaiheessa sijoituspaikoille tarvitaan pääsy vähintään 5 metriäsyvää väylää pitkin. Ruoppaustarpeet pyritään pitämään mahdollisimman vähäisinä.2.2.8.10 Muut Kristiinankaupungin tuulivoimahankkeetKristiinankaupunkiin on samanaikaisesti suunnitteilla myös Kristiinankaupungin edustan merituulipuistoja Metsälän tuulivoimapuisto, joka sijoittuu kuivalle maalle. Metsälän alueelle laaditaanosayleiskaavaa samanaikaisesti Siipyyn kanssa ja saman konsultin toimesta.3. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET3.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarveKaavan laatimiseen on ryhdytty Suomen Merituuli Oy:n aloitteesta.Tuulivoiman lisärakentamiseen Suomessa ja Siipyyn edustalla on lukuisia perusteita. Suomi onsitoutunut Kioton ilmastokokouksessa sovittuihin kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteisiin.Suomen tulee sopimuksen mukaan rajoittaa kasvihuonepäästöt keskimäärin vuoden 1990 tasollenoin vuoteen 2010 mennessä. Euroopan Unioni on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energianosuuden noin 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä sekä vähentämään kasvihuonepäästöjä vähintään20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Kauppa- ja teollisuusministeriön uusiutuvien energialähteidenedistämisohjelmassa vuoden 2010 tavoitteeksi on asetettu tuottaa 500 MW:n kapasiteettituulivoimalla. Valtioneuvosto on periaatepäätöksellään velvoittanut maakuntaliitot lisäämäänmaakuntakaavoihin varauksia tuulivoimaloille.Tuulivoima on ekologisesti erittäin kestävä energiantuotantomuoto, koska energian lähde on uusiutuvaja sen aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat vähäisiä verrattuna fossiilisia polttoaineitakäyttäviin voimalaitoksiin. Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää voimakasta hiilidioksidipäästöjenvähentämistä. Tuulivoimaloiden käytöstä ei synny hiilidioksidia eikä muita ilmansaasteitaeikä voimalan purkamisesta jää jäljelle vaarallisia jätteitä. Lisäksi tuulivoimalat lisäävätSuomen energiaomavaraisuutta.Siipyyn edustan merialue on tuulisuusominaisuuksiltaan ja rakennettavuudeltaan optimaalisiaalueita. Tämä tarkoittaa myös tuulisähkön tuotannon kannalta edullisinta tuulisähköä. Yksi merituulivoimalaitostuottaa sähköt 1800 kotitaloudelle.3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätöksetKaupunginhallitus on päättänyt kaavan laatimisesta kokouksessaan 1.10.2009.3.3 Osallistuminen ja yhteistyöOsallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumisjaarviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1.3.4 Osayleiskaavan tavoitteet3.4.1 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteetMaakuntakaavassa on osoitettu Siipyyn merialueelle tuulivoimaloiden alue.3.4.2 Suomen Merituuli Oy:n tavoitteetSuomen Merituuli Oy:n tavoitteena on merituulivoimapuiston rakentaminen Siipyyn edustan merialueelle.Merituulivoimalaitokset on tarkoitus rakentaa ulkomerelle, 5-20 metriä syville alueille.Tuulivoimala-alueelta on matkaa mantereelle noin 10 km.

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 12Tuulivoimapuisto käsittää alustavien suunnitelmien mukaan noin 80 tuulivoimalaitosyksikköä,joiden yksikkötehot ovat noin 3–5 megawattia (MW). Tuulivoimalaitosten yhteenlaskettu teho olisimaksimissaan noin 240–400 MW.3.4.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteetValtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteeton ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettäja kuudetta lukuun ottamatta koskevat suunnittelualuetta:1. Toimiva aluerakenne2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto5. Helsingin seudun erityiskysymykset6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4 Toimivat yhteysverkot ja energiahuoltoyleistavoitteissa todetaan: "Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet jaedistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia". Erityistavoitteiden mukaan:"Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvatalueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin."3.4.4 Muut tavoitteetHankkeen toteuttamiseen liittyy mm. seuraavia ympäristönsuojelua koskevia säädöksiä, suunnitelmiaja ohjelmia:• YK:n ilmastosopimus• EU:n ilmasto- ja energiapaketti• EU:n energiastrategia• Kansallinen energia- ja ilmastostrategia• Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet• Energiapoliittiset ohjelmat• Ilmansuojeluohjelma 2010• Kaukokulkeutumissopimusta koskeva pöytäkirja 1999 ja asetus nro 40/2005• Vesien suojelun suuntaviivat vuoteen 2015• Natura 2000-verkosto• Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2006-2016• Rantojensuojeluohjelma• Melun ohjearvot• Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet3.4.4.1 YK:n ilmastosopimusEU:n tavoitteeksi hyväksyttiin vähentää kasvihuonepäästöjen kokonaismäärää 8 % vuoden 1990tasosta Kioton ilmastokokouksessa joulukuussa 1997. Velvoite tulee saavuttaa vuosina 2008 -2012, joka on nk. ensimmäinen velvoitekausi. Suomen osalta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteeksisovittiin 0 % vuoden 1990 tasosta eli päästöjen tulee olla 2008 – 2012 aikanavuoden 1990 tasolla. EU-maat sopivat päästöjen vähentämistavoitteiden jakamisesta Kioton sopimuksella.Kööpenhaminassa pidettiin ilmastokokous 7. – 19.12.2009. Kööpenhaminan ilmastokokouksenlopputuloksena syntyi ns. Kööpenhaminan sitoumus (Copenhagen Accord), jonka pohjaltaneuvotteluja jatketaan vuonna 2010.3.4.4.2 EU:n ilmasto- ja energiapakettiEU on sopinut yhteisestä, kaikkia jäsenmaita koskevasta tavoitteesta vähentää kasvihuonekaasujenpäästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. Tavoitteena onmyös lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus keskimäärin 20 prosenttiin EU:n energian loppukulutuksesta.Tuulivoiman rakentamisella voidaan edesauttaa EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteidentoteutumista.

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 133.4.4.3 EU:n energiastrategiaEU:n energiastrategia (An Energy Policy for Europe) julkaistiin 10.1.2007. EU:n energiastrategiantavoitteena on turvata kilpailukykyinen ja puhdas energian saanti vastaten ilmastonmuutoksenhillintään, kasvavaan globaaliin energiankysyntään ja tulevaisuuden energian toimituksen epävarmuuksiin.Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu kymmenen kohdan toimintaohjelma. Ohjelmaan sisältyvätmm. EU:n sisäisen energiamarkkinan kehittäminen, energian huoltovarmuuden takaaminenja sitoutuminen kasvihuonekaasujen vähentämiseen.3.4.4.4 Kansallinen energia- ja ilmastostrategiaVuoden 2008 kansallisessa energia ja ilmastostrategiassa esitetään ehdotukset keskeisiksi toimenpiteiksi,joilla EU:n tavoitteet uusiutuvan energian edistämiseksi, energiankäytön tehostamiseksija kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi voidaan saavuttaa. Tuulivoiman osalta tavoitteenaon nostaa asennettu kokonaisteho nykyisestä 144 MW:sta noin 2000 MW:iin vuoteen 2020mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh.4. OSAYLEISKAAVAN KUVAUS4.1 OsayleiskaavakarttaOsayleiskaava-alue on kooltaan noin 18 186 ha. Se on osoitettu kokonaan vesialueeksi (W). Alueelleon osoitettu sitovasti kaksi tuulivoimaloiden aluetta ja ohjeelliset tuulivoimaloiden sijainnitsekä tuulivoimalan tornin enimmäiskorkeus (120 m). Lisäksi kaavakarttaan on merkitty veneväyläja ohjeellinen sähkökaapelin sijainti. Tuulivoimaloiden alueella on tehtävä arkeologinen inventointiennen rakentamista.4.2 Kaavan vaikutuksetOsayleiskaavan vaikutusten arviointi perustuu ympäristövaikutusten arviointiselostukseen.Ympäristövaikutusten arvioinnissa hyödynnettiin olemassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiinkerättyä tietoa suunnittelualueesta, sen ympäristöstä sekä hankkeen teknisistä toteutusvaihtoehdoistaja niiden vaikutuksista.Aineiston hankinnan ja menetelmien osalta ympäristövaikutusten arviointi perustui:• Arvioinnin aikana tarkennettuihin hankkeen suunnitelmiin• Olemassa oleviin ympäristön nykytilan selvityksiin• Arviointimenettelyn aikana tehtyihin lisäselvityksiin kuten mallilaskelmiin, kartoituksiin,inventointeihin jne.• Vaikutusarvioihin• Kirjallisuuteen• Ohjaus- ja seurantaryhmissä ja yleisötilaisuuksissa ilmenneisiin asioihin• Lausunnoissa ja mielipiteissä esitettyihin seikkoihin4.2.1 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseenTuulivoimaloiden alue sijoittuu avomerelle noin 10 km:n etäisyydelle mantereesta. Voimaloidenliikenteeseen käytetään mantereella olemassa olevia rakenteita. Sähkönsiirtoa varten rakennetaanuusi sähköasema ja voimalinja Kristiinankaupungin taajaman luoteispuolelle metsätalousvaltaisellealueelle. Tuulivoimapuiston rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta alue- tai yhdyskuntarakenteeseen.4.2.2 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteenSiipyyn tuulivoimapuisto käsittää alustavien suunnitelmien mukaan noin 80 tuulivoimalaitosyksikköä,joiden yksikkötehot ovat noin 3–5 megawattia (MW). Tuulivoimalaitosten yhteenlaskettuteho olisi maksimissaan noin 240–400 MW. Yksi tuulivoimalaitos tuottaa sähköä noin 1800 kotitaloudentarpeisiin.Yhdyskuntataloudellisia kustannuksia aiheutuu merikaapelin, ilmajohdon ja sähköaseman rakentamisesta.

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 144.2.3 Vaikutukset tie- ja vesiliikenteeseen ja liikenneväyliinRakentamisen aikaiset vaikutuksetMerituulivoimapuisto sijaitsee merialueella, joten hanke ei edellytä uutta tiestöä.Tuulivoimalaitokset aiheuttavat työmatkaliikennettä rakentamisvaiheessa. Merituulivoimalaitoksenosat pyritään kuljettamaan meriteitse. Mikäli maanteitä käytetään, ovat kuljetukset erikoiskuljetuksia.Tuulivoimalaitoksen osat ovat 20–60 metriä pitkiä. Painavimmat osat voivat olla yli200 tonnia. Siten kuljetusreittien siltojen kantavuus tulee tarkistaa.Toiminnan aikaiset vaikutuksetTuulivoimapuiston toiminnan aikaiset huoltokäynnit tehdään pääasiassa huoltoveneillä. Huoltokäyntejäodotetaan olevan noin kolme vuodessa jokaista tuulivoimalaitosta kohtiTuulivoimalat sijoitetaan vähintään 60 metrin etäisyydelle laiva- ja veneväylistä ja sivuun merimerkkienlinjoista. Tuulivoima-alueen kulmissa sijaitsevat voimalat maalataan alaosastaan merenkulkulaitoksenohjeiden mukaisesti. Näin voimalat eivät häiritse merenkulkua.Lähin lentoasema sijaitsee Porissa noin 70 km etäisyydellä hankealueesta. Hankealueella ei oleerityistä merkitystä lentoliikenteen kannalta. Ilmailulain (1242/2005) 159 §:n mukaan ilmailunturvaamiseksi yli 30 metriä korkeiden rakennelmien, rakennusten ja merkkien rakentamiseen tuleeolla ilmailuhallinnon myöntämä lentoestelupa.4.2.4 Vaikutukset asumiseen (pysyvä ja loma-asutus)Suunnittelualueella ei ole vakituisia eikä loma-asuntoja. Lähimmät pysyvät ja loma-asunnot sijaitsevatSiipyyn ranta-alueella, noin 8 km etäisyydellä tuulivoimapuiston alueesta. Siipyy-Skaftungin alueella on noin 500-600 lomakiinteistöä. Etäisyyden vuoksi asumiseen ei kohdistumerkittäviä vaikutuksia.4.2.5 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan, erityisesti kalastukseen4.2.5.1 Vaikutukset kalastukseenKarkottuminen ja vaelluskäyttäytyminenTuulivoimayksiköiden perustusten rakentamisen ja sähkökaapeleiden asentamisen aikaisia vaikutuksiavoidaan verrata tyypillisen ruoppaushankkeen vaikutuksiin. Pohjan kaivaminen/peittyminenaiheuttaa kiintoaineen vapauttamisen vesifaasiin, joka näkyy veden samentumisena.Samalla pohjalta voi vapautua ravinteita ja mahdollisia eliöstölle haitallisia aineita. Ruoppauksestaaiheutuva sameus voi myös heikentää näön avulla saalistavien kalojen saalistustehokkuutta.Rakentamisvaihe saattaa haitata kalastusta väliaikaisesti ruoppaus- ja kaivutöistä johtuvastaveden samentumasta ja melusta johtuen.Lisääntynyt sameus ja sedimentaatio vaikuttavat kaloihin ja kalastukseen sekä suorasti että epäsuorasti.Konkreettinen vaikutus on kalojen karkottuminen alueelta, johon vaikuttaa myös räjäytystöistäsekä muista töistä aiheutuva melu. Esimerkiksi Ruotsissa, Lillgrundin merituulivoimapuistonrakennustöiden yhteydessä todettiin, että kaloja ei niinkään karkottanut ruoppausten aiheuttamasamennus vaan rakennustöiden aiheuttama yleinen aktiviteetti ja melu rakennusalueella.Hankealueen sedimentissä on tehdyn selvityksen perusteella hyvin vähän pyydyksiin tarttuvaaorgaanista ainesta, joten samentumahaitta tulee arvion mukaan olemaan vähäistä.Kokkolan edustalla tehty koekalastustutkimus väyläruoppauksen aikana osoitti verkkosaaliidenolevan pienimpiä ruoppauskohdan välittömässä läheisyydessä. Tutkimuksen mukaan saaliit kasvoivatsitä suuremmiksi mitä kauemmaksi ruoppausalueelta siirryttiin. Muutokset lajistossa olivatvähäisiä, mutta eri kalalajien yksilökoossa havaittiin muutoksia. Ruoppausalueen välittömässä läheisyydessäsaatiin saaliiksi silakoita ja nuoria siikoja, jotka eivät häiriintyneet ruoppauksesta.Kiiskien ja nuorten ahvenien määrä ei myöskään merkittävästi vähentynyt. Suurempia ahveniasaatiin saaliiksi 1,5 km etäisyydellä ja suurimpia siikoja tavattiin vasta 3–5 km etäisyydellä ruoppaajasta.Tutkimuksessa havaittiin, että karkotusetäisyys riippui saarten ja matalikkojen esiintymisestätarkasteltavalla merialueella. Avomerellä karkotusvaikutus ylsi kauemmaksi kuin saaristoalueella,jossa äänen vaimeneminen oli selvästi nopeampaa (Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy1998). Siipyyn edustan hankealue sijaitsee avomerialueella, joten on mahdollista, että melun aiheuttamakarkotusvaikutus ulottuu laajemmalle alueelle kuin aivan rannikon läheisissä ruoppaustöissä.

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 15Ravinnonhankinta ja lisääntyminenRakennustöiden aikana perustusalueen pohjaeläimet häviävät, joka mahdollisesti vaikuttaa kalojenruokailuun. Pohjaeläinten palautuminen alueelle voi tapahtua jo muutaman kuukauden kuluttuarakennustöiden loppumisesta. Rakennustyöt karkottavat kalat alueelta väliaikaisesti ja pohjaeläintenpalautumisen alueelle arvioidaan olevan suhteellisen nopeaa, joten vaikutus ravinnonhankintaanon väliaikainen.Vastakuoriutuneet kalanpoikaset ovat herkkiä kohonneelle kiintoainepitoisuudelle, joka tarttuukalan kiduksiin ja hapen saanti vaikeutuu suurten kidusten ja hapenoton vuoksi. Lisääntynyt samentumasaattaa heikentää näön avulla saalistavien silakan poikasten saalistusta. Kun kiintoainepitoisuuson 20 mg/l, sen on havaittu vaikuttavan negatiivisesti silakanpoikasten ravinnonottoon.Heikentynyttä kasvua havaittiin pitoisuuden ollessa 540 mg/l. Myös mäti saattaa jäädä kiintoaineksenalle tai sen kiinnittyminen kasvillisuuteen vaikeutuu.Töiden ajoittamisella tärkeimpien talouskalojen lisääntymiskauden ulkopuolelle haittoja voidaanestää tai minimoida.Mahdollisten ruoppausten ja kaivujen aiheuttama lisääntynyt sedimentaatio voi, riippuen ajankohdasta,häiritä myös kalojen lisääntymistä. Jos kaivualueella on kalojen kutupohjia, ne häviävätainakin väliaikaisesti. Ulompana merialueella kutevista taloudellisesti arvokkaista kalalajeistasilakka ja siika ovat tärkeimmät lajit. Mikäli kutualueilla ruopataan, saattaa kalojen lisääntyminenhäiriintyä paikallisesti useamman vuoden ajan. Tämän vuoksi ruoppausta kutualueilla tulisi välttää.Suunnittelualueen eteläosassa sijaitseva Rakaren-matalikko on kalastajilta saadun arvion mukaantunnettu silakan kutualue. Matalikko on pääosin kivipohjaista, joten se on pääosin siian kudullesopimatonta aluetta. Paikoitellen alueella on kuitenkin myös pienialaisia hiekka/sorapohjia,joissa siiankin kutua voi tapahtua. Siten haitallinen vaikutus myös siian lisääntymiseen olisi mahdollista,mikäli rakennettaisiin hankealueen eteläosan matalikolle. Tälle alueelle ei kuitenkaanosoiteta rakennettavaksi tuulivoimaloita, joten vaikutukset kalojen kudun onnistumiseen katsotaanvähäisiksi.4.2.5.2 Vaikutukset muihin elinkeinoihinRakentamisen aikana työllisyysvaikutuksia muodostuu maa- ja vesirakennustöistä, kuljetuksista,asennustyöstä ja palveluista. Työllisyysvaikutukset kohdistuvat etenkin• projektikehitykseen ja asiantuntijapalveluihin• infrastruktuurin rakentamiseen ja asentamiseen• voimaloiden valmistukseen, materiaaleihin, komponentteihin ja järjestelmiin• kuljetus ja logistiikkapalveluihin4.2.6 Vaikutukset virkistykseenSuunnittelualue on kokonaan merialuetta, jota käytetään veneilyyn ja kalastukseen. Rannikko- jasaaristoalueilla ulkoillaan ja tarkkaillaan luontoa. Tuulivoimaloilla ei ole merkittäviä vaikutuksiakalastukseen, kun suunnitellut perustuspaikat on siirretty Rakaren-matalikolta vaihtoehtoisiinpaikkoihin. Voimalat sijaitsevat yli 8 m syvyydessä. Alueen virkistyskäyttäjät voivat kokea tuulivoimaloidenulkonäön ja melun viihtyisyyttä vähentävänä. Tuulivoimaloiden mahdollisesti aiheuttamiaympäristöhäiriöitä on käsitelty tämän selostuksen kohdassa 4.2.8.4.2.7 Vaikutukset tekniseen huoltoonSiipyyn merialueelle on tarkoitus rakentaa noin 80 teholtaan 3-5 MW:n tuulivoimalaa. Sähkönsiirtoavarten rakennetaan merikaapeli, ja siltä ilmajohto Kristiinankaupungin pohjoispuolelle rakennettavalleuudelle sähköasemalle.4.2.8 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin4.2.8.1 Rakentamisen aikainen meluRakentamisen aikana melua syntyy lähinnä tuulivoimalaitosten vaatimien perustusten maarakennustöistä.Varsinainen voimalaitoksen pystytys ei ole erityisen meluavaa toimintaa ja vastaanormaalia rakentamis- tai asennustöistä aiheutuvaa melua. Rakentamisen aikana meluavimpiatyövaiheita ovat mahdolliset louhinta- tai paalutustyöt. Muut maarakentamiseen liittyvät työvaiheet(maa-ainesten kuljetukset, täytöt, kaivut jne.) vastaavat normaalia maarakentamista.

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 16Vedenalaiset meluvaikutukset saattavat olla hetkellisesti merkittäviä, mikäli veden alla joudutaanräjäyttämään kalliota tai paaluttamaan. Tällöin saattaa esiintyä myös kaloihin ja merinisäkkäisiinvaikuttavia melutasoja. Mahdollisten paalutus- ja louhintatöiden arvioidaan kestävän varsin lyhyenajan ja niiden päätyttyä melutilanne veden alla palaa lähelle normaalia. Täytöistä ja muistavesirakentamistöistä aiheutuvan melun vaikutukset ulottuvat arviolta muutamien kymmenienmetrien etäisyydelle.4.2.8.2 Tuulivoimapuiston meluvaikutuksetHanke vaikuttaa lähialueensa melutasoon ja äänimaisemaan myös hanke-alueen ulkopuolella.Vaikutussäde riippuu valittavasta voimalaitosyksikön tyypistä, voimalaitosyksikköjen koosta sekäsääolosuhteista ja se vaihtelee muutamasta sadasta metristä jopa yli kilometriin.Melumallinnuksen mukaan 40 dB meluvyöhyke ulottuu 3 MW tuulivoimalaitoksilla (lähtömelutaso109,4 dB) 1,2-1,8 km etäisyydelle voimalaitoksista ja 5 MW tuulivoimalaitoksilla (lähtömelutaso111,1 dB) 1,5-2,3 km etäisyydelle tuulivoimalaitoksista.Hankealuetta lähimmät vakituiset ja loma-asunnot sijaitsevat niin etäällä (noin 5–7 km) tuulivoimalaitoksista,että melun vaikutusalueella ei arvioida olevan asutusta. Tämä pätee sekä 3 MWettä 5 MW laitoskokoon.4.2.8.3 Vedenalainen meluTuulivoimaloilla saattaa olla perustamistavasta ja laitostyypistä riippuen myös vedenalaisia melujatärinävaikutuksia. Mm. Itämerellä tehtyjen mittausten ja tutkimusten mukaan Monopiletyyppisenperustamistavan yhteydessä on todettu tuulivoimalan käyntiäänen kuuluvuussäteenrajoittuvan muutaman kymmenen metrin etäisyydelle tuulivoimalaitoksesta. Käyntiäänen ei olekuitenkaan osoitettu häiritsevän kaloja kuin melutasoilla, jotka vallitsevat aivan tuulivoimalaitoksenvälittömässä läheisyydessä muutaman metrin säteellä voimalaitoksesta. Kasuuni-tyyppiselläperustamistavalla vedenalaiset meluvaikutukset ovat vielä tätäkin pienemmät.4.2.8.4 Sähkönsiirron meluvaikutuksetSähkönsiirrolla on käytännössä meluvaikutuksia ainoastaan rakentamisvaiheessa ja ne vastaavattuulivoimalaitosten rakentamisaikaisia meluvaikutuksia ympäristössään. Toiminnan aikana sähkönsiirtolinjoista saattaa tietyissä olosuhteissa aiheutua melua, mutta sen vaikutukset rajoittuvatmuutaman kymmenen metrin etäisyydelle ilmajohtojen välittömään läheisyyteen.4.2.8.5 VarjostusvaikutusTuulivoimaloista aiheutuvan vilkkuvan varjon esiintymiselle ei ole Suomessa määritelty ohjearvoja.Saksassa on määritelty ohjeelliset maksimiarvot tuulivoimaloiden varjostusvaikutuksille. Saksalaistenohjearvojen mukaan tuulivoimalan vaikutus viereiselle asutukselle saa olla vuodessaenintään 8 tuntia (todellinen varjostus, real case).Siipyyn tuulivoimapuiston varjostusalue on merialuetta. Varjostusalueelle, jossa varjostusvaikutustailmenee vähintään kahdeksan tuntia vuodessa ei sijoitu yhtään rakennusta missään tuulivoimaloidensijoitteluvaihtoehdossa.4.2.9 Vaikutukset taajamakuvaanRannikkoa lähinnä olevat tuulivoimalat sijaitsevat noin 9 kilometrin päässä rantaviivasta, jotentuulivoimalaitoksilla ei ole merkittävää vaikutusta taajamakuvaan.4.2.10 Vaikutukset vedenalaiseen kulttuuriperintöönTuulivoimapuiston hankealueella ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tuulivoimaloiden alueellaon tehtävä arkeologinen inventointi ennen rakentamista.4.2.11 Vaikutukset ruoppauksiin4.2.11.1 Perustusten vaatimat ruoppauksetTuulivoimaloiden perustusten louhintamassojen poistamiseen joudutaan mahdollisesti käyttämäänruoppausta. Ruoppaus voidaan tehdä joko hydraulisin tai mekaanisin menetelmin, minkäruopattavan massan ominaisuudet pitkälti ratkaisevat. Pehmeitä sedimenttejä ruopatessa voidaankäyttää imuruoppausta. Tässä tapauksessa pohja-aines on kalliota ja todennäköisesti kiveäja soraa tai hiekkaa, joten käytännöllisin ruoppausmenetelmä on mekaaninen kauharuoppaus.Kaikki rakennustyöt suoritetaan avovesiaikana ja pyritään ajoittamaan luonnonympäristön kannaltahaitattomimpaan aikaan.

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17Ruoppaustarve riippuu perustamistavasta. Perustamistapa valitaan pohjaolosuhteiden mukaan.Tuulivoimalan perustustapa merellä voi olla kasuuniperustus tai ns. monopile- eli paaluperustus.KasuuniperustusKasuuniperustuksella tarkoitetaan etukäteen telakalla tehtyä laatikkomaista perinteistä vesirakennuksenperustusta, joka pystyy massavoimillaan pitämään voimalan pystyssä ja samalla estämäänsen vaakasuuntaisen liikkeen. Tällainen perustus vaatii etukäteen pohjatöitä, jotka käsittävätpehmeiden pintakerrosten poiston ruoppaamalla, pohjan tasauksen sekä suodatinkankaanja murskekerroksen lisäyksen, minkä jälkeen kasuuni voidaan uittaa paikoilleen ja upottaa painottamallasijoituskohdan noin 6–10 metrin syvyyteen. Kasuuni täytetään merenpohjasta ruopattavallakiviaineksella. Lopuksi suoritetaan eroosiosuojaus louheella. Kasuuniperustuksen rakentamisenvaatimat pohjatyöt ovat melko laajoja. Yleensä sen halkaisija on noin 15–20 metriä, jotense vaatii noin 200–300 m² pinta-alan, mutta pohjaa on käsiteltävä laajemmalta alueelta,eroosiosuojauksineen n. 2000 - 3000 m²:ltä.Paaluperustus (monopile)Paaluperustuksella tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan teräspaalun junttausta maahan. Sen päällevoidaan asentaa tuulivoimalan torni ja generaattori. Junttaus sopii kuitenkin vain maalajeille,joissa ei ole lainkaan tai vain muutamia lohkareita. Tiiviimpään ja kovempaan maaperään tai kallioonjoudutaan tekemään kalliokaivo, joka edellyttää että peruskallion päällä on enintään 10metriä pehmeitä maalajeja. Kalliokaivo saadaan aikaan vedenalaisilla räjäytyksillä ja louhintajäteon kaivettava pois. Kun paalu on saatu kuoppaan, kalliokaivo täytetään betonilla.Paalu voidaan uittaa tai tuoda paikalleen proomulla tms. Yleensä paalun halkaisija on 5 metriä jase painaa 100–400 tonnia turbiinin koosta ja suunnitteluperiaatteista riippuen. Paaluperustus viehuomattavasti pienemmän pinta-alan kuin kasuuniperustus. Monopile vaatii usein vähemmänpohjatöitä ja siksi on myös nopeampi sekä halvempi pystyttää. Paalu on suojattava asennuksenjälkeen kulutukselta.4.2.11.2 Väylien ja kaapeliojien ruoppauksetVoimaloiden rakennusvaiheessa sijoituspaikoille tarvitaan pääsy vähintään 5 metriä syvää väylääpitkin. Ruoppaustarpeet pyritään pitämään mahdollisimman vähäisinä.Kaapelien asentamiseksi merenpohjaan saatetaan joutua kaivamaan kaapeliojia.4.2.12 Vaikutukset sähköverkkoonTuulivoimalaitosten sähkönsiirtoa varten on rakennettava sähköverkko. Tuulivoimalaitokset kytketääntoisiinsa merikaapeleilla. Merikaapelit sijoitetaan merenpohjaan ja tuodaan mereltä kohtirannikkoa hyödyntäen syvännealueita. Niillä alueilla, missä merikaapelit kulkevat meriväyliensuuntaisesti, jätetään riittävä turvaväli meriväyliin. Meriväylien alitus toteutetaan siten, että kaapelitsijoitetaan väylän varaveden alapuolelle. Kaapeleiden sijoittamisesta merialueelle hankitaanMerenkulkulaitoksen lausunto. Tarvittaessa meriväylien kohdalla sekä matalilla ranta-alueillakaapelit voidaan kaivaa merenpohjaan. Kaivutyössä huomioidaan ranta-alueiden sedimentin laatu.Tuulivoimalaitosten alue yhdistetään merikaapelilla rannikolle. YVA:ssa on tutkittu kahta vaihtoehtoa:VE1: Kaapelin rantautuminen Kristiinankaupungin voimalaitokselle, jota kautta liittyminen kantaverkkoonolemassa olevaa johtokäytävää pitkin.VE2: Kaapelin rantautuminen Kristiinankaupungin pohjoispuolella, josta lyhyellä ilmajohdolla uudellesähköasemalle.Kytkentävaihtoehdot on esitetty liitteessä 6 ja sähkönsiirtoreitit liitteessä 8.YVA:n alkuvaiheessa tarkasteltiin myös sähkönsiirtoa Kiilin sataman kautta suoraan kantaverkkoon,mutta tämä vaihtoehto hylättiin jo ohjelmavaiheessa suurempien ympäristövaikutustenvuoksi.

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 184.2.13 Vaikutukset maisemaan4.2.13.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset maisemaanTuulivoimaloiden perustamisessa ja rakentamisessa käytettävä laitteisto ja kuljetuskalusto ovatkooltaan erittäin suuria. Rakentamisen aikana syntyvät vaikutukset ovat pääasiassa paikallisia japienialaisia. Veneilyn ja kalastuksen näkökulmasta vaikutuksia syntyy enemmän. Rakentamisenvisuaaliset vaikutukset ulottuvat pääasiassa lähimaisemaan ja rakenteiden kohotessa korkeammallemyös kauemmas meri- ja saaristomaisemaan. Rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvatmerimaisemaan sekä kohdealueen lähellä olevaan asutukseen ja loma-asutukseen. Rakentamisessakäytettävä laitteisto ja keskeneräiset tuulivoimalat voivat synnyttää väliaikaisesti sekavanmaisemakuvan.4.2.13.2 Tuulivoimaloiden vaikutus maisemaanTuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa aina ympäristönsä maisemakuvaa.Vaikutusten voimakkuuteen vaikuttavat tuulivoimaloiden lopullinen koko ja malli. Tuulivoimaloidentornit voidaan rakentaa sekä ristikko- että pylväsrakenteisina. Tuulivoimaloiden koko vaikuttaapaitsi vaikutusalueen laajuuteen, myös voimaloiden väritykseen ja valaistustarpeeseen.5 MW:n voimala tulee varustaa sekä ympäri vuorokauden valaisevilla valoilla että pimeällä käytössäolevilla valoilla sekä lavat kolmella punaisella raidalla ja torni päivämerkinnöin. 3 MW:nvoimalat varustetaan ainoastaan pienemmillä valoilla. Tuulivoimaloiden valaisimet on suunnattuylöspäin, joten ne valaisevat enemmän taivasta kuin ympäröivää maisemaa. Valaistus voi näkyälaajallekin kirkkaana yönä. Tuulivoimaloiden vaikutuksien voidaan katsoa olevan haitallisimmatristikkorakenteisilla torneilla ja 5 MW:n voimaloilla.Merituulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloista, niitä yhdistävistä merikaapeleista ja maakaapelista,joka kytketään toisiinsa ja edelleen maalla sijaitsevaan sähköasemaan. Hankealueellesuunnitellut tuulivoimalayksiköt koostuvat noin 100 metriä korkeasta tornista ja kolmilapaisestaroottorista, jonka halkaisija on noin 100–125 metriä. Tuulivoimalan koko ei ole samassa mittakaavassaluonnonmaiseman elementtien kanssa. Tästä syystä ne ikään kuin kutistavat ympärilläolevaa maisemaa. Luonteeltaan pienipiirteisen maiseman, esimerkiksi saaristomaiseman, voidaankatsoa soveltuvan huonommin tuulivoimalarakentamiseen kuin suuripiirteisen maiseman. Suurimittakaavainenympäristö on esim. avoin vesiympäristö, jossa on vähän näkymiä katkaiseviaelementtejä ja myös maiseman muut elementit ovat usein suurikokoisia ja selkeitä antaen mittakaavallistatukea tuulivoimalalle.Tuulivoimala-alueen on suunniteltu jakautuvan kahteen osaan. Maisemalliset vaikutukset lieventyvätmerkittävästi, kun tuulivoimaloiden väliin muodostuu tuulivoimavapaa sektori. Ero on nähtävissäerityisesti Siipyyn edustan ranta-alueilta (mm. Kiilin alueelta). Tuulivoimaloiden sijoittuminenjäsennellymmin selkeisiin ryhmiin tekee lisäksi voimala-alueesta harmonisemman.4.2.14 Vaikutukset luonnonsuojeluun4.2.14.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset luonnonsuojelualueisiinTuulivoimaloiden perustusten rakentamisella ei katsota olevan vaikutusta luonnonsuojelualueisiin,sillä ne sijaitsevat useiden kilometrien päässä hankealueelta (liite 2). Suunnitelmassa sähkönsiirtoontarvittava kaapeliyhteys sijoittuu Natura-alueelle (liite 7). Kaapeliyhteyden rakentamisenvaikutuksia Natura-alueeseen on käsitelty tämän selostuksen kohdassa 4.2.22. Hankkeellaei arvioida olevan Natura-alueisiin käytön aikaisia vaikutuksia.4.2.14.2 Sähkönsiirron vaikutukset luonnonsuojelualueisiinNatura-alueella merikaapelit joko lasketaan merenpohjaan tai niille kaivetaan kaapeliojat. Niillä eikatsota olevan käytön aikaisia vaikutuksia Natura-alueen luontotyypeille, sillä kaapelit eivätmuodosta esim. öljyvuotoja, jotka voisivat saastuttaa merenpohjaa.Olemassa olevan tiedon mukaan merikaapeleiden vaikutukset vesien eliöstöön arvioidaan vähäisiksi.4.2.14.3 Sähkönsiirto maa-alueellaArvioinnissa on tarkasteltu sähkönsiirtoreittiä mereltä Kristiinan kaupungin pohjoispuolelle suunnitellulleuudelle sähköasemalle. Tarkastelussa on kaksi rantautumisvaihtoehtoa (liitteet 6 ja 7):

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 19VE1: Kaapelin rantautuminen Kristiinankaupungin voimalaitokselle, jota kautta liittyminen kantaverkkoonolemassa olevaa johtokäytävää pitkin.VE2: Kaapelin rantautuminen Kristiinankaupungin pohjoispuolella, josta lyhyellä ilmajohdolla uudellesähköasemalle.Voimajohdon rantautumispaikalla (VE 2) on kapea, noin 50 metrin levyinen luhta, missä kasvaajärviruokoa. Luhdan itäpuolella on kapea tervaleppävyöhyke ja sen takana nuorta/varttunuttamustikkatyypin (MT) kasvatusmetsää, missä pääpuulaji on joko kuusi tai mänty; sekapuuna kasvaavähän koivua.4.2.15 Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteenVaikutukset luonnon monimuotoisuuteen muodostuvat eläimistöön (selostuksen kohta 4.2.16) jakasvillisuuteen (selostuksen kohta 4.2.17) kohdistuvista vaikutuksista. Vaikutukset eläimiin jakasvillisuuteen ovat pääasiassa rakentamisen aikaisia.4.2.16 Vaikutukset eläimistöön, erityisesti linnustoon ja kaloihin4.2.16.1 Vaikutukset linnustoonLinnustovaikutustensa osalta tuulivoima poikkeaa merkittävästi monista muista energiantuotantomuodoistasen vaikutusten ollessa pääasiassa epäsuoria ja kohdistuessa suorien elinympäristömuutostensijasta lähinnä lintujen käyttäytymiseen. Yleisesti tuulivoimaloiden vaikutukset lintuihinja linnustoon voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan, joiden vaikutusmekanismit ovat erilaiset.Nämä vaikutusluokat ovat:1. Tuulipuiston rakentamisen aiheuttamien elinympäristömuutosten vaikutukset alueen linnustoon2. Tuulipuiston aiheuttamat häiriö- ja estevaikutukset lintujen pesimä- ja ruokailualueilla,niiden välisillä yhdyskäytävillä sekä muuttoreiteillä3. Tuulipuiston aiheuttama törmäyskuolleisuus ja sen vaikutukset alueen linnustoon ja lintupopulaatioihinTuulipuiston sijoitusalueen luonne määrittelee osaltaan sen, mitkä tekijät nousevat hankkeen linnustovaikutustenkannalta merkittävimpään asemaan. Maa-alueilla tuulivoimalat sekä niidenoheistoiminnot sijoittuvat usein suoraan lintulajien pesimäympäristöjen läheisyyteen, minkä takialinnustovaikutusten voidaan näiden hankkeiden osalta ennakoida aiheutuvan pääasiassa elinympäristöjenmuuttumisesta sekä lisääntyvistä häiriötekijöistä lintujen pesimäalueilla. Vastaavastimerialueilla, joilla lisääntymisen kannalta soveliaiden ympäristöjen (luodot, saaret) osuus onusein suhteellisen pieni ja tuulipuistoalueella pesivien lintujen määrä tästä syystä rajatumpi, vaikutuksetkohdistuvat usein selkeämmin alueella ruokailevaan ja sen kautta muuttavaan linnustoonesimerkiksi häiriö- ja estevaikutuksien kautta. Aluekohtaiset erot ovat kuitenkin huomattavia,minkä takia merkittävien linnustovaikutusten määrittely tuleekin tehdä hankekohtaisestisuunnittelualueen ominaispiirteiden mukaan.TörmäysriskitTuulivoimaloiden aiheuttamista linnustovaikutuksista eniten huomiota on julkisuudessa viimevuosina saanut voimaloiden linnuille synnyttämä törmäysriski sekä niistä johtuva lintukuolleisuus,jota aiheuttavat sekä lintujen yhteentörmäykset varsinaisten tuulivoimaloiden mutta myös tuulipuistoonliittyvien muiden rakenteiden, kuten sähkönsiirrossa käytettävien voimajohtojen, kanssa.Tehtyjen tutkimusten perusteella törmäyskuolleisuus on suurella osalla tuulipuistoalueistakuitenkin suhteellisen pieni sen käsittäessä korkeintaan yksittäisiä lintuja voimalaa kohti vuodessa.Tutkimusten perusteella suurin osa lintulajeista pystyy varsin tehokkaasti väistämään vastaantuleviatuulivoimaloita tai lentämään riittävän etäällä niistä välttääkseen mahdolliset törmäykset,mikä vähentää osaltaan voimaloiden aiheuttamaa lintukuolleisuutta. Esimerkiksi Flanderintuulipuistoalueella Belgiassa tehdyssä tutkimuksessa törmäystodennäköisyyden on arvioitu olevankaikilla lokki- ja tiiralajeilla alle 0,2 % voimaloiden maksimikorkeuden ja vedenpinnan väliselläalueella lentävien yksilöiden osalta. Vastaavasti Tanskassa alle 1 prosentin Nystedin alueenkautta muuttavista vesilinnuista on arvioitu lentävän riittävän lähellä alueelle rakennettuja tuulivoimaloita,jotta ne olisivat vaarassa törmätä niihin. Kirjallisuudessa on kuitenkin esitetty myösjoitakin esimerkkejä korkeista törmäyskuolleisuuksista uhanalaisille tai herkille lajeille (mm. NorjanSmøla, Espanjan Navarra ja Yhdysvaltojen Altamont Pass), jotka korostavat osaltaan tuuli-

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 20voimaloiden sijoituspaikan ja niiden teknisen suunnittelun tärkeyttä tuulipuiston aiheuttamantörmäyskuolleisuuden ehkäisemiseksi.Ihmisen toiminnasta linnuille aiheutuvan törmäysvaaran kannalta tuulivoimaloiden merkitys voidaannähdä yleisesti varsin vähäisenä, mikä johtuu osaltaan tuulivoimaloiden pienestä määrästäsuhteessa muihin ihmisen pystyttämiin rakennuksiin ja rakenteisiin. Tämä siitäkin huolimatta, ettätuulivoiman rakentaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt uusiutuvan energiankäytön edistämistoimien ja fossiilisten polttoainevarojen hupenemisen myötä. Maa-alueilla ihmisenrakenteista merkittävimmän uhan linnuille aiheuttavat erityisesti niiden törmäykset tieliikenteensekä erilaisten rakennusten kanssa, joiden on yhteensä arvioitu aiheuttavan kaikkiaan liki 5miljoonan linnun kuoleman vuosittain (Taulukko 5.6.). Vastaavasti merialueilla lintukuolemia aiheuttavaterityisesti yöaikaan valaistut majakat, joiden luota on vilkkaan muuttoyön jälkeen löydettypahimmillaan useita kymmeniä, jopa satoja, kuolleita lintuyksilöitä, joiden on arvioitu jokotörmänneen majakkarakennukseen tai lentäneen itsensä väsyksiin majakan valon ympärillä janääntyneen kuoliaaksi. Majakoiden osalta törmäysriskiä kasvattaa erityisesti niissä käytetty valo,joka houkuttelee yömuutolla olevia lintuja puoleensa (nk. majakkaefekti). Tuulivoimaloissa käytetytlentoestevalot ym. valaistus eivät yllä tehokkuudessaan majakoiden vastaaviin, minkä takiamajakoiden tapaisia lintujen massakuolemia ei niiden osalta ole havaittu.Taulukko 5.1. Lintujen arvioidut törmäyskuolleisuusmäärät ihmisten pystyttämien rakenteiden jatieliikenteen kanssa (Koistinen 2004)TörmäyskohdeLintukuolemat/vuosiSähköverkko 200 000Puhelin- ja radiomastot 100 000Rakennukset yöllä 10 000Rakennukset päivällä (ml. ikkunat) 500 000Majakat ja valonheittimet 10 000Suomen nykyiset tuulivoimalat (n. 60 kpl) 100Tieliikenne 4 300 000Häiriö- ja estevaikutuksetTörmäyskuolleisuuden ohella linnustovaikutuksia voi tuulivoimarakentamisesta aiheutua myöslintujen yleisen häiriintymisen ja estevaikutusten kautta, jotka voivat osaltaan muuttaa lintujenvakiintuneita käyttäytymismalleja suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä. Häiriöllä (häiriintymisellä)tarkoitetaan tässä yhteydessä lintujen yleistä siirtymistä kauemmas rakennettavientuulivoimaloiden läheisyydestä, mikä voi rajoittaa linnuille soveltuvien ruokailu- tai lisääntymisalueidenmäärää sekä vaikeuttaa niiden ravinnonsaantia ja pesäpaikkojen löytämistä. Tuulivoimaloistalinnuille aiheutuvia häiriötekijöitä voivat olla esimerkiksi ihmistoiminnan lisääntyminensuunnittelualueella, tuulivoimaloiden synnyttämä melu sekä tuulivoimarakenteiden linnuille aiheuttamatvisuaaliset vaikutukset, joista kahden viimeisen aiheuttamien vaikutusten voidaan ennakoidavakiintuvan tuulipuiston rakentamisen jälkeisten vuosien aikana (Exo ym. 2003). Lintujenhäiriöherkkyydessä on tutkimuksissa havaittu voimakasta lajikohtaista vaihtelua sen vaihdellessakarkeasti alle kymmenistä metreistä (mm. meriharakka, töyhtöhyyppä, valkoposkihanhi, sinisuohaukka,harmaalokki) 1-2 kilometriin (mm. kuikkalinnut, mustalintu). Suurimmaksi tuulivoimaloistaaiheutuvan häiriintymisen ja häiriöetäisyyksien on arvioitu lepäilevillä ja ruokailevillalinnuilla, jotka eivät välttämättä ole tottuneet tuulivoimaloiden läsnäoloon alueella. Pesivän linnustonosalta vaikutukset ovat vastaavasti pääasiassa olleet pienempiä, mitä tukevat osaltaanmm. Kemin Ajoksella tehdyt havainnot, joissa harmaalokit pesivät jopa tuulivoimaloiden alapuolellaniiden perustuksia varten rakennetuilla keinosaarilla. Yleisesti tuulivoimaloiden aiheuttamienhäiriövaikutusten maksimietäisyydeksi on kirjallisuudessa esitetty 500–600 metriä, jonka ulkopuolellamerkittäviä häiriövaikutuksia ei pitäisi esiintyä kuin poikkeustapauksissa.Pesimä- ja ruokailualueisiin kohdistuvien vaikutusten ohella tuulipuistot voivat synnyttää myösnk. estevaikutuksia, joissa voimalat tai voimala-alueet estävät lintuja käyttämästä niille vakiintuneitamuutto- tai ruokailulentoreittejä. Tällöin linnut voivat joutua kiertämään niiden reitille tulevanesteen, millä voi erityisesti suurien tuulipuistojen ja lintujen säännöllisten lentoreittien kohdallaolla merkitystä lintujen vuorokausittaisen energiantarpeen ja tätä kautta edelleen yleisenelinkyvyn ja selviytymisen kannalta. Muuttolintujen osalta yksittäisestä tuulipuistoalueesta ja sen

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 21väistämisestä aiheutuvan matkanlisäyksen merkitys lintujen muutonaikaiseen energiankulutukseenon kokonaisuudessaan arvioitu varsin pieneksi, joskin myös tämän vaikutuksen suuruus voikorostua lintujen muuttoreitille osuvien tuulipuistoalueiden määrän kasvaessa ja estevaikutustentätä kautta kumuloituessa.ElinympäristömuutoksetElinympäristöjen muuttumisesta aiheutuvat linnustovaikutukset tulkitaan tuulipuistohankkeidenosalta usein suhteellisen pieniksi niiden rakentamisen vaatimien vähäisten maa-alatarpeidenvuoksi. Maa-alueilla tuulipuiston rakentamisen aiheuttamat suorat ympäristömuutokset aiheutuvatpääasiassa tuulivoimaloiden perustuksien, sähköasemien sekä maatuulipuistojen osalta myöshuoltoteiden ja voimajohtojen rakentamisesta, joiden käyttöön tulevan maa-alan tarpeen on kuitenkinarvioitu kattavan ainoastaan 2−5 prosenttia tuulipuiston koko alueesta. Merituulipuistojenosalta tämä luku voidaan arvioida pienemmäksi merikaapelien ja vesiteitse suoritettavan huoltoliikenteenvuoksi. Paikkakohtaisesti suorien elinympäristömuutosten merkitys alueen linnustonkannalta voi kuitenkin korostua poikkeustilanteissa, jos1) rakennustoimet kohdistuvat erityisen herkkiin tai suunnittelualueen kannalta harvinaisiinelinympäristöihin,2) rakennustoimien muutokset ulottuvat myös varsinaisten rakennusalojen ulkopuolelle esimerkiksimuuttuneiden hydrologisten olosuhteiden tai merenpohjan fyysisten/biologisten ominaisuuksienkautta,3) tuulivoimarakenteet tarjoavat elinympäristöjä uusille tai alueella muuten harvalukuisille lajeille,mikä siten mahdollistaa näiden lajien runsastumisen, tai4) tuulivoimarakentaminen aiheuttaa merkittävää elinympäristöjen pirstoutumista, erityisesti teidenja voimalinjojen vaikutus, jota tuulivoimaloiden aiheuttamat häiriö- ja estevaikutukset osaltaankorostavat.Nämä tekijät tulisikin pyrkiä osaltaan huomioimaan jo hankesuunnittelun yhteydessä, jotta tuulipuistonmahdolliset linnustovaikutukset pystyttäisiin mahdollisimman tehokkaalla tavalla minimoimaan.4.2.16.2 Vaikutukset kaloihinTuulivoimayksiköiden perustusten rakentamisen ja sähkökaapeleiden asentamisen aikaisia vaikutuksiavoidaan verrata tyypillisen ruoppaushankkeen vaikutuksiin. Pohjan kaivaminen/peittyminenaiheuttaa kiintoaineen vapauttamisen vesifaasiin, joka näkyy veden samentumisena.Samalla pohjalta voi vapautua ravinteita ja mahdollisia eliöstölle haitallisia aineita. Ruoppauksestaaiheutuva sameus voi myös heikentää näön avulla saalistavien kalojen saalistustehokkuutta.Rakentamisvaihe saattaa haitata kalastusta väliaikaisesti ruoppaus- ja kaivutöistä johtuvastaveden samentumasta ja melusta johtuen.Karkottuminen ja vaelluskäyttäytyminenLisääntynyt sameus ja sedimentaatio vaikuttavat kaloihin ja kalastukseen sekä suorasti että epäsuorasti.Konkreettinen vaikutus on kalojen karkottuminen alueelta, johon vaikuttaa myös räjäytystöistäsekä muista töistä aiheutuva melu. Esimerkiksi Ruotsissa, Lillgrundin merituulivoimapuistonrakennustöiden yhteydessä todettiin, että kaloja ei niinkään karkottanut ruoppausten aiheuttamasamennus vaan rakennustöiden aiheuttama yleinen aktiviteetti ja melu rakennusalueella.Hankealueen sedimentissä on tehdyn selvityksen perusteella hyvin vähän pyydyksiin tarttuvaaorgaanista ainesta, joten samentumahaitta tulee arvion mukaan olemaan vähäistä.Kokkolan edustalla tehty koekalastustutkimus väyläruoppauksen aikana osoitti verkkosaaliidenolevan pienimpiä ruoppauskohdan välittömässä läheisyydessä. Tutkimuksen mukaan saaliit kasvoivatsitä suuremmiksi mitä kauemmaksi ruoppausalueelta siirryttiin. Muutokset lajistossa olivatvähäisiä, mutta eri kalalajien yksilökoossa havaittiin muutoksia. Ruoppausalueen välittömässä läheisyydessäsaatiin saaliiksi silakoita ja nuoria siikoja, jotka eivät häiriintyneet ruoppauksesta.Kiiskien ja nuorten ahvenien määrä ei myöskään merkittävästi vähentynyt. Suurempia ahveniasaatiin saaliiksi 1,5 km etäisyydellä ja suurimpia siikoja tavattiin vasta 3–5 km etäisyydellä ruoppaajasta.Tutkimuksessa havaittiin, että karkotusetäisyys riippui saarten ja matalikkojen esiintymisestätarkasteltavalla merialueella. Avomerellä karkotusvaikutus ylsi kauemmaksi kuin saaristoalueella,jossa äänen vaimeneminen oli selvästi nopeampaa (Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 221998). Siipyyn edustan hankealue sijaitsee avomerialueella, joten on mahdollista, että melun aiheuttamakarkotusvaikutus ulottuu laajemmalle alueelle kuin aivan rannikon läheisissä ruoppaustöissä.Ravinnonhankinta ja lisääntyminenRakennustöiden aikana perustusalueen pohjaeläimet häviävät, joka mahdollisesti vaikuttaa kalojenruokailuun. Pohjaeläinten palautuminen alueelle voi tapahtua jo muutaman kuukauden kuluttuarakennustöiden loppumisesta. Rakennustyöt karkottavat kalat alueelta väliaikaisesti ja pohjaeläintenpalautumisen alueelle arvioidaan olevan suhteellisen nopeaa, joten vaikutus ravinnonhankintaanon väliaikainen.Vastakuoriutuneet kalanpoikaset ovat herkkiä kohonneelle kiintoainepitoisuudelle, joka tarttuukalan kiduksiin ja hapen saanti vaikeutuu suurten kidusten ja hapenoton vuoksi. Lisääntynyt samentumasaattaa heikentää näön avulla saalistavien silakan poikasten saalistusta. Kun kiintoainepitoisuuson 20 mg/l, sen on havaittu vaikuttavan negatiivisesti silakanpoikasten ravinnonottoon.Heikentynyttä kasvua havaittiin pitoisuuden ollessa 540 mg/l (Keller ym. 2006 & Messiehym. 1981). Myös mäti saattaa jäädä kiintoaineksen alle tai sen kiinnittyminen kasvillisuuteen vaikeutuu.Töiden ajoittamisella tärkeimpien talouskalojen lisääntymiskauden ulkopuolelle haittoja voidaanestää tai minimoida.Mahdollisten ruoppausten ja kaivujen aiheuttama lisääntynyt sedimentaatio voi, riippuen ajankohdasta,häiritä myös kalojen lisääntymistä. Jos kaivualueella on kalojen kutupohjia, ne häviävätainakin väliaikaisesti. Ulompana merialueella kutevista taloudellisesti arvokkaista kalalajeistasilakka ja siika ovat tärkeimmät lajit. Mikäli kutualueilla ruopataan, saattaa kalojen lisääntyminenhäiriintyä paikallisesti useamman vuoden ajan. Tämän vuoksi ruoppausta kutualueilla tulisi välttää.Suunnittelualueen eteläosassa sijaitseva Rakaren-matalikko on kalastajilta saadun arvion mukaantunnettu silakan kutualue. Matalikko on pääosin kivipohjaista, joten se on pääosin siian kudullesopimatonta aluetta. Paikoitellen alueella on kuitenkin myös pienialaisia hiekka/sorapohjia,joissa siiankin kutua voi tapahtua. Siten haitallinen vaikutus myös siian lisääntymiseen olisi mahdollista,mikäli rakennettaisiin hankealueen eteläosan matalikolle. Tälle alueelle ei kuitenkaanosoiteta rakennettavaksi tuulivoimaloita, joten vaikutukset kalojen kudun onnistumiseen katsotaanvähäisiksi.4.2.16.3 Vaikutukset nisäkkäisiinRakentamistöiden häiriövaikutus voi tilapäisesti karkottaa norppia ja halleja hankealueelta. Vaikutustenarvioidaan kuitenkin jäävän lyhytaikaisiksi, sillä hylkeiden on havaittu tottuneen tuulipuistoihin.Rakennustyöt tullaan ajoittamaan lisääntymisen kannalta keskeisen talvikauden ulkopuolelle,joten hankkeella ei arvioida olevan sanottavia vaikutuksia alueen norppakantaan.4.2.16.4 Vaikutukset lepakoihinTuulivoimaloiden vaikutuksia lepakoihin on tähän mennessä tutkittu pääasiassa maa-alueille sijoitettujentuulipuistojen yhteydessä, minkä takia käsitys merituulipuistojen mahdollisista vaikutuksistaniihin on vielä huomattavan puutteellinen. Ruotsissa Kalmarin tuulipuistossa tehdyssä tutkimuksessa(Ahlén ym. 2008) sekä paikallisten että muuttavien lepakoiden havaittiin kuitenkinyleisesti saalistavan tuulipuiston alueella tai jopa tuulivoimaloiden lapojen ympärillä, mihin voivatolla syynä voimaloissa käytettyjen valojen puoleensa vetämät hyönteiset, mm. yöperhoset, joitalepakot yleisesti käyttävät ravinnokseen. Tutkimuksessa saalistavia lepakoita havaittiin merkittäviämääriä vielä yli 10 kilometrin etäisyydellä rantaviivasta. Veden päällä lepakoiden lentokorkeuson usein maa-alueita alhaisempi suurimman osan lentotoiminnasta sijoittuessa maksimissaan 40metrin korkeudelle veden pinnasta. Saalistuslentojen aikana lepakoiden lentoradoissa ja -korkeuksissa esiintyy lisäksi huomattavaa vaihtelua, jolloin ne voivat myös altistua törmäyksilletuulivoimaloiden kanssa. Tuulivoimaloiden lepakoille aiheuttamien vaikutusten minimoimiseksiniiden sijoittamisessa tulisikin ensisijaisesti pyrkiä välttämään lepakoiden tunnettuja muuttoreittejätai niiden suosimia saalistus- ja ruokailualueita, joilla lepakkoaktiivisuuden tiedetään luontaisestiolevan suuri.

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 234.2.17 Vaikutukset kasvillisuuteenTuulivoimayksiköiden perustusten rakentaminen tuhoaa kohdealueen nykyisen pohjakasvillisuuden.Vaikutuksen suuruus riippuu keskeisesti perustamistavasta. Kasuuniperustus vaatii noin3000 m ja monopile- perustus noin 500 m suuruisen pohjan alan muokkaamisen.Yleensä merenpohjaan kohdistuvat rakentamistyöt aiheuttavat pohjasedimentin vapautumistaveteen. Samentuminen puolestaan heikentää vesikasvien yhteyttämistä. Meriveden samentumisellavoi olla vesikasvien kannalta suurikin merkitys, mikäli kiintoainetta vapautuu veteen niinpaljon, että se estää valon läpäisyn syvempiin vesikerroksiin. Hankealueella pohjat ovat kuitenkinkovia ja vesi luontaisesti kirkasta. Siten vesirakennustöistä pohjakasvillisuudelle mahdollisesti aiheutuvahaitta jää paikalliseksi ja kokonaisuutena vähäiseksi. Mikäli samentumaa vedessä kuitenkinilmenee, se on lyhytaikaista ja haitta poistuu nopeasti rakennustöiden päätyttyä. Ajallinenkesto voi vaihdella muutamasta päivästä viikkoon, sää- ja virtausoloista sekä pohjamateriaalistariippuen.Sähkönsiirtoon tarvittavat merikaapelit joko lasketaan merenpohjaan tai niille kaivetaan kaapelioja,jotta kaapelit ovat merenkäynnin ja ahtojäiden ulottumattomissa. Kaapeliojat ovat 1–1,5 mleveitä. Häiriintyvän vyöhykkeen leveys pohjaa kaivettaessa voidaan arvioida olevan noin 10 m.Niiltä osin, kun kaapeli joudutaan upottamaan, kaivutyöt hävittävät pohjan kasvillisuuden ja pohjaeliöstönkaapeliojien alueella. Kaapeleiden päälle takaisin laitettava maa-aines kuitenkin luokasvualustan alueelle leviäville pohjakasveille.4.2.18 Vaikutukset vesistöön ja veden laatuun4.2.18.1 Rakentamisen aikaiset vaikutuksetTuulivoimapuiston rakentaminen edellyttää ruoppausta perustusten rakentamisalueella ja mahdollisestikaapeliojien kaivamista. Tuulivoimapuiston rakentamisen vesistövaikutuksia voidaanverrata tyypillisen ruoppaushankkeen tai merihiekannoston vaikutuksiin. Rakentamisen vaikutuksetvedenlaatuun ovat lyhytaikaisia sameuden sekä kiintoainepitoisuuden nousuja.Mm. Vuosaaren satamahankkeen aikana hiekannoston yhteydessä tutkittiin veden samentumista.Hiekannoston yhteydessä havaittiin kohonneita sameusarvoja nostoalueella, mutta arvot tasaantuivatviikon kuluessa nostosta. Kohonneita sameusarvoja havaittiin myös n. 1,5 km nostoalueelta.Lisäksi muita rakentamisesta aiheutuvia mahdollisia vaikutuksia voivat olla ravinteiden ja haittaaineidenvapautuminen pohja-aineksen sekoittuessa kaivutöiden yhteydessä. Perustustöiden aiheuttamathaitta-ainekuormitukset ja ravinnepitoisuuksien nousu ovat todennäköisesti kuitenkinhyvin vähäiset, sillä rakennusalueet sijoittuvat pohjille, joissa sedimentoitunutta ainesta on hyvinvähän.Tuulivoimalayksikön perustamistavoilla kasuuniperustuksella tai monopile- eli junttapaaluperustuksellaon hieman erilaisia vaikutuksia vesistöön.Kuva: Kasuuniperustus

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA24Kuva: PaaluperustusKasuuniperustus edellyttää perusteellisia pohjatöitä kasuunin kohdalla. Kasuunin alusta tasataan,jonka jälkeen paikalle tuotava kasuuni täytetään soveltuvalla kiviaineksella. Jokaisen kasuuninkohdalta joudutaan todennäköisesti tekemään pohjan tasauksia n. 200 – 300 m 2 laajuiselta alueelta.Jos jokaisen perustuksen kohdalta joudutaan muokkaamaan maata keskimäärin yksi metri,syntyy perustustöissä muokattavia massoja enimmillään 24 000 m 3 . Massoja voidaan mahdollisestihyödyntää osittain esim. kaapeliojien täytössä, osa massoista jouduttaneen läjittämäänerikseen määritettäville meriläjitysalueille.Kasuuniperustuksessa perustuspaikan tasaamisesta aiheutuu veden samentumista. Hankealueenmerenpohjasta on suuri osa moreenia. Hankealueen ruoppaus- ja läjitysmassat ovat kiveä sekämoreenia, joten samentuman voidaan arvioida ulottuvan muutamien satojen metrien etäisyydellerakennusalueesta. Olosuhteista ja moreenin hienoaineosuudesta riippuen vaikutuksia voidaanhavaita kauempanakin työkohteesta. Ruopattavat ainekset ovat puhtaita, joten rakennustyö eiaiheuta veden ravinne- ja haitta-ainepitoisuuksien nousua. Moreenipitoisen pohjan ruoppaamisellaon havaittu olevan hyvin vähäisiä vaikutuksia veden laatuun (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys1988).Monopile-menetelmässä tuulivoimalayksikkö juntataan pohjaan ja tällöin samenemisvaikutuksetjäävät vähäisiksi. Moreenipohjalle rakentaminen voi edellyttää myös kaivutyötä, jolloin samentumavaikutuksetovat suurempia. Mikäli rakentaminen suuntautuu kalliopohjille, rakentaminenvaatii räjäytystöitä. Tästä aiheutuvat vaikutukset ovat lyhytkestoisia melu- ja samentumisvaikutuksia.Samentumisen vaikutusalue määräytyy käsiteltävien massojen määrästä sekä virtausolosuhteista.Päävirtaussuunta Siipyyn edustan merialueella on kohti pohjoista. Rakentamisen aikaiset vaikutuksetvirtauksiin tuulivoimalayksiköiden perustamispaikalla arvioidaan olevan vähäiset ja hyvinpaikalliset. Päävirtaussuuntiin töillä ei katsota olevan vaikutusta, sillä pohjanmuotoja ei merkittävästimuuteta ja eikä aseteta virtaukselle esteitä.Rakentamiseen liittyvät räjäytystyöt aiheuttavat veden samentumisen lisäksi vedenalaista melua,jonka vaikutuksia käsitellään tämän selostuksen kohdassa 4.2.16.2 Vaikutukset kaloihin.SähkönsiirtoSähkönsiirto vaatii merenpohjaan sijoitettavia kaapeleita. Syvillä alueilla ne voidaan laskea pohjallevapaasti, matalilla alueilla (vesisyvyys alle 10 m) niille kaivetaan todennäköisesti kaapeliojat.Kaivutöistä aiheutuu ruoppausta vastaavat vaikutukset vedenlaatuun, mikä näkyy vesifaa-

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 25sissa kohonneina sameusarvoina sekä kiintoainepitoisuuden nousuna. Kaapelin upotusta vartentarvittava kaivanto on kapea, joten siinä liikuteltavat massamäärät jäävät suhteellisen pieniksi jasameusvaikutukset lyhytaikaisiksi sekä melko paikallisiksi, riippuen rakennustöiden aikaisista olosuhteista.Koska suunniteltuja voimalaitosyksiköitä on useita kymmeniä, tilapäinen sameusvaikutusvoi olla kuitenkin suhteellisen laaja-alainen. Haittaa lieventää merkittävästi koko tuulivoimapuistonrakentamisen ajoittuminen useammalle vuodelle.Kaapeleiden laskulla tai kaapeliojien kaivulla ei arvioida olevan merkittäviä tai pitkäaikaisia vaikutuksiamerialueella vallitseviin virtauksiin. Kaivutöiden aikana muutokset ovat hyvin paikallisia jakestävät sen hetken, kun työtä tehdään. Kaivualueilla pohjan muoto voi jonkin verran muuttua,mutta tämän vaikutukset virtauksiin ovat oletettavasti hyvin vähäisiä ja paikallisia.4.2.18.2 Tuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset vesistöönValmistuessaan käyttökuntoon tuulivoimalaitos käyttää saasteetonta, uusiutuvaa energianlähdettä,eikä siten aiheuta veteen perinteisessä energiantuotannossa syntyviä päästöjä, kuten esimerkiksilauhdevesiä.Voimaloiden vaihteistoissa ja laakereissa on satoja litroja öljyä, mikä saattaa erittäin vakavissahäiriötilanteissa (esim. rakennevirhe tai tuulivoimalan kaatuminen maanjäristyksestä) päästävuotamaan vesistöön, jolloin vaikutukset voivat olla huomattavat. Tällaiset vakavat häiriötilanteetovat kuitenkin erittäin harvinaisia ja todennäköisyys tapahtumalle erittäin pieni.Tanskan merialueilla on tutkittu merellä sijaitsevien tuulivoimapuistojen vesistövaikutuksia. Mallilaskelmienmukaan tuulivoimapuiston vaikutukset virtauksiin ja sedimentin liikkeisiin ovat hyvinpieniä. Kokonaisvirtausnopeus laski muutamia prosenttiyksiköitä rakennusvaiheen jälkeen. Vedenvaihtuvuuteen ja aaltoihin tuulivoimayksiköillä ei katsottu olevan merkittävää vaikutusta. Mallilaskelmienmukaan tuulivoimaloiden vaikutukset meriveden happipitoisuuteen, ravinne- ja klorofylli-apitoisuuksiin olisivat myös ns. worst case -skenaariossa (korkea veden lämpötila, hidas virtausnopeusja tyyni tuuli) erittäin pienet.Tuulivoimapuistojen katsotaan kuitenkin hidastavan merialueella tapahtuvaa luontaista pohjienmuutosta heikentämällä aaltojen voimaa ja samalla vedessä kulkeutuvan kiintoaineksen kulkeutumistaja leviämistä.4.2.18.3 Sähkönsiirron käytön aikaiset vaikutukset vesistöönSähkönsiirrosta aiheutuvat käytön aikaiset vaikutukset vedenlaatuun tulevat olemaan hyvin vähäisiä.Hankkeessa käytettävät vaihtovirtakaapelit eivät sisällä öljyjä eikä myrkyllisiä yhdisteitä,joten kaapelin mahdollisesti rikkoutuessa veteen ei pääse vuotamaan haitallisia aineita.Kaapeliniput ovat halkaisijaltaan suhteellisen pieniä n. 20 cm, eivätkä siten aiheuta suurta estettävirtauksille. Siten pohjan pinnalla kulkevilla kaapeleilla ei ole erityistä vaikutusta alueen pohjavirtauksiin.4.2.19 Vaikutukset ilmastoon ja ilman laatuunHankkeella voi olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia ilmastoon kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisenkautta. Hankkeen avulla pystytään korvaamaan fossiilisten polttoaineiden käyttöäenergiantuotannossa, minkä avulla voidaan osaltaan vähentää energiantuotannon aiheuttamiakasvihuonekaasupäästöjä Suomessa. Vaikutusten suuruuden määrittelevät ensisijaisesti hankkeentoteuttamisen laajuus.Merituulivoimapuiston aiheuttamat päästöt ilmaan aiheutuvat lähes täysin osien valmistamisen javoimalaitosten rakentamisen aikaisista päästöistä. Osien valmistamisesta aiheutuvia ilmastovaikutuksiavoidaan pienentää esimerkiksi tuottamalla valmistusprosesseissa kuluva energia vähäpäästöisellämenetelmällä.4.2.20 Vaikutukset maa- ja kallioperäänTuulivoimalaitoksen vaikutukset maa- ja kallioperään aiheutuvat perustusten rakentamisesta.Erilaisiin perustuksiin tarvitaan hyvin erilaisia määriä kiviaineksia. Erilaisia perustustapoja käsitellääntämän selostuksen kohdassa 4.2.11.1. Perustusten vaatimat ruoppaukset.Merialueen tuulivoimalan perustusvaihtoehtojen kiviainestarve yhtä voimalaa kohden on likimäärinseuraavat:• monopile-perustus 1 000 m 3

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 26• kasuuniperustus 8 500 m 3Kunkin voimalan perustustapa ja kiviainesten hankkiminen päätetään tarkempien maaperätutkimustenjälkeen. Merialueella tavoitteena on toteuttaa mahdollisimman monta voimalaa monopileperustuksella.4.2.21 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseenTuulivoimapuiston elinkaaren ympäristövaikutuksista suurin osa kohdistuu tuulivoimaloiden janiiden oheisrakenteiden valmistukseen, jotka edellyttävät usein suuria määriä raaka-aineita sekäenergiaa. Tuulivoimalaitoksen rakenteet on tehty pääasiassa teräksestä, jonka lisäksi niiden konehuoneessakäytetään myös mm. alumiini- ja kuparikomponentteja. Voimalan lavat ovat yleensävastaavasti lasikuitua, jonka raaka-aineita ovat lasi ja polyesterikuitu. Metallien louhiminen jakäsittely kuluttavat usein huomattavia määriä energiaa ja raaka-aineita, minkä takia ne usein aiheuttavatmerkittäviä ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten suuruuteen vaikuttavat voimalaitoskomponenttientuottamisen osalta erityisesti käytetyt toimintatavat sekä käytettävänenergian tuotantotapa. Mikäli metallien työstämisessä käytetty energia on pystytty tuottamaankäyttämällä esimerkiksi uusiutuvia energianlähteitä, voidaan myös tuulivoimapuiston elinkaarenaikaisia ympäristövaikutuksia osaltaan vähentää.Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa suunnitellulle sijoitusalueelle perustetaan varsinaiset tuulivoimalatsekä niiden edellyttämät oheisrakenteet. Kaikkiaan merialueelle pystytään yhden kesäkaudenaikana rakentamaan noin 20–30 tuulivoimalaa, minkä takia suunnitellun hankkeen rakentamisvaihekestää kokonaisuudessaan 3–4 vuotta voimaloiden lopullisesta lukumäärästä ja rakentamisentehokkuudesta riippuen. Tuulivoimapuiston toiminnallinen jakso on nykyaikaisissatuulivoimaloissa suhteellisen pitkä, mikä vähentää osaltaan tuulivoimalla tuotetun sähkön elinkaarenaikaisia ympäristövaikutuksia sekä parantaa sen tuotantotehokkuutta. Tuulivoimaloidenperustusten laskennalliseksi käyttöiäksi on arvioitu keskimäärin 50 vuotta ja varsinaisten voimalarakenteiden(runko + koneisto) vastaavasti noin 20 vuotta. Tuulivoimaloiden käyttöikää pystytäänkuitenkin merkittävästi pidentämään riittävän huollon sekä osien vaihdon avulla.Tuulivoimapuiston elinkaaren viimeinen vaihe on sen käytöstä poisto sekä tuulivoimapuistostasyntyvien laitteiden ja materiaalien kierrättäminen ja jätteiden käsittely. Tuulivoimapuiston elinkaarenaikana aiheutuvien ympäristövaikutusten kannalta voimala-alueen käytöstä poiston ja erityisestilaitoskomponenttien hävityksen merkitys on keskeinen. Materiaalien tehokkaan kierrättämisenja uusiokäytön avulla tarvetta uusien raaka-aineiden tuotannolle vähennetään, mikä vähentääosaltaan loppusijoituksen tarvetta niiden osalta. Nykyisin lähes 80 % prosenttia 3,0 MWsuuruisessa tuulivoimalaitoksessa käytetyistä raaka-aineista pystytään kierrättämään. Voimaloidenmetallikomponenttien (teräs, kupari, alumiini, lyijy) osalta kierrätysaste on yleensä jo nykyisinhyvin korkea, jopa lähes 100 %. Kierrätyksen kannalta ongelmallisimpia ovat lavoissa käytetytlasikuitu- ja epoksimateriaalit, joiden uusiokäyttö ei sellaisenaan vielä ole mahdollista. Näidenmateriaalien energiasisältö pystytään nykyisin kuitenkin hyödyntämään polttamalla ne korkeitalämpötiloja käyttävissä jätteidenpolttolaitoksessa sekä käsittelemällä poltossa syntyvät jätteetasianmukaisessa käsittely- ja loppusijoituslaitoksessa.4.2.22 Vaikutukset Kristiinankaupungin saariston ja Lapväärtinjokilaakson NaturaalueisiinLähin suojelualue on noin 5 km päässä, rannikon tuntumassa sijaitseva Kristiinankaupungin saaristonNatura 2000 –alue (FI0800134). Suunnitelman mukaan Kristiinankaupungin saariston Natura-alueenhalki kulkisi tuulivoimapuiston sähkönsiirtoreitti.Suurin osa Pohjolan Voiman tutkimista Natura-alueen vedenalaisista kohteista sijaitsee syvyyksissä(~ 10 metriä), missä lajisto on niukkaa. Kristiinankaupungin saariston Natura-alueella ei oletehty kattavaa Natura -luontotyyppi-inventointia, eikä siten ole selvää, kuinka paljon riutat -luontotyyppiä esiintyy koko Kristiinankaupungin saariston Natura-alueella. Alueen syvyys- ja pohjaolosuhteetsekä muualla Kristiinankaupungin merialueella tehdyt rakkolevähavainnot huomioonottaen on kuitenkin todennäköistä, että riuttoja esiintyy myös Natura-alueella. Koska Naturaalueellesijoittuvan kaapeliyhteyden vaatima pinta-ala on erittäin vähäinen, ei niiden katsotamerkittävällä tavalla heikentävän luontotyyppiä riutat koko Natura-alueen mittakaavassa.

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 27Natura-alueelle sijoitettavien merikaapelien vaikutukset taas riippuvat siitä, lasketaanko kaapelitmeren pohjalle vai joudutaanko niille kaivamaan kaapeliojat. Kaapeliojien kaivaminen muuttaamerenpohjan muotoa ja hävittää kaivettavalta alueelta kasvillisuuden. Syvyystietojen perusteellaKarhusaareen johdettavalla sähkönsiirtoreitillä on kaivutarve Natura-alueella huomattavasti pienempikuin sen pohjoiselle puolelle sijoittuvassa reitissä. Matalaa alle 10 metrin syvyistä aluettaon muutamia satoja metrejä. Pohjoisella reitillä kaivutarve on muutamia kilometrejä. Tällä reitilläsijaitsee myös havaittu hiekkasärkkäesiintymä, jonka alueella ei kuitenkaan ole syvyysolosuhteidenvuoksi tarvetta kaivamiselle. Kaapeleiden asentamisella ei siten voida katsoa olevan vaikutustaluontotyyppiin vedenalaiset hiekkasärkät, sillä hanke ei toteutuessaan vähennä luontotyypinpinta-alaa. Natura-alueen vedenalaisten hiekkasärkkien sijaintia ei luontotyyppi-inventoinninpuuttuessa kuitenkaan tunneta täsmällisesti, minkä vuoksi olisi suositeltavaa, että kaapeliojienpaikoilla tehdään luontotyyppi-inventointi ennen hankkeen toteuttamista.Valtaosa Natura-alueen saarista ja luodoista kuuluu luontotyyppiin ulkosaariston boreaaliset luodotja saaret. Luontotyypille on Kristiinankaupungin edustalla ominaista karut, lähes kasvittomatkivi-, kallio- ja lohkarerannat, jotka ovat säilyneet ihmistoiminnan ulkopuolella. Tämän vuoksimyös luontotyypin edustavuus on Natura-alueella hyvä. Rakennustyöt eivät tule aiheuttamaan lisäaallokkoa,joka lisäisi rantojen eroosiota. Saaria ja luotoja ei tulla käyttämään rantautumiseeneikä työvälineiden väliaikaiseenkaan varastoimiseen.Kristiinankaupungin saariston Natura-alueella tavataan luontodirektiivin liitteen II lajeista itämerennorppaaja harmaahyljettä. Kaapeleiden asentamisella ei arvioida olevan vaikutusta em. lajienmahdollisuuksiin elää ja saalistaa merialueella.Sähkönsiirron (merikaapelien) asennustyöt tulevat hävittämään kaivu/ruoppauspaikoilta pohjaeliöstönja kasvillisuuden ainakin väliaikaisesti. Kaivutöistä aiheutuva samentuma saattaa haitatapohjaeliöstöä ja kasvillisuutta kaivupaikan ympäristössä. Samentumahaitta tulee olemaan lyhytaikainenja lajiston palautuminen ennalleen rakennusalueilla kestää yleensä 2–4 vuotta. SähkönsiirtoNatura-alueen läpi tulee myöhemmissä suunnitteluvaiheissa linjata mahdollisuuksien mukaansiten, ettei luontotyyppien luonnontilaa muuteta. Tämä edellyttää täydentäviä tutkimuksiaalueella.Karhunsaareen johdettava sähkönsiirtoreitti on Natura-alueen kannalta huomattavasti parempivaihtoehto, sillä kaivutarve on hyvin vähäinen ja siten vaikutukset pienemmät. Pohjoisempi sähkönsiirtoreittivaatii suurempialaista kaivutyötä ja siten vaikutukset ovat suuremmat.Vaikutuksia Kristiinankaupungin saariston Natura-alueeseen voidaan vähentää sijoittamalla merikaapeliNatura-alueen kohdalla mahdollisimman syville alueille, jolloin kaapelia ei tarvitse upottaa.Kaapelin vapaassa sijoittamisessa vaikutukset merenpohjaan jäävät erittäin vähäisiksi.Kaapeleilla ei katsota olevan käytön aikaisia vaikutuksia Natura-alueen luontotyypeille, sillä kaapeliteivät muodosta esim. öljyvuotoja, jotka voisivat saastuttaa merenpohjaa. Olemassa olevantiedon mukaan merikaapeleiden vaikutukset vesien eliöstöön arvioidaan vähäisiksi.Lapväärtinjoen-Isojoen Natura-alue on noin 20 km:n etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta.Etäisyyden vuoksi tuulivoimapuiston rakentamisella ei ole vaikutusta Lapväärtinjoen-Isojoen Natura-alueeseen.Tuulivoimaloilla ei katsota olevan Natura-alueisiin käytön aikaisia vaikutuksia.4.2.23 Vaikutukset kunnallistalouteenRakentamisen aikana muodostuu tuloveroja hankkeelle ja siihen liittyville projekteille tuottavientyöntekijöiden tuloista.Tuulivoimalaitoksista maksetaan kiinteistöveroa. Merialueelle rakennettujen tuulivoimaloiden kiinteistöverotmaksetaan kunnalle, jonka alueella yleinen vesialue sijaitsee. Kiinteistövero määräytyyperustusten ja rakenteiden arvon perusteella. Koneistoista ei kiinteistöveroa makseta.Käytön aikana muodostuu tuloveroja projektille käytönaikaisia palveluja tuottavien työntekijöidentuloista.Kiinteistövero on useita tuhansia euroja vuodessa voimalaa kohden. Siten koko hankkeen toteuttaminentuo Kristiinankaupungille useiden satojen tuhansien eurojen kiinteistöverotulot vuodessa.

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 284.2.24 Vaikutukset energiatalouteenSiipyyn tuulivoimapuisto käsittää alustavien suunnitelmien mukaan noin 80 tuulivoimalaitosyksikköä,joiden yksikkötehot ovat noin 3–5 megawattia (MW). Tuulivoimalaitosten yhteenlaskettuteho olisi maksimissaan noin 240–400 MW. Yksi tuulivoimalaitos tuottaa sähköä noin 1800 kotitaloudentarpeisiin.Suurimmillaan Siipyyn tuulivoimapuiston energiantuotanto voi olla yli 20 % Suomen tuulivoimakapasiteetinkansallisesta tavoitteesta vuodelle 2020.4.2.25 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteenIhmisiin vaikuttavia tekijöitä ovat melu, varjostus (selostuksen kohta 4.2.8 Vaikutukset ympäristönsuojeluunja ympäristöhäiriöihin) ja vaikutukset maisemaan (selostuksen kohta 4.2.13 Vaikutuksetmaisemaan). Siipyyn tuulivoimalat sijaitsevat useiden kilometrien päässä vakituisista jaloma-asunnoista, joten vaikutukset kohdistuvat lähinnä alueella veneileviin ja kalastaviin.Ihmisin kohdistuvat vaikutukset eivät ole yksiselitteisiä. Tuulivoimaloiden aiheuttamien vaikutustenkokeminen on subjektiivista ja sen vuoksi mm. vaikutusten merkittävyys ja vaikutustapa ovathankalasti arvioitavissa. Vaikutusten kokemiseen vaikuttavat mm. henkilön suhde kyseiseen alueeseenja tuulivoimaan yleensä sekä henkilökohtaiset arvostukset. Asukaskyselyn avulla on saatuesille paikallisten asukkaiden erilaisia näkemyksiä hankkeen vaikutuksista sekä vaikutusten luonteestaja merkittävyydestä.Ihmiset voivat myös muuttaa käsityksiään esimerkiksi hankesuunnitelman muuttamisen, vaikutusarviointientulosten tai hankkeesta riippumattomien uutisten tai tapahtumien perusteella. Sosiaalisetvaikutukset ovat siis osin sidoksissa arvioinnin ajankohtaan.Hollolassa 20. päivänä toukokuuta 2010RambollKaavoitusyksikköMatti KauttoYksikön päällikköSoili LampinenArkkitehti

SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 29YHTEYSTIEDOTKristiinankaupunkiTekninen johtaja Sven Söderlundpuh. +358 6 221 6217sähköposti: sven.soderlund@krs.fiRamboll Finland OySuomenkieliset yhteydenototArkkitehti Soili Lampinenpuh. 040 821 5476sähköposti: soili.lampinen@ramboll.fiRuotsinkieliset yhteydenototSuunnittelumaantieteilijä Dennis Söderholmpuh. 040 486 5330sähköposti: dennis.soderholm@ramboll.fi

KristiinankaupunkiSiipyyn tuulivoimapuiston osayleiskaavaOsallistumis- ja arviointisuunnitelma8212679918.11.2009Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen(MRL 63 §) kaavan laatimiseenliittyvä asiakirja, jossa esitetään suunnitelmakaavan laatimisessa noudatettavistaosallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistäsekä kaavan vaikutusten arvioinnista.Sijainti ja nykytilanneSuunnittelualue sijaitsee Siipyyn edustanmerialueella. Tuulivoimaloiden suunnitellultasijoitusalueelta on matkaa mantereellenoin 10 km. Suunnittelualueen pinta-ala onnoin 182 neliökilometriä. Merituulivoimalaitokseton tarkoitus rakentaa ulkomerelle,alle 20 metriä syville alueille.TavoitteetTavoitteena on laatia osayleiskaava, jokamahdollistaa tuulivoimalaitosten ja niidentarvitseman sähkönsiirtoverkon rakentamisensuunnittelualueelle. Tuulivoimapuistokäsittää alustavien suunnitelmien mukaannoin 80 tuulivoimalaitosyksikköä, joidenyksikkötehot ovat noin 3 – 5 MW.Suunnittelualueen sijainti peruskartalla. Ulommaisin viivaosoittaa osayleiskaavoitettavan alueen rajaa.1

Nykyinen suunnittelutilanneKaavoitusSeutukaavaSuunnittelualueella on voimassa Vaasan rannikkoseudunseutukaava (1995). Siihen ei ole merkitty alueitatuulivoimalaitoksia varten.osoitettu tuulivoimaloiden alue, mutta itäosalta rajauksetovat yhteneväiset. Suunnittelualueen välittömässäläheisyydessä ei ole muita kaavamerkintöjä., muttahankealueen ja mantereen välissä on luonnon monimuotoisuudenkannalta erityisen tärkeä alue (luo) jase osoittaa suojelualueiden ulkopuolella olevia tärkeitälintualueita. Siipyyn lähellä on myös merkintä rantojensuojeluohjelmanmukaan perustettu tai perustettavaksitarkoitettu alue (SL1), ja se kuuluu Natura 2000-verkostoon. Mantereen ja suunnittelualueen välillä onveneväyliä. Matkailun kannalta tärkeä veneväylä (Aurinkoreitti)kulkee rannikon suuntaisena lähellä mannertanoin 8-9 kilometrin päässä suunnittelualueen itäreunasta.Siipyyn kulttuurimaisema on maakuntakaavassa osoitettukulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisenkannalta maakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kiili(museoalue) on maakuntakaavassa osoitettu virkistys/ matkailukohteeksi. Maakuntakaavassa on Kiiliin onosoitettu perinnemaisemakohde ja vierassatama. Vanharantamaantie on osoitettu maakuntakaavassa kulttuurihistoriallisestimerkittävänä tielinjauksena, ja sitämyötäillen ohjeellinen ulkoilureitti. Siipyyn kylän läpikulkee rantaviivan suuntainen seudullinen tie, jolle onosoitettu pyöräilyreitti.Ote Pohjanmaan maakuntakaavastaOte Vaasan rannikkoseudun seutukaavasta.MaakuntakaavaPohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynytPohjanmaan maakuntakaavan 29.9.2008. Samalla sehyväksyi kaksi pontta, joista toinen koski energiahuoltoa:”Maakuntavaltuusto edellyttää, että kaavoitusprosessinjatkuessa otetaan huomioon erityisesti maakunnanenergiahuolto. Tavoitteena on vähentää riippuvuuttauusiutumattomista energialähteistä ja lisätämaakunnan omien uusiutuvien energianlähteiden käyttöä.”Hyväksytty maakuntakaava on ympäristöministeriössävahvistettavana. Ministeriön vahvistuspäätöksenjälkeen kaava saa lainvoiman ja korvaa seutukaavan.Pohjanmaan liitto on ryhtynyt laatiman vaihekaavaa 2,joka käsittelee uusiutuvia energiamuotoja ja niiden sijoittumistaPohjanmaalla. Vaihekaavan 2 osallistumisjaarviointisuunnitelma on ollut julkisesti nähtävillä14.10.–13.11.2009.Suunnittelualue sijoittuu suurimmaksi osaksi alueelle,joka on Pohjanmaan maakuntakaavassa varattu tuulivoimaloidenalueeksi (tv). Suunnittelualue on pohjoislänsi-ja eteläpuolelta laajempi kuin maakuntakaavassaOte Pohjanmaan maakuntakaavasta.YleiskaavaSuunnittelualueella ei ole voimassa yleiskaavaa.AsemakaavaSuunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavoja.2

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteetValtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvostonpäätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet onryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin,jotka viidettä ja kuudetta lukuun ottamattakoskevat suunnittelualuetta:1. Toimiva aluerakenne2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristönlaatu3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttöja luonnonvarat4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto5. Helsingin seudun erityiskysymykset6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityisetaluekokonaisuudet.Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan4 Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto yleistavoitteissatodetaan: ”Alueidenkäytössä turvataan energiahuollonvaltakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvienenergialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia”.Erityistavoitteiden mukaan: ”Maakuntakaavoituksessaon osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaitensoveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisestikeskitetysti useamman voimalan yksiköihin.”Selvitykset ja suunnitelmatSuomen Merituuli Oy on aloittanut tuulivoimapuistonalustavan suunnittelun vuonna 2008. Länsi-Suomenympäristökeskus päätti 15.12.2008, että hankkeeseensovelletaan YVA-menettelyä. Hankkeen ympäristövaikutustenarviointiohjelma on valmistunut 30.3.2009.Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) etenee rinnakkainkaavoituksen kanssa, ja se on tarkoitus saattaapäätökseen vuonna 2010. Arviointiselostus valmistuualkuvuodesta. YVA:n yhteydessä tehdään seuraavatselvitykset:• linnustoselvitys,• kalastoselvitys,• maisemaselvitys,• meren pohjan sedimenttien tutkimus,• meren pohjan videokuvaus,• pohjaeläintutkimus,• asukaskysely,• kalastuskysely.Näitä selvityksiä käytetään hyväksi osayleiskaavaalaadittaessa. Lisäksi Pohjanmaan liitto luovuttaa kaavoittajankäyttöön meren pohjan viistokuvausaineiston.Tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä. Meren pohjangeologiaa tutkitaan rakentamisen suunnittelun yhteydessä.Kristiinankaupunkiin on samanaikaisesti suunnitteillamyös Kristiinankaupungin edustan merituulipuisto jaMetsälän tuulivoimapuisto, joka sijoittuu kuivalle maalle.Metsälän alueelle laaditaan osayleiskaavaa samanaikaisestiSiipyyn kanssa ja saman konsultin toimesta.PäätöksetSuomen Merituuli Oy esitti Kristiinankaupungin kaupunginhallitukselle,että kaupunki aloittaisi Siipyynedustalle sijoitettavan merituulipuiston kaavoituksen.Kaupunginhallitus päätti 1.10.2009 330 §, että Siipyynmerituulivoimapuistoa varten laaditaan kaava, ja ettäSuomen Merituuli Oy vastaa kaavoituskustannuksistaerikseen laadittavan sopimuksen mukaan.Vaikutusten arviointiKaavaa valmisteltaessa arvioidaan hankkeen rakentamisenja tuulivoimapuiston toiminnan vaikutukset:Rakennettuun ympäristöön• alue- ja yhdyskuntarakenteeseen• yhdyskunta- ja energiatalouteen• tie- ja vesiliikenteeseen ja liikenneväyliin• asumiseen (pysyvä ja loma-asutus)• työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan, erityisestikalastukseen• virkistykseen• tekniseen huoltoon• ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin• kaupunkikuvaan• vedenalaiseen kulttuuriperintöön• ruoppauksiin• sähköverkkoonLuontoon ja luonnonympäristöön• maisemaan• luonnonsuojeluun• luonnon monimuotoisuuteen• eläimistöön, erityisesti linnustoon ja kaloihin• kasvillisuuteen• vesistöön ja veden laatuun• ilmastoon ja ilman laatuun• maa- ja kallioperään• luonnonvaroihin• Kristiinankaupungin saariston ja LapväärtinjokilaaksonNatura-alueisiinTalouteen• kunnallistalouteen• energiatalouteenTerveellisyyteen ja turvallisuuteen• ihmisten elinoloihin ja terveyteenMuut kaavan merkittävät vaikutuksetAlueen suunnittelutyön osallisetOsallisia ovat• kunnan hallintokunnat• tekninen lautakunta• ympäristölautakunta• viranomaiset,• Pohjanmaan TE-keskus, kalatalousyksikkö,vuoden 2010 alusta Pohjanmaan elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), elinkeinovastuualue• Tiehallinto, Vaasan tiepiiri, vuoden 2010alusta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikennejaympäristökeskus (ELY), liikenne- ja infrastruktuurivastuualue• Länsi-Suomen ympäristökeskus, vuoden2010 alusta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), ympäristö-ja luonnonvaravastuualue3

• Pohjanmaan liitto• Pohjanmaan museo• Merenkulkupiiri• Metsähallitus• kantaverkkoyhtiöt• lähialueella toimivat yhdistykset• muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihinoloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaasekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaasuunnittelussa käsitellään.Kaavoituksesta tiedottaminenKaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmannähtävilläolosta sekä kaavaluonnoksenja kaavaehdotuksen nähtävilläolosta tiedotetaan kaupunginilmoitustaululla, paikallislehdessä ja kaupunginInternet-sivuilla.Kaavoitustyön aloittaminen ja osallistumis- jaarviointisuunnitelmaOsallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pidetään nähtävänäkaupungin ilmoitustaululla. Osalliset voivat jättäämielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sennähtävilläoloaikana.Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetäänsuunnittelutyön aikana. Jos osallistumis- ja arviointisuunnitelmaantulee oleellisia muutoksia, niistä tiedotetaanerikseen.KaavaluonnosOsayleiskaavaluonnos asetetaan nähtäville kaupunginilmoitustaululle 30 päivän ajaksi. Tänä aikana osallisillaon mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä kirjallisestitai suullisesti.Luonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta jakunnan omilta hallintokunnilta.Tarvittaessa kaavaluonnos asetetaan uudelleen nähtävillekorjattuna ja siitä pyydetään uudet lausunnot.KaavaehdotusOsayleiskaavaluonnosta tarkistetaan saatujen lausuntojenja mielipiteiden pohjalta osayleiskaavaehdotukseksi,joka asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivänajaksi. Jos kaavan sisältö on muuttunut oleellisestikaavaluonnosvaiheen jälkeen, kaupunki pyytää muutoksistauudet lausunnot.Kunnan jäsenet ja osalliset voivat jättää kaavaehdotuksestakirjallisen muistutuksen. Muistutuksen tehneilleilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto jätettyynmuistutukseen.Saadut lausunnot ja mahdolliset muistutukset käsitelläänkunnassa ja tarvittaessa järjestetään neuvotteluja.Kaavaluonnoksen valmisteluaineistosta ja kaavaehdotuksestapyydetään lausunnot osallisilta viranomaisilta.Kaavaehdotuksesta pidetään viranomaisneuvottelu senjälkeen, kun se on ollut julkisesti nähtävillä ja sitä koskevatlausunnot ja muistutukset on saatu. Kaavatyönaikana pidetään tarpeen mukaan viranomaisten työneuvotteluja.Alustava aikatauluAjankohtaTapahtuma2009-2010 Perusselvitykset, osallistumis- jaarviointisuunnitelman laatiminen,Loka-marraskuu viranomaisneuvottelu, yleisölletiedottaminenJoulu-tammikuuHelmi-maaliskuuHuhti-toukokuuToukokuuKesä-heinäkuuElo-syyskuuYhteystiedotKristiinankaupunkiKaavaluonnoksen laatiminenKaavaluonnos nähtävilleKaavaehdotuksen laatiminen,vastineiden antaminenKaavaehdotus nähtävilleTekninen johtaja Sven Söderlundpuh. +358 6 221 6217Vastineiden antaminen, mahdollisettarkistukset asiakirjoihin, viranomaisneuvotteluKaavan hyväksymiskäsittelysähköposti: sven.soderlund@krs.fiRamboll Finland OyArkkitehti Soili Lampinenpuh. 040 821 5476sähköposti: soili.lampinen@ramboll.fiSuunnittelumaantieteilijä Dennis Söderholmpuh. 040 486 5330sähköposti: dennis.soderholm@ramboll.fiKaavan hyväksyminenOsayleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaavastaon mahdollista valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen jaedelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.ViranomaisyhteistyöKunnan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen keskenjärjestetään kaavoituksen aloitusneuvottelu, johonkutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaakoskea.4

Siipyyn merituulivoimapuistoLuonnonsuojeluNatura 2000 -alue / Natura 2000-områdeyksityiset suojelualueet / skyddsområden på privat markrantojen suojeluohjelma / skyddsprogrammet för stränderlintuvesien suojeluohjelma / skyddsprogrammet för fågelvattenharjujen suojeluohjelma / skyddsprogrammet för åsarProjektområdeHankealue0 5 10 km

Siipyyn merituulivoimapuistoLähialueen rakennukset10 km5 kmProjektområdeHankealueasuinrakennus / bostadsbyggnadlomarakennus / fritidsbostadliike- tai julkinen / affärs- eller offentligteollinen rakennus / industribyggnadmuu rakennus / annan byggnad0 5 10 km

Siipyyn merituulipuistoSuurimmat maanomistajatHankealueProjektområde0 1 2 3 4 5 kmyhteinen vesialue / samfällt vattenområdeyleinen vesialue / allmänt vattenområdemuu kiinteistö / annan fastighet

Siipyyn merituulivoimapuistoKytkentä valtakunnanverkkoonVE 2ALT 2Uusi sähköasemaNy elstationNykyinen johtokätäväNuvarande ledningsgataVE 1ALT 1merikaapeli / sjökabelilmajohto tai maakaapeli / luftledning eller jordkabel0 1 km

Siipyyn merituulivoimapuistoSähkönsiirtoreittiSähkönsiirtoreitti / ElöverföringsruttProjektområde / Hankealue0Natura 2000 -alue5/ Natura 2000-område10 km