Ekokaari 1/2012 - Riihimäki

JO 16 VUOTTAYMPÄRISTÖASIAAKOTIKUNNASTASI!16 vuotta1/2012 RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI JOKA KOTIIN TOUKOKUU 2012kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurilakuva: Urpu-Kaarina Yli-LaurilaLapset januoretmetsässäJonnelle ja Vilille lähimetsäon seikkailujenpaikka. Koulumetsäkyselyselvitti, ettämetsässä opitaan jaseikkaillaan. Lähimetsäon lapsille ja nuorilletärkeä. Sivu 3.Kuva: Anneli Vähätalo kuva: antti hoviVihreille keitaille!Riihimäeltä löytyy useita hienoja luontokohteita,kuten tämäkin näkymä Hatlamminsuolta.Lue lisää luontopoluista s. 11 ja Riihimäenarvokkaista luontokohteista s. 6.YhteistyöKyKyä kyliin ja kuntiinKyläpyöräilyllä Räyskälässa asukkaat pohtivatkylän maisemia, tarinoita ja historiaa. Vastaalkanut uusi EU-hanke KyKyä haluaa auttaakylät ja kunnan toimimaan yhdessä älykkäästi.Sivu 5.Ruokapiiriläinentietäämitä syöPäivi Pottonen haluaatarjota perheelleenmahdollisimman terveellistäja eettisestituotettua ruokaa. Siksihän perusti ruokapiirin.Mikä ruokapiirion ja mistä sellaisenlöytää? Vastaa, kerätäänluettelo syksynEkokaareen! Sivu 2.kuva: Urpu-Kaarina Yli-LaurilaJaakkolanharjulla poissa melskeestäJaana Ylén ja Pasi Kuusinen muuttivat HikiänJaakkolanharjulle. He ihastelevat asuinpaikkansarauhaa ja hiljaisuutta ja sitä miten lähellähyvät palvelut ovat. Sivu 5.

Toukokuu 2012Lapset ja nuoret toivovat lähimetsien säilyvänMetsässä voi nähdä muurahaisia, dinoja ja keijujaKun Hirsimäen päiväkodinlapset olivat läheisessä Ilvesmetsässäretkellä, Miscanäki muurahaisen ja Alina,Inna ja Anni peikkoja, keijuja,prinsessoja, dinoja jamuumeja.Metsässä leikittiin, rakennettiinja kokeiltiin rajoja.Liian korkeille kiville ei saisikiivetä, mutta joku oli yrittänytainakin omasta mielestäänkiivetä tosi korkealle.”Muurahaista ei saa tappaaeikä muitakaan eläimiä”, oppioli mennyt perille.Metsässä kasvoi valkokukkiaja sinikukkia, ja sinikukkiaei saa poimia, lapsettiesivät.”Käymme metsäretkellävähintään kerran kuussa,näin keväisin jopa kerran viikossa”,lastentarhanopettajaHilkka Ruokolainen kertoo.Nyt mukana oli 17 lasta jakolme aikuista. Etukäteen onsovittu käyttäytymissäännöt.Mitään ei vahingoiteta, ja kunpilli soi, kaikki juoksevat kokoonaikuisen luo.Luonnon kunnioitustajo nuorille”Opetetaan lapsia kunnioittamaanluontoa. Seurataanvuodenaikojen vaihtelua.Opetellaan tunnistamaankasveja ja eläimiä. Tärkeintäon lähimetsän pysyvyys”,vastattiin koulumetsäkyselyssä,jonka Riihimäen seudunluonnonsuojeluyhdistysteki Riihimäen ja Hausjärvenkouluissa ja päiväkodeissayhteistyössä kuntien kanssa.Kyselyllä on kartoitettumetsiä, joita koulut ja päiväkoditkäyttävät sekä metsienkäyttömuotoja ja metsiä koskeviatoiveita. Vastaavanlaistakyselyä ei ole ennen tehty.Koulujen ja päiväkotientuntumassa sijaitsevat metsätovat lapsille ja nuorille tärkeitäliikunta- ja leikkiympäristöjä.Monien aineiden oppituntejavoi pitää ulkona.”Metsään on helppo mennäja palata takaisin luokkaan”,todetaan hausjärveläisen koulunvastauksessa.”Metsän suojeluon tärkeää”Ja lisää koulujen ja päiväkotienväen mielipiteitä lähimetsästä:”Tärkeää olisi alueen suojelutai varaaminen koulummekäyttöön, metsänvirkistyskäytön ylläpito ja kehittäminen””Metsä on mitä parhain jakehittävin leikkiympäristölapselle, Metsän vaihtelevamaasto tukee lapsen motoristakehitystä ja luonnonmateriaalitkehittävät mielikuvitustaja rakennustaitoja”.”Oppilaat tykkäävät rakentaamajoja metsään välitunnillaja vapaa-aikana.”Kysely osoitti, että metsässäkäydään yleisimmin kerrantai pari kuukaudessa. Innokkaimmatpäiväkodit ja kouluryhmätkäyvät jopa useamminkuin kerran viikossa.Useimmiten lähimetsä onkunnan tai kaupungin omistuksessa,harvoissa tapauksissayksityisen omistuksessa.Joissakin vastauksissa ei olluttietoa metsän omistajasta.Kouluilla ja päiväkodeillaei ollut tiedossa lähimetsäänsäkoskevia selvityksiätai suunnitelmia. Parissavastauksessa viitattiin kaavoitukseenja todettiin koulunlähimetsän olevanmahdollisesti uhattuna kaavamuutoksentakia.Joissakin vastauksissa toivottiinluontoarvojen kartoittamista.Metsään toivottiinlinnunpönttöjä ja retkeilyäpalvelevia rakenteita. Yhdessävastauksessa toivottiin roskiksiakoiran jätöksiä vartenpolkujen alkupäihin.Kyselyyn ovat vastanneetPohjoinen koulu, Kontiontienpäiväkoti, Hirsimäenpäiväkoti, Hausjärven yläasteja lukio, Karan koulu, Uramonkoulu, Riihimäen lukio,Haapahuhdan koulu, Kirjauksenpäiväkodit, Harjunrinteenkoulu, Eteläinen koulu, PäiväkotiSaturnus, Vartiomäentienpäiväkoti, Oitin päiväkoti,Päiväkoti Satumaa, Hikiänpäiväkoti, Monnin koulu jaRyttylän koulu.”Ihan kuin joutsen”, tuumaavat Anniina (oikealla), Alina, Anni, Jonne ja Vili metsästä löytyneestäpuunjuuren palasta. Lastentarhanopettaja Hilkka Ruokolainen on samaa mieltä.Tietoa kunnansuunnitteluunVastausten mukaan metsiäkäytetään mm. retkeilyynja ulkoiluun, leikkimiseen,luonnon tutkimiseen, askartelumateriaalienkeräilyyn jaoppiaineista varsinkin ympäristöoppiin,biologiaan, yh-3teiskuntaoppiin, liikuntaan jakuvaamataitoon.Tulokset tarjoavat tietoakunnan maankäytön suunnitteluunsekä tietopankinkuntien ympäristötoimillearvokkaiksi koetuista koulumetsistä.Kyselyyn linkittyy valtakunnallinenSuomen luonnonsuojeluliitonvetämäKoulumetsät arvoonsa -hanke,jossa tavoitteena on laatiahyvän koulumetsän kriteeritja arvonimi vuoteen 2014mennessä.Teksti ja kuvat:Urpu-KaarinaYli-LaurilaKotipihakisaan uutta puhtia RiihimäelläVuosia perinteisesti järjestettykotipihojen kauneuskisaon taas tulevana kesänäRiihimäellä. Järjestäjänäon Riihimäen kaupunki.Tarkastuskierrokset tehdäänhitaasti autolla ajaenkymmenisen kertaa kesäkautena.Parhaat pihat katsastetaankävellen.”Mitään mahdollisuutta eiole käydä jokaisessa pihassa.Onhan riihimäkeläisiä pihojaarviolta 7000-8000. Toki vuosiensaatossa useimmat vanhatpihat ovat tulleet tutuiksi.Siksi suurin mielenkiintosuuntautuukin uusille asuntoalueille”,sanoo kaupunginpuutarhuriTero Westerlund.Hän muistuttaa, että tokivanhoiltakin asuntoalueiltalöytyy uusia pihahelmiä.Esimerkiksi kiinteistö onsaattanut vaihtaa omistajaa.Kilpailuun ei tarvitse ilmoittautua,tietenkin vinkkejäkauniista pihoista otetaanvastaan. Tulevana kesänä toivotaanlöytyvän myös palkittavavapaa-ajan asunto.Pihojen arvostelussa kiinnitetäänpäähuomio kaupunkikuvalliseenyleisvaikutelmaanja huoliteltuun kadunvarsinäkymään.Muita arvostelukohteitaovat tonttimaan tarkoituksenmukainenkäyttö,järjestys ja siisteys, istutukset,aitaus, rakennukset ja pihaanliittyvät rakenteet.Huomiota kiinnitetäänkasvien elinvoimaan sekäluonnollisesti istutusten rikkakasvitilanteeseen.Pihanrakennuksissa kiinnitetäänhuomioita lähinnä niidenkuntoon, maalaukseen ja soveltumiseenympäristöön.”Aidat eivät saisi olla liiankorkeita ja suojaavianiin, että ne kätkevät kaikkikotipihan näkymät. Arvosteluunei vaikuta pelkästäänaidan materiaali vaan myössen asiallisuus ja siisteys.Kadunvarren kapea viherkaistalekintulee pitää siistinä”,Westerlund vinkkaa.KotipihakilpailunhistoriaaRiihimäen ensimmäinentonttien ja pihamaiden kaunistuskilpailu,johon voivatosallistua asemakaava-alueellaja sen välittömässä yhteydessäolevien asuntoalueidentalojen omistajat jaasujat, pidettiin vuonna 1935.Myöhemmin eräänä virikkeenäolivat Helsinginolympialaiset vuonna 1952.Haluttiin olla vieraskoreitaja antaa maasta hyvä kuvaulkomaalaisille. Hallitusantoi oikein kehotuksen pihojenkunnostamiseen.Vuonna 1954 kauppalanhallitusteki Riihimäki-Seuranaloitteesta päätöksen kotipihatoimikunnanasettamisestaja määritteli sen tehtäväksikannustaa ja palkita omakoti-ja pientalopihan omistajiaja haltijoita, jotka esimerkiksikelpaavalla tavalla hoitavatpihaansa ja samalla kaunistavatasuinympäristöä.Vuodesta 1959 lähtienRiihimäellä oli säännöllistäkaupungin järjestämääkotipihakilpailutoimintaa.Kysymyksessä on tiettävästiSuomen vanhin kunnallinenpihakilpailu. Naantalissakilpailutoimintaa onharrastettu 1960-luvultalähtien, tosin suppeasti.Kotipihakilpailu järjestettiinvuosittain vuoteen1988 asti siten, että palkinnotjaettiin Riihimäki-päivänjuhlassa 11.9. Vuodesta1994 kilpailua on järjestettyjoka toinen vuosi, poikkeuksenteki vuosi 2002, jolloinkilpailua ei järjestetty.1980-luvulta lähtien onpalkittu omakotipihojen lisäksirivi- ja kerrostalojen,maatalojen sekä yritystenpihoja. Myös erikoisempiakohteita on ollut palkittavina,kuten leirintäalue, hautausmaasekä sotilaskoti.Kaupungin kiinteistöt on jäävättypalkitsemisesta. Kokonaisiakatuja asukkaineen onmyös ollut palkittavana, kerranmyös kaksi asuntoaluetta.Parvekkeitakin on huomioitupalkitsemisessa.Riihimäki julistautuivuonna 1997 Suomen pääsiäiskaupungiksi.Pääsiäispihakilpailujajärjestettiinkolme kertaa 1999-2001.Luonto-Liitto kannustaapuolustamaan lähimetsiäLuonto-Liitto kannustaakaikkia puolustamaan omienkaupunkiensa virkistysmetsiä.Kaupunkimetsienhoidon tavoitteena pitäisiolla luontoarvojen turvaaminenja monimuotoistenulkoiluympäristöjen tarjoaminenlähellä ihmisten koteja.Kaupunkimetsiä uhkaausein hakkuiden lisäksikaupunkirakenteen liiallinentiivistäminen. Toisaaltakaupunkirakenteen laajeneminenlisää myös uusien virkistysmetsientarvetta. Niitävoidaan kehittää kaupunkejaympäröivistä talousmetsistäluopumalla liian voimakkaistahakkuista. Arvokkaimpienmetsien säästäminen rakentamiseltavaatii myös metsiäkäyttävien kansalaisten aktiivistaosallistumista päätöksentekoon.Useat Suomen kaupungitomistavat merkittäviä määriämetsiä. Asuinalueiden sisällätai lähellä sijaitsevatmetsät ovat korvaamattomanarvokkaita virkistysalueita lähiasukkaille.Metsien luontaisenkehityksen salliminenmahdollistaa monipuolistenvirkistysmetsien kehittymisenmyös arvokkaiksi metsäluonnonkeitaiksi.Luonto-Liitto pitää valitettavana,että useissa kaupungeissametsien hoidostavastaavat virkamiehet suoranaisestipyrkivät estämäänluontoarvojen tehokkaan turvaamisenkaupunkimetsissä.Kaupunkimetsien hakkuutaiheuttavat myös säännöllisinväliajoin kiistoja asukkaidenja metsien hoidosta vastaavanvirkakoneiston välillä.Kaupunkimetsien hoidossahyvä ohjenuora on, että hakkuitatehdään vain, jos jokovirkistyskäyttö tai luontohyötyy niistä. Kaupunkilaisillatäytyy olla oikeus sellaisiinlähimetsiin, joiden päätymistätukkipinoiksi tien varteenheidän ei tarvitse pelätä.Luonto-Liitto haluaa muistuttaa,että kuntalaisten yhteisenmetsäomaisuudenkäytöstä päättävät vaaleillavalittavat luottamushenkilöt.

4Herajoen pohjavesialuelaajeni eteläänToukokuu 2012Kunnan metsien luontoarvoja tutkitaan LopellaHämeen ELY-keskus päivittihuhtikuussa Riihimäenpohjavesialueiden rajauksia,jolloin Multatöyrään IIIluokan pohjavesialue yhdistettiinHerajoen I luokanpohjavesialueeseen.Pohjavesialueen sekäpohjaveden muodostumisalueenrajauksiin tehtiinmyös joitain muutoksia.Herajoen I luokan pohjavesialueenraja kulkee nytMikkolankallion kohdallaolevalla kalliokynnyksellä,joka toimii vedenjakajana.Pohjavesialueet on määritettyRiihimäen kaupunginympäristönsuojelumääräyksissäerityisiksi paikallisiksiTANKKI selvittää öljysäiliöriskitalueiksi, joilla ympäristönpilaantumisen ehkäisemiseksion annettu tarkennettujamääräyksiä.I luokan pohjavesialueellamääräykset ovat kaikkein tiukimmat.Käytännössä suurellaosalla entistä Multatöyräänaluetta jätevesien käsittelynvaatimukset tiukentuvat. Samoinlietelannan levitystäsäädellään näillä alueilla aiempaatarkemmin.Pohjavesialueiden uudetrajaukset löydät Riihimäenkaupungin internetsivuilta:www.riihimaki.fi/ymparisto=> ympäristönsuojelumääräykset=> liitteet, pohjavesialueetHausjärven jätekuljetustenjärjestäminen KiertokapulalleKiertokapula alkaa hoitaakoko Hausjärven kunnanalueella jäteastioiden tyhjennykset.Kiertokapula on kunnantoimeksiannosta kilpailuttanutjäteyrityksiä, ja kuljetustenhoitajaksi on valittuHFT Network, jolla onpartnerisuhde käytännönjätekuljetusten suorittajaankuopiolaiseen Environetiin.”Meillä on hyvät kokemuksetEnvironetistä, jokahoitaa jo aiemmin jätekuljetuksetMäntsälässä, ja olilisäksi kilpailutuskierroksenedullisin”, kertoo KiertokapulaOy:n hankinta- jalogistiikkainsinööri JoakimPyttynen.Öljysäiliö saattaa näyttää tällaiselta.Jätelain mukaan kunnanvastuulle kuuluvat asumisessasyntyvät jätteet. Järjestetynjätehuollon piiriinkuuluu Hausjärvellä lähes4000 taloutta. Uusi tyhjennys-jakuljetusurakka alkaakesäkuun alussa 2012.Kiertokapula hoitaa myösHausjärven jätehuollonasiakaspalvelun ja laskutuksen.Tiedot jäteastioistaja niiden tyhjennysväleistäon kerätty kiinteistökohtaisenkyselyn avulla.Jätetyhjennyksiin liittyviäasioita voi hoitaa Kiertokapulanasiakaspalvelunkanssa, puh. 075 753 0010tai sähköpostilla asiakaspalvelu@kiertokapula.fiSuomessa on Öljyalan palvelukeskuksenmukaan noin300 000 lämmitysöljysäiliötä,joista arviolta 10 000 sijaitseeKanta- ja Päijät-Hämeessä.Lämmitysöljysäiliötovat suurin yksittäinen ympäristövahingonaiheuttajamyös Hämeessä, jossa vahinkojasattuu vuosittain parisataa.Alueella onkin haettuEU-rahoitusta kaksivuotiselleöljysäiliöriskihankkeelleTANKILLE. Hankkeessaon mukana myösRiihimäki. Päätös saataneentämän kevään aikana.TANKKI -öljysäiliöriskihankkeessavähennetäänyksityisille, yrityksille jayhteiskunnalle aiheutuvialämmitysöljysäiliöiden aiheuttamiaterveydellisiä,ympäristöllisiä (mm. maaperä-ja pohjavesiriskejä)sekä taloudellisia riskejäKanta- ja Päijät-Hämeessä.TANKKI -hankkeen kohderyhmiäovat ensisijaisestiöljylämmitteisten ja öljylämmitystäkäyttäneidenja käyttävien kiinteistöjenomistajat ja haltijat sekäkunnat. Lisäksi kohderyhmäänkuuluvat erilaiset asiantuntijatkoulutus- ja tutkimusorganisaatioissasekäKuva: Juha AlaluukasPääosa Lopen kunnan omistamista metsistä on talousmetsiä.viranomais- ja asiantuntijaorganisaatioissa.Hyötyä kokoyhteiskunnalleHankkeesta hyötyvät niinsäiliönomistajat, valvovat viranomaisetkuin koko yhteiskunta.Hankkeen myötä lämmitysöljysäiliöidenomistajatja viranomaiset saavat olennaisenja ajantasaisen tiedonsäiliöiden ympäristöriskeistä.Tietämys omista velvoitteistalisääntyy, jolloin riskienhallintaparanee merkittävästi.Viranomaisten niukat resurssitvoidaan kohdistaalämmitysöljysäiliöiden osaltavaikuttavimpiin toimenpiteisiinja tärkeimpiin kohteisiin.Hankkeen aikanalaadittua öljysäiliöriskienhallintaopasta sekä uutta riskienhallintaprosessiavoidaanhyödyntää laajasti.Jokaisessa hankkeeseenosallistuvassa kunnassa testataanhankkeen aikana vaih-Ympäristöministeriö onmyöntänyt Lopen kunnalleMETSO-rahoitusta 14 000euroa. Sillä rahalla päästääntutkimaan Lopen kunnanmetsien luontoarvoja.Etelä-Suomen metsienmonimuotoisuuden toimintaohjelmanMETSOn tavoitteenaon turvata metsäluonnonmonimuotoisuudensäilyminen ja pysäyttää metsälajienuhanalaistumiskehitys.Käytännön tavoitteenaon turvata Etelä-Suomenmetsien suojelualueverkostonlaajuus ja kattavuus.Kunnilla on tärkeä rooliMETSO-ohjelman toteutuksessa.Sen vuoksi kuntiatuetaan arvokkaiden luontokohteidenlöytämisessä.Ympäristöministeriöltä onvoinut hakea rahoitusta inventointientoteuttamiseen.Inventoitavanalähes 600 hehtaariaLopen kunnan yhteistyökumppaninahankkeessa onInnofor Oy, joka toteuttaamaastoinventoinnit ja tulostenraportoinnin.Tutkittavat metsäalat onrajattu siten, että pyritäänlöytämään laaja-alaisetsuojelukohteet. Inventoitavaametsäalaa on noin 570toehtoisia maaperäkunnostusmenetelmiäperinteisenmassanvaihdon sijaan. Testattavatmenetelmät perustuvatbiologiaan ja sähköosmoosiin.Näiden innovatiivistenmenetelmien hyödyntämisessäja kehittämisessä lämmitysöljylläpilaantuneenhehtaaria.Pääasiassa keskitytään niihinkunnan metsiin, joista onolemassa metsäsuunnitelma,ellei jollakin muulla alueellaole jo tiedossa olevia luontoarvoja.Erityisesti pyritäänhuomioimaan olemassa oleviensuojelualueiden lähelläolevat iäkkäät metsät.Maastotutkimuksiakesän aikanaMaastoinventoinnit tapahtuvattulevan kesän aikana.Raportti valmistuu lokakuunloppuun mennessä.METSO-inventoinnin tulokseteivät sinänsä velvoitaÖljyvahingon vuoksi joudutaan usein kaivamaan isoja monttuja.maaperän puhdistamisessaparannetaan ekotehokkaidenja energiapihien maaperänpuhdistusmenetelmien jatkokäyttömahdollisuuksia.Hankkeella edistetäänympäristönsuojelua ja lisätäänkansalaisten vastuullistaympäristöajattelua erillisenKuva: Juha Alaluukas Kuva: lopen ympäristötoimimetsänomistajaa ryhtymäänsuojelualueiden perustamiseentai muihin suojelutoimiin.Mahdolliset metsäalueidensuojelutoimet ovatvapaaehtoisia ja perustuvatmetsänomistajan omaanharkintaan.Lopen kunnalle METSOinventointitarjoaa mahdollisuudensaada aikaisempaatarkempaa tietoa kunnanomistamien metsien luontoarvoista.Uutta tietoa voidaanhyödyntää muun muassakunnan maankäytönsuunnittelussa.Juha Viinikkasuunnitelman mukaan.Ympäristötietoisuuden lisäämiselläon suora vaikutusympäristöön kansalaisten– siis minun ja sinun – käyttäytymisenkautta. On myösoleellista, että ympäristövalistussaavuttaa suuren yleisön.Lulu Riikonen

Toukokuu 2012Jaana Ylén ja Pasi Kuusinen muuttivat HikiäänJaakkolanharju tarjoaa rentouttavaa hiljaisuuttaJaana Ylén ja Pasi Kuusinenovat asuneet pianpuoli vuotta Hikiän Jaakkolanharjulla.Kumpikaanei keksi yhtään kielteistäpuolta uudessa asuinpaikassa.Kehumista sen sijaanriittää runsaasti.”Edes vapaapäivinä ei täältäoikein viitsi lähteä, niinhyvin viihdymme”, pariskuntasanoo yhdestä suusta.He asuivat aikaisemminrivitalossa Tuusulan Jokelassa,joka sekin oli miellyttäväpaikka, rauhallinenmutta kuitenkin aika vilkas,ja jossa oli riittävän hyvätpalvelut. Pikku hiljaa mielialkoi tehdä omaa taloa.”Kun tutut kuulivat suunnitelmistammerakentaatalo Hausjärven Hikiään,sellaisia kommentteja tuli,että muutetaan keskelle eimitään. Ensivierailulla jokutuumasi, että hyvänen aika,täällähän on ihan tiet rakennettuna”,Jaana Ylén naurahtaa.Kummastelut on kuitenkinhelppo oikoa. Hikiän asemaja kyläkauppa ovat melkeinvieressä, Riihimäen asemalleja kaupoille on kahdeksankilometriä. ”Lyhyempi matkatästä on paremmille kaupoillekuin Jokelasta.”Alun perin kaupunki olipois suljettu uuden kodin sijaintipaikkana.Molemmillaon ollut haaveena etsiä täydellistävastapainoa hektiselletyölle, jota Jaana tekeesairaalan päivystyksessä jaPasi ambulanssissa.”Täällä on hiljaisuus,joka rentouttaa. Työstä pääseehelposti irti.”Takkapuut tontilta,luonto vieressäJoitakin muitakin alueitakäytiin katsastamassa, muttaJaakkolanharju tuli tutuksi,kun sinne oli jo eräskaveri rakentanut.”Tontti oli kohtuuhintainenja Hausjärven kunnaltasaimme erittäin hyvää ja asiantuntevaapalvelua. Maallakun ollaan, vastauksia saaheti, käyntiaikoja ei tarvitsevarata. Kaavamääräyksetkinolivat sopivan väljät.”Niinpä 1600 neliön tontillealkoi nousta talo, johon päästiinmuuttamaan, kun kaivurinkauhanensimmäisestäkuopaisusta oli kulunut neljäkuukautta. Talo ostettiin avaimetkäteen –periaatteella.Vaikka tontin reunamillaedelleen komeilee melkoinenmäntymetsä, ja puitasäästettiin, tontilta kaadettiin150 puuta. Klapikoneteki tehtävänsä, ja nyt riittäätakkapuita. Ikkunasta näkyypeltoa, metsää ja kylätie.Luonto on lähellä. Tutuiksiovat tulleet joutsenet,haukat ja pöllöt. Takapihaltalöytyivät ilveksen jäljet.Peura teki selvää kotipihankuunliljoista, ja myös hirvion läheinen tuttu. Ketutovat muuallakin asutuillaalueilla yleistyneet. Naapurinmukaan susiakin on joskusnäillä main nähty.Teksti ja kuva:Urpu-KaarinaYli-LaurilaOman tontin metsäisen reunan takaa pilkottaa peltoa, metsää ja kylätie. ”Harvalla tontillaon valmiina näin komeita puita”, tuumaavat Jaana Ylén ja Pasi Kuusinen, joitaodottavat pihatyöt.Vanhat farkutovat saaneetuuden elämänkassina.Kierrätyskeskuksestavinkkejä uusiotuotteisiin5Lamppu vanhasta puhelimestaja salaattikulhosta?Naulakko kangaspuidenosista?Kuulostaa varmaan ihanhullulta, mutta muun muassatällaisiin uusiotuotteisiinvoit tutustua Riihimäenkierrätyskeskuksessa.Olemme tehneet myyntiinpaljon erilaisia tuotteita, joidenvalmistamiseen on käytettymateriaalina jos jonkinlaistapois heitettyä tavaraa.Samalla tuomme mallikappaleidenavulla esille ideoita,joita asiakkaat voisivattoteuttaa itse kotona.Täällä ilmaiseksi tarjollaolevien kirjojen kansistaon tehty peilinkehyksiä, jajoku asiakas ottikin jo malliaja kertoi tekevänsä itsesamanlaisia.Vie oma ideasinäytteille!Toivoisimme, että asiakkaattoisivat meille näytteilleomia luomuksiaan,joko kuvana tai ihan oikeanaesineenä. Vastaanottaisimmeniitä joko omaksi tailainaksi ja samalla saisimmeuusia ideoita kaikellekansalle jaettavaksi.Joskus asiakkaat ovattuoneet näytille kahvipussikasseja,ja nyt näytillä onmyös asiakkaan lahjoittamaylijäämätapettipaloista tehtyoviverho.Aina ei tarvitse hankkiauutta materiaalia, jos haluaanikkaroida jotakin omillakäsilläänTule meille penkomaan jatutkimaan mitä meiltä löytyy.Samalla saat vinkit mukaankotiin vietäväksi.Missä ja milloin?Riihimäen kierrätyskeskuslöytyy Mattilan pienteollisuusalueeltaosoitteestaKylänraitti 7.Se on avoinna vielä toukokuunajan ti, to, pe 10-17,ke 10-18 ja la 10-13. Maanantainase on suljettu.Kesä-elokuussa aukioloajatovat: ma-pe 10-17, lasuljettu.Teksti ja kuva:Jyri LindblomKirjoittaja on Riihimäenkaupungin kierrätyskeskusvastaava.Ryttylässä kyläkävelyllä keskusteltiin ProAgrian maisemasuunnittelijanAuli Hirvosen johdolla muun muassamaiseman kohokohtien esilletuomisesta.Hausjärvellä, Lopella ja Riihimäenmaaseutualueella onmaaliskuussa alkanut uusimaaseudun kehittämishankeKyKyä. Nimilyhenne tuleesanoista ’Kylät ja kunta – yhdessäälykkäästi’.Tavoitteena on yhdistystenosaamisen tukeminen,viestinnän tehostaminen jaasumisviihtyvyyden sekähenkisen hyvinvoinnin edistäminen.Hanke kestää vuodenKuva: Anneli Vähätalo2013 loppuun. Kysymyksessäon Emo ry:n rahoittamaLeader-hanke, jonka kustannusarvioon 149 500 euroaja omarahoitusosuus 14 950euroa. Yleishyödyllisen kehittämishankkeentuki, 90prosenttia, tulee EU:lta, valtioltaja kunnilta.Kohderyhminä ovat kyläjaasukasyhdistykset, maajakotitalousseurat, työväen-,pienviljelijäin- ja kotiseutuyhdistykset,nuorisoseurat,Kylät ja kunta yhdessä älykkäästiKyKyä ja viihtyvyyttä kyliinasukkaat, kunnat ja verkostokumppanit.”Samalla alueella on juuripäättynyt Toimeliaat kylät–hanke, jossa päästiin hienostiyli tavoitteen”, kertookyläkehittäjä Anneli Vähätalo.Sen puitteissa tehtiin muunmuassa kyläsuunnitelmia,keksittiin uusia tapoja toimia,otettiin käyttöön sosiaalistamediaa, tehtiin kotisivuja,järjestettiin kyläilta, saunailta,vappubrunssi ja kyykkäilta.Tukea osaamiseenja viestintään”Uusi hanke koetaan tärkeäksisekä kuntien että kylien ilmapiirille.kylä-, asukas- jayhdistystoimijoita on tuettavatoiminnan kehittämisessäja paikallisuuden säilyttämisessäsekä lisättävä toiminnantunnettuutta ja sen kauttatoiminnan arvostusta”, Vähätalosanoo.Tavoitteena on lisätä tietotaitoaesimerkiksi kehittämisjarahoitusmahdollisuuksissaja viestinnässä. Osaamistatarvitaan myös pitkäjänteisentoiminnan kehittämisessä jasuunnittelussa sekä hallinnossa.Työlistalla on lisäksipaikallistoiminnan tiedotuksen,markkinoinnin ja tunnettavuudenlisääminen sekä yhteistyönja vuorovaikutuksenedistäminen.Loppujen lopuksi kaikkitähtää asumisviihtyvyyden jahenkisen hyvinvoinnin edistämiseen.Hankkeen tavoitteenaon tukea asukkaiden jajärjestöjen toimenpiteitä, jotkavaikuttavat asumisviihtyvyyteenja henkiseen hyvinvointiin.Anneli Vähätalo listaa toimenpiteitä,joita on odotettavissa.Listalla ovat muun muassakylä-, asukas-, tupa- jakotiseutuillat, teema- ja asiantuntijatilaisuudet,seminaarit,kurssit, opintoretket, kyläkävelytsekä maisema- jaympäritötalkoot.Kylätoiminnan kotisivustoja Kotikylä-lehti palvelevatviestintää ja seudun yhdistystenkulttuuri- ja tapahtu matarjonnanmarkkinointia.Hyvinvointia jayhteisöllisyyttäVähätalo lupaa neuvontaa jaapua tilaisuuksien toteuttamisessa.”Asumiseen ja henkiseenhyvinvointiin liittyen hankkeenaikana järjestetään tilaisuuksia,joiden tavoite onmm. hyvinvoinnin ja yhteisöllisyydentunteen lisääminen.Kyläsuunnitelmienpäivittämisen yhteydessä pyritääntekemään myös kylälleturvallisuussuunnitelma.”Anneli Vähätalo uskoo,että KyKyä-hankkeen seurauksenakylä-, yhdistys- jaasukastoiminta sekä kotiseututyöaktivoituvat ja kehittämistarpeitatoteutetaan, paikallistoimintavahvistuu,toiminnan uskottavuus, arvostusja merkitys kasvavat.Tärkeitä tavoitteita ovatpaikallistoimijoiden, kuntien,kaupungin, viranomaistenja rahoittajien lisääntynytyhteistyö sekä paikallistoimijoidennykyisestä kehittynytsisäinen tiedottaminen ja ulkoinenmarkkinointi.Hankkeen ohjausryhmässätoimivat puheenjohtajanaMika Ågren (Monninkyläyhdistys) ja varapuheenjohtajanaKaisa Tuominen(Läyliäisten ky). Jäsenetovat Markus Peevo,Jyrki Käki, Eeva Pyhälammi,Heini Ristavaara, ElinaLeppänen (Hämeen kylätry), Esko Pietari (EMO ry)ja Ari Lindqvist (Ely-keskus,Häme)Urpu-KaarinaYli-Laurila

6Arolammin rantaa kiertävät eri kasvillisuusvyöhykkeet.Riihimäen arvokkaat luontokohteetkartoitettiin ympäristönsuojeluyksiköntilauksestakesällä 2011.Suurin osa alueista oli inventoituedellisen kerranvuosina 1991 ja 2004.Kartoituksissa päähuomiokiinnitettiin kasvilajistoon jakasvillisuustyyppeihin. Kartoituksenkäytännön työnteki biologi Antti Hovi Helsinginyliopiston koulutusjakehittämiskeskus Palmeniasta.Etelä-Suomen oloihin Riihimäelläon melko paljon jamonipuolisesti suoalueita.Kallioiden osalta harvinainenkivilaji, gabro, on hyvinedustettuna.Metsistä kuusivaltaiset,Riihimäen ilmastostrategia kansissaRiihimäen ilmastostrategia2020 ”Kohti hiilineutraaliaRiihimäkeä” hyväksyttiinsyksyllä 2011 ja se löytyyRiihimäen kaupungin ympäristönsuojelunkotisivunoikeasta valikosta.Ilmastostrategia käsittääilmastonmuutoksen hillitsemisenja sopeutumisenja sisältää kuvassa esitetytkahdeksan teemaa. Ilmastostrategiaanon koottu keinoja,joilla vähennetään Riihimäenalueella muodostuviakasvihuonekaasupäästöjä jahillitään ilmaston muuttumistaja sen aiheuttamia negatiivisiavaikutuksia.Mukana ovat toiminnot,jotka kuuluvat kaupunginomaan toimivaltaan tai ohjaukseenja joihin kaupunkivoi välillisesti vaikuttaaja joista syntyy eniten kasvihuonekaasupäästöjäRiihimäellä.Kaupungin hallintokuntienja -yhtiöidenlisäksi ilmastostrategiassaovat mukana alueen lämmöntuottajatja jäteyhtiö.Riihimäen ilmastostrategiaon toimenpideohjelma,johon on koottu kaupunginja mukana olevien yhtiöidenteemoihin liittyvät noinsata toimenpidettä mittareineenja vastuutahoineen.Strategiaan sisältyy myöskaupungin energiatehokkuussopimuksentoimintasuunnitelma.Strategiassa ei ole suoraankuntalaisille vastuutettutoimenpiteitä, muttavähennystavoitteeseen pääseminenedellyttää asukkaidenaktiivista oman energiankäytöntehostamista jakasvihuonekaasupäästöjävähentävää toimintaa.Kuntalainenvoi vaikuttaaMe kaikki teemme jokapäivä valintoja, jotka vaikuttavatenergiankäyttöönkotona, töissä ja vapaa-aikana.Päätöksiin vaikuttavatasenne, käyttötottumuksetja mieltymykset.Tehoa energiankäyttöönja kasvihuonekaasupäästöjenvähentämiseen saamme,kun oivallamme omanosuutemme ja vältämmeturhaa kulutusta. Energiatehokkuudenei tarvitse rajoittaaelämää, energiaa tu-lehtomaiset kankaat ovatyleisimpiä, mutta metsiäesiintyy karuista kankaistareheviin lehtoihin asti. Lehmusmetsiköitäon runsaastija jopa pähkinäpensaikkojaesiintyy Riihimäellä. Lehtojenosuus metsämaasta onyli 30 prosenttia. Perinnebiotooppejaei Riihimäeltäjuuri löydy.Netistä tarkkaa tietoaInventointien pohjalta onvalmistunut Riihimäenluontokohteita esitteleväopas, joka löytyy sähköisenäympäristönsuojeluyksiköninternet-sivuilta osoitteestawww.riihimaki.fi/ympäristo, kohdasta luonnonsuojelu.lee vaan käyttää järkevästi.Kotien energiankäytöstäjopa puolet kuluu lämmitykseen,kolmannes sähkölaitteisiinja valaistukseen javiidennes veden lämmitykseen.Kerrostalossakin noin40 prosenttia vastikkeestakuuluu energiaan javeteen.Jokainen perheenjäsenvoitehdä oman osuutensakodin energiankulutuksenvähentämisessä yksinkertaisillateoilla esim.sammuttamalla tarpeettomatvalot ja laitteet,säätämällä lämpötilankohdalleen, tuulettamallapikaisesti ristivedolla jakäyttämällä vettä harkiten.Oppaaseen on valittuedustava otos Riihimäen arvokkaistaluontokohteista.Kohteet on järjestetty luontotyyppienmukaan: rannatja pienvedet, suot, metsät,kalliot ja harjut sekä niitytja perinnebiotoopit.Metsäkohteisiin sisältyykangasmetsien ja lehtomaistenkankaiden lisäksi useinmyös lehtoja sekä soistapienialaisia rämeitä ja korpia.Kaikki kohteet ovat kasvistoltaanarvokkaita, muttaosalla kohteista on myös arvoakallio- tai harjumuodostumina.Osa kohteista onmyös linnustollisesti tai vesistöllisestiarvokkaita.Oppaaseen sisältyy myösRiihimäen kartta, johon kohteidensijainti on merkittynumeroin. Oppaassa esitelläänlyhyesti mm. Vahteristonja Vatsian jo rauhoitetutluonnonsuojelualueet sekämaakuntakaavan vielä rauhoittamattomatsuojelualueetHatlamminsuo ja Arolammi.Vatsian luonnonsuojelualueSuolijärven pohjoisrannallasijaitseva Vatsian luonnonsuojelualuekoostuu kallioista,joiden rinteillä onnuokkuhelmikkä-linnunhernetyypinkuivaa lehtoaja alarinteillä imikkä-lehtoorvokkityypinja sinivuokkokäenkaalityypintuoreitalehtoja. Puusto on vanhaa.Rinteillä kasvaa paikoitellenrunsaastikin haapaasekä koivua, pihlajia ja harmaaleppää,rannoilla myöstervaleppää. Rannat ovatmaisemallisesti arvokkaita.HatlamminsuoHatlamminsuo on laaja,suurelta osin luonnontilai-Toukokuu 2012Tuore opas Riihimäen arvokkaista luontokohteistaLyhytkorsinevaa Hatlamminsuon allikoiden ympärillä, heti luontopolun koillispuolella.nen keidassuo, joka sijaitseeosin Hausjärven puolella.Valtaosin suo on mäntyvaltaistarämettä. Reunoillaon kuusivaltaisia korpia.Suon lounaisosaa kiertävätpitkospuut ja luontopolunopastaulut. Vallitsevat kasvillisuustyypitovat isovarpurämeja tupasvillaräme.Arvokkaimpia kasvillisuustyyppejäovat lyhytkorsinevalaikut,allikot ja reunoillamustikka- sekä ruoho- jaheinäkorvet.ArolammiVantaanjoen laajentumanasyntynyt rehevä ja umpeenkasvava Arolammi onpeltojen ympäröimä kosteikko.Alue on merkittävävesi- ja rantalinnustonpesintä- ja ruokailupaikka.Lammen vesikasveja onniitetty usean vuoden ajan.Teksti:Elina MäenpääKuvat:Antti HoviOrava ei välttämättä innostuuusista vieraistaluonnonsuojelualueelle,vaan ääntelee närkästyneenähäiriöstä

Toukokuu 2012Hävitä vaaralliset jätteet oikein!Jotkut meistä eivät vieläkääntiedä, miten vaarallistenjätteiden kanssa tulisitoimia, tai he eivät jostakinmuusta syystä tuo vaarallisiajätteitä niille kuuluvaankeräykseen.”Pieni mutta vaarallinen”–kampanja yrittää kasvattaaihmisten tietoa varallisistajätteistä, joita ennennimitettiin ongelmajätteiksi.Kampanja on suunnattukuluttajille sekä pienille jakeskisuurille yrityksille.Kampanjan päätavoite onkannustaa ihmisiä lajittelemaanja palauttamaan vaarallisetjätteet oikein. Lisäksitavoitteena on estääviemäriverkostoihin ja vesistöihinkohdistuvaa kuormitusta.Kampanja näkyy muunmuassa netissä, radiossa jaapteekeissa. Kiertokapulaon lähettänyt kaikille toimialueensayläasteille jalukioille kampanjan julistemateriaalit.Lisäksi vaarallisetjätteet ovat teemanaKiertokapulan kesätapahtumissa.Syksyllä kampanjanpuitteissa tehdään lähinnäyläaste-, lukio- ja ammattioppilaitosikäisillenettiinopetusvideo.Kampanjan ovat koonneetJätelaitosyhdistys jäsenlaitoksineen,Vesilaitosyhdistysja Helsinginseudun ympäristöpalvelut.Riihimäen Vesi jakaa materiaaliaRiihimäen alueellatoimiville pienyrityksille.Kohteina ovat autokorjaamot,pesulat, lääkäriasematja muut terveydenhuoltoalallatoimivat yritykset.Ongelmajätteelläon uusi nimiAiemmin vaarallisia jätteitäon nimitetty ongelmajätteiksi.Uusi termi kuvaa paremminasiaa. VaarallinenKinturinmäenmaankaatopaikkaKinturinmäen maankaatopaikallaosoitteessa Kinturinkuja1 otetaan maksutjätevoi aiheuttaa väärässäpaikassa jo pieninä määrinähaittaa terveydelle tai ympäristölle.Kotien tavallisimpia vaarallisiajätteitä ovat lääkejätteet,osa paristoista jaladattavat akut, ajoneuvoakut,energiansäästölamputja loisteputket, maalijätteet,liuottimet, lakat ja jäteöljyt.Kotitalouksien vaarallisiajätteitä voi tuoda maksuttakeräykseen ympäri vuoden.7Koko maan keräyspaikatlöytyvät osoitteesta www.kierratys.infoParistot voi palauttaa niitämyyviin kauppoihin.Vanhoja lääkkeitä alueellammeottavat vastaan LopenApteekki, Oitin Apteekkija Riihimäellä AurinkoApteekki.Lisätietoa vaarallisista jätteistäsaa sivultawww.vaarallinenjate.fiLuontaistuotteet voi hävittää sekajätteen mukana, käyttämättömät lääkkeet on palautettavaapteekkiin tai vaarallisten jätteiden vastaanottopisteisiin.Kotien ja mökkienlääkekaapit kuntoonKotien ja mökkien lääkekaapitsekä autojen ensiapupakkaukseton hyvätarkistaa vähintään kerranvuodessa. Tällöin huomaahelposti valikoiman puutteen,ja samalla vanhentuneet,pilaantuneet tai käyttämättäjääneet lääkkeettulee siivottua pois.LääkejätteenvastaanottopaikatLääkkeet ovat vaarallisiajätteitä eli entisiä ongelmajätteitä,eikä niitä saamissään nimessä laittaa talousjätteensekaan tai viemäriin.Kotitaloudet voivat toimittaalääkkeet maksuttauseimpiin apteekkeihin,kuntien omiin vaarallisenjätteen vastaanottopisteisiin,kiertäviin vaarallistenjätteiden keräyksiin tai Kapulanjätteidenkäsittelyalueelle.Keräyspaikoista lääkejätteettoimitetaan edelleenturvalliseen loppukäsittelyynEkokemille.Vastaanottopisteiden aukioloajatja yhteystiedotlöydät oman kuntasi taiKiertokapulan internetsivuilta.Palautusohjeetja lajitteluJatkokäsittelyn onnistumiseksija turvallisuuden takaamiseksilääkejätteet onlajiteltava seuraavasti:l Läpipainopakkauksissaolevat pillerit alkuperäispakkauksissailman pahvikäärettäl Irralliset pillerit ja muutkiinteät lääkejätteet läpinäkyvässäpussissal Voiteet ja nestemäisetlääkkeet alkuperäispakkauksissal Jodipitoiset lääkkeet (Jodix,Betadine, Iodosorb)erillään muusta lääkejätteestä,omissa pakkauksissaanl Elohopeakuumemittariterillään (särkynyt mittaritiiviissä purkissa tai pullossa,helmeilevä elohopeaon tärkeää saada talteen!)l Ruiskut ja neulat erilläänesim. suljetussa muovipullossal Pakkauksista tulee tietoturvasyistäpoistaa potilastietojakoskevat osatennen palautusta.Digitaaliset kuumemittaritvoi toimittaa sähkö- jakuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurilaelektroniikkaromun keräykseen.Pakkaukset, kutenlasipurkit ja pahvikuoretvoidaan lajitella lasin- japahvinkeräykseen.Eläinten vanhentuneet taitarpeettomat lääkkeet käsitelläänaivan samalla tavoinkuin ihmisten lääkkeet.Sen sijaan luontaistuotteetsekä apteekista ostetut elintarvikkeet,ravintovalmisteetja vitamiinit eivät ole lääkejätettä,vaan ne voidaan hävittääsekajätteen mukana.Älä laskelääkkeitä luontoonSuurin osa suomalaisistahuolehtii lääkkeiden asianmukaisestahävittämisestä.Kuitenkin joka viidenneltävanhentuneet lääkkeet päätyvätroskikseen tai viemäriin.Jo pienikin määrä väärinhävitettyä lääkejätettä voiaiheuttaa vakavia haittoja.Roskalaatikoista lääkkeetvoivat päätyä vääriin käsiintai ympäristöön aiheuttaenhaittoja ihmisille, eläimilleja luonnolle. Viemäriin kaadetutlääkkeet ovat haitaksivesistöille ja jäteveden puhdistukselle.Lähde: Kiertokapula OyMitä tehdä puutarhajätteille?Oma hyödyntäminenPuutarhajätteen voi kompostoidaesimerkiksi lautarakenteisessakehikossa.Sen sijaan talousjätteelleon oltava lämpö- ja jyrsijäeristettykompostori. Kompostoinnistaei saa aiheutuahaittaa naapureille tai ympäristölle.Kompostointiohjeitasaa mm. kuntien ympäristönsuojeluyksiköistäja Kiertokapulasta.Silputun puutarhajätteenvoi käyttää myös katteenatai mökin ulkohuussin kuivikkeena.Kunnan tai kenenmuunkaan maalle ei jätteitäsaa kipata.AvopolttoPuutarhajätteiden avopolttoon vähäisessä määrin sallittutaaja-asutusalueen ulkopuolella.Poltosta ei saaaiheutua haittaa tai vaaraanaapureille tai ympäristölle.Taaja-asutusalueellaavopoltto on kielletty.KiertokapulaKiertokapulan jätteiden käsittelyalueillepuutarhajätettävoi viedä maanantaista perjantaihinklo 7-19, toukokuussamyös lauantaisin klo9-14. Haravointijäte ja risuton lajiteltava omiin kasoihinsaja muovisäkit poistettava.Puutarhajätteestä veloitetaan7 euroa/kuorma. LisätietojaKiertokapulan neuvontapalveluista,puh. 075753 0010.Riihimäkikuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurilata vastaan haravointijätettä(lehtiä ja ruohonleikkuujätettä).Oksia ja risuja ei otetavastaan. Maankaatopaikkaon avoinna ma–to klo 7–16ja pe klo 7–14.15. Lisätietojapuh. 040 330 4933.Järjestetty jätteenkuljetusRiihimäellä kiinteistökohtaisessakeräyksessä haravointijätevoidaan pakataenintään 15 kg painavaansäkkiin ja sijoittaa jäteastianviereen kuljetusta varten.Järjestetyssä jätteenkuljetuksessaperitään jäteastianulkopuolelle jätetyistä pusseistataksan mukaisen irtojätemaksu.Suuremmat eräton kuljetettava itse. Puutarhajätettäei saa laittaa biojäteastiaan.HausjärviOitin maankaatopaikka:Kisällintie, 12100 OittiAukioloaika ma–to8–14.30 ja pe 8–13.30.Keväisin ja syksyisin avoinnakahtena lauantaina erikseenilmoitettavina päivinä.LoppiJokiniemenmaankaatopaikka:Puutarhajätettä, risuja jaoksia otetaan vastaan Lopenkunnan maankaatopaikalle,joka sijaitseeNiittypellontien päässä Jokiniemessä,Kantatie 54:npohjoispuolella. Puutarhajätteen(myös oksat ja risut)viemisestä tulee sopiaLopen kunnan teknisen toimenkanssa kunnantalolla(osoite Yhdystie 5), jostasaa ohjeet ja puomin avaimen.Avain palautetaan tekniseentoimeen.

8Toukokuu 2012Tomin mökkipuuhiakuva: Urpu-Kaarina Yli-LaurilaRistikko:Auto hurahti pienenhirsimökinpihaan. Tomikurkisti ulos autonikkunasta ja hypähti kirkkaaseenauringonpaisteeseenreppu kädessään.”Äiti!”, hän huusi ja juoksihiekka-aukion yli mökinovelle. ”Missä me nukutaan?”Äiti hymyili Tomille astuessaanitsekin ulos autosta.”Tuolla”, hän tokaisi osoittaenmökkiä.Tomi heitti reppunsa nopeastimökin kuistille japäätti lähteä tutkimaan pihaa;mökki oli ahdas ja hämärä.Piha oli paljon suurempikuin mökki, kai siinäolisi jotain tutkittavaa, häntotesi ja käveli rantaan.Rannassa ei ollut vielälaituria, mutta rantakivetsopivat yhtä hyvin kävelyyn.Sileillä kivillä kävellessäänTomi näki vilahduksiahopeakylkisistä kaloista,jotka etsivät hyönteisiä pinnantuntumassa.Aurinko kipusi hitaastiylöspäin taivaalla, ja Tomioli tutkinut koko mökkipihanjo kauan ennen kuin päiväoli edes puolessa. Keksimättämitään tekemistä hän käviselälleen tuoksuvalle, tummanvihreällenurmikolle.Ei kestänyt pitkään, ennenkuin Tomi huomasi viereisenpuun oksalla pienenlinnun. Se hyppelehti oksaltatoiselle, sukelteli toisinaanhäntä kohden ja sirkuttiiloisesti.Katseltuaan hetken lintuaTomi nousi ja haki mökistäjotain; kourallisen pieniäsiemeniä. Hän asettimuutaman nurmikolle kauemmasitsestään ja tuijottilintua. Sekin oli varmastihuomannut siemenet. Varovastilintu pyrähti maahan,katseli hetken mietteliäästisiemeniä ja nappasi yhdensuuhunsa. Tomi hymyili janousi varoen ylös, ettei olisihäirinnyt lintua.”Isä”, hän sanoi löydettyäänisänsä mökistä lukemastalehteä, ”autatkominua tekemään linnunpöntön?””Linnunpöntön?” isä ihmetteli,mutta nousi sohvaltaja lähti ulos etsimäänlaudanpätkiä Tomin kanssa.Yhdessä he sahasivat laudatsopivan mittaisiksi ja Tominaulasi palaset yhteen isäntyökalupakista löytyneillänauloilla.Kun linnunpönttö oli valmis,isä sanoi: ”Se on hieno.Eikö se pitäisi ripustaa nytpuuhun?”Tomi ja isä veivät linnunpöntönyhdessä saman puunluo, jossa Tomi oli linnunnähnyt, ja isä sitoi pöntöntarpeeksi korkealle, etteiväteläimet voisi ylettää siihenmaasta. Kun pönttö olikiinnitetty, Tomi, äiti ja isätulivat mökin terassille katsomaan,mitä seuraavaksitapahtuisi.Pian he huomasivatkinlinnun puun oksalla. Sekierteli linnunpönttöä, sirkuttija katseli sitä ihmeissään.Pian se kuitenkin uskaltautuikurkistamaansisälle uuteen asumukseensaja ryhtyi tyytyväisenäetsimään heinää, lehtiä jamuuta pehmeä sen pohjalle.Tomi oli iloinen. Lintujäisi varmasti asumaan linnunpönttöönpitkäksi aikaa.Täytä ristikon vaakarivit tarinasta löytyvilläsanoilla, jolloin tummennetulle pystyrivillemuodostuu tutun linnun nimi.Sanni1. Kuka tuli vanhempien kanssakesänviettoon?2. Tapahtumapaikka3. Missä näkyi kaloja?4. Linnun ruokaa5. Mikä eläin sai kodin?6. Millainen kodista tuli?7. Pikkuinen asumuskorkealla puussa7.2.. 5.6.3.4.1.Lähetä vastauksesi 15.8.2012 mennessä osoitteella:Hausjärven kunta, Ympäristösihteeri,Keskustie 2-4, 12100 Oitti. Kaikkien vastanneidenkesken arvotaan palkintoja.Syksyn ristikon oikea ratkaisu oliSOIDINÄÄNI, ja vastauksia tuli 24.Arpaonni suosi seuraavia:Ossi Kalliomäki, Karan koulun 1lk.Oskar Lahtinen, RiihimäkiSuunto-kompassit on toimitettu ristikkokisanvoittajille. Onnea!Vastaa, voit voittaa…Oletko nähnyt ilveksen?Ilves on Kanta-Hämeenmaakuntaeläin, kotoinenlaji, jota tosin sen elintapojenjohdosta tapaa luonnossaharvoin. Talvella senpaljastavat lähinnä lumeenjääneet jäljet.Ilveksen pyynti herättääsuuria tunteita. Metsästäjätovat herttaisen tupsukorvanluonteesta eri mieltä kuin suuriyleisö. Seudun ilveksistä onviime kuukausina ollut kovastimonenlaista keskustelua.Metsästäjät eivät pidä siitä,että ilves verottaa muunmuassa peurakantoja. Erityisestipienikokoinen kuusipeuraon sen mieleen.Myös jänikset maistuvat ilvekselle.Lopella ilves aiheuttitoukokuun alussa isonkoiran kuoleman.Helmikuun lopussa päättyneelläjahtikaudella Etelä-Hämeessä ammuttiin 15 ilvestä.Alueella elää tuoreensuurpetolaskennan mukaannoin 60 ilvestä.Kerro ilveskokemuksesija voita!Onko sinulla tai kavereillasiomakohtaisia kokemuk-Tämä ilves elää Ähtärin eläintarhassa.sia ilveksestä?Kerro niistä, julkaisemmeniitä syyskuun lopullailmestyvässä seuraavassaEkokaaressa.Lähetä vastauksesi osoitteella:Ekokaari/Yli-Laurila,Hämeenkatu 3 B 12,11100 Riihimäki tai sähköpostillaurpu.ylilaurila(at)kolumbus.fiArvomme vastaajien keskenSuomen Luonnon vuosikerran,jonka arvo on 73euroa.Kuva Tarja HeikkonenIlves (Lynx lynx) on Suomessaainoa luonnonvarainenkissaeläin. Se liikkuuenimmäkseen hämärässäja öisin. Ravinnokseen sesaalistaa erityisesti jäniksiäja kanalintuja muttamyös isompia nisäkkäitä,kuten valkohäntäpeurojaja metsäkauriita.Ilveskannan kooksi Suomessaarvioidaan nykyäännoin 2 500 yksilöä. Ilveson Suomen runsaslukuisinsuurpeto.Ilveksen ruumiin pituuson noin 80–130 cm ja paino15-29 kg. Uros on jonkinverran naarasta suurempi.Lyhyt häntä ja tupsutkorvien päissä ovat ilveksentärkeimmät tuntomerkit.Ilveksen silmät ovatlähes samankokoiset kuinihmisellä.Turkin väri on harmaantaipunertavanruskea. Yleensäturkissa on myös tummiatäpliä tai juovia, jotka erottuvatparhaiten jaloissa.Ilveksellä on suuret tassut,ja sen jäljet voi sekoittaasuden tai ahman jälkiin.

Toukokuu 2012Riihimäen katupäällikkö Maija Salonen:Vanhoissa kaduissa riittää korjaamista”Meillä on vanhojen katujenkorjausvelkaa. Tekninenlautakunta on myöntänytmäärärahoja korjauksiinaika maltillisella budjetilla.Edessä on suuri työsarka”,sanoo Riihimäen uusi katupäällikkö,tien- ja vesirakennusinsinööriMaija Salonen.Hän astui virkaansaaprillipäivänä mahtavan lumisateensaattelemana.Salosen mukaan ensin onselvitettävä, mikä tilanneihan oikeasti on. Sitten onasetettava korjauskohteettärkeysjärjestykseen ja hinnoiteltavahankkeet.”Toivon, että lautakunnaltasaadaan lisää määrärahojakorjausvelan kiinnisaamiseksi.”Uudet kadutmallikkaitaMutta ei Riihimäen katurintamallaläheskään kaikkiole huonosti. Uusilla alueillakadunrakentaminen ontoteutettu mallikkaasti.Maija Salosta ilahduttaamyös se, että vanhojenkinkatujen turvallisuuteenon kiinnitetty huomiota.Hän on liikenneympyröidenkannattaja, hänen mielestäänympyrät ohjaavatparemmin liikennettä kuintöyssy tai muu hidaste.Kuva: Paula Sidoroff-EskelinLotta Kölli tuli Hausjärvelle.Uusista asemakaava-alueista on perinteisesti tehty pienoismalli.Nyt atk on tullut tilalle. Varastossa on kuitenkinuseitakin pienoismalleja, jotka Maija Salosen mielestävoitaisiin ripustaa näytteille kuten tämä Vehmaanalueen pienoismalli.Myös kevyen liikenteenraitteja on ilahduttavan runsaasti,ja kaupunki on kovinvihreä.Ihan ensimmäisenä on työlistallajo aloitetun Torikadunsaneerauksen jatkaminen,jonka jälkeen ovat vuorossanykyisen Lopentien kiertoliittymänkevyen liikenteenturvallisuutta parantavat korjaustoimenpiteet.Maija Salonen sanoo pääsevänsävähitellen kartalle.Se on tapahtunut parhaitenkatuja kulkien ja katu- japuistoyksikön kokouksiinosaa ottaen.Hänen alaisenaan on 71katu- ja puistoyksikön ihmistä,joiden tehtäviä ovatkatujen suunnittelu, rakennuttaminenja rakentaminensekä kunnossapito. Yksikköönkuuluvat lisäksi puistotoimi,varikko ja sähkötoimisekä joukkoliikenteestä ja jätehuollostavastaavat toimet.”Riihimäelle voisivaikka muuttaa”Maija Salonen tuli RiihimäelleLiikennevirastosta, liikenne-ja viestintäministeriönalaisuudessa toimivastakeskusvirastosta, joka muodostui,kun liikennehallinnonkolme väylävirastoa, Ratahallintokeskus,Merenkulkulaitosja Tiehallinto yhdistettiinpari vuotta sitten.Salonen asuu JärvenpäässäRiihimäellä opiskelevan aikuisenpoikansa kanssa ja kulkeetöissä junalla. Riihimäkion ollut hänelle myönteinenyllätys, ei mikään nukkumalähiövaan ihan kaupungin näköinenpaikka. ”Tänne muuttaminenei ole ollenkaan poissuljettu”, hän tuumaa.Vapaa-ajasta suurimmanajan vievät kaksi emäntänsämukaan tuhatrotuista, muttalähinnä kromfohrländerinnäköistä koiraa, joiden väritystosin hämää. Kun oikeakromfohrländer on ruskeavalkoinen,Salosen koiratovat musta-valkoisia.Ristiinan mökki houkutteleelomailemaan ja omakotitalossaon aina voikukkienkitkemistä ja laattojenharjaamista. Kunto pysyyyllä uimalla ja voimistelemalla.Reissaamassa, teatterissaja muissa kulttuuritapahtumissaMaija Salonenkäy muun muassa entistentyökaverien kanssa.Teksti ja kuva:Urpu-KaarinaYli-LaurilaHausjärvellä uusi ympäristösihteeriHausjärven kunnan ympäristösihteerinäaloitti lokakuunpuolivälissä Lotta Kölli.Lotta valmistui kesällä2011 diplomi-insinööriksiLappeenrannan teknillisestäyliopistosta. Yliopisto-opintojaedelsivät ympäristöteknologianAMK-opinnot Hämeenlinnassa.”Työ Hausjärven kunnanympäristösihteerinä on ollutmielenkiintoista ja haastavaa.Mukavat työtoverit ovat auttaneetsopeutumisessa uuteentyöpaikkaan”, Lotta tuumaa.Työtehtäviä ja kysymyksiäon ollut laidasta laitaan,eikä työpäiviä juurikaan voisuunnitella ennakolta. Kuntaei ollut Lotalla entuudestaantuttu ja edelleenkintarkastuksille suunnistetaanusein kartan kanssa.Lotta asuu Hollolassa javiettää vapaa-aikaansa paljonliikunnan parissa. Illatkuluvat lenkkeillen, ryhmäliikuntatunneillasekä jalkapallokentällä.Työelämän tutustumisviikko ympäristönsuojeluyksikössäViikon tet- eli työelämään tutustumisviikkoniRiihimäenympäristönsuojeluyksikössäalkaa olla lopuillaan. Täytyymyöntää, että astuessaniensimmäisen kerran yksikönovesta minulla ei ollut aavistustakaansiitä, mitä tulevaviikko pitäisi sisällään. Entiennyt, millaisia ihmisiä yksikössätyöskentelee, mitä hetekevät ja ennen kaikkea entiennyt, mitä itse tekisin. Istuisintuoliin kahlittuna pänttäämässäulkoa Suomen linnustoa?Lajittelisin jätteitätakapihalla?Riihimäellä ympäristönsuojeluyksikönpääasiallisenatehtävänä on huolehtiakaupungin toiminnan ympäristöystävällisyydestä,ympäristöönliittyvän lainsäädännöntoteutumisesta erilaisillarakennuksilla, yrityksillä jayhtiöillä sekä ylipäänsä huolehtiaRiihimäen ympäristönsiistiydestä erilaisin projekteinja esimerkiksi lasten luontopolkujenmuodossa. Yksikkötarjoaa myös kattavasti ja tarkastitietoa Riihimäen seudunympäristön voinnista.Päädyin hakemaan tetpaikkaaympäristönsuojeluyksiköstälähinnä sattumalta;törmäsin koko ’ympäristönsuojelu-yksikkö’-sanahirviöönkinvasta puhelinluettelonsivuilla. Omienkiinnostuksenkohteideni jamahdollisen uravalinnankautta toivoin, että löytäisintyöharjoittelupaikakseniedes etäisesti ympäristöäsivuavan työpaikan. Enkävoi vieläkään olla paikkaanimuuta kuin tyytyväinen.Sain viikon aikana työntekijöiltäpaljon kiinnostavaaja hyödyllistä tietoa alasta. Jakukapa olisi päässyt vakoilemaan,miten kunta huolehtiikaikille alueen asukkaillenäinkin tärkeästä ja pysyvästiajankohtaisesta asiasta?Pääsin myös tutustumaanRiihimäen kierrätyskeskukseen,jossa opin lisää ympäristönsuojelunkäytännönläheisemmästäpuolesta,kestävästä kehityksestä jakunnan asukkaille tarjoamastamahdollisuudesta toteuttaasitä entistä monipuolisemmin.Tämän ympäristönsuojeluyksikölleomistetun ylistyspuheenjälkeen on varmaanselvää, mitä aion seuraavaksisanoa: voin hyvin suositellayksikköä jokaiselle, joka onkiinnostunut aiheesta ja jak-saa myös pysyä siitä kiinnostuneenakoko viikon pituisentehokurssin ajan. Toivon, ettäympäristöön ja sen puolestavaikuttamiseen löytyy jatkossakininnostusta.Sanni HeinoKuva: Elina MäenpääSanni Heinon työelämääntutustumisviikko oli alkuvuodesta2012.Riihimäen seurakunnan kesän Kaikille avoin saunailtakesällä keskiviikkoisin(6.6.-29.8.) Hirvijärvenleirikeskuksessa klo 17-20.Kahvio.n Keskuskirkko avoinnakesällä tutustumista jahiljentymistä vartenma - pe 18.6. – 10.8.klo 12-15. Päivystäjä paikalla.n KesäkirkkoonMessu Keskuskirkossa sunnuntaisin klo 10.Iltakirkko Kappelikirkossa/hautausmaallasunnuntaisin klo 18 (kesä-elokuu).n Kesäkahvila Senioriseisakekesätorstaisin 7.6.-9.8. klo 13-14.30.Liiterin edessä (ulkona), Temppelikatu 11.Alkuhartaus klo 13, kahvit ja vapaamuotoista ohjelmaa.Vapaaehtoinen kahviraha yhteisvastuun hyväksi.n Kesäkonsertti su 3.6. klo 18,Kappelikirkko, esiintyvät pastorit Tanja Koskela jaPauliina Kivivuori sekä Matti Löytty ja Konsta Mönkkönen.n Urkukonsertti ti 12.6. klo 19,Keskuskirkko, ranskalainen urkutaiteilija Fabrice Pitrois.n Juhannusaaton juhla Hirvijärven leirikeskuksessa22.6. klo 19 alkaen. Kesäistä ohjelmaa. Tervetuloa!Lisätietoja: www.riihimaenseurakunta.fi, p. 019 7481www.sykli.fiKohtaon kesä!KoulutustaKehittämispalveluitaKonsultointiaAvoin puutarha Vihreään taloonRiihimäen Vihreään taloonrautatieaseman tuntumassaollaan rakentamassaavointa puutarhaa,joka liittyy maailmalla leviäväänUrban Gardening-liikkeeseen.”1900-luvun alkupuolellaalue on ollut osa Asemapuistoaja siellä on ollutsuuria puita, istutuksia jakaarisilta. Ero nykyiseenon huimaava. Haluammekaunistaa Vihreän talonympäristöä”, sanovat Vihreäntalon vuokraajat OlliSoini ja Anni Paunila.Avoin puutarha on kaikillekaupunkilaisille avoin.Sen yhteydessä järjestetäänSuomen MetsästysmuseoRiihimäki24.5.2012–31.3.20139erilaisia työpajaviikonloppujakukkien piirtämisestäja tunnistamisesta keskusteluiltojenkautta istuttamiseenja kompostointiin.Ja kasvukauden päätteeksipidetään sadonkorjuujuhla.Talon väen lisäksi hankkeessaon mukana taiteilijaEdwina Goldstone.”Avoin puutarha on sosiaalinenhanke, taideprojektija aivan yksinkertaisestipuutarhanhoitoa.Toivomme erityisesti innostavammelapsia ja nuoriapuutarhanhoitoon.Edes me itse emme tiedä,mitä kaikkea se vielä voiolla” Olli Soini tuumaa.

10Säästämme luonnonvaroja parantamallaasiakkaidemme materiaali- jaenergiatehokkuutta sekä toimimalla itseympäristömyötäisesti ja turvallisesti.Hyvä ympäristö ei synny sattumalta,se on yhteinen juttu.www.kiertokapula.fiRiihimäki hakeeReilun kaupan kaupungiksiRiihimäen Reilun kaupankannatustyöryhmä valmisteleehakemusta RiihimäenReilun kaupan kaupunki–arvonimestä. Arvonimeähaetaan Reilun kaupan edistämisyhdistykseltä.”Riihimäellä tilanne onedistynyt niin, että tarvittavatkahdeksan ravintolaa,kahvilaa tai hotellia tarjoavatreilun kaupan kahviaja myös muut kriteerit täyttynevät”arvioi RiihimäenReilun kaupan kannatustyöryhmässäkaupungin edustajanaoleva ympäristöasiantuntijaMarkku Kyöstilä.Reilun kaupan kaupunkitai Reilun kaupan kunta -arvonimimyönnetään kunnalletai kaupungille, joka sitoutuuedistämään Reilua kauppaaja tekemään omissa hankinnoissaaneettisiä valintoja.Reilun kaupan kaupungintulee käyttää reilun kaupantuotteita, mm. reilun kaupanperiaatteiden mukaisesti tuotettuakahvia ja teetä kaupungintalollaja kaikissa kaupunginomissa tilaisuuksissa.Vähintään kahdeksassakahvilassa, ravintolassa jahotellissa on oltava Reilunkaupan kahvia tarjolla. RiihimäelläReilun kaupan kahviatarjoavat: Feeniks Café,Pompoti Lastenkauppa jakahvio, Ravintola Apollo,Viialan leipomon kahvilaHämeenkatu 14, RavintolaDarshan, Hesburger RiihimäkiMerkos, Marttojen kesäkahvilaja Scandic –hotelli.Vähintään 15 työpaikanVuoden luonnontuotteet:Toukokuu 2012Variksenmarja, siankärsämö ja punikkitatitArktiset Aromit ry on valinnutvuoden 2012 marjaksivariksenmarjan, yrtiksisiankärsämön ja sieneksipunikkitatit.Suomalaisen metsän vähemmäntunnetuissakin antimissaon monia erinomaisiaominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia,joihin kannattaaparemmin tutustua.Terveellinen,vähän käytettyVariksenmarja eli kaarnikkaon vähän käytetty marja,vaikka sitä kasvaa runsaastikoko maassa. Kiiltävänmustaa variksenmarjaa löytääkaruilta kankailta sekäräme- ja korpimättäiltä.Poiminta-aika on elokuustaensilumiin saakka. Suomessavariksenmarjaa onkahta alalajia: etelän- japohjanvariksenmarja.Monikäyttöinen variksenmarjaon hyvä flavonoidiensekä antosyaanien lähde.tai yhdistyksen tulee käyttääReilun kaupan kahvia. Vaatimustäyttyy Riihimäellä.Lisäksi on oltava suunnitelmatReilun kaupan viikkoonosallistumisesta ja Reilunkaupan kaupunki -arvonimestäkaupunkilaisille tiedottamisesta.Joka vuosi lisääkestäviä hankintojaReilun kaupan kaupunki -arvonimenyksi keskeisimmistäkriteereistä on kestävienhankintojen lisääminen jatoiminnan kehittäminen jatkuvasti.Säilyttääkseen arvonimenkannatustyöryhmäntulee raportoidessaanosoittaa joka vuosi, mitenReilun kaupan tuotteiden ku-Mitä on reilu kauppa?Reilu kauppa on luotu kehitysmaidenperheviljelijöilleja suurtilojen työntekijöille.Reilu kauppatarkoittaa sertifiointijärjestelmää,jolla näiden viljelijöidenasema kansainvälisessäkaupankäynnissäparanee. Reilun kaupanperiaatteiden turvin myössuurtilojen työntekijöidentyöskentelyolosuhteet paranevatja ympäristöasiathuomioidaan.Kehitysmaiden pienviljelijätsaavat tuotteestaanvähintään Reilun kaupantakuuhintaa, joka kattaakestävän tuotannon kustannukset.Suurtilojen työntekijätsaavat vähintään lakienVariksenmarjalla on ruusunmarjanjälkeen todettu toiseksikorkein kokonaisantioksidanttipitoisuustutkimuksessa,jossa analysoitiin viljojen,juuresten, vihannesten, palkokasvien,hedelmien ja marjojenantioksidatiivisuutta.Marjaa voi hyödyntäämustikan tai puolukan tapaantekemällä siitä esimerkiksikeittoja, kiisseleitä taipiirakkaa. Variksenmarjastavalmistetaan myös mehuja,marjaviinejä, hilloja ja hyytelöitäyleensä muihin marjoihinyhdistettynä.Siankärsämöstälehdet ja kukatSiankärsämö on myös yleinenkoko maassa. Sitä voikerätä kahdesti kesän aikana.Lehdet kerätään ennenjuhannusta ja puhjenneetkukat alkukesällä.Siankärsämöstä tehdäänyrttijuomia ja sillä maustetaanrasvaisia ruokia. Sitälutus on kasvanut kaupunginhankinnoissa sekä mitä ontehty Reilun kaupan näkyvyydenja tuotteiden saatavuudenparantamiseksi.Suomessa on myynnissäyli 1 800 erilaista Reilunkaupan tuotetta.Jokainen suomalainenkäytti vuonna 2010 keskimäärin17,30 euroa Reilunkaupan tuotteiden ostoon.Suomalaisista 94 prosenttiatunnistaa Reilun kaupanmerkin. 79 prosenttia merkintuntevista osaa nimetämitä se tarkoittaa.Reilun kaupan kuntia jakaupunkeja on kuusi: Espoo,Joensuu, Lohja, Pori,Tampere ja Utajärvi. Reilunkaupan seurakuntia on 91.mukaista ja asteittain nousevaapalkkaa, asiallisettyöolot ja oikeuden liittyäammattiyhdistyksiin.Osa Reilun kaupan lisätuloistakäytetään yhteisöähyödyttäviin hankkeisiinLapsityövoiman hyväksikäyttöon kielletty.Tuotannossa noudatetaantiukkoja ympäristökriteereitä.Ostamalla tuotteen, jossaon Reilun kaupan sertifiointimerkki,tiedät ostavastituotteen, jota valmistaessaei ketään ole sorrettu javiljelijä sai siitä oikeudenmukaisenhinnan.Lisätietoja Reilun kaupannettisivuilta www.reilukauppa.fivoi lisätä salaatteihin, kastikkeisiinja yrttisuolasekoituksiinsekä keittoihin,patoihin ja muhennoksiin.Liian runsas siankärsämönkäyttö voi aiheuttaapäänsärkyä ja huimaustasekä allergiselle ihottumaa.Punikkitatitmuiden varjossaPunikkitatit ovat suotta jääneetherkkutattien varjoon.Runsassatoinen punikkitattikasvaa melkein koko maassaheinäkuusta syyskuulle.Sitä löytää useista eri metsätyypeistä.Punikkitatit sopivat esimerkiksilihamurekkeeseen,kaalikääryleiden täytteeksija sämpylätaikinoihin.Punikkitatit kannattaa kiehauttaahyvin omassa liemessäänkypsiksi. Puutteellisestikypsennettynä ne saattavataiheuttaa vatsavaivoja.Lähde: Arktiset Aromit ry

Toukokuu 2012Rannoille uimaan!Riihimäellä, Lopella jaHausjärvellä on lukuisiamainioita uimapaikkoja.Etsi omasi seuraavastaluettelosta tai kokeilevaikka kaikkia! Terveystarkastajatvalvovat säännöllisestiuimarantojensiisteyttä, hygieenisyyttäja turvallisuutta. Tavoitteenaon uimaveden hyvälaatu sekä turvalliset jahyvin hoidetut uimarannat.Uimarantojen vedenlaatua seurataan säännöllisestiotettavien uimavesinäytteidenavulla. Myöslevätilannetta seurataanvalvontatarkastusten sekäkäyttäjien ilmoitusten perusteella.Tietoa uimavesienkunnosta saa mm.internetistä. Osoitteesta:www.riihimaenseudunterveyskeskus.fivalitaan’ympäristöterveydenhuolto’,jolta sivulta ’terveysvalvonta’,ja siitämennään riville ’taloustaiuimavesistä’.LoppiVanhan kirkon uimaranta,Kirkonkylä, Uimarannantie,matalahiekkaranta, laituri, pukukopit,puuceet, laaja ranta-alue,lentopallokenttä,Puolen Hehtaarin perhepuistoOjajärven uimaranta,Kirkonkylä, Ojajoentie114, hyvä hiekkaranta,kirkasvetinen järvi, uimakopitja puuceetSajaniemen uimaranta,Sajatie, Loppijärven rannalla,matala hiekkaranta,laituri, pukukopit, puuceet,lentopallokenttäLäyliäisten uimaranta,Paromäentie, Loppijärvenrannalla, matalahiekkaranta, pukukopit,puuceet, autojen paikoitusalueHeratuksen uimaranta,Heratuksentie, Läyliäisissä,laaja nurmikkoalue,hiekkaranta, pukukopit,puuceetVojakkalan uimaranta,Vojakkalantie, Kaartjärvenrannalla, matalahiekkaranta, pukukopit,puuceet, läheisyydessäVojakkalan tanssilavaRäyskälä-Salon uimaranta,Syvälahdenpolku,rauhallinen ja idyllinenhiekkapohjainen ranta,metsää lähelläLaunosten uimaranta,Suviniementie, LaunonenLaihuan uimaranta,Kalamajantie, PilpalaLisätietoja: Lopen kunta/ liikuntatoimi, puh. (019)758 6033, 040 330 6033,mira.sydanmaa@loppi.fiHausjärviPuujoen uimapaikka,Oitti, Riihimäentie3471, matala hiekkaranta,erillinen rajattu lastenuimapaikka, pukukopit,puucee, laavu ja tulentekopiste(omat puut), melontareitti(karttoja voi tilataliikuntatoimistosta)Valkjärven uimapaikka,Puujaa, Tulikalliontie51, matala hiekkaranta,laitureilla rajattu lastenuimapaikka, pukukopit,puucee, kaksi nuotiopaikkaa(omat puut)Valkjärven leirialue,Puujaa, Tulikalliontie80, syvenevä ranta, sauna-ja kokoustilat, sisäwc,keittiö, yöpymismahdollisuus,talvella avantouintiYkslammin uimapaikka,Ryttylä, Riihiviidantie624, syvenevä ranta,pukukopit, puucee, laavu,Ryttylän Kirin ulkoilumaja,talvella avantouintiLisätietoja: Jari Kovanen,p. (019) 758 6780,040 330 6780, jari.kovanen@hausjarvi.fiRiihimäkiHirvijärven uimapaikka,Jänissaarentie, Riihimäeltä13 km. Luontopolku,puusee, pukukoppi,nuotiopaikka.Paalijärven uimapaikka,Veljesmajantie, Riihimäeltä12 km. Luontopolku,puusee, pukukopit,laavu.Puhinniemen virkistysalue,Valajärvellä Rengossasijaitseva virkistysalue,joka soveltuuparhaiten retkeilyyn, Riihimäeltä25 km. Alueellaei ole palveluita. Lisätietoja,p.( 019) 758 4706.Riihisalon virkistysalue,Rautakoskentie, Kaartjärvenrannalla Lopella. Riihimäeltä37 km.Lisätietoa, p. (019)448 834, riihisalo@riihimaki.fiRiihimäen seurakunnanHirvijärven leirikeskuksessakaikille avoinsaunailta keskiviikkoisin6.6.-29.8. klo 17-20.Kahvio. Riihimäeltä 13km.Lisätietoja kirkkoherranvirastostap. (019) 7481tai nettisivuilta www.riihimaenseurakunta.fiRiihimäeltä löydät seuraavat luontopolutLuontoon ja liikkumaan!RiihimäkiUimahalli auki su 10.6.asti.Maauimala aukeaa ke13.6., puh. 019 758 4730 /lippukassa.Vesijumpat uimahallissa:ma klo 18.00 -18.45, keklo 9.00 - 9.45, pe klo 9.00- 9.45 (21.5. – 8.6.). Lisätietoja:Anu Marttinen, p.019 758 4743, anu.marttinen@riihimaki.fi.Vesijumpat maauimalassa:ma klo 18.00 -18.45, keklo 9.00 - 9.45, pe klo 9.00- 9.45 (13.6.–17.8.). Lisätietoja:Anu Marttinen, p.019 758 4743, anu.marttinen@riihimaki.fi.Kesäuimakoulut: ti 5.6.– pe 15.6., ilmoittautuminenma 4.6., ma 18.6. – pe29.6. ilmoittautuminen ma4.6., ti 3.7. – pe 13.7. ilmoittautuminenma 2.7., ti17.7. – pe 27.7. ilmoittautuminenma 16.7. Lisätietoja:Anna-Maija Peltola,p. 019 758 4734.Erityisuimakoulut: Erityisuimakoulu1: ma 11.6. –to 21.6. klo 13.30 – 14.30,Erityisuimakoulu 2: ma 11.6.Mustarastas taiteellisin laulajaMustarastas on loistavaimprovisoija, jolla onselkeät fraasit. Mustarastaanlaulun kokonaisuuteenmuodostuu hienoja kysymys-vastaus-asetelmia vahvojenfortejen ja pientenVahteriston luonnonsuojelualueenluontopolulle pääseeseuraamalla luontopolkuviittojaMarjastajankadultaja Vahteriston ulkoilureitiltä.Helppokulkuisen luontopolunpituus on noin kilometri.Yhdeksän akvarellein kuvitettuataulua kertovat alueenluonnosta havainnollisesti javärikkäästi.Suoluontoa esitteleväHatlamminsuon luontopolkualkaa Hiihtomajantienpäässä sijaitsevan Kiskon majanpihapiiristä. Polku on pituudeltaannoin kilometrin jase kulkee pääosin pitkospuitapitkin. Luontopolun varrellaon toistaiseksi 11 tauluakertomassa Riihimäen arvokkaimmastaluontokohteestaHatlamminsuosta. Metsähallitusuudistaa luontopolkukyltitkesän 2012 aikana.Vantaanjoen Käräjäkoskenluontoa esittelevälleluontopolulle löydät ajamallaErkyläntietä ja kääntymälläaivan kaupungin taajamanlaidalla Käräjäkoskentielle.Polku alkaa Vantaanjoen ylittävänsillan vieressä olevaltaparkkipaikalta. Luontopolkuon pituudeltaan reilun kilometrinja sen varrella onkuusi luontoaiheista taulua.Luontopolku sopii myös liikuntarajoitteisille.Hirvijärven luontoa esitteleväluontopolku sijaitseeHirvijärven rannassa kaupunginuimaranta-alueella, Jänissaarentienvarressa. Polku onpituudeltaan 300–400 metriäja sen varrella on kymmenenHirvijärven luonnosta kertovaataulua.Peltosaaren kosteikkoluontopolkuon Riihimäenseudun luonnonsuojeluyhdistyksenpystyttämä ja se alkaaPeltosaaren Työväenmuseontuntumasta. Luontopolkukierretään polusta tehdyn vihkosenavulla. Vihon numeroitavastaavat numeroidut tolpatlöytyvät polun varreltakarttaan merkityiltä paikoilta.Luontopolkujen esitteitä onsaatavana ympäristönsuojeluyksiköstäyritystalolta osoitteestaEteläinen Asemakatu2 (2. krs).– to 21.6. klo 14.30 – 15.30.Lisätietoja: Panu Tavisalo, p.019 758 4740, panu.tavisalo@riihimaki.fi.Ma – to 11.- 14.6, LeiriRiihisalossa 7.lk – 17- vuotiaille,hinta 40€/ henkilö.Ohjelmassa mm. kokkailua,pelejä, yhdessäoloa, kisailujasekä uintia ja saunomista.Sitovat ilmoittautumisetMirva Pääkkönen, p. 019758 4710.Maauimalan viimeinenaukiolopäivä su 19.8., puh.019 758 4730 /lippukassa.Koko uimala on suljettu20.–21.8.Uimahalli aukeaa ke 22.8.klo 6.00.Riihimäkipäivänä ti 11.9.uimahalliin ilmainen sisäänpääsy.Koko perheen 13. asematapahtumasu 9.9. klo10 alkaen. Asemajuoksu.Maksullinen, sis. myös yllätyspalkintoja.Lisätietoja:Heikki Piipponen, p.040 7188 607.Lisätietoja: Kulttuuri- javapaa-aikakeskus, p. 019758 4743 tai anu.marttinen@riihimaki.fi.www.riihimaki.fipianissimokaikujen muodossa.Tätä mieltä oli SuomenLuonnon viime keväänäjärjestämän lintujen laulukilpailunraati.Luonnossa mustarastaanLoppiSu 30.9. Poronpolku kokoperheen luontoliikuntatapahtumaRiihisalossa Lopella.Eri mittaisia patikointireittejävärikkäässä luonnossa.Lähdöt klo 9-12 Riihisalosta.Pirunlinnassa maahisten,menninkäisten ja peikkojenvaltakunta. MaastotukikohtaPrammi avoinna kulkijoille.Riihisalossa myytävänä perinteistähernerokkaa. Puffettija pihamaan tuotetorillaloppilaisia maalaistuotteita.Maksullinen, sis. vaihtoehtoisetreitit, saunan, kunniakirjansekä arvontapalkintoja.Lisätietoja Sisko Keskitalo,p. 040 828 4735, Riihisalo,p. (019) 448 834,Lopen kunnan liikuntatoimisto,p. (019) 758 6033,040 330 6033, mira.sydanmaa@loppi.fiHausjärviIkäihmisen liikuntapäiväLehtimajoilla 29.5. klo16.30 alkaen. Ulkoiluttajiatarvitaan.Kahvakuulakurssit:- Hikiän urheilukenttä tiistaisin22.5.-5.6. klo 19-20.30 - Oitin urheilukenttätiistaisin 22.5.-5.6. klokonserttikausi kestää varhaisestakeväästä pitkällekesään.Toiseksi kilpailussa sijoittuiviitakerttunen. Kolmannensijan jakoivat satakielija laulurastas.Viitakerttunen aloitteleeesiintymiskautensa vasta11Hatlamminsuolla voi kulkea pitkospuita pitkin. Kuvassa näkyvissämyös Riihimäen kartta, jolle on merkitty luontopolut.17-18.30- Ryttylän urheilukenttämaanantaisin 21.5.-4.6.klo 18-19.30Ennakkoilmoittautuminenjari.kovanen@hausjarvi.fi.Kurssin hinta 15 €. Omakuula mukaan.Puistojumpat:- Oitin yläkoulun nurmialuekeskiviikkoisin 13.6.-1.8. klo 18.30-19.30 (maksuton)- Ryttylän urheilukenttä keskiviikkoisin6.6.-25.7. klo18.30-19.30 (maksuton)Lasten jalkapallokerhot4.6. alkaen Hikiässä, Oitissaja RyttylässäLasten liikuntakerhot5.6. alkaen Hikiässä, Oitissaja Ryttylässä, Monnissajo 4.6.Lasten tenniskoulut 4.6.alkaen OitissaLasten uimakoulut 25.6.alkaen Oitissa ja RyttylässäKylärinki-pyöräily 10.6.klo 8.30-14 (maksuton)Mommilanjärven Soutelu21.7. klo 9 alkaen.Hausjärven Vahvamieskilpailut4.8. klo 12.Lisätietoja jari.kovanen@hausjarvi.fi tai 040 3306780 tai www.hehkua.fitoukokuussa. Sen ensikonserttion Etelä-Suomessatoukokuun keskivaiheilla.Kisan järjestäjän valitsematkahdeksan finalistiaolivat mustarastaan ja viitakerttusenlisäksi laulurastas,satakieli, sinirinta, pajulintu,mustapääkerttu ja kultarinta.