Ekokaari 1/2012 - Riihimäki

Toukokuu 2012Lapset ja nuoret toivovat lähimetsien säilyvänMetsässä voi nähdä muurahaisia, dinoja ja keijujaKun Hirsimäen päiväkodinlapset olivat läheisessä Ilvesmetsässäretkellä, Miscanäki muurahaisen ja Alina,Inna ja Anni peikkoja, keijuja,prinsessoja, dinoja jamuumeja.Metsässä leikittiin, rakennettiinja kokeiltiin rajoja.Liian korkeille kiville ei saisikiivetä, mutta joku oli yrittänytainakin omasta mielestäänkiivetä tosi korkealle.”Muurahaista ei saa tappaaeikä muitakaan eläimiä”, oppioli mennyt perille.Metsässä kasvoi valkokukkiaja sinikukkia, ja sinikukkiaei saa poimia, lapsettiesivät.”Käymme metsäretkellävähintään kerran kuussa,näin keväisin jopa kerran viikossa”,lastentarhanopettajaHilkka Ruokolainen kertoo.Nyt mukana oli 17 lasta jakolme aikuista. Etukäteen onsovittu käyttäytymissäännöt.Mitään ei vahingoiteta, ja kunpilli soi, kaikki juoksevat kokoonaikuisen luo.Luonnon kunnioitustajo nuorille”Opetetaan lapsia kunnioittamaanluontoa. Seurataanvuodenaikojen vaihtelua.Opetellaan tunnistamaankasveja ja eläimiä. Tärkeintäon lähimetsän pysyvyys”,vastattiin koulumetsäkyselyssä,jonka Riihimäen seudunluonnonsuojeluyhdistysteki Riihimäen ja Hausjärvenkouluissa ja päiväkodeissayhteistyössä kuntien kanssa.Kyselyllä on kartoitettumetsiä, joita koulut ja päiväkoditkäyttävät sekä metsienkäyttömuotoja ja metsiä koskeviatoiveita. Vastaavanlaistakyselyä ei ole ennen tehty.Koulujen ja päiväkotientuntumassa sijaitsevat metsätovat lapsille ja nuorille tärkeitäliikunta- ja leikkiympäristöjä.Monien aineiden oppituntejavoi pitää ulkona.”Metsään on helppo mennäja palata takaisin luokkaan”,todetaan hausjärveläisen koulunvastauksessa.”Metsän suojeluon tärkeää”Ja lisää koulujen ja päiväkotienväen mielipiteitä lähimetsästä:”Tärkeää olisi alueen suojelutai varaaminen koulummekäyttöön, metsänvirkistyskäytön ylläpito ja kehittäminen””Metsä on mitä parhain jakehittävin leikkiympäristölapselle, Metsän vaihtelevamaasto tukee lapsen motoristakehitystä ja luonnonmateriaalitkehittävät mielikuvitustaja rakennustaitoja”.”Oppilaat tykkäävät rakentaamajoja metsään välitunnillaja vapaa-aikana.”Kysely osoitti, että metsässäkäydään yleisimmin kerrantai pari kuukaudessa. Innokkaimmatpäiväkodit ja kouluryhmätkäyvät jopa useamminkuin kerran viikossa.Useimmiten lähimetsä onkunnan tai kaupungin omistuksessa,harvoissa tapauksissayksityisen omistuksessa.Joissakin vastauksissa ei olluttietoa metsän omistajasta.Kouluilla ja päiväkodeillaei ollut tiedossa lähimetsäänsäkoskevia selvityksiätai suunnitelmia. Parissavastauksessa viitattiin kaavoitukseenja todettiin koulunlähimetsän olevanmahdollisesti uhattuna kaavamuutoksentakia.Joissakin vastauksissa toivottiinluontoarvojen kartoittamista.Metsään toivottiinlinnunpönttöjä ja retkeilyäpalvelevia rakenteita. Yhdessävastauksessa toivottiin roskiksiakoiran jätöksiä vartenpolkujen alkupäihin.Kyselyyn ovat vastanneetPohjoinen koulu, Kontiontienpäiväkoti, Hirsimäenpäiväkoti, Hausjärven yläasteja lukio, Karan koulu, Uramonkoulu, Riihimäen lukio,Haapahuhdan koulu, Kirjauksenpäiväkodit, Harjunrinteenkoulu, Eteläinen koulu, PäiväkotiSaturnus, Vartiomäentienpäiväkoti, Oitin päiväkoti,Päiväkoti Satumaa, Hikiänpäiväkoti, Monnin koulu jaRyttylän koulu.”Ihan kuin joutsen”, tuumaavat Anniina (oikealla), Alina, Anni, Jonne ja Vili metsästä löytyneestäpuunjuuren palasta. Lastentarhanopettaja Hilkka Ruokolainen on samaa mieltä.Tietoa kunnansuunnitteluunVastausten mukaan metsiäkäytetään mm. retkeilyynja ulkoiluun, leikkimiseen,luonnon tutkimiseen, askartelumateriaalienkeräilyyn jaoppiaineista varsinkin ympäristöoppiin,biologiaan, yh-3teiskuntaoppiin, liikuntaan jakuvaamataitoon.Tulokset tarjoavat tietoakunnan maankäytön suunnitteluunsekä tietopankinkuntien ympäristötoimillearvokkaiksi koetuista koulumetsistä.Kyselyyn linkittyy valtakunnallinenSuomen luonnonsuojeluliitonvetämäKoulumetsät arvoonsa -hanke,jossa tavoitteena on laatiahyvän koulumetsän kriteeritja arvonimi vuoteen 2014mennessä.Teksti ja kuvat:Urpu-KaarinaYli-LaurilaKotipihakisaan uutta puhtia RiihimäelläVuosia perinteisesti järjestettykotipihojen kauneuskisaon taas tulevana kesänäRiihimäellä. Järjestäjänäon Riihimäen kaupunki.Tarkastuskierrokset tehdäänhitaasti autolla ajaenkymmenisen kertaa kesäkautena.Parhaat pihat katsastetaankävellen.”Mitään mahdollisuutta eiole käydä jokaisessa pihassa.Onhan riihimäkeläisiä pihojaarviolta 7000-8000. Toki vuosiensaatossa useimmat vanhatpihat ovat tulleet tutuiksi.Siksi suurin mielenkiintosuuntautuukin uusille asuntoalueille”,sanoo kaupunginpuutarhuriTero Westerlund.Hän muistuttaa, että tokivanhoiltakin asuntoalueiltalöytyy uusia pihahelmiä.Esimerkiksi kiinteistö onsaattanut vaihtaa omistajaa.Kilpailuun ei tarvitse ilmoittautua,tietenkin vinkkejäkauniista pihoista otetaanvastaan. Tulevana kesänä toivotaanlöytyvän myös palkittavavapaa-ajan asunto.Pihojen arvostelussa kiinnitetäänpäähuomio kaupunkikuvalliseenyleisvaikutelmaanja huoliteltuun kadunvarsinäkymään.Muita arvostelukohteitaovat tonttimaan tarkoituksenmukainenkäyttö,järjestys ja siisteys, istutukset,aitaus, rakennukset ja pihaanliittyvät rakenteet.Huomiota kiinnitetäänkasvien elinvoimaan sekäluonnollisesti istutusten rikkakasvitilanteeseen.Pihanrakennuksissa kiinnitetäänhuomioita lähinnä niidenkuntoon, maalaukseen ja soveltumiseenympäristöön.”Aidat eivät saisi olla liiankorkeita ja suojaavianiin, että ne kätkevät kaikkikotipihan näkymät. Arvosteluunei vaikuta pelkästäänaidan materiaali vaan myössen asiallisuus ja siisteys.Kadunvarren kapea viherkaistalekintulee pitää siistinä”,Westerlund vinkkaa.KotipihakilpailunhistoriaaRiihimäen ensimmäinentonttien ja pihamaiden kaunistuskilpailu,johon voivatosallistua asemakaava-alueellaja sen välittömässä yhteydessäolevien asuntoalueidentalojen omistajat jaasujat, pidettiin vuonna 1935.Myöhemmin eräänä virikkeenäolivat Helsinginolympialaiset vuonna 1952.Haluttiin olla vieraskoreitaja antaa maasta hyvä kuvaulkomaalaisille. Hallitusantoi oikein kehotuksen pihojenkunnostamiseen.Vuonna 1954 kauppalanhallitusteki Riihimäki-Seuranaloitteesta päätöksen kotipihatoimikunnanasettamisestaja määritteli sen tehtäväksikannustaa ja palkita omakoti-ja pientalopihan omistajiaja haltijoita, jotka esimerkiksikelpaavalla tavalla hoitavatpihaansa ja samalla kaunistavatasuinympäristöä.Vuodesta 1959 lähtienRiihimäellä oli säännöllistäkaupungin järjestämääkotipihakilpailutoimintaa.Kysymyksessä on tiettävästiSuomen vanhin kunnallinenpihakilpailu. Naantalissakilpailutoimintaa onharrastettu 1960-luvultalähtien, tosin suppeasti.Kotipihakilpailu järjestettiinvuosittain vuoteen1988 asti siten, että palkinnotjaettiin Riihimäki-päivänjuhlassa 11.9. Vuodesta1994 kilpailua on järjestettyjoka toinen vuosi, poikkeuksenteki vuosi 2002, jolloinkilpailua ei järjestetty.1980-luvulta lähtien onpalkittu omakotipihojen lisäksirivi- ja kerrostalojen,maatalojen sekä yritystenpihoja. Myös erikoisempiakohteita on ollut palkittavina,kuten leirintäalue, hautausmaasekä sotilaskoti.Kaupungin kiinteistöt on jäävättypalkitsemisesta. Kokonaisiakatuja asukkaineen onmyös ollut palkittavana, kerranmyös kaksi asuntoaluetta.Parvekkeitakin on huomioitupalkitsemisessa.Riihimäki julistautuivuonna 1997 Suomen pääsiäiskaupungiksi.Pääsiäispihakilpailujajärjestettiinkolme kertaa 1999-2001.Luonto-Liitto kannustaapuolustamaan lähimetsiäLuonto-Liitto kannustaakaikkia puolustamaan omienkaupunkiensa virkistysmetsiä.Kaupunkimetsienhoidon tavoitteena pitäisiolla luontoarvojen turvaaminenja monimuotoistenulkoiluympäristöjen tarjoaminenlähellä ihmisten koteja.Kaupunkimetsiä uhkaausein hakkuiden lisäksikaupunkirakenteen liiallinentiivistäminen. Toisaaltakaupunkirakenteen laajeneminenlisää myös uusien virkistysmetsientarvetta. Niitävoidaan kehittää kaupunkejaympäröivistä talousmetsistäluopumalla liian voimakkaistahakkuista. Arvokkaimpienmetsien säästäminen rakentamiseltavaatii myös metsiäkäyttävien kansalaisten aktiivistaosallistumista päätöksentekoon.Useat Suomen kaupungitomistavat merkittäviä määriämetsiä. Asuinalueiden sisällätai lähellä sijaitsevatmetsät ovat korvaamattomanarvokkaita virkistysalueita lähiasukkaille.Metsien luontaisenkehityksen salliminenmahdollistaa monipuolistenvirkistysmetsien kehittymisenmyös arvokkaiksi metsäluonnonkeitaiksi.Luonto-Liitto pitää valitettavana,että useissa kaupungeissametsien hoidostavastaavat virkamiehet suoranaisestipyrkivät estämäänluontoarvojen tehokkaan turvaamisenkaupunkimetsissä.Kaupunkimetsien hakkuutaiheuttavat myös säännöllisinväliajoin kiistoja asukkaidenja metsien hoidosta vastaavanvirkakoneiston välillä.Kaupunkimetsien hoidossahyvä ohjenuora on, että hakkuitatehdään vain, jos jokovirkistyskäyttö tai luontohyötyy niistä. Kaupunkilaisillatäytyy olla oikeus sellaisiinlähimetsiin, joiden päätymistätukkipinoiksi tien varteenheidän ei tarvitse pelätä.Luonto-Liitto haluaa muistuttaa,että kuntalaisten yhteisenmetsäomaisuudenkäytöstä päättävät vaaleillavalittavat luottamushenkilöt.