Ekokaari 1/2012 - Riihimäki

6Arolammin rantaa kiertävät eri kasvillisuusvyöhykkeet.Riihimäen arvokkaat luontokohteetkartoitettiin ympäristönsuojeluyksiköntilauksestakesällä 2011.Suurin osa alueista oli inventoituedellisen kerranvuosina 1991 ja 2004.Kartoituksissa päähuomiokiinnitettiin kasvilajistoon jakasvillisuustyyppeihin. Kartoituksenkäytännön työnteki biologi Antti Hovi Helsinginyliopiston koulutusjakehittämiskeskus Palmeniasta.Etelä-Suomen oloihin Riihimäelläon melko paljon jamonipuolisesti suoalueita.Kallioiden osalta harvinainenkivilaji, gabro, on hyvinedustettuna.Metsistä kuusivaltaiset,Riihimäen ilmastostrategia kansissaRiihimäen ilmastostrategia2020 ”Kohti hiilineutraaliaRiihimäkeä” hyväksyttiinsyksyllä 2011 ja se löytyyRiihimäen kaupungin ympäristönsuojelunkotisivunoikeasta valikosta.Ilmastostrategia käsittääilmastonmuutoksen hillitsemisenja sopeutumisenja sisältää kuvassa esitetytkahdeksan teemaa. Ilmastostrategiaanon koottu keinoja,joilla vähennetään Riihimäenalueella muodostuviakasvihuonekaasupäästöjä jahillitään ilmaston muuttumistaja sen aiheuttamia negatiivisiavaikutuksia.Mukana ovat toiminnot,jotka kuuluvat kaupunginomaan toimivaltaan tai ohjaukseenja joihin kaupunkivoi välillisesti vaikuttaaja joista syntyy eniten kasvihuonekaasupäästöjäRiihimäellä.Kaupungin hallintokuntienja -yhtiöidenlisäksi ilmastostrategiassaovat mukana alueen lämmöntuottajatja jäteyhtiö.Riihimäen ilmastostrategiaon toimenpideohjelma,johon on koottu kaupunginja mukana olevien yhtiöidenteemoihin liittyvät noinsata toimenpidettä mittareineenja vastuutahoineen.Strategiaan sisältyy myöskaupungin energiatehokkuussopimuksentoimintasuunnitelma.Strategiassa ei ole suoraankuntalaisille vastuutettutoimenpiteitä, muttavähennystavoitteeseen pääseminenedellyttää asukkaidenaktiivista oman energiankäytöntehostamista jakasvihuonekaasupäästöjävähentävää toimintaa.Kuntalainenvoi vaikuttaaMe kaikki teemme jokapäivä valintoja, jotka vaikuttavatenergiankäyttöönkotona, töissä ja vapaa-aikana.Päätöksiin vaikuttavatasenne, käyttötottumuksetja mieltymykset.Tehoa energiankäyttöönja kasvihuonekaasupäästöjenvähentämiseen saamme,kun oivallamme omanosuutemme ja vältämmeturhaa kulutusta. Energiatehokkuudenei tarvitse rajoittaaelämää, energiaa tu-lehtomaiset kankaat ovatyleisimpiä, mutta metsiäesiintyy karuista kankaistareheviin lehtoihin asti. Lehmusmetsiköitäon runsaastija jopa pähkinäpensaikkojaesiintyy Riihimäellä. Lehtojenosuus metsämaasta onyli 30 prosenttia. Perinnebiotooppejaei Riihimäeltäjuuri löydy.Netistä tarkkaa tietoaInventointien pohjalta onvalmistunut Riihimäenluontokohteita esitteleväopas, joka löytyy sähköisenäympäristönsuojeluyksiköninternet-sivuilta osoitteestawww.riihimaki.fi/ympäristo, kohdasta luonnonsuojelu.lee vaan käyttää järkevästi.Kotien energiankäytöstäjopa puolet kuluu lämmitykseen,kolmannes sähkölaitteisiinja valaistukseen javiidennes veden lämmitykseen.Kerrostalossakin noin40 prosenttia vastikkeestakuuluu energiaan javeteen.Jokainen perheenjäsenvoitehdä oman osuutensakodin energiankulutuksenvähentämisessä yksinkertaisillateoilla esim.sammuttamalla tarpeettomatvalot ja laitteet,säätämällä lämpötilankohdalleen, tuulettamallapikaisesti ristivedolla jakäyttämällä vettä harkiten.Oppaaseen on valittuedustava otos Riihimäen arvokkaistaluontokohteista.Kohteet on järjestetty luontotyyppienmukaan: rannatja pienvedet, suot, metsät,kalliot ja harjut sekä niitytja perinnebiotoopit.Metsäkohteisiin sisältyykangasmetsien ja lehtomaistenkankaiden lisäksi useinmyös lehtoja sekä soistapienialaisia rämeitä ja korpia.Kaikki kohteet ovat kasvistoltaanarvokkaita, muttaosalla kohteista on myös arvoakallio- tai harjumuodostumina.Osa kohteista onmyös linnustollisesti tai vesistöllisestiarvokkaita.Oppaaseen sisältyy myösRiihimäen kartta, johon kohteidensijainti on merkittynumeroin. Oppaassa esitelläänlyhyesti mm. Vahteristonja Vatsian jo rauhoitetutluonnonsuojelualueet sekämaakuntakaavan vielä rauhoittamattomatsuojelualueetHatlamminsuo ja Arolammi.Vatsian luonnonsuojelualueSuolijärven pohjoisrannallasijaitseva Vatsian luonnonsuojelualuekoostuu kallioista,joiden rinteillä onnuokkuhelmikkä-linnunhernetyypinkuivaa lehtoaja alarinteillä imikkä-lehtoorvokkityypinja sinivuokkokäenkaalityypintuoreitalehtoja. Puusto on vanhaa.Rinteillä kasvaa paikoitellenrunsaastikin haapaasekä koivua, pihlajia ja harmaaleppää,rannoilla myöstervaleppää. Rannat ovatmaisemallisesti arvokkaita.HatlamminsuoHatlamminsuo on laaja,suurelta osin luonnontilai-Toukokuu 2012Tuore opas Riihimäen arvokkaista luontokohteistaLyhytkorsinevaa Hatlamminsuon allikoiden ympärillä, heti luontopolun koillispuolella.nen keidassuo, joka sijaitseeosin Hausjärven puolella.Valtaosin suo on mäntyvaltaistarämettä. Reunoillaon kuusivaltaisia korpia.Suon lounaisosaa kiertävätpitkospuut ja luontopolunopastaulut. Vallitsevat kasvillisuustyypitovat isovarpurämeja tupasvillaräme.Arvokkaimpia kasvillisuustyyppejäovat lyhytkorsinevalaikut,allikot ja reunoillamustikka- sekä ruoho- jaheinäkorvet.ArolammiVantaanjoen laajentumanasyntynyt rehevä ja umpeenkasvava Arolammi onpeltojen ympäröimä kosteikko.Alue on merkittävävesi- ja rantalinnustonpesintä- ja ruokailupaikka.Lammen vesikasveja onniitetty usean vuoden ajan.Teksti:Elina MäenpääKuvat:Antti HoviOrava ei välttämättä innostuuusista vieraistaluonnonsuojelualueelle,vaan ääntelee närkästyneenähäiriöstä