4Herajoen pohjavesialuelaajeni eteläänToukokuu <strong>2012</strong>Kunnan metsien luontoarvoja tutkitaan LopellaHämeen ELY-keskus päivittihuhtikuussa Riihimäenpohjavesialueiden rajauksia,jolloin Multatöyrään IIIluokan pohjavesialue yhdistettiinHerajoen I luokanpohjavesialueeseen.Pohjavesialueen sekäpohjaveden muodostumisalueenrajauksiin tehtiinmyös joitain muutoksia.Herajoen I luokan pohjavesialueenraja kulkee nytMikkolankallion kohdallaolevalla kalliokynnyksellä,joka toimii vedenjakajana.Pohjavesialueet on määritettyRiihimäen kaupunginympäristönsuojelumääräyksissäerityisiksi paikallisiksiTANKKI selvittää öljysäiliöriskitalueiksi, joilla ympäristönpilaantumisen ehkäisemiseksion annettu tarkennettujamääräyksiä.I luokan pohjavesialueellamääräykset ovat kaikkein tiukimmat.Käytännössä suurellaosalla entistä Multatöyräänaluetta jätevesien käsittelynvaatimukset tiukentuvat. Samoinlietelannan levitystäsäädellään näillä alueilla aiempaatarkemmin.Pohjavesialueiden uudetrajaukset löydät Riihimäenkaupungin internetsivuilta:www.riihimaki.fi/ymparisto=> ympäristönsuojelumääräykset=> liitteet, pohjavesialueetHausjärven jätekuljetustenjärjestäminen KiertokapulalleKiertokapula alkaa hoitaakoko Hausjärven kunnanalueella jäteastioiden tyhjennykset.Kiertokapula on kunnantoimeksiannosta kilpailuttanutjäteyrityksiä, ja kuljetustenhoitajaksi on valittuHFT Network, jolla onpartnerisuhde käytännönjätekuljetusten suorittajaankuopiolaiseen Environetiin.”Meillä on hyvät kokemuksetEnvironetistä, jokahoitaa jo aiemmin jätekuljetuksetMäntsälässä, ja olilisäksi kilpailutuskierroksenedullisin”, kertoo KiertokapulaOy:n hankinta- jalogistiikkainsinööri JoakimPyttynen.Öljysäiliö saattaa näyttää tällaiselta.Jätelain mukaan kunnanvastuulle kuuluvat asumisessasyntyvät jätteet. Järjestetynjätehuollon piiriinkuuluu Hausjärvellä lähes4000 taloutta. Uusi tyhjennys-jakuljetusurakka alkaakesäkuun alussa <strong>2012</strong>.Kiertokapula hoitaa myösHausjärven jätehuollonasiakaspalvelun ja laskutuksen.Tiedot jäteastioistaja niiden tyhjennysväleistäon kerätty kiinteistökohtaisenkyselyn avulla.Jätetyhjennyksiin liittyviäasioita voi hoitaa Kiertokapulanasiakaspalvelunkanssa, puh. 075 753 0010tai sähköpostilla asiakaspalvelu@kiertokapula.fiSuomessa on Öljyalan palvelukeskuksenmukaan noin300 000 lämmitysöljysäiliötä,joista arviolta 10 000 sijaitseeKanta- ja Päijät-Hämeessä.Lämmitysöljysäiliötovat suurin yksittäinen ympäristövahingonaiheuttajamyös Hämeessä, jossa vahinkojasattuu vuosittain parisataa.Alueella onkin haettuEU-rahoitusta kaksivuotiselleöljysäiliöriskihankkeelleTANKILLE. Hankkeessaon mukana myösRiihimäki. Päätös saataneentämän kevään aikana.TANKKI -öljysäiliöriskihankkeessavähennetäänyksityisille, yrityksille jayhteiskunnalle aiheutuvialämmitysöljysäiliöiden aiheuttamiaterveydellisiä,ympäristöllisiä (mm. maaperä-ja pohjavesiriskejä)sekä taloudellisia riskejäKanta- ja Päijät-Hämeessä.TANKKI -hankkeen kohderyhmiäovat ensisijaisestiöljylämmitteisten ja öljylämmitystäkäyttäneidenja käyttävien kiinteistöjenomistajat ja haltijat sekäkunnat. Lisäksi kohderyhmäänkuuluvat erilaiset asiantuntijatkoulutus- ja tutkimusorganisaatioissasekäKuva: Juha AlaluukasPääosa Lopen kunnan omistamista metsistä on talousmetsiä.viranomais- ja asiantuntijaorganisaatioissa.Hyötyä kokoyhteiskunnalleHankkeesta hyötyvät niinsäiliönomistajat, valvovat viranomaisetkuin koko yhteiskunta.Hankkeen myötä lämmitysöljysäiliöidenomistajatja viranomaiset saavat olennaisenja ajantasaisen tiedonsäiliöiden ympäristöriskeistä.Tietämys omista velvoitteistalisääntyy, jolloin riskienhallintaparanee merkittävästi.Viranomaisten niukat resurssitvoidaan kohdistaalämmitysöljysäiliöiden osaltavaikuttavimpiin toimenpiteisiinja tärkeimpiin kohteisiin.Hankkeen aikanalaadittua öljysäiliöriskienhallintaopasta sekä uutta riskienhallintaprosessiavoidaanhyödyntää laajasti.Jokaisessa hankkeeseenosallistuvassa kunnassa testataanhankkeen aikana vaih-Ympäristöministeriö onmyöntänyt Lopen kunnalleMETSO-rahoitusta 14 000euroa. Sillä rahalla päästääntutkimaan Lopen kunnanmetsien luontoarvoja.Etelä-Suomen metsienmonimuotoisuuden toimintaohjelmanMETSOn tavoitteenaon turvata metsäluonnonmonimuotoisuudensäilyminen ja pysäyttää metsälajienuhanalaistumiskehitys.Käytännön tavoitteenaon turvata Etelä-Suomenmetsien suojelualueverkostonlaajuus ja kattavuus.Kunnilla on tärkeä rooliMETSO-ohjelman toteutuksessa.Sen vuoksi kuntiatuetaan arvokkaiden luontokohteidenlöytämisessä.Ympäristöministeriöltä onvoinut hakea rahoitusta inventointientoteuttamiseen.Inventoitavanalähes 600 hehtaariaLopen kunnan yhteistyökumppaninahankkeessa onInnofor Oy, joka toteuttaamaastoinventoinnit ja tulostenraportoinnin.Tutkittavat metsäalat onrajattu siten, että pyritäänlöytämään laaja-alaisetsuojelukohteet. Inventoitavaametsäalaa on noin 570toehtoisia maaperäkunnostusmenetelmiäperinteisenmassanvaihdon sijaan. Testattavatmenetelmät perustuvatbiologiaan ja sähköosmoosiin.Näiden innovatiivistenmenetelmien hyödyntämisessäja kehittämisessä lämmitysöljylläpilaantuneenhehtaaria.Pääasiassa keskitytään niihinkunnan metsiin, joista onolemassa metsäsuunnitelma,ellei jollakin muulla alueellaole jo tiedossa olevia luontoarvoja.Erityisesti pyritäänhuomioimaan olemassa oleviensuojelualueiden lähelläolevat iäkkäät metsät.Maastotutkimuksiakesän aikanaMaastoinventoinnit tapahtuvattulevan kesän aikana.Raportti valmistuu lokakuunloppuun mennessä.METSO-inventoinnin tulokseteivät sinänsä velvoitaÖljyvahingon vuoksi joudutaan usein kaivamaan isoja monttuja.maaperän puhdistamisessaparannetaan ekotehokkaidenja energiapihien maaperänpuhdistusmenetelmien jatkokäyttömahdollisuuksia.Hankkeella edistetäänympäristönsuojelua ja lisätäänkansalaisten vastuullistaympäristöajattelua erillisenKuva: Juha Alaluukas Kuva: lopen ympäristötoimimetsänomistajaa ryhtymäänsuojelualueiden perustamiseentai muihin suojelutoimiin.Mahdolliset metsäalueidensuojelutoimet ovatvapaaehtoisia ja perustuvatmetsänomistajan omaanharkintaan.Lopen kunnalle METSOinventointitarjoaa mahdollisuudensaada aikaisempaatarkempaa tietoa kunnanomistamien metsien luontoarvoista.Uutta tietoa voidaanhyödyntää muun muassakunnan maankäytönsuunnittelussa.Juha Viinikkasuunnitelman mukaan.Ympäristötietoisuuden lisäämiselläon suora vaikutusympäristöön kansalaisten– siis minun ja sinun – käyttäytymisenkautta. On myösoleellista, että ympäristövalistussaavuttaa suuren yleisön.Lulu Riikonen
Toukokuu <strong>2012</strong>Jaana Ylén ja Pasi Kuusinen muuttivat HikiäänJaakkolanharju tarjoaa rentouttavaa hiljaisuuttaJaana Ylén ja Pasi Kuusinenovat asuneet pianpuoli vuotta Hikiän Jaakkolanharjulla.Kumpikaanei keksi yhtään kielteistäpuolta uudessa asuinpaikassa.Kehumista sen sijaanriittää runsaasti.”Edes vapaapäivinä ei täältäoikein viitsi lähteä, niinhyvin viihdymme”, pariskuntasanoo yhdestä suusta.He asuivat aikaisemminrivitalossa Tuusulan Jokelassa,joka sekin oli miellyttäväpaikka, rauhallinenmutta kuitenkin aika vilkas,ja jossa oli riittävän hyvätpalvelut. Pikku hiljaa mielialkoi tehdä omaa taloa.”Kun tutut kuulivat suunnitelmistammerakentaatalo Hausjärven Hikiään,sellaisia kommentteja tuli,että muutetaan keskelle eimitään. Ensivierailulla jokutuumasi, että hyvänen aika,täällähän on ihan tiet rakennettuna”,Jaana Ylén naurahtaa.Kummastelut on kuitenkinhelppo oikoa. Hikiän asemaja kyläkauppa ovat melkeinvieressä, Riihimäen asemalleja kaupoille on kahdeksankilometriä. ”Lyhyempi matkatästä on paremmille kaupoillekuin Jokelasta.”Alun perin kaupunki olipois suljettu uuden kodin sijaintipaikkana.Molemmillaon ollut haaveena etsiä täydellistävastapainoa hektiselletyölle, jota Jaana tekeesairaalan päivystyksessä jaPasi ambulanssissa.”Täällä on hiljaisuus,joka rentouttaa. Työstä pääseehelposti irti.”Takkapuut tontilta,luonto vieressäJoitakin muitakin alueitakäytiin katsastamassa, muttaJaakkolanharju tuli tutuksi,kun sinne oli jo eräskaveri rakentanut.”Tontti oli kohtuuhintainenja Hausjärven kunnaltasaimme erittäin hyvää ja asiantuntevaapalvelua. Maallakun ollaan, vastauksia saaheti, käyntiaikoja ei tarvitsevarata. Kaavamääräyksetkinolivat sopivan väljät.”Niinpä 1600 neliön tontillealkoi nousta talo, johon päästiinmuuttamaan, kun kaivurinkauhanensimmäisestäkuopaisusta oli kulunut neljäkuukautta. Talo ostettiin avaimetkäteen –periaatteella.Vaikka tontin reunamillaedelleen komeilee melkoinenmäntymetsä, ja puitasäästettiin, tontilta kaadettiin150 puuta. Klapikoneteki tehtävänsä, ja nyt riittäätakkapuita. Ikkunasta näkyypeltoa, metsää ja kylätie.Luonto on lähellä. Tutuiksiovat tulleet joutsenet,haukat ja pöllöt. Takapihaltalöytyivät ilveksen jäljet.Peura teki selvää kotipihankuunliljoista, ja myös hirvion läheinen tuttu. Ketutovat muuallakin asutuillaalueilla yleistyneet. Naapurinmukaan susiakin on joskusnäillä main nähty.Teksti ja kuva:Urpu-KaarinaYli-LaurilaOman tontin metsäisen reunan takaa pilkottaa peltoa, metsää ja kylätie. ”Harvalla tontillaon valmiina näin komeita puita”, tuumaavat Jaana Ylén ja Pasi Kuusinen, joitaodottavat pihatyöt.Vanhat farkutovat saaneetuuden elämänkassina.Kierrätyskeskuksestavinkkejä uusiotuotteisiin5Lamppu vanhasta puhelimestaja salaattikulhosta?Naulakko kangaspuidenosista?Kuulostaa varmaan ihanhullulta, mutta muun muassatällaisiin uusiotuotteisiinvoit tutustua Riihimäenkierrätyskeskuksessa.Olemme tehneet myyntiinpaljon erilaisia tuotteita, joidenvalmistamiseen on käytettymateriaalina jos jonkinlaistapois heitettyä tavaraa.Samalla tuomme mallikappaleidenavulla esille ideoita,joita asiakkaat voisivattoteuttaa itse kotona.Täällä ilmaiseksi tarjollaolevien kirjojen kansistaon tehty peilinkehyksiä, jajoku asiakas ottikin jo malliaja kertoi tekevänsä itsesamanlaisia.Vie oma ideasinäytteille!Toivoisimme, että asiakkaattoisivat meille näytteilleomia luomuksiaan,joko kuvana tai ihan oikeanaesineenä. Vastaanottaisimmeniitä joko omaksi tailainaksi ja samalla saisimmeuusia ideoita kaikellekansalle jaettavaksi.Joskus asiakkaat ovattuoneet näytille kahvipussikasseja,ja nyt näytillä onmyös asiakkaan lahjoittamaylijäämätapettipaloista tehtyoviverho.Aina ei tarvitse hankkiauutta materiaalia, jos haluaanikkaroida jotakin omillakäsilläänTule meille penkomaan jatutkimaan mitä meiltä löytyy.Samalla saat vinkit mukaankotiin vietäväksi.Missä ja milloin?Riihimäen kierrätyskeskuslöytyy Mattilan pienteollisuusalueeltaosoitteestaKylänraitti 7.Se on avoinna vielä toukokuunajan ti, to, pe 10-17,ke 10-18 ja la 10-13. Maanantainase on suljettu.Kesä-elokuussa aukioloajatovat: ma-pe 10-17, lasuljettu.Teksti ja kuva:Jyri LindblomKirjoittaja on Riihimäenkaupungin kierrätyskeskusvastaava.Ryttylässä kyläkävelyllä keskusteltiin ProAgrian maisemasuunnittelijanAuli Hirvosen johdolla muun muassamaiseman kohokohtien esilletuomisesta.Hausjärvellä, Lopella ja Riihimäenmaaseutualueella onmaaliskuussa alkanut uusimaaseudun kehittämishankeKyKyä. Nimilyhenne tuleesanoista ’Kylät ja kunta – yhdessäälykkäästi’.Tavoitteena on yhdistystenosaamisen tukeminen,viestinnän tehostaminen jaasumisviihtyvyyden sekähenkisen hyvinvoinnin edistäminen.Hanke kestää vuodenKuva: Anneli Vähätalo2013 loppuun. Kysymyksessäon Emo ry:n rahoittamaLeader-hanke, jonka kustannusarvioon 149 500 euroaja omarahoitusosuus 14 950euroa. Yleishyödyllisen kehittämishankkeentuki, 90prosenttia, tulee EU:lta, valtioltaja kunnilta.Kohderyhminä ovat kyläjaasukasyhdistykset, maajakotitalousseurat, työväen-,pienviljelijäin- ja kotiseutuyhdistykset,nuorisoseurat,Kylät ja kunta yhdessä älykkäästiKyKyä ja viihtyvyyttä kyliinasukkaat, kunnat ja verkostokumppanit.”Samalla alueella on juuripäättynyt Toimeliaat kylät–hanke, jossa päästiin hienostiyli tavoitteen”, kertookyläkehittäjä Anneli Vähätalo.Sen puitteissa tehtiin muunmuassa kyläsuunnitelmia,keksittiin uusia tapoja toimia,otettiin käyttöön sosiaalistamediaa, tehtiin kotisivuja,järjestettiin kyläilta, saunailta,vappubrunssi ja kyykkäilta.Tukea osaamiseenja viestintään”Uusi hanke koetaan tärkeäksisekä kuntien että kylien ilmapiirille.kylä-, asukas- jayhdistystoimijoita on tuettavatoiminnan kehittämisessäja paikallisuuden säilyttämisessäsekä lisättävä toiminnantunnettuutta ja sen kauttatoiminnan arvostusta”, Vähätalosanoo.Tavoitteena on lisätä tietotaitoaesimerkiksi kehittämisjarahoitusmahdollisuuksissaja viestinnässä. Osaamistatarvitaan myös pitkäjänteisentoiminnan kehittämisessä jasuunnittelussa sekä hallinnossa.Työlistalla on lisäksipaikallistoiminnan tiedotuksen,markkinoinnin ja tunnettavuudenlisääminen sekä yhteistyönja vuorovaikutuksenedistäminen.Loppujen lopuksi kaikkitähtää asumisviihtyvyyden jahenkisen hyvinvoinnin edistämiseen.Hankkeen tavoitteenaon tukea asukkaiden jajärjestöjen toimenpiteitä, jotkavaikuttavat asumisviihtyvyyteenja henkiseen hyvinvointiin.Anneli Vähätalo listaa toimenpiteitä,joita on odotettavissa.Listalla ovat muun muassakylä-, asukas-, tupa- jakotiseutuillat, teema- ja asiantuntijatilaisuudet,seminaarit,kurssit, opintoretket, kyläkävelytsekä maisema- jaympäritötalkoot.Kylätoiminnan kotisivustoja Kotikylä-lehti palvelevatviestintää ja seudun yhdistystenkulttuuri- ja tapahtu matarjonnanmarkkinointia.Hyvinvointia jayhteisöllisyyttäVähätalo lupaa neuvontaa jaapua tilaisuuksien toteuttamisessa.”Asumiseen ja henkiseenhyvinvointiin liittyen hankkeenaikana järjestetään tilaisuuksia,joiden tavoite onmm. hyvinvoinnin ja yhteisöllisyydentunteen lisääminen.Kyläsuunnitelmienpäivittämisen yhteydessä pyritääntekemään myös kylälleturvallisuussuunnitelma.”Anneli Vähätalo uskoo,että KyKyä-hankkeen seurauksenakylä-, yhdistys- jaasukastoiminta sekä kotiseututyöaktivoituvat ja kehittämistarpeitatoteutetaan, paikallistoimintavahvistuu,toiminnan uskottavuus, arvostusja merkitys kasvavat.Tärkeitä tavoitteita ovatpaikallistoimijoiden, kuntien,kaupungin, viranomaistenja rahoittajien lisääntynytyhteistyö sekä paikallistoimijoidennykyisestä kehittynytsisäinen tiedottaminen ja ulkoinenmarkkinointi.Hankkeen ohjausryhmässätoimivat puheenjohtajanaMika Ågren (Monninkyläyhdistys) ja varapuheenjohtajanaKaisa Tuominen(Läyliäisten ky). Jäsenetovat Markus Peevo,Jyrki Käki, Eeva Pyhälammi,Heini Ristavaara, ElinaLeppänen (Hämeen kylätry), Esko Pietari (EMO ry)ja Ari Lindqvist (Ely-keskus,Häme)Urpu-KaarinaYli-Laurila