Nuorisotyössä arviointi - Nuorisoasiainkeskus - Helsingin kaupunki

NuorisotyönarviointiKäsikirja nuorisotyön prosessien auditointiin ja itsearviointiinMerja HoviTero LuukkonenPekka MäkeläViula PakkaHarri TaponenMarika Westman1

NuorisotyönarviointiKäsikirja nuorisotyön prosessien auditointiin ja itsearviointiin2

KirjoittajatMerja HoviTero LuukkonenPekka MäkeläViula PakkaHarri TaponenMarika WestmanTaitto ja grafiikkaHannu NieminenPainoArt-Print OyJulkaisuvuosi2009ISBN 978-951-9245-01-03

SisältöEsipuhe 41. Johdanto 52. Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallin taustaa 72.1. Historiaa 82.2. Lähtökohtia ja periaatteita 93. Auditointi- ja itsearviointimallin rakenne 133.1. Kriteeristöt 143.2. Tasokuvaukset 163.3. Arvioitavat toiminnat 184. Auditointien organisointi ja auditointiprosessi 204.1. Auditointien järjestäminen 224.2. Avoimet nuorten illat -toiminnan auditointi 264.3. Auditoijan rooli 314.4. Pienryhmien ja leirien auditointi 325. Itsearviointi 355.1. Itsearviointiprosessi 365.2. Itsearvioinnin haasteet ja hyödyt 406. Auditoijien koulutus 426.1. Koulutusten periaatteet 436.2. Koulutusten sisältö ja menetelmät 457. Arviointitiedon hyödyntäminen ja yhteys kehittämiseen 517.1. Arviointitiedon käyttö nuorisotoimessa 537.2. CAF ja EFQM auditointi- ja itsearviointimallin rinnalla 578. Tulevaisuuden suuntia 598.1. Vahvuuksien vaaliminen 608.2. Uudet avaukset 618.3. Ajatuksia mallin käytöstä valtakunnallisesti 62Lähteet 64Liitteet 66Kirjoittajat 1124

EsipuheArviointi on päivän sana, myös nuorisotyössä. Työtä on tehty vuosikymmenet vaihtelevin tavoinja tuloksin. Toimialalla on ollut suurta tarvetta helppokäyttöiselle välineelle, jolla tarttua arjentyötapoihin ja niissä mahdollisesti tarvittaviin muutoksiin. Kysyntää on ollut erityisesti nuorisotyöntekijöidenkäyttöön tarkoitetusta arviointivälineestä, jolla päästäisiin helposti kiinni paikallisiintoimintatapoihin; olennaista on vertaisten työntekijöiden rooli. Samankaltaista työtä muuallatekevä voi olla arvaamattoman suurena apuna tuodessaan arvioinnin tai auditoinnin kautta omanosaamisensa työyhteisön käyttöön.Tämä käsikirja tekee näkyväksi nuorisotyötä ja sen keskeisiä toimintatapoja. Oppaan arviointikriteerittuovat alan toimijoille – ja myös alaa tuntemattomalle – tutuksi ne asiat, jotka ovat olennaisentärkeitä nuorisotyön käytännöissä. Miten työyhteisön tulee parhaimmillaan toimia? Miten nuortenosallisuus tuo toimintaan aitoa lisäarvoa, jota ei muutoin olisi mahdollista saada aikaan? Entä millaisillavoimavaroilla tuloksellista nuorisotyötä voi optimaalisesti tuottaa?Käsikirja antaa välineen kahteen käyttötarkoitukseen. Ulkopuolisten nuorisotyöntekijöiden toteuttamaauditointi, siis nuorisotilan tai toiminnan arviointi ulkopuolisin voimin, antaa työyhteisönkäyttöön neutraalin näkemyksen oman työn kehittämisen perustaksi. Toisena vaihtoehtona on käyttääkäsikirjaa itsearvioinnissa, jolloin työyhteisö pääsee katsomaan omaa työtään systemaattisenkehikon läpi ja pohtimaan itsereflektion keinoin muutosta vaativia toimintatapojaan.Toivomme, että käsikirja saa nuorisoalan toimijat tarkastelemaan laajasti omaa työtään ja kehittämäänsitä itsenäisesti. Lisäksi toivomme, että käsikirjan kriteerit auttavat alan ulkopuolisia ymmärtämäänparemmin ja laajemmin, mistä laadukas nuorisotyö syntyy.Kiitämme kaikkia käsikirjan tuottamiseen osallistuneita Espoon, Helsingin ja Vantaan nuorisotointentoimijoita, erityisesti nuoriso-ohjaajia. He toivat laajaa ja syvää kentän osaamista yhteiseen pöytäänkäsikirjan kriteerien ”hinkkaamisessa”, kuten osallistujien sisäpiirin sanonta kuului. Käsikirjankirjoittajakunta puursi sitkeästi tekstiä hedelmällisessä yhteistyössä. Milla Koski antoi kustannustoimittajanroolissaan rakentavaa lisämaustetta oppaan viimeistelyvaiheessa. Opetusministeriötäkiitämme saamastamme taloudellisesta tuesta.Helsingissä 17.2.2009Lasse Siurala Lasse Talasma Eija Aholanuorisotoimenjohtaja nuorisotoimenjohtaja nuorisotoimenjohtajaHelsingin kaupunki Espoon kaupunki Vantaa kaupunki5

1. Johdanto (Merja Hovi)Parin viime vuosikymmenen aikana arviointi on liittynyt tiiviisti julkisten organisaatioiden toimintaan.Suomessa arvioinnin laaja leviäminen julkisella sektorilla ajoittuu 1990-luvun alkuun. Puhutaanarviointiyhteiskunnasta ja arvioinnista megatrendinä. Toiminnan laatua ja sen arvioimistapidetään merkittävänä yhteiskunnallisena ilmiönä. (Ks. esim. Horelli 2006; Vedung 2003; Simola& Rinne 2006; Paasio 2006.) Nuorisotyössä arviointi ei ole uusi ilmiö tai käsite, mutta arvioinninkohteet ovat muuttuneet tai muuttumassa.Arviointitiedon tuottamiseen on lukuisia tapoja. Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallissaolemme päätyneet itsearviointien lisäksi käyttämään vertaisauditointeja. Helsingin opetustoimessaon saatu hyviä kokemuksia auditoinneista, joita tekevät opetustoimen ammattilaiset. Yhtenä tekijänäon todennäköisesti se, että arvioijat ja arvioitavat puhuvat samaa kieltä. (Salonen 2004, 107.)Nuorisotyöntekijä auditoijana jakaa näkemyksemme mukaan ymmärryksen nuorisotyön tarkoituksesta,toiminnan sisällöistä ja käytettävistä menetelmistä arvioitavassa työyhteisössä työskentelevienkollegojen kanssa. Auditojien uskottavuudella on kokemuksemme mukaan merkitystä palautteen vastaanottamisessaja siten myös arviointitiedon hyödyntämisessä.Nuorisotilojen kävijämääriä, aukiolotunteja ja -iltoja on laskettu vuosikymmenien ajan, ja mittaamisenyhtenä tavoitteena on ollut kuvata nuorisotyön merkitystä tai vaikutusta. Määrällisiä mittareitaon kehitetty vuosien myötä. Viimeisimpiä kehittämishankkeita on ollut Kaupunkimaisen nuorisotyönverkoston, Kanuunan, päätös ottaa käyttöön yhteiset toimintaa kuvaavat mittarit vuoden 2009alusta alkaen (ks. www.nuorisokanuuna.fi). Mittareiden sisältö on kehittynyt huomattavasti sitten1990-luvun, sillä uusissa yhteisissä mittareissa luvut kuvaavat paitsi määrää myös kertovat laadullistentavoitteiden toteutumisesta.Nuorisotyössä, kuten muillakin toimialoilla, tarvitaan monipuolisia työn arvioinnin ja kehittämisenvälineitä. Yhdellä mallilla tai menetelmällä ei ole mahdollista kuvata toimintojen määrää ja laatua,henkilöstön osaamisen vaatimuksia, menetelmien tarkoituksenmukaisuutta sekä työn vaikuttavuuttaja tuloksellisuutta. Tarvitsemme helposti tilastoitavaa numerotietoa esimerkiksi kohtaamiemmenuorten määrästä. Määrä ja laatu eivät ole toisilleen vastakkaisia näkökulmia, vaan kumpaakin tarvitaan.Ilman nuoria – siis määrää – laatukaan ei voi toteutua.Määrällisten mittarien lisäksi tarvitsemme nuorisotyön laatuun kohdennettavia arvioinnin välineitä.Oli arvioinnin tapa ja kohde mikä tahansa, olennaista on yhteisesti ymmärrettävien arvioinnin perusteidenja kriteerien määrittely. Tämä on ollut tavoitteenamme, kun olemme luoneet nuorisotyönkeskeisille toimintamuodoille kriteerit ja tasokuvaukset arvioinnin ja kehittämisen tueksi.Nuorisotyön sisältöä tai prosesseja arvioivia välineitä ei vielä käytetä laajalti. Pääkaupunkiseudunnuorisotoimien yhteistyönä luotu nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimalli on kehitetty korjaamaantätä puutetta. Malli on yksi arvioinnin työkaluista, jonka erityispiirteenä on pureutuminennimenomaan nuorisotyön keskeisiin prosesseihin. Avoimet nuorten illat, tavoitteelliset pienryhmätja leirit ovat useissa nuorisotoimissa keskeisiä toimintamuotoja, ja niiden arvioinnin ja kehittämisentueksi esitellään tässä käsikirjassa kriteereistä ja tasokuvauksista koostuva arvioinnin malli.Kunnallinen nuorisotyö on toimialana valtakunnallisesti pieni, mistä seuraa sekä hyötyä että haasteita.Nuorisotyön sisältöjen kehittäminen jää helposti kuntien sisäiseksi toiminnaksi, kun alallaei ole valtakunnallisesti kattavaa järjestelmää ideoiden, käytäntöjen, menetelmien tai kehittämistyönlevittämiseksi. Esimerkiksi sosiaalialalla Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (entiset Stakes ja6

Kansanterveyslaitos) on mukana arvioimassa ja kehittämässä sosiaalipalvelujen menetelmiä ja työnkäytäntöjä.Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallista voisi tulla yksi nuorisotoimialan hyvä käytäntö. Hyvienkäytäntöjen jakamisesta keskustellaan runsaasti, mutta toimivia keinoja sen toteuttamiseksion hankala löytää. Hyvän käytännön käsite ei ole yksiselitteinen, sillä kyse on paikallisesta toiminnasta,jonka siirtäminen sellaisenaan ei ole yksinkertaista, eikä aina mahdollistakaan. Toistenkokemuksesta oppiminen edellyttää monimuotoista oppimisprosessia ja kommunikaatiota. (Arnkil& Spangar & Jokinen 2007, 22.) Auditointien ja niihin liittyvien keskustelujen toteuttaminen ylikuntarajojen voisi synnyttää yhden tavan jakaa hyviä käytäntöjä ja oppia muiden työstä. Laajempikeskustelu antaisi tuoreita näkökulmia myös mallin kehittämiseen.Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallia on tähän asti käytetty vain pääkaupunkiseudulla. Tämänkäsikirjan yksi tavoite on mahdollistaa mallin tai siitä tehtävien sovellusten kokeilu ja käyttölaajemminkin.Julkaisu koostuu kahdeksasta luvusta, joissa kuvataan nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallinideaa ja rakennetta sekä avataan kriteeristöjen ja tasokuvausten logiikkaa. Auditointi- ja itsearviointiprosessiton kuvattu tarkasti, jotta mallista kiinnostuneet voisivat soveltaa niitä omaan toimintaansa.Myös nuorisotyöntekijöille tarkoitettu koulutus on kuvattu yksityiskohtaisesti. Arviointiitsessään ei riitä, vaan auditointien ja itsearviointien kautta saatua tietoa tulee hyödyntää toiminnansuunnittelussa ja kehittämisessä. Tärkein tavoite arviointi- ja kehittämistyössä tuleekin ollatoiminnan monipuolistuminen ja kasvatustietoisuuden syveneminen, josta viime kädessä hyötyvätnuoret.Teos tullaan julkaisemaan myös pdf-muodossa, jotta auditointi- ja itsearviointiprosesseihin sekä kriteeristöihintulevaisuudessa tehtävät päivitykset ovat kaikkien kiinnostuneiden saatavilla. Julkaisunvoi lukea ja tulostaa Helsingin, Espoon ja Vantaan nuorisotoimien kotisivuilta: www.nuoriso.hel.fi,www.espoo.fi/nuorille, www.vantaa.fi/nuorille.7

2.Merja Hovi ja Marika WestmanNuorisotyönauditointi- jaitsearviointimallintaustaa8

2. Nuorisotyön auditointi- jaitsearviointimallin taustaaNuorisotyön auditointi- ja itsearviointimalli on tehty nuorisotyön sisältöjen ja tuloksellisuuden arviointiin.Nuorisotyötä on arvioitu pääkaupunkiseudulla useiden mittareiden avulla. Niistä saadaanarvokasta tietoa toiminnan laajuudesta ja kohdentumisesta, mutta ne eivät useinkaan onnistu tavoittamaannuorisotyön kasvatuksellista tai sisällöllistä ulottuvuutta. Nuorisotyön auditointi- jaitsearviointimalli on kehitetty täydentämään kaupunkien arvioinnin välineistöä tuomalla käytettäviinmenetelmiin vahvemmin laadullisen näkökulman. Malli on luotu, ja sitä kehitetään Helsingin,Espoon ja Vantaan nuorisotoimien yhteistyönä.2.1. HistoriaaNuorisotyön arviointimallin kehittely aloitettiin loppuvuodesta 2004 Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksessa.Idea malliin oli saatu Helsingin, Espoon ja Vantaan nuorisotoimien johdonIso-Britanniaan, Kentin kreivikunnan nuorisotoimeen suunnatulla vierailulla, joka keskittyi sielläkäytössä olevaan nuorisotyön arviointijärjestelmään. Tuliaisina matkalta oli kreivikunnan nuorisotoimenlaadun käsikirja, joka käännettiin suomeksi ja jonka pohjalta lähdettiin kehittämään pääkaupunkiseudullesopivaa sovellusta. Käytännön sovelluksen hahmottelu annettiin tehtäväksi Helsinginnuorisoasiainkeskuksen alueellisten palvelujen osastolle.Kriteerien ja tasokuvausten luomisen lähtökohtana oli Iso-Britanniassa käytössä oleva laadun tarkistuksenmalli, joka arkikielessä nimettiin Kentin malliksi. Idea myös laadulliset näkökulmat huomioivastaarvioinnin välineestä saatiin Kentistä, mutta malli on käytössä koko Iso-Britanniassa. Ofsted(The Office for Standards in Education, Children's Services and Skills) vastaa valtion tasolla lasten januorten palvelujen ja opetuksen tarkastuksista (ks. lisää www.ofsted.gov.uk/). Kentissä virallistentarkastusten ja valtakunnallisen kriteeristön hyödyntäminen työn kehittämisessä teki siitä oivallisenpaikan käydä ottamassa oppia laatutyöstä.Avoin toiminta valittiin ensimmäiseksi toimintamuodoksi, johon kriteeristö päätettiin luoda. Työskentelyynosallistui noin kymmenen hengen ryhmä, jossa oli mukana nuorisosihteereitä, esimiehiäja nuorisotyöntekijöitä Helsingin nuorisoasiainkeskuksen alueellisten palvelujen osastolta. Työn tuloksenaavoimet nuorten illat -toiminnan arviointia varten syntyi 30 kriteeriä ja niihin kuvauksetneljällä eri tasolla. Kriteerit oli jaoteltu kolmen alaotsikon alle, jotka olivat yhteisön toiminta,nuorten toiminta ja resurssit.Kriteeristöä testattiin toteuttamalla syksyllä 2005 avoimet nuorten illat -toiminnan itsearviointihelsinkiläisessä nuorisotyöyksikössä, joka koostuu kolmen nuorisotalon 12 työntekijästä. Malliaesiteltiin myös muiden nuorisotyöyksiköiden tilaisuuksissa, jolloin kerättiin kommentteja japarannusehdotuksia kriteereihin ja tasokuvauksiin. Lisäksi mallin kehittelyyn osallistuneetnuorisotyöntekijät kokeilivat auditointien tekemistä kriteeristöjen avulla. Ennen ensimmäisenversion valmistumista nuorisotyöntekijät toivat esiin näkemyksensä ja ajatuksensa arviointimallista,ja heidän komment-tinsa otettiin huomioon kriteerien ja erityisesti tasokuvausten kehittelyssä.Testaamisesta oli selkeästi hyötyä: helsinkiläiset nuorisotyöntekijät pääsivät paitsi vaikuttamaanarviointimallin sisältöön, myös tutustumaan kehitteillä olevaan uuteen arviointitapaan ja mukaandialogiin uuden mallin synnyttämisessä.9

2. Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallin taustaaEnsimmäinen auditointikoulutus järjestettiin Helsingissä huhtikuussa 2006 ja siihen kutsuttiin mukaankollegoja myös Espoosta ja Vantaalta. Koulutus toimi lähtölaukauksena kaupunkien väliselleyhteistyölle yhteisen arviointimenetelmän kehittämisessä. Koulutuksen osallistui yli 40 työntekijää,joista osa oli mukana kuulemassa arviointimallin ideasta ja prosesseista ja osa kouluttautumassaauditointien tekemiseen. Toukokuussa tehtiin osana koulutusta ensimmäiset auditoinnit, joihin liittyviäkokemuksia pureskeltiin yhdessä ennen kesälomien alkamista.Kriteeristön muokkaaminen työn kehittämisen välineeksi avoimet nuorten illat -toimintaa vartenalkoi marraskuussa 2006. Kriteeristöä kehittävään työryhmään valittiin 11 työntekijää, jotka toimivatsekä käytännön nuorisotyössä että suunnittelutehtävissä. Ryhmän jäsenistä kolme oli Vantaalta,neljä Helsingistä ja neljä Espoosta. Kriteereitä ja tasokuvauksia muokattiin työseminaarityyppisissätapaamisissa, joita järjestettiin useita kertoja talven 2007 aikana.Leiritoiminnan kriteeristön ensimmäinen versio puolestaan tehtiin keväällä 2006. Sen edelleen kehittämiseensaatiin vantaalaisia kollegoja mukaan ennen ensimmäisiä leiriauditointeja kesällä 2006.Tavoitteelliset pienryhmät -kriteeristöä kehittelevä työryhmä aloitti toimintansa keväällä 2007.Pilottiauditoinnit tehtiin syksyllä ja vuoden 2008 alusta saatiin pienryhmätoimintaan arvioinnintyöväline valmiiksi.2.2. Lähtökohtia ja periaatteitaAuditointien ja itsearviointien avulla saatavan tiedon hyödyntäminen on olennainen jatkumo arviointiprosessille.Kuviossa 1 esitetty Tutka-malli kuvaa hyvin arviointitiedon hyödyntämistä kehittämistyönkokonaisprosessissa. Sen mukaan organisaatio määrittelee ensin tavoiteltavat tulokset.Tämän jälkeen suunnitellaan toimintatavat, joiden avulla ne pyritään saavuttamaan. Toimintatapojasovelletaan käytännössä, ja lopuksi sekä arvioidaan että parannetaan toimintatapoja ja niiden käytännönsovelluksia. Tarpeelliset parantamistoimenpiteet tulee tunnistaa, tarvittaessa priorisoida jalopuksi niin suunnitella kuin toteuttaa.Kuvio 1. Tutka-malli.(Lähde: http://www.oph.fi/page.asp?path=1,444,44937,45535,47358,48247.)Määrittele tulokset,jotka halutaansaavuttaaArvioi ja paranna toimintatapojaja niidenkäytännön soveltamistaTUTKA-LOGIIKKASuunnittele ja kehitätoimintatavatSovellatoimintatapojakäytännössäTUTKA = Tulokset, Toimintatapa, Käytännön soveltaminen, Arviointi ja parantaminen10

Arviointitoimintaa jaotellaan usealla eri tavalla. Yksi tapa on määritellä sitä sen kohteen perusteella,jolloin puhutaan prosessien tai vaikutusten arvioinnista. (Arviointi sosiaalipalveluissa 2001,19.) Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimalli asettuu tässä jaottelussa prosessien arvioinninryhmään. Se kohdistuu nuorisotyön sisällön kannalta keskeisiin toimintoihin, joihin liittyvä kehittäminenja ammatillinen kasvu ovat keskeisiä tavoitteita.Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimalli (ks. kuvio 2) koostuu tällä hetkellä kolmen nuorisotyönkannalta keskeisen toiminnan kriteeristöistä, auditointijärjestelmästä, koordinaatiorakenteesta, itsearviointienmallinnuksesta ja koulutusjärjestelmästä sekä tiedon hyödyntämisestä. Kriteeristöton tehty avointen nuorten iltojen, tavoitteellisten pienryhmien ja leiritoiminnan arviointia varten.Auditointijärjestelmä tarkoittaa toimintamuotojen auditointien suunnittelua, organisointia sekä palautteenkäsittelyä ja hyödyntämistä. Auditointien lisäksi malli toimii välineenä edellä mainittujentoimintamuotojen itsearvioinneissa, ja koulutuksen avulla nuorisotyöntekijät perehtyvät malliin jasaavat valmiuksia toimia auditoijina.Kuvio 2. Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimalli.PKSkoordinaattoriOhjausryhmäAuditointikoulutuksetAvoimet nuortenillatTavoitteellisetpienryhmätLeiritoimintaAuditoinnitItsearvioinnitkaupungeittainKaupunkikohtainenkehittämistyöMallin kehittäminen ja käyttäminen on yksi osa Helsingin, Espoon ja Vantaan nuorisotoimien viimevuosina lisääntynyttä yhteistyötä. Useilla kuviossa 3 esitellyillä yhteistyömuodoilla, kuten nuorisotoimenjohtajientapaamisilla ja yhteisten kulttuuriseen nuorisotyöhön liittyvillä tapahtumilla, on jokohtalaisen pitkä historia. Nuorisotyön arviointimallin tekeminen ja käyttäminen antavat arvokkaanlisän yhteistyön kenttään, sillä koulutusten ja auditointien kautta käytännön työtä tekevät nuorisotyöntekijätsaavat uuden ammatilliseen vuorovaikutukseen perustuvan foorumin.11

2. Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallin taustaaKuvio 3. Pääkaupunkiseudun nuorisotoimien yhteistyö.PKS-yhteistyöJohdontapaamisetYhteisetmittaritTutkimushankkeetNuorisotyönauditointi- jaitsearviointimalliNetariKulttuurisettuotannot jatapahtumatYhdessä sovittujentoimintojen arviointi– kriteerit jaarviointitasotAuditoijienkoulutusAuditoinnitAuditointienkytkeminenjohtamis- jakehittämisjärjestelmiinNuorisotyön arviointimallin kehittämisen perusperiaatteita ovat olleet moniäänisyys ja vertaisuus,mikä toteutui työstämällä mallia alusta alkaen työryhmissä. Niihin kutsuttiin jäseniä organisaationeri toimintatasoilta ja lisäksi apuna käytettiin tarvittaessa eri alojen asiantuntijoita. Näin meneteltiinesimerkiksi pohdittaessa monikulttuurisuutta, osallisuutta ja kestävää kehitystä. Oman erityisalansaasiantuntijat antoivat kriteereille tärkeää sisältöä ja olivat suurena apuna määriteltäessätasokuvauksia.Jokaista arvioitavaa toimintamuotoa varten koottiin oma työryhmä. Ryhmän jäsenistöön kuuluiohjaajia, esimiehiä ja asiantuntijoita. Lisäksi mallia testattiin säännöllisin välein nuorisotyöntekijöilläeri foorumeissa. Nuorisotyöntekijät arvioivat mallia sen kokeiluvaiheessa useaan otteeseenja eri tilanteissa, kuten mallin esittelytilaisuuksissa ja auditoijien koulutuksissa. Sitä käytettiinitsearvioinneissa ja ennen käyttöön ottoa kriteerien ja tasokuvausten toimivuutta testattiin vieläauditoinneilla. Lukijoiden ja testaajien huomautukset sekä kommentit kirjattiin huolellisesti ylös,ja ne huomioitiin kriteerien ja tasokuvausten jatkokehittelyssä. Voidaan siis sanoa, että kriteerienkehittelyyn on osallistunut runsas nuorisotyöntekijöiden joukko.Tärkeä moniäänisyyden lähde on ollut mallin synnyttäminen pääkaupunkiseudun yhteistyönä. Mallintekemisen prosessissa oli mukana Espoon, Vantaan ja Helsingin nuorisotoimien edustajia. Näinsaatiin aikaan runsaasti vuoropuhelua ja yhteisymmärrystä laadukkaan nuorisotyön sisällöistä jakäsitteistä. Kaupunkien välistä keskustelua lisää se, että pääkaupunkiseudulla auditointeja tekevättyöparit tulevat eri kaupungeista.Mallin kehittäminen aloitettiin avoimet nuorten illat -toiminnasta. Tämä valinta on yksi tekijä mallinmenestyksen takana. Avoimet nuorten illat -toiminta mielletään kunnallisen nuorisotyön perustehtäväksi,kulmakiveksi, joka kuitenkin saattaa jäädä liian vähälle huomiolle. Sitä kehitetään kylläsiinä missä muutakin nuorisotyötä, mutta toimintaan kohdistuu harvemmin erityisprojekteja, jotkavaatisivat suuria taloudellisia satsauksia, vaikka laadukkaan nuorisotalotyön soisi olevan monipuolistaja haastavaa. Onnistuneesti ja laadukkaasti toteutettuna se voi olla yksi nuorisotyön kasvatustyönmenestystarinoista.12

3. Auditointi- ja itsearviointimallinrakenneNuorisotyön auditointi- ja itsearviointimalli on työkalu, jonka keskeisiä näkökulmia ovat nuorisotyönkäytännön laatu ja nuorisotyön kasvatukselliset tavoitteet. Kriteerien ja tasokuvausten avulla luodaanyhteinen merkitys ja ymmärrys laadukkaan toiminnan sisällöstä. Kriteeristöt on luotu usealleeri nuorisotyökentän toiminalle: avoimille nuorten illoille, viikonloppu-, junnu- ja leiritoiminnallesekä tavoitteellisille pienryhmille. Osallisuustoimintaan valmistuu kriteeristö keväällä 2009.Kokemuksemme mukaan nämä toimintamuodot ovat yleisiä suomalaisessa nuorisotyössä, ja useimpiakriteereitä voi luonnehtia universaaleiksi. Tätä havaintoa tukevat auditointi kotkalaisessa nuorisotalossa(kiitos kotkalaisille!) ja syksyllä 2007 ja keväällä 2007 tehdyt vierailut Kentiin, jolloinsuomalaista kriteeristöä testattiin rinnan englantilaisten kriteerien kanssa. Kriteereiksi on poimittunuorisotyön kasvatuksellisuuteen ja käytännön laatuun liittyviä kokonaisuuksia, jotka vaikuttavatluontevasti asettuvan erilaisiin toimintaympäristöihin. Tasokuvaukset sisältävät myös paikallisia taialueellisia nuorisotoiminnan strategisia linjauksia, joten niiden hiominen vastaamaan oman kunnannuorisotyöllisiä painotuksia saattaa olla tarpeen.3.1. KriteeristötKriteeristöissä nuorisotyötä on tarkasteltu kolmesta eri näkökulmasta, eli käytössä on kolme arviointialuetta,jotka ovat työyhteisön toiminta, nuorten toiminta ja resurssit. ”Emokriteeristönä” onnuorten avoimet illat -kriteeristö, jonka pohjalta muut on laadittu.15

Arviointialueet ovat luontevia kokonaisuuksia, vaikka 37 kriteeriä syntyivätkin työryhmässä vastapitkien arvokeskustelujen tuloksena. Kriteerien valinnassa huomioitiin PKS-nuorisotyön strategiatja tavoitteet sekä vastattiin seuraaviin kysymyksiin: Mikä nuorisotyössä on tärkeää? Minkälaisistaelementeistä laadukas nuorisotyö syntyy?Työyhteisön toimintaTyöyhteisön toimintamallit on keskeinen arviointialue. Ilman hyvin toimivaa työyhteisöä ja ohjaajiensopivia toimintatapoja ja tekoja ei voida puhua laadukkaasta nuorisotyöstä. Toisaalta hyväntoiminnan takeena ovat sovitut ja kirjatut toimintamallit ja -säännöt sekä erilaiset kasvatuksellisetteemat yksityiskohtaisine ohjelmineen. Turvallisuus omine ohjeistuksineen on yksi tärkeä kriteeri,ja työyhteisön toimintaa kuvaaviin kriteereihin on haluttu ottaa mukaan monesti hyvinkin vaikeastikäsiteltävät tilanteet liittyen sukupuolisensitiivisyyteen, monikulttuurisuuteen ja yhdenvertaisuuteen.Nuorten toimintaNuorten toiminta on haluttu myös nostaa tarkempaan tarkasteluun: onko olemassa edellytyksiä jarakenteita, jotka mahdollistavat nuorten aidon osallisuuden ja antavat tilaa nuorten omaehtoiselletoiminnalle. Tässä kriteeriosiossa otetaan kantaa myös nuorten keskinäiseen vuorovaikutukseen,vertaisryhmätoimintaan ja nuorten yhteisen toiminnan työnjakoon.ResurssitKolmantena arviointialueena tulevat tässä yhteydessä luontevasti tarkasteluun resurssit, sillä ilmanriittäviä satsauksia ei ole edellytyksiä laadukkaalle nuorisotyölle. Oikein mitoitetut työntekijäresurssit,tilojen toimivuus ja toimintavälineiden kunto ja soveltuvuus sekä kestävän kehityksen teematovat myös fokuksena tässä osassa, samoin kuin nuorten käytössä olevat tietokoneet ja nuorillesuunnatun tiedotusmateriaalin laatu.Kriteerien määrä on rajattu siten, että niistä muodostuu hallittu kokonaisuus. Osassa kriteereistäon tarkoituksenmukaista käyttää alaotsikointia tietyn kokonaisuuden käsittelemiseksi. Käytännössäkriteeristö on osoittautunut toimivaksi työkaluksi, koska se sisältää suuren määrän tietoa hyvännuorisotyön tunnusmerkeistä.3.2. TasokuvauksetToiminnan laatu määritellään jokaisen osa-alueen arvioinnissa neljän tasokuvauksen avulla. Tasokuvaustentekstit hahmottavat niitä tekijöitä tai ilmiöitä, jotka ovat todennettavissa tai puuttuvattoiminnasta. Neljä tasoa antaa riittävän asteikon arvioinnin tekemiseen. Toisaalta kehittämistyössätasolta toiselle nousemisen raja on niin selkeä, että se vaatii todellisia konkreettisia toimenpiteitä.Tasokuvausten logiikkaan liitty periaate, jonka mukaan ylempi taso pitää sisällään alemmalla/alemmilla tasoilla kuvatut vaatimukset. Puutteellinen/heikko taso ei ole niin sanottu 0-taso, vaansilläkin tasolla yleensä edellytetään joitain tekoja.17

3. Auditointi- ja itsearviointimallin rakenneTaulukko 2. Esimerkki tasokuvauksesta.ARVIOINTIKRITEERIT 4 ERINOMAINEN 3 HYVÄ 2 TYYDYTTÄVÄ 1 PUUTTEELLINEN /HEIKKO6. Tiedon hyödyntäminentoiminnansuunnittelussa• asiakaspalaute• tunnusluvutAsiakaspalautettakerätään suunnitelmallisestijasystemaattisestitoimintaan osallistuviltanuorilta, heidänvanhemmilta jayhteistyökumppaneilta.Asiakaspalautettakäytetään toiminnansuunnittelussa.Tunnusluvuissa tapahtuvistamuutoksistatehdään johtopäätöksiäja niihinreagoidaan toimintaakehittämälläAsiakaspalautejärjestelmäon monipuolinen:kyselyt,keskustelutilaisuudet,suullinen palaute.Saatu palaute näkyytoiminnassa.Tunnuslukuja seurataanja toimintaaarvioidaan niidenavullaOhjaajat keräävätasiakaspalautettaspontaanisti erilaistenmenetelmien avulla.Tietoa käsitelläänyhteisössä.Tunnusluvuista keskustellaanyhteisössä.Nuoret antavat palautettasuullisesti.Tunnuslukuja kerätään.Päästäkseen erinomaiselle tasolle koko työyhteisön toiminnan pitää täyttää tasokuvauksen vaatimukset.Yksittäisen työntekijän vahva panostus ei yksin riitä, vaan arviointi kohdentuu koko työyhteisöntoimintaan.Tasokuvaus-esimerkkikriteerissä toiminta arvioidaan tasolle puutteellinen/heikko, kun nuorillaon mahdollisuus antaa palautetta ja tunnuslukuja kerätään eli toimintaa näiltä osintapahtuu. Erinomaisella tasolla työyhteisössä on luotu rakenne suunnitelmallisen ja systemaattisenasiakaspalautteen monipuoliseksi keräämiseksi, ja palautetta hyödynnetääntoiminnan suunnittelussa. Tunnuslukuja myös seurataan yhteisesti ja niistä tehdään johtopäätöksiäja kehitetään tarvittaessa toimintaa. Koko työyhteisö on mukana tässä toiminnassa,mutta yleensä työt jaetaan. Kaikki työyhteisön jäsenet eivät kerää asiakaspalautettatai tunnuslukuja, mutta tuloksia ja tilastoja käsitellään säännöllisesti yhdessä ja sovitaanyhteisistä toimenpiteistä.Esimerkkikriteerissä on myös kaksi alakohtaa ja auditoinnin tai itsearvioinnin arviointivaiheessavoi eri alakohtien tulos erota merkittävästi toisistaan. Esimerkiksi asiakaspalautejärjestelmä toimiihyvin ja palautetta käsitellään erinomaisesti, mutta tunnuslukuja vain kerätään. Tällöin kokonaisarvioksimerkitään keskiarvo ja auditointiraportissa tarkennetaan arviota sanallisesti.18

3.3. Arvioitavat toiminnatAvoimet nuorten illatAvoimilla nuorten illoilla tarkoitetaan tässä nuorisotiloilla tehtävää nuorisotyötä, johon nuoretvoivat vapaasti osallistua. Kriteeristöön on kiteytetty nuorisotyön strategioihin, tavoitteisiin jakokemuksiin perustuvat näkemykset tämän työmuodon ydintehtävien ja -prosessien laadusta sekänuorisotyön arvomaailmaan pohjautuvista valinnoista laadukkaan nuorisotyön perusteiksi. Yksiselitteistenja helposti tulkittavien kriteeristöjen laadinta on ollut haastavaa. Onkin selvää, että ilmanhyvää koulutusprosessia niiden tarkoituksenmukainen käyttö voi olla vaikeaa kokeneellekin ammattilaiselle.Avoimet nuorten illat -kriteeristön painotus on työyhteisön toiminnassa. Tässä arviointialueessatyöyhteisön toimintaa käsitellään monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti. Huomiota kiinnitetään niinnuorisotyöntekijöiden toimintaan kuin kasvatuksellisiin elementteihin. Tietyt perusasiat, kuten turvallisuus,toimintamallit ja säännöt, ovat mukana.Nuorten toiminta -osiossa arvioinnin päähuomio kiinnittyy nuorten osallisuustoimintaan ja nuortenväliseen yhteistyöhön sekä vuorovaikutukseen. Resurssit-osiossa tarkastellaan henkilöstöresurssienmitoitusta, nuorisotilan toimivuutta, välineistöä ja yleisilmettä sekä kestävän kehityksen toimintaaja tiedottamista.Nuorten avoimet illat -kriteeristöstä on johdettu vielä erilliset lisäkriteeristöt Helsingin viikonlopputoimintaanja Espoon junnutoimintaan. Viikonlopputoimintaa järjestetään kaikissa kaupungeissa.ViikonlopputoimintaHelsingin nuorisoasiankeskuksen järjestämä viikonlopputoiminta eroaa joiltakin osin arki-iltojentoiminnasta, minkä vuoksi päätettiin muokata oma kriteeristö myös tälle toimintamuodolle. Viikonlopputoiminnallatarkoitetaan perjantai- ja lauantai-iltoihin ajoittuvaa, nuorisotaloilla järjestettäväätoimintaa, jonka erityispiirteitä ovat koulutettujen, vapaaehtoisten aikuisten läsnäoloja nuorten aktivoiminen tapahtumien sisältöjen ideointiin ja tuottamiseen. Avoimet nuorten illat-kriteeristöön on lisätty vapaehtoisten aikuisten rekrytointiin, koulutukseen, perehdyttämiseen jatoimintaan sitouttamiseen liittyviä kriteereitä. Nuorten toiminta -osiossa kiinnitetään huomiotasiihen, miten ohjaajat ovat tukeneet nuoria näiden itsensä tuottamien tapahtumien järjestämisessä.JunnutoimintaPääkaupunkiseudulla luotiin junnutoiminnan kriteerit tasokuvauksineen käyttäen pohjana nuortentoiminnan kriteerejä. Joidenkin kriteerien tasokuvauksia hiottiin ikäryhmälle sopivammiksi. Samoinarviointikriteereistä jätettiin pois kokonaan sellaiset kriteerit, jotka eivät ole junnutoiminnassakeskeisiä. Niitä ovat esimerkiksi nuorten osallistuminen viestintään sekä nuorten työnjako ja kuormittavuus.19

3. Auditointi- ja itsearviointimallin rakenneLeiritoimintaLeiritoiminta on keskeinen työmuoto kaikissa kolmessa kaupungissa. Koska Helsingillä, Espoollaja Vantaalla on runsaasti kesäleiritoimintaa, oli perusteltua tehdä kriteeristö myös tälle toimintamuodolle.Ensimmäiset leirikriteerit olivat käytössä kesällä 2006, ja niitä testattiin kaupunkienkesäleireillä.Leiritoiminnan kriteeristö perustuu avoimet nuorten illat -kriteeristöön, jotka muokattiin leiritoimintaanja -olosuhteisiin soveltuviksi. Tällaisia kriteereitä ovat esimerkiksi leiripalaverit, vesillätoimiminen ja uimavalvonta, leirin ympäristö toiminnallisuuden näkökulmasta sekä siisteys ja hygienia.Lisäksi arvioidaan leiriläisten osallisuutta ja leirin resursseja.Tavoitteelliset pienryhmätPienryhmätoiminta on yksi keskeisistä työmuodoista nuorisotyössä. Kriteeristön laadinta vaati siitäyhteisen näkemyksen:Tavoitteellinen pienryhmätoiminta PKS-nuorisotyössä on ryhmätoimintaa, joka on suunnattunuorille tarvelähtöisesti ja sen muotoina on joko suljettu ryhmä tai kerhomuotoinentoiminta. Ryhmän koko on määritelty ja perusteltu, ja ryhmä kokoontuu sovitusti. Ryhmäntoiminta kestää määräajan ja sillä on kasvatukselliset nuorisotyön keinoin saavutettavissaolevat tavoitteet. Ryhmällä on koulutettu ohjaaja(t).Kriteerien kehittäminen alkoi syksyllä 2007, ja ensimmäinen versio oli valmis loppuvuodesta, jolloinsitä testattiin niin sanotuissa pilotti-auditoinneissa. Kriteereitä laatineen työryhmän jäsenistämuodostettiin kolme auditoitiparia, jotka lähtivät auditoimaan kolmen muun työryhmän jäsenenpienryhmätoimintaa. Päätavoitteena oli kriteereiden testaus, mutta samalla saatiin ensituntumamyös itse tapahtumaan pienryhmäntoiminnan näkökulmasta.Kokemukset olivat rohkaisevia: kriteeristöt toimivat, ja työryhmä sai hyvin vinkkejä arviointikriteerienja tasomääritysten hiomiseksi. Viimeistelty versio saatiin nopeasti valmiiksi ja julkaistiintammikuussa 2008. Ensimmäinen PKS-koulutus näiden kriteerien pohjalta järjestettiin maaliskuun2008 alussa ja kokemukset kertoivat niiden toimivan hyvin.Kriteeristössä ryhmän ohjaajien toimintaa arvioidaan monesta eri näkökulmasta ja niissä huomioidaanesimerkiksi suunnitelmallisuus, ryhmän perustaminen ja ryhmätoiminnan laatu. Tärkeitä osaalueitaovat myös nuorten osallistuminen ja osallisuus sekä resurssit, kuten toimintavälineet jarahoitus. Kriteereitä käytetään niin nuorisotiloilla tehtävässä kerhomaisessa pienryhmätoiminnassakuin erityisnuorisotyöryhmien toiminnan arvioinnissa.Pääkaupunkiseudulla nuorisotyötä tehdään myös ruotsin kielellä. Avointen nuorten iltojen ja tavoitteellistenpienryhmien kriteeristöt on käännetty ruotsiksi.20

4.Pekka Mäkelä ja Marika WestmanAuditointienorganisointi jaauditointiprosessi21

4. Auditointien organisointi jaauditointiprosessiSanalla audit on alun perin tarkoitettu tilintarkastusta, mutta nykyisin sitä käytetään kuvaamaantoiminnan arviointia yleisemmin ja erityisesti laadunvarmistusjärjestelmien arviointia. (Opetusministeriö2007, 66.) Kyse on siis objektiivisesta arvioinnista sen havaitsemiseksi, onko kohteelle asetetutvaatimukset täytetty. Auditointi sisältää usein kokonaisvaltaisen toiminnan arvioinnin, jossamenetelminä käytetään muun muassa haastatteluja, työvälineiden ja -tapojen sekä toiminnan tulostentarkastelua. (Ks. esim. Laamanen 2001, 114–115.) Auditoinneissa peilataan toteutettuja toimintatapojayleensä suhteessa ennalta määriteltyihin standardeihin, esimerkiksi laatukäsikirjoihin.Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallissa arviointi suhteutetaan eri toimintamuodoille tehtyihinkriteereihin ja niiden tasokuvauksiin. Kehitetyssä mallissa pääasiallisia välineitä ovat havainnointija työntekijöiden sekä nuorten kanssa keskustelu, ei niinkään erilaisiin toimintaohjeisiin taimuihin dokumentteihin perehtyminen. Auditointi-sanaan päädyttiin, koska arviointi on käsite, jokasaattaa herättää varauksellista suhtautumista. Viime kädessä on kyse arviointitiedon saamisestaoman työn kehittämisen avuksi, ei ulkopäin tulevasta valvonnasta tai tarkastustoimenpiteestä.Auditoijan rooli eroaa tässä mallissa siitä, miten auditoijan tehtävät melko yleisesti määritellään.Usein arvioitsijoiden tehtävänä on auditointien perusteella tehdä ehdotuksia kehittämiskohteista(ks. esim. Laamanen 2001, 115). Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallissa auditointien avullasaadut havainnot esitellään työyhteisölle, mutta päätös kehittämiskohteiden valinnasta jää työyhteisönja heidän esimiehensä tehtäväksi. Mallin vertaisauditointi-idea korostaa nuorisotyön sisältöjentuntemusta. Arvioitsijoilta ei aina edellytetä auditoivan kohteen substanssin syvällistä hallintaa.Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallissa tavoitteena on pureutua kohteena olevien prosessienkasvatuksellisiin sisältöihin, joten nuorisotyön osaaminen on luonnollisesti tärkeä kriteeri auditoijienvalinnassa. Mallin kriteerit ja tasokuvaukset on kirjoitettu tästä näkökulmasta, joten ne eivätvälttämättä avaudu henkilölle, joka ei tunne nuorisotyön sisältöjä.Helsingin, Espoon ja Vantaan nuorisotoimet päättivät toteuttaa nuorisotyön auditoinnit kaupun-kienrajat ylittävinä vertaisauditointeina. Pääkaupunkiseudun nuorisotoimissa työskentelee yhteensänoin 550 työntekijää, joten auditointien suunnittelu ja toteuttaminen vaatii koordinointia. Seuraavassakuvataan pääkaupunkiseudun auditointien organisointia, kerrotaan itse auditointitapahtumastasekä annetaan vinkkejä hyvän auditoinnin tekemiseen.22

4.1. Auditointien järjestäminenKolmen kaupungin auditointitoiminta vaatii toimivaa yhteistä organisointia. PKS-mallissa käytännönjärjestelyistä ja valmistelutyöstä vastaa yhteinen koordinaattori. Koordinointitehtävät hoitaayksi kaupungeista vuorollaan. Kokonaisuuden ohjaukseen liittyvät asiat käsitellään ja päätetäänohjausryhmässä, johon kuuluu kaksi edustajaa kustakin kaupungista.Koordinaattorin tehtäväkenttä on laaja ja monipuolinen, ja vaatii kokonaisuuden hahmottamista jasen pitämistä hallinnassa. Hänen päätehtäviään ovat koulutuksien järjestäminen, kouluttaminenosaltaan, ohjausryhmän valmistelutyö ja puheenjohtajuus, kriteeristöjen kehittämistyön organisointisekä tiedottaminen.Kuvio 4. Auditointiprosessi.PKS-arviointiryhmäpäättääauditoitavienkohteiden määränKaupunkienyhteyshenkilötkokoavat tiedotauditointipaikoistaKoordinaattorirekrytoi auditoijatkaupunkienyhteyshenkilöiden avullaRaporttien jaauditointikokemustenkäsittely PKSarviointiryhmässäAuditointitapahtumaAuditoitavat toimipaikatja auditointiparit saavatohjeet auditoinneistaKoordinaattori laatiiauditointisuunnitelman:auditointipaikat ja -paritKehittämiskohteidenvalinta toimipaikkatasollaKoordinaattori kokoaaauditointiraportit jalähettää ne kaupunkienyhteyshenkilöilleRaporttienhyödyntäminenkaupunkien sisäisessätyön kehittämisessäAuditointi ei ole vain yksittäinen tapahtuma, vaan se pitää nähdä suhteellisen yksinkertaisena,mutta moniulotteisena prosessina. Ennen kuin tehtävään valittu pari aloittaa auditoinnin ennakkovalmistelut,on tehty jo paljon organisointityötä. Koordinaattorin yksi tärkeimmistä tehtävistäkulminoituukin auditointien järjestämiseen. Yhteistyössä kaupunkien yhteyshenkilöiden kanssa valitaanauditoitavat kohteet. Kukin kaupunki valitsee ne omista lähtökohdistaan tarpeidensa mukaanja ottaen huomioon myös aikataululliset vaatimukset. Vuosikellossa auditointiajankohdat on pyrittysovittamaan niin, että ne sopisivat mahdollisimman hyvin nuorisotilojen ja muiden toimintojentoimintakausirytmiin.23

4. Auditointien organisointi ja auditointiprosessiKuvio 5. Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallin vuosikello.tapahtuukentälläkoordinaattoriJOULUTAMMIohjausryhmäitsearvioinnit:ANIMARRASTPRitsearviointipajatANI auditointisuunnitelmaHELMIauditoijienkoulutuksensuunnitteluLOKAPKS-esimiesfoorumiarviointiryhmänkatselmusauditoijienkoulutus I päiväMAALISSYYSohjausryhmän katselmus:kevät ja kesäELOtoimintakaudenauditoinneistaja koulutuksistasopiminenleirienitsearvioinnitTPR auditoinnit jaitsearvioinnitleirienauditoinnitPKS-arvioinninvuosiraporttileirien auditointisuunnitelmaja briiffauskoulutuksensuunnitteluitsearvioinnit:ANIauditoijienkoulutus II päiväbriiffauskoulutusleirienauditoinneistaANIauditoinnitTOUKOHUHTIHEINÄKESÄVuosikellossa on kuvattu ohjausryhmän, koordinaattorin ja toiminnan kannalta keskeiset tapahtumat.Hektisimpiä osuuksia ovat koulutukset ja itse auditointien toteutus. Ne on haluttu rytmittääkahdesta syystä: Ensinnäkin auditoinnit ja itsearvioinnit on järkevä toteuttaa siten, että ne tukevatmuuta toiminnan suunnittelua ja arviointia. Toiseksi koordinoinnin kannalta on tarkoituksenmukaisempaasuunnitella koulutukset ja auditoinnit tiettyihin ajanjaksoihin.24

Auditointien, itsearviointien ja koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on kolme selkeää toimijaa,jotka ovat ohjausryhmä, PKS-koordinaattori ja kaupunkien eri toimipaikat. Sekä auditointienettä koulutusten osalta järjestelmä toimii samalla tavoin. Koordinaattori valmistelee suunnitelmatja sisällöt, tuo ne ohjausryhmän käsiteltäviksi, jonka jälkeen auditoinneista ja/tai koulutuksistatiedotetaan toimintayksiköille. Itsearvioinnit on hoidettu kaupunkien sisällä itsenäisesti, ja esimerkiksiHelsingissä esimies vastaa itsearviointien tekemisestä. Helsingin yhteyshenkilön vastuulla onitsearvioinneista saadun tiedon kokoaminen osastotason tarkastelua varten.Syksyisin nuorisotilojen toimintaan tulee yleensä mukaan uusia nuoria, joten avoimet nuorten illat-toiminnan auditointi alkusyksystä ei ole tarkoituksenmukaista. Joulun jälkeen toiminta on jopäässyt vakiintumaan, ja kevätkaudella tilojen henkilökunnalla on parempi mahdollisuus osallistuakoulutuksiin, eikä auditointien tekeminen siten häiritse nuorisotilatoimintaa. Uusien auditoijienkoulutuksen ajankohdaksi on siis sovittu kevät, mikä taasen paikoittaa auditointiprosessin ajankohtaa.Avointen nuorten iltojen auditointijaksolle varataan aikaa 4–5 viikkoa. Auditointisuunnitelmanon oltava riittävän väljä, sillä sekä auditointiparin, heidän esimiehensä että auditoitavan kohteenon voitava allakoida niin auditointi kuin palautepalaverikin. Koordinoinnin kannalta prosessi ei saakuitenkaan kestää liian pitkään, jotta kokonaisuus pysyy hallinnassa.Tavoitteellisten pienryhmien auditointikoulutukset on ajoitettu kevääseen ja syksyyn. Keväällä koulutustoteutetaan avoimet nuorten illat -koulutuksen yhteydessä ja syksyllä omana koulutusjaksonaan.PKS-yhteistyössä on sovittu, että tavoitteellisia pienryhmäauditointeja tehdään vain tilauksestaeli kaupunkien toimipaikat voivat tilata sellaisen itselleen.Kaupungeissa on erilaiset järjestelmät arviointitiedon käsittelemisessä. Itsearvioinnit avoimet nuortenillat -toiminnasta on hyvä ajoittaa siten, että tuloksia voidaan käyttää koko toimintakaudenarvioinnin osana. Esimerkiksi Helsingissä toimintaa arvioidaan katselmuksissa kaksi kertaa vuodessa:vuoden alussa ja ennen kesää. Lisäksi kesäloma-ajan toimintaa arvioidaan alkusyksystä. Riittävänlaajasti toteutetut itsearvioinnit tuottavat materiaalia, jota voidaan hyödyntää toiminnan suunnittelussaja parantamisessa sekä osaamisen kehittämisessä.Tavoitteellisten pienryhmien itsearvioinnit kannattaa ajoittaa sellaiseen ajankohtaan ryhmän elinkaaressa,joka parhaiten palvelee toiminnan kehittämistä. Esimerkiksi itsearvioinnin tekeminenelinkaaren keskivaiheilla on mielekästä, koska tuolloin toiminta on jo suhteellisen vakiintunut jaarvioinnin tekemiseen on riittävästi toimintaa takana. Toisaalta kehittämistoimenpiteet ehditääntoteuttaa vielä ryhmän toiminnan aikana.Vuosikellossa näkyvä PKS-esimiesfoorumi tarkoittaa vuosittaista Espoon, Helsingin ja Vantaan nuorisotoimienkeskijohdon tapaamista, jossa keskustellaan pääkaupunkiseudun nuorisotyön ajankohtaisistaasioista, kuten auditointien ja itsearviointien kokemuksista ja niiden avulla hankitusta tiedosta.Auditointikoulutuksen käyneet nuorisotyöntekijät on listattu, ja sen pohjalta tehdään rekrytointi.Auditointiparien valinnassa pääsääntönä on kolmen kaupungin yhteistyö niin, että esimerkiksi helsinkiläisestäja espoolaisesta nuoriso-ohjaajasta muodostettu työpari tekee auditoinnin Vantaalla.Suunnitelma saa lopullisen muotonsa, kun auditointikohteet ja -parit on sovittu ja aikataulut vahvistettu.Auditointitapahtumista ja -aikatauluista tiedottaminen ja tiedonkulun varmistaminen yhdessä kaupunkienyhteyshenkilöiden kanssa on yksi PKS-koordinaattorin tärkeimmistä tehtävistä. Auditointi-25

4. Auditointien organisointi ja auditointiprosessikohteisiin ja esimiehille lähetetään tarkka ohjeistus: mikä on auditoinnin tavoite, ketkä sen suorittavatja missä aikataulussa sekä miten työyhteisön tulisi valmistautua auditointiin.Ohjeet auditoitaville työyhteisöille• auditointia varten ei järjestetä erityistä ohjelmaa• auditointipari on yhteydessä nuorisotilaan ja sopii auditoinnin tarkan ajankohdan• aikaa kannattaa varata auditointien yhteyteen myös auditoijien kysymyksille• auditointi kestää n. 2 tuntia• auditoijat• havainnoivat illan toimintaa• jututtavat nuoria• kysyvät nuorisotyöntekijöiltä niistä kriteereistä, joita ei voida auditoidaainoastaan havainnoimalla• nuorille tiedottaminen• nuorisotilat ovat erilaisia, joten ohjaajat arvioivat sen, tiedotetaanko nuorilleauditoinnista ennakolta vai vasta illan aikana• palaute auditoinnista• annetaan palautekeskustelussa• auditointipari sopii palautekeskustelun ajankohdan, tavoite on, että myöslähiesimies on paikalla• työyhteisö ja esimies saavat alustavan auditointiraportin ennenpalautekeskustelua• työyhteisön ja esimiehen on hyvä tutustua raporttiin ja auditointikriteereihinennen palautekeskustelua• auditointipari toimittaa lopullisen auditointiraportin palautekeskustelun jälkeentyöyhteisölle, esimiehelle ja PKS-koordinaattorille• auditointipari tuo havaintonsa työyhteisön käyttöön• auditointituloksen hyödyntämisestä ja kehittämistyöstä vastaa esimiesyhdessä työyhteisön kanssa• mikäli työyhteisö haluaa kommentoida tai antaa palautetta auditoinnista,kommentit toimitetaan PKS-koordinaattorilleKaikki auditointiraportit lähetetään PKS-koordinaattorille, joka kokoaa raportit ja toimittaa ne edelleenkaupunkien yhteyshenkilöille jatkokäsittelyä varten. PKS-ohjausryhmä käy säännöllisesti läpiauditointiohjelmien toteutumia, koulutustilaisuuksien onnistumista sekä kriteerien ja auditointiprosessintoimivuutta.Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla on vuosien 2006–2007 aikana tehty avoimet nuorten illat -auditointejayhteensä 53. Leirejä on auditoitu yhdeksän kertaa ja syksyllä 2007 testattiin tavoitteellisetpienryhmät -toiminnan kriteereitä kolmessa ryhmässä, joiden ohjaajina toimi kriteeristön kehittelyssämukana olleita nuorisotyöntekijöitä.26

4.2. Avoimet nuorten illat -toiminnan auditointiAuditointitapahtuma koostuu neljästä eri osa-alueesta. Se alkaa valmistautumisella ennen auditointitilannetta,jota seuraa itse auditointikäynti ja sen raportoiminen kirjallisesti. Lopuksi työyhteisölleannetaan palaute. Tässä luvussa käsitellään ensisijaisesti auditointia, joka tapahtuu avoimessanuorten illassa. Lopussa käsitellään niitä seikkoja, joita tulee ottaa huomioon pienryhmä- ja leiriauditoinneissa.Auditointitapahtuma vaiheittain.1. Valmistautuminen auditointiin• yhteys auditoitavaan toimipaikkaan ja auditoinnin ajankohdasta sekäpalautepalaverin ajankohdasta sopiminen• kriteerien kertaus• työnjako työparin kanssa2. Auditointitilanne• havainnointia• keskustelua nuorten kanssa• kysymyksiä ohjaajille3. Arviointi• yksilövaihe• yhteinen arviointi työparin kanssa4. Auditointiraportti• kriteerien arviointi• vahvuudet ja kehittämiskohteet• lähetetään työyhteisölle ja heidän esimiehelleen ennen palautepalaveria5. Palautepalaveri• vahvuudet ja kehittämiskohteet• vuorovaikutteisuus• konsultin roolin välttäminen6. Auditoinnin jälkeen• raportti koordinaattorilleValmistautuminenAuditointiparin tulee valmistautua huolellisesti. Erityisen tärkeää se on silloin, kun auditointi tapahtuuylialueellisesti esimerkiksi toisessa kaupungissa tai vieraassa organisaatiossa. Valmisteluihinkuuluvat ajankohdista – sekä varsinaisesta auditoinnista että palautteen antamisesta – sopiminen,arviointikriteerien kertaus ja auditointiparin työnjaon täsmentäminen.Auditointiparin tulisi perehtyä nuorisotalon materiaaleihin etukäteen. Tutustumisen arvoisia ovatensisijaisesti helposti saatavilla olevat ja asiakkaille suunnatut materiaalit, kuten nuorisotalonverkkosivut ja esitteet. Ennen auditointitapahtumaa ei ole välttämätöntä tutustua toimintakertomukseen,strategiaperustaan tai muuhun vastaavaan materiaaliin; auditoinnissa arviointi kohdistuutoimintaan, ei kertomukseen toiminnasta. Auditoinnin tulee perustua havaintoihin toiminnasta,jota tarkastellaan arviointikriteerien valossa.27

4. Auditointien organisointi ja auditointiprosessiAuditointityöskentelyä helpottaa ennakkoon tapahtuva arviointikriteerien kertaus. Tällöin on aikaapohtia kriteereitä ja tasokuvauksia sekä ryhmitellä niitä tarpeen mukaan. Auditointipari palauttaaetukäteen mieliinsä kriteeristön logiikan ja käy läpi hankalilta tuntuvien kriteerien sisältöjä. Hesopivat myös keskinäisestä työnjaostaan. Tämä on tärkeää etenkin niiden kriteerien kohdalla, joidenarviointi vaatii nuorten tai työntekijöiden haastattelua, jottei päällekkäisyyksiä syntyisi. Myös varsinaisenauditoinnin aikana on hyvä vetäytyä kerran sivummalle ja tarkentaa työnjakoa auditointiparinkanssa sekä varmistaa yhdessä, ettei mikään kohta auditointilomakkeesta jää arvioimatta. Mitäparemmin auditoijat ovat sisäistäneet kriteerit ja tasomääritykset, sitä helpommin auditointi sujuu.Kriteereitä ei tarvitse opetella ulkoa, mutta kokonaisuus tulee hallita. Kriteeristölomake kannattaapitää mukana muistin tukena.AuditointitilanneMun mielestä auditointi on ihan loistava ja monipuolinen työväline sekä muiden toiminnanettä oman arvioimiseen. Sen myötä on tutustunut uusiin ihmisiin joiden kanssaon ollut avartavaa vaihtaa mielipiteitä ja samalla on voinut ”pölliä” muiden jo hyväksitestattuja ideoita omalle nuorisotilalle. Piristävä ja paljon antava toimintatapa!(Miia Rahikainen, vastaava nuorisotyöntekijä, Vantaa.)Auditointitilanne on kestoltaan kohtuullisen lyhyt, nuorisotalon avoimissa nuorten illoissa noinkaksi tuntia. Kokemukset auditoinneista ovat osoittaneet, että yli kahden tunnin vierailu ei yleensätuota auditoinnin kannalta oleellista lisäinformaatiota. Pienryhmätilanteessa auditoinnin kesto onryhmätapaamisen aika; näin pystytään arvioimaan koko ryhmäkerran prosessi, johon kuuluvat myöstapaamisen alku ja loppu. Leiriä auditoitaessa on syytä varautua hieman pidempään kestoon, muttasitäkään ei ole syytä auditoida koko päivää, vaan usein riittää 3–4 tuntia ohjelmasta riippuen.Rajattu aika auttaa myös auditoijaa säilyttämään roolinsa, sillä hän on paikalla havainnoimassa, eiosallistumassa toimintaan tai ohjaukseen.Auditointikäynnin yhteydessä työyhteisön kanssa keskustellaan sekä alussa että lopussa. Alussapidetään lyhyt orientoiva keskustelu vierailun kulusta ja luonteesta. Usein avointen nuorten iltojenauditointivierailu alkaa ja päättyy toiminnan jo/vielä ollessa käynnissä. Tällöin tulee arvioida, kukatai ketkä keskusteluun osallistuvat ja miten keskustelu saadaan käytyä niin, että se häiritsee toimintaamahdollisimman vähän.Auditointikäynnin päätteeksi järjestetään vielä loppukeskustelu, jossa selvitetään niitä asioita, jotkajäivät auditoinnin aikana havaitsematta. Tällöin voi kartoittaa havaintoihin liittyviä taustatietojaja kysyä vaikeasti havainnoitavia asioita, kuten millaisia yhteistyöverkostoja ja kumppanuuksiatoimipaikalla on, miten alueellista tietoa kerätään tai miten avoimen toiminnan kriteeriin ”Tiedonhyödyntäminen toiminnan suunnittelussa” liittyvä työyhteisön keskustelu tunnuslukujen muutostenvaikutuksista toteutuu käytännössä. Arvioinnin perusta on kuitenkin havainnointi, joten auditoidessatulee olla tarkkana, ettei tarvitse jälkeenpäin kysellä asioita, jotka olivat nähtävissä omin silminvarsinaisessa arviointitilanteessa.Vierailun aikana auditoija seuraa ohjaajien työskentelyä, sitä tapaa, miten ohjaaja kohtaa nuoret jamiten hän rakentaa vuorovaikutustilanteita. Suurin osa kriteereistä käsittelee työyhteisön toimintaaja tekoja; näitä kriteereitä pääsee parhaiten arvioimaan havainnoimalla ohjaajien työskentelyä januorten toimintaa. Se, miten nuoret toimivat ja puhuvat, kertoo paljon ohjaajien pitkäjänteisistäteoista. Nuoret elävät ja toteuttavat sitä toimintakulttuuria ja olemisen tapaa, joka talolle on syntynyt.Auditoijan tulee myös jututtaa nuoria. Usein nuoret kertovat hyvinkin suoraviivaisesti sen,28

miten he kokevat toiminnan. Nuorten puheesta ja kertomuksista välittyy myös se, millainen paikkanuorisotalo heille on. Nuoret osaavat vastata moneen arviointikohtaan parhaiten: vain he itse voivatkertoa esimerkiksi, miten hyvin he tuntevat mahdollisuutensa vaikuttaa nuorisotilan asioihin taimiten he kokevat ohjaajien työn.Koin itse tärkeäksi, että Olarissa kävi auditoijat, koska tila oli uusi ja kaikkea ei välttämättäitse ollut tajunnut/muistanut ottaa esille uutta tilaa tehdessä. Sitä tulee omalle työlle niinsokeaksi, että on hyvä, että ulkopuoliset kyseenalaistavat ja kyselevät, miksi teemme joitainasioita jollain tavalla. Saimme Olariin monta hyvää kehittämisen ideaa, joita olemmelähteneet hyvällä menestyksellä toteuttamaan (nuorten osallisuutta ja kestävää kehitystä).Nuoret eivät olleet moksiskaan, vaikka tilalla pyöri kaksi tuntematonta aikuista. Oli kivamyös saada nuorten palautetta auditoijien kautta, koska yleensä nuorilta ei saa henkilökohtaistapalautetta iltojen aikana. (Nina Kajander, nuorisonohjaaja, Espoo.)Auditointi perustuu pääosin havainnointiin. Hyvä havainnoija vaikuttaa mahdollisimman vähän illankulkuun, mutta vieraiden aikuisten läsnäololla on väistämättä vaikutusta nuorten toimintaan ja käytökseen.Todennäköisimmin tämä voi tulla esiin pienryhmien auditoinneissa, jolloin auditoijien onhyvä tiedostaa mukana olonsa aiheuttama vaikutus. Toimintaa arvioidessa tulee myös erottaa omatteot ohjaajien teoista. Osan auditointiin tarvittavasta tiedosta, kuten tilojen kalustuksesta, sisustuksestaja monipuolisesta käytöstä, saa ympäristöä seuraamalla. Ajankohtaisista asioista kerrotaanusein seinillä olevalla materiaalilla ja ilmoitustauluilla. Ne viestivät auditoijille tilan tiedotuksesta,käytännöistä ja keskeisistä prosesseista, kuten osallisuustoiminnasta.Auditoijat kirjaavat käynnin aikana asioita muistiin. Alustavasti voi kirjata ajatuksia kriteerien tasoistaja ehdotuksia arvioista. Kokeneella auditoijalla kirjaaminen sujuu suoraan raporttilomakkeeseen.Kokemattomampi voi pitää esillä myös kriteerit ja merkitä arvioita suoraan kriteeristöön.Auditointitapahtuman kestäessä pidetään parin kanssa välitarkistus: katsotaan yhdessä, mistä kriteereistäpuuttuu vielä arvio, tulisiko joitakin asioita tarkentaa ja onko toiminnasta saatu riittävästitietoa. Tärkeintä on, ettei mitään jää auditoimatta, sillä tilanne on ainutkertainen ja siihen onmahdotonta palata myöhemmin. Siksi onkin niin tärkeää, että auditointi suoritetaan kattavasti jakaikenlainen oletusten esittäminen on kiellettyä.Arviointi ja dokumentointiArviointivaihe alkaa auditointitapahtuman jälkeen. Arvioinnissa auditointipari käy läpi tehdyt huomiot.Suositeltavaa on, että arviointi aloitetaan heti tuoreeltaan ja sitä jatketaan tarvittaessa seuraavanapäivänä. On hyvä jo valmistautumisvaiheessa varautua tähän ja sopia rauhallinen paikkaarviointityötä varten.Arvioinnin perustana ovat aina kriteerit ja tasokuvaukset. Hyvä arviointi on objektiivinen ja perustuuauditointiparin havaintoihin, nuorisotyöntekijöiden ja nuorten kanssa käytyihin keskusteluihinsekä auditoinnin aikana läpikäytyihin dokumentteihin. Auditointiparin on päästävä yksimielisyyteenja aitoon konsensukseen arvioinnin jokaisesta kohdasta.Aluksi auditoijat käyvät rauhassa itsenäisesti läpi kaikki kriteerikohdat, joista on tehnyt havaintojaja tekee oman tasomäärityksen käyttäen pohjana auditoinnin raportointilomaketta ja omia muistiinpanojaan.Tässä vaiheessa voi vielä käyttää ”puolikkaita” eli arvioida tasomäärityksen esimerkiksihyvän ja tyydyttävän välille. Seuraavaksi kaikki kriteerikohdat käydään keskustellen ja perustellenläpi auditointiparin kanssa ja tehdään tasomääritys kriteeri kriteeriltä. Tähän on syytä varata riittä-29

4. Auditointien organisointi ja auditointiprosessivästi aikaa, jotta molemmille syntyy yhteinen käsitys kriteeristön ja havaintojen tulkinnoista. Auditointiparinon päästävä yksimielisyyteen jokaisesta kohdasta, jotta tuloksesta syntyy aito konsensus,johon myös sitoudutaan. Auditointiraportin tulee olla selkeä, mahdollisimman yksiselitteinenja johdonmukainen, sillä se jää elämään työkaluna työyhteisöön ja esimiehen käyttöön. Sen tuleeolla siis helposti ymmärrettävissä ja tulkittavissa. Lisäksi huolellisesti tehty raportti luo edellytyksethyvälle palautekeskustelulle.Parin yhteinen auditointitulos kootaan raportointilomakkeelle rasti ruutuun -periaatteella. Raporttiinkirjataan kokonaisia ja kuvaavia lauseita tärkeimmistä havainnoista, sekä vahvuuksista ettäkehittämiskohteista. On muistettava pysyä asiassa ja varoa kirjoittamasta ympäripyöreyksiä. Havaintojenkirjaamisessa ei ole hyvä käyttää sanoja tulisi, pitäisi, olisi syytä; ei ole auditoijan tehtäväottaa kantaa siihen, mitä työyhteisön tulisi tehdä. Sen sijaa suotavaa on käyttää ilmaisua toisaalta– toisaalta, esimerkiksi:Vertaisryhmätoiminnasta ja siihen liittyvästä koulutuksesta nuorisotalolla on pitkät perinteetja se myös näkyy toiminnassa. Osallisuustoimintaan on myös luotu rakenne – talokokoukset–, mutta siihen liittyvä toiminta on vielä vahvasti ohjaajavetoista. Talokokoukseteivät vielä vaikuttaneet olevan nuorille tärkeitä osallisuuden paikkoja. Kehittämisalueenanäemmekin olemassa olevien rakenteiden paremman hyödyntämisen – ”hengen puhaltamisen”rakenteisiin. Ohjaajien työotteessa välittyi kiinnostus nuorten kuulemiseen, jotenlähtökohdat osallisuustoiminnan kehittämiselle ovat erinomaiset. (Lähde: koulutusmateriaali2008.)Lisätietoja-sarakkeeseen voi kirjata esimerkiksi tiedon siitä, miksi jotain arviointikohtaa ei ole voituauditoinnissa syystä tai toisesta todentaa. Tällainen syy voi olla vaikkapa se, että toinen on unohtanuthavainnoida johonkin kriteeriin liittyvän toiminnan tai että nuorisotilassa ei ole omia tietokoneitanuorille, jolloin avoimet nuorten illat -kriteeriä 34 ”Tietokoneet” ei voida arvioida.Raportin laatimisessa on hyvä muistaa myönteinen asenne ja rehellisyys. Missään tapauksessa oikeaatasomääritystä ei lähdetä arvailemaan, jos havainnointi on joltakin osin jäänyt puutteelliseksi.Raportoinnissa avataan tarvittaessa arvioita, jos kyseessä on kriteeri, jossa on useampi alakohta,kuten esimerkiksi nuorten avoimet illat kriteerissä 6 ”Tiedon hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa”.Arviointikriteereistä, jotka eivät kokonaisuutena ole vielä erinomaisella/hyvällä tasolla, voisilti nostaa esiin vahvuuksiakin:Vahvuudeksi voi mainita sen, että pienessä työyhteisössä ohjaajat ovat sopineet vastuunjaoistatoiminnassa ennakkoon ja heidän vahvuuksiaan ja osaamistaan hyödynnetään avoimessatoiminnassa. Tätä oli kuitenkin hankala todeta auditointitapahtuman aikana, jonkatoiminnallisuus rakentui spontaanisti. (Havaintoesimerkki koulutusaineistosta.)Arvostelun pohjana on kriteerikohdista muodostunut keskiarvo, mutta lopullisen kokonaisarvosananpäättävät auditoijat. Lopuksi sovitaan, kumpi kirjoittaa raportin puhtaaksi. Alustava auditointiraporttilähetetään työyhteisölle ja sen esimiehelle muutamia päiviä ennen sovittua palautepalaveria,jotta työyhteisöllä on mahdollisuus tutustua raporttiin etukäteen. On aina hyvä sopia myös siitä,kumpi lähettää raportin ja tarkastetaanko lähtevä raportti yhdessä ennen lähetystä.30

PalautekeskusteluPalautekeskustelun ajankohta kannattaa sopia ennakkoon jo auditointiajankohtaa sovittaessa. Hyvinvalmistellun palautteenantotilaisuuden voi rajata kestoltaan 45–60 minuuttiin. Tilaisuuteen kutsutaankoko työyhteisö ja esimies. Palautekeskustelu pidetään yleensä auditoidun kohteen tiloissa. Sekannattaa pitää rauhallisessa, muusta toiminnassa erillään olevassa tilassa, jotta asioiden jouhevakäsittely varmistuu. Esimerkiksi nuorisotilan aulan nurkassa pidetyistä palautekeskusteluista on saatuhuonoja kokemuksia yleisen hälinän häiritessä ja keskeyttäessä palautekeskustelua toistuvasti.Palautetilaisuuden puheenjohtajana toimii aina auditoija, ja auditointipari voi vastata ajankäytönseurannasta ja tarvittavista muistiinpanoista keskustelun aikana. Työnjaosta on hyvä sopia ennakkoon.Joskus toinen auditointiparista voi olla esimerkiksi sairauden vuoksi estynyt saapumaan palautekeskusteluun.Pääkaupunkiseudun auditointitoiminnassa on sovittu, että tällöin yksi auditoijavoi vetää palautekeskustelun edustaen kuitenkin työparin yhteistä näkemystä. Palautekeskustelunajankohtaa voidaan tietysti siirtääkin – kunhan se ei jää pitämättä.Palautekeskustelussa auditointiparilla on oltava yhteinen näkemys tuloksen jokaisesta kohdasta.Heidän on myös hyvä tähdentää, että tehty auditointi kohdistuu toimintatapoihin ja tosiasioihin, eihenkilöihin tai tavoitteisiin. Keskustelussa tulee kiinnittää huomiota kielenkäyttöön ja käyttäytymiseen:aidosti kohtelias ja arvostava tyyli luo pohjan hyvähenkiselle palautekeskustelulle.Keskustelussa nostetaan esiin vahvuudet ja kehittämisalueet. Erityiset vahvuudet on hyvä tuodaesiin, koska kukapa ei olisi kiinnostunut ottamaan vastaan positiivista palautetta. Toisaalta vahvuudeteivät läheskään aina ole itsestäänselvyyksiä, ja niitä täytyy pitää yllä. Auditoijien on varauduttavasiihen, että jokainen annettu tasomääritys pitää pystyä perustelemaan auditoinnissa tehtyjenhavaintojen pohjalta ja tasomäärityksien vaatimuksiin perustuen. Tätä varten auditoinnin aikanatai alustavaa raporttia laadittaessa on hyväksi käytännöksi osoittautunut kirjata muistiin lyhyitäperusteluita ja avaavia esimerkkejä.Palautekeskustelu ei ole luonteeltaan auditointiparin yksipuolista raportointia, vaan tarkoitus onsaada esiin myös työyhteisön näkemyksiä ja kommentteja. Keskustelun yhteydessä työyhteisönedustajilla on voitava olla mahdollisuus esittää kysymyksiä auditointiraportin merkinnöistä. Tarvittaessamahdolliset väärinymmärrykset korjataan ja tehdään perustellut tasomääritysmuutokset.On tärkeää muistaa, että auditoijat eivät tee konsultointia, eli eivät ota kantaa siihen, miten jotaintoiminta-aluetta tulisi kehittää. He eivät tuo esiin esimerkkejä muista tai omista työyhteisöistäänja heidän kannattaa pidättäytyä kommentoimasta mahdollisia kehittämistoimenpiteitä. Auditointikohdentuu vain yhteen iltaan, jonka perusteella on vaikea määrittää tärkeimpiä kehittämiskohteita.Ohjenuorana tässä on, että auditoijat antavat omat, kriteeristön määrityksiin pohjautuvat havaintonsatyöyhteisön käyttöön.Palautekeskustelu oli kaikin puolin hyvin antoisaa. Saimme positiivista palautetta monestaasiasta, joita emme itse olisi ymmärtäneet laittaa vahvuuksiimme esimerkiksi itsearvioinnissa.Oli myös hyödyllistä kuulla ja keskustella kehittämisen tarpeistammeulkopuolisten kanssa. Useinhan sitä kyllä tietää miten toimintaansa voisi kehittää, muttahelposti tämä jää vain ajatusten tasolle. Meidän tilallamme palautekeskustelu antoisysäyksen kehittää toimintaamme usealla osa-alueella ”heti eikä vasta ensi vuonna”.(Katrina Nylund, nuorisonohjaaja, Espoo.)31

4. Auditointien organisointi ja auditointiprosessiJatkotoimenpiteetPalautekeskustelun jälkeen auditointiraportti kirjoitetaan lopulliseen muotoon ja lähetetään työyhteisölleja esimiehelle. Lisäksi PKS-mallissa kopio raportista lähetetään PKS-koordinaattorille. Auditoijillevoi jäädä raportista oma kopio, mutta luottamuksellisuus on muistettava; raporttikopiotaei saa näyttää ulkopuolisille ja sitä tulee säilyttää asianmukaisesti. Varsinainen auditointiprosessipäättyy tähän.Nuorisotyön arviointimallissa kriteeristö ja auditoinnit on tarkoitettu kehittämistyön työvälineeksi.Siksi työyhteisö voikin aloittaa kehittämistyön toteuttamisen heti auditointitapahtuman jälkeen– ainakin välittömiä toimenpiteitä vaativissa kohteissa, jotka ovat työyksikön päätettävissä ja toteutettavissa.Esimerkkinä tällaisesta kehittämistyöstä on muun muassa Helsingin Tapulikaupunginnuorisotilan työyhteisön hyvät ja nopeat toimenpiteet turvallisuussuunnitelmien päivittämiseksivälittömästi auditointitapahtuman jälkeen niin, että jo palautekeskusteluun mennessä päivitys olitärkeimmiltä osin tehty. Ensisijainen vastuu kehittämistoimenpiteiden käynnistämisestä ja seurannastaon esimiehellä. Samoin esimiehen ja johdon tehtävä on varmistaa resurssit ja muut edellytyksetvaativampien korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Auditoinneista saadun tiedon hyödyntämisestäja kytkemisestä kehittämistyöhön lisää luvussa 7.4.3. Auditoijan rooliAuditointitapahtuman onnistumisen edellytyksenä on auditoijan oikea rooli. Hyvä auditoija tarkasteleeasioita ammatillisesti, hän muistaa luontevasti oman roolinsa ja pysyttelee tarkkailijana. Joshän on epätarkka tai hallitseva, hän voi vaikuttaa toiminnan kulkuun liikaa, ja tuloskin on huolimaton.Tällöin edellytykset onnistuneelle auditoinnille ja odjektiiviselle arviolle ovat heikot. Auditointikäyntivaatii runsaasti tilanneherkkyyttä ja luontevaa vuorovaikutusta työyhteisön ja nuortenkanssa. Tämä ei aina ole helppoa: voi olla vaikeaa osallistua keskusteluun nuorten ryhmän kanssa jaolla samanaikaisesti ohjaamatta tilannetta eteenpäin.Arvioinnin tulee olla objektiivista ja oikeudenmukaista, jolloin se perustuu puhtaasti kriteereihin jatosiasioihin. Tilanteessa ei ole tarkoituksenmukaista vertailla kohteen toimintaa oman toimipisteenvastaavaan tyyliin ”miten meillä on…” tai ”miten meillä näitä asioita on järjestetty…”. Auditointion senhetkisen toiminnan havainnointia ja kertyneen tiedon välittämistä työyhteisön käyttöönmyöhemmän palautekeskustelun aikana. Palautetta ei siis anneta auditoinnin aikana, sitä ei mainitaohimennen, vaan sille on prosessissa oma paikkansa ja aikansa. Tulee myös muistaa, ettei auditoijakoskaan konsultoi tai luettele kehittämistoimenpiteitä, vaan yhteisö itse linjaa mahdolliset kehittämistoimet.Hyvä auditoija on:• ammatillinen• objektiivinen• luottamuksellinen• vuorovaikuttava• tilanneherkkä• rakentava• perustaa arvioinnin tietoon32

Auditointi on aina luottamuksellista. Kaikki siihen liittyvä keskustelu käydään vain auditoijan, toimipaikan,esimiehen ja auditointikoordinaattorin välillä. Luottamuksellisuus koskee myös raporttejaja muita kirjattuja muistiinpanoja. Luottamuksen säilyttäminen vahvistaa auditoijan roolia, ja kokemuson tällöin luonteva sekä positiivinen. On työyhteisön oma asia, minkä verran he haluavat jakaaauditoinnista saatuja kokemuksia ja arvioita.4.4. Pienryhmien ja leirien auditointiAuditointitapahtuma on periaatteessa samanlainen riippumatta siitä, mistä toiminnasta on kyse.Pienryhmän tai leirin auditointi sisältää kuitenkin erityispiirteitä, joita kuvataan seuraavaksi.LeiritLeirien auditointitapahtumaan tulee varata runsaammin aikaa kuin avoimeen nuorten iltaan. Leirissäon usein kyse pitkästä monivaiheisesta prosessista, joten esimerkiksi viikon mittaisen, kaukanasijaitsevan leirin auditointiin voi olla järkevää käyttää kaksi päivää, joista jälkimmäinen varataanpalautteen antamiselle. Vaikka auditointitapahtumaan varattu aika pitenee, itse auditointitilanneon kuitenkin pidettävä kohtuullisena: yleensä 3–4 tuntia riittää. Viikonloppuleirin auditointi olisihyvä hoitaa palautteineen päivässä, ettei auditoijista tule ”osa leiriä”, jolloin on vaarana, että hevaikuttavat omalla roolillaan liikaa leirin sisältöön. Kaikki leiriin liittyvät matkajärjestelyt on syytähoitaa ajoissa ja yhteistyössä auditointikohteen kanssa. Niin ikään etukäteen kannattaa sopia myöskaikista käytännön asioista, kuten ruokailuista ja majoituksesta.Auditoijien ei kannata vain loputtomasti kulkea leirin mukana. Siksi on hyvä pitää selkeänä, mitkäosat – kuten ohjelma, ruokailu, vapaa-aika – leirin toiminnoista auditoidaan. Mainituilta osa-alueiltasaa yleensä kattavan kuvan. Leiri on vahvasti yhteisöllinen kokemus, ja ulkopuoliset henkilötsaattavat aiheuttaa hämmennystä. Kaikkien leiriläisten tulisikin tietää, mistä on kyse ja keitä nämäulkopuoliset osallistujat ovat.Leiri saattaa olla ainutkertainen työyhteisö, ja kaikkia sen työntekijöitä voi olla vaikea tavoittaa,saati koota yhteen leirin jälkeen. Leirien työyhteisöön kuuluu usein vakiohenkilökunnan lisäksieri rooleissa olevia jäseniä, kuten harjoittelijoita ja ryhmänohjaajia. Lisäksi myös lomat ja vapaatvenyttävät palautteen antamista tarpeettoman pitkään. Leiristä käytävä palautekeskustelu olisikinhyvä käydä leirin aikana. Päivän mittaisessa auditointivierailussa keskustelu käydään vierailun päätteeksi.Tällöin auditoijat joutuvat pikaisesti muodostamaan konsensuksen arvioinnista ja antamaanpalautteen.Leirin luonteesta johtuen palautekeskusteluun voi olla vaikeaa saada kaikkia leiriohjaajia samanaikaisestipaikalle, koska lapsia ja nuoria ei voi jättää valvomatta ja ohjaamatta. Leirin vastaavan tuleepäättää, ketkä ovat palautteessa paikalla. Avainhenkilöiden, kuten leiripäällikön, tulisi olla läsnä,kun taas esimiehen saaminen leirioloissa pidettävään palautteeseen on usein mahdotonta. Mikälipalautekeskusteluun eivät pääse kaikki, kirjallisen palautteen merkitys kasvaa. Kirjallinen palautetulisikin tehdä leireistä erityisellä huolella.Tavoitteelliset pienryhmätPääkaupunkiseudun tavoitteellisten pienryhmien auditointitoiminnassa on sovittu periaate: sen voitehdä vain TPR-auditointiin koulutettu nuorisotyön ammattilainen, jolla on kokemusta tavoitteellistenpienryhmien ohjaamisesta. Näin siksi, että he ymmärtävät ryhmän ohjaamisen tavoitteet ja33

4. Auditointien organisointi ja auditointiprosessitoiminnan lainalaisuudet sekä mahdolliset sensitiivisyyttä vaativat tilanteet auditointeja tehtäessä.On myös sovittu, että auditointeja ei tehdä ryhmän elinkaaren varhaisvaiheessa, vaan ryhmätoiminnanon syytä antaa ensin hakea muotonsa. Ryhmän ohjaajat päättävät, voiko heidän ryhmäänsä auditoidavai hoidetaanko toiminnan arviointi itsearviointina. PKS-pienryhmien auditointitoiminnastaon sovittu, että niitä tehdään vain tilauksesta; ryhmän ohjaajat tai esimies tilaavat auditoinninPKS-koordinaattorilta heille parhaiten sopivana ajankohtana.Tavoitteellisten pienryhmien auditoinneissa pitää huomioida useampia asioita verrattuna avointennuorten iltojen auditointeihin. Jo valmisteluvaihe poikkeaa, sillä ryhmistä ei todennäköisesti olesaatavilla yleistä tietoa, vaan sitä pitää kysyä ryhmän ohjaajilta: Mitkä ovat ryhmän tavoitteet jatoimintamuodot? Millaisia nuoria ryhmään kuuluu? Kuinka usein ryhmä kokoontuu ja millä aikataululla?Lisäksi valmistelussa on hyvä huomioida kriteeristön erilaisuus. Ennakkoon voi ottaa ohjaajiltaselvää esimerkiksi kriteerien 1–5 sisältöön liittyviä asioita, jotka käsittelevät ryhmän perustamistaja rakennetta, elinkaarta, tavoitteita, sekä tapaamiskertojen sisältöä ja suunnitelmallisuutta.Pienryhmäauditoinneissa on erityisen tärkeää tiedottaa nuorille etukäteen auditoinnista ja kertoatilaisuuden luonteesta. Heille kannattaa painottaa varsinkin sitä, että kohteena ei ole nuorten käytösja toiminta, vaan tarkoituksena on arvioida ohjaajien tekoja ja toimintaa. Nuorille tiedottamisestaovat vastuussa ryhmän ohjaajat. Ennen auditointiin lähtöä on suositeltavaa selvittää missä jamillaisissa olosuhteissa ryhmä kokoontuu ja varustautua sen mukaan. Niin ikään kannattaa selvittäähyvin matkareitti auditointipaikalle ja laatia matkustusaikataulu, jotta on oikeassa paikassa oikeaanaikaan.PKS:n tavoitteellisten pienryhmien kriteerit olivat viittä vaille valmiit syksyllä 2007, kun työryhmätotesi, että kriteereitä olisi hyvä testata ennen kuin ne työstetään lopulliseen muotoonsa. Sovittiinkolmesta testauksesta eli pilottiauditoinnista, joissa työryhmästä muodostetut työparit menivätauditoimaan kolmen muun työryhmän jäsenen pienryhmätoimintaa.”Näinkin voi mennä metsään”Yksi auditointipareista lähti auditoimaan poikaryhmää, jonka senkertainen ryhmätapaaminenoli sovittu metsäretkeksi tavoitteena opettaa ruuanlaittoa trangioilla. Auditoijat olivatkokeneita nuorisotyöntekijöitä, ja auditointi oli tarkoitus tehdä kaikkien taiteen sääntöjenmukaan niin kuin heidät oli koulutettu. Tapahtui kuitenkin niin, että loppujen lopuksioikeaan metsään ja oikeaan paikkaan noin tunnin myöhässä löydettyään toinen auditoijistaällistytti varustuksellaan niin ohjaajat ja nuoret kuin auditointiparinsakin: nainen olipukeutunut lyhyeen hameeseen ja ohueen takkiin, tukka oli hyvin ja meikit kohdallaan janoin 10 cm:n piikkikorot jo vahvasti mudan peitossa. On sanomattakin selvää, että varusteeteivät olleet oikein kohdallaan, mutta urheasti ja huumorilla hän auditoinnin parinsakanssa vei läpi palellen ja piikkikorkoja säälitellen ja pimeydenkin jo haitatessa kriteerienlukua ja muistiinpanojen tekemistä. On sanomattakin selvää, että tämä nuorisotyöntekijäkepeällä valmistautumisellaan ja lievällä ajattelemattomuudellaan antoi meille työryhmänjäsenille monet makeat hymyt suupieliimme tapahtumaa kerratessamme, mutta samallahän nosti lähtemättömästi esiin tärkeän tähän auditointimuotoon liittyvän seikan: TPRauditointeihinpitää valmistautua olosuhteiden edellyttämällä tavalla.(Nimimerkki ”Yksi kokemus auditoinnista”.)Tapahtuman aluksi auditoijien on hyvä esitellä itsensä myös ryhmän nuorille ja kerrata vielä auditoinninkohde: ohjaajien toiminta. Auditointi kestää tässä työmuodossa yleensä koko ryhmätapaamisenajan. Kokemus on osoittanut, että heti ryhmätapaamiseen loppuun on hyvä varata aikaakeskustelulle ja kysymysten esittämiselle sekä ohjaajille että nuorille.34

Pienryhmätoiminnan auditointi edellyttää herkkyyttä arvioida omaa aktiivisuutta/passiivisuuttasuhteessa ryhmän toimintaan. Yleispätevää ohjetta on vaikeaa antaa, joten kannattaa pohtia asiaaryhmän ohjaajien kanssa. Esimerkiksi jos ryhmä on metsäretkellä, saattaa olla luontevaa istahtaakahville nuotion ääreen ryhmän kanssa. Toisaalta jos on kovin aktiivisesti ryhmän toiminnoissamukana, voi ryhmän dynamiikka käsiä, ja samalla myös itse auditointityö saattaa jäädä puutteelliseksi.Sulautumalla luontevasti joukkoon ja olemalla tilanneherkästi mukana toiminnassa voi katsoaonnistuneensa tässä vaativassa roolissa.Palautepalaverin paikka on hyvä sopia ennakkoon. Palautteen annossa tulee huomioida hienotunteisuusvarsinkin silloin, kun ryhmällä on vain yksi ohjaaja. Henkilökohtaisuuksiin ei tulisi mennäja muistaa myös, että kohteina ovat teot ja toiminta, ei henkilöt tai tavoitteet. Jos palautepalaverissaon paikalla esimies, on huomioitava, että tilanne voi olla jopa vähän hämmentävä ohjaajillevarsinkin silloin, jos heitä on vain yksi. Jos ryhmän ohjaaja(t) ovat tehneet kauan pienryhmätyötäenemmän tai vähemmän irrallaan muusta työyhteisöstä, voi syntyä voimakaskin tarve vertaiskeskustelulleauditoijien kanssa. Tämä on suotavaa, kunhan se rajataan varsinaisen auditointitapahtumanulkopuolelle ja selkeästi sen jälkeen tapahtuvaksi.35

365.Merja HoviItsearviointi

5. ItsearviointiItsearvioinneilla tarkoitetaan tässä työyhteisön, työparin tai yksittäisen nuorisotyöntekijän omantoiminnan tarkastelua kriteeristön avulla. Arvioinnin kohde ja tekijä yhdistyvät, mistä syystä itsearviointienluotettavuutta on kritisoitu. Arviointi ei ole neutraalia, sillä sitä ei tehdä irrallaanyhteiskunnasta tai omista arvoista. (Virtanen 2007, 192.)Petri Virtanen (2007, 117) liittää itsearvioinnin organisaation oppimiseen. Oman toiminnan arviointiopettaa tarkastelemaan työtä kriittisesti ja ennakkoluulottomasti sekä auttaa luopumaan pölyttyneistätoimintatavoista tai -menetelmistä. Itsearviointi perustuu suurelta osin kokemustietoon,josta voidaan oppia, mikäli se nostetaan systemaattisen tarkastelun kohteeksi. Ammatillisuuteen onliitetty kyky reflektoida muun muassa työn tavoitteita, perusteita ja eettisiä periaatteita. (Pohjola2001, 14; Yliruka 2001, 10.) Reflektointia helpottaa ajatuksia selkiyttävän tai jäsentävän työvälineenkäyttö. Käytännön kokemus on osoittanut, että kriteeristöt toimivat hyvänä jäsennyksenä jakeskustelujen virittäjänä toiminnan itsearvioinnissa. Seuraavissa kappaleissa kuvataan nuorisotyönarviointimallin hyödyntämistä itsearvioinnin näkökulmasta. Esimerkit ovat Helsingin nuorisoasiainkeskuksennuorisotyöyksiköiden toteuttamista itsearvioinneista.Itsearviointeja on Helsingissä tehty systemaattisesti vuoden 2007 alusta asti. Espoo ja Vantaa ovatpäättäneet ottaa itsearvioinnit täysimittaisesti kehittämistyönsä tueksi vuoden 2009 alusta alkaen.Itsearviointeja tehdään kaikista toimintamuodoista. Seuraavassa kuvataan tarkemmin avoimet nuortenillat -toiminnan itsearviointiprosessia.5.1. Itsearviointiprosessi• sovitaan itsearvioinnin ajanjakso• kerrataan itsearvioinnin periaatteet• yksilövaihe• yhteisövaihe• jakaminen• kehittämiskohteiden valintaHelsingissä nuorisotyöyksiköt ovat vastanneet arvioinneista itsenäisesti tai he ovat voineet pyytääapua alueellisten palvelujen toimistosta. Itsearviointi koostuu neljästä vaiheesta, jotka ovat 1)yksilövaihe, 2) yhteisövaihe, 3) jakaminen ja 4) kehittämiskohteiden valinta. Nuorisotyöyksiköidenitsearviointiin varataan aikaa noin kolme tuntia. Mikäli nuorisotyöyksikkö tekee itsearvioinninensimmäistä kertaa, tutustutaan ennen varsinaista itsearviointia nuorisotyön arviointimallin jakriteeristön periaatteisiin. Tällöin aikaa on hyvä varata myös orientaatiota varten. Itsearviointiinvarattavan ajan määrä riippuu työyhteisön koosta. Helsingissä itsearvioinnit tehdään yleensä nuorisotyöyksikönyhteisessä kokouksessa tai kehittämispäivillä, mutta kuitenkin siten, että varsinainenitsearviointi tehdään nuorisotiloittain. Yhdessä nuorisotyöyksikössä on kahdesta viiteen nuorisotaloa,joiden työyhteisöjen koot vaihtelevat. Pienimmissä nuorisotalojen työyhteisöissä on kaksi henkeäja suurimmissa kahdeksan. Isompi ryhmä tarvitsee luonnollisesti enemmän aikaa keskusteluun.37

5. ItsearviointiYksilövaiheYksilövaiheessa kukin nuorisotalon työntekijä arvioi itsenäisesti avoimet nuorten illat -toimintaa sovitunajanjakson ajalta. Luontevaksi ajanjaksoksi on osoittautunut syys- tai kevätkausi. Itsearvioinnintyövälineinä ovat avoimet nuorten illat -kriteeristö ja lomake, jota käytetään myös auditointienraportoinnissa. Itsearviointia koskevat pääosin samat periaatteet kuin auditointeja. Arvioinninkohteena ovat todelliset teot, eivät tavoitteet, ja arviointi tehdään vain suhteessa kriteereihin.Ihmissuhdetyötä tekevien työssä korostetaan usein persoonallista työotetta tai persoonalla tehtäväätyötä. Arvioitaessa työtä on tärkeää fokusoida arviointi toimintaan, eikä esimerkiksi ohjaajienpersoonallisiin kykyihin tai taipumuksiin. Esimerkkinä tästä on kriteeri 4 "Vuorovaikutuksen aktiivisuus".Ohjaajia ei arvioida ”tyyppeinä”, vaan arvioinnin kohteena on ohjaajien toiminta nuortenkanssa, aktiivisuuden optimaalisuus ja vuorovaikutuksen laatu. Jokainen ohjaaja toki toteuttaa läsnäoloaoman persoonallisen tapansa kautta, esimerkiksi toiset ovat puheliaampia kuin toiset.Itsearvioinnissa nuorisotyöntekijät arvioivat oman työyhteisönsä yhteistä toimintaa, eivät omiatekojaan. Tasokuvauksia kehittäessämme annoimme tasolle erinomainen työnimen ”kehittynyt kasvattajayhteisö”.Yksittäisen ja erinomaisesti toimivan nuorisotyöntekijän teoilla ei voi yltää tasolleerinomainen. Tästä pari konkreettista esimerkkiä:Kriteeri 5: Nuorten kohtaaminen yksilöinäNuorisotyössä ohjaajien ja nuorten välille syntyy erisyvyisiä kontakteja ja vuorovaikutussuhteita,joiden kautta välittyy tietoa nuorten elämästä, tarpeista, toiveista, huolista jailon aiheista. Erinomaisella tasolla tämä tieto on yhteistä. Käytännössä tämä edellyttääsitä, että yhteisössä keskustellaan nuorista ja heidän kuulumisistaan säännöllisesti.Kriteeri 6: Tiedon hyödyntäminen toiminnan suunnittelussaTasolle heikko päästään, kun joku ohjaajista huolehtii tunnollisesti tunnuslukujen keräämisestäja yksittäiset ohjaajat kuuntelevat nuorten kommentteja toiminnasta. Erinomainentaso edellyttää sitä, että tunnuslukuja ja nuorilta monipuolisin keinoin saatua palautettakäsitellään säännöllisesti ja niitä analysoidaan yhdessä esimerkiksi ohjaajien viikkopalavereissa.Havaittuihin muutoksiin tunnusluvuissa myös reagoidaan ja toimintaa kehitetäänsaadun palautteen perusteella.Itsearvioinnin lähtökohtana on se, että kaikki kriteerit arvioidaan. Lopullisessa työyhteisön itsearvioinnissatasojen välimuotoa ei käytetä, mutta yksilövaiheessa tästä voi tarvittaessa tehdä poikkeuksen,jos joidenkin kriteerien kohdalla on hankala päättää omaa arviota tasosta. Mikäli työyhteisössäon uusia työntekijöitä, he tekevät arvioinnin sillä kokemuksella, joka heille on ehtinyt kertyäavoimet nuorten illat -toiminnasta. Ei voida arvioida -saraketta voidaan kuitenkin käyttää, mikäliuusi työntekijä ei yksinkertaisesti tiedä sitä, miten kriteerin sisältö toteutuu. Uuden työntekijäntietämättömyys voi olla arvokasta palautetta perehdyttämisestä ja antaa eväitä sen kehittämiseen.Avoimet nuorten illat -kriteeristöä uudistettaessa vähennettiin sellaisia kriteereitä, joissa oli useitaalakohtia; täysin niitä ei kuitenkaan poistettu. Arvioinnin näkökulmasta tällaiset kriteerit voivatolla pulmallisia, sillä eri alakohtien arvioinnit voivat erota toisistaan merkittävästi. Tällöin kokokriteerin arvioinniksi merkitään keskiarvo ja auditointi-/itsearviointilomakkeen toisella sivulla, esimerkiksikohdassa lisätietoja, tarkennetaan arviointia.38

YhteisövaiheYhteisövaiheessa kaikki kriteerit käydään läpi ja luodaan työyhteisön yhteinen näkemys toiminnanarvioinnista ja kriteerien tasoista. Työskentelyn pohjana ovat itsenäisesti tehdyt arvioinnit, ja yhteinenkäsitys luodaan keskustelun avulla. Keskustelun periaatteena on moniäänisyys, joka varmistetaansillä, että yksilövaihe on tehty ennen yhteistä arviointia. Moniäänisyyteen sisältyy ajatussiitä, ettei ole oikeaa tai väärää arviointia, vaan erilaisia näkökulmia ja tulkintoja. Työyhteisönkeskustelu avoimet nuorten illat -toiminnasta kriteerien ja tasokuvausten avulla on osoittautunutantoisaksi vaiheeksi itsearviointia. Nuorisotyöntekijät ovat kokeneet, että keskustelu työn sisällöistäjää kokouksissa helposti käytännön asioiden jalkoihin. Kriteeristön avulla keskusteluun nouseeerilaisia näkökulmia, joita voidaan käsitellä ammatillisesti. Pysähtyminen tiettyyn kriteeriin kertoousein siitä, ettei kyseistä asiaa ole ehditty käsitellä riittävästi työyhteisössä. Oman näkökulman perustelumyös kehittää ammatillista argumentointitaitoa, mikä parhaimmillaan parantaa työyhteisönvuorovaikutuksen laatua.Työyhteisöjen keskustelukulttuureissa on suuria eroja. Toisissa yhteisöissä pohditaan asioita laajastija useista näkökulmista, mikä itsearviointitilanteissa on haaste ajankäytölle. Vastaavasti jotkutyhteisöt eivät ole tottuneita pohtimaan työn sisältöjä moniäänisesti, ja itsearviointi tulee suoritettuanopeasti. Esimies tuntee oman työyhteisönsä, ja onkin tärkeää, että hän ratkaisee sen,tulisiko ensimmäisiin itsearviointeihin pyytää ulkopuolinen vetäjä, joka voi auttaa joko rajaamaantai laajentamaan keskustelua. Ulkopuolisen vetäjän tulee olla hyvin perehtynyt arviointimalliin, sillähänen apuaan tarvitaan myös tasokuvausten tulkinnassa. Pääkaupunkiseudulla on suunniteltu omakoulutus auditointikoulutuksen käyneille nuorisotyöntekijöille, jotta he voisivat ohjata oman toimipaikkansatai alueensa itsearviointiprosesseja.JakaminenSeuraavaksi yhteisöjen yhteinen itsearviointi esitellään nuorisotyöyksikön muille työyhteisöille.Yhteisötason arvioinnin voi tehdä piirtoheitinkalvolle tai esimerkiksi PowerPoint-ohjelmalla, jottakaikki voisivat seurata sitä esittelyn aikana. Esityksessä kerrotaan, mitkä kriteerit keskusteluttivaterityisen paljon ja oliko työntekijöiden välillä suuria eroja yksilöarvioinneissa, ja jos oli, niin missäkriteereissä erityisesti. Esiin voi tulla myös yllättäviä huomioita ja havaintoja omasta avoimet nuortenillat -toiminnasta, ja mikäli kehittämiskohteista on jo syntynyt ideoita, ne voi esitellä lyhyesti.Tämän jälkeen muiden nuorisotalojen työntekijät voivat kysellä ja kommentoida arviointia. Tässävaiheessa on luontevaa jakaa hyviä käytäntöjä sekä antaa ja saada vinkkejä työn kehittämiseen.Helsingissä nuorisotyöyksiköiden toiminnanjohtajat eivät osallistu ohjaustyöhön, joten jakamisenvaiheessa he saavat yksityiskohtaista tietoa alaistensa työhön liittyvistä pohdinnoista.Kehittämiskohteiden valintaKehittämiskohteiden valinnassa voi käyttää apuna yksinkertaista lomaketta (ks. kuvio 7). Työyhteisövalitsee kahdesta kolmeen kriteeriä, joihin liittyvän toiminnan parantamiseksi tehdään toimenpidesuunnitelma,sovitaan vastuut ja aikataulu sekä päätetään, milloin edistymistä arvioidaan. Helsingissäon sovittu, että korkeintaan yksi kriteeri voi olla resurssit-osiosta. Tätä perustellaan sillä,että resursseissa on useita kriteereitä, joihin työyhteisön teoilla on vaikea vaikuttaa – ainakaannopeasti. Näitä asioita ovat muun muassa tietokoneiden määrä ja tilojen kalustus. Kehittämiskohteidenvalinnassa esimies on mukana, jotta voidaan varmistaa, että valitut kohteet tukevat muutanuorisotyöyksikön kehittämistyötä ja ovat strategisten painopistealueiden sekä vuositavoitteidenkanssa yhdensuuntaisia.39

5. ItsearviointiKuvio 6. Kehittämiskohdelomake.HELSINGIN KAUPUNKINuorisoasiainkeskusNuorisotyö auditointi- ja itsearviointimalli/avoimet nuorten illattoimipaikkatyöryhmäpäivämääräKehittämiskohteet (valitaan kriteereistä, joita voidaan tarvittaessa yhdistää tai pilkkoa pienempiinkehittämisalueisiin)• kirjatkaa teot mahdollisimman konkreettisesti• arviointi/tsekkaus = milloin teette seurantaa, esim. työpaikkapalaverin päivämäärä1Kehittämisalue Teot Vastuu Milloin Arviointi/tsekkaus2Kehittämiskohteiksi valikoituvat luontevasti ne kriteerit, joissa taso on heikko tai tyydyttävä. Myöshyvällä tasolla oleva kriteeri voi tulla valituksi, jos työyhteisössä arvioidaan, että kriteerin sisällönteemoissa onnistuminen ja kehittyminen ovat avoimet nuorten illat -toiminnan kannalta olennaisiatai erityisen ajankohtaisia.Kehittämiskohteiden valinta on tärkeä osa itsearviointiprosessia. Arvioinnin hyöty jää vähäiseksi,jos siitä ei seuraa muutosta ja kehittämistä. Sovitut toimenpiteet on tärkeää kirjata ja sopia selkeistätyönjaoista. Hyväksi on myös havaittu käytäntö, jossa ennakolta sovitaan, milloin kehittämistyöntuloksia arvioidaan. Arviointi on hyvä liittää osaksi vakiintuneita käytänteitä, ja esimerkiksi Helsingissänuorisotyöntekijöiden viikoittaiset palaverit ovat luonteva paikka edistymisen seuraamiselle.Työelämässä tulee helposti kiinnitettyä huomiota pulmallisiin asioihin ja työn ongelmakohtiin, jotentyötä voi varjostaa jatkuva kokemus keskeneräisyydestä. Yksittäisessä kehittämistoimenpiteessäedistyminen ja tavoitteeseen pääseminen vapauttaa aikaa ja energiaa muihin tehtäviin sekä antaatyöyhteisölle kokemuksen onnistumisesta.40

5.2. Itsearvioinnin haasteet ja hyödytEsimiehen rooli itsearvioinnissa vaihtelee. Hän voi osallistua arviointiin kuuntelijana ja esimerkiksiarviointien jakamisen vaiheessa olla mukana kysymysten tekemisessä. Helsingissä on kokeiltu mallia,jossa esimies arvioi itsenäisesti työyhteisöjen avoimet nuorten illat -toimintaa ja esittää jakamisenvaiheessa oman arvionsa työyhteisön työstä. Esimiehen näkökulmasta arvioinnin tekeminen antaaarvokasta tietoa yhtäältä siitä, miten hänen omat käsityksensä ja työyhteisön näkemys toiminnastaeroavat, toisaalta siitä, missä määrin ne ovat yhteneväiset. Kokemukset osoittivat, että työyhteisösuhtautuu yleensä kriittisemmin omaan työhönsä kuin esimies.Esimiehen rooli on tärkeä kehittämiskohteiden valinnassa. Hän voi valtuuttaa työyhteisön itsepäättämään niistä, mutta on tärkeää, että esimies varmistaa valintojen tarkoituksenmukaisuudensuhteessa strategiaan. Esimiehen tehtäviin kuuluu seurata kehittämistyön etenemistä, mutta myöstyöyhteisön itse on tärkeää arvioida kehittämisen edistymistä. Kehittäminen ei onnistu vain ulkopuolistenvelvoitteiden varassa; tarvitaan myös työyhteisön kiinnostusta ja sitoutumista.Onnistunut itsearviointi auttaa työyhteisöä tutkimaan omia ammatillisia käytäntöjään ja arvioimaantyön laatua sekä pohtimaan yksilöiden ja työyhteisön oppimista (Yliruka 2006, 7). Parhaimmillaansiitä muodostuu yhteisöllisen oppimisen prosessi. Itsearvioinneilla katsotaan olevan sosiaalinentehtävä, joka vahvistaa yhteenkuuluvuutta, edistää sosiaalista sitoutumista ja lisää motivaatiotaomaan työhön (Hulkari 2006, 63–65). Lisäksi arviointi antaa tietoa kehittämistarpeista ja niidenkohteista sekä auttaa tunnistamaan olemassa olevia vahvuuksia. Yhteisövaiheessa käytävä keskustelusaattaa avata uusia näkökulmia avoimet nuorten illat -toimintaan ja auttaa tutustumaan työtovereidenajatteluun nuorisotyöstä. Keskustelun avulla on luotu yhteistä käsitystä laadukkaasta avoimetnuorten illat -toiminnasta. Tällöin on vältetty kriteeristön käyttäminen mekaanisena työvälineenä jaitsearviointi ei ole kaventunut pelkäksi suorittamiseksi.Itsearvioinneista on nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallin kehittämisvaiheessa saatu hyviäkommentteja ja ehdotuksia tasokuvausten ilmaisun selkiyttämiseen. Nuorisotyöntekijöiden palautteenmukaan ne ovat auttaneet uusien työntekijöiden perehdytyksessä, sillä kriteereihin liittyneidenkeskustelujen kautta työyhteisön uudelle jäsenelle on siirtynyt niin kutsuttua hiljaista tietoa.Helsingissä itsearviointeja avoimet nuorten illat -toiminnasta on tehty kaksi kertaa vuodessa. Tässävaiheessa on vielä vaikeaa arvioida sitä, onko tämä aikaväli paras mahdollinen. Olennaista on rytmittääitsearvioinnit siten, että kehittämistyölle annetaan riittävästi aikaa. Liian usein tapahtuvaarviointi turhauttaa, eikä tuota kokemusta kehittämisen etenemisestä. Itsearviointien tekeminensäännöllisesti on kuitenkin tärkeää, jotta työyhteisö saa vertailutietoa omasta kehittymisestään.Arviointeja tehdessä on hyvä muistaa se, että työ ei aina etene lineaarisesti. Nuorisotaloilla käyviennuorten ryhmät muuttuvat, ja uusien nuorten myötä työhön tulee erilaisia mahdollisuuksia ja vaatimuksia.Esimerkiksi osallisuuteen liittyvien kriteerien kohdalla tavoitteeksi on epärealistista asettaajatkuvaa tason paranemista. Uuden nuorten ryhmän kanssa osallistaminen aloitetaan aina alusta.Kriteerien avulla nuorisotyöntekijät voivat arvioida sitä, minkälainen toiminta juuri tällä hetkellä onolennaista osallisuuden vahvistamisessa.Helsingin nuorisoasiainkeskuksen alueellisten palvelujen osasto jakautuu 12 nuorisotyöyksikköön,joissa on yhteensä 43 nuorisotaloa. Kun kaikissa yksiköissä käytetään samaa arvioinnin menetelmää,saadaan osastotasolla vertailutietoa toiminnasta. Vertailun tarkoituksena ei ole kilpailuttaa yksiköitäja nuorisotaloja, vaan hyödyntää koontitietoa osastotason kehittämisessä. Tietoa voidaan käyttää41

5. Itsearviointiesimerkiksi koulutussuunnittelun ja osaamisen kehittämisen tukena.Itsearvioinnin periaatteita:• vältä mekaanisuutta• arvioi tehtyä työtä, ei tavoitteita• arvioi toimintaa, ei persoonia• varmista moniäänisyys• käytä kriteeristöä arvioinnin pohjana• kriteerit, joissa on useita alakohtia >> laske keskiarvo,avaa alakohtien arviointi lomakkeen toisella sivulla• ei voi arvioida -saraketta ei käytetä• erinomaisella tasolla kyse on työyhteisön yhteisestätiedosta ja tekemisestäNuoriso-ohjaajan kommentteja itsearvioinneista:Avoimet nuorten illat:Toista kymmentä vuotta samalla nuorisotalolla työtä tehneeenä sitä on itselle tullut tiettymielikuva, että miten tätä työtä meidän talolla tehdään. Mutta sitten kun tekee itsearvioinninkriteeristön pohjalta, niin kappas; mutu-tuntuma ja todellinen tilanne ei kaikiltaosin ihan täsmääkään! On tullut ihan yllättäviäkin havaintoja suuntaan ("oho, tuo juttu onjäänyt meiltä huomoimatta") ja toiseen ("ollaanko me tässä tosiaan näin hyviä"). Itsearviointisilloin tällöin saa ne rutiinin tuomat silmälaput putoamaan silmiltä! Meillä vanhoillakoirillakin on siis paljon opittavaa =o)(Sari Pelli, nuoriso-ohjaaja, Helsinki.)Tavoitteelliset pienryhmät:Kylläpä kovasti virkisti ja toi uusia haasteita, kun teki itsearvioinnin! Eihän sitä minun työtänisiinä ryhmässä kukaan muu ohjaaja ole katsomassa, joten täytyy myöntää, että välillätulee mennyksi siitä, missä aita on matalin... pientä kerhoryhmää yksin vetäessä lankeaajoskus siihen, että mennään samalla tutulla kaavalla, kuin kaikki aiemmat vuodet. Kyllä siitäitsearvioinnista sai ihan selvästi uutta puhtia ja ihan konkreettisia uusia ideoita ryhmänkokoontumisiin!(Sari Pelli, nuoriso-ohjaaja, Helsinki.)42

6.Merja Hovi ja Tero LuukkonenAuditoijienkoulutus43

6. Auditoinnin koulutus6. Auditoijien koulutusPääkaupunkiseudun nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallin kriteerien tekemisessä on otettulähtökohdaksi se, että mallia käyttävät nuorisotyön ammattilaiset. Auditoinneissa on kyse vertaisauditoinneista,eli auditoijat tulevat pääosin nuorisotyöntekijöiden keskuudesta. Niissä on ollutmukana myös muita, kuten johdon edustajia. Kaikki auditointeja tekevät riippumatta asemastaantyöyhteisössä koulutetaan tehtävään; ne ovat osa eri toimintayksiköiden laajempaa työn arviointijakehittämisprosessia, joten auditoijien tekemät havainnot työpisteiden kehittämiskohteista ovatmerkittäviä. Auditoinnit ovat osa nuorisotyön sisällöllistä kehittämistä, ja tästä syystä koulutusprosessinmerkittävyyttä ei voi vähätellä. Koulutus antaa valmiudet niiden tekemiseen, mutta edellytyksenäkoulutukseen osallistuvalle on nuorisokasvatustyön menetelmien hallinta.Pääkaupunkiseudulla koulutukset on toteutettu kolmen kunnan yhteistyönä. Tämä järjestelmä onmahdollistanut sen, että koulutustilanteisiin osallistuu työntekijöitä, jotka eivät ole toisilleen tuttuja.Koulutusten lisäarvona on ollut pääkaupunkiseudun eri kaupungeissa toimivien nuorisotyöntekijöidenvuorovaikutuksellisten kontaktien lisääntyminen. Näin koulutustilanteista ja itse auditoinneistakinon tullut kohtaamispaikkoja, joissa eri kuntien työntekijät voivat tutustua toisiinsa jasaada vertaistukea työlleen.6.1. Koulutusten periaatteetNuorisotyöntekijät auditoimaanTärkeää on, että auditoijakoulutukseen osallistuvalla on kokemusta juuri niiltä nuorisotyön osaalueilta,joita hän auditoi. Koulutukseen osallistuvien rekrytointi edellyttää, että nuorisotyön auditointi-ja itsearviointimalli tehdään tutuksi koko henkilökunnalle, jotta kiinnostus sitä kohtaan heräisi.Samalla on tärkeää korostaa, että kyseessä on vertaisauditointeihin liittyvä malli ja hälventäämahdollisia pelkoja, joita arviointimalli saattaa herättää. Auditointi sanana saattaa joillekin merkitäsitä, että työpaikkaan tehdään virallinen tarkastus johdon taholta. Hyväksi koettuja epävarmuudenpoistajia ovat olleet ne tilanteet, joissa nuorisotyön ammattilainen on itse kertonut tekemistäänauditoinneista. Vielä tehokkaammin myönteisiä mielikuvia herättävät ne työntekijät, joiden työpaikatovat olleet auditoinnin kohteena. He ovat kiitelleet auditoinneista olleen hyötyä oman työnkehittämisessä.Mallin tutuksi tekemisen tarkoituksena on myös rohkaista ja motivoida potentiaalisia auditoijiaosallistumaan koulutukseen. Työntekijät saattavat olla turhan vaatimattomia oman ammattitaitonsasuhteen, jolloin kahdenkeskiset keskustelut ja motivointi on todettu tehokkaimmaksi tavaksi rohkaistaosallistumaan koulutukseen. Mallin esittelystä ja koulutukseen osallistuvien rekrytoinnistavastaa arviointimallin koordinaattori. Olennaista on löytää soveltuvaa osaamista nuorisotyöntekijöidenkeskuudesta.Esimiehillä tärkeä rooliAuditointikoulutuksen tavoitteena on kouluttaa auditoijia pääkaupunkiseudun nuorisotoimien tarpeisiin.Esimiehen rooli on tärkeä, kun koulutukseen osallistuvia valitaan. Hänellä on paras tuntemussiitä, ketkä työpaikan työntekijöistä ovat parhaiten soveltuvia tehtävään. Tavoitteena onkouluttaa tarpeeksi paljon nuorisotyöntekijöitä, joilla on auditointivalmiudet ja jotka voivat myössäännöllisesti harjaannuttaa näitä valmiuksiaan. Esimiesten tehtävänä on arvioida, että auditoijien44

tiedot ja taidot ovat riittävät: jos auditointi ei jostain syystä sovikaan koulutetulle, se vaikeuttaamallin ja työn kehittämistä. Auditoinneissa täytyy olla laatutakuu.Esimiesten osallistuminen koulutukseen on osoittautunut äärimmäisen tärkeäksi, sillä myös heidänon syytä tutustua auditointikriteereihin ja -prosessiin. Niin ikään esimiesten sitoutuminen prosessiinon avainasemassa kehittämistyön kannalta. Kun esimiehet ovat tietoisia siitä, mitä auditointivaatii työntekijältä, he osaavat varata sen tekemiseen riittävästi aikaa. Jos esimies ei tunne auditointiprosessiatai pidä sitä merkittävänä, toiminnalta putoaa pohja pois. Koulutuksen kauttaesimiehet saavat tietoa siitä, miten nuorisotyön auditointi- ja itsearvointimallia sekä auditoinneistasaatua informaatiota voidaan hyödyntää kehittämistyössä, josta he itse lopulta ovat vastuussa.Auditointisuunnitelma ohjaa koulutuksen järjestämisen ajankohtaaAuditointeja ja niihin liittyviä koulutuksia toteutetaan nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallinvuosikellon mukaisesti (ks. kuvio 4 s.23, vuosikello). Koulutuksia järjestetään vuosittain kolme, joistayksi on varsinainen auditoijien koulutus. Auditointikoulutus tapahtuu avointen nuorten iltojenkriteerien ja auditointiprosessin mukaisesti. Vaihtoehtoisesti koulutuksen voi järjestää siten, ettäkoulutus tapahtuu kahden eri kriteeristön avulla ja koulutukseen tulevat valitsevat, osallistuvatkohe avointen nuorten iltojen vai tavoitteellisten pienryhmien kriteerien mukaiseen koulutukseen.Tavoitteellisten pienryhmien koulutus on vuosikellossa sijoitettu syksyyn. Lähtökohta tälle ajatukselleon ollut se, että pienryhmän toiminta on jo lähtenyt hyvin käyntiin ja sen päättymiseen onvielä aikaa olettaen, että ryhmä jatkaa toimintaansa koko koululukuvuoden. Näin tarvittavat kehittämistoimeton mahdollista toteuttaa jo olemassa olevan ryhmän toiminnan aikana. Tästä johtuenavointen nuorten iltojen koulutus ja varsinaiset auditoinnit sijoittuvat kevätkaudelle. Nämä kaksiarviointimallin osa-aluetta voivat hyvin vaihtaa paikkaa keskenään, eikä ehdotonta totuutta tässäasiassa ole. Tärkeintä on, että arviointimalli palvelee tarkoitustaan mahdollisimman hyvin, ja ajankohdatvalitaan tämän periaatteen pohjalta.Leiritoiminnan auditointeja varten järjestetään täydennyskoulutus. Koulutukseen osallistujat ovatjo saaneet peruskoulutuksen ja tehneet auditointia avoimista nuorten illoista. Leiritoiminnan auditointiprosessipoikkeaa jo kestoltaan muihin verrattuna ja tapahtuu pääsääntöisesti kesän aikana.Pääkaupunkiseudulla on päätetty, että tavoitteellisten pienryhmien auditoinnit tehdään keväästä2009 lähtien vain tilauksesta. Tavoitteellisten pienryhmien auditointia koskeva koulutus toteutetaantarvittaessa muuntokoulutuksena. Siihen osallistuvat perehdytetään tavoitteellisten pienryhmienomiin kriteereihin ja prosessien eroavaisuuksiin.Koulutusmateriaali ja koeauditoinnitPeruskoulutus voidaan toteuttaa myös siten, että kahden eri arviointialueen kriteerejä opetetaansamanaikaisesti. Pääkaupunkiseudulla olemme järjestäneet koulutuksen, johon osallistuvat valitsivat,ottavatko he osaa avointen nuorten iltojen vai tavoitteellisten pienryhmien koulutukseen.Samalla periaatteella voidaan toteuttaa myös leiritoiminnan koulutus. Tämä valinnaisuuteen perustuvakoulutusmalli mahdollistaa sen, että tavoitteellisiin pienryhmiin ja leireihin keskittyvät nuorisotyöntekijätvoivat myös tehdä auditointeja; se, ettei omaa kokemusta avointen nuorten iltojenauditoinnista, ei estä tekemästä niitä omalla erikoisalueellaan.45

6. Auditoinnin koulutusAuditoinnit vahvistavat arviointiosaamistaArviointitaidot kuuluvat nykypäivän työelämään. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnonammattitaitovaatimuksiin kuuluvat myös oman työn kehittämisen taidot. Taulukossa 3 olevien arviointikriteerienmukaisesti työn arviointi ja itsearviointitaidot kuuluvat ammatilliseen osaamiseen.Taulukko 3. Oman työn kehittämisen arviointikriteerit. (Lähde: Opetushallitus 2008.)Arvioinnin kohdeoman työn kehittäminenArviointikriteeritTyydyttävä Hyvä Kiitettäväarvioi omaa työtään,ottaa vastaan palautettaja muuttaatoimintaa ohjeidenmukaisesti.arvioi omaa työtäänja käyttää palautettamuuttaakseen tarvittaessatoimintaansahankkii itsearvioinninlisäksi palautetta, jonkapohjalta arvioi jakehittää omaa työtäänYhteisöpedagogin (AMK) Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa tavoitteena on kokonaisvaltainenkehittäminen.Koulutusohjelmasta valmistuu uudistumiskykyisiä ja monipuolisia osaajia, jotka kykenevättoimimaan moninaistuvassa ja alati muuttuvassa työelämässä. Toiminnan kokonaisvaltainenkehittäminen, yhteisöllisyyden rakentaminen ja sosiaalisesti kestävän kehityksentukeminen ovat koulutusohjelmasta valmistuneiden ammattilaisten vahvuuksia.(Liikanen 2008, 21.)6.2. Koulutusten sisältö ja menetelmätNuorisotyön arviointimallin tekeminen on ollut pääkaupunkiseudun nuorisotoimien yhteinen hanke,joten myös koulutukset suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä. Koulutukseen osallistuu aina nuorisotyöntekijöitäsekä Espoosta, Helsingistä että Vantaalta. Auditoijien koulutus koostuu neljästä vaiheesta,jotka ovat kriteeristöön perehtyminen ennakolta, ensimmäinen koulutuspäivä, koeauditointija toinen koulutuspäivä. Koulutuksesta muodostuu prosessi, jossa limittyvät teoreettinen tieto jakäytännön kokeilun tapahtuva oppiminen.Koulutusprosessi• Ohjausryhmä päättää koulutuksen ajankohdasta jasuunnittelee sisällön• Kaupunkien yhteyshenkilöt tiedottavat koulutuksestaja vastaanottavat ilmoittautumiset• Koordinaattori lähettää koulutukseen osallistuvilleohjelman ja ennakkotehtävän• Koulutuksen I jakso• Koeauditointi• Koulutuksen II jakso• Ohjausryhmä käsittelee palautteen koulutuksesta46

EnnakkotehtäväKouluttautuminen alkaa ennakkotehtävään perehtymisellä. Ilmoittautuneille lähetetään koulutuspäivänohjelma ja avointen nuorten iltojen tai tavoitteellisten pienryhmien kriteeristö, johon heitäpyydetään perehtymään. Ennakkotehtävän ideana on saada tuntuma kriteeristöön ja etsiä kriteereistätai tasokuvauksista itselle epäselviä ilmauksia ja miettiä tarkentavia kysymyksiä.Koulutusprosessin näkökulmasta kriteeristöön perehtyminen ennakolta nopeuttaa sen käsittelyävarsinainen koulutuspäivän aikana. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että kriteerit – ja erityisestitasokuvaukset – eivät helposti aukea henkilölle, joka ei aiemmin ole perehtynyt nuorisotyön arviointimalliin.Kysymykset ja tulkinnallisesti hankalat tasokuvaukset löytyvät vasta yhteisen keskustelunkautta. Huolimatta tästä havainnosta on ennakkotehtävä kuitenkin haluttu sisällyttää koulutukseen,sillä kriteeristön silmäilyn ennen koulutuspäivää on arvioitu auttavan nuorisotyöntekijöitä orientoitumaanteemaan.Ensimmäinen koulutuspäiväEnsimmäisen koulutuspäivän tavoitteena on perehdyttää nuorisotyöntekijät nuorisotyön arviointimallinperiaatteisiin, kuvata auditointiprosessin sisältö ja haasteet sekä tutustuttaa heidät kriteeristöönja auditoijan rooliin. Lisäksi tutustutaan tulevaan koeauditointipariin, jonka kanssa sovitaantehtävään liittyvistä käytännön asioista.Keskustelu nuorisotyön käsitteistä ja menetelmistä viriää helposti, sillä kaikki koulutukseen osallistuvatovat nuorisotyön ammattilaisia. Yhteisen orientaation luominen on kuitenkin pedagogisestitärkeää (ks. esim. Engeström 1982), ja siksi ohjelma alkaa nuorisotyön mallin historian, idean,tavoitteiden ja käyttötapojen esittelyllä. Auditointi ei saa jäädä irralliseksi tapahtumaksi, vaan setulee liittyä toimipaikan ja nuorisotyön kehittämiseen. Kuvaamalla arviointimallin tavoitteita jaideaa avataan samalla laajempi kokonaisuus, johon auditoijan rooli ja toiminta liittyvät.Teemaan orientointi kestää noin 45 minuuttia ja siinä avataan nuorisotyön arviointimalli kokonaisuutena:mistä osioista se koostuu, miksi malli on kehitetty ja miten sitä voidaan käyttää. Nuorisotyöntekijätsaavat tietoa niistä toimintamuodoista, joihin eri kriteeristöt on tehty, ja heille kerrotaanauditointijärjestelmästä sekä sen hyödyntämisestä nuorisotyön kehittämisessä. Perusteellisenkuvauksen tavoitteena on myös motivoida osallistujia hyödyntämään nuorisotyön arviointimallia jaauditointeja omassa työssään. Orientaatioon on sisällytetty jo auditointeja tehneiden ja auditoinninkohteina olleiden nuorisotyöntekijöiden kokemusten kuuleminen. Vertaistoiminnan idea, joka onmallin yksi keskeisistä periaatteista, on haluttu sisällyttää jo koulutuspäiviin.Koeauditointi on tapahtuma, joka saattaa jännittää osaa koulutettavista. Miten sen aikana tulisitoimia? Voiko kriteeristöä pitää esillä? Miten toimipaikoissa suhtaudutaan auditointeihin ja palautteeseen?Kenen kanssa koeauditointi tehdään? Nämä ovat esimerkkejä niistä kysymyksistä, jotkatuntuvat olevan nuorisotyöntekijöillä päällimmäisenä mielessä. Olemme päätyneet esittelemään jakeskustelemaan auditointitapahtumasta ennen kriteeristöön ja tasokuvauksiin perehtymistä, jottakäytännön vaiheeseen eli koeauditointiin liittyvät pohdinnat ja mahdolliset pelot saadaan käsiteltyäennen varsinaiseen työvälineeseen tutustumista. Auditointitapahtuma käydään kokonaisuudessaanläpi alkaen valmistautumisesta ja päätyen palautepalaveriin. Lisäksi puhutaan raportin kirjoittamiseenliittyvistä periaatteista ja auditoijan roolista.47

6. Auditoinnin koulutusKoulutusmateriaalina käytetään avoimet nuorten illat tai tavoitteelliset pienryhmät -toiminnankriteeristöjä. Osallistujat ovat ennen koulutuspäivää tutustuneet kriteereihin ja tasokuvauksiin;koulutuksessa niihin perehdytään tarkemmin pienryhmissä. Ryhmien vetäjinä toimivat auditointejatehneet nuorisotyöntekijät, joista useimmat ovat myös osallistuneet kriteerien ja tasokuvaustenlaatimiseen. Ryhmäjako tehdään ennakolta siten, että jokaisessa ryhmässä on eri kaupunkien työntekijöitä.Työskentely pienemmissä ryhmissä mahdollistaa moniäänisyyden ja kynnys tehdä niinkutsuttuja tyhmien kysymysten on oletettavasti matalampi. Ryhmissä valitaan muutama kriteeri taitasokuvaus, jotka tuntuvat hankalilta ja ne otetaan yhteiseen käsittelyyn.Ryhmien tekemien kysymysten ja kommenttien käsittelystä viriää yleensä vilkas keskustelu, joka onhaasteellista kouluttajille. Kriteereitä ja tasokuvauksia on hiottu laajalla joukolla, mutta yleensäaina ryhmät ovat tehneet erityisesti tasokuvauksista havaintoja, joita kriteeristöä kehitettäessäei ole osattu huomioida. Koulutuspäivät antavatkin arvokkaita näkökulmia kriteeristöjen edelleenkehittämiseen.Neljän koulutusprosessin kokemus on osoittanut, että itse kriteereitä ei juuri kyseenalaisteta. Ennakoltaniiden määrä tuntuu osasta nuorisotyöntekijöitä runsaalta ja vaikeasti hallittavalta, muttaniiden sisällön merkitys on nähty tärkeänä ja avoimet nuorten illat -toiminnassa myös hyvänä jäsennyksenätämän toimintamuodon monipuolisuudesta. Hankalammin tulkittavia ovat olleet tasokuvaukset.Koulutettavat ovat ennakolta arvioineet haasteellisena sen, miten auditointitilanteessa havainnoimallaja kysymyksiä tekemällä voidaan saada riittävästi tietoa oikeudenmukaisen arvioinnintekemiseen ja esimerkiksi hyvän ja erinomaisen tason eron havaitsemiseen. Kriteeristön käsittelyyntuntuu aina olevan liian vähän aikaa. Kriteereistä ja tasokuvauksista voisi jatkaa keskustelua kokonaisenkoulutuspäivän verran, mutta olemme todenneet, että pelkkä keskustelu ei auta kriteeristönsisäistämisessä. Koeauditointi onkin tärkeä osa koulutusprosessia. Arviointimallin tekemisessä onnoudatettu tekemällä oppii -periaatetta, ja koulutusprosessissa tämä tarkoittaa auditoinnin harjoittelemistakäytännössä.Koulutuspäivän aikana nuorisotyöntekijät tutustuvat tulevaan koeauditointipariin ja sopivat yhdessätehtävään liittyvistä käytännön asioista, kuten kumpi heistä on yhteydessä auditoitavaantoimipaikkaan, jonka yhteystiedot annetaan parille koulutuspäivän aikana. Allakoiden selaaminen jayhteisen ajan löytäminen vaatii usein sovittelua.Koulutuspäivän päätteeksi kerrataan tärkeät käytännön asiat ja kerätään palaute ensimmäisestäkoulutuspäivästä (malli palautelomakkeesta, ks. liite 11, s.113). Palaute on tähän mennessä ollutpääsääntöisesti hyvää tai erinomaista, mutta arvokkaita ideoita koulutuksen kehittämiseen on myösaina saatu. Esimerkiksi koulutuspäivän rakenteen muuttaminen siten, että auditointitapahtuma käsitelläänennen kriteeristöä, on palautteiden ansiota. Koulutuspäivien aikana käydyt keskustelut auditointitapahtumasta,kriteereistä ja tasokuvauksista ovat osoittautuneet tärkeäksi aineistoksi nuorisotyönarviointimallin edelleen kehittämisessä. Kriteerien tasokuvausten sisältöjen ja ilmaisujenmuokkaamiseen on saatu hyviä näkökulmia ja auditointien ohjeistuksiin tarkennuksia.48

Esimerkki ensimmäisen koulutusjakson ohjelmasta9.00 Aamukahvia tarjolla9.30 Avaus, ohjelma ja orientaatio teemaan• johdon tervehdys, osastopäällikkö Kari Naalisvaara, Helsinki• suunnittelija Meiju Hovi, Helsinki• nuoriso-ohjaaja Kipa Kallansalo, Helsinki jaaluenuorisosihteeri Mari Järvinen, Vantaa10.30 Auditointiprosessi, palautekeskustelu työyhteisössä ja auditoijan rooli• aluenuorisosihteeri Pekka Mäkelä, Vantaa12.00 Lounas12.45 Arviointimallin kriteerit• viritys teemaan: suunnittelija Meiju Hovi14.30 KahviKriteereihin perehtyminen pienryhmissä• aluenuorisosihteeri Mari Järvinen• nuoriso-ohjaaja Kipa Kallansalo• johtava nuorisonohjaaja Tiina Pasanen, Espoo• nuoriso-ohjaaja Marika WestmanRyhmien kysymysten ja kommenttien käsittely yhdessä• suunnittelija Meiju Hovi ja nuoriso-ohjaaja Marika Westman14.45 Työskentely jatkuuKoeauditoinnit• suunnittelija Meiju Hovi15.45 Palaute päivästä, päätös ja kiitosKoeauditointiKoeauditointi tapahtuu aivan saman prosessin mukaan kuin varsinaiset auditoinnitkin. Olennainenero on siinä, että sekä koulutettavat että auditoitava toimipaikka tietävät sen olevan osa koulutusta.Koeauditointia tekevän työparin on helpompi mennä toimipaikkaan, kun he tietävät, ettäheillä on oikeus harjoitella auditoinnin tekemistä. Kohteina olevien työyhteisöjen kannalta palauteon kuitenkin kokemuksemme mukaan yhtä käyttökelpoista kuin kokeneempien auditoijien tekemäarviointi.Koeauditointi on olennainen osa koulutusta. Nuorisotyön arviointimalliin perehtyminen alustustenja keskustelujen avulla on tärkeää, mutta vasta kriteerien ja tasokuvausten kokeileminen käytännössäantaa nuorisotyöntekijälle tuntuman yhtäältä arvioinnin työkalun toimivuuteen, toisaalta49

6. Auditoinnin koulutushaasteisiin. Kokemukset koeauditoinneista ovat merkittävällä tavalla toimineet kriteeristön kehittämisenaineistona, kun nuorisotyöntekijät ovat kertoneet, mitkä kriteerit ja tasokuvaukset ovatolleet pulmallisia tai vaikeasti tulkittavia. Koeauditointi antaa työntekijälle myös mahdollisuudenarvioida sen sopivuutta itselle. Toiminnan arviointi ja palautteen antaminen sekä suullisesti ettäkirjallisesti vaatii herkkyyttä ja paneutumista, joten on tärkeää, että työntekijällä on halukkuuttatoimia annetussa roolissa.Yhdessä helsinkiläisen parini kanssa lähdimme Vantaalle tekemään ihka ensimmäistä auditointiamme.Valmistauduimme todella hyvin: luimme kriteerit tarkoin läpi, jaoimme neomien vahvuuksiemme ja intressiemme mukaan sekä kysyttäviin että havainnoitaviin osiin.Olimme ajoissa yhteydessä nuorisotaloon tulostamme, tutustuimme talon nettisivuihin.Meidät otettiin ilolla ja mielenkiinnolla kohteliaasti vastaan. Aloitimme talon vastaavantyöntekijän haastattelulla. Tällöin sovimme myös palautekeskustelun ajankohdasta.Talon täyttyessä nuorista pääsimme itse havainnointivaiheeseen, joka oli mielestämmehaastavaa, mutta palkitsevaa. "Pöllittävää" löytyi runsaasti. Nuoret eivät olleet meistämoksiskaan, kun esittäydyimme ja kerroimme millä asioilla olimme. Noin kahden tunninjälkeen vetäydyimme toimistotiloihin siirtämään havaintomme raportille. Yhteinen raporttisyntyi kivuttomasti, sillä näkemyksemme olivat vahvasti samanlaiset.Palautekeskusteluun valmistauduimme myös huolella. Tapasimme parini kanssa hieman ennensitä ja palautimme raportin sisällön mieliimme sekä jaoimme jälleen kriteerit. Raportinolimme lähettäneet työyhteisölle ja heidän esimiehelleen etukäteen, jotta heillä on mahdollisuusvalmistautua palautteenantoon.Paikalla oli osaksi eri henkilöstö kuin auditointi-iltana ja se oli hieman hämmentävää.Kriteerit käytiin yksi kerrallaan läpi, joitakin avattiin enemmän kuin toisia. Vahvuudetmyös kuvasimme mielestäni realistisesti, kunnes pääsimme kehittämisalueet-osioon. Allekirjoittanut on kova puhumaan, eikä malttanut pitää omia "loistavia"kehittämisehdotuksia omanaan. Onneksi työyhteisön esimies oli kokenut ammattilainenmyös auditointien saralla ja näin pystyi palauttamaan keskustelun oikeille raiteilleen.(Sari Vahtera, vastaava nuorisonohjaaja, Espoo.)Toinen koulutuspäiväToinen koulutuspäivä järjestetään siinä vaiheessa, kun koeauditoinnit on tehty ja palautepalaveritpidetty. Päivän sisältö keskittyy niistä syntyneisiin kokemuksiin. Koulutuksen toista jaksoa voisikutsua reflektointipäiväksi, sillä keskeistä on koetun jakaminen, oman auditoinnin tarkastelu jaoppiminen. Keskustelu käydään ensin pienryhmissä, joissa tehtävänä on kirjata auditointiin liittyvätyleiset huomiot ja hyvät oivallukset myös muille jaettavaksi. Koulutuspäivän toteutuksessa ontärkeää luoda kannustava ja salliva ilmapiiri, jotta nuorisotyöntekijät voivat rehellisesti pohtia omaakokemustaan. Tieto mahdollisista hankalista tilanteista auttaa kehittämään koulutuksen sisältöä jamenetelmiä.50

Esimerkki toisen koulutusjakson ohjelmasta12.15 Kahvia tarjolla12.30 Orientaatio iltapäivään, ohjelma ja ensimmäisen koulutusjakson palaute13.00 Työskentelyä pienryhmissä• kokemukset koeauditoinneista14.30 Päiväkahvi14.50 Ryhmien purku ja yhteistä keskustelua auditoinneista16.00 Nuorisotyön arviointimalli tulevaisuudessa – mitä suunnitteillaPalaute päivästä16.30 Päätös ja kiitosToisen koulutusjakson aikana käsitellään ensimmäisestä koulutusjaksosta koottu palaute ja kerrotaanmitä tilaisuuksia, tapahtumia ja tekoja nuorisotyön arviointimallista on tulossa lähitulevaisuudessa.Palautteissa esitetyt kriittiset kommentit ja koulutuksen parannusehdotukset käsitellään ja kerrotaan,miten niitä tullaan hyödyntämään. Tällaisen jakamisen ideana on korostaa avoimuutta kehittämisideoilleja edistää sellaista kulttuuria, jossa ne nähdään voimavarana; avoimuus viestinnässäsaa nuorisotyöntekijät tuntemaan olevansa aidosti osa laajempaa kehittämistyön kokonaisuutta.KouluttajatKaikki kouluttajat ovat aktiivisesti olleet mukana nuorisotyön arviointimallin tekemisessä ja heilläkaikilla on kokemusta auditoinneista. Ryhmässä on myös asiantuntemusta arvioinnista ja kouluttamisesta.Auditointi- ja itsearvointimallissa yhteinen tekeminen on ollut paitsi periaate myös arvo,ja sen halutaan näkyvän myös koulutuspäivien kulussa. Kouluttajia on kaikista arviointimallin kehittämisessämukana olleista kaupungeista.Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallia käytännössä testanneille ja sitä omassa työssään hyödyntävillenuorisotyöntekijöille on haluttu antaa selkeä rooli koulutusprosessissa. Heidän kokemuksensaja autenttiset esimerkkinsä lisäävät koulutuksen käytännönläheisyyttä. Kouluttajan rooli onmyös oppimisen kannalta oivallinen. Kouluttajana toimiessa joutuu ennakolta jäsentämään omaaajatteluaan ja kokemuksiaan, mikä parhaimmillaan tuottaa uusia oivalluksia ja syventää omaa ammattitaitoa.Koulutuspäivät ovat osoittautuneet onnistuneiksi tapahtumiksi, sillä arviointimalliin perehtymisenlisäksi nuorisotyöntekijät eri kaupungeista ovat päässeet keskustelemaan nuorisotyön sisällöistä jahaasteista toistensa kanssa. Koeauditointeja on pidetty innostavina tilanteina, joissa arvioinnin japalautteen antamisen lisäksi on saanut oppia itse. Koulutukseen osallistuminen antaa myös valmiuksiaohjata itsearviointiprosessia omassa työyhteisössä.51

7.Viula Pakka ja Harri TaponenArviointitiedonhyödyntäminenja yhteyskehittämiseen52

7. Arviointitiedon hyödyntäminen jayhteys kehittämiseenKoska auditointi- ja itsearviointimalli on tuotettu pääkaupunkiseudun kaupungeissa, niiden monikerroksinenorganisaatiorakenne näkyy jonkin verran tiedon hyödyntämisen kuvailussa. Pääkaupunkiseudunnuorisotoimissa työskentelee suoraan nuorten kanssa yhteensä runsaat 400 henkilöä.Laajoille nuorisotoimille on tyypillistä, että toiminnan tasoja on vähintään kolme tai neljä: ohjaajat,kentän esimiehet, asiantuntijat sekä linjajohtajat eli osastopäälliköt ja nuorisotoimenjohtaja. Näillekaikille arviointitieto merkitsee erilaista työvälinettä arjen työn tarkasteluun.Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallin keskeinen tavoite on tuottaa tietoa toiminnan ja senlaadun kehittämiseksi. Kun nuorisotyössä toiminnan tasoja on useita, myös arviointitietoa käytetäänusealla tasolla ja niillä eri tavoin. Hyödyntämisen monitasoisuutta kuvataan tässä luvussa pääosinsuuren kaupungin näkökulmasta, mutta hierarkkisia organisaatiorakenteita löytyy myös pienemmistäkunnista. Keskeisesti arviointitiedon käyttö toiminnan kehittämisen kiihdyttäjänä tapahtuu juurisiellä, missä auditoinnitkin tehdään, siis nuorisotilassa tai muussa toimipaikassa. Auditoinneistahyötyy eniten nuorisotila, jonka toimintaa voidaan auditoijien havaintojen pohjalta kehittää, monastinopeallakin aikataululla. Auditointihavaintoja ja -raportteja voi kuitenkin hyödyntää myösorganisaation muilla tasoilla. Tämän luvun kuvauksissa painotutaan lähelle arjen työtä.Nuorisotoimen organisaatiotasoistaArviointitiedon hyödyntämisen laajuutta kuvataan kuvion 8 ”tiedon hyödyntämisen suppilolla”, jossaeri tasot asettuvat seuraavasti:• Nuorisotilalla tarkoitetaan yksittäistä toimintapistettä, jossa työskentelee kaupungin palkkaamianuorisotyöntekijöitä.• Aluetasolla tarkoitetaan hallinnollista kokonaisuutta, johon kuuluu 2–5 nuorisotilaa.• Palveluyksikkötasolla tarkoitetaan esimerkiksi alueellisista nuorisotyöpalveluista vastaavia yksikköjä,joihin kuuluu useampia alueita.• Nuorisotoimi tarkoittaa yhden kaupungin tai kunnan nuorisotyön kokonaisuutta.• Pääkaupunkiseudun (PKS) tasolla tarkoitetaan Espoon, Helsingin ja Vantaan nuorisotoimia, jotkaylläpitävät ja hyödyntävät nuorisotyön arviointimallia.Hyödyntämisen suppilon eri tasoilla on yhteys kaupunkien omiin suunnittelu- ja arviointijärjestelmiinsekä PKS-tasolla hyvien käytänteiden keräämiseen ja yhteiseen arviointiin.Kuvio 7. Nuorisotyön arviointimallin auditoinneista ja itsearvioinneista saadun tiedon ”suppilo”.NuorisotilaAluetasoPalveluyksikkö-/osastotasoNuorisotoimiPKS53

7. Arviointitiedon hyödyntäminen ja yhteys kehittämiseen7.1. Arviointitiedon käyttö nuorisotoimessaNuorisotilaSuurimman hyödyn auditoinneista ja itsearvioinneista saa nuorisotilataso. Auditointien avulla ohjaajatsaavat ulkopuolisen arvion avointen nuorten iltojen, viikonlopputoiminnan, junnutoiminnanja leirien suunnitelmallisuudesta ja toimivuudesta. Hyvin tehdyt havainnot ja niiden purkaminentuo esiin auditointihetkellä käytettyjen nuorisokasvatustyön menetelmien toimivuuden suhteessanuoriin. Havainnot voivat nostaa esille työssä olevia ”katvealueita”, kuten jonkin yksittäisen nuorentai nuorten ryhmän syrjään jäämisen, osallistumattomuuden ja nuorten toiminnan yhteisöllisyydentason. Edellä mainitut piirteet sopivat osin myös pienryhmiin.Resurssien näkökulmasta havainnot voivat tuottaa tietoa esimerkiksi henkilöstön tai muiden fyysistenresurssien riittämättömyydestä tai ylimitoituksesta. Toisaalta arviointi voi ainakin antaa vinkkejä,mitä asioita tulee jatkossa seurata kehittämisen kannalta, kuten onko voimavarojen yli- taialimitoitus jatkuvaa vai hetkellistä.Palautekeskustelussa auditoijien havaintojen ja kehittämisehdotusten perusteiden läpikäynti antaamahdollisuuden pohtia nuorisotilan toimintojen suunnittelua, ohjaajien erityisosaamisen hyödyntämistäsekä mahdollisesti tilojen muokkaamista ja työvälineiden hankintaa. Havainnot ja kehittämisehdotuksetvoivat saada nuorisotilalla aikaan pikaparannuksia eli välittömiä toiminnan ja/taifyysisten tilojen parantamista ja uudistamista tai antaa sysäyksen pidemmän aikavälin kehittämisprojektinaloittamiseen.Nuorisotilatason toiminnassa auditoijien huomioita on syytä peilata vuositason muuhun seurantajaarviointimateriaaliin, sillä auditointi on vain otos yhdestä toimintahetkestä. Havaintoja voidaanpeilata muun muassa toimintaprosessien mittareista saatavaan tietoon, esimerkiksi junnutoimintojen,viikonlopputoiminnan tai avointen nuorten iltojen käyntikertatilastoihin sekä mahdollisiinitsearviointituloksiin ja vuositason tulostavoitteisiin. Auditoijien havainnot ja vertailu yhdessävoivat vahvistaa kehittämisehdotusten painoarvoa ja auttaa tilakohtaisten kehittämishankkeidenpriorisointia.Tavoitteellisten pienryhmien auditointi antaa ensisijaisesti tietoa ja ulkopuolista näkemystä ryhmänohjaajalle tai ohjaajaparille. Havainnot saattavat auttaa ohjaajia tarkistamaan muun muassa ryhmäntoiminnan tavoitteita ja yksilöllisiä kasvuntuen suunnitelmia. Sekä ohjaajat että esimiehet saavatapua esimerkiksi ohjaajien osaamisen kehittämiseen. Itsearvioinnit pienryhmissä nostavat tyypillisestiesille ohjaajien kriittisiä näkemyksiä omista toimintatavoistaan.Arviointien ja asiakaspalautteiden kytkentä kannattaa. Nuorilta saadut palautteet ja toiveet liittyvätarviointimallin muutamiin kriteereihin, erityisesti tiedon hyödyntämiseen toiminnan suunnittelussa(arviointikriteeri 6), toiminnan suunnitelmallisuuteen (9) ja nuorten osallisuuden osa-alueiden toteutumiseen(22). Kun nuorilta, niin asiakkaina olevilta kuin toiminnan ulkopuolisiltakin, kerätäänsäännöllisesti odotuksia ja toiveita sekä kokemuksia nykyisestä toiminnasta, niistä tehdyt koosteetja analyysit arvioinnista on hyvä liittää saatuihin tuloksiin. Näin työyhteisö saa selvästi laajemmanja moniulotteisemman kuvan nuorisotilatoiminnan osuvuudesta eli siitä, miten nuorten toiveisiinon pystytty vastaamaan ja miten nuoret itse ovat olleet osallisina toiminnan tuottamisessa. Asiakaspalautteetvoivat siten olla perusteena edellä mainittujen kriteerien arvioinnissa ja niiden tasonmäärittelyssä, kun auditoijat kuulevat toimipaikassa vastikään hyödynnetystä asiakaspalautteesta.54

AluetasoAluetaso on seuraava porras, jolla arviointitietoa käytetään. Alueella toimii kahdesta viiteen toimipaikkaa.Auditoinnista ja itsearvioinnista tuotetaan aina kirjallinen kooste, joka sisältää toimipaikantyöskentelystä tehdyt havainnot. Tämän tuotoksen kautta esimies ja työyhteisö aloittavatkeskustelun siitä, millaisiin kehittämisen toimiin työyksikössä on tarvetta. Kehittämissuuntautunutkeskustelu on hyvä käydä koko työyhteisön kanssa, jolloin kaikki kuulevat arvioinnin perustelut jatarvittaessa kehittämisen kohteet voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen – varsinkin, jos arvioinnissaon noussut esille useita kehittämiskohteita.Kun työyhteisö on valinnut kehittämiskohteensa, muodostetaan niistä hallittavan kokoisia hankkeita.Kehittämishankkeelle määritetään tavoite tai tavoitteet, nimetään vastuuhenkilöt ja päätetäänrealistinen aikataulu. Aikataulussa voidaan tarvittaessa määrittää väliseurannan ajankohta ja ainakinhankkeen varsinainen päättymisaika, jolloin arvioidaan yhdessä hankkeen tulokset ja samallavalitun toimintatavan onnistuneisuus.Kun alueellisella tai yksikkötasolla kertyy tarpeeksi auditointikertoja ja raportteja, niistä voi tehdähavaintoja mahdollisista yhteisistä kehittämistarpeista esimerkiksi alueellisessa yksikössä. Kehittämistarpeetvoidaan huomioida sekä nuorisotilojen että alueellisen yksikön toimintasuunnitelmissaja tulostavoitteissa. Yksikkötasolle nousevat esitykset voivat vaikuttaa talousarviosuunnitteluunjopa nuorisotoimen tasolla.Toimintaprosesseissa havaitut kehittämistarpeet, vaikkapa alueellisen nuorisokasvatustyön perusprosessissa,voivat vaikuttaa prosessien päivittämiseen ja uudistamiseen ajanmukaisiksi, jos samallamuut arviointimenetelmät tukevat auditoijien havaintoja. Auditointiraporttien havainnot ja niidenkertymä voivat antaa olennaista tietoa esimerkiksi EFQM-arviointiin (European Foundation for QualityManagement -arvioinnista tarkemmin, ks. luku 7.2.) prosessien ja toimintaohjeiden toimivuudenosalta.Jokaisella kaupungilla on toimintaohjeita, joilla pyritään varmistamaan nuorisotilatoiminnan työnlaatua: esimerkiksi Vantaalla nuorten terveyskasvatus -strategia, Espoossa päihdetoimintamalli jaHelsingissä Nuorisoasiainkeskuksen monikulttuurisuusohjelma. Niin ikään pääkaupunkiseudun yhteisissämittareissa on laatua kuvaavia vaatimuksia, jotka ovat lähes yhteneväisiä auditointikriteerienkanssa. Tästä esimerkkinä voisi mainita auditointi- ja itsearviointimallissa olevat kriteerit ”vuorovaikutuksenaktiivisuus”, ”nuorten kohtaaminen yksilöinä” ja ”yhteistyö kotien kanssa”, joilla on suorayhteys mittariin ”yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut lapset ja nuoret”. Tämän mittarinlaatuvaatimuksena on, että nuorisotyöntekijä tuntee nuoren taustoja, kuten koulun ja asuinympäristön.Havainnot työyhteisön toimivuudesta ja osaamisen hyödyntämisestä vaikuttavat osaltaan henkilöstökoulutuksensuunnitteluun sekä mahdolliseen työnohjaustarpeen arvioimiseen, jos työpisteissätarvitaan apua esimerkiksi ohjaajien keskinäisen toiminnan vahvistamiseen, vuorovaikutukseen jatilanteiden hallintaan.Muutostekijöiden selvittämiseen ja toimintaympäristön analyysiin voi auditointihavainnoilla ja itsearvioinnillasaada lisäarvoa. Esimerkiksi Espoossa nuorisotilatoiminnassa kartoitetaan vuosittainmuutostekijät, joihin sisältyvät muun muassa väestörakenteen analysointi, yhteistyötilanne ja nuorisotilanasiakaskunnan muutokset. Selvitettäviä asioita ovat päihteiden käyttö, ohjauksen tarve,asiakaskunnan rakenne, kuten ikäjakauma, sukupuoli ja monikulttuurisuus sekä muutokset lapsissa55

7. Arviointitiedon hyödyntäminen ja yhteys kehittämiseenja nuorissa yksilöinä ja ryhminä sekä sosiaalisessa kiinnittymisessä. Lisäksi muutostekijöissä nuorisotilantoiminnan tasolla havainnoidaan toimipisteen vaikutusalueella olevat lasten ja nuortenkokoontumispaikat ja nuorisokulttuuriset ryhmät ja ilmiöt. Auditoijien havainnot voivat antaa lisätietoaesimerkiksi nuorisotilan toiminnassa mukana olevien nuorten yhteisöllisyydestä, erilaisistaryhmistä ja niiden rakenteista.Kussakin kaupungissa on yhteyshenkilö, jolle auditointiraportit lähetetään, ja hän huolehtii aineistojentarkoituksenmukaisesta käsittelystä oman organisaation sisällä. Siten koko kaupunkia tai senosa-alueita koskevat ilmiöt voidaan analysoida, ja niillä on tällöin vaikutusta myös nuorisotoimentason muutostekijöiden analysointiin ja tätä kautta kehittämiseen sekä resursointiin. Muutostekijöistäkoottua analyysia käytetään kaupunkien nuorisotointen strategisessa suunnittelussa, vuositasontulostavoitteissa, toimintasuunnitelmissa ja talousarvion valmistelussa.Muutostekijöitä ja auditointiraporteissa usein ja monessa toimipisteessä toistuvia havaintoja muunmuassa nuorten toiminnasta tai nuorisokulttuurisista ilmiöistä voisi myös vertailla eri kaupunkienvälillä. Sillä voisi olla vaikutusta esimerkiksi pääkaupunkiseudun yhteisiin hankkeisiin tai tavoitteidenpainotuksiin.Pääkaupunkiseudun nuorisotointen yhteistyönä on laadittu eri toiminnoille ja työprosesseille arviointimittareita,jotka otettiin käyttöön vuoden 2006 alusta. Auditoinnista saatujen havaintojenanalysointi suhteessa arviointimittareihin täydentää nuorisotalojen, yksiköiden ja nuorisotointentoiminnan laatua ja sen arviointia sekä auttaa laadunohjauksessa. Esimerkiksi arviointimittarissa”yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut lapset ja nuoret” on laatuvaatimuksia, jotka löytyvätmyös auditointikriteereistä, kuten edellä on kuvattu. Yhteiseksi laatuvaatimukseksi voidaan katsoamuun muassa kriteerit ”vuorovaikutuksen aktiivisuus” ja ”nuorten kohtaaminen yksilöinä”. Tätä samaasyvyyttä haetaan myös mittarissa ”suunnitelmallisesti tuetut nuoret”, jossa jokaiselle nuorelletehdään suunnitelma kasvun tueksi sekä ollaan yhteistyössä kodin ja oheiskasvattajien kanssa.Tavoitteellisten pienryhmien kriteereistä löytyy samanlaisia arviointikohtia, kuten ”tunne nuoresi”-kriteerissä, jossa edellytetään tuen tarpeen tunnistaminen oikeanlaisen tuen antamiseksi. Niinikään yhtäläisyyksiä löytyy kriteeristä 17, jossa edellytetään aktiivista ja säännöllistä yhteydenpitoakotien kanssa sekä kriteeristä 18, jossa arvioidaan yhteistyötä muiden nuorisotyötä tekevien tahojenkanssa pienryhmän osalta.Toimintamalleilla, kuten esimerkiksi päihdetoimintamallilla ja yhteistyöllä kotien kanssa, on kaupunkikohtaisiaseurantamittareita. Auditointitiedoilla voidaan saada käsitys eri mallien toimivuudestaja kehittämistarpeista sekä nuorisotilakohtaisesti että nuorisotoimen tasolla.Useimmat PKS- ja kaupunkikohtaiset mittarit kuvaavat prosessien suorituskykyä ja ovat yhteydessäsekä nuorisotointen toimintastrategiaan että tulostavoitteisiin, joissa taas on kaupunkikohtaisiapainotuksia. Koska auditointihavainnot liittyvät näihin läheisesti, niitä voidaan käyttää hyödyksivuositason arvioinnissa sekä nuorisotointen organisaation eri tasoilla tehtävissä itsearvioinneissa(esimerkiksi EFQM ja CAF, käsitteistä tarkemmin, ks. luku 7.2.). Itsearvioinnneissa auditointihavaintojavoidaan hyödyntää seuraavilla alueilla: kumppanuudet, resurssit, prosessit ja henkilöstö.56

PalveluyksikköPalveluyksiköissä auditointien ja itsearviointien tulokset kootaan yleensä joko toimintakausittaintai vuosittain. Koska tulokset ovat nuorisotilatasoisia ja sovittu luottamuksellisiksi, tietojen hyödyntämisessäpysytään varsin yleisellä tasolla. Osastotason koosteeseen voidaan kirjata sellaisiahavaintoja, joita on tehty useassa toimipaikassa ja joihin on mahdollista vaikuttaa omalla toiminnalla.Esimerkkinä tällaisesta havaintojen kertymästä voi olla vaikkapa avointen nuorten iltojenkriteereissä nuorten osallisuuden havainnointi ja arviointi. Positiivisessa merkityksessä havainnoinnistasaadaan tietoa hyvistä käytännöistä, jotka vahvistavat nuorten osallisuutta toiminnassa, jakäänteisesti havainnot voivat antaa tietoa osallisuuden kehittymisen tasosta ja kehittämistarpeista,koska kriteereissä havainnoinnin kohteena on osallisuuden eri osa-alueiden toteutuminen, osallisuudenlaajuus, nuorten osallistuminen viestintään sekä nuorisotilan päätöksentekorakenteet. Jos jokinpuute tai epätarkoituksenmukainen toimintatapa toistuu monissa raporteissa, saattaa olla perusteltuasiirtää tällainen laajempi kehittämistarve seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaan, jotta asiantilanmuuttaminen saa riittävästi painoarvoa, eikä hautaudu muiden kehittämishankkeiden alle.Koko nuorisotoimiNuorisotoimen tasolla käsitellään osastojen ja palveluyksiköiden tekemiä koosteita auditointien jaitsearviointien tuloksista erityisesti niiltä osin, kun on tarvetta linjata toimintatapojen muutostakoko organisaation tasolla. Arvioinneista esille nousseet vahvuudet ovat myös johdon tasolla huomioitavakokonaisuus, varsinkin, kun pohditaan, mitkä ovat organisaation menestystekijät ja muutvahvat alueet. Tulevaisuuden rakentaminen näiden perustalle strategisen suunnittelun keinoin antaavakuuttavuutta toiminnan rakentamiselle muutaman vuoden aikajänteellä.Pääkaupunkiseudun tasolla yhteinen ymmärrys koko nuorisotoimialan tilanteesta on kasvanut auditointienavulla. Vertaisauditoinneissa eri kaupunkien nuorisotyöntekijät ovat sekä kehittäneet yhteistätyövälinettä, auditointi- ja itsearviointimallia, että toteuttaneet arviointeja heille aikaisemmintuntemattomissa toimipaikoissa kaupunkien rajat ylittävinä työpareina. Tutustumisten kauttanuorisotyöntekijöiden käsitykset toisten tekemästä työstä ovat avartuneet, mikä on antanut mahdollisuudenja tilaa oppia muiden hyvistä käytännöistä; ”parastaminen” on toiminut.Valtakunnallisesta näkökulmasta arviointimallin rakentamisen tukeminen on luonut uutta yhteistätavoiteasetantaa ja työskentelyä kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämiseksi. Kun aikaisemmin eiole ollut käytettävissä nuorisotyön prosessitasoista arviointivälinettä, sellaisen tuottaminen kaikkienkuntien käyttöön laajentaa paikallisia mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaa.Arviointi tuo tietoa ydinprosesseistaParhaimmillaan auditoinnit, ja myös itsearvioinnit, kohdistuvat merkittävään osaan koko nuorisotyöorganisaationydinprosesseja. Kun näitä työkaluja käytetään taitavasti ja tilanteeseen sopivastipainottaen, saa organisaatio käyttöönsä runsaasti tietoa keskeisten toimintojen nykyisestä tilanteesta,niin vahvuuksista kuin kehittämisen tarpeistakin. Arviointien yhtenä etuna on niiden nopealiikkeisyysverrattuna vaikkapa ulkopuolisen arviointiryhmän tekemään perinteiseen arviointiinstandardoidulla mallilla tai kalenterivuoden päättyessä tehtävään toimintasuunnitelman toteutumisenarviointiin. Kun arviointimallilla saadut tulokset on viety takaisin työyhteisölle ja siellä käsiteltyyhdessä esimiehen kanssa, voidaan parhaassa tapauksessa siirtyä suoraan toiminnan kehittämiseen.Kokonaisvaltaisilla malleilla päästään harvoin näin suoraviivaiseen kehittämistyöhön, koska arvioinnintaso jää yleensä organisaatiossa kentän toimipaikan tasoa korkeammalle.57

7. Arviointitiedon hyödyntäminen ja yhteys kehittämiseen7.2. CAF ja EFQM auditointi- ja itsearviointimallinrinnallaVaikka nopealiikkeisyys ei olekaan CAF:n ja EFQM:n kaltaisten, kokonaisarviointiin suunniteltujentyökalujen tyypillisimpiä ominaisuuksia, niiden rooli pikkuveljensä rinnalla on merkittävä: tilanteenmukaan joko välttämätön tai vähintään lisäarvoa tuottava. Auditointi- ja itserviointimalli keskittyypääosin ydinprosessien tarkasteluun ja sen kautta nousevien kehittämistarpeiden saattamiseen työnkohteeksi sekä parempaan ymmärrykseen omasta työstä. Prosessityöhön keskittymällä on luonnollisestimahdollista porautua syvälle käytännön työn tilanteisiin ja niihin vaikuttaviin toimintatapoihin.Kuvio 8. CAF/EFQM, arviointialueet. (Lähde: CAF 2006.)TOIMINTATULOKSETHenkilöstöHenkilöstötuloksetJohtajuusStrategiat jatoiminnansuunnitteluProsessitAsiakas- jakansalaistuloksetKeskeisetsuorituskykytuloksetKumppanuudetjaresurssitYhteiskunnallisettuloksetINNOVATIIVISUUS JA OPPIMINENKokonaisvaltaisissa malleissa arviointi kohdentuu laajasti koko organisaatioon ja sen kaikkiin keskeisiinosa-alueisiin aina johtamisesta prosessien kautta tuloksellisuuden arviointiin saakka. CAF,Common Assessment Framework, tarkoittaa julkiselle sektorille suunniteltua Euroopan unionin yhteistäarviointityökalua. EFQM, European Foundation for Quality Management, on sekä julkisille ettäyksityisille organisaatioille tarkoitettu arviointiväline. Sen tunnetuin käyttökohde on vuosittainenSuomen laatupalkintokilpailu. (CAF-mallin käytöstä Suomessa, ks. lisää esim. http://www.vm.fi/;Suomen laatupalkintomalli EFQM:sta, ks. http://www.laatukeskus.fi.) Molempia voi käyttää itsearvioinnissaja ulkopuolisen arviointiryhmän kautta.Laaja arviointi suunnitteluvaiheesta raportointiin vie useimmiten aikaa 2–3 kuukautta ja vaatiivoimavaroja huomattavasti enemmän kuin nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimalli, erityisesti,jos palkataan ammattimainen arviointiryhmä toteuttamaan toimeksianto. Myös tilaajalle kokonaisvaltainenmalli on haasteellinen, kun ajatellaan tulosten ja havaintojen hyödyntämistä. Arviointituo esille runsaasti vahvuus- ja parantamisalueita, joista kehittämiskohteiden valinta vie aikaa,varsinkin, jos priorisoinnista päättää laaja joukko. Ajallinen etäisyys arvioinnista kehittämistyön58

aloittamiseen on monasti useita kuukausia, minkä vuoksi laajoja malleja käytetään osana vuosisuunnitteluaja pidemmän aikavälin suunnittelua. Kytkentä tuloskorttiin tai muuhun strategiseensuunnitelmaan on tällöin ymmärrettävä ja välttämätön. Joissakin tapauksissa yksittäisen henkilönosallisuus laajan arviointimallin soveltamisessa voi jäädä ohueksi, kun arviointiryhmä on suuri jamalli ei ole työvälineenä vielä tuttu. Mallin laatumaailmasta peräisin oleva kieli voi myös olla vieraannuttavaa.Joka tapauksessa molempien kokonaisvaltaisten mallien tuottama kuva organisaatiosta tai sen osastaon kehittämisen kannalta hyödyllinen ja paljastavakin. Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallituo syvyyttä sen keskeisiin toimintatapoihin ja kertoo, miten henkilökunta toimii keskenään ja nuortenkanssa sekä miten nuoret on otettu mukaan nuorisotoiminnan suunnitteluun, toiminnallisuudentuottamiseen ja kehittämissuuntautuneeseen arviointiin. Lisäksi arviointimallissa tarkastellaan toiminnanresursointia monipuolisesti. Näin ollen nuorisotyön arviointimallilla on kytkentöjä EFQM- jaCAF-työkaluihin seuraavilla arviointialueilla: toiminnan suunnittelu, henkilöstö, kumppanuudet javoimavarat ja jonkin verran myös tulospuolelle asiakas- ja henkilöstötuloksiin. Prosessien suorituskyvyn,siis tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden, alueelle nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimalliei käytännössä ulotu. Arvioinnin osuvuuden ja onnistuneisuuden ratkaisee lopulta se, kuinka sitoutuneestija huolellisesti arviointi tehdään ja mikä on arvioinnilla saatavan tiedon käyttötarkoitus.Kokonaisvaltaiset mallit ja nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimalli voidaan yhdistää käytännöntyössä usealla tavalla. Selkein ratkaisu on toteuttaa laaja arviointi kahden vuoden välein ja tehdävälivuosina ydinprosessien arviointi, joko kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Toinen vaihtoehto ontehdä molemmat arvioinnit saman vuoden aikana siten, että laajassa arvioinnissa otetaan huomioonydinprosesseille jo tehdyt auditoinnit ja itsearvioinnit.59

8.Merja Hovi, Tero Luukkonen,Pekka Mäkelä ja Harri TaponenTulevaisuudensuuntia60

8. Tulevaisuuden suuntiaLähitulevaisuudessa auditoinnit, itsearvioinnit ja kehittäminen muodostavat hallitun kokonaisuuden.Nuorisotyöntekijät tekevät auditointeja vertaisina, ja samoin heidän rinnallaan nuoret. Lisäksityöyhteisöt tekevät itsearviointeja paikallisesti. Harvakseltaan toteutettavat kokonaisvaltaiset arvioinnitantavat kokonaiskuvaa organisaatiosta. Tärkeintä on löytää arvioinneille ja työn kehittämisellesopiva jaksotus, koska arvioinneista nousevien kehittämiskohteiden toteuttamiselle pitääantaa riittävästi aikaa. Käytännössä työ kehittyy arviointien välillä.Arviointikriteerien ja tasokuvauksien hiomista voisi jatkaa loputtomiin. Ei ole kuitenkaan mielekästäpäivittää kriteereitä liian tiuhaan, jotta työntekijät pysyvät muutoksissa mukana. Maailman muuttuessaniidenkin on toki muututtava, mutta päivitykset kannattaa tehdä esimerkiksi kahden vuodensyklillä. Kriteerien kehittämistyössä on mukana kentän ääni, ja tasokuvauksia muokataan nuorisotyöntekijöiltäsaatujen palautteiden avulla. Auditoijilla on paras tuntuma siitä, mitkä kriteerit ovattoimivia ja mitkä liian tulkinnanvaraisia.8.1. Vahvuuksien vaaliminenVertaisauditoinnit vahvuutenaAuditoinnit ovat vertaisauditointeja, eivät ylhäältäpäin tehtäviä tarkastuksia. Tämä periaate onsyytä säilyttää arviointimallin kehittämistyössä. Nuorisotyöntekijöiltä saadun palautteen mukaankokemukset auditoinneista ovat pääosin myönteisiä, ja niistä on ollut hyötyä työn kehittämisessä.Auditointimenetelmässä saattaa myös piillä omat vaaransa. Esimerkiksi Leena Eräsaari on huolissaansiitä, että auditoinneista voi tulla osa kontrollijärjestelmää (Eräsaari 2007). Siksi on tärkeää, ettävertaisnäkökulma nuorisotyön auditoinneissa säilyy. Nuorisotyön ammattilaiset ovat itse mukanakehittämistyön apuna toisillensa arviointijärjestelmää apuna käyttäen. Tämä johtaa eittämättä nuorisotyönammattilaisten ammatillisen vuorovaikutuksen lisääntymiseen ja tätä kautta hyvien käytäntöjenleviämiseen. Oletettavaa on, että nuorisotyö kehittyy alan ammattilaisten toimiessa myöskehittäjinä.Työelämään kuuluvat nykyään erilaiset palkkajärjestelmät. Nuorisotyön auditointi-ja itsearviointimallinkohdalla johdon tulee harkita, mikä merkitys tehdyillä auditoinneilla tai itsearvioinneilla onesimerkiksi tulospalkkaan. Ovatko ne työyhteisöt tai työntekijät, jotka pääsevät kokonaisarvioinnissahyvälle tai erinomaiselle tasolle, oikeutettuja saamaan arvioinnin perusteella myös parempaapalkkaa työstään? Arviointimallissa on kullekin kriteerille luotu tasokuvaukset heikosta tai puutteellisestaerinomaiseen. Auditointiraportissa annetaan sanallinen arviointi ja kokonaisarviointi ohjaajientoimintatavoista, nuorten toiminnasta ja resursseista. Otetaanko arviointi osaksi esimerkiksitulospalkkauksen perusteita, on kysymys, joka nousee esiin kaikessa arviointityössä. Auditoinnin kokonaisarvioei yksistään voi olla tulospalkkauksen peruste, mutta toistuvasti hyvä kokonaisarviointikertoo kehittyneestä työyhteisöstä. Tärkeää on kuitenkin painottaa auditointi- ja itsearviointimallinkäyttöä työn kehittämisen välineenä, eikä työsuoritusten arvioinnin instrumenttina tai kontrollijärjestelmänä.61

8. Tulevaisuuden suuntiaAuditointi- ja itsearviointimalli kertoo nuorisotyön sisällöstäPääkaupunkiseudun arviointimalli toimii myös nuorisotyön sisältöjen kirkastajana muille ammattikunnille.Nuorisotyö nähdään vieläkin epämääräisenä toimintana. Mikko Salasuon mukaan nuorisopalvelujenkäyttäjät ja heidän vanhempansa ovat tyytyväisiä kunnissa tehtävään nuorisotyöhön,mutta sitä tuntemattomat sen sijaan suhtautuvat nuorisotyöhön jopa hyvin varauksellisesti (Salasuo2007, 105). Arviointikriteerit tasokuvauksineen auttavat kertomaan, mitä nuorisotyö pitää sisälläänja mitä ammattitaitoa nuorisotyöntekijöiltä vaaditaan. Niiden avulla nuorisotyön eri menetelmätavautuvat myös niille, jotka eivät ole nuorisotyön palveluihin vihkiytyneet. Kriteerit tasokuvauksineenkuvaavat kunkin arviointialueen sisältöjä, joita nuorisokasvatustyössä tavoitellaan. Arviointimallissaon kuvattu laajasti nuorisotyön sisältö siten, ettei tarvitse olla nuorisotyön ammattilainenymmärtääkseen, mistä nuorisotyössä on kyse.Nuorisotyön audiotinti- ja itsearviontimallilla on arvioinnin lisäksi muitakin käyttötapoja. Kriteeristöävoidaan käyttää apuna toimintojen suunnittelussa ja uusien työtekijöiden perehdyttämisessä.Kriteeristöt avaavat hyvin toimintojen sisältöjä ja niihin liittyviä osa-alueita. Pääkaupunkiseudullatyöntekijöiden vaihtuvuus on arkea, joten perehdytysjärjestelmien toimivuus on olennaista. Käytössäolevat toimintamallit ja arvioinnin välineet on tarkoituksenmukaista liittää osaksi perehdytyksenkäytäntöjä. Lisäksi kriteeristöjä voi käyttää työn suunnittelussa esimerkiksi tarkistuslistoina ja myösnuorisotyöntekijöiden työnjakojen runkoina.8.2. Uudet avauksetNuoret auditoijinaNuorten aktiivisuus ja osallistuminen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen on historiallisestinuorisotyön ydintä. Myös nuorisolaki velvoittaa kuntia kuulemaan nuoria ja osallistamaan heidätniin nuorisotyötä kuin nuorisopolitiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn (Nuorisolaki 2006/72).Pääkaupunkiseudun nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallin tarkoituksena on kehittää nuorisotyönlaatua kuntien palveluna. Avoimet nuorten illat, tavoitteelliset pienryhmät, leiritoiminta jaosallisuustoiminnot ovat kuntien järjestämää palvelua nuorille kuntalaisille. Kun palvelujen kohteenaovat nuoret, nuorisolain mukaisesti on kuultava myös nuorten ääntä nuorisotyössä ja sen kehittämisessä.Kuntaliiton lausunnossa nuorisolaista professori Aimo Ryynänen toteaa, että valtuustonon pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistuaja vaikuttaa kunnan toimintaan. On selvää, että valtuusto ei yksin tätä vastuuta voi ottaa, koskakunnan toiminnat ja toimivaltuudet on pitkälti delegoitu kunnanhallitukselle, lautakunnille ja viranhaltijoille.Osallistumisen ja vaikuttamisen riittävä edellytys on kuuleminen, ja vastuun tästä tuleeolla sillä viranhaltijalla tai toimielimellä, jonka vastuualueeseen asia kuuluu. Myös nuorilla tulee ollatosiasiallinen vaikuttamismahdollisuus kunnassa. (Aaltonen 2007, 64–71.)Olemme päättäneet pääkaupunkiseudulla siitä, että kevätkaudella 2009 nuoret otetaan mukaan auditointeihin.Kun nuoret ovat auditoimassa, on syytä pohtia, onko osa kriteereistä sellaisia, joitanuorten on vaikea arvioida tai heidän arviointinsa ei ole tarkoituksenmukaista. Varsinkin työyhteisöntoiminta on osa-alueena sellainen, että sen arvioimiseen nuorten mukaan ottaminen olisihaasteellista. On kuitenkin tärkeää pitää huolta siitä, että nuorten ääni kuuluu sellaisten kriteerienkohdalla, joissa he ovat asiantuntijoita. Esimerkiksi nuorten välinen vuorovaikutus on kriteeri, jossanuoren näkökulma voisi olla hyvinkin avartava. Nuorten ottaminen mukaan auditointeihin vaatii hyvääennakkovalmistelua. Alkuvaiheessa, kun nuorten osallistumista auditointeihin vielä kokeillaan,auditoinnin kohteina olevat työyhteisöt on hyvä valita vapaaehtoisuuden pohjalta. Toisaalta, jos62

8. Tulevaisuuden suuntiaJos ajatus nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallin kriteerien yleispätevyydestä hyväksytäänlaajemmin, voisi tämä arvioinnin työkalu tuoda yhden uuden välineen nuorisotyöntekijöiden vuoropuhelunlisäämiseksi valtakunnallisella tasolla. Hyvien käytäntöjen jakamisesta keskustellaan runsaasti,mutta toimivia keinoja niiden jakamiseen on vaikeampi löytää. Hyvän käytännön käsite eiole yksiselitteinen, sillä kyse on paikallisesta toiminnasta, jonka siirtäminen sellaisenaan ei oleyksinkertaista. Toisten kokemuksesta oppiminen edellyttää monimuotoista oppimisprosessia ja kommunikaatiota.(Arnkil & Spangar & Jokinen 2007, 22.) Auditointien ja niihin liittyvien keskustelujentoteuttaminen yli kuntarajojen voisi synnyttää yhden tavan jakaa hyviä käytäntöjä ja oppia muidentyöstä. Laajempi keskustelu antaisi tuoreita näkökulmia myös mallin kehittämiseen.Koko nuorisotoimialan yhteistyön sisällön laajentaminen tutkimuksen ja koulutusjärjestelmän suuntaanvoisi rakentaa uudenlaista kolmikantaa. Tällaisessa tilanteessa nuorisotyön kehittäminen toteutuisiarviointien kautta, soveltavan tutkimuksen liittämisellä tukemaan työn kehittämistä ja alanoppilaitosten, muun muassa Humanistisen ammattikorkeakoulun, tarjoamien opetus- ja harjoittelusisältöjenvirittämisellä tukemaan pitkäjänteistä arviointi- ja muun tiedon hyödyntämisen osaamista.Näin toimimalla kaupunkimainen nuorisotyö, sen opetus ja tutkimus edistävät yhdessä kokotoimialan kehittymistä ja samanaikaisesti sen roolia suomalaisen julkisen sektorin peruspalveluna.64

LähteetAaltonen, Kimmo (toim.) (2007) Nuorisolakiopas. Tallinna: Tietosanoma Oy.Arnkil, Robert & Spangar, Timo & Jokinen, Esa (2007) Hyvä vertaisoppiminen kuntatyön arjessa.Helsinki: Suomen Kuntaliitto.Arviointi sosiaalipalveluissa (2001) Arviointi sosiaalipalveluissa. Katsaus arvioinnin peruskysymyksiin.FinSoc Työpapereita 3/2001. Helsinki: Stakes.Engeström, Yrjö (1982) Perustietoa opetuksesta. Helsinki: Valtiovarainministeriö.Eräsaari, Leena (2007) Millainen yhteiskunta on hyvinvointivaltion jälkeen? Teoksessa Heikki Taimio(toim.) Talouskasvun hedelmät – kuka sai ja kuka jäi ilman? Helsinki: Työväen Sivistysliitto.Horelli, Liisa (2006) Vaikuttavuusarviointi mantrana ja kamppailulajina. Hallinnon tutkimus 3/2006.Arvioinnin teemanumero. Helsinki: Suomen arviointiyhdistys, 61–65.Hulkari, Kirsti (2006) Työssäoppimisen laadun käsite, itsearviointi ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalanammatillisessa peruskoulutuksessa. Tampere: Tampereen Yliopisto.Laamanen, Kai (2001) Johda liiketoimintaa prosessien verkkona. Ideasta käytäntöön. Helsinki: Laatukeskus.Liikanen, Heli (toim.) (2008) Opinto-opas 2008–2009. Humanistinen ammattikorkeakoulu.Opetushallitus (2008) Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 2009, 16–17. Luettavissa:http://www.oph.fi/pageLast.asp?path=1,17627,6610,67122,86093,87846 (viitattu 9.12.2008).Opetusministeriö (2007) Koulutuksen arviointijärjestelmän kehittämistyöryhmän muistio. Opetusministeriöntyöryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:27. Helsinki: Opetusministeriö.Paasio, Petteri (2006) Yleinen ja erityinen viitekehys arvioinnissa. Hallinnon tutkimus 3/2006. Arvioinninteemanumero. Helsinki: Suomen arviointiyhdistys, 92–107.Pohjola, Anneli (2001) Mitä ihmeen itsearviointia ja miksi? FinSoc news, uutiskirje sosiaalihuollonmenetelmien arvioinnista 2/2001. Helsinki: Stakes, 13–14.Salasuo, Mikko (2007) Nuorisotyön ytimissä – kaleidoskooppi pääkaupunkiseudun nuorisotyöhön jakäytäntöihin. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus.Simola, Hannu & Rinne, Risto (2006) Koulutuksen laadunarvioinnin yhteiskunnallisten vaikutustentutkimisesta. Hallinnon tutkimus 3/2006. Arvioinnin teemanumero. Helsinki: Suomen arviointiyhdistys,66–80.Salonen, Inari (2004) Millaista on tulla arvioiduksi? Pohdintaa koulusta arvioinnin kohteena. Hallinnontutkimus 2/2004. Arvioinnin teemanumero. Helsinki: Suomen arviointiyhdistys, 100–109.65

Sydänmaanlakka, Pentti (2004) Älykäs johtajuus. Hämeenlinna: Karisto Oy.Valtiovarainministeriö (2006) Yhteinen arviointimalli CAF (Common Assessment Framework).Organisaation kehittäminen itsearvioinnin avulla. Helsinki. Luettavissa: http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/04_hallinnon_kehittaminen/20060927CAF200/CAF_julkaisu_netti.pdf(viitattu 9.12.2008).Vedung, Evert (2003) Arviointiaalto ja sen liikkeelle panevat voimat. FinSoc Työpapereita 2/2003.Helsinki: Stakes.Virtanen, Petri (2007) Arviointi: arviointitiedon luonne, tuottaminen ja hyödyntäminen. Helsinki:Edita.Yliruka, Lauri (2006) Kuvastin. Reflektiivinen itse- ja vertaisauditointimenetelmä sosiaalityössä.Helsinki: Stakes.Yliruka, Lauri (2001) Sosiaalityöntekijät oman työnsä arvioijina. FinSoc news, uutiskirje sosiaalihuollonmenetelmien arvioinnista 2/2001. Helsinki: Stakes, 10–13.66

LIITE 1NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI 26.8.2008AVOIMET NUORTEN ILLATI Työyhteisön toimintaARVIOINTI-KRITEERIT4 ERINOMAINEN 3 HYVÄ 2 TYYDYTTÄVÄ 1 PUUTTEELLINEN/HEIKKO1. Ohjaajien vastuujaot Nuorten iltaan liittyvät työnjaoton yhdessä ennakolta sovittu jane ovat selkeät. Niitä sovelletaantilanteiden mukaan joustavasti ja2. Ohjaajien osaamisenhyödyntäminen3. Tilan ja tilanteidenhallinta4. Vuorovaikutuksenaktiivisuustasapuolisesti.Ohjaajien vahvuuksia ja osaamistahyödynnetään toiminnassa. Ohjaajienoppiminen mahdollistuu.Ohjaajilla on kaikki käytössä olevatsisä- ja ulkotilat (tilan lähialue)hallinnassa ja he ovat aktiivisestinuorten kanssa.Ohjaajien toiminnassa näkyy herkkyysryhmän tai yksilön tarpeille(tilannetaju).Ohjaajat toimivat aloitteellisestija huomioivat kaikki tilassa olevatnuoret. Ohjaajat tukevat nuortenvälistä keskustelua ja haastavatnuoret vuorovaikutustilateisiin.Ohjaajilla ja nuorilla on luottamuksellinenvuorovaikutus.Nuorten iltaan liittyvät työ- ja vastuujaoton sovittu ennakkoon.Ohjaajien vahvuudet ja osaaminenon osittain hyödynnetty toiminnansuunnittelussa ja toteutuksessa.Ohjaajilla on kaikki käytössä olevattilat hallinnassa ja he ovat aktiivisestiläsnä.Ohjaajat kohtelevat nuoria tasapuolisesti.Aika ei kulu yhden ryhmäntai nuoren kanssa.Ohjaajat ovat nuorten kanssa toiminnoissamukana ja rakentavatvuorovaikutustilanteita.Ohjaajien ja nuorten välinen vuorovaikutuson luontevaa.Työ- ja vastuujaoista sovitaan tilannekohtaisestitoiminnan aikana.Ohjaajien osaamista hyödynnetäänspontaanisti toiminnan toteutuksessa.Ohjaajat kiertävät käytössä olevissatiloissa (valvontanäkökulma).Ohjaajien aika kuluu pääosin yhden/ tietyn nuorisoryhmän / nuortenkanssa.Vuorovaikutustilanteet syntyvätpääosin nuorten aloitteesta.Vuorovaikutus perustuu ohjaajanauktoriteettiin.Työ ja vastuujaot ovat epäselvät.Ohjaajien vahvuudet ja osaaminenon tunnistettu, mutta niiden hyödyntäminenon vähäistä.Ohjaajien työajasta kuluu aikaatoimistossa tai tehtävissä, joihinei liity vuorovaikutusta nuortenkanssa.Ohjaajat ovat keskenään ja samanryhmän / nuoren kanssa.Ohjaajat ovat passiivisia ja puuttuvatlähinnä ongelmatilanteisiin.Vuorovaikutus perustuu järjestyksenpitoon.5. Nuorten kohtaaminenyksilöinäNuorten elämäntilanne tunnetaan(perhe, ihmissuhteet, elämäntavat).Työyhteisö on verkostoitunut moniammatillisestinuoren tuen tarpeenarvioimiseksi ja oikean tuensaamiseksi.Nuoret tunnetaan, tiedetään taustoja(esim. koulu, kaverit ja harrastukset).Ohjaajat osaavat työyhteisössäarvioida nuoren tuen tarpeen jatoimia sen mukaisestiOsa nuorista tunnetaan nimeltä.Ohjaajat ovat aidosti kiinnostuneitanuorista.Selkeä tuen tarve tunnistetaan.Nuoria ei tunneta, ei tiedetä nimeä.Mahdollista tuen tarvetta ei tunnisteta.67

ARVIOINTI-KRITEERIT4 ERINOMAINEN 3 HYVÄ 2 TYYDYTTÄVÄ 1 PUUTTEELLINEN/HEIKKO6. Tiedon hyödyntäminentoiminnansuunnittelussa• asiakaspalauteAsiakaspalautetta kerätään suunnitelmallisestija systemaattisestitoimintaan osallistuvilta nuorilta,heidän vanhemmilta ja yhteistyökumppaneilta.Asiakaspalautettakäytetään toiminnan suunnittelussa.7. Alueen tuntemus• tilastot ja ilmiöt• kaupalliset /yksityisetpalvelut8. Yhteistyö javerkostot• nuorisotyötätekevät tahot• tunnusluvut Tunnusluvuissa tapahtuvista muutoksistatehdään johtopäätöksiä janiihin reagoidaan toimintaa kehittämällä.Alueen ilmiöistä keskustellaan jajohtopäätökset ohjaavat toiminnansuunnittelua.Alueen kaupallisia palveluja tuottavientahojen kanssa tehdäänyhteistyötä.Toiminnan suunnittelussa on huomioitumuut nuorisotyötä tekevättahot. Yhteistyön tavoitteet jatyönjaot muiden toimijoiden kanssaovat selkeät ja yhdenmukaisetkaupungin strategisten linjaustenkanssa.Asiakaspalautejärjestelmä on monipuolinen:kyselyt, keskustelutilaisuudet,suullinen palaute. Saatupalaute näkyy toiminnassa.Tunnuslukuja seurataan ja toimintaaarvioidaan niiden avulla.Kartoituksen avulla saatua tietoahyödynnetään toiminnan suunnittelussa.Alueen kaupalliset palvelut huomioidaantoiminnan suunnittelussa.Alueen nuorisopalveluja tuottaviintahoihin pidetään aktiivisestiyhteyttä. Verkosto on joustava janopeasti reagoiva.Ohjaajat keräävät asiakaspalautettaspontaanisti erilaisten menetelmienavulla. Tietoa käsitelläänyhteisössä.Tunnusluvuista keskustellaan yhteisössä.Alueesta on tilasto- ja kokemustietoa.Alueen palveluiden vaikutuksetnuoriin tiedostetaan.Muut alueella nuorisotyötä tekevättahot tunnetaan.Nuoret antavat palautetta suullisesti.Tunnuslukuja kerätään.Alueesta on hajanaista tietoa.Alueen kaupalliset palvelut tiedetään.Työyhteisössä on tietoa joistakinnuorisotyötä tekevistä tahoista,mutta yhteys niihin on vähäistä.• moniammatillisetverkostot9. Toiminnan suunnitelmallisuusVerkostojen toimintaa arvioidaansäännöllisesti ja kehitetään tarpeenmukaan.Toimintaa ohjaavat nuorisotyöllinentavoite- ja kasvatustietoisuussekä yhteinen prosessi nuortenkanssa. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti.Verkosto on tarkoituksenmukainen,joustava ja reagoiva. Nuorisotyöntekijöilläon tarvittaessa aktiivinenrooli verkoston ylläpitämisessä.Toimintaan vaikuttavat nuortentoiveet, joita käsitellään työyhteisössäsäännöllisesti. Toiminta ontavoitteellista ja suunnitelmallista.Verkostoja on luotu, mutta niitä eihyödynnetä tarkoituksenmukaisesti.Työntekijöiden oma kiinnostus jaosaaminen ovat keskeisiä toimintaaohjaavia periaatteita.Muut toiminnan kannalta keskeisettahot on tunnistettu.Toimintaa ohjaa vain traditio. Toimintamääritellään oleskeluna, eikäei ole määritelty tavoitteita.68

ARVIOINTI-KRITEERIT4 ERINOMAINEN 3 HYVÄ 2 TYYDYTTÄVÄ 1 PUUTTEELLINEN/HEIKKO10. Sukupuolisensitiivisyys11. Monikulttuurisuus /yhdenvertaisuus12. Nuorisotyölliset menetelmätja välineetOhjaajien tietoisilla teoilla ylitetäänkaavamaisia sukupuoliroolienrajoja.Ohjaajien työstä heijastuu aktiivinenrasismin vastainen työote.Toiminnan suunnitellussa ja toteutuksessahuomioidaan yhdenvertaisuudenedistäminen.Toiminta tukee luontevaa vuorovaikutustanuorten välillä. Työyhteisöon luonut aktiiviset yhteydet maahanmuuttajajärjestöihinja/tai muihinmonikulttuurisiin toimijoihin.Menetelmät ja välineet ovat monipuolisia,ohjaajilla on hyvä osaaminenniiden käytössä. Niiden käyttötukee toiminnan tavoitteita.13. Ympäristökasvatus Ympäristövastuullisuuteen ja kestäväänelämäntapaan kasvattaminenon osa toimipaikan kulttuuria. Ympäristöasioitanostetaan aktiivisestikeskusteluun nuorten kanssa.14. Mediakasvatus• tv, radio, printtiEri medioita sovelletaan monipuolisestija niiden käyttö on nivoutunutosaksi toimintaa. Nuortenajatuksia ja tekemisiä on yhdessäheidän kanssaan pystytty nostamaannäkyväksi jossain mediassa.• internet Internetiin tuotetaan sisältöä yhdessänuorten kanssa.Ohjaajien toiminta mahdollistaasen, että kaikilla nuorilla on fyysistäja henkistä tilaa toimia talollayhdenvertaisesti.Ohjaajilla on herkkyyttä tunnistaarasistista toimintaa, esimerkiksitunnetaan keskeisiä rasistiseen toimintaanliittyviä symboleita. Ohjaajillaon valmiutta ja halukkuuttakäydä keskusteluja rasismista nuortenkanssa.Etnisyys on huomioitu toiminnassa.Ohjaajilla on tuntemusta eri kulttuureista.Menetelmät ja välineet ovat kasvatuksellisestiperusteltuja. Niidenvalinnasta ja merkityksestä käydäänyhteisöllisiä keskusteluja.Niistä keskustellaan yhteisössä.Ympäristövastuullisuuteen ja kestäväänelämäntapaan kasvattaminennäkyy toiminnassa monipuolisestija lisäksi järjestetään tempausluontoisiatapahtumia.Mediat näkyvät tilassa (esim. lehtijutuista”tehdään nostoja”). Nuortenkanssa keskustellaan medioistaja niiden välittämästä maailmankuvastakriittisesti.Ohjaajat tuntevat nuorten käyttämääverkkomaailmaa ja käyvätsiitä keskusteluja heidän kanssaan(esim. suositut sivustot).Tyttöjen ja poikien suhde ontasapainossa. Toiminnassa onhuomioitu tyttöjen ja poikien erityistarpeet.Rasistiseen toimintaan ja puheeseenpuututaan.Talolla käy pääasiassa yksi etninenryhmä. Muut ryhmät ovat siedettyjä.Menetelmät ja välineet ovat kohderyhmällesopivia.Ympäristövastuullisuus ja -kasvatusovat osa toimintaa. Ohjaajattoimivat työssään ympäristövastuullisesti.TV:n, radion tai lehtien esittelemistäasioista keskustellaan nuortenkanssa.Internetin käyttöä seurataan januoria ohjataan netin turvalliseenkäyttöön.Toinen sukupuoli on yliedustettuna.Toiminnan toteuttamisessa painottuuvain toisen sukupuolen tarpeet.Rasistiseen puheeseen ja toimintaanpuututaan vain ylilyöntitilanteissa.Taloa käyttävät nuoret kuuluvatsamaan etniseen ryhmään, vaikkaalue on monikulttuurinen. Yliedustustaei problematisoida.Menetelmien ja välineiden käyttöäei ole pohdittu.Ympäristökasvatus / kestävän kehityksenkasvatus ei juuri näy ohjaajientoiminnassa.Ympäristökasvatus on satunnaista.Nuorten käytössä on TV+ radioja lehtiä, joissa käsitellään myösajankohtaisista asioita (esim. HS,alueelliset lehdet). Eri medioidenläsnäolo nuorten elämässä on ymmärretty.Nuorten käytössä on internetyhteysja ”nettietiketti” on esillä.69

ARVIOINTI-KRITEERIT4 ERINOMAINEN 3 HYVÄ 2 TYYDYTTÄVÄ 1 PUUTTEELLINEN/HEIKKO15. Terveiden elämäntapojenedistäminen:uni, ravinto,liikuntaTerveyden merkitys ja terveidenelämäntapojen edistäminen onluonteva osa toiminnan suunnitteluaja menetelmien valintaa. Terveyteenliittyviä asioita nostetaanaktiivisesti keskusteluun nuortenkanssa.Terveiden elämäntapojen edistäminenon huomioitu toiminnan suunnittelussaja toteutuksessa.Terveisiin elämäntapoihin kasvattamistatapahtuu satunnaisesti.Terveiden elämäntapojen edistäminenei ole tietoista toimintaa.16. Yhteistyö kotienkanssaNuorisotalon ja kotien väliseen yhteistyöhönon luotu rakenne. Yhteydenpitoon aktiivista, säännöllistäja molemminpuolista.Vakituisesti nuorisotalolla käyviennuorten vanhempiin pidetään yhteyttäsäännöllisesti, esim. tiedotteet,henkilökohtainen kontakti.Vanhemmille on tiedotettu nuorenjäsenyydestä nuorisotalolla ja sentoiminnasta ja periaatteista.Nuorten vanhempiin ollaan yhteydessäainoastaan silloin kun nuoririkkoo sääntöjä rankasti.17. Toimintamallit Ohjaajat ovat sisäistäneet yhteisestihyväksytyt toimintatavat, joistakäy ilmi myös tarvittavat työnjaot.18. Säännöt Talon säännöt päivitetään säännöllisestiyhdessä nuorten kanssa.Toimintaan mukaan tulevat uudetnuoret perehdytetään toimintatapoihin.Nuoret ovat sisäistäneetsäännöt. Nuoret ymmärtävät sääntöjenmerkityksen.20. Ohjaajien välinenvuorovaikutus19. Turvallisuus Turvallisuusnäkökulma on luonnollinenosa toiminnan suunnittelua,toteutusta ja arviointia.Ohjaajien keskinäinen vuorovaikutuson sujuvaa, luontevaa ja ammatillistariippumatta siitä, ketkä ovattyövuorossa (esim. tuntityöntekijät,harjoittelijat, ”lainassa olevat”työntekijät).• sisäinen tiedotus Alue- ja yksikkötasolla välitetääntietoa nuorten ajankohtaisista ilmiöistä.Tähän on luotu rakenne.Toimintatavoista keskustellaansäännöllisesti ja ne on myös dokumentoitu.Talolla on yhdessä nuorten kanssakirjoitetut säännöt ja ne ovat esillä.Työyhteisöllä on jäsentyneitätapoja puuttua erilaisiin ristiriitatilanteisiin.Turvallisuusnäkökulmaa on ajateltukokonaisvaltaisesti. Psyykkinen jafyysinen turvallisuus on huomioitutoiminnassa.Ohjaajat toimivat tiimimäisesti.Illan toimintaan ja nuoriin liittyvätiedonkulku toimii sujuvasti ja aukottomasti.Yhteiset päätökset kirjataan ja varmistetaan,että kaikki työyhteisönjäsenet, myös sijaiset ja tuntiohjaajat,saavat tiedon.Ohjaajat ovat ennakolta keskustelleettoimintatavoista. Muutoksistaja/tai uusista ohjeista tiedotetaan.Ristiriitatilanteet nuorten kanssa javälillä selvitetään mahdollisimmanpikaisesti. Ohjaajat ovat laatineettalolle säännöt ja pystyvät perustelemaanne.Riskien kartoitus/turvallisuussuunnitelmaon käytössä.Ohjaajat ymmärtävät olevansa roolimallejamyös keskinäisessä vuorovaikutuksessa,mutta vuorovaikutuson valikoivaa ja heistä muodostuuerillisiä pareja tai ryhmiä.Sisäiseen tiedottamiseen on luoturakenne, esimerkiksi säännöllisetpalaverit.Ohjaajat sopivat kiusaamiseen,rasismiin sekä uhka-, väkivalta- japäihdetilanteisiin liittyvistä toimintatavoistatilannekohtaisesti.Ristiriitatilanteiden selvittäminenjää yhden ohjaajan vastuulle.Sääntöjen tulkinnassa on erilaisianäkökulmia.Pelastussuunnitelma on tehty jakäsitelty.Ohjaajien välisestä vuorovaikutuksestapuuttuu tilanneherkkyys– nuorten kuullen puhutaan ”mitätahansa”, joten kasvatuksellisuusontuu.Sisäinen tiedotus on satunnaistenkeskustelujen varassa.70

ARVIOINTI-KRITEERIT4 ERINOMAINEN 3 HYVÄ 2 TYYDYTTÄVÄ 1 PUUTTEELLINEN/HEIKKO21. Käytös- ja puhekulttuuriToimipaikassa on kunnioittava jakohtelias puhe- ja käytöskulttuuri,joka näkyy siinä, että ohjaajienlisäksi nuoret puuttuvat epäasialliseenkäytökseen.22. Nuorten oppiminen Nuorten oppiminen, kehittyminenja onnistuminen ovat keskeisiä,tietoisia ja suunnitelmallisesti toimintaaohjaavia periaatteita.Ohjaajien läsnä ollessa nuortenvälinen puhekulttuuri on toistakunnioittavaa. Ohjaajien ”lempeäkatse riittää” muistuttamaan nuoriakäytöksestä.Ohjaajat tietoisesti hyödyntävättoimintaa ja tilanteita nuortensosiaalisten, tiedollisten ja käytännöntaitojen oppimisen näkökulmasta.Epäasialliseen kielenkäyttöön jakäytökseen puututaan vain käskyinja kielloin. Nuorten ja ohjaajienvälinen puhekulttuuri ei ole kehittynyt.Muutaman ”valikoidun” nuorenoppimiseen ja kehittymiseen kiinnitetäänhuomiota.Epäasialliseen kielenkäyttöön jakäytökseen puututaan ainoastaanylilyöntitilanteissa. Ohjaajien linjaei ole yhtenäinen. Ohjaaja ei ymmärräoman käyttäytymisen (mallin)merkitystä.Oppimisen näkökulma ei ole mukanatoiminnan suunnittelussa.71

72II Nuorten toiminta4 ERINOMAINEN 3 HYVÄ 2 TYYDYTTÄVÄ 1 PUUTTEELLINEN/HEIKKOARVIOINTI-KRITEERITNuoret esittävät spontaanistiideoita tilatoimintaan / nuorteniltoihin.Nuoret ja työntekijät ideoivat jasuunnittelevat toimintaa yhdessä.Työntekijät tekevät päätökset.Nuorille annetaan vastuuta päätöksenteossaja he ovat mukanatoteuttamassa toimintaa.Talotoiminnassa kaikki osallisuudenosa-alueet toteutuvat (tieto-,idea-, suunnittelu-, päätöksen-teko-,toteuttamis-, arviointiosallisuus).23. Osallisuuden eriosa-alueiden toteutuminenNuoret osallistuvat yksittäisteniltojen sisällön ideointiin.Nuorisotalolla on tapahtumia,joiden ideointiin, suunniteluun jatoteutukseen nuoret osallistuvatsatunnaisesti.Nuorisotalolla on rakenne, joka mahdollistaanuorten osallistumisen ideointiin,suunnitteluun ja toteutukseen erilaisissatapahtumissa ja projekteissa, esim.kahvila-, vkl-toiminta, ryhmät. Nuoreton perehdytetty tehtäväänsä.Nuorilla on vastuuta viestinnänsisältöjen ja ilmeen tuottamisessa.Nuorilla on rooli tiedotuskanavienvalitsemisessa.24. Osallisuuden laajuus Nuoret osallistuvat alueen tai muunlaajemman yhteisön tapahtumienja projektien suunnitteluun ja toteutukseen.Heidät on koulutettutapahtumien tuottamiseen.Nuoret osallistuvat toimintaa esittelevänmateriaalin tekemiseensatunnaisesti.Yksittäiset nuoret ovat mukanajoidenkin toimintojen tiedottamisessa.Toiminnasta viestittämisessä nuorillaon keskeinen rooli. Nuoret ovat järjestäytyneestivastuussa viestinnästäja osaavat hyödyntää sen erilaisiakanavia ja välineitä (mm. verkko,”puskaradio”, tekstiviestit, vierailut).25. Nuorten osallistuminenviestintäänOsallisuustoiminnalla ei ole selkeäärakennetta ja se on satunnaista(esim. talotoimikunnat, talokokoukset,osallisuusryhmät).Osallisuustoiminnalle on luotu rakenne,mutta nuoret eivät sitoudutoimintaan.Osallisuustoiminta tapahtuu avoimestija demokraattisesti (esim. kokousajankohdatja muistiot ovat esillä).Nuoret ovat sitoutuneet toimintaan.Osallisuustoimintaan liittyvät rakenteetja järjestelmät on luotu yhdessä.Osallisuustoimintaa kehitetäänjatkuvasti yhdessä nuorten kanssa.26. PäätöksentekorakenneJärjestelmällistä vertaisryhmätoimintaaei ole.Tilalla toimii nuoria vertaisohjaajina,mutta heitä ei ole koulutettu.Vertaistoiminta perustuu traditioontai nuorten omaan aktiivisuuteen.Nuoret osallistuvat vertaistoimintaatukevaan koulutukseen javertaisryhmätoiminta on suunnitelmallista.Vertaisryhmätoiminta on vakiintunutta.Nuorilla on rooli kouluttajina.Nuorten omia osaamisalueitahyödynnetään.27. VertaisryhmätoimintaTapahtumien ja toimintojen suunnitteluja toteutus on aina tiettyjenyksittäisten nuorten vastuulla.Talolla toimii yksi nuorten työryhmä,joka osallistuu aina kaikkeentekemiseen kuten tapahtumiensuunnitteluun ja toteutukseen.Talolla toimii nuorten ryhmiä, jotkaovat sitoutuneita omiin vastuualueisiinsa.Tehtävät jakaantuvat monille eri nuorille,jotka toimivat eri pienryhmissä(esim. markkinointiryhmä, diskoryhmä,talotoimikunta). Ryhmät jakavatkeskenään tehtäviä, ottavat omiavastuualueita ja auttavat toisiaan.Nuorten välinen vuorovaikutus onaktiivista. Uudet nuoret otetaan tasaveroisinatoimintaan mukaan. Nuorillaon mahdollisuus löytää tai rakentaaitselleen merkityksellinen yhteisö.28. Nuorten työnjako,kuormittavuusNuorten välinen vuorovaikutus onvalikoivaa. Osa nuorista jää ”porukoiden”ulkopuolelle.Nuorten välinen vuorovaikutus onluontevaa, mutta ohjaajaa tarvitaanusein ongelmatilanteidenselvittelyissä.Nuoret pystyvät itse ratkaisemaanongelmatilanteita. Erilaisuus hyväksytään,esim. vammaisuus, kulttuurit,alakulttuurit, ikä.29. Nuorten välinenvuorovaikutus

III ResurssitARVIOINTI-KRITEERIT4 ERINOMAINEN 3 HYVÄ 2 TYYDYTTÄVÄ 1 PUUTTEELLINEN/HEIKKO30. Ohjausresurssit Ohjaajilla on aikaa huomioidaillassa kävijät yksilöllisesti ja/tai31. Tilojen hyödyntäminen32.Tilojen kalustus jasisustusrakentaa ryhmätilanteita.Kaikkia tiloja hyödynnetään toiminnassa(esim. monitoimitalojentilat, koulujen tilat, pienryhmätoimintaantarkoitetut tilat).Tilat on monipuolisesti sisustettuja kalustettu keskeisen kohderyhmäntarpeet ja toiveet huomioiden.Kalustus mahdollistaa yhteisöllisentoiminnan.Kaikki kalusteet ja välineet on sijoitettutarkoituksenmukaisesti (tv,netti, pelit, keskustelunurkkauksetjne.) Yksilöllisen tuen antaminenon huomioitu tilaratkaisussa.Ohjaajien määrä on suhteutettutoimintoihin ja nuorten lukumäärään.Ohjaajien määrä riittää hallitsemaankäytössä olevat tilat.Tiloja hyödynnetään tehokkaasti. Toimintaan tarkoitetut tilat ovatnuorten käytössä.Sisustus ja kalustus on toteutettunuorten toiveita kuullen ja ne tukevatyhteisöllistä toimintaa.Kalusteiden ja välineiden sijoitteluon tarkoituksenmukaista ja muunneltavissa.Ohjaajat ovat suunnitelleet kalustuksenja sisustuksen huomioidenkeskeisen kohderyhmän tarpeet.Kalusteiden ja välineiden sijoitteluei ole toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista.Ohjaajia liian vähän tai paljon suhteessajärjestettävään toimintaanja nuorten määrään.Osa tiloista on suljettu ilman perusteluja.Tilat on sisustettu ja kalustettupääosin toiselle kohderyhmälle(esim. päiväkotilapset, eläkeläiset).Sisustus ei tue ryhmämuotoistatoimintaa.Kalusteiden ja välineiden sijoitteluon epäkäytännöllistä (esim. kalusteetkiinteitä).33.Toimintavälineet Nuorten käytössä on välineitä, jotkaovat ajanmukaisia. Ne palvelevaterilaisten ryhmien ja yksilöidentarpeita ja toiveita. Hankinnat tehdäännuorten kanssa.35.Tilojen siisteys jayleisilme34.Tietokoneet Nuorten käytössä on tietokoneita jahyötyohjelmia, jotka ovat ajanmukaisiaja monipuolisia.Tilat ovat siistit ja viihtyisät sekäkalusteet ovat kunnossa. Vastuullinensuhtautuminen yhteiseenympäristöön/tilaan näkyy nuortenja ohjaajien toiminnassa.Erilaisten ryhmien tarpeet on huomioitutoimintavälineissä. Ne ovathyvässä kunnossa sekä ajanmukaisia.Välinehankinnoissa huomioidaankasvatuksellisuus ja nuortentoiveet.Nuorten käytössä on riittävästi tietokoneita.Tilat ovat siistit ja viihtyisät. Materiaaleissaon huomioitu käytännöllisyysja siivottavuus.Toimintavälineet ovat monipuolisia,mutta osittain huonossa kunnossa.Nuorten käytössä on käyttökelpoisiatietokoneita.Tilat ovat siistit ja tavarat järjestyksessä,mutta kalusteet ovatrikkinäisiä. Siivousvälineet ovattarvittaessa henkilöstön ja nuortenkäytössä.Toimintavälineet ovat huonossakunnossa. Toimintavälineitä on vähänja ne ovat yksipuolisia.Nuorten käytössä olevat tietokoneeteivät ole käyttökelpoisia.Tilat ovat sotkuiset ja tavarat epäjärjestyksessä.73

ARVIOINTI-KRITEERIT4 ERINOMAINEN 3 HYVÄ 2 TYYDYTTÄVÄ 1 PUUTTEELLINEN/HEIKKO36. Kestävä kehitys• lajitteluLajitteluastioita on monipuolisestija lajittelu toimii itsestäänselvyytenä.• kalusteet Kalusteet ovat pääasiassa korjattaviaja kierrätettäviä. Niitä onmahdollista muunnella tarpeidenmukaan (ekotehokkuus). Tilassa voiolla myös kierrätettyjä ja kunnostettujakalusteita ja tavaroita.• energiankulutus Tilassa on luotu periaatteet ja37. Nuorille suunnattutiedotusmateriaali• toiminnasta tiedottaminen:esitteet,tiedotteet, mainokset,verkkosivut,puhelinvastaajatoimivat käytännöt energian kulutuksenvähentämiseksi. Kaikkisitoutuvat periaatteisiin.Tiedotusmateriaalin vallinnalla nostetaanesille ajankohtaisia teemojaja reagoidaan nuorisokulttuurisiin,alueellisiin ilmiöihin.Tiedotuksen sisältö on kaikiltaosin asiallista, oikeakielistä javiimeisteltyä. Materiaalin ulkoasuon kohderyhmää puhuttelevaa jahuoliteltua.Lajitteluastioita on monipuolisestija valtaosa lajitellaan: ohjaajatjoutuvat usein huomauttamaanasiasta.Suuri osa kalusteita on kestäviä,korjattavia ja kierrätettäviä. Osakalusteista on muunneltavissa/säädettävissätarpeiden mukaan.Tilassa on luotu puitteet energiankulutuksenvähentämiselle (esim.sisustusratkaisut, tiivisteet, verhot,lämpötilan tarkkailu ym.), muttakäytännöntoteutus ontuu jonkinverran.Tarjolla oleva materiaali on suunnattukohderyhmittäin. Materiaalion ajankohtaista, sitä on riittävästija se on selkeästi esillä.Tiedotuksen sisältö ja valitut välineetovat kohderyhmälle sopivia.Verkkotiedottaminen on monipuolista.Perus lajitteluastiat ovat olemassa,mutta vain ohjaajat käyttävätniitä.Tilaan on hankittu jonkun verrankestäviä, korjattavissa olevia jakierrätettäviä kalusteita. Niitä onkuitenkin hankala säätää tarpeidenmuuttuessa.Energiankulutuksen vähentämiseksion tehty toimenpiteitä, esim. vaihdettuenergialamput.Tarjolla oleva tiedotusmateriaali onajankohtaista, mutta se on kapeaalaista.Tiedotuksen sisältö on asiallistaja oikeakielistä. Materiaaleissakäytetään sovittua tunnistetta.Verkkosivuilla olevat perustiedottoiminnasta ovat ajan tasalla.Jätteitä lajitellaan…Hankinnat on tehty hinta- ja ulkonäköperustein.Kestävyyttä ja kierrätettävyyttäei ole huomioitu.Tilassa ei ole otettu huomioonenergiankulutukseen liittyviä seikkoja.Nuorille suunnattu tiedotusmateriaalion pääosin vanhentunutta jasitä on niukasti.Tiedotuksen sisällössä on puutteitaja teksti on huolimatonta.Yhtenäistä, sovittua tunnistetta eikäytetä. Verkkosivut eivät ole ajantasalla.74

LIITE 2NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI, AVOIMET NUORTEN ILLATauditonti- ja itsearviointiraportti 26.8.2008Pvm Klo Nuorisotalon aukioloaika:Toimipaikka Nuoria paikalla: tytöt pojatIkäryhmä:Arvioija 1) Työntekijöiden määrä: päätoimisetArvioija 2) tuntityöntekijät vapaaehtoisetYHTEISÖN TOIMINTA1 ohjaajien vastuujaot2 ohjaajien osaamisen hyödyntäminen3 tilan ja tilanteiden hallinta4 vuorovaikutuksen aktiivisuus5 nuorten kohtaaminen yksilöinä6 tiedon hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa – asiakaspalaute,tunnusluvut7 alueen tuntemus – tilastot ja ilmiöt, kaupalliset / yksityiset palvelut8 yhteistyö ja verkostot – nuorisotyötä tekevät tahot, moniammatillisetverkostot9 toiminnan suunnitelmallisuus10 sukupuolisensitiivisyys11 monikulttuurisuus / yhdenvertaisuus12 nuorisotyölliset menetelmät ja välineet13 ympäristökasvatuserinomainenhyvä tyydyttävä heikko/puutteellinenei voiarvioida14 mediakasvatus – tv, radio, printti, internet15 terveiden elämäntapojen edistäminen: uni, ravinto, liikunta16 yhteistyö kotien kanssa17 toimintamallit18 säännöt19 turvallisuus20 ohjaajien välinen vuorovaikutus – sisäinen tiedotus21 käytös- ja puhekulttuuri22 nuorten oppiminenNUORTEN TOIMINTA23 osallisuuden eri osa-alueiden toteutuminenerinomainenhyvä tyydyttävä heikko/puutteellinenei voiarvioida24 osallisuuden laajuus25 nuorten osallistuminen viestintään26 päätöksentekorakenne27 vertaisryhmätoiminta28 nuorten työnjako, kuormittavuus29 nuorten välinen vuorovaikutusRESURSSIT30 ohjausresurssit31 tilojen hyödyntäminen32 tilojen kalustus ja sisustuserinomainenhyvä tyydyttävä heikko/puutteellinenei voiarvioida33 toimintavälineet34 tietokoneet35 tilojen siisteys ja yleisilme36 kestävä kehitys – lajittelu, kalusteet, energiankulutus37 nuorille suunnattu tiedotusmateriaali – toiminnasta tiedottaminen:esitteet, tiedotteet, mainokset, verkkosivut75

Sanallinen arviointi (kirjoitetaan kokonaisina lauseina)a) vahvuudet:b) kehittämisalueet (myös mahdolliset koulutustarpeet, remonttitarpeet):lisätietoja, esim. miksi tiettyä kriteeriä ei voitu arvioida.Kokonaisarviointi erinomainen hyvä tyydyttäväheikko/puutteellinentyöyhteisön toimintanuorten toimintaresurssitKopiot lomakkeesta:- työyhteisölle ennen palautepalaveria- oman organisaation yhteyshenkilölle ja toimipaikan esimiehelle palautepalaverin jälkeen- arvioijille76

LIITE 3NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI. TAVOITTEELLISET PIENRYHMÄT 24.1.2008I Työyhteisön toiminta4 ERINOMAINEN 3 HYVÄ 2 TYYDYTTÄVÄ 1 PUUTTEELLINEN/HEIKKOARVIOINTI-KRITEERITRyhmän perustamisen yhteyttäalueellisiin tarpeisiin ja nuorisotoimentavoitteisiin ei ole tietoisestimietitty.Ryhmän perustamista ovat ohjanneetnuorten tarpeet ja toiveet.Ryhmän perustaminen pohjautuualueesta hankittuun tietoon ja kokemukseen.Ryhmän perustaminenon nuorisotoimen perustehtävänEnnen ryhmän perustamista on arvioitutarve ja mahdollisuus yhteistyökumppanuudelle,esim. nuortenvanhemmat, järjestöt, ammatilliset1. Ryhmän perustaminenRyhmän koko, kokoontumiskertojenmäärä ja ryhmäläisten ikä on ennakoltamietitty.Ryhmän rakenne on kokonaisuudessaanennalta mietitty.mukaista.Herkkyys huomioida monimuotoisuudennyanssit ryhmän rakenteessa.Ryhmän täydentämisenperiaatteista on sovittu ennakolta(myös läpinäkyvyys ja avoimuusperiaatteissa).Ohjaaja panostaa ryhmän aloittamisenlisäksi ryhmän hallittuunlopettamiseen ja on suunnitteluttarvittaessa jatkotoimenpiteet.Ryhmän toiminnalla on tavoitteetja niiden toteutuminen arvioidaantoiminnan päättyessä.toimijat.Sisäisen rakenteen lisäksi on huomioituryhmän rakenteen yhteyslaajempaan kokonaisuuteen kutennuorisotalo ja/tai alue.2. Ryhmän rakenne -koko, ikä, kokoontumiskertojenmäärä,monimuotoisuusRyhmä on ”rypäs” nuoria, joilla onyhteinen teema kokoontumisille.Ohjaaja ei tunnista ryhmäytyksen”Ryppäästä” on muodostunutryhmä. Ohjaaja tunnistaa ryhmänkehitysvaiheen.Ryhmäprosessin arviointi on jatkuvaaja toimintaan tehdään senperusteella tarvittaessa muutoksia.3. Ryhmäprosessinelinkaarimerkitystä.Ryhmän toiminnalle ei ole asetettuerityisiä tavoitteita, toiminta perustuunuorisotyön yleisiin tavoitteisiin.Toiminnalle on asetettu joitakintavoitteita, mutta ryhmäläistentoiveita / tarpeita ei ole juuri otettuhuomioon.4. Toiminnan tavoitteellisuus”Mitä tänään tehtäisiin?” – ajatteluohjaa yksittäisen kerran toimintaa.Yksittäistä kertaa varten on tehtysuunnitelmaa, jota noudatetaanmekaanisesti. Suunnitelmassa onhuomioitu ryhmän ”koostumus”.Suunnitelma on sellainen, että toimintaehditään tehdä sovittuna aikanaja siinä ei ole kiireen tuntua.Kasvatuksellisuus selkeästi mukanasuunnitelmassa ja toteutuksessa.Ryhmän jäsenten erityistarpeet onhuomioitu.Ryhmän toiminnalle on määriteltyyhteiset ja tarvittaessa yksilöllisettavoitteet. Tavoitteet on luotuyhdessä ryhmän ja tarvittaessayhteistyötahojen kanssa. Niidentoteutumista seurataan säännöllisesti.Yksittäinen kerta on osa kokonaisuutta,esimerkiksi miksi juuri tälläkerralla kiipeillään / kokataan.Toiminnassa näkyy tilanneherkkyys/ joustavuus.5. Tapaamiskerransisältö ja suunnitelmallisuus– sisältääajankäytön ja valmistelutyön77

ARVIOINTI-KRITEERIT4 ERINOMAINEN 3 HYVÄ 2 TYYDYTTÄVÄ 1 PUUTTEELLINEN/HEIKKO6. Monimuotoisuustoiminnan sisällössä(sukupuoli, uskonto,kulttuuri, vammaisuus,seksuaalinensuuntautuminenjne.)Toiminta on suunniteltu niin, ettäse rikkoo stereotyyppistä ajattelua.Toiminta edistää aktiivisesti monimuotoisuudentoteutumista- toiminnallisesti, keskustelujensisällöissä jne.Monimuotoisuuden näkökulma onmukana toiminnan suunnittelussaja toteutuksessa.Monimuotoisuus on tiedostetturyhmän toimintaa toteutettaessa.Toiminta ei syrjäytä ketään ryhmästä.7. Tiedon hyödyntäminentoiminnansuunnittelussa8. ToiminnandokumentointiAsiakaspalautetta kerätään suunnitelmallisestija systemaattisestiryhmän jäseniltä ja heidän sidosryhmiltä.Saatu palaute näkyytoiminnan suunnittelussa, toiminnassaja sen kehittämisessä.Dokumentointi on suunnitelmallistaja luonteva osa ryhmän toimintaa.Asiakaspalautejärjestelmä on monipuolinen:kyselyt, keskustelutilaisuudet,suullinen palaute yms.Saatu palaute näkyy toiminnassa.Palaute kerätään ryhmän jäseniltäja heidän sidosryhmiltä.Toiminnan dokumentointi on aktiivistaja sitä hyödynnetään.Asiakaspalautetta kerätään spontaanistierilaisten menetelmienavulla, mutta sitä ei hyödynnetätoiminnan toteutuksessa. Palautekerätään ainoastaan ryhmän jäseniltä.Toimintaa dokumentoidaan, muttasitä ei hyödynnetä.Ryhmän jäsenet antavat palautettaspontaanisti.Dokumentointi muistinvaraista.9. Toiminnan arviointi Toimintaa arvioidaan tapaamiskerroittainja arvioinnin tuloksiin10. Tuloksellisuus,vaikuttavuus11. Ohjaajienvastuujaot12. Ohjaajien osaaminen,oppiminen,koulutus, ohjaajientietopohjareagoidaan toiminnassa.Ryhmän jäsenet ja yhteistyötahotovat sitoutuneet toimintaan.Ryhmäläiset pääsevät asetettuihintavoitteisiin.Pienryhmän toimintaan liittyvättyönjaot on yhdessä ennakoltasovittu ja ne ovat selkeät. Niitäsovelletaan tilanteiden mukaanjoustavasti ja tasapuolisesti.Ohjaajat hyödyntävät aktiivisestiomaa ja muiden kollegoiden osaamistatoiminnan suunnittelussa jatoteutuksessa.Ohjaajat tunnistavat ammatillisenkehityksen tarpeen ja vahvistavatammattitaitoaan monipuolisesti.Toimintaa seurataan väliarvioinneinja siitä raportoidaan säännöllisesti.Nuoret ovat aktiivisia ja osallistuvatinnostuneesti toimintaan. Keskeisettavoitteet toteutuvat.Pienryhmän toimintaan liittyvättyö- ja vastuujaot on sovittu ennakkoon.Ohjaajien vahvuudet ja osaaminenon osittain hyödynnetty toiminnansuunnittelussa ja toteutuksessa.Osaamista hyödynnetään myösspontaanisti.Ohjaajat tunnistavat ammatillisenkehityksen tarpeen ja hakeutuvattarvitsemaansa lisäkoulutukseen/kursseille.Toimintaa arvioidaan vapaamuotoisestikirjallisena.Nuoret osallistuvat suunniteltuuntoimintaan, mutta tavoitteet toteutuvatvain osittain.Pienryhmän toimintaan liittyvättyö- ja vastuujaoista sovitaan tilannekohtaisestiryhmän toiminnanaikana.Ohjaajien vahvuudet ja osaaminenon tunnistettu, mutta niiden hyödyntäminenon vähäistä.Ohjaajat tunnistavat ammatillisenkehityksen tarpeen, mutta eiväthakeudu lisäkoulutukseen/kursseille.Arviointi on satunnaista ja sitä eidokumentoidaRyhmä kokoontuu, mutta vain osanuorista paikalla ja ohjaajalla eiole tietoa poissaolojen syistä.Pienryhmän toimintaan liittyvättyö ja vastuujaot ovat epäselvät.Ohjaajat toimivat vain omien taitojensaja intressiensä mukaisesti.Ohjaajien toiminta pohjautuu ainoastaanrutiineihin.Ohjaajat eivät tunnista tarvettakehittää ammattitaitoaan.78

ARVIOINTI-KRITEERIT4 ERINOMAINEN 3 HYVÄ 2 TYYDYTTÄVÄ 1 PUUTTEELLINEN/HEIKKO13. Ohjaajien välinenvuorovaikutus14. Ohjaajien aktiivisuusOhjaajat toimivat työparina japystyvät tukemaan toisiaan ammatillisesti.Ohjaajat tukevat nuorten välistäkeskustelua ja haastavat nuoretvuorovaikutustilanteisiin esim.ajankohtaisista tapahtumista.Ohjaajien toiminnassa näkyyherkkyys ryhmän ja yksilöntarpeille(tilannetaju)15. ”Tunne nuoresi” Ohjaaja tuntee nuoren ominaispiirteetja osaa käyttää niitävuorovaikutuksessa ja huomioi ne• tuen tarpeen tunnistaminen16. Ohjaajien ja nuortenvälinen vuorovaikutus17. Ryhmän jäsentenoppiminentoiminnassa.Ohjaajat ovat verkostoituneet moniammatillisestinuoren tuen tarpeenarvioimiseksi ja oikean tuensaamiseksi.Ryhmässä on kunnioittava ja kohteliaspuhe- ja käytöskulttuuri, jokanäkyy myös siinä, että ohjaajienlisäksi ryhmäläiset puuttuvat epäasialliseenkäytökseen.Ryhmäläisten oppiminen, kehittyminenja onnistuminen ovat keskeisiäja tietoisia toimintaa ohjaaviaperiaatteita.Ohjaajat tunnistavat ryhmäläistentaitoja ja kannustavat käyttämäänniitä ryhmässä, myös ohjaajat oppivatuutta.Vertaistoiminta on vakiintunut osaryhmän toimintaa. Ryhmän jäsenilläon sovitusti ohjauksellinen rooli.Ohjaajien keskinäinen vuorovaikutuson sujuvaa ja luontevaa.Ammatilliset keskustelut ovat rakentavia.Ohjaajat ovat nuorten kanssa toiminnoissamukana ja rakentavatluontevia vuorovaikutustilanteita.Ohjaajat kohtelevat kaikkia nuoriatasapuolisesti.Ohjaajalla on riittävästi tietoaryhmäläisten taustoista ja elämäntilanteesta,esimerkiksi perhe,toveripiiri, koulunkäynti.Ohjaajat osaavat työyhteisössäarvioida nuoren tuen tarpeen jatoimia sen mukaisesti.Ohjaajien ja ryhmäläisten välinenpuhekulttuuri on toista kunnioittavaa.Ohjaajien ”lempeä katse”riittää muistuttamaan ryhmäläisiäkäytöksestä.Toiminta tukee ryhmäläisten sosiaalisten,tiedollisten ja käytännöntaitojen oppimista, mutta suunnitelmallisuuson vaillinaista.Ohjaajat tunnistavat ryhmäläistentaitoja ja kannustavat käyttämäänniitä ryhmässä.Vertaistoiminnassa hyödynnetäänryhmäläisten omia osaamisalueitaja vahvuuksia.Ohjaajien välinen vuorovaikutushakee vielä muotoaan, näyttäytyyesim. varauksellisena.Ohjaajat ovat toiminnoissa mukana,mutta vuorovaikutustilanteetsyntyvät pääosin nuorten aloitteesta.Ohjaajien aika kuluu pääosin muutamanryhmäläisen kanssa.Ohjaaja tietää ryhmäläisistä perustiedot:nimi, ikä, huoltajan tiedot.Ohjaajat toimivat erillisesti.Ohjaajat ovat passiivisia ja puuttuvatlähinnä ongelmatilanteisiin.Vuorovaikutustilanteissa aloitteentekee aina nuori.Ohjaajien huomio kiinnittyy yhteennuoreen.Ohjaaja tuntee ryhmäläiset nimeltä.Selkeä tuen tarve tunnistetaan. Mahdollista tuen tarvetta on pohdittu.Ohjaajat ja ryhmäläiset puhuvatkeskenään luontevasti. Ohjaajaymmärtää oman käyttäytymisensä(mallin) merkityksen.Muutaman ”valikoidun” ryhmän jäsenenoppimiseen ja kehittymiseenkiinnitetään huomiota.Ohjaajat tunnistavat ryhmäläistentaitoja, mutta niiden hyödyntäminenon vähäistä.Muutaman ryhmän jäsenen vahvuuksiaja osaamista hyödynnetään.Epäasialliseen kielenkäyttöön jakäytökseen puututaan vain käskyinja kielloin. Ryhmäläisten ja ohjaajienvälinen puhekulttuuri ei olekehittynyt.Oppimisen näkökulma ei ole mukanatoiminnan suunnittelussa.Ohjaajat eivät tunnista ryhmäläistentaitoja.Vertaistoimintaa ei ole suunniteltu.79

ARVIOINTI-KRITEERIT18. Yhteistyö kotienkanssa19. Yhteistyö• muut nuorisotyötätekevät tahot• kaupalliset / yksityisetpalvelut20. Ryhmän jäsentenkasvua tukevat verkostot21. Nuorisotyölliset menetelmät22. Konkreettinen”tuotos” (hyödyntäminen,esille tuominen)23. Ympäristökasvatus +keke24. Mediakasvatus – tv,radio, printti, internet4 ERINOMAINEN 3 HYVÄ 2 TYYDYTTÄVÄ 1 PUUTTEELLINEN/HEIKKOYhteydenpito on aktiivista, säännöllistäja nuorten kasvua tukevaa.Toiminnan suunnittelussa on huomioitumuut nuorisotyötä tekevättahot. Yhteistyön tavoitteet jatyönjaot ovat selkeät.Toiminnan kannalta olennaisetkaupalliset / yksityiset palvelut onkartoitettu ja niitä on hyödynnetty.Verkostot toimivat tarkoituksenmukaisestija joustavasti ja ovatvalmiita reagoimaan nopeasti.Ohjaajien käyttämät menetelmätovat kohderyhmälle sopivia, monipuolisiaja kasvatuksellisesti tukevia.Ohjaajilla on hyvä osaaminenmenetelmien käytössä.Konkreettinen tuotos on osa kokoryhmän prosessia ja nuorilla keskeinenrooli suunnittelussa ja toteutuksessa.Vanhempiin / kotiin on luotu kontakti.Ryhmän toiminnasta infotaanvanhempia.Alueen nuorisopalveluja tuottaviintahoihin pidetään aktiivisesti yhteyttä.Alueen kaupallisia palveluja tuottavientahojen kanssa tehdäänyhteistyötä tarvittaessa.Verkostot kokoontuvat säännöllisestija niiden tavoitteet ja tehtäväton sovittu yhdessä. Tarvittaessayhteistyö toteutuu myös toiminnantasolla.Ohjaajien käyttämät menetelmätovat kohderyhmälle sopivia jakasvatuksellisesti perusteltuja.Keskustelua menetelmistä käydääntyöparin kanssa.Ryhmän toiminnan ”lopputuloksesta”rakentuu positiivisesti juhlallinenkohokohta, esim. näyttely,teatteriesitys, kokkikerhon juhlaillallinentai reseptikirja.Molemminpuoliselle yhteydenpidolleon luotu käytäntö.Muut alueella nuorisotyötä tekevättahot tunnetaan.Alueen palveluiden vaikutuksetnuoriin tiedostetaan, niihin reagoidaansatunnaisesti.Verkostoja on luotu, mutta yhteistyöon vähäistä.Menetelmät ovat kohderyhmällesopivia.Konkreettinen tuotos tehdään vainryhmän sisäiseen käyttöön.Yhteystiedot ja välttämättömätryhmäläisiä koskevat tiedot onolemassa.Ohjaajilla on tietoa joistakin nuorisotyötätekevistä tahoista, muttayhteys niihin on vähäistä.Alueen kaupalliset palvelut tiedetään,mutta niitä ei hyödynnetä.Muut ammatilliset toimijat on kartoitettu,mutta valintoja ei ole tehtytoiminnan kannalta keskeisistäyhteistyötahoista.Menetelmien nuorisotyöllinen näkökulma”ontuu”.Konkreettista tuotosta kasvatuksellisenprosessin osana ei ole otettukäyttöön.Ympäristövastuullisuuteen ja kestäväänelämäntapaan kasvattaminennäkyy kaikessa toiminnassa. Ympäristöasioitanostetaan aktiivisestikeskusteluun ryhmäläisten kanssa.Tuotetaan ryhmän toimintaan /teemaan liittyen sisältöjä mediaan.Ympäristövastuullisuuteen ja kestäväänelämäntapaan kasvattaminenon sisällytetty toiminnan suunnitteluun.Hyödynnetään eri medioiden tuomiamahdollisuuksia ryhmän teemaanliittyen.Ympäristövastuullisuuteen ja kestäväänelämäntapaan kasvattamistatapahtuu satunnaisesti.Ryhmäläisiä on infottu eri medioidenkäyttömahdollisuuksista ryhmänteemaan / toimintaan liittyen.Ympäristökasvatus / kestävä kehityskasvatus ei näy ohjaajientoiminnassa.Ei ole huomioitu toiminnan suunnittelussatai toteutuksessa.80

ARVIOINTI-KRITEERIT4 ERINOMAINEN 3 HYVÄ 2 TYYDYTTÄVÄ 1 PUUTTEELLINEN/HEIKKO25. Päihdetoimintamalli On luotu selkeät päihdetoimintaohjelmaanperustuvat menettelytavat,joihin on sitouduttu. Päihteisiinliittyviä teemoja käsitellään ryhmässäja ryhmän jäsenet sitoutetaanpäihteettömyyteen / tuetaanpäihteettömyyttä. Vanhemmille ontiedotettu toimintatavoista.26. Säännöt Säännöt on laadittu ja hyväksyttyyhdessä ryhmäläisten kanssa. Säännötpäivitetään säännöllisesti.27. Turvallisuus Toiminnan turvallisuutta arvioidaanjatkuvasti ja arviointitietoa hyödynnetääntoiminnassa.Päihdetoimintamalliin perustuvatmenettelytavat on sovittu ennakolta,esim. yhteydenotot vanhempiinja /tai yhteistyötahoihin.Säännöt on laadittu yhdessä ryhmäläistenkanssa. Säännöt ovatnäkyvissä. Sääntöjen rikkomiseenpuututaan tasapuolisesti ja systemaattisesti.Turvallisuusnäkökulmaa on ajateltukokonaisvaltaisesti. Psyykkinen jafyysinen turvallisuus on huomioitutoiminnassa.Päihdetoimintamallin velvoitteistaon keskusteltu.Ohjaajat ovat määritelleet itsesäännöt ja pystyvät perustelemaanne.Riskit on kartoitettu ja turvallisuussuunnitelmaon käytössä. Ohjaajatovat ensiaputaitoisia.Päihdetoimintamalli on olemassa,mutta sovellusta ryhmään ei olemietitty.Pienryhmälle ei ole sovittu omiasääntöjä. Sovelletaan esim. nuorisotalonsääntöjä.Turvallisuusasioita on mietitty.81

82II Ryhmän jäsenten toimintaARVIOINTI- KRITEERIT4 ERINOMAINEN 3 HYVÄ 2 TYYDYTTÄVÄ 1 PUUTTEELLINEN/HEIKKORyhmän jäsenten välinen vuorovaikutuson valikoivaa. Joku nuoristajää ryhmä ulkopuolelle / vie kaikentilan.Ryhmän jäsenten välinen vuorovaikutuson luontevaa, mutta ohjaajaatarvitaan pulmien selvittelyssä.Ryhmäläiset pystyvät itse ratkaisemaanpulmia. Erilaisuus (esim.vammaisuus ja kulttuurit) ja erilaisetmielipiteet hyväksytään.28. Ryhmän jäsentenvälinen vuorovaikutusRyhmän jäsenille e mahdollisuuttavaikuttaa toiminnan sisällönideointiin ja suunnitteluun ei olemietitty.Ryhmän jäsenet osallistuvat toiminnanideointiin ja suunnitteluun.Ryhmän jäsenten välinen vuorovaikutuson aktiivista. Heillä onmahdollisuus löytää tai rakentaaitselleen merkityksellinen ja tasavertainenyhteisö ryhmän toiminnanavulla.Ryhmän jäsenet osallistuvat aktiivisestitoiminnan ideointiin.29. Ryhmän jäsentenosallistuminen ideointiinja suunnitteluunOhjaajat tekevät päätökset.Osa ryhmäläisistä on sattumanvaraisestipäässyt vaikuttamaan toiminnanideointiin ja suunnitteluun.Heillä on tietoa ryhmän toiminnanreunaehdoista (perustehtävä, raamit,linjaukset, raha).Ohjaajat antavat ryhmäläistenvalita valmiiksi annetuista vaihtoehdoista.Ryhmäläiset osallistuvat päätöksentekoon,mutta päätöksentekorakenneei ole organisoitua.Ryhmäläisten osallistuminen päätöksentekoonon huomioitu jolähtökohtana.30. Ryhmän jäsentenosallistuminen taloudestaja toiminnastapäättämiseenToiminnan toteutus on ohjaajavetoista,ryhmäläisten rooli on passiivinen(odottavat ohjeita).Vain osasta ryhmän jäseniä muodostuuaktiivinen joukko, osa ryhmäläisistäjää ”sivustakatsojiksi”.Ryhmäläiset jakavat keskenään tehtäviä,ottavat omia vastuualueitaja auttavat toisiaan.31. Ryhmän jäsentenosallistuminentoiminnan toteutukseenRyhmäläiset antavat palautettaryhmästä ja sen toiminnasta spontaanisti.Arviointimenetelmiä on olemassa,mutta niitä ei ole viety käytäntöön.Ryhmän toimintaan liittyvät tehtävätjakaantuvat tasapuolisestiryhmän eri jäsenille ja/tai porukoille/työpareille.Arviointimenetelmät on mietitty jane ovat ryhmälle sopivia. Arviointiatoteutetaan säännöllisesti ja ”pitkinmatkaa”.Ryhmän jäsenet osallistuvat dokumentointiinsäännöllisesti.32. Ryhmän jäsentenosallistuminenarviointiinRyhmän jäsenet eivät osallistu toiminnastadokumentointiin.Dokumentointi on satunnaista jaspontaania. Vain osa ryhmän jäsenistäosallistuu siihen.Arviointi on luonteva osa toimintaa.Ryhmän jäsenet arvioivat myösomaa oppimistaan, omaa osallistumistaanryhmään ja osallisuuttaan.Ryhmäläisten rooli ja tehtävättoiminnan dokumentoinnissa onennalta suunniteltu, sovittu ja toteutettuyhdessä nuorten kanssa.33. Ryhmän jäsentenosallistuminendokumentointiin

III Resurssit4 ERINOMAINEN 3 HYVÄ 2 TYYDYTTÄVÄ 1 PUUTTEELLINEN/HEIKKOARVIOINTI-KRITEERITOhjaajia liian vähän tai paljonsuhteessa järjestettävään pienryhmätoimintaanja ryhmään osallistuvienmäärään.Ohjaajien määrä on suhteutetturyhmän kokoon.Ohjaajien määrä on suhteutetturyhmän toimintaan ja sen kokoon.34. Ohjaajaresurssit Ohjaajien määrä on suhteutettuohjaajien osaamiseen ja ryhmänvaatimustasoon, jolloin ohjaajillaon aikaa huomioida ryhmäläisetyksilöllisesti.Toimintaympäristö soveltuu heikostitoiminnan tarpeisiin.Toimintaympäristö on huomioitutoiminnan suunnittelussa (mm.turvallisuus).Toimintaympäristö tukee toiminnantoteuttamista.35. Toimintaympäristö Toimintaympäristö on monipuolinenja sitä osataan hyödyntää.Toimintavälineitä on vähän ja neovat yksipuolisia.Toimintavälineet ja materiaalit ovatkunnossa.Ryhmän tarpeet on huomioitu toimintavälineissäja materiaaleissa,jotka ovat ajanmukaisia ja tukevatkasvatuksellisuutta..Ryhmän käytössä on välineitä jamateriaaleja, jotka ovat ajanmukaisiaja jotka palvelevat erilaistenyksilöiden tarpeita ja toiveita. Välinehankinnoissahuomioidaan kestäväkehitys ja ne tehdään yhdessäryhmäläisten kanssa.36. Toimintavälineet,materiaalitSiisteydestä ja hygieniasta huolehtiminenon ohjaaja vastuulla. Lopputöistähuolehtii ohjaaja.Siisteyteen ja hygieniaan liittyvätasiat kerrataan toimintakerran alkaessa.Asioita joudutaan kertaamaantoimintakerran aikana.Siisteydestä huolehtimiseen osallistuuuseita ryhmän jäseniä taisiihen on luotu käytäntö (esim.vuorot). Hygieniasta huolehtiminen37. Siisteys ja hygienia Ryhmän jäsenet osallistuvat tasapuolisestilopputöihin. Ryhmätoimii itseohjautuvasti.Tiedotteessa on perustiedot toiminnansisällöstä ja yhteystiedot.Visuaalisesti vaatimaton. Ei olemietitty mihin ”lappu” on viety.Käytetään erilaisia markkinointitapojaja –kanavia, mutta kohdentamistaei ole toteutettu suunnitelmallisesti.on luonteva osa toimintaa.Markkinointia on tehty suunnitelmallisesti:kenelle, miten, missä,milloin. Markkinointi ja toimintavastaavat toisiaan.38. Markkinointi Markkinoinnissa on huomioitukysynnän ja tarjonnan tasapaino,esimerkiksi ryhmään mahtuu vainmuutama uusi nuori --> markkinointion rajoitettua/vähäistä/tarkasti kohdennettua”Lappu ovella” ajattelumalli.Viestintä hoidetaan tapauskohtaisesti,käytäntöä ei ole luotu, esim.osa puhelinnumeroista puuttuu.On luotu käytäntö sisäiseen viestintään,esim. tapa muistuttaa jatiedottaa toimintaan liittyvistä39. Sisäinen viestintä Varmistusjärjestelmä on luotu jamyös ryhmäläiset siitä tietoisia.Ryhmälle ei ole määritelty omaabudjettia.Budjetin käyttö ei ole suhteessatoimintaan tai sen laatuun.asioista.Budjetti on tasapainossa n suhteessatoiminnan laatuun ja määrään.Siinä on huomioitu kestävänkehityksen näkökulma40. Budjetti, rahoitus Budjetissa on huomioitu ulkopuolisenrahoituksen mahdollisuus jasitä käytetään, jos se on tarkoituksenmukaista.83

LIITE 4NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI, TAVOITTEELLISET PIENRYHMÄT auditointi/itsearviointiraportti 30.1.2008PvmToimipaikkaRyhmäKloToiminnan kellonaika:Nuoria ryhmässä/paikalla: Tytöt PojatIkäryhmä:Arvioija 1) Työntekijöiden määrä: PäätoimisetArvioija 2) Tuntityöntekijät VapaaehtoisetOHJAAJIEN TOIMINTA1 ryhmän perustaminen2 ryhmän rakenne: koko, ikä, kokoontumiskertojen määrä, monimuotoisuus3 ryhmäprosessin elinkaari4 toiminnan tavoitteellisuus5 tapaamiskerran sisältö ja suunnitelmallisuus: sisältääajankäytön ja valmistelutyön6 monimuotoisuus toiminnan sisällössä: sukupuoli, uskonto,kulttuuri, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen jne.7 tiedon hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa8 toiminnan dokumentointi9 toiminnan arviointi10 tuloksellisuus, vaikuttavuus11 ohjaajien vastuujaot12 ohjaajien osaaminen, oppiminen, koulutus, ohjaajientietopohja13 ohjaajien välinen vuorovaikutus14 ohjaajien aktiivisuus15 ”tunne nuoresi”16 ohjaajien ja nuorten välinen vuorovaikutus17 ryhmän jäsenten oppiminen18 yhteistyö kotien kanssa19 yhteistyö: muut nuorisotyötä tekevät tahot, kaupalliset / yksityisetpalvelut20 ryhmän jäsenten kasvua tukevat verkostot21 nuorisotyölliset menetelmäterinomainen hyvä tyydyttävä heikko/puutteellinenei voiarvioida22 konkreettinen ”tuotos”: hyödyntäminen, esille tuominen23 ympäristökasvatus + keke24 mediakasvatus: tv, radio, printti, internet25 päihdetoimintamalli26 säännöt27 turvallisuusNUORTEN TOIMINTA28 ryhmän jäsenten välinen vuorovaikutus29 ryhmän jäsenten osallistuminen ideointiin ja suunnitteluun30 ryhmän jäsenten osallistuminen taloudesta ja toiminnastapäättämiseen31 ryhmän jäsenten osallistuminen toiminnan toteutukseen32 ryhmän jäsenten osallistuminen arviointiin33 ryhmän jäsenten osallistuminen dokumentointiinRESURSSIT34 ohjaajaresurssit35 toimintaympäristö36 toimintavälineet, materiaalit37 siisteys ja hygienia38 markkinointi39 sisäinen tiedotus40 budjetti, rahoituserinomainen hyvä tyydyttävä heikko/ puutteellinenerinomainen hyvä tyydyttävä heikko/ puutteellinenei voiarvioidaei voiarvioida84

Sanallinen arviointi (kirjoitetaan kokonaisina lauseina)a) vahvuudet:b) kehittämisalueet (myös mahdolliset koulutustarpeet, remonttitarpeet):lisätietoja, esim. miksi tiettyä kriteeriä ei voitu arvioida.Kokonaisarviointi erinomainen hyvä tyydyttäväheikko/puutteellinenohjaajien toimintanuorten toimintaresurssitKopiot lomakkeesta:- työparille / ohjaajalle ja esimiehelle ennen palautepalaveria- arviointimallin koordinaattorille palautepalaverin jälkeen- arvioijille (muista luottamuksellisuus!)85

LIITE 586NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI. LEIRITOIMINTAI Yhteisön toiminta4 ERINOMAINEN 3 HYVÄ 2 TYYDYTTÄVÄ 1 PUUTTEELLINEN/HEIKKOARVIOINTI-KRITEERITTyö- ja vastuujaot ovat epäselvät.Työ- ja vastuujaoista sovitaan tilannekohtaisestitoiminnan aikana.Työ- ja vastuujaot on sovittu päivittäin,mutta niitä ei ole jaettutasapuolisesti. Leirin johtaja onTyönjaot on yhdessä sovittu jane ovat selkeät. Niitä sovelletaantilanteiden mukaan joustavasti ja1. Ohjaajien työ- javastuujaotOhjaajien vahvuudet ja osaaminenon tunnistettu, mutta niitä ei hyödynnetätai ne eivät sovi ko. leirinohjelmaan.nimetty.Ohjaajien vahvuudet ja osaaminenhyödynnetään osittain tai satunnaisestitoiminnan toteutuksessa.Työ- ja vastuujaot on sovittu ennakkoonkoko leirin ajalle ja ne onjaettu tasapuolisesti. Leirin johtajantehtävät on määritelty.Ohjaajien vahvuudet ja osaaminenon kartoitettu ja hyödynnetty toiminnanvalmistelussa ja toteutuksessasuunnitelmallisesti.tasapuolisesti.Ohjaajien vahvuuksia ja osaamistahyödynnetään kaikessa toiminnassasuunnitelmallisesti. Ohjaajienoppiminen mahdollistuu (taitojenjakaminen).Ohjaajat suunnittelevat ja tarvittaessatoteuttavat yhdessä leiriläistenkanssa ”vapaa-ajan” toimintaa.2. Ohjaajien osaaminenOhjaajien työajasta kuluu paljon aikaamuuhun kuin leiriläisten kanssatoimimiseen.Ohjaajat ovat suunnitellun ohjelmantoteuttamisessa mukana.Ohjaajat ovat aktiivisia muutoinkinkuin suunnitellun ohjelman aikana.3. Ohjaajien aktiivisuus• läsnäoloOhjaajat ovat keskenään tai kaikkisaman ryhmän/leiriläisen kanssa.Leiriläiset huomioidaan tasapuolisesti.Ohjaajien aika ei kulu yhdenryhmän tai leiriläisen kanssa.Ohjaajat toimivat aloitteellisestija huomioivat kaikki leiriläiset.Ohjaajien toiminnassa näkyy herkkyysryhmän tai yksilön tarpeilleErityistä huomiota tarvitsevatleiriläiset on huomioitu suunnitelmallisesti.• ohjaajien huomionjakautuminenOhjaajat puuttuvat lähinnä ongelmatilanteisiin.Osa ohjaajista eiaktiivisesti hakeudu vuorovaikutustilanteisiinleiriläisten kanssa.Vuorovaikutustilanteet ja ryhmäytyminensyntyvät pääosin aktiivistenleiriläisten aloitteesta.(tilannetaju).Ohjaajat haastavat leiriläiset vuorovaikutustilanteisiinja tukevatheidän välistä keskustelua ja ryhmäytymistä.4. Ohjaajien ja leiriläistenvälinenvuorovaikutusOhjaajien välisestä vuorovaikutuksestapuuttuu tilanneherkkyys– leiriläisten kuullen puhutaan”mitä tahansa”, joten kasvatuksellisuusontuu.Ohjaajien keskinäinen vuorovaikutuson valikoivaa ja heistä muodostuuerillisiä pareja tai ryhmiä.Ohjaajat huomioivat keskinäisessävuorovaikutuksessaan leiriläistenläsnäolon.Ohjaajien keskinäinen vuorovaikutuson sujuvaa, luontevaa jaammatillista. Ohjaajat ymmärtävätolevansa roolimalleja myös keskinäisessävuorovaikutuksessa.Ohjaajat tukevat leiriläisten välistävuorovaikutusta ja syventävät heidänryhmissä toimimista. On luotuavoin ilmapiiri, joka esim. mahdollistaaarvokeskustelut.Ohjaajien keskinäinen vuorovaikutusperustuu toisen ammatillisellearvostamiselle ja tukemiselle. Ristiriitatilanteetpystytään ratkaisemaanluontevasti.5. Ohjaajien välinenvuorovaikutus

4 ERINOMAINEN 3 HYVÄ 2 TYYDYTTÄVÄ 1 PUUTTEELLINEN/HEIKKOARVIOINTI-KRITEERITSuunnittelua ohjaa pelkkä traditio.Leiripäällikkö tekee ohjelman jaohjaajille tiedotetaan ohjelmastaennakolta.Ohjelma suunnitellaan yhdessä, senpohjana on työntekijöiden kiinnostusja osaaminen.Ohjaajien tiedot leiriläisten taustoista,tarpeista ja toiveista ohjaavatsuunnittelua. Kasvatuksellisuusohjaa suunnittelua.Suunnittelua ohjaavat kasvatuksellisettavoitteet ja se on yhteinenprosessi leiriläisten kanssa myösleirillä.6. Leirin toiminnansuunnitelmallisuusLeirisuunnitelmaa ei ole tehty kirjallisesti.Leirisuunnitelma on tehty kirjallisesti,mutta ei kaikkien ohjaajienkäytössä.Leirinsuunnitelma on leirillä mukana,kaikki ohjaajat ovat perehtyneetsiihen ja käytössä. Leirin tehtäväjavastuujaot on määritelty ennalta.• Leirisuunnitelma Leirisuunnitelma (leirin tavoitteet, talouteenja käytäntöihin liittyvät asiatyms.) on niin selkeästi kirjattu, ettäesim. sijaistaminen sujuu vaivatta.Leiripalaverit pidetään vain leirinalussa ja lopussa.Ohjaajapalavereita ei pidetä jokapäivä tai niihin osallistuu osaohjaajista. Poissaolevat ohjaajatOhjaajat kokoontuvat päivittäin palavereihin,jolla on sovittu aika jakesto. Palaverissa suunnitellaan jaPalaverit dokumentoidaan ja hyödynnetäänsuunnittelussa.7. Leiripalaverit leirinaikanaVain leirin johtaja tai osa ohjaajistaarvioi leirin onnistumista, muttabriiffataan.Kaikki ohjaajat arvioivat leirin onnistumistaja se dokumentoidaan.arvioidaan leirin toimintaa.Leirin suunnittelussa hyödynnetäänedellisen vuoden leirin dokumentointia.Asiakaspalautetta kerätään suunnitelmallisestija systemaattisestitoimintaan osallistuvilta leiriläisiltä.Palautteet on dokumentoitu.Asiakaspalautetta käytetään toiminnansuunnittelussa.Ympäristövastuullisuudesta keskustellaanleiriläisten kanssa. Ympäristöystävällisyyson huomioitusisällöissä.Leirin toimintaa on kehitetty ohjaajiendokumentoidun palautteenperusteella.8. Palaute ja arviointi• Ohjaajien palautekokemuksia ei dokumentoida.Leiriläiset antavat palautetta suullisesti.Ohjaajat keräävät asiakaspalautettaspontaanisti erilaisten menetelmienavulla. Tietoa käsitellään työyhteisössä.• Asiakaspalaute Asiakaspalautejärjestelmä on monipuolinen:kyselyt, keskustelutilaisuudet,suullinen palaute. On luotukäytäntö, jonka avulla vanhemmatja mahdolliset yhteistyökumppanitvoivat antaa palautetta leiristä.Ympäristökasvatus ei ole tietoista.Leirin säännöissä on huomioitu ympäristövastuullisuus(esim. roskaaminen).Joka miehen oikeuksista javelvollisuuksista keskustellaan.9. Ympäristökasvatus Ympäristövastuullisuus on sisäänOhjelman suunnittelussa ei olehuomioitu tavoitteellista oppimista.Ohjelma tukee silti sosiaalistentaitojen kehittymistä.Leiriläisten oppimista ja kehittymistäarvioidaan jälkikäteenohjaajien palaute- ja/tai arviointikokouksissa.Oppimisen ja kehittymisen näkökulmatovat läsnä ohjelmaa suunniteltaessaja toteutettaessa.rakennettu leirin toimintakulttuuriin.Leiriläisten ympäristötietoisuuslisääntyy.Leiriläisten valmiudet ja taidot onhuomioitu. Erilaiset kilpailut ja palkitsemismenetelmätovat tasapuolisia– kaikilla on mahdollisuus onnistua.Yhteistyö huoltajien kanssa onhuomioitu ennakolta, leirin aikana(tarvittaessa, leirin koko huomioiden)ja jälkikäteen.10. Leiriläisten oppiminenja kehittymisenhuomioiminenLeirikirje lähetetään kaikkien leiriläistenhuoltajille hyvissä ajoin.On luotu rakenne, jonka avullaselvitetään riittävä tieto ja taustatleiriläisistä, esim. lääkitys, allergiat,erityisruokavaliot, uskontoontai elämänkatsomukseen liittyvätseikat jne.Huoltajilla on selkeä käsitys leirinpelisäännöistä, jotka on myös perusteltu,esim. kännyköiden käyttö.Huoltajat on sitoutettu ja tietoisiamahdollisesta leiriläisen palautuksestakesken leirin.11. Yhteistyö huoltajienkanssaVastuu yhteydenpidosta on huoltajienaktiivisuudesta kiinni.Ohjaajat ovat vanhempiin yhteydessätarvittaessa..Ohjaajilla on aktiivinen rooli yhteydenpidossa,ei kuitenkaan järjestelmällistä.Yhteydenpitoon huoltajien kanssa on luoturakenne (puhelut, vanhempainilta tms.)87

884 ERINOMAINEN 3 HYVÄ 2 TYYDYTTÄVÄ 1 PUUTTEELLINEN/HEIKKOARVIOINTI-KRITEERITEpäasialliseen kielenkäyttöön jakäytökseen puututaan ainoastaanylilyöntitilanteissa. Ohjaajien linjaei ole yhtenäinen. Ohjaajan omanesimerkin tärkeyttä ei ymmärretä.Epäasialliseen kielenkäyttöön jakäytökseen puututaan vain käskyinja kielloin. Nuorten ja ohjaajienvälinen puhekulttuuri ei ole kehittynyttä.Ohjaajien läsnä ollessa leiriläistenvälinen puhekulttuuri on toistakunnioittavaa. Ohjaajien ”lempeäkatse riittää” muistuttamaan leiriläisiäkäytöksestä.12. Puhekulttuuri Leirillä on kunnioittava ja kohteliaspuhe- ja käytöskulttuuri, jokanäkyy siinä, että ohjaajien lisäksileiriläiset puuttuvat epäasialliseenkäytökseen.Ohjaajien rooli perustuu kontrolliin.Leiri koostuu erilaisista pienryhmistä(esim. teltta- tai mökkiryhmät).Ryhmien välinen vuorovaikutus onvähäistä tai kilpailevaa.Leiri koostuu pienryhmistä, jotkaovat leiriläisille merkityksellisiä.Ryhmien välistä vuorovaikutusta onsyntynyt, se on rakentavaa, muttavalikoivaa (esim. ikä- tai intressipohja).Leirille on syntynyt leirihenki,joka näkyy leiriläiset keskinäisenätoveruutena. Pienryhmien välinenkilpailu on rakentavaa ja kannustavaa.13. Yhteisöllisyys Leiriläiset voivat toimia rohkeastija turvallisesti omana itsenäänyhteisössä. Leirille on syntynytleiri-henki, joka on koko yhteisölleyhteinen ja merkityksellinen. Senäkyy kunnioituksena, erilaisuudenhyväksymisenä ja kannustuksena.Leirin päällikkö on luonut toimintamallitja ohjaajat ovat tietoisianiistä. (käytännön pelisäännöt kutennukkumaanmenoajat, kännykänToimintamalleissa on huomioituleiriympäristö. Mallit on luotu yhdessäohjaajien kesken ja niihin onsitouduttu.Toimintamallit ovat ohjaajien jaleiriläisten lisäksi huoltajien tiedossa.14. Toimintamallit Toimintamalleissa on huomioituleiriläisten sekä ohjaajien tarpeetja erityisosaaminen. Myös leirinerityistarpeet on huomioitu (esim.ympäristö- ja seikkailutoiminta).käyttö jne.)Turvallisuuteen liittyvät suunnitelmatja ohjeistukset on tehty. Leirialueeseenon tutustuttu ennakkoonja leirillä on ensiaputaitoisia ohjaajiasekä EA-välineet kunnossa.Leiriohjaajat ovat perehtyneetturvallisuuteen liittyviin suunnitelmiinja ohjeistuksiin.Myös psyykkinen turvallisuus onhuomioitu leirillä (esim. mahdollisetleirikasteet jne.)15. Turvallisuus Leiristä on ennakolta tehty riskikartoitus,joka ohjaa leirin turvallisuussuunnitelmantekemistä jakoko toiminnan suunnittelua jaTurvallisuusasioita käsitellään, tarkastetaanja epäkohtiin puututaanleirin aikana.toteutusta.Turvallisuutta harjoitellaan yhdessäleiriläisten kanssa.Erityisosaamista vaativien toimintojenosaaminen on varmistettu,esim. kiipeily- ja köysitoimintaosaaminen.Leirin alussa käydään läpi vesillätoimimiseen liittyvät säännöt.Huoltajilta on tiedusteltu leiriläistenuimataito.Vesipelastusvälineet ovat kunnossa.Leirialueen ominaispiirteet ja leiriläisenerityispiirteet on huomioitu. Leirialueenrajoihin, ympäristöön ja sääntöihin tutustutaanyhdessä leiriläisten kanssa.Ennen vesille/uimaan menoa kerrataansäännöt.Leiriläisten uimataito on todennettuohjaajien toimesta.Toiminnan vaatiessa (esim. melontaretki)ohjaajalla tulee olla riittävätietotaito, osaaminen ja kokemus.Osa ohjaajista on suorittanut vesipelastukseenliittyvän kurssin.Vene/kanoottiretket: ohjaajattuntevat vesistön tai tutustuvatvesistöön leirille tultaessa ennenkuin vesille lähdetään leiriläistenkanssa.Leiriläisten vesipelastustaitoja javesillä liikkumista kehitetään erimenetelmin.16. Vesillä toimiminenja uimavalvonta

II Leiriläisten toiminta ja osallisuusARVIOINTI- KRITEERIT4 ERINOMAINEN 3 HYVÄ 2 TYYDYTTÄVÄ 1 PUUTTEELLINEN/HEIKKOLeiriläisiä ”poimitaan” satunnaisestimukaan ohjelman ja toiminnantoteutukseenLeirillä on eri osia ja vastuualueita,joita leiriläiset ovat ideoineet,suunnitelleet ja toteuttaneet. Leiriläisilleannetaan vastuuta päätöksenteosta,esimerkiksi iltaohjelma.Leiriläisten osallistaminen on osaleirin rakennetta. Leiriläiset on esimerkiksijaettu ryhmiin, jotka vastaavaterilaisista osa-alueista kutentiedottaminen, iltaohjelma jne.17. Leiriläisten osallistaminenLeiriläisillä ei ole mahdollisuuttavaikuttaa toiminnan sisällön ideointiinja suunnitteluun.Leiriläiset ovat mukana ”leirin arjen”toteuttamisessa, esim. saunanlämmittäminen, ruoan laitto, tiedottaminenjne. Leirin ohjelma onsuunniteltu joustavaksi, jotta senpuitteissa leiriläisten ideat ja toiveetvoidaan huomioida.Osa leiriläisistä on päässyt vaikuttamaantoiminnan ideointiin.Leiriläiset ovat osallistuneet toiminnanideointiin ja ohjelman varsinaiseensuunnitteluun.On luotu käytäntö, jonka avullaleiriläiset osallistuvat aktiivisestitoiminnan ideointiin ja suunnitteluuntuntien leirin perustamisenlähtökohdat (esim. leirin teema).18. Ideointi, suunnitteluOhjaajat tekevät päätökset ja satunnaisestihyväksyttävät päätöksetleiriläisillä.Ohjaajat antavat leiriläisten valitavalmiiksi annetuista vaihtoehdoista.Leiriläiset osallistuvat päätöksentekoon,mutta päätöksenteolle ei oleluotu rakenne.19. Päätöksenteko Leiriläisten osallistuminen päätöksentekoonon huomioitu jo suunnitteluvaiheessaja siihen on luotu rakenne.Leirin toiminnan toteutus on ohjaajavetoista,leiriläisten rooli on passiivinen –osallistuvat valmiiseen ohjelmaan.Vain osasta leiriläisistä muodostuuaktiivinen joukko, osa ryhmäläisistäjää ”sivustakatsojiksi”.Leirin toimintaan liittyvät tehtävätja vastuut jakaantuvat tasapuolisestieri pienryhmille tai porukoille.Ohjaajat eivät kiinnitä huomiotaleiriläisten vaikutusmahdollisuuksienja osallisuuden arviointiin.Ohjaajat kysyvät satunnaisesti leiriläistenkokemuksia heidän vaikuttamismahdollisuuksistaan.Jokaiselta leiriläiseltä kysytäänkokemusta omista vaikutusmahdollisuuksista,mutta käytäntö ei oleyhtenäinen.20. Toteuttaminen Leiriläiset jakavat keskenään tehtäviäja auttavat toisiaan sekä toimivatoma-aloitteisesti.21. Arviointi (näkökulmanaOsallisuuden ja vaikuttamismahdollisuukmahdollisuudet/vaikutussienarviointi on luonteva osa leirin kokotoimintaa. Leiriläiset arvioivat omaa osallistumistaanosallisuus)ryhmään ja osallisuuttaan.Leirillä on vertaisohjaajia, muttaheitä ei ole koulutettu tai valmennettuennen leiriä.Ennen leiriä valmennetut vertaisohjaajattoteuttavat yhteisesti sovitunsuunnitelman mukaan erilaisiaLeirillä toimii ennalta valmennettuja vertaisohjaajia,jotka ovat mukana suunnittelussa,päätöksenteossa, leirin ohjelman22. Vertaisohjaajat/apuohjaajatAikuiset määrittelevät vertaisohjaajientehtävät ja roolin leirillä.Vertaisohjaajien määrä on suhteutettuleiriläisten määrään ja ohjelmaan. Vertaisohjaajaton tavattu etukäteen ja heidänroolistaan on keskusteltu yhdessä.Vertaisohjaajien tehtävistä ja työnjaostasovitaan yhdessä heidänkanssaan.tehtäviä leirin aikana.Vertaisohjaajat ovat mukana sopimassatyönjaoista, jotka tukevat heidänhenkilökohtaisia kiinnostuksenkohteita. Periaatteina tasapuolisuusja vertaitaisnuorten tiedot ja taidot.toteuttamisessa ja leirin arvioinnissa.Etukäteen sovittu työnjako tukeevertaisohjaajien osaamista ja senkehittymistä sekä uuden oppimista.23. Vertaisohjaajientyönjako ja osaaminenLeiriläisten välinen vuorovaikutuson valikoivaa. Joku heistä jää ryhmäulkopuolelle / vie kaiken tilan.Leiriläisten välinen vuorovaikutuson luontevaa, mutta ohjaajaa tarvitaanusein ongelmatilanteidenselvittelyssä.Erilaisuus (esim. vammaisuus jakulttuurit) ja erilaiset mielipiteethyväksytään. Leiriläiset pystyvätitse ratkaisemaan ongelmatilanteita.Leiriläisten välinen vuorovaikutuson aktiivista. Kaikilla on mahdollisuuslöytää tai rakentaa itselleenmerkityksellinen ja tasavertainenyhteisö toiminnan avulla.24. Leiriläisten välinenvuorovaikutus89

90III Resurssit4 ERINOMAINEN 3 HYVÄ 2 TYYDYTTÄVÄ 1 PUUTTEELLINEN/HEIKKOARVIOINTI-KRITEERITOhjaajia on liian vähän suhteessaleiriläisten määrään ja / tai suunniteltuuntoimintaan.Ohjaajien määrä riittää hallitsemaanleirin toiminnat ja leiriläiset.Ohjaajien määrä on suhteutettu leiriläistenmäärään ja suunniteltuuntoimintaan, mikä mahdollistaapienryhmäohjaamisen.Leiritoiminnan alue ja tilat eivätole muunneltavissa.Leirialueen ja tilojen muokkaaminenon mahdollista, mutta kohtuuttomanvaativaa.Leirialue ja tilat ovat joustavastimuokattavissa.Osa leirialueesta / -tiloista on suljettu/ rajattu ilman perusteluja.Leiritoimintaan tarkoitetut alueet /tilat ovat leiriläisten tarkoituksenmukaisessakäytössä.Toimintavälineet ovat huonossakunnossa. Toimintavälineitä on vähänja / tai ne ovat yksipuolisia.Lähes koko leirialue/ -tilat ovat leiriläistenkäytössä. Rajoitukset ontehty esim. mukavuus- tai turvallisuusnäkökulmista.Toimintavälineet ovat hyvässä kunnossaja turvallisia, mutta niidenkäyttö ei mahdollistu kaikille leiriläisilletasapuolisesti. Toimintavälineidenyhteyttä leirin tavoitteisiinei ole mietitty.Erilaisten ryhmien tarpeet on huomioitutoimintavälineissä. Ne ovatajanmukaisia, monikäyttöisiä janiiden käyttö on organisoitu siten,että kaikilla leiriläisillä on mahdollisuuskäyttää niitä.Leirialue on siisti ja siivoaminenon osa leirin ohjelmaa.25. Ohjaajaresurssit Ohjaajilla on tarvittaessa aikaahuomioida leiriläisten yksilöllisettarpeet. Ohjaajien työ- ja lepoaikaon selkeästi määritelty ja sitä noudatetaan.26. Toimintaympäristö Leirin tilat ja alue mahdollistavat(toiminnallisuuden erilaisten toimintojen toteuttamisenyhtäaikaisesti. Lisäksi tilat janäkökulma)alue vastaavat erilaisten asiakasryhmien/ toimintojen tarpeisiin.27. Toimintaympäristön Leirialueen lähiympäristön kaikkiahyödyntäminen mahdollisuuksia (tiloja / ympäristöä)hyödynnetään laajasti leirintoiminnassa.28. Toimintavälineet Toimintavälineet ovat ajanmukaisia(leiriläisten käytössäolevat) ja yksilöiden tarpeita ja toiveita.ja palvelevat erilaisten ryhmienVälinehankinnoissa huomioidaankasvatuksellisuus, kestävä kehitysja ne pyritään tekemään yhdessäleiriläisten kanssa.29. Siisteys Vastuullinen suhtautuminen yhtei-Leiriläiset huolehtivat vain omantilansa siisteydestä. Muu leirialuesiivotaan vasta leirin päätyttyä.seen ympäristöön näkyy leiriläistenja ohjaajien toiminnassa.Leirialue siivotaan tarvittaessa.Siivousvälineet ovat henkilöstönja leiriläisten käytössä, muttasiivouksesta huolehtii pääosin henkilökunta.Hyvän hygienian merkitys tiedostetaanmutta sitä ei valvota.Hygienian valvontaan on ohjeistusja sitä noudatetaan, esim. kädetpestään aina ennen ruokailua.Hyvän hygienia toteutuu leirilläosana leirin rakennetta.30. Hygienia Tartuntatautien varalta on tehtysuunnitelma.Peseytymismahdollisuus on järjestetty,mutta kaikkien leiriläistenpeseytymistä ei ole varmistettu.Aamu-, ilta- ja hammaspesu toimivatsujuvasti. Ohjaajat huolehtivatsiitä, että kaikki leiriläiset peseytyvätsäännöllisesti.Puhtaus on osa leirin kulttuuria japeseytymiseen on varattu riittävästiaikaa.Eri kulttuurien tavat ja erityistarpeeton huomioitu.

ARVIOINTI-KRITEERIT4 ERINOMAINEN 3 HYVÄ 2 TYYDYTTÄVÄ 1 PUUTTEELLINEN/HEIKKO32. Tiedottaminen• ennen leiriä31. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen näkökulmaon huomioitu kaikessa toiminnassa(ruokailut, eri toiminnat,jätehuolto jne.) ja siihen liittyvätperiaatteet ovat yhteisiä koko leiriyhteisölle.Leiriläisille ja vanhemmille järjestetääninfotilaisuus.• leirillä On luotu järjestelmä leirin sisäistäja päivittäistä viestimistä varten.Leirillä on toimiva kierrätysjärjestelmä.Lajittelusta huolehtivatmyös leiriläiset.Leirikirjeessä on selkeät tiedotyhteyshenkilöstä ja leiriläisiin /vanhempiin otetaan yhteyttä.Ohjelma käydään läpi leiriläistenkanssa päivittäin.Ohjaajat huolehtivat lajittelustaja uusiutuvia luonnonmateriaalejahyödynnetään toiminnassa.Leirikirjeessä on tarvittavat tiedotkuten leiripaikka, ajankohta, ohjelma,tarvittavat varusteet, yhteystiedot,säännöt jne.Ohjaajat toimittavat leiripäivänohjelman ilmoitustaululle.Kestävän kehityksen vastuuhenkilöhuolehtii lajittelusta.Valituille leiriläisille lähetetäänvain lyhyt vahvistus valinnasta.Ohjaajat kertovat suullisesti päivittäisestäohjelmasta leiriläisille.• leirin jälkeen Leiriläisille ja vanhemmille lähetetäänpostia leirin jälkeen, jossamahdollisesti toimitetaan leirillätuotettua materiaalia.Leiriläisiin ollaan yhteydessä leirinjälkeen ja markkinoidaan tulevaatoimintaa.On suunnitelma tiedottamisestaleirin jälkeen ja leirillä tuotetunmateriaalin käytöstä.Ei mitään suunniteltua tiedottamista.Vastataan mahdollisiin vanhempienkysymyksiin.91

LIITE 6NUORISOTYÖN AUDITOINTI, LEIRITOIMINTAAUDITOINTIRAPORTTI2.5.2008Auditoinnin pvm Klo LeiripaikkaLeirin nimiLeirin ajankohtaLeirin järjestäjä Leiriläiset tytöt pojatIkäryhmä:Auditoija1) Työntekijöiden määrä: päätoimisetAuditoija 2)vapaaehtoisetYHTEISÖN TOIMINTA1 ohjaajien työ- ja vastuujaot2 ohjaajien osaaminen3 ohjaajien aktiivisuus: läsnäolo, huomion jakautuminen4 ohjaajien ja leiriläisten välinen vuorovaikutus5 ohjaajien välinen vuorovaikutus6 leirin toiminnan suunnitelmallisuus7 leiripalaverit leirin aikana8 palaute ja arviointi: ohjaajien palaute, asiakaspalaute9 ympäristökasvatus10 leiriläisten oppiminen ja kehittymisen huomioiminen11 yhteistyö huoltajien kanssa12 puhekulttuuri13 yhteisöllisyys14 toimintamallit15 turvallisuus16 vesillä toimiminen ja uimavalvontahyväerinomainentyydyttäväheikko/puutteellinenei voiarvioidaLEIRILÄISTEN TOIMINTA JA OSALLISUUS17 leiriläisten osallistaminen18 ideointi, suunnittelu19 päätöksenteko20 toteuttaminen21 arviointi: näkökulmana vaikutusmahdollisuudet, osallisuus22 vertaisohjaajat, apuohjaajat23 vertaisohjaajien työnjako ja kuormittavuus24 leiriläisten välinen vuorovaikutushyväerinomainentyydyttäväheikko/puutteellinenei voiarvioidaRESURSSIT25 ohjaajaresurssit26 toimintaympäristö: toiminnallisuuden näkökulma27 toimintaympäristön hyödyntäminen28 toimintavälineet leiriläisten käytössä olevat29 siisteys30 hygienia31 kestävä kehitys32 tiedottaminen: ennen leiriä, leirillä, leirin jälkeenhyväerinomainentyydyttäväheikko/puutteellinenei voiarvioida92

Sanallinen arviointi (kirjoitetaan kokonaisina lauseina)a) vahvuudet:b) kehittämisalueet (myös mahdolliset koulutustarpeet ym.)lisätietoja, esim. miksi tiettyä kriteeriä ei voitu arvioidaKokonaisarviointi erinomainen hyvä tyydyttäväheikko/puutteellinenyhteisön toimintaleiriläisten toiminta ja osallisuusresurssitKopiot lomakkeesta:- leiriyhteisölle palautepalaverin yhteydessä- koordinoivan kaupungin yhteyshenkilölle yhteyshenkilölle palautepalaverin jälkeen- arvioijille93

LIITE 794UTVÄRDERING AV UNGDOMSARBETET VID ÖPPET HUS-KVÄLLAR 26.8.2008I Ledarnas verksamhet4 UTMÄRKT 3 GOD 2 NÖJAKTIG 1 BRISTFÄLLIG/SVAGUTVÄRDERINGS-KRITERIERArbets- och ansvarsfördelningen äroklar.Ledarna avtalar arbets- och ansvarsfördelningennär situationenLedarna har en avtalad arbets- ochansvarsfördelning.Det finns en tydlig, avtalad arbets -fördelning som tillämpas flexibeltoch rättvist.1 Ansvarsfördelningmellan ledarnaLedarnas starka sidor och kunskaperär kända, men de utnyttjas intepåkallar.Ledarnas kunskaper utnyttjas spontanti verksamheten.Ledarnas starka sidor och kunskaperutnyttjas delvis i planering ochLedarnas starka sidor och kunskaperutnyttjas. Det är möjligt för ledarnaatt lära sig.Ledarna har kontroll över lokal medomgivning och umgås aktivt medungdomarna.2 Utnyttjande av ledarnaskompetensmycket.Ledarna använder arbetstid på kontoreteller i uppgifter utan interaktionmed ungdomarna.Ledarna går omkring i lokalen medomgivning (övervakning).verksamhet.Ledarna har kontroll över lokal medomgivning och är aktivt närvarande.3 Kontroll över lokaloch situationerLedarna umgås sinsemellan ochmed en och samma grupp ellerperson.Ledarna umgås största delen av tidenmed en viss grupp eller person.Ledarna bemöter ungdomarna jämliktoch umgås inte ensidigt meden viss grupp/person.Ledarnas visar känslighet för gruppersoch individers behov (känslaför situationen).Ledarna är passiva och ingriperfrämst i problemsituationer.Interaktiva situationer uppstår iregel på ungdomarnas initiativ.Ledarna deltar i aktiviteterna ochskapar interaktiva situationer.4 Aktiv växelverkan Ledarna tar initiativ, beaktar alla,stöder samtal mellan ungdomarnaoch uppmanar att delta i interaktivasituationer.Interaktionen grundar sig på atthålla ordning.Interaktionen grundar sig på ledarnasauktoritet.Interaktionen mellan ledarna ochungdomarna är naturlig.Interaktionen mellan ledarna ochungdomarna är förtroendefull.Ledarna känner inte ungdomarnaoch vet inte vad de heter.Ledarna känner en del till namnetoch är genuint intresserade av ungdomarna.Ledarna känner till ungdomarnasbakgrund (t.ex. skola, kompisar ochhobbyer).Ledarna är förtrogna med ungdomarnasliv (familj, människorelationer,livsstil).5 Bemötande avungdomarna somindividerLedarna lägger inte märke till eventuellastödbehov.Ledarna lägger märke till tydligastödbehov.Ledarna kan uppskatta stödbehovetoch handla utifrån detta.Det finns yrkes över gripande nätverkför uppskattning av stödbehov ochstödform.Ungdomarna ger muntlig feedback.Feedback samlas spontant på olikasätt. Informationen behandlasbland ledarna.Feedbacken är mångsidig: enkäter,diskussioner, muntlig feedback.Feedbacken syns i verksamheten.Feedback samlas systematisk in hosungdomar, föräldrar och samarbetspartner.Den används i planeringen.6 Utnyttjande avinformation i planeringen– FeedbackLedarna tar fram nyckeltal.Ledarna diskuterar nyckeltalenbland ledarna.Ledarna följer upp nyckeltalen ochutvärderar verksamheten med hjälpav dem.– Nyckeltal Ledarna drar slutsatser av förändringarav nyckeltalen och reagerarpå dem genom att utveckla verksamheten.

UTVÄRDERINGS-KRITERIER4 UTMÄRKT 3 GOD 2 NÖJAKTIG 1 BRISTFÄLLIG/SVAG7 Kännedom om detlokala- Statistik och händelserLedarna diskuterar lokala händelseroch slutsatserna styr verksamhetsplaneringen.- Privata tjänster Ledarna samarbetar med lokalatjänsteproducenter.Kartläggning av lokala förhållandenutnyttjas vid verksamhetsplaneringen.De lokala tjänsterna beaktas i verksamhetsplaneringen.Det finns statistik och erfarenhetom lokala förhållanden.Ledarna är medvetna om de lokalatjänsternas inflytande.Det finns spridda uppgifter om lokalaförhållanden.Ledarna känner till de lokala tjänsterna.8 Samarbete och nätverk– Ungdomsarbete– Yrkesövergripandenätverk9 Verksamhetens planenlighetI planeringen beaktas aktörer ibranschen. Samarbets målen ocharbets fördelningen med aktörernaär tydliga och följer stadens strategiskariktlinjer.Nätverkens verksamhet utvärderasregelbundet och utvecklas efterbehov.Verksamheten styrs mål medvetetutifrån pedagogiska riktlinjer ochden ömsesidiga processen medungdomarna och utvärderas regelbundet.10 Könssensitivitet Ledarna medverkar medvetet till attstereotypa könsroller överskrids.11 Kulturell mångfaldoch jämlikhetLedarna avspeglar aktiv antirasism.Vid planering och genomförandefäster man vikt vid att främja jämlikhet.Verksamheten stöder naturlig interaktionmellan ungdomarna. Ledarnahar aktiva kontakter med invandrarföreningaroch andra mångkulturellaaktörer.Ledarna håller aktivt kontakt medde lokala aktörerna i branschen.Nätverket är flexibelt och reagerarsnabbt.Nätverket är ändamålsenligt, fexibeltsamt reagerar. Ungdomsledarenhar vid behov en aktiv roll för attupprätthålla nätverket.Verksamheten påverkas av ungdomarnasönskemål som behandlasregelbundet bland ledarna.Verksamheten är målinriktad ochplanenlig.Ledarna möjliggör aktivt att detalla ungdomar har fysiskt ochmentalt rum att uppträda jämlikt ilokalen.Ledarna är känsliga att märka rasism,t.ex. känner de till viktigarasistiska symboler, och har beredskapoch vilja att diskutera rasismmed ungdomarna.Etnicitet beaktas i verksamheten.Ledarna har kännedom om olikakulturer.Ledarna känner till de övriga lokalaaktörerna i branschen.Det finns nätverk, men de utnyttjasinte ändamålsenligt.Verksamheten styrs i huvudsakutifrån personalens intresse ochkunskaper.Andelen flickor och pojkar är ibalans. Flickornas och pojkarnassärskilda behov beaktas.Ledarna ingriper i rasistiskt uppförandeoch tal.Lokalen besöks huvudsakligen aven enda etnisk grupp. De övrigagrupperna tolereras.Det finns uppgifter om en del lokalaaktörer i branschen, men kontaktenmed dem är liten.De övriga aktörerna som är viktigaför verksamheten är kända.Verksamheten styrs endast av tradition.Verksamheten definieras somren vistelse. Det finns inga mål förverksamheten.Det ena könet är över representerat.I verksamheten ligger tyngdpunktenendast på det ena könetsbehov.Ledarna ingriper i rasistiskt uppförandeoch tal endast då det går tillytterligheter.Ungdomarna i lokalen tillhör enenda etniska grupp trots att detbor många etniska grupper i området.Överrepresentationen problematiserasinte.95

UTVÄRDERINGS-KRITERIER4 UTMÄRKT 3 GOD 2 NÖJAKTIG 1 BRISTFÄLLIG/SVAG12 Ungdomsarbetetsmetoder och medelMetoderna och medlen är mångsidigaoch ledarna har god kompetensatt använda dem. Metoderna ochmedlen stöder verksamhetsmålen.13 Miljöpedagogik Att främja miljöansvar och hållbarlivsstil ingår i verksamhetskulturen.Miljöfrågor lyfts aktivt in i diskussionenmed ungdomarna.14 Mediepedagogik Medierna tillämpas mångsidigt och– Teve, radio, skrift användningen av medier flätas ini verksamheten. Tillsammans medungdomarna lyfts deras idéer ochaktiviteter fram i något medium.– Internet Tillsammans med ungdomarna produceraswebbmaterial.15 Främja hälsosamlivsstil: sömn, mat,motion16 Samarbete medhemmet17 VerksamhetsmodellerHälsans betydelse och främjandeav hälsosamma vanor är en naturligdel i planeringen och val av metoder.Hälsa diskuteras aktivt medungdomarna.Det finns ens struktur för samarbetetmellan ungdomslokalen ochhemmet. Kontakterna är aktiva,regelbundna och ömsesidiga.Ledarna har tagit till sig gemensamtgodkända modeller, som ocksåinbegriper arbetsfördelningar.18 Regler Reglerna uppdateras regelbundettillsammans med ungdomarna, somhar tagit till sig reglerna och förstårderas betydelse. Nya ungdomarintroduceras i rutinerna.Metoderna och medlen är pedagogisktmotiverade. Valet ochbetydelsen av metoder och medeldiskuteras bland ledarna.Att främja miljöansvar och hållbarlivsstil syns mångsidigt i verksamheten.Dessutom ordnas jippon.Medier syns i lokalen (t.ex. tidningsartiklar).Mediernas världsbilddiskuteras kritiskt med ungdomarna.Ledarna känner till ungdomarnaswebbvärld och diskuterar den medungdomarna (t.ex. populära webbplatser).Främjande av hälsosamma vanorbeaktas i planering och genomförande.Ledarna har regelbunden kontaktmed föräldrarna till de ungdomarsom är stamkunder i ungdomslokalen,t.ex. cirkulär, personligkontakt.Modellerna diskuteras regelbundetoch de är dokumenterade.Ungdomslokalen har regler som harskrivits tillsammans med ungdomarnaoch de är framme. Det finnsstrukturerade sätt att ingripa ikonflikter.Metoderna och medlen är lämpligaför målgruppen.Att främja miljöansvar och hållbarlivsstil ingår i verksamheten.Frågor som tas upp i teve, radiooch tidningar diskuteras med ungdomarna.Internetanvändningen övervakasoch ungdomarna anvisas i säkeranvändning av nätet.Främjandet av hälsosamma vanor ärslumpmässigt.Föräldrarna har informerats omungdomarnas medlemskap iungdoms lokalen och om verksamhetenoch principerna.Modellerna har diskuterats. Ändringaroch ändrade anvisningarmeddelas.Konflikter med ungdomarna ochmellan ungdomarna löses så snabbtsom möjligt. Ledarna har gjort uppregler för ungdomslokalen och kanmotivera dessa.Ledarna har inte resonerat om metoderoch medel.Miljöpedagogik och lärande förhållbar utveckling syns nästan intealls i ledarnas verksamhet.Miljöpedagogiken är sporadisk.Ungdomarna har tillgång till teve,radio och tidningar som behandlaraktuella frågor (t.ex. HBL, lokaltidningar).Ledarna inser närvaron avolika medier i ungdomarnas liv.Ungdomarna har tillgång till nätetoch nätikett tas upp.Främjandet av hälsosamma vanoringår inte i den medvetna verksamheten.Ledarna kontaktar föräldrar endastdå någon allvarligt bryter mot reglerna.Ledarna kommer överens om modellervid mobbning, rasism, hot, våldsamt alkohol och droger situationsbundet.Det är på en viss ledares ansvaratt lösa konflikter. Det förekommerolika åsikter om hur reglerna skatolkas.96

UTVÄRDERINGS-KRITERIER4 UTMÄRKT 3 GOD 2 NÖJAKTIG 1 BRISTFÄLLIG/SVAG20 Växelverkan mellanledarna– Interninformation21 Uppförande ochsamtalskultur22 Ungdomarnas lärande19 Säkerhet Säkerhet är en naturlig del avplanering, genomförande och utvärdering.Interaktionen är smidig, naturligoch professionell oberoende av vemsom är på jobb (t.ex. timanställda,praktikanter, ”lånade”).I områdena och enheterna spridsinformation om aktuellt blandungdomarna. Det finns en informationsstruktur.Tal och uppförande i lokalen ärrespektfullt och artigt. Det märkspå att också ungdomarna påpekarolämpligt uppförande.Lärande, utveckling och att lyckasär viktiga och medvetna principersom styr verksamheten.Säkerheten har dryftats helhetsinriktat.Psykisk och fysiska säkerhetbeaktas i verksamheten.Interaktionen är naturligt och gårsmidigt. De yrkesmässiga samtalenär konstruktiva.Gemensamma beslut skrivs upp ochalla ledare, också vikarier och timanställda,informeras.I ledarnas närvaro är ungdomarnassamtalskultur respektfull. Deträcker med en mild blick för att påminnaungdomarna om uppförande.Ledarna utnyttjar medvetet verksamhetoch situationer för att ungdomarnaska lära sig sociala, informativaoch praktiska kunskaper.Det finns en plan för kartläggningav riskerna/en säkerhetsplan.Ledarna förstår att de är rollmodeller,men interaktionen är selektivtoch de bildar separata par ellergrupper.Det finns en struktur för informationen,t.ex. regelbundna möten.Osakligt språkbruk och uppförandepåtalas endast med order och förbud.Samtalskulturen mellan ungdomarnaoch ledarna är outvecklad.Ledarna ägnar uppmärksamhet åtvissa utvalda ungdomars lärandeoch utveckling.Det fins en räddningsplan som harbehandlats.Ledarna saknar känsla för situationen– man pratar om vad som helsti ungdomarnas närvaro så att denpedagogiska synvinkeln haltar.Den interna informationen förmedlasslumpmässigt i samtal.Osakligt språkbruk och uppförandepåtalas endast vid ytterligheter. Ledarnaslinje är oenhetlig. Ledarnaförstår inte sin betydelse som rollmodell.Lärande ingår inte i verksamhetsplaneringen.97

III Resurser4 UTMÄRKT 3 GOD 2 NÖJAKTIG 1 BRISTFÄLLIG/SVAGUTVÄRDERINGS-KRITERIERAntalet ledare räcker för att behärskalokalerna.Antalet ledare är i balans med verksamhetenoch antalet ungdomar.30 Ledning Ledarna har tid att beakta ungdomarnasom individer och/eller attskapa gruppsituationer.Antalet ledare är för litet eller förstort i förhållande till verksamhetenoch antalet ungdomar.En del av lokalerna är stängda utanmotiveringar.Lokalerna utnyttjas effektivt. De lokaler som är avsedda för verksamhetenanvänds av ungdomarna.Möblering och inredning är i huvudsakför en annan målgrupp(t.ex. daghemsbarn, pensionärer).Möbleringen stöder inte gruppverksamhet.Ledarna har planerat möblering ochinredning med beaktande av dencentrala målgruppens behov.Vid möblering och inredning harungdomarnas önskemål beaktats .Möbleringen stöder samhörighet.31 Lokalanvändning Alla lokaler utnyttjas (t.ex. lokaleri allaktivitetshus och i skolor samtlokaler för smågrupper).32 Möblering och inredningden centrala målgruppens behovVid möblering och inredning haroch önskemål beaktats. Möbleringenmöjliggör samhörighet.Placeringen av möblerna och utrustningenär opraktisk (t.ex. fastamöbler).Placeringen av möblerna och utrustningenär oändamålsenlig.Placeringen av möblerna och utrustningenär ändamålsenlig ochflexibel.All placering av möbler och utrustningär ändamålsenlig (teve,nätdatorer, spel, samtalshörnorosv.). Rumslösningen möjliggör individuelltstöd.Utrustningen är i dåligt skick. Detfinns för litet utrustning och denär ensidig.Utrustningen är mångsidig, mendelvis i dåligt skick.33 Utrustning Utrustningen är tidsenlig och tjänarolika gruppers och individersbehov och önskemål. Utrustningenskaffas tillsammans med ungdomarna.Datorerna som är i ungdomarnasbruk är oanvändbara.Datorerna som är i ungdomarnasbruk är användbara.Olika gruppers och individers behovhar beaktats. Utrustningen är i gottskick och tidsenlig. Vid anskaffningenbeaktas pedagogiska aspekteroch ungdomarnas önskemål.Datorerna som är i ungdomarnasbruk är tillräckligt många.Lokalen är ostädad och utrustningeni oordning.Lokalen är städad och utrustningeni ordning, men möblerna är trasiga.Ledarna och ungdomarna har tillgångtill städredskap.Lokalen är städad och trivsam. Materialenär praktiska och lätta atthålla rena.34 Datorer Datorer och nyttoprogram som är iungdomarnas bruk är tidsenliga ochmångsidiga .35 Renlighet och allmäntintryck möblerna är i gott skick. Ungdo-Lokalen är städad och trivsam ochmarna och ledarna har en ansvarsfullattityd till sin omgivning.99

UTVÄRDERINGS-KRITERIER4 UTMÄRKT 3 GOD 2 NÖJAKTIG 1 BRISTFÄLLIG/SVAG36 Hållbar utveckling– SorteringDet finns tillräckligt med sorteringskärloch sortering är en självklarhet.– Möbler De flesta möblerna kan renoverasoch återvinnas. De kan omvandlasefter behov (ekoeffektivitet). Detkan också förekomma möbler ochutrustning som har återvunnits ellerrenoverats.37 Infomaterial förungdomarna– Information omverksamheten:broschyrer, cirkulär,reklam, webbsidor,telefonsvarare– Energiförbrukning Lokalen har principer och fungerandepraxis för att minska energiförbrukningen.Alla ställer upp.Aktuella teman lyfts fram och manreagerar på händelser inom denlokala ungdomskulturen.Innehållet är till alla delar sakligt,språkriktigt och finishen är god.Utseendet är vårdat och tilltalarmålgruppen.Det finns tillräckligt med sorteringskärloch det mesta sorteras.Ledarna måste ofta säga till omsorteringen.En stor del av möblerna är hållbaraoch kan renoveras och återvinnas.En del kan omvandlas efter behov.Lokalen har förutsättningar för attminska energi förbrukningen (t.ex.inredning, packningar, gardiner,värme kontroll), men genomförandethaltar något.Materialet är riktat efter målgrupp,aktuellt, tillräckligt och tillgängligt.Innehållet och medlen är lämpligaför målgruppen. Nätinformationenär mångsidig.De finns sorteringskärl för enkelsortering, men det är bara ledarnasom använder dem.Det finns en del hållbara möblersom kan renoveras och återvinnas.De är dock svåra att justera efterbehov.Energiförbrukningen har minskats(man har t.ex. bytt till energilampor).Avfall sorteras...Möblerna har skaffats utifrån priseller utseende, inte hållbarhet elleråtervinning.Energiförbrukningen har inte ägnatsuppmärksamhet.Materialet är aktuellt, men snävt. Materialet är huvudsakligen föråldratoch otillräckligt.Innehållet är sakligt och språkriktigt.Materialet har en överenskommenidentifikation. Basuppgifternapå webbsidorna är uppdaterade.Innehållet är bristfälligt och textenär slarvig. Den överenskomna identifikationenanvänds inte. Uppdateringenav webbsidorna släpar efter.100

LIITE 8UTVÄRDERING AV UNGDOMSARBETET VID ÖPPET HUS-KVÄLLAR 26.8.2008Datum Kl Öppethållningstid:Lokal Antal ungdomar: flickor pojkarÅldersgrupp:Utvärderare 1) Antal ledarna: HeldagsledareUtvärderare 2) Timledare FrivilligaLEDARNAS VERKSAMHET utmärkt god nöjaktig1 ansvarsfördelning mellan ledarna2 utnyttjande av ledarnas kompetens3 kontroll över lokal och situationer4 aktiv växelverkan5 bemötande av ungdomarna som individer6 utnyttjande av information i planeringen – feedback, nyketal7 kännedom om det lokala – statistik och händelser, privatatjänster8 samarbete och nätverk – ungdomsarbete, yrkesövergripandenätverk9 verksamhetens planenlighet10 könssensitivitet11 kulturell mångfald och jämlikhet12 ungdomsarbetets metoder och medel13 miljöpedagogik14 mediepedagogik – teve, radio, skrift, internet15 främja hälsosam livsstil - sömn, mat, motion16 samarbete med hemmet17 verksamhetsmodeller18 regler19 säkerhet20 växelverkan mellan ledarna – intern information21 uppförande och samtalskultur22 ungdomarnas lärandeUNGDOMARNAS VERKSAMHET utmärkt god nöjaktig23 delaktighetens delområden24 delaktighetens omfattning25 deltagande i informationen26 beslutsstrukturen27 kamratgruppsverksamhet28 arbetsfördelning mellan ungdomarna, belastning29 växelverkan mellan ungdomarnaRESURSER utmärkt god nöjaktig30 ledning31 lokalanvändning32 möblering och inredning33 utrustning34 datorer35 renlighet och allmänt intryck36 hållbar utveckling – sortering, möbler, energiförbrukning37 infomaterial för ungdomarna – information om verksamheten:broschyrer, cirkulär, reklam, webbsidor, telefonsvaratebristfällig/svagbristfällig/svagbristfällig/svagkan inteutvärderaskan inteutvärderaskan inteutvärderas101

Muntlig utvärdering (hela satser)a) starka sidor:b) utvecklingsområdentilläggsuppgifter, till exempel varför ett visst kriterium inte kunde utvärderasHelhets utvärdering utmärkt god nöjaktig bristfällig/svagarbetsgemenskapens verksamhetungdomarnas verksamhetresurserKopior av blanketten:- till arbetsgemenskap före responsmöte- till kontaktperson i den egna organisation och ungdomsgårdens förman efter responsmöte- till utvärderarna102

LIITE 9UTVÄRDERINGSMODELL FÖR UNGDOMSARBETE, MÅLORIENTERADE SMÅGRUPPER 24.1.2008I Arbetsgemenskapens verksamhet4 UTMÄRKT 3 GOD 2 NÖJAKTIG 1 BRISTFÄLLIG/SVAGUTVÄRDERINGS-KRITERIERNär gruppen bildats har man intemedvetet funderat på vilken anknytningdet har till de regionalabehoven och ungdomsväsendetsmål.Gruppen har bildats efter ungdomarnasbehov och önskemål.Gruppen har bildats utgående frånden information och erfarenhetsom man har fått av regionen.Gruppen har bildats i enlighet medungdomsväsendets grundläggande1. Bildande av grupp Innan gruppen bildats har man bedömtbehovet av och möjlighetentill samarbetspartnerskap, t.ex.med ungdomarnas föräldrar, organisationer,yrkesmässiga aktörer.Man har på förhand tänkt övergruppens storlek, antalet mötenoch gruppmedlemmarnas ålder.Man har på förhand tänkt övergruppens struktur i sin helhet.uppgift.Känslighet att urskilja de olikanyanserna av mångfalden i gruppensstruktur. Man har på förhandkommit överens om principernaför att komplettera gruppen (inkl.genomskinlighet och öppenhet iprinciperna).Ledaren satsar både på att skapaen grupp och på att upplösa gruppenpå ett kontrollerat sätt. Dessutomhar ledaren vid behov planeratför fortsatta åtgärder.Gruppens verksamhet har mål, ochhur dessa mål uppnåtts bedöms närverksamheten upphör.Utöver den interna strukturen harman beaktat gruppstrukturensanknytning till en större helhetsåsom ett ungdomshus och/eller enregion.2. Gruppens struktur:storlek, ålder, antalmöten, mångfaldGruppen är en ”klunga” ungdomarsom har ett gemensamt tema förmötena. Ledaren identifierar integrupperingens betydelse.”Klungan” har blivit en grupp.Ledaren identifierar vilket utvecklingsskedegruppen befinner sig i.Man bedömer kontinuerligtgrupprocessen och gör vid behovändringar i verksamheten utifrånbedömningarna.3. Livscykel förgrupprocessenMan har inte ställt upp några speciellamål för gruppens verksamhet.Verksamheten bygger på allmännamål för ungdomsarbetet.Man har ställt upp några mål förverksamheten, men gruppmedlemmarnasönskemål/behov beaktasknappast alls.4. Målorienterad verksamhet”Vad ska vi göra idag?” -tänkesättetstyr aktiviteterna på enskildamöten.Man har gjort upp en plan för ettenskilt möte, som följs mekaniskt.Man beaktar gruppens sammansättningi planen.Planen utgår från att man hinnerutöva en viss aktivitet underöverenskommen tid och utan enkänsla av brådska. Planen och verksamhetenhar en tydlig pedagogisksynvinkel. Gruppmedlemmarnassärskilda behov beaktas.Man har fastställt gemensamma måloch vid behov individuella mål förgruppens verksamhet. Målen harskapats tillsammans med gruppenoch vid behov med samarbetspartnerna.Man följer med jämna mellanrumupp hur målen uppnås.Ett enskilt möte är en del av helheten,exempelvis varför man justdenna gång klättrar/lagar mat.Känslan för situationen/flexibilitetenåterspeglas i verksamheten.5. Innehåll ochplanenlighet påmötena, inklusivetidsanvändning ochförberedelser103

UTVÄRDERINGS-KRITERIER4 UTMÄRKT 3 GOD 2 NÖJAKTIG 1 BRISTFÄLLIG/SVAG6. Mångfald i verksamhetensinnehåll(kön, religion,kultur, handikapp,sexuell läggningosv.)7. Utnyttjande avinformation i verksamhetsplaneringen8. Dokumentation ochbedömning av verksamheten• dokumentationMan planerar verksamheten på såsätt att den bryter det stereotypiskatänkesättet.Man samlar in kundrespons avgruppmedlemmarna och deras intressegrupperpå ett systematisktsätt. Responsen beaktas i verksamhetensamt när man planerar ochutvecklar verksamheten.Dokumentationen sker systematisktoch är en naturlig del av gruppensverksamhet.• bedömning Man bedömer verksamheten ianslutning till varje möte och reagerarpå bedömnings resultaten iverksamheten.10. Ansvarsfördelningmellan ledarna9. Resultat, effekter Gruppmedlemmarna och samarbetspartnernaengagerar sig i verksamheten.Gruppmedlemmarna kan nåde uppsatta målen.Man har tillsammans på förhandkommit överens om arbetsfördelningeni anknytning till smågruppensverksamhet, och den är klar.Arbetsfördelningen tillämpas enligtsituationen på ett flexibelt ochrättvist sätt.Verksamheten främjar aktivt mångfaldenpå funktionell nivå, i diskussionernasinnehåll osv.Kundresponssystemet är mångsidigt:enkäter, diskussionsmöten,muntlig respons o.d. Responsen beaktasi verksamheten. Man samlarin respons av gruppmedlemmarnaoch deras intressegrupper.Dokumentationen av verksamhetensker aktivt, och den utnyttjas.Man följer upp verksamheten medhjälp av mellanbedömningar ochrapporterar med jämna mellanrum.Ungdomarna är aktiva och deltarivrigt i verksamheten. De viktigamålen uppnås.Man har på förhand kommit överensom arbets- och ansvarsfördelningeni anknytning till smågruppensverksamhet.Mångfaldens synvinkel beaktas närverksamheten planeras och genomförs.Man samlar spontant in kundresponsgenom olika metoder, menden utnyttjas inte när verksamhetengenomförs. Man samlar endastin respons av gruppmedlemmarna.Man dokumenterar verksamheten,men utnyttjar inte dokumentationen.Man bedömer verksamheten medfritt formulerade, skriftliga redogörelser.Ungdomarna deltar i den planenligaverksamheten, men målen nås endasttill vissa delar.Man kommer överens om arbetsochansvarsfördelningen i anknytningtill smågruppens verksamhetenligt situationer under gruppensverksamhet.Man är medveten om mångfaldennär gruppens verksamhet genomförs.Verksamheten slår inte utnågon ur gruppen.Gruppmedlemmarna ger spontanrespons.Dokumentation görs när man kommerihåg den.Bedömningen är slumpartad ochdokumenteras inte.Gruppen sammanträder, men endasten del av ungdomarna är närvarandeoch ledaren har ingen aningom orsakerna till frånvaron.Arbets- och ansvarsfördelningen ianknytning till smågruppens verksamhetär oklar.104

UTVÄRDERINGS-KRITERIER4 UTMÄRKT 3 GOD 2 NÖJAKTIG 1 BRISTFÄLLIG/SVAG11. Ledarnas kompetens,inlärning,utbildning, kunskapsunderlag12. Interaktion mellanledarnaLedarna utnyttjar aktivt egna kunskaperoch andra kollegors kunskapernär verksamheten planeras ochgenomförs.Ledarna identifierar behovet avyrkesmässig utveckling och stärkersin yrkeskunnighet på ett mångsidigtsätt.Ledarna arbetar parvis och kan gevarandra yrkesmässigt stöd.13. Ledarnas aktivitet Ledarna främjar samtalet mellanungdomarna och uppmanar ungdomarnaatt delta i interaktiva situationert.ex. när det gäller aktuellahändelser.14. ”Känn till dina ungdomar”• identifiering av behovetav stödLedarnas verksamhet präglas avkänslighet för gruppens och individernasbehov (en känsla försituationen).Ledaren känner till ungdomarnassärdrag och kan utnyttja dessaunder/i interaktionen. Dessutombeaktar ledaren ungdomarnas olikasärdrag i verksamheten.Ledarna har bildat yrkesövergripandenätverk för att uppskatta hurmycket stöd ungdomarna behöveroch för att ge stöd av rätt slag.Ledarnas styrkor och kunskaperutnyttjas till en viss del när verksamhetenplaneras och genomförs.Kunskaperna utnyttjas även spontant.Ledarna identifierar behovet avyrkesmässig utveckling och sökersig till en sådan påbyggnadsutbildning/sådanakurser som debehöver.Ledarnas ömsesidiga interaktion ärnaturlig och går smidigt. De yrkesmässigasamtalen är konstruktiva.Ledarna deltar tillsammans medungdomarna i aktiviteterna ochskapar naturliga interaktiva situationer.Ledarna bemöter alla ungdomar påett rättvist sätt.Ledaren har tillräcklig kunskap omgruppmedlemmarnas bakgrund ochlivssituation, exempelvis familj,kompisar, skolgång.I arbetsgemenskapen kan ledarnauppskatta hur mycket stöd ungdomarnabehöver och handla utifråndetta.Ledarnas styrkor och kunskaper haridentifierats, men utnyttjas i litenomfattning.Ledarna identifierar behovet avyrkesmässig utveckling, men sökersig inte till påbyggnadsutbildning/kurser.Interaktionen mellan ledarna sökerännu sin form och sker exempelvismed en viss reservation.Ledarna deltar i aktiviteterna, mende interaktiva situationerna skapasfrämst på ungdomarnas initiativ.Ledarna använder största delen avsin tid till aktiviteterna med vissagruppmedlemmar.Ledaren känner till de grundläggandeuppgifterna om gruppmedlemmarna:namn, ålder, uppgifterom vårdnadshavare.Det tydliga behovet av stöd identifieras.Ledarna arbetar endast utgåendefrån de egna färdigheterna ochintressena. Ledarnas arbete byggerenbart på rutiner.Ledarna identifierar inte behovet avatt utveckla sin yrkeskunnighet.Ledarna arbetar på egen hand.Ledarna är passiva och ingriperfrämst i problemsituationer. I interaktivasituationer är det alltidungdomarna som tar initiativet.Ledarna fäster uppmärksamhet viden enda ung medlem.Ledaren känner till gruppmedlemmarnatill namnet.Man har funderat på eventuellt behovav stöd.105

UTVÄRDERINGS-KRITERIER15. Interaktion mellanledarna och ungdomarna16. Gruppmedlemmarnasinlärning17. Samarbete medhemmen18. Samarbete• andra instanser somutövar ungdomsarbete• kommersiella/privatatjänster19. Nätverk som stödjergruppmedlemmarnastillväxt4 UTMÄRKT 3 GOD 2 NÖJAKTIG 1 BRISTFÄLLIG/SVAGGruppen har en respekterande ochartig tal- och uppförandekultur somäven syns genom att gruppmedlemmarnavid sidan av ledarna ingriperi olämpligt uppförande.Att gruppmedlemmarna lär sig utvecklasoch lyckas är centrala ochmedvetna principer som styr verksamheten.Ledarna identifierar gruppmedlemmarnaskunskaper och uppmuntrarmedlemmarna att använda dessa igruppen. Även ledarna lär sig nyakunskaper.Kamratverksamheten är en etableraddel av gruppens verksamhet.Gruppmedlemmarna har en överenskommenstyrningsmässig roll.Kontakten är aktiv och regelbundensamt stödjer ungdomarnas uppväxt.Vid verksamhetsplaneringen beaktarman andra instanser somutövar ungdomsarbete. Målen ocharbetsfördelningen för samarbetetär tydliga.Man har kartlagt och utnyttjat dekommersiella/privata tjänster somär väsentliga för verksamheten.Nätverken fungerar på ett ändamålsenligtoch flexibelt sätt, ochde är beredda att reagera snabbt.Talkulturen mellan ledarna ochgruppmedlemmarna respekterarvarandra. Det räcker med ”en mildblick från ledarna” för att påminnagruppmedlemmarna om uppförandet.Verksamheten stödjer gruppmedlemmarnaatt lära sig sociala, informativaoch praktiska kunskaper,medan planenligheten är bristfällig.Ledarna identifierar gruppmedlemmarnaskunskaper och uppmuntrarmedlemmarna att använda dessa igruppen.I kamratverksamheten utnyttjasgruppmedlemmarnas egna kompetensområdenoch styrkor.Man har skapat kontakt med föräldrarna/hemmen.Man informerar föräldrarnaom gruppens verksamhet.Man håller aktivt kontakt med regionalainstanser som producerarungdomstjänster.Vid behov samarbetar man medinstanser som producerar kommersiellatjänster i regionen.Nätverken sammanträder med jämnamellanrum, och man har kommitöverens om deras mål och uppgifteri samråd. Vid behov bedrivs samarbeteäven på verksamhetsnivå.Ledarna och gruppmedlemmarna talarnaturligt med varandra. Ledarnaförstår vilken betydelse deras egetuppförande (modell) har.Man fäster uppmärksamhet vidvissa ”utvalda” gruppmedlemmarsinlärning och utveckling.Ledarna identifierar gruppmedlemmarnaskunskaper, men utnyttjardessa i liten omfattning.Några gruppmedlemmars styrkoroch kunskaper utnyttjas.Man har skapat en praxis för denömsesidiga kontakten.Man känner till de övriga instansersom utövar ungdomsarbete i regionen.Man är medveten om vilka effekterde regionala tjänsterna har påungdomarna. Man reagerar på dessaslumpartat.Man har skapat nätverk, men samarbetebedrivs i liten omfattning.Man ingriper i osakligt språkbrukoch uppförande endast med orderoch förbud. Talkulturen mellangruppmedlemmarna och ledarna äroutvecklad.Inlärningssynvinkeln ingår inte iverksamhetsplaneringen.Ledarna identifierar inte gruppmedlemmarnaskunskaper.Man har inte planerat någon kamratverksamhet.Kontaktinformationen och de nödvändigauppgifterna om gruppmedlemmarnaär tillgängliga.Ledarna känner till vissa instansersom utövar ungdomsarbete, menkontakten med dessa är ringa.Man vet om vilka kommersiellatjänster som finns i regionen, menman utnyttjar inte dem.Man har kartlagt de övriga yrkesmässigaaktörerna, men har integjort några val i fråga om de samarbetspartnersom är väsentliga förverksamheten.106

UTVÄRDERINGS-KRITERIER4 UTMÄRKT 3 GOD 2 NÖJAKTIG 1 BRISTFÄLLIG/SVAG20. Metoder med fokuspå ungdomsarbetet21. Konkret ”produkt”(att utnyttja, lyftafram)22. Miljöfostran + hållbarutveckling23. Mediefostran: TV,radio, utskrift, internet24. Åtgärdsmodell förrusmedelDe metoder som ledarna använderär lämpliga och mångsidiga för målgruppenoch stödande ur pedagogisksynvinkel. Ledarna har goda kunskaperom hur man tillämpar metoderna.Den konkreta produkten är en delav hela gruppens process, ochungdomarna spelar en viktig roll iplaneringen och genomförandet.Fostran till miljöansvar och hållbarlivsstil syns i all verksamhet. Miljöfrågorlyfts aktivt fram tillsammansmed gruppmedlemmarna.Man producerar innehåll i anknytningtill gruppens verksamhet/temaför media.Man har kommit överens om tydligaförfaringssätt som bygger pååtgärdsmodellen för rusmedel ochsom arbetsgemenskapen förbindersig till. Teman som anknyter tillrusmedel behandlas i gruppen, ochgruppmedlemmarna förpliktas/stöds att inte använda rusmedel.Man har informerat föräldrarna omförfaringssätten.25. Regler Man har skapat regler och godkäntdem tillsammans med gruppmedlemmarna.Reglerna uppdaterasmed jämna mellanrum.26. Säkerhet Säkerheten i verksamheten bedömskontinuerligt och uppgifterna frånbedömningarna utnyttjas i verksamheten.De metoder som ledarna använderär lämpliga för målgruppen ochmotiverade ur pedagogisk synvinkel.Diskussion om metoderna försmed arbetspartnern.Gruppens verksamhet resulterar i en positivoch festlig höjdpunkt, t.ex. en utställning,en teaterföreställning, kockklubbensfestsupé eller en receptbok.Fostran till miljöansvar och hållbarlivsstil har inkluderats i verksamhetsplaneringen.Man utnyttjar de möjligheter somde olika medierna erbjuder när detgäller gruppens tema.Man har på förhand kommit överensom förfaringssätt som byggerpå åtgärdsmodellen för rusmedel,t.ex. om kontakt med föräldraroch/eller med samarbetspartner.Man har skapat regler tillsammansmed gruppmedlemmarna. Reglernafinns tillgängliga. Om någon brytermot reglerna, ingriper man i det påett jämlikt och systematiskt sätt.Man har funderat på säkerhetssynvinkelnpå ett övergripande sätt.Den psykiska och fysiska säkerhetenbeaktas i verksamheten.Metoderna är lämpliga för målgruppen.Den konkreta produkten skapas endastför gruppens interna bruk.Fostran till miljöansvar och hållbarlivsstil sker slumpartat.Man har informerat gruppmedlemmarnaom möjligheterna att användade olika medierna när det gällergruppens tema/verksamhet.Man har diskuterat de skyldighetersom anges i åtgärdsmodellen förrusmedel.Ledarna har själva fastställt reglernaoch kan motivera dessa.Man har kartlagt riskerna och tilllämparen säkerhetsplan. Ledarnakan ge första hjälpen.Ungdomsarbetssynvinkeln haltar.Man har inte tagit i bruk någonkonkret produkt som en del av denpedagogiska processen.Fostran till miljöansvar/hållbarutveckling syns inte i ledarnasverksamhet.Har inte beaktats i planeringeneller genomförandet av verksamheten.Åtgärdsmodellen för rusmedelhar utarbetats, men man har intefunderat på hur den tillämpas igruppen.Man har inte kommit överens omsärskilda regler för smågruppen.Man tillämpar t.ex. ungdomshusetsregler.Man har funderat på säkerhetsfrågor.107

108II Gruppmedlemmarnas verksamhetUTVÄRDERINGS- KRITERIER4 UTMÄRKT 3 GOD 2 NÖJAKTIG 1 BRISTFÄLLIG/SVAGInteraktionen mellan gruppmedlemmarnaär selektiv. En av ungdomarnaförblir utanför gruppen/drartill sig allas uppmärksamhet.Interaktionen mellan gruppmedlemmarnasker på ett naturligt sätt,men ledarna behövs för att lösaproblem.Gruppmedlemmarna kan själva lösaproblem. Man accepterar olikheten(t.ex. handikapp och olika kulturer)och olika åsikter.Interaktionen mellan gruppmedlemmarnaär aktiv. Genom gruppensverksamhet har medlemmarnamöjlighet att hitta eller bilda enbetydelsefull och jämlik gemenskap27.Interaktion mellangruppmedlemmarnaMan har varken funderat på gruppmedlemmarnasmöjligheter attdelta med innehållsidéer eller attplanera verksamheten.Gruppmedlemmarna deltar i idégivningenoch planeringen av verksamheten.för sig själva.Gruppmedlemmarna deltar aktivt iidégivningen för verksamheten.28. Grupp-medlemmarnasdeltagandei idégivningen ochplaneringenLedarna fattar besluten.En del av gruppmedlemmarna harslumpartat fått möjlighet att geidéer och att planera verksamheten.De har information om ramvillkorenför gruppens verksamhet(grunduppgiften, ramarna, riktlinjerna,pengarna).Ledarna låter gruppmedlemmarnavälja bland färdiga alternativ.Gruppmedlemmarna deltar i beslutsfattandet,men det har ingenorganiserad struktur.Man har redan beaktat gruppmedlemmarnasdeltagande i beslutsfattandet.29. Grupp-medlemmarnasdeltagande ibeslutsfattandet närdet gäller ekonominoch verksamhetenVerksamheten drivs av ledarna ochgruppmedlemmarna intar en passivroll (väntar på instruktioner).Uppgifterna i anknytning till gruppensverksamhet fördelas jämliktmellan de olika medlemmarna och/Gruppmedlemmarna delar uppgiftermellan varandra, åtar sig egna ansvarsområdenoch hjälper varandra.30. Grupp-medlemmarnasdeltagande iverksamhetenGruppmedlemmarna ger spontanrespons på gruppen och dess verksamhet.Endast en del av gruppmedlemmarnabildar en aktiv grupp ochresten av gruppmedlemmarna förblirutomstående betraktare.Bedömningsmetoderna har utarbetats,men tillämpas inte i praktiken.eller gängen/arbetspartnerna.Man har resonerat igenom bedömningsmetodernaoch de är lämpligaför gruppen. Bedömningar görsregelbundet och kontinuerligt.31. Gruppmedlemmarnasdeltagande i bedömningarnaGruppmedlemmarna deltar inte idokumentationen av verksamheten.Dokumentationen sker slumpartatoch spontant. Endast en del avgruppmedlemmarna deltar i dokumentationen.Gruppmedlemmarna deltar regelbundeti dokumentationen.Bedömningarna är en naturlig delav verksamheten. Gruppmedlemmarnabedömer även den egnainlärningen, det egna deltagandeti gruppen och den egna delaktigheten.Man har på förhand planerat, kommitöverens om och verkställt tillsammansmed ungdomarna gruppmedlemmarnasroller och uppgifternär det gäller dokumentationen avverksamheten.32. Gruppmedlemmarnasdeltagande i dokumentationen

III Resurser4 UTMÄRKT 3 GOD 2 NÖJAKTIG 1 BRISTFÄLLIG/SVAGUTVÄRDERINGS-KRITERIERLedarna är för få eller för mångatill antalet i relation till smågruppsverksamhetensom ska organiserasoch till antalet deltagare igruppen.Man har ställt antalet ledare i relationtill gruppens storlek.Man har ställt antalet ledare i relationtill gruppens verksamhet ochdess storlek.33. Ledarresurser Man har ställt antalet ledare irelation till deras kompetens ochgruppens kravnivå, vilket gör attledarna har tid att beakta gruppmedlemmarnapå ett individuelltsätt.Miljön lämpar sig dåligt för verksamhetensbehov.Miljön stödjer verksamheten. Miljön (bl.a. säkerheten) har beaktatsi planeringen av verksamheten.34. Miljö Miljön är mångsidig, och man kanutnyttja den.Man har få verktyg och de ärbegränsade.Verksamhetsutrustningen och materialetär i sin ordning.Man tar hänsyn till gruppens behovnär man skaffar verksamhetsutrustningoch material. Dessa är modernaoch stödjer den pedagogiskasynvinkeln.Gruppen använder utrustning ochmaterial som är moderna och somtillgodoser olika individers behovoch önskemål. När man skaffar utrustningtar man hänsyn till hållbarutveckling. Anskaffningarna görs35. Verksamhetsutrustning,materialLedarna ansvarar för snygghetenoch hygienen. Ledarna ansvarar förslutarbetena.Varje gång verksamheten inledsgår man igenom frågorna kringsnygghet och hygien. Man är tvungenatt upprepa vissa frågor underverksamhetens lopp.Flera gruppmedlemmar deltar iarbetet med att rengöra lokalerna.Alternativt har man kommit överensom vissa rutiner (t.ex. arbetsskiftena).Att sörja för hygienen ärgemensamt med gruppen.Gruppmedlemmarna deltar jämlikt islutarbetena. Gruppens verksamhetbygger på självstyrningsförmåga.36. Snygghet och hygienI meddelandena står grunduppgifterom verksamhetens innehåll ochkontaktinformation. Visuellt settanspråkslös kommunikation. Manhar inte tänkt på var ”lapparna”Man använder olika marknadsföringsmetoderoch -kanaler, meninriktningen är inte systematisk.en naturlig del av verksamheten.Marknadsföringen är systematisk:till vem, på vilket sätt, var och när.Marknadsföringen och verksamhetenmotsvarar varandra.När det gäller marknadsföringenhar man beaktat balansen mellanefterfrågan och utbudet, t.ex. attendast några nya ungdomar rymsi gruppen -> marknadsföringen är37. Kommunikation• marknadsföringtas till.Tänkesättet ”lappen på dörren”.Man sköter kommunikationen fallför fall, det finns inga rutiner, t.ex.en del av telefonnumren saknas.Man har skapat en praxis för deninterna kommunikationen, t.ex. ettvisst sätt att påminna om frågorbegränsad/ringa/noggrant inriktad.Man har skapat ett säkerhetssystem,och även gruppmedlemmarnaär medvetna om det.• intern kommunikationMan har inte fastställt någon egenbudget för gruppen.Användningen av budgeten stårinte i något förhållande till verksamheteneller dess kvalitet.som anknyter till verksamheten.Budgeten är i balans i förhållandetill verksamhetens kvalitet ochkvantitet. Man har beaktat denhållbara utvecklingens synvinkel ibudgeten.38. Budget, finansiering När det gäller/I budgeten beaktarman möjlig extern finansiering, ochden används om den är ändamålsenlig.109

LIITE 10UTVÄRDERING FÖR UNGDOMSARBETE, målorienterade smågrupper 7.11.2008auditering/självevalueringblankettDatumKlKlockslag för verksamheten:Lokal Antal ungdomar i gruppen: flickor pojkarGrupp Åldersgrupp:Utvärderare 1) Antal ledarna: HeldagsledareUtvärderare 2) Timledare FrivilligaARBETSGEMENSKAPENS VERKSAMHET utmärkt god nöjaktig1 bildande av grupp2 gruppens struktur: storlek, ålder, antal möten, mångfald3 livscykel för grupprocessen4 målorienterad verksamhet5 innehåll och planenlighet på mötena, inklusive tidsanvändningoch förberedelser6 mångfald i verksamhetens innehåll - kön, religion, kultur,handikapp, sexuell läggning osv.7 utnyttjande av information i verksamhetsplaneringen8 dokumentation och evaluering av verksamheten: dokumentation,evaluering9 resultat, effekter10 ansvarsfördelning mellan ledarna11 ledarnas kompetens, inlärning, utbildning, kunskapsunderlag12 interaktion mellan ledarna13 ledarnas aktivitet14 ”känn till dina ungdomar” – identifiering av behov av stöd15 interaktion mellan ledarna och ungdomarna16 gruppmedlemmarnas inlärning17 samarbete med hemmen18 samarbete – andra instanser som utövat ungdomsarbete, kommersiella/privattjänster19 nätverk som stödjer gruppmedlemmarnas tillväxt20 metoder med fokus på ungdomsarbete21 konkret ”produkt” – att utnyttja, lyfta fram22 miljöfostran + hållbar utveckling23 mediefostran: tv, radio, utskrift, internet24 åtgärdsmodell för rusmedel25 regler26 säkerhetGRUPPMEDLEMMARNAS VERKSAMHET utmärkt god nöjaktig27 interaktion mellan gruppmedlemmarna28 gruppmedlemmarnas deltagande i idégivningen ochplanering29 gruppmedlemmarnas deltagande i beslutsfattandetnär det gäller ekonomi och verksamheten30 gruppmedlemmarnas i verksamheten31 gruppmedlemmarnas deltagande i evaluering32 gruppmedlemmarnas deltagande i dokumentationRESURSER utmärkt god nöjaktig27 ledarresurser28 miljö29 verksamhetsutrustning, material30 snygghet och hygien31 kommunikation – marknadsföring, intern kommunikationbristfällig/svagbristfällig/svagbristfällig/svagkan inteevalueraskan inteevalueraskan inteevalueras110

Muntlig evaluering (hela satser)a) starka sidor:b) utvecklingsområdentilläggsuppgifter, till exempel varför ett visst kriterium inte kunde evaluerasHelhets utvärdering utmärkt god nöjaktig bristfällig/svagarbetsgemenskapensverksamhetgruppmedlemmarnasverksamhetresurserKopior av blanketten:- till arbetsgemenskapet och förman före responsmöte- till kontaktperson i den egna organisationen (eller koordinator)- till bedömarna111

LIITE 11Malli auditioijien kouluksen palautelomakkeesta (1. koulutuspäivä)NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLIUusien auditoijien koulutus 5.3.2009, I koulutuspäivä1. Koulutus vastasi odotuksianiOlenerittäin hyvinEspoostahyvinHelsingistäkohtalaisestiVantaaltaheikosti2. Kahden eri kriteeristön (avoimet nuorten illat+ tpr) käyttö koulutuksessa onnistuierittäin hyvinhyvinkohtalaisestiheikosti3. Mitä asioita olisi mielestäsi pitänyt käsitellä enemmän tai vähemmän tai mitä olisopivasti?enemmän vähemmän sopivastiarviointiauditointi prosessikriteeristötmuu, mikä?4. Koen olevani valmis tekemään auditointejakylläeiehkä5. Olen halukas tulevaisuudessa tekemään auditointeja myös muista toiminnoista(leiritoiminta, tavoitteelliset pienryhmät, osallisuustoiminta)kyllä Mistä?_________________________________ei6. Koulutuksen hyöty oman työni kannalta olierittäin hyvää hyvää kohtalaista heikkoa7. Vielä haluaisin sanoa / antaa palautetta____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________112Kiitos vastauksistasi!

KirjoittajatMerja Hovi, Helsinki, suunnittelijamerja.hovi@hel.fiMeiju on toiminut tämän kirjaprojektin vastuuhenkilönä. Hän työskentelee Helsingin nuorisoasiainkeskuksessaalueellisten palvelujen osastolla. Keskeiset tehtävät liittyvät alueellisen nuorisotyönsisältöjen kehittämiseen ja arviointitoimintaan.Tero Luukkonen, Espoo, nuorisoasiainpäällikkötero.luukkonen@espoo.fiTero työskentelee Espoon nuorisotoimen alueellisten palvelujen päällikkönä. Hänen vastuullaan ovatalueellinen nuorisokasvatustyö ja loma-ajan toiminnot.Pekka Mäkelä, Vantaa, aluenuorisopäällikköpekka.makela@vantaa.fiPekka on autoinsinööri, josta tuli nuorisotyön ammattilainen. Hän työskentelee Vantaan nuorisopalvelujenLänsi-Vantaan aluepäällikönä vastuualueinaan nuorisotyön operatiivinen johtaminen jakehittämistehtävät.Viula Pakka, Espoo, kehittämiskonsulttiviula.pakka@espoo.fiViula työskentelee Espoon nuorisotoimen sisäisissä tukipalveluissa. Hänen vastuualueinaan ovatarviointi- ja tutkimustoiminta, henkilöstön osaamisen kehittäminen ja palvelujen kehittäminen.Harri Taponen, Helsinki, erityissuunnittelijaharri.taponen@hel.fiHarri työskentelee Helsingin nuorisotoimen hallintopalvelujen kehittämistiimissä, jossa hänen vastuualueinaanovat arviointitoiminta, tutkimustoiminnan koordinointi, nuorisotyön tunnuslukujenkehittäminen sekä tiedon hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa.Marika Westman, Helsinki, ts. nuorisosihteerimarika.westman@hel.fiMarika työskentelee Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa alueellisten palvelujen osastolla. Hänentehtävänsä liittyvät alueellisen nuorisotyön sisältöjen kehittämiseen ja tuloksellisuuden seurantaan.Erityisenä vastuualueena on loma-ajan toiminta.113

Nuorisotyön sisältöjä tai prosesseja arvioivia välineitäon ollut niukasti käytössä. Pääkaupunkiseudunnuorisotoimien yhteistyönä on nyt tuotettuNuorisotyön arvioinnin käsikirja, joka vastaa tähäntarpeeseen kuvaamalla nuorisotyön auditointi-ja itsearviointimallin periaatteita ja käyttötarkoituksia.Nuorisotyön arvioinnin käsikirjan tavoitteena onauttaa nuorisotyön sisältöjen ja tuloksellisuudenarvioinnissa. Kirjassa kuvataan vertaisidealla toteutettujenauditointien käytänteet ja itsearvioinninprosessi sekä nuorisotyöntekijöille tarkoitetunkoulutuksen sisältö.Parhaimmillaan auditoinnit ja itsearvioinnitkohdistuvat merkittävään osaan nuorisotoimenydinprosesseja. Kun näitä työkaluja käytetääntaitavasti, organisaatio saa käyttöönsä runsaastitietoa keskeisten toimintojen nykyisistä vahvuuksistaja kehittämisen tarpeista.Kirja on suunnattu nuorisotyön ammattilaisille jakehittämistyössä toimiville. Oppaan kriteeristöt jatasokuvaukset kertovat myös kaikille nuorisotyöstäkiinnostuneille sen monipuolisista sisällöistä.