Kuntoutus-lehti 4/2010 - Kuntoutussäätiö

jen vähentämisessä.Ammatillisen kuntoutuksen vaikutuksiatyömarkkinoille pääsyyn ja suhdetta työkyvyttömyyseläkkeellesiirtymiseen on tutkittukansainvälisestikin paljon viime vuosikymmeninä(Berkowitz 1988; Dean ym. 1999;Høgelund & Holm 2006). Empiiriset tuloksetantavat ristiriitaisen kuvan ammatillisenkuntoutuksen hyödyistä ja työllisyysvaikutuksista(Høgelund & Holm 2006, 3). Yhtäältäkustannus-hyötyanalyyseissa on todettu,että ammatillisen kuntoutuksen hyödyt silloin,kun asiakas pääsee palkkatyöhön, ylittävätkuntoutukseen sijoitutut menot. Toisaaltaammatillisen kuntoutuksen hyötyihinja tuloksellisuuteen liittyy voimakas valikoituminenliittyen kuntoutujien aikaisempiinresursseihin ja saatuihin kuntoutustoimenpiteisiinja niihin liittyviin kriteereihin.Suomessa ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuuteenliittyvä tutkimustieto osoittaa,että kuntoutusmallit, joissa ammatillinenkuntoutus yhdistyy suoraan työelämään,ovat vaikutuksiltaan tehokkaampia kuin pelkästäänkuntoutujaa valmentavat ja ohjaavatmallit (Järvikoski 2002).Tarkastelemme tässä artikkelissa Kelanja Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihinpohjautuen Kelan vajaakuntoisten ammatillisessakuntoutuksessa olleiden tilanteitaennen ja jälkeen kuntoutuksen. Tutkimuskysymyksinäovat 1) minkälaisia vajaakuntoistenammatillisia kuntoutuspalveluja henkilötovat saaneet ja 2) miten henkilöiden asematyömarkkinoilla on muuttunut. Seuraammepitkittäisaineistojen avulla Kelan vajaakuntoistenammatillisessa kuntoutuksessa olleidentyövoimaan kuulumista ja työkyvyttömyyseläkkeellesiirtymistä. Tässä mielessänäkökulmamme on rajatumpi kuin viimeaikaisissaKelan kuntoutuksen (Lind ym. 2007;Lind ym. 2009) ja työeläkekuntoutuksen(Gould ym. 2007; Pensola ym. 2010; Saarnio2009) toimintaa käsittelevissä rekisteriselvityksissä.Pohdimme myös, millaisena Kelanvajaakuntoisten ammatillisen kuntoutuksentoimenpiteiden merkitys näyttäytyy suhteessakuntoutujien työmarkkina-asemiinja millaisia strategisia suuntauksia toteutetussakuntoutuspolitiikassa on nähtävissä.Korvaamme ilmaisun ”vajaakuntoistenammatillinen kuntoutus” jatkossa monessayhteydessä ilmaisulla ”ammatillinen kuntoutus”luettavuuden keventämiseksi.AineistoAineisto on muodostettu Kelan ja Tilastokeskuksenrekisteritietojen avulla, jolloinseurataan samoja henkilöitä ennenkuntoutusta (1998), kuntoutuksen aikana(1999–2002) ja useita vuosia kuntoutuksenpäättymisen jälkeen (2003–2006). Aineistokerättiin siten, että Kansaneläkelaitos poimitutkimukseen ensin henkilöt, joilla oli ollutjokin vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutustoimenpidevuosina 1998–2002, eikähenkilö ollut vuoden 2002 jälkeen seurantaaikanakuntoutustoimenpiteiden piirissä. Tilastokeskusmuodosti kohdejoukosta 80 %:notoksen. Yhteensä aineiston kohdejoukkoonkuului tällöin 17 627 henkilöä. Kun kohdejoukostapoistettiin vuosina 1998–2002maasta pois muuttaneet ja kyseessä olevinavuosina kuolleet, jäi kohdejoukon kooksi 17254 henkilöä. Kun kohdejoukosta edelleenpoistettiin ne, joilla oli jokin kuntoutustoimenpide(vajaakuntoisten ammatillinen22 Kuntoutus 4 • 2010