Kuntoutus-lehti 4/2010 - Kuntoutussäätiö

korjata psyykkisiä rakenteita ja toimintakykyäsekä estää mielenterveyden ongelmia jasyrjäytymistä aikuisiässä. Mielenterveydenongelmista kärsivien lasten ja nuorten kuntoutustaon kuitenkin tutkittu varsin vähän.Kelan rooli lasten ja nuorten kuntoutuksessaon terveydenhuollon järjestelmää täydentävä.Valtio antoi Kelalle vuosina 2000–2003 erillismäärärahan, jolla voitiin järjestää5–25-vuotiaille psykoterapiaa, vanhempienohjaus- ja tukikäyntejä, lastenpsykiatristatoimintaterapiaa ja erilaisia monimuotoisenperhekuntoutuksen hankkeita (Rissanen2003). Vuoden 2003 jälkeen Kela jatkoi lastenja nuorten psykiatrisen kuntoutuksenhanketta harkinnanvaraisen kuntoutuksenkehittämistoimintaan myönnetyllä rahoituksella.Kelan psykiatrisen perhekuntoutuksentavoitteina oli lapsen tai nuoren toiminta- jaopiskelukyvyn parantaminen ja turvaaminen,lapsen sosiaalisen vuorovaikutuksentukeminen sekä perheen tukeminen lapsenkasvatuksessa. Tärkeänä pidettiin yhteistyöntiivistämistä paikallisten toimijoiden, kutenpäivähoidon, koulun, kuntien perheneuvoloidenja sairaanhoitopiirien kanssa sekä toimivienpalvelujen luomista eri tahojen kesken.Kehittämistoiminnan avulla on pyrittyarvioimaan ja täsmentämään Kelan roolialasten ja nuorten perhekuntoutuksessa.Kelan ohjeiden mukaan perhekuntoutukseenohjattavilla lapsilla ja nuorilla tuleeolla lääkärin toteama psykiatrinen sairaus jahoitosuhde. Perhekuntoutuksen aikana hoidonjärjestämisvastuu säilyy julkisella terveydenhuollolla.Kuntoutus voi sisältää muunmuassa toiminnallista kuntoutusta, terapioita,vertaisryhmätoimintaa sekä työskentelyälapsen läheisverkoston kanssa (Kela 2005).Kuntoutuksesta vastanneet hankkeet edustivatyksityisiä ja niin sanotun kolmannensektorin palveluntuottajia eri puolelta maata.Vuosina 2005–2008 kahteentoista perhekuntoutushankkeeseenosallistui yhteensä 1514lasta ja nuorta perheineen.Kela sisällytti perhekuntoutuksen kehittämishankkeeseenarviointitutkimuksen.Tämän Kelan rahoittaman tutkimuksentoteuttivat Lapin yliopisto ja Kuntoutussäätiö(Linnakangas ym. 2010; Linnakangas jaLehtoranta 2009). Tässä artikkelissa tarkastelemmeperhekuntoutuksen vaikutuksiavanhempien ja lasten arviointien pohjalta,ja saamiimme aiempiin tuloksiin (emt.) perustuenpohdimme myös perhekuntoutuksentoteuttamisen haasteita ja solmukohtia.Sanapari lapset ja nuoret korvataan monessayhteydessä luettavuuden keventämiseksi sanallalapsi, mutta tällöin tarkoitetaan myösnuorta kuntoutujaa.Aikaisemmat tutkimuksetPsykiatrisen kuntoutuksen prosessia ja vaikutuksiaon tutkittu aikuisilla enemmänkuin lapsilla ja nuorilla (esim. Salminen2002). Suomessa on tutkittu muun muassaskitsofreniaan sairastuneiden hoito- ja kuntoutusketjujasekä kuntoutumisen etenemistä(esim. Salokangas ym. 2000; Nordling2007; Stengård 2005; Kiviniemi 2008). Psykiatrisenhoitoketjun toimivuutta on selvitettymyös psyykkisiä ongelmia kokeneillaerityisoppilailla: Marja-Liisa Pönkkö (2005)toteaa yhteistyön puutteen johtaneen useinväsymiseen ja luopumiseen ja merkinneenoppilaan jäämistä ajelehtimaan hoitoketjuneri vaiheisiin.4 Kuntoutus 4 • 2010