Ammatillisen kuntoutuksenjälkeiset siirtymätAmmatillisen kuntoutuksen päättymisenjälkeiset työmarkkina-asemavaihdokset jamuut sosiaalis-taloudellisessa tilanteessatapahtuneet muutokset olivat kuntoutujanaikaan ja paikkaan sidottuja positiomuutoksia,joista käytetyt rekisteriaineistot kertoivatlähinnä muutosten institutionaalisesta realisoitumisesta.Status- tai positiomuutoksiaei voida suoraan tulkita tietyn kuntoutuksenvaikutuksina tai vaikuttamattomuutena,vaan ne olivat myös yhteydessä kuntoutukseenvalikoitumisen ilmiöiden, kuntoutujanlähtötilanteen, kuntoutuksen sisältöjen,ajankohdan erityisyyden, yksilön ikääntymisenynnä muiden kontekstuaalisten tekijöidenkanssa. Tulkitsimme kuntoutuksen jälkeisetyksilöiden tilanteiden ja positioidenmuutokset ainoastaan osin Kelan ammatillisestakuntoutuksesta johtuvina, jo pelkästäänkuntoutustoimenpiteiden rajallisuudenvuoksi. Useat tutkimusjoukkoon kuuluvathenkilöt olivat myös muiden yhteiskuntapoliittistenjärjestelmien ja tukimuotojenpiirissä samaan aikaan, minkä erottaminenei ole ollut mahdollista.Lindin ym. (2007) tutkimuksessa Kelankuntoutuksen vuonna 2002 päättäneidenkuntoutuksen alkamista edeltävät työssäkäynti-ja taustatiedot on saatu kuntoutushakemuksesta.Tutkimuksessamme tiedothenkilöiden työmarkkina-asemasta ja sosiaalis-taloudellisestatilanteesta ennen kuntoutuksenalkamista ovat Tilastokeskuksenpitkittäisseurannasta pidemmältä ajalta ennenkuntoutuksen alkamista, vuosilta 1997ja 1998. Lindin ym. tutkimuksessa kaikistakuntoutusasiakkaista ennen kuntoutustatyössä oli 44 % ja työttömänä 6,5 %. Tässätutkimuksessa vuonna 1997 tutkimusjoukkoonkuuluvista työssä oli 62 % ja työttömänä16 % eli työvoimaan kuuluvia oli yhteensä78 %, mikä on huomattavasti enemmänkuin Lindin ym. (2007) raportissa. Vuonna1998 tutkimusjoukkoon kuuluvista työllisiäoli 66 % ja työttömiä 18 %. Koko maassayleinen (15–64-v.) työllisyysaste vuonna1998 oli 64,1 % ja työttömyysaste 11,4 % ja15–54-vuotiailla työikäisillä vastaavat osuu-Taulukko 3. Eri kuntoutustoimenpiteisiin osallistuneiden taustatietoja vuonna 1998.ToimenpideNaisia(%)Keski-ikä Ei perusast.jälk. koul.(%)Invpros.30–100(%)Opiskelu (n=639) 51,5 27,8 44,4 19,1Työhönvalmennus (n=485) 47,2 33,2 33,2 20,8Tyk-toiminta (n=3 403) 66,9 47,1 28,3 6,3Ammatilliset kuntoutuskurssit (n=321) 60,7 38,7 28,0 23,7Selvittelyt, kokeilut (n=5 774) 48,2 40,7 39,0 13,1Muu kuntoutustoimenpide (n=67) 44,8 39,0 31,3 13,4Avustus elinkeinon, ammatin harj. (n=86) 32,6 40,0 33,7 17,4Peruskoulutus, pohjakoulutus (n=35) 51,4 21,1 77,1 40,0Vaikeavammaisten apuvälineet (n=58) 48,3 36,1 25,9 44,826 <strong>Kuntoutus</strong> 4 • <strong>2010</strong>
det olivat 69,1 % ja 11,3 % (Tilastokeskus,Työvoimatutkimus). Tutkimusjoukon työssäkäyntioli yleisempää kuin työikäisen väestön(15–64-vuotiaat) keskimäärin ja samointyöttömyysaste oli selvästi korkeampi. Alle55-vuotiaaseen työikäiseen väestöön verrattunaheidän työssäkäyntinsä oli kuitenkinvähäisempää.Ammatillisen kuntoutuksen jälkeisettilanteet ovat tutkimusjoukkoon kuuluvillasamansuuntaisia kuin Lindin ym. (2007, 36–39) tutkimuksessa. Lindin ym. tutkimuksessavajaakuntoisten ammatillisen kuntoutuksenpäättämisen (2002) jälkeisenä toisenavuonna (2004) työssä olleiden osuus oli 43 %ja tässä 46 %. Ammatillinen kuntoutus päättyitässä vuosina 1999–2002 yksilöllisesti jasiten osalla oli vuonna 2002 kuntoutuksenpäättymisestä kulunut enemmän kuin kaksivuotta. Seurannan lopussa vuonna 2006työvoimaan kuului 56 % tutkimusjoukonasiakkaista. Työvoimaan kuuluvien osuusammatilliseen kuntoutukseen osallistuneistaväheni lähes 30 prosenttiyksiköllä 84,5 %:sta56 %:iin vuodesta 1998 vuoteen 2006 (Taulukko4). Osin tämä kehitys liittyy tutkimusjoukkoonkuuluvien ikääntymiseen, muttasuurimmalta osin työkyvyttömyyseläkkeellesiirtymiseen. Työkyvyttömyyseläkkeellä oliennen ammatillisen kuntoutuksen alkamistavuonna 1998 400 henkilöä (4 %) ja vähintäänkolmantena vuonna kuntoutuksenpäätymisen jälkeen vuonna 2005 yhteensä3 536 henkilöä (35,2 %) (Taulukko 4). Taulukossa4 on seurattu yhteensä 10 052 tutkimusjoukkoonkuuluvan henkilön tilanteita,mihin henkilömäärään päästiin, kun kokotutkimusjoukosta (N = 10 371) poistettiinseurantavuosina 2003–2006 kuolleet.Merkittävin siirtymä ammatillisenkuntoutuksen jälkeen ovat olleet siirtymättyöllisyydestä ja työttömyydestä työkyvyttömyyseläkkeelle.Työkyvyttömyyseläkkeellesiirtyminen on merkittävä havainto ja sevoidaan ymmärtää työmarkkinapositioninstitutionaalisena ratkaisuna, mikäli se ontaloudellisesti myös kohtuullinen ratkaisu.Se edustaa kansallista yhteiskuntapoliittistavalintaa, jossa vajaakuntoisia siirretäänpois työvoimasta työkyvyttömyyseläkkeelleilman työvoima- ja kuntoutuspolitiikan toimintatapojenkehittämistä (vrt. OECD 2008,24–25). Syinä Kelan ammatillisen kuntoutuksenjälkeiseen huomattavaan työkyvyttömyyseläkkeellesiirtymiseen voidaan mainitaensinnäkin kuntoutuksen käynnistyminensuhteellisen myöhään suhteessa terveydellistenongelmien kehittymiseen (syynä tiukkakuntoutustarvearviointi), moniongelmaisuusja pitkälle edenneet työkykyongelmatverrattuna käytettyjen kuntoutustoimenpiteidenvähäisyyteen. Huomattava osaTaulukko 4. Työvoimaan kuuluminen ja työkyvyttömyyseläkkeellä oleminen ennenammatillista kuntoutusta ja noin 2–5 vuotta kuntoutuksen jälkeen.Työvoimaan kuuluminentyöllinentyötön1998 2003 2004 2005 2006 SeurantaN84,5 60,3 58,1 57,2 55,9 10 05266,9 48,0 46,3 45,5 45,417,6 12,3 11,8 11,7 10,5Työkyvyyttömyyseläke 4,0 30,1 33,1 35,2 10 052<strong>Kuntoutus</strong> 4 • <strong>2010</strong> 27
- Page 4 and 5: kehittää. On tärkeää, että ku
- Page 6 and 7: korjata psyykkisiä rakenteita ja t
- Page 8 and 9: tämistä. Tutkimuksen kannalta haa
- Page 10 and 11: merkitty myös jokin elimellinen sa
- Page 12 and 13: mavaroihin mallissa B ja muu perhep
- Page 14 and 15: Taulukko 3. Lapsen oireilua osoitta
- Page 16 and 17: kuntoutussuunnittelussa. Keskeiset
- Page 18 and 19: käytäntöjä, ja niiden löytämi
- Page 20 and 21: James AACJ, Soler A, Weatherall RRW
- Page 22 and 23: Salminen JK (2002) Psykiatrisen kun
- Page 24 and 25: jen vähentämisessä.Ammatillisen
- Page 26 and 27: ten ammatillisen kuntoutuksen tavoi
- Page 30 and 31: tutkimusjoukkoon kuuluvista oli pä
- Page 32 and 33: Sama kehityssuunta voidaan havaita,
- Page 34 and 35: Taulukko 8. Työvoimaan kuulumista
- Page 36 and 37: työelämä- ja asiakaslähtöisyyt
- Page 38 and 39: LähteetAalto A-M, Hurri H, Järvik
- Page 40 and 41: P U H E E N V U O R OJohanna Korkea
- Page 44 and 45: 2010, ks. myös Wilson ym. 2009), j
- Page 46 and 47: LähteetADHD-liitto (2009). ADHD-oi
- Page 48: STM [sosiaali- ja terveysministeri
- Page 51 and 52: • Kuntoutuja on oma työnantajans
- Page 53 and 54: ovat kokeneet pääosin saaneensa v
- Page 55 and 56: ta työstä on tullut aiempaa kiire
- Page 57 and 58: K A T S A U SPirkko Mäkelä-PusaTy
- Page 59 and 60: kärsi noin 2 % työssä käyvistä
- Page 61 and 62: lähteillä on suunniteltu tukemaan
- Page 63 and 64: K A T S A U SEsko MälkiäKatsaus f
- Page 65 and 66: tus yhdistettynä voimistelun opett
- Page 67 and 68: sijoittuu kauas kärjestä kahdenky
- Page 69 and 70: K A T S A U STuija KotirantaSeppo M
- Page 71 and 72: L E C T I O P R A E C U R S O R I A
- Page 73 and 74: in, RAND-36-mittarin, käyttökelpo
- Page 75 and 76: loksellisuuden tutkimuksella varmen
- Page 77 and 78: terveydenhuollon kuin yritystenkin
- Page 79 and 80:
Kuntoutus-lehti vuonna 2011Toimitus
- Page 81 and 82:
IlmoittautumisetKoulutussihteeri Pi
- Page 83 and 84:
K I R J O I T U S O H J E E TKuntou