ten ammatillisen kuntoutuksen tavoitteelliseenkohdejoukkoon, eli henkilöihin, joidenkytkös työmarkkinoihin on heikompi kuinesimerkiksi työeläkekuntoutujilla. Institutionalisoitunuteläketilanne oli vain runsaallaneljällä prosentilla, kun Lindin ym. tutkimuksessakuntoutushakemuksen vaiheessaeläkkeellä oli 19 %. Invaliditeettiprosentti olitutkimusjoukkoon kuuluvista 12 %:lla. Selvästityössäkäyntiä haittaavan sairauden taivamman merkitys oli harvalla suuri ennenkuntoutusprosessin alkamista. Tutkimusjoukkoonkuuluvat olivat kuntoutusprosessinalkaessa suhteellisen nuoria, kohtuullisenhyvän koulutustason suorittaneita ja selvästityövoimassa ja työelämässä mukana olevia.Kelan ammatillisen kuntoutuksentoimeenpanoTutkimusjoukkoon kuuluvat olivat saaneetKelan rahoittamia vajaakuntoisten ammatillisenkuntoutuksen palveluita vuosina1999–2002. Heistä selvästi suurin osa, 83 %,oli osallistunut pelkästään vajaakuntoistenammatilliseen kuntoutukseen. Vain 17 % olisaanut vajaakuntoisten ammatillisen kuntoutuksenlisäksi Kelan vaikeavammaistenlääkinnällistä kuntoutusta ja/tai harkinnanvaraistakuntoutusta (Taulukko 1).Tarkasteltaessa vajaakuntoisten ammatillistakuntoutusta toimenpiteittäin suurin osatutkimusjoukkoon kuuluneista oli osallistunutyhteen toimenpiteeseen. Toimenpiteinäkorostuivat toisaalta kuntoutustutkimukset,kuntoutustarveselvitykset ja työkokeilut sekätoisaalta Tyk-toiminta (Taulukko 2).Tulos on samansuuntainen Lindin ym.(2007, 28) tulosten kanssa. Kyseisessä selvityksessä71 %:lle oli toteutettu ainoastaanyksi ammatillisen kuntoutuksen toimenpide.Sekä tämän tutkimuksen että Lindin ym.(2007) tulosten perusteella voidaan vetää setulkinta, että Kelan rahoittama vajaakuntoistenammatillinen kuntoutus ei näyttäisimuodostavan asiakastasolla tietoisestiTaulukko 1. <strong>Kuntoutus</strong>palveluja saaneet vuosina 1999–2002.<strong>Kuntoutus</strong>palvelu vuosina 1999–2002 Naiset Miehet Yhteensä %Yksi kuntoutuspalvelu 4 712 3 881 8 593 82,9Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus 4 712 3 881 8 593Kaksi eri kuntoutuspalvelua 947 828 1 775 17,1Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus5 6 11& vaikeavammaisten lääkinnällinenkuntoutusVajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus 942 822 1 764& harkinnanvarainen kuntoutusKolme eri kuntoutuspalvelua 1 2 3 0,0Vajaakuntoisten amm. kunt. & vaikeavamm.1 2 3lääk. kunt. & harkinnanvarainenkuntoutusYHTEENSÄ 5 660 4 711 10 371 100,024 <strong>Kuntoutus</strong> 4 • <strong>2010</strong>
Taulukko 2. Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus (1999–2002) toimenpiteittäin.Toimenpide Henkilöä %Ammatillinen koulutus tai valmennusopiskelu*työhönvalmennusTyk-toimintaammatilliset kuntoutuskurssitselvittelyt, kokeilut**muu kuntoutustoimenpide***6394853 4033215 77467Avustus elinkeinon, ammatin harjoittamiseen 86 0,8Peruskoulutus, pohjakoulutus 35 0,3Vaikeavammaisten apuvälineet**** 58 0,6* = ammattikoulutus, korkeakouluopiskelu, muu koulutus** = tutkimuslausunto, kuntoutustutkimus, työkokeilu, kuntoutustarveselvitys, koulutuskokeilu, kokeilutoiminta*** = kuntoutuslaitosjakso, muu kuntoutus, tukiopetus, lukiopetus**** = vaikeavammaisten apuvälineet, opiskelun ja työn apuvälineet6,24,732,83,155,70,6suunniteltua kuntoutumisen etenemiseenperustuvaa toimenpiteiden ketjua tai joukkoa,vaan se rakentuu pääosin yksittäisistätoimenpiteistä. <strong>Kuntoutus</strong> on luonteeltaantoimenpidekeskeistä eikä kuntoutumis- taiprosessikeskeistä toimintaa. Toimenpiteetpainottuvat selvittelyihin ja kokeiluihin,eivätkä esimerkiksi ammatilliseen koulutukseentai uudelleenkoulutukseen ja senkautta tähtäävään ammatin tai työpaikanvaihdokseen ja uudelleentyöllistymiseen.Tutkimusjoukon osalta korostuivat Lindinym. tutkimusta enemmän ammatillisessakuntoutuksessa kuntoutusprosessin alkuvaiheeseenliittyvät kuntoutustutkimukset,kuntoutustarveselvitykset ja erilaiset kokeilut(tässä 55,7 % vs. 18,3 %). Tyk-toiminta,jossa perusidea on työpaikan yhteydessätoteutuvat työkykyä parantavat toimet, olitoiseksi yleisin vajaakuntoisten ammatillisenkuntoutuksen toimenpide (tässä 32,8 % vs.42,6 % Lind ym. 2007, 28).Ammatillisten kuntoutustoimenpiteidenkohdentumisessa oli useita merkittäviäpiirteitä. Eri toimenpiteisiin osallistuneeterosivat huomattavasti ja suurelta osin tarkoituksenmukaisestiiän, koulutuksen javamman/sairauden vakavuuden mukaan(Taulukko 3). Esimerkiksi peruskoulutukseenja opiskeluun oli osallistunut nuoria,vähän koulutusta saaneita. Tyk-toimintaanosallistuneet olivat selkeästi valikoituneitamuilla perusteilla. Kaksi kolmasosaa olinaisia, hyvin koulutettuja ja lievästi sairaita/vammautuneita.Suurin osa niistä ammatillisenkuntoutuksen asiakkaista, jotkaolivat osallistuneet erilaisiin selvityksiin jakokeiluihin, olivat parhaassa työiässä olevia,25–44-vuotiaita (51 %). Heistä merkittäväosa myöhemmin esiin tulevien tutkimustulostenmukaan on siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle.<strong>Kuntoutus</strong> 4 • <strong>2010</strong> 25
- Page 4 and 5: kehittää. On tärkeää, että ku
- Page 6 and 7: korjata psyykkisiä rakenteita ja t
- Page 8 and 9: tämistä. Tutkimuksen kannalta haa
- Page 10 and 11: merkitty myös jokin elimellinen sa
- Page 12 and 13: mavaroihin mallissa B ja muu perhep
- Page 14 and 15: Taulukko 3. Lapsen oireilua osoitta
- Page 16 and 17: kuntoutussuunnittelussa. Keskeiset
- Page 18 and 19: käytäntöjä, ja niiden löytämi
- Page 20 and 21: James AACJ, Soler A, Weatherall RRW
- Page 22 and 23: Salminen JK (2002) Psykiatrisen kun
- Page 24 and 25: jen vähentämisessä.Ammatillisen
- Page 28 and 29: Ammatillisen kuntoutuksenjälkeiset
- Page 30 and 31: tutkimusjoukkoon kuuluvista oli pä
- Page 32 and 33: Sama kehityssuunta voidaan havaita,
- Page 34 and 35: Taulukko 8. Työvoimaan kuulumista
- Page 36 and 37: työelämä- ja asiakaslähtöisyyt
- Page 38 and 39: LähteetAalto A-M, Hurri H, Järvik
- Page 40 and 41: P U H E E N V U O R OJohanna Korkea
- Page 44 and 45: 2010, ks. myös Wilson ym. 2009), j
- Page 46 and 47: LähteetADHD-liitto (2009). ADHD-oi
- Page 48: STM [sosiaali- ja terveysministeri
- Page 51 and 52: • Kuntoutuja on oma työnantajans
- Page 53 and 54: ovat kokeneet pääosin saaneensa v
- Page 55 and 56: ta työstä on tullut aiempaa kiire
- Page 57 and 58: K A T S A U SPirkko Mäkelä-PusaTy
- Page 59 and 60: kärsi noin 2 % työssä käyvistä
- Page 61 and 62: lähteillä on suunniteltu tukemaan
- Page 63 and 64: K A T S A U SEsko MälkiäKatsaus f
- Page 65 and 66: tus yhdistettynä voimistelun opett
- Page 67 and 68: sijoittuu kauas kärjestä kahdenky
- Page 69 and 70: K A T S A U STuija KotirantaSeppo M
- Page 71 and 72: L E C T I O P R A E C U R S O R I A
- Page 73 and 74: in, RAND-36-mittarin, käyttökelpo
- Page 75 and 76: loksellisuuden tutkimuksella varmen
- Page 77 and 78:
terveydenhuollon kuin yritystenkin
- Page 79 and 80:
Kuntoutus-lehti vuonna 2011Toimitus
- Page 81 and 82:
IlmoittautumisetKoulutussihteeri Pi
- Page 83 and 84:
K I R J O I T U S O H J E E TKuntou