Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009 - Kauniainen

2. VÄESTÖ JA ELINOLOT || Kauniaisten hyvinvointikertomus 20092. Väestö ja elinolotVäestö ja perheetKaupungin väestörakenteella on yhteys kaupungin elinvoimaisuuteenja toimintakykyyn. Väestön väheneminenkertoo kaupungin vetovoimaisuuden hiipumisesta. Ikärakenteellaon merkitystä myös järjestettäessä hyvinvointipalveluja.Väestön perhesuhteet vaikuttavat asukkaidensubjektiiviseen hyvinvointiin.Kauniaisten väestömäärä on kääntynyt lievään nousuunkahden viime vuoden aikana. Kauniaisissa oli 8535 asukasta31.12.2008. Suurin väheneminen on tapahtunut 6-16-vuotiaiden määrässä. Yli 65-vuotiaiden määrä on lisääntynytja vuonna 2008 heitä oli 18 % koko väestöstä. Syntyneidenmäärä 2000 -luvulla oli alimmillaan vuonna 2006,jolloin syntyi 61 uutta kauniaislaista.Väestöstä oli ruotsinkielisten osuus 38, 5 %. Ulkomaalaisiaoli vuoden 2007 lopussa 262 henkilöä.Kauniaisissa oli vuonna 2008 yhteensä noin 2300 perhettä,joista noin 1000 (46 %) oli lapsiperheitä. Lapsiperheidenosuus on alhaisempi kuin Espoossa, mutta korkeampikuin Uudellamaalla ja koko maassa. Yksinhuoltajaperheitäon alle 200 (17 % lapsiperheistä).250020001500100020042005Kuvio 2. Kauniaisten väestö ikäluokittain vuosina 1997–200850000 - 34 - 5 6 - 6 7 - 16 17 - 24 25 - 44 45 - 64 65 - 74 75 - 84 85 -Kuvio 3. Demografinen huoltosuhde 2004-200719971998199920002001200220032004200520072008Koko maaUusimaaHyvinä asioina kauniaislaisten arjessa on useinmainittu perheeseen liittyvät asiat:Seurata lasten kasvamista. Että lapsilla ja omillavanhemmilla on kaikki hyvin. Lastenlasten ilo, ”hymy, onnellisuus. Uusi lapsenlapsenlapsi200620070 10 20 30 40 50 60EspooKauniainenKuvio 1. Väestömäärä Kauniaisissa 1988–2008Kuvio 4. Syntyneiden määrä Kauniaisissa vuosina 2000-2008880086008400820080007800760074001988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 20081008060402002000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 200814

3. ELINYMPÄRISTÖ || Kauniaisten hyvinvointikertomus 20093. ElinympäristöElinympäristöllä ja sen turvallisuudella on suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Kaupunkirakenne,asumismuoto, kaupungin infrasrtuktuuri ja palvelurakenne ja -taso vaikuttavat viihtyvyyteen. Paitsiliikenneyhteydet, joukkoliikenne, kevyen liikenteen väylät ja esteettömyys niin myös melu ja ilmanlaatuvaikuttavat hyvinvointiin.KaupunkirakenneKauniainen on huvilakaupunkiKauniainen on viihtyisä, vihreä huvilakaupunki pääkaupunkiseudulla.Kauniainen on pinta-alaltaan Suomenpienin kaupunki ja sen asukastiheys on maan toiseksi suurin.Palvelut ovat yleensä kävelyetäisyydellä, vaikka rakennuskantaon pientalovaltainen. Julkisten kaupunkitilojensuunnittelulla tuetaan yhteisöllisyyttä.IlmanlaatuIlmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua ja pitoisuuksienyhteyttä terveysvaikutuksiin ja normeihin. Erisaasteiden pitoisuudet jaotellaan viiteen luokkaan, hyvästäerittäin huonoon. Kun ilmanlaatu on huono, välittömätterveysvaikutukset ovat mahdollisia herkillä ihmisillä,mutta muuten terveysvaikutukset ovat hyvin epätodennäköisiä.Ilmanlaatua on vuonna 2008 mitattu Kauniaisissa YTV:ntoimesta siirrettävällä mittausasemalla. Mittausasema olisijoitettu kaupungin keskustassa Asematien ja Kauniaistentienristeyksessä. Asemalla mitattiin NO ,NO2 ja PM2,5 (pienhiukkaset, halkaisija alle 2,5 µm). Mittausten mukaanilmanlaatu Kauniaisten keskustassa oli vuonna 2008enimmäkseen hyvä, mutta keväällä ilmassa oli runsaastihengitettäviä hiukkasia. Pitoisuudet olivat korkeita helmihuhtikuussa,jolloin ilmanlaatu oli ajoittain huono tai jopaerittäin huono. Hengitettävien hiukkasten raja-arvoa ei ylitetty,mutta korkeita pitoisuuksia mitattiin kahtenatoistapäivänä. Vuorokausiohjearvo ylittyi helmi- ja huhtikuussa.Myös liikenteen pakokaasut heikensivät ilmalaatua, mikänäkyi korkeina typpidioksidipitoisuuksina keväällä ja lokamarraskuussa.Keskimäärin Kauniaisissa mitatut pitoisuudetolivat samaa tasoa kuin Leppävaarassa Kehä I:n vaikutuspiirissä.Ilmanlaatua tullaan jatkossakin tutkimaan mm. NO2passiivikeräimien avulla. Passiivikeräimien aikaisempiensaatujen tulosten mukaan joidenkin vilkasliikenteistenalueiden, Tunnelitien ja Kauniaistentien sekä Asematienilmanlaatua luokiteltiin tyydyttäväksi Helsingin keskustanTöölön mittaustuloksiin verrattuna, muualla Kauniaisissailmanlaatu luokiteltiin hyväksi ja Gallträskin alueella erittäinhyväksi.Ilmanlaadun parantamiseksi sekä hiukkasten ja typpidioksidinpitoisuuksien alentamiseksi on laadittu pääkaupunkiseudulleyhteinen ilmansuojeluohjelma. Ohjelmakokonaisuuskoostuu YTV:n, Helsingin, Espoon, Vantaan jaKauniaisten ilmansuojelun toimintaohjelmista sekä YTV:nkokoamasta tausta-aineistosta. Ohjelmat on laadittu vuosille2008 – 2016.Talousveden laatu on hyväJuomavesi kaupungin vesijohtoverkkoon tulee Päijänteestä(Pääkaupunkiseudun Vesi Oy) Helsingin ja Espoonverkostojen kautta. Ominaiskulutus on noin 150 litraa/asukas/päivä. Pääosa (98,5%) kiinteistöistä on liittynytkaupungin vesijohtoverkostoon. Veden laatua seurataankoko sen hankinta- ja jakeluketjun pituudelta. Myös Kauniaistenverkostosta otetaan näytteitä säännöllisesti hyväksytynlaadunvalvontaohjelman mukaisesti. Kauniaisistalöytyy kahdeksan näytteenottopaikkaa josta vesinäyteotetaan kiinteistön sisätiloista kiertävän, ns. vuositaulujärjestelmänmukaisesti. Näin pystytään tarkistamaan vedenlaatuakaikkina vuodenaikoina. Ongelmia veden laadunsuhteen ei ole ollut.Kadut, tiet ja viheralueetPitkäjänteisellä työllä varmistetaan katujen ja kaupunginyleisten alueiden huoliteltu ja vihreä ilme, säilyttäen näinkaupungin luonne viihtyisänä huvilakaupunkina. Liikenneturvallisuuteenkiinnitetään erityistä huomiota, samoinkuin kevyen liikenteen väylien jatkuvuuteen ja ylläpitoon.24

3. ELINYMPÄRISTÖ || Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009Taulukko 5. Elinympäristö KauniaisissaPinta-alaVesialuettaAsemakaava-aluettaVirkistys- ja suojelualueitaVirkistys- ja suojelualueitaKevyen liikenteen väyliäKunnan kunnossapitämiäkatuja ja teitä6 km²0,1 km²94 % pinta-alasta29 % asemakaava-alasta190/m²/asukasn. 27 kmn. 40 kmMeluKauniaisissa tehtiin meluselvitys vuonna 2002. Selvityksenkohteena oli tieliikennemelu keskeisimmällä katuverkollaja kaupunkia ympäröivillä yleisillä teillä sekä raideliikennemelu.Meluselvitystä tullaan päivittämään kokokaupungin kohdalta vuonna 2009.Kauniaisten kaupungin melutilanne on kaupungin sijaintiinnähden varsin hyvä. Suurimman meluongelman aiheuttaaTurunväylä sekä Turuntie Tammikummun alueella.Myös kaupungin pääkatuihin rajoittuvilla kiinteistöillämelun ohjearvot ylittyvät joissakin paikoin. Kehä II kulkeeKauniaisten kohdalla syvässä leikkauksessa ja meluvallintakana eikä aiheuta meluongelmia. Raideliikennemelu ylittääohjearvot 100-150 m etäisyydellä rantaradasta kohdistuenpääasiassa kaupungin keskusta-alueelle. Valtaosaankaupungin asuin- ja viheralueisiin vilkkaimpien väylienliikennemelu ei ulotu. Lentoliikenteestä aiheutuvaa meluhaittaaei voida Kauniaisten kaupungin alueella pitää merkittävänä.Asukkaat voivat kuitenkin hetkellisesti kokealentomelun haitalliseksi niin hetkinä kun ns. laskeutumislennotlentävät matalalla Kauniaisten yli erittäin tiheään(1-2 lentokone/min) tahtiin.RoskaantuminenKauniaisten kaupungin yleisilme on varsin siisti. Suurempiaroskaamisongelmia, kuten yleisille alueille läjitettyjälaittomia kaatopaikkoja, ei kaupungissa ole esiintynyt.Pahimmat roskaamisongelmat ovat esiintyneet jätteidenaluekeräyspisteillä, mutta nämä ongelmakohdat ovat kuitenkinpienentyneet YTV:n asentaman kameravalvonnansekä uusien keräysastioiden avulla.Kaupungin tilojen asianmukaisuusTilojen teknisen asianmukaisuuden turvaamiseksi koulurakennuksienja kaupungin muiden toimitilojen kuntoaseurataan päivittämällä toistuvasti, liki viiden vuodenvälein, rakennusten kuntoarviot sekä teettämällä niidenperusteella tarpeellisiksi osoittautuvat kuntotutkimuksetja – korjaukset. Lisäksi vuosihuoltokorjauksia suunnitelta-essa pyydetään käyttäjien edustajilta vuosittain esityksetheidän tarpeellisina pitämistään korjauksistaan.Esimerkiksi koulujen sisäilmasta kysytään kouluterveyskyselynyhteydessä. Sisäilman voidaan laadullisesti katsoaolevan hyvä, kun tilan käyttäjät ovat sisäilmaan tyytyväisiäeikä siitä aiheudu terveyshaittoja. Sisäilmayhdistyksensisäilmaohjeissa määritellään laatuluokat, mihin luokitukseenja sen paikalliseen soveltamiseen otetaan kantaa kaupunginhankkeiden suunnitteluohjeissa. Kaupungin tilojenmahdolliset sisäilmaongelmat käsitellään myös säännöllisinvälin kokoontuvassa sisäilmatyöryhmässä.Niiden yläluokkalaisten ja lukiolaisten osuus kasvoi, jotkakokevat koulun fyysisissä työoloissa puutteita. AinoastaanKauniaisten ruotsinkielisen lukion sisäilmassa koettiintapahtuneen muutosta parempaan suuntaan.Kuvio 18. Huono sisäilma Kouluterveystutkimuksen mukaan2008Kauniaislaisten arjen hyvinvointia lisää (2008):- Ympäristön luonnonläheisyys- Asuminen luontoa lähellä.- Luonto, häiriöttömyys, arvostus, rakkaus.”- Aurinko, kevät, tuoksut, linnunlaulu satakieli”Kauniaislaisten arjen hyvinvointiavähentäviä tekijöitä (2008)- Liian montaa ihmistä ei luonnon puhtaus voisivähempää kiinnostaa.- Kierrätyspisteiden epäsiisteys, täysinäisetpaperin- ja pahvinkeräysastiat- Graffitit, julkisten kulkuneuvojen töhryt,törkeä liikennekulttuuri- Sotku kotona + ulkona. Tekemättömät asiat.25

”Mihin kannattaa vaikuttaa?- liikunnan lisääminen- ravitsemus- painonhallinta- tupakoimattomuudenedistäminen- alkoholin kohtuukäytönedistäminen- osteoporoosin ja kaatumisenseurauksena syntyvienmurtuminen ehkäisyTutkimuksissa todettuja, vaikuttaviaterveyden edistämisen toimiaVäestöryhmien väliset terveyserot liittyvätmm. sukupuoleen, ammattiryhmään,asuinalueeseen, siviilisäätyyn, koulutukseenja työssäoloon.4. VÄESTÖN HYVINV

4. VÄESTÖN HYVINVOINTI JA TERVEYS || Kauniaisten hyvinvointikertomus 200931

4. VÄESTÖN HYVINVOINTI JA TERVEYS || Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009Kuvio 26. Erityiskorvattavien lääkkeiden määrä/ 1000 vastaavanikäistä.Lähde: Sotkanet, THLKoko maaTerveysTerveydellisiä oireita oli etenkin lukioikäisillä nuorillarunsaasti. Masentuneisuus on aikaisempaa yleisempää jakeskivaikea tai vaikea masentuneisuus lisääntyi lukiolaisilla.Koululaisten terveysongelmista yleisimmät ovat niskajahartiakivut ja päänsärky, joista kärsivät etenkin tytöt.Yläkoululaisista noin 15 %:lla on keskinkertainen taihuono koettu terveydentila. Niiden yläluokkalaistenosuus, joilla oli päivittäin vähintään kaksi oiretta, vähenija lukiolaisten vastaava osuus lisääntyi 12 %:sta 19 %:iin.Koulu-uupumus oli aikaisempaa yleisempää. Väsymystä lähespäivittäin kokevien lukiolaisten osuus kasvoi. Poikienyksinäisyyden kokemukset ovat myös huolestuttavia.Erityiskorvattavien lääkkeiden käyttö on lapsilla ja nuorillaKauniaisissa samalla tasolla kuin Espoossa ja Uudellamaalla,mutta vähäisempää kuin koko maassa.Päihdetiedot paranivat –nuorten mielestä kouluterveydenhuollonsaatavuudessa on edelleen toivomisen varaaYhä useampaa yläkoululaisista (37 %) eivät kiinnostaterveystiedossa käsitellyt aiheet. Sekä yläluokkalaistenettä lukiolaisten päihdetiedot paranivat. Yläluokkalaistentiedot seksuaaliterveydestä huonontuivat.Vaikka muutosta parempaan on tapahtunut, niin edelleennoin puolet yläkoululaisista kokee, että koululääkärinvastaanotolle ja 17 % mielestä kouluterveydenhoitajanvastaanotolle on vaikea päästä.Kuvio 25. Terveydentila 8. ja 9. luokka-asteet (% vastanneista)2002–2008. Lähde: Kouluterveyskysely 2002-2008.Keskinkertainen/huono terveysVähintään2 oirettaMasentuneisuus0 5 10 15 202008200620042002UusimaaEspooKauniainenKuvio 27. Terveysosaaminen ja kouluterveydenhuolto 8. ja 9.luokka-asteet. (% vastanneista).Lähde: Kouluterveyskysely 2002-08Vaikea päästäkoululääkärin voVaikea päästäkouluth voHuonot tiedotseksuaaliterveydestä0 10 20 30 40 50 600-15 v16-24 v0 10 20 30 40 50 60Elämänhallinta, kouluolot, osallisuusNoin 25 yläkoululaista (6 %) kiusataan koulussa viikoittainja lähes joka kymmenennellä yläkoululaisella ei ole yhtäänläheistä ystävää. Noin 100 yläkoululaista (neljäsosa)kokee, että ei tule kuulluksi koulussa. Muutos huonompaanon ollut huomattava verrattuna edelliseen tutkimusajankohtaan.Kokemus liian suuresta koulutyön määrästäon uudelleen yleistynyt (60 %). Myös koulunkäynnissä jaopiskelussa avun puutetta kokevien yläluokkalaisten osuuskasvoi. Yläluokkalaisten keskusteluvaikeudet vanhempienkanssa vähentyivät kahden vuoden takaisesta.Lukiolaisista koulun työilmapiirin ongelmia ja kuulluksitulemattomuuttakoulussa kokevien osuus kasvoi 52 %:iin.Etenkin pojat kokivat vaikutusmahdollisuutensa koulussaheikoksi. Yhä useampi (43 %) kokee myös vaikeuksia opiskelussa.Lukiolaisten vanhempien työttömyys oli aikaisempaayleisempää (16 %). Lukiolaisten käyttövarat kuitenkin lisääntyivät.200820062004200234

4. VÄESTÖN HYVINVOINTI JA TERVEYS || Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009Alkoholin käyttö on yleistäAlkoholia käyttää vähintään kerran viikossa 66 % kauniaislaisistamiehistä ja puolet naisista, kun vastaavastiUudellamaalla 55 % miehistä ja 37 % naisista. Yleisintäviikoittainen alkoholinkäyttö on 30-49 -vuotiailla miehillä(75 %) ja 50-54 -vuotiailla naisilla (60 %).Runsas alkoholin käyttö ja humalahakuinen juominenon sekä miehillä että naisilla harvinaisempaa Kauniaisissakuin Uudellamaalla ja koko maassa.Runsaimmin alkoholia Kauniaisissa käyttävät 50-64-vuotiaat miehet (10,6 annosta/viikko). Naiset käyttävätkeskimäärin 4,6 annosta/viikko. Myös naisista 50-64 -vuotiaidenikäluokka käyttää eniten alkoholia ja enemmänkuin vastaavan ikäiset Uudellamaalla ja koko Suomessa.Terveydenhuollon henkilökunta ei ole juurikaan kehottanutvähentää alkoholin käyttöä (noin 2,5 %).80706050403020100Kuvio 31. Alkoholia tavallisesti vähintään kerran viikossakäyttäviä (%) Lähde: Kauniaisten AVTK, KTL 2007Kauniainen 2007Uusimaa 2005-2007Koko maa 2007Yht. (15-64)50-6430-4915-29NaisetYht. (15-64)6050-645030-494015-29”Kauniaislaisten kohokohtia vuonna 2008- Ulkomaanmatka, pääsy opiskelemaan jauudet kaverisuhteet- Tyttöystävän tapaaminen- Lapsen kävelemään oppiminen- Jokainen terve päivä ihanan puolisoni kanssa- Esa Saarisen Pafos- seminaari Kyproksella- Yhdessä vietetty joulu perheen kanssa- Koko vuosi oli kiva3020100Kauniainen 2007Uusimaa 2005-2007Koko maa 2007Kuvio 32. Alkoholia vähintään 6 annosta kerralla ainakin kerranviikossa käyttäviä (%). Lähde: Kauniaisten AVTK, KTL 2007MiehetNaiset301225Yht. (15-64)10Yht. (15-64)20151050-6430-4915-2986450-6430-4915-29520Kauniainen 2007Uusimaa 2005-2007Koko maa 20070Kauniainen 2007Uusimaa 2005-2007Koko maa 200736

4. VÄESTÖN HYVINVOINTI JA TERVEYS || Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009Ylipaino on miehillä naisia yleisempääKauniaisissa ylipainoisia naisia on selvästi vähemmänkuin Uudellamaalla ja koko Suomessa.Kauniaisissa noin puolet miehistä on ylipainoisia. Enitenylipainoisia on 30-49 -vuotiaiden ikäryhmässä, jossa jopa60 % on ylipainoisia ja joka kymmenennellä on merkittäväylipaino (painoindeksi yli 30) Ylipainoisia naisia on selvästivähemmän kuin Uudellamaalla, noin kolmasosa. Enitenylipainoisia on 50-64 -vuotiaiden ikäryhmässä, jossa 42 %on ylipainoisia ja joka kymmenennellä on merkittävä ylipaino.Kolmasosa on yrittänyt laihduttaa - naiset miehiäuseammin. Noin 10 % on saanut kehotuksen laihduttaalääkäriltä tai muulta terveydenhoitohenkilöltä.Suun terveydestä huolehditaan hyvinKauniaislaisten hammasterveys on parempi kuin uusmaalaistenja kaikkien suomalaisten. He käyvät muita suomalaisiauseammin hammaslääkärissä, 76 % miehistä ja 82% naisista oli käynyt hammaslääkärillä kuluneen vuodenaikana. Hampaansa vähintään kahdesti päivässä harjaavienosuus on suurempi kuin Uudellamaalla.807060504030201006050403020Kuvio 35. Ylipaino ikäryhmittäin (%)Lähde: Kauniaisten AVTK, KTL 2007 MiehetKauniainen/Grankulla 2007NaisetUusimaa/Nyland 2005-2007Koko maa/Hela landet 2007Yht./tot.(15-64)50-6430-4915-29Yht./tot.(15-64)50-6430-4915-29100Kauniainen/Grankulla 2007Uusimaa/Nyland 2005-2007Koko maa/Hela landet 2007Kuvio 36. Kaksi kertaa päivässä hampaat harjaavat, % ikäluokasta.KauniainenUusimaa1009080706050403020100Yht./tot. (15-64)50-6430-4915-2910Miehet Naiset01009080706050403020MiehetNaisetYht./tot. (15-64)50-6430-4915-29Kauniaislaiset harrastavat liikuntaa ahkerastiKauniaislaiset harrastavat terveysliikuntaa enemmänkuin uusimaalaiset ja suomalaiset keskimäärin. Lähes 66% kauniaislaisista harrastaa vapaa-ajan liikuntaa ainakinpuoli tuntia vähintään kolme kertaa viikossa. Oman fyysisenkuntonsa kokee erittäin hyväksi tai melko hyväksi 63 %miehistä ja 60 % naisista (koko Suomi 50 %). Joka kymmeneson saanut lääkäriltä tai muulta terveydenhuoltohenkilöltäkehotuksen lisätä liikuntaa.Kauniaislaisista 83 % harrastaa liikuntaa omatoimisesti.Sauvakävely ja uinti ovat suosituimpia liikuntamuotoja.Suurin este riittävälle liikunnan harrastamiselle 30-49-vuotiaiden ikäryhmässä on ajanpuute. Naisilla myös perhe-elämänvaatimukset ovat esteenä riittävälle liikunnanharrastamiselle.Kauniaislaiset harrastavat myös työmatkaliikuntaa. Miehistä24 % ja naisista 29 % kävelee tai pyöräilee vähintään15 min työmatkalla päivittäin. Työmatkapyöräily on samallatasolla kuin muualla Suomessa (36 %).Valtakunnalliset terveyden edistämisen kampanjattunnetaan huonosti, mutta tietoa terveyden edistämisestähankitaan muulla tavallaKauniaislaisista 84 % on sitä mieltä, että hänellä on38

4. VÄESTÖN HYVINVOINTI JA TERVEYS || Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009riittävästi tietoa voidakseen edistää omaa terveyttä. Tärkeimpinätietolähteinä olivat kirjat ja lehdet (noin 40 %) jaInternet noin kolmasosalla. Sukulaisilta ja ystäviltä, lääkäriltäja radiosta ja televisiosta sai tietoa joka viides.Kauniaislaiset tuntevat valtakunnalliset kampanjat heikosti.Joka viides oli kuullut Kunnossa Kaiken Ikää, Lopetaja voita –kampanjasta sekä DEHKO: sta eli diabeteksenehkäisyohjelmasta. Sydänmerkki oli paremmin tunnettu(miehistä 67 % ja naisista 78 %) ja mm. sydänmerkki- tuotteitaoli käyttänyt lähes puolet. Liiku terveemmäksi kampanjastaoli kuullut kolmasosa, eniten 50- 64 -vuotiaat.10080604020Kuvio 37. Terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevia (%).Lähde: Kauniaisten AVTK, KTL 2007Miehet0Kauniainen/Grankulla 2007Uusimaa/Nyland 2005-2007Koko maa/Hela landet 2007Yht./tot.(15-64)50-6430-4915-29TerveysTerveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokee 80 % kauniaislaisista,mikä on selvästi yleisempää kuin koko maassakeskimäärin (Laitalainen ym.2008; Turunen & Zetterman2009).Kauniaislaisilla miehillä (9 %) ja naisilla (13 %) on muitasuomalaisia harvemmin työ- tai toimintakykyä haittaavavamma. Kauniaislaiset miehet raportoivat selvästi vähemmänmasennusoireita kuin koko Suomessa ja Uudellamaalla.Joka kymmenes kauniaislaisista 50 – 64 -vuotiaista naisistaraportoi masennusoireista. Nuoret naiset ilmoittivatkärsivänsä masennuksesta muita useammin (12 %), muttase oli vähäisempää kuin Uudellamaalla ja koko väestössäkeskimäärin (18 – 22 %). Yleisimmin stressaantuneeksi jajännittyneeksi tunsivat itsensä 30- 49 -vuotiaat kauniaislaiset(noin 20 %).Eniten kuluneen vuoden aikana oli hoidettu tai todettukohonnutta verenpainetta (14 %), kohonnutta veren kolesterolia(13 %) ja diabetesta vanhimman ikäryhmän miehillä(9 %). Naisilla selän sairaudet (10 %) olivat miehiäyleisempiä, samoin masennus (7, 2 %).Yleisimpiä oireita ja vaivoja viimeksi kuluneen kuukaudenaikana olivat päänsärky (39 %), selkäkipu (29 %), unettomuus(22 %) ja ruoansulatusvaivat (17 %).100806040200NaisetKuvio 38. Masennusoireista raportoineita (%).Lähde: Kauniaisten AVTK, KTL 2007Miehet252015105Kauniainen/Grankulla 2007Yht./tot.(15-64)50-6430-4915-29Uusimaa/Nyland 2005-2007Koko maa/Hela landet 2007Yht./tot.(15-64)50-6430-4915-290Kauniainen/Grankulla 2007Uusimaa/Nyland 2005-2007Koko maa/Hela landet 2007Naiset25201510Yht./tot.(15-64)50-6430-4915-2950Kauniainen/Grankulla 2007Uusimaa/Nyland 2005-2007Koko maa/Hela landet 200739

4. VÄESTÖN HYVINVOINTI JA TERVEYS || Kauniaisten hyvinvointikertomus 200943

5. HYVINVOINTIA TUKEVAT PALVELUT || Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009AikuisopiskeluKansalaisopisto tukee ja vahvistaa kuntalaisen sekä fyysistäettä psyykkistä terveyttä monin tavoin.Asukkaiden osallistuminen koulutuksiin on kasvanut viimevuosina. Vuonna 2008 opiskelijoita oli yhteensä 1904.Vuosittain noin 1000 kauniaislaista (2001 - 2007) on opiskellutkansalaisopistossa ja vuonna 2008 heitä oli 1438.Opiskelijoista oli vuonna 2008 miehiä 18 %.Noin 40 % opiston kursseista liittyy ainealueeseen terveysja hyvinvointi. Suurimmat aineryhmät ovat liikuntaja kielet, mutta opistolla on myös monta opintoryhmääaineryhmissä taide, käsityö, IT, tanssi sekä terveys ja hyvinvointi.Kansalaisopistossa järjestetään myös avoimenyliopiston kursseja, luentoja, merenkulkukursseja, henkilöstökurssejasekä työvoimapoliittista koulutusta. Opistonaula toimii näyttelytilana. Petran tilat ovat myös vuokrattavissa.Terveyden ja hyvinvoinnin alalla opisto järjestää kurssejamonissa oppiaineissa: musiikkiliikunta, ruoanlaitto, ensiapu,reiki, Basic Body Awareness. Method Putkisto, pilates,tiibetiläiset liikkeet, tanssi, rivitanssi, baletti, voimistelu,aerobic, stretching, jooga ja qi gong. Sen lisäksi opistolla onterveysaiheisia luentoja.Kurssimaksut vaihtelevat tuntimäärän mukaan 9 ja 64euron välillä. Maksupalvelukurssit voivat olla kalliimpia.Työttömät saavat 50 %:n alennuksen näyttämällä Kelanpäätöstä työmarkkinatuesta opiston kansliaan. Myös muidensosiaalisten syiden perusteella rehtori voi myöntää 50%:n alennuksen. Kauniaislaisessa oppilaitoksessa opiskelevallemyönnetään 50 %:n alennus, mikäli kurssi lasketaanopintosuorituksena oppilaitoksessa. Suomen kielen kurssitovat ilmaisia. Vuonna 2008 kansalaisopistossa oli 72 tuntiopettajaaja yksi suunnittelijaopettaja.Nuorille suunnatut palvelutNuorisotoimi järjestää yhteistyössä koulujen ja seurakunnankanssa vuosittain terveyden edistämistä tukeviatilaisuuksia, esim. toimintapäiviä alakouluissa, seiskapäivätja seksuaalivalistusviikot kahdeksasluokkalaisille. Päihdevalistustajärjestetään kouluille ja vanhemmille omanatoimintana ja Koulutus elämään - säätiön päihdevalistusvaununavulla 3-12-vuotiaille. Erityisnuorisotyö järjestääkohdennettua pienryhmätoimintaa ( leirit, retket). Nuorisotalollaon lisäksi avointa toimintaa ja diskoja.LiikuntapalvelutKauniaisissa luotiin mahdollisuuksia terveyttä edistävienvalintojen tekemiseksi myös liikunta- ja kulttuuripalveluilla.Liikuntatoimi aktivoi kauniaislaisia asukaslähtöisestiliikkumaan hyvinvoinnin lisäämiseksi ylläpitämällä ja kehittämällämonipuolisia ja laadukkaita liikuntaolosuhteitaja palveluita yhteistyössä liikuntayhdistysten, kaupungintoimialojen ja muiden kumppaneiden kesken.Kauniaisten liikuntayhdistyksissä on yhteensä 5 165 jäsentä.Taulukko 7. Nuorille suunnatut palvelut Kauniaisissa.Nuorisotoimen palvelutNuorisoneuvoston toiminnanedellytysten luomistaNuorisotalotoimintaaErityisnuorisotyötäNuorisoyhdistysten tukemistaIlman koulutus- tai työpaikkaa oleviennuorten ohjaamista työpajoillePaikallisiin nuorison elinolosuhteitakoskettaviin asioihin vaikuttamistaToteutuminen Kauniaisissa:Vuonna 2008 Nuorisoneuvostolla ei ollut toimintaa.Avoimet ovet, kerhotoiminta, bändi- ja studiotoiminta, tyttötyö, disco ym. tapahtumat sekä kesäpuisto.PKS-yhteistyö: nuorisotalotoiminta, virtuaalinen nuorisotalo (valtakunnallinen), nuorisotiedotus pulmakulmapalvelunkautta.Yhdessä koulujen oppilashuollon kanssa riskinuorten löytäminen ajoissa, yksilötyö, kohdennettu pienryhmätoiminta,leirit, reissut,viikonloppupäivystys, nuorten juhlapyhien operaatioihin osallistuminen, aktiivinen yhteistyö ruotsinkielisenkoulutoimen kanssa.Vuonna 2008 saavutti yhteensä 413 nuortatukimuotoina avustukset, toimitilat, varastotilat, kopiointi, yhdistystekniikan konsultaatiotTyöpajatoiminta: suomenkielinen Omnia ja ruotsinkielinen SVEPS. Omnian starttipajan sekä nivelohjaajiensijoittuminen Kauniaisten nuorisotalon tiloihin.Nuorisolautakunnan antamat lausunnot ja kannanotot sekä nuorisotoimen osallistuminen moniammatilliseenyhteistyöhön47

5. HYVINVOINTIA TUKEVAT PALVELUT || Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009Taulukko 8. Kauniaisten liikuntaseurojen jäsenmäärät vuosina 2004 ja 2006-2008Liikuntaseura 2004 2006 2007 2008Simmis Grani (uinti) 200 300 301 336Kauniaisten ampumaseura(pistooliammunta) 35 30 30 -Gallträsk Segelsällskap (purjehdus) 176 156 163 128OK-77 (suunnistus) 253 317 317 330Kauniaisten Taitoluisteluklubi 112 170 177 198Kauniaisten Ratsastajat 302 289 308 389Kasavuoren urheilijat (jalkapallo, salibandy) 38 33 32 36GrIFK (jalkapallo,käsipallo,1981 2000 2000 2000salibandy, pujottelu, jääkiekko)Grankulla Gymnastikförening316 434 272 280(voimistelu)Grani Latu (retkeily,kuntoliikunta) 130 158 168 172Grani Tennis 426 447 480 468Ohjattu liikuntatoimintaLiikuntatoimi järjestää säännöllistä tammikuusta joulukuuhunjatkuvaa kausitoimintaa ja lyhytkestoista kurssitoimintaalapsille, aikuisille ja eläkeläisille. Koulujen kesälomienaikana järjestetään lapsille liikuntapainotteistavapaa-ajantoimintaa. Toiminta painottuu ikääntyvienihmisten liikuntaan. Naisten osuus ohjattuun liikuntaanosallistumisessa on lähes viisinkertainen miehiin verrattuna.Ohjattujen liikuntaryhmien käyttöaste on 98 %.Kuvio 50. Yhteenveto osallistujista ohjattuun liikuntaan200820072006YhteensäNaisetMiehet200520040 200 400 600 800 1000 1200Taulukko 9. Lasten uimakoulutoimintaan osallistuneet lapset2005-2008 ja ja uimahallin kävijämäärät vuosina 2004–2008.VuosiUimakouluunosallistuneetUImahallin kävijämäärät2004 118 2842005 448 118 0732006 435 107 6252007 450 117 9132008 348 117 69748

5. HYVINVOINTIA TUKEVAT PALVELUT || Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009Liikuntatoimi on järjestänyt yhteistyössäkoulujen ja liikuntayhdistysten kanssa mm.seuraavia liikuntatapahtumia:- Gymnastikfest 2008 (voimistelutapahtuma,osallistujamäärä n. 3 000)- Ice Skating Tour 2008 (luistelutapahtuma,osallistujia 586 henkilöä)- Jääkiekon ohjausta päiväkodeille yhteistyössäGrIFK-jääkiekon kanssa (osallistujia n. 100 lasta)- Kurrejuoksu Grani päivien yhteydessä yhteistyössäsuunnistusseura OK-77 kanssa(osallistujia n. 120 henkilöä)- Vesijuoksun avoimia ohjaustilaisuuksiaLiikuntatoimi järjestää esikoululaisille uimakoulun, jokaon lapsille maksuton. Lisäksi liikuntatoimi on mukanakoulutoimen liikuntatyöryhmässä, jonka tavoitteena onaktivoida riittämättömästi liikkuvia koululaisia liikunnanpariin. Tälle kohderyhmälle liikuntatoimi on perustanutoman liikuntaryhmän.KulttuuripalvelutKulttuuripalveluilla tuetaan kuntalaisten henkistä hyvinvointia.Kulttuuritoimi on järjestänyt ohjelmaa eri ikäryhmilleyhteistyössä päiväkotien, koulujen, kirjaston jalaitoshoidon kanssa.Uusi Paviljonki ja VallmogårdKulttuuritoimen alaisuudessa toimivissa kulttuuritaloissaUudessa Paviljongissa ja Vallmogårdissa järjestettiinvuonna 2008 yhteensä 76 yleisötilaisuutta, joissa oli yhteensä8378 kävijää. Tilaisuuksia ovat järjestäneet erilaisetkulttuurialan toimijat, yksityishenkilöt ja kaupunginkulttuuritoimi. Villa Junghans on kauniaislaisten yhdistystenkäytössä ilmaiseksi. Kulttuuritaloista erityisesti UusiPaviljonki on kasvattanut suosiotaan ja vakiinnuttanutpaikkansa kulttuuritalona Kauniaisissa. Viimeisen kolmenvuoden aikana talon kävijämäärät kulttuuritilaisuuksissaovat lisääntyneet huomattavasti.Uudessa Paviljongissa järjestetyissä konserteissa eri musiikinlajitovat olleet esillä tasapuolisesti (mm. klassinenmusiikki, jazz, kansanmusiikki, laulutaide ja popmusiikki).Lisäksi talon erinomainen akustiikka on huomioitu ammattipiireissä,ja salissa on tehty runsaasti äänityksiä. Viimevuosina salissa järjestettyjä merkittäviä konserttisarjojaon esim. Paavali Jumppasen kahdeksan konsertin sarja,jossa hän vuosina 2007-08 esitti kaikki Beethovenin pianosonaatitsäveltämisjärjestyksessä. Konserttisarja keräsikokonaisuudessaan yhteensä yli 1000 kuulijaa. Pienimuotoisiakamarikonsertteja on järjestetty myös Vallmogårdissa,jossa kulttuuritilaisuuksien painopistettä on kuitenkinyritetty suunnata kirjallisuuteen ja teatteriin. Vallmogårdinkirjallisuusillat ovat myös saavuttaneet hyvin yleisöä.49

5. HYVINVOINTIA TUKEVAT PALVELUT || Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009Taulukko 10. Uuden Paviljongin ja Vallmogårdin tilaisuudet 2005-2008 ja Uuden Paviljongin kävijämäärät 2003-2008.Kulttuuritoimi 2005 2006 2007 2008Uusi PaviljonkiKulttuuritilaisuudet 11 23 31 36- tilaisuuksien määrät 11 23 31 36- yleisömäärät 694 3876 4462 5416Yksityistilaisuudet, seminaarit ym.- tilaisuuksien määrät 21 24- yleisömäärät 2630 2400Uusi Paviljonki 2003 2004 2005 2006 2007 2008Kävijämäärät 1821 1172 3876 7092 7816Vallmogård 2005 2006 2007 2008Kulttuuritilaisuudet- tilaisuuksien määrä 8 11 16 16- yleisömäärät 284 585 397 562NäyttelytKauniaisten kulttuuritoimi järjestää näyttelyitä kaupungintalonala-aulassa. Vuonna 2008 aulatiloissa pidettiinyhteensä 14 näyttelyä.Taiteen perusopetusTaiteen perusopetuksen tasoista opetusta Kauniaisissajärjestävät Kauniaisten musiikkiopisto, Kauniaisten kuvataidekoulusekä Helsingin tanssiopisto. Musiikkiopistossaopiskelijoita on lähes 500 ja kuvataidekoulussa n. 160.Taulukko 11. Kauniaisten musiikkiopiston ja kuvataidekoulun oppilasmäärätvuosina 2004 – 2008 Musiikkileikkikoulussa on yli 20 allekouluikäistä lasta.vuosi musiikkiopisto kuvataidekoulu2004 409 1712005 377 1682006 396 1402007 466 1512008 492 163KirjastoKirjasto tukee kuntalaisten mahdollisuuksia sivistykseenja virkistykseen. Kirjasto huolehtii myös mahdollisuudesta Taulukko 12. Lainaajat sukupuolen ja kielen mukaantiedonhallinnan perustaidoista ja käyttää tietoyhteiskunnanpalveluja. MIES NAINEN LAITOS YHTEENSÄ1718 2829 35 4582Lisäksi vuonna 2008 on kokoontunut SeniorNet, jossa Suomi 1125 1797 2992on jäseniä yhteensä 30, osallistujia 6/ kerta ja yhteensä 20 Ruotsi 557 966 1523kokoontumiskertaa.Muu 36 66 10250

5. HYVINVOINTIA TUKEVAT PALVELUT || Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009Taulukko 14. Suun terveydenhuollon käynnit, asiakkaat jakustannukset 2004-2008.VUOSI KÄYNNIT ASIAKKAAT KUSTANNUKSET€/KÄYNTI2004 6748 2998 872005 8719 3135 792006 10 203 3648 752007 9744 3358 752008 10 698 3733 76,50Perusterveydenhuollon avohoidon lääkäripalveluAikuisväestön terveystutkimuksen mukaan lääkärin vastaanotollaoli käynyt viimeisen vuoden aikana noin 80 %miehistä ja 88 % naisista. Yli 7 kertaa oli käynyt vastaanotollanoin 8 % miehistä ja noin 19 % naisista. Hoitotakuutoteutuu sekä yhteydenoton, hoidon tarpeen arvioinninettä vastaanotolle pääsyn osalta.Avohoidon lääkäripalvelun peittävyys oli Kauniaisissavuonna 2007 koko maata alhaisempi (53 %), mutta korkeampikuin Espoossa ja Uudellamaalla (kuvio 55).Kuvio 55. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat(%)väestöstä vuosina 2005-2007. Lähde: THL/SotkanetKuvio 56. Perusterveydenhuollon lääkärikäyntien peittävyysalle kouluikäisillä. Lähde: THL/Sotkanet12001000Koko maa800600UusimaaEspoo20072006400200Kauniainen20050Koko maaUusimaaEspooKauniainen0 10 20 30 40 50 60 70 80Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin alle 1-vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäistä (2389)Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin 1-6 -vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäistä (2390)53

5. HYVINVOINTIA TUKEVAT PALVELUT || Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009Kuvio 57. Perusterveydenhuollon lääkärikäyntien peittävyysyli 50-vuotiailla (potilaat/1000 vastaavan ikäistä).Lähde: THL/SotkanetKuvio 59. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetuteri ikäryhmissä/1000 vastaavanikäistä vuonna 2007.12001000800Koko maa6004002000Koko maaUusimaaPerusterveydenhuollon avohoidon lääkärin50-64 -vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäistäPerusterveydenhuollon avohoidon lääkärin65-74 -vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäistäEspooKauniainenPerusterveydenhuollon avohoidon lääkärin75-84 -vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäistäPerusterveydenhuollon avohoidon lääkärin85 vuotta täyttäneet potilaat/1000 vastaavanikäistäUusimaaEspooKauniainen0 3 6 9 12 1525-64 v16-24v0-15 vSairaalahoitoKauniaislaisia 25 - 64 -vuotiaita hoidetaan sairaalassasuhteessa saman verran kuin espoolaisia, mutta vähemmänkuin koko maassa keskimäärin. Kuitenkin vammojenja myrkytysten vuoksi kyseisen ikäryhmän hoito on yhtäyleistä kuin koko maassa.Mielenterveyden ja psykiatristen häiriöiden vuoksi sairaalahoitoasaaneita on Kauniaisissa jokaisessa ikäryhmässävähemmän kuin vertailukohteissa.Kauniaisissa on myös erikoissairaanhoidossa hoitotakuutoteutunut hyvin.87654Kuvio 60. Mielenterveyden ja psykiatristen häiriöiden vuoksisairaalassa hoidetut eri ikäryhmissä/ 1000 vastaavanikäistävuonna 2007. Lähde: THL/Sotkanet3Kuvio 58. Sairaalassa tai päihdehoidon laitoksissa olleet 25-64 -vuotiaat/1000 vastaavanikäistä vuonna 2007.21Koko maaUusimaaEspoosairaalapäihdehlaitos0Koko maaUusimaaPsykiatrian laitoshoidon potilaat / 1000 asukastaMielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoasaaneet 0-17- vuotiaat / 1000 vastaavanikäistäEspooKauniainenPsykiatrian laitoshoidon 25-64 -vuotiaatpotilaat / 1000 vastaavanikäistäPsykiatrian laitoshoidon 65 vuottatäyttäneet potilaat / 1000 vastaavanikäistäKauniainen0 1 2 3 4 5 6Taulukko 15. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarve- ja olosuhdevakioidut menot kunnittain 2007. Sisältää erikoissairaanhoidon ja yksityissektorinpalvelut. Lähde: THL/ChessNETTOMENOT/ASUKASNETTOMENOT,INDEKSITARVE- JA OSOSUHDEKERROINTARVE- JA OLOSUHDEVAKIOIDUT MENOT, INDEKSIManner-Suomi= 100Kauniainen 1678 94 0,93 101Espoo 1424 80 0,78 103Kirkkonummi 1404 79 0,70 112Vantaa 1473 83 0,76 109Helsinki 1875 105 0,91 115Sipoo 1491 84 1,04 101Tuusula 1434 81 0,73 11154

5. HYVINVOINTIA TUKEVAT PALVELUT || Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009Kaupungin strategian mukaisesti tuetaan ikäihmistenkotona asumista. Kauniaisissa 75 vuotta täyttäneistä hiemanyli 92 % asuu kotona. Heistä säännöllisen kotihoidonpiirissä on 8,9 % eli vähemmän kuin maassa keskimäärin.Kauniaisten ikääntyvästä väestöstä on terveyskeskuksenpitkäaikaisasiakkaina huomattavasti useampi kuin maassakeskimäärin. Tämä johtuu Kauniaisten vanhustenhuollonlaitospainotteisuudesta. Tehostettua palveluasumista vaativienikääntyvien määrä on lisääntynyt viime vuosina jasitä on hankittu ostopalveluna pääkaupunkiseudulta.Kuvio 61. Ikääntyvien palvelujen laatusuosituksen mukaisetpalvelut/ 1000 vastaavanikäistä vuonna 2007.Lähde: THL/Sotkanet121086420Koko maaUusimaaEspooKauniainenSäännöllisen kotihoidon piirissä 30.11.olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat,% vastaavanikäisestä väestöstäOmaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneetasiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestäväestöstäIkääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuottatäyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstäPitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa taiterveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12.,% vastaavanikäisestä väestöstäKuvio 62. Pitkäaikaispotilaat ikäryhmittäin 31.12.2007 ja31.12.200890+85-8980-8475-7970-7431.12.200865-5931.12.2007alle 65v0 5 10 15 20Luvut sisältävät Tammikummun terveyskeskussairaalanvuodeosastolla, hoivakoti Villa Anemonessa, vanhainkoti VillaBredassa ja ostopalveluyksiköissä olevat pitkäaikaispotilaat.Pitkäaikaispäätös on 8 prosentilla 75 vuotta täyttäneistä.Taulukko 16. Kauniaisten vanhusten palvelut, palveluindikaattorit 31.12.200875+ -vuotiaita 698 henkilöä,31.12.2008Toteutunutlukumäärä, henkilöä% kaikista 75 vuottatäyttäneistäSuosituksen tavoite 2012,% kaikista 75 vuotta täyttäneistäItsenäisesti kotona asuvat 673 92 91-92Säännöllisen kotihoidon piirissä 82 11 13-14Tehostetussa palveluasumisessa 7 1 5-6Pitkäaikaishoidossa, joista578 3vuodeosastohoidossavanhainkodissahoivakodissa191721Omaishoidon tuen piirissä 13 2 5-6Tehostettu palveluasuminen,vanhainkoti ja hoivakoti yhteensä45 6 5-655

5. HYVINVOINTIA TUKEVAT PALVELUT || Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009Perheiden tukiLapsiperheiden kotihoidon palvelun tarpeeseen voi ollasyynä vanhemman alentunut toimintakyky, perheen äkillinenkriisitilanne, sairaus, synnytys, äidin väsymys, masennus,lapsen vamma tai pitkäaikainen sairaus. Tarve vaihteleehuomattavasti vuosittain. Vuonna 2008 kotihoidonpiirissä oli neljä lapsiperhettä ja käyntikertoja 104. Vuonna2007 oli vastaavasti neljä perhettä, mutta käyntejä vain 14.Perhetyö aloitettiin Kauniaisissa syksyllä 2007 ja se onosoittautunut tarpeelliseksi ehkäiseväksi työksi. Toimintaon perheen tarpeista lähtevää matalan kynnyksen palvelua,jossa korostuu vanhemmuuden sekä vanhemmanja lapsen vuorovaikutuksen tukeminen ja vahvistaminensekä opastaminen kasvatuskysymyksissä. Perheet ohjautuvatasiakkaaksi neuvolan terveydenhoitajan, päivähoidon,perheneuvolan, terveyskeskuksen, kotihoidon ja sosiaalitoimenkautta.Neuvolan perheohjaaja ja kotihoito tekevät yhteistyötä.Kotihoito tukee perhettä käytännön asioiden hoidossa japerheohjaaja vanhemmuudessa.Perheneuvolan tehtävänä on lisätä ja vahvistaa lasten,nuorten, aikuisten ja perheiden psyykkistä hyvinvointia jaselviytymiskykyä sekä tukea asiakkaita eri elämätilanteissa.Suurimpana asiakasryhmänä ovat olleet 7-15-vuotiadenkoululaisten perheet, joissa lapsilla on ollut sopeutumisvaikeuksiakotona, koulussa ja toveripiirissä tai arkuuttaja erilaisia pelkoja. Aikuisten asiakkuuden syitä ovat olleetpienten lasten äitien masennus, parisuhdeongelmat ja vanhemmuuteenliittyvät asiat. Suomenkielisiä asiakkaita oli111 ja ruotsinkielisiä 124. Asiakkaista alle 18-vuotiaita oli57, tyttöjä 19 ja poikia 38.Sijoitettuja lapsia on vuosien aikana ollut vain yksittäisiä.Sen sijaan avohuollon tukitoimenpiteet ovat lisääntyneetvuosien 2007 ja 2008 aikana. Avohuollon asiakkaanaoli vuonna 2008 36 lasta. Lastensuojeluilmoituksia tehtiinvuonna 2008 93 kpl, ja ne koskivat 43 eri lasta.Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannus- japalvelurakenneKauniaisten sosiaali- ja terveystoimi teetti Sitran KuntamaisemaOy: llä sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannus- japalvelurakennetta koskevan selvityksen vuoden 2007 tilinpäätöksenpohjalta. Selvitys tehtiin palvelukokonaisuuksittain,mikä mahdollistaa palvelujen tarkastelun asiakaslähtöisestija niin, että vältytään osaoptimoinnilta.Kauniaisten toiminta sai hyvän arvion, mutta myös kehitettäväälöytyi. Merkittävimmät kehittämissuosituksetkoskevat vanhuspalvelujen ja lasten päivähoidon palvelurakennettaja päiväkotiverkostoa.Vanhusten palveluja koskevat suositukset- Laitoshoidon yksikkökokoa tulee kasvattaa niin,että ilta- ja yöhoitoa saataisiin tehokkaammaksi- Palveluasumista tulee kehittää- Koti- ja laitoshoidon palvelujen oikea kohdentaminentulee varmistaa.- Omaishoidon tuen kriteerit tulee tarkistaa- Päiväkeskustoimintaa tulee kehittää kotihoidontukimuodoksi.Lasten päivähoitoa koskevat suositukset- päiväkotitilojen pitkän tähtäimen suunnitelma,palveluverkosto ja henkilöstömitoituksetSuun terveydenhoitoa koskevat suositukset- työnjaon kehittäminen ja prosessien tarkistaminenSosiaalipalveluja koskevat suositukset- perheneuvolan kustannusrakenteen selvittäminenTerveydenhuoltoa koskevat suositukset- työnjaon kehittäminen ja prosessien tarkistaminenKuvio 63. Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteidenpiirissä olleet 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisistä.Lähde: SotkanetKoko maaUusimaaEspooKauniainen2007200620050 1 2 3 4 5 656

5. HYVINVOINTIA TUKEVAT PALVELUT || Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009AsuntotoimintaTuleva rakentaminenKauniaisten sitoumus vuosien 2008-2017 välisenä aikanayhteensä 600 asunnon tuotantoon tarkoittaa vuosittaisenatuotantotavoitteena keskimäärin 60 asuntoa. Tavoitteeseenpääsemiseksi on lisättävä kerrostalotuotantoaetenkin rautatieasemien (keskusta ja Koivuhovi) ympärillä.Kaupungin teollisuusalueen maankäytön muuttaminenasumiskäyttöön lisää myös merkittävästi uuden asuntotuotannonmäärää. Yksityisten maanomistajien omistamienpientaloalueiden osalta toteutetaan voimassa olevanasemakaavan mukaista rakentamista. Kaupungin omistamienalueiden osalta voidaan asemakaavallista tarkasteluatehdä suunniteltujen hankkeiden mahdollistamiseksi.Kaupunki pyrkii luomaan Kauniaisissa sellaiset asuntoolosuhteet,että tarjolla on monipuolisesti erilaisia asuntoja.Erityisen tärkeänä pidetään asuntotarjonnan riittävyyttänuorisolle, erityistä apua ja tukea asumisessaantarvitseville sekä kaupungin henkilökunnalle. Kaupunginhenkilökunnan asumisen turvaaminen liittyy kaupungintavoitteeseen varmistaa itselleen riittävä henkilöstön saantikiristyvillä työvoima-markkinoilla.Kauniaisten keskustan rakentaminenKeskustan uudistamisen ensimmäinen vaihe on käynnissä.Nyt rakenteilla oleva alue ulottuu Tunnelitieltä länteenpäin aina Thurmanin puistoon saakka. Alueelle rakennetaannoin 200 uutta, vapaarahoitteista kerrostalokotia,joista ensimmäiset valmistuvat kesällä 2009 ja viimeisetvuonna 2011. Asuntojen koot vaihtelevat noin 50 - 200neliön välillä. Uuden rakennettavan alueen sisälle jää säilytettäväkirjastorakennus ja kauppakeskus Grani laajeneekeskustan kehittämisen yhteydessä. Alueen liikennöinti japaikoitus varmistetaan huolellisella suunnittelulla. Uusienasuntojen asukaspysäköinti tulee pääosin maan alle.Keskusta-alueen asemakaavan uudistaminen jatkuu rautatieasemanympäristön ja Tunnelitien ja Laaksotien väliselläns. keskusta 2- alueella. Alueen asemakaavatyöt aloitettiinvuonna 2006 ja valmistunevat vuoden 2009 aikana.Tyytyväisyys asuinalueeseenKauniaislaiset ovat muita pääkaupunkiseutulaisia tyytyväisempiäerityisesti kunnallisiin palveluihin ja asuinpaikanrauhallisuuteen ja turvallisuuteen.Myös liikuntamahdollisuuksiinja asukastoiminnan aktiivisuuteen ollaantyytyväisiä. Lähinnä muuta pääkaupunkiseudun tasoa ontyytyväisyys kauppapalveluihin.Kuvio 64. Tyytyväisyys asuinalueeseen 2008, erittäin tyytyväisten osuus (%). Lähde: Pääkaupunkiseudun hyvinvointitutkimus 2008.AsiakastoiminnanaktiivisuusLiikunnanhelppousTurvallisuusRauhallisuusSiisteysKauneusPuistot,viheralueetLiikuntaKunnanpalvelutKauppapalvelutLiikenneyhteydet0 10 20 30 40 50 60 70 80KauniainenEspooPKS57

5. HYVINVOINTIA TUKEVAT PALVELUT || Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009Poikkihallinnollisesti tehtäväennaltaehkäisevä työValtuustokauden aikana on valmistunut mielenterveystyönkokonaissuunnitelma ja ehkäisevän päihdetyön strategia,joissa molemmissa painottuu ehkäisevä näkökulma.Kouluterveyskyselyn 2008 tulokset on käsitelty lautakuntienyhteiskokouksessa ja TEJO- työryhmässä, jossa onedustettuna kaikki hallintokunnat. Myös asunto-ohjelmanja kotouttamisohjelma valmistuivat valtuustokaudella.Kaikkien toimeenpano toteutuu eri hallintokuntien yhteistyössä.Vanhuspoliittisen strategian valmistelu etenee ja siinäpainottuu edelleen yhteistyö eri toimijoiden välillä. Liikuntatoimenja terveydenhuollon valmistelemassa ikäihmistenliikunnan laatusuositukseen perustuvassa toimintasuunnitelmassa,on sovittu työnjaosta ja yhteistyön rakenteista.Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteidentoteutuminen 2005-2008Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet määritettiinhyvinvointikertomuksen perusteella (Hyvinvoinninja terveyden edistämisen suunnitelma vuosille 2006-2008liitteenä 2). Tavoitteiden toteutumista tukevaa toimintaa onjärjestetty kaikilla tulosalueilla ja eri toimijoiden yhteistyönä.1. Tasapainoinen väestörakenneAsuntopolitiikkaKeskustan rakentaminen on aloitettu ja ensimmäisetasunnot valmistuvat syksyllä 2009. Vaikutustaväestörakenteeseen ei pystytä vielä arvioimaan.Kauniaisten demografisessa huoltosuhteessa ei oletapahtunut muutosta valtuustokauden aikana.Kaupungin julkisuuskuvan parantaminen- Mittarina oli mm. julkisten tilojen käyttö, tilaisuuksienjärjestäminen ja eri tilaisuuksissa kävijöidenmäärä sekä palvelujen kehittäminen.- Uuden Paviljongin käyttö on lisääntynyt ja muusikotkäyttävät sitä myös äänitystilana- Kulttuuritoimi on järjestänyt aktiivisesti kulttuuritilaisuuksiamyös päiväkoteihin ja vanhustenlaitoksiin.- Kansalaisopiston oppilasmäärät ovat lisääntyneet.- Liikuntatoimi järjestänyt useita massatapahtumia,joihin osallistuminen on ollut aktiivista. Kauniaisissaon hyvät ulkoliikuntamahdollisuudet, joita kehitettyvaltuustokauden aikana.- Lapsiperhepalveluja on kehitetty ja niihin lisättyresursseja (esim. perheohjaaja). Poikkihallinnollisenyhteistyön tietopohjaa on vahvistettu ja rakenteitakehitetty. Valtuustokaudella hyväksyttiin hyvinvoinninja terveyden edistämisen rakenteet.2. YhteisöllisyysAktiivinen kansalaisuus- Yhdyskuntatoimi on järjestänyt kuntalaistapaamisialiittyen keskustan rakentamiseen- Sosiaali- ja terveystoimi on järjestänyt kuntalaistapaamisiamm. mielenterveystyön kokonaissuunnitelmanesittelyyn ja ikäpoliittisen strategian valmistamiseenliittyen sekä osallistunut mm. Grani-päiviinehkäisevän päihdehankkeen aikana.- kotisivujen kehittäminenYhteisvastuun ja perheyhteisön vahvistaminen- kansalaisopistossa on ollut vanhempi/ isä/isoisälapsiryhmiä(liikunta)- kouluterveystutkimusten tulosten analyysi ja esittely,mm. lautakuntien yhteiskokous- päivähoidossa tehty huoliseula nyt kolmattakertaa. Noin 80 % lapsista voi hyvin. Päivähoidossaon kehitetty useita vanhemmuutta tukevia toimintakäytäntöjä.Yhteistyö yritysten ja yhdistysten kanssa- Granin Lähiapu on osallistunut sosiaali- ja terveystoimenkoulutuksiin ja yhdessä kansalaisopistonkanssa on organisoitu vapaaehtoistyöntekijöillekoulutustilaisuuksia.- Yhteistyössä Granin Lähiavun kanssa on aloitettuVilla Bredassa kerran viikossa kokoontuva ryhmäomaishoidettaville omaishoitajien jaksamisentukemiseksi.- Yhteistyötä yhdistysten kanssa on kehitetty58

5. HYVINVOINTIA TUKEVAT PALVELUT || Kauniaisten hyvinvointikertomus 20093. Terveyden edistäminen, terveetelämäntavat ja elämänhallinta- Painonhallintaan ja diabeteksen ehkäisyyn liittyvääneuvontaa on toteutettu lähinnä yksilötasolla.- Psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen: varhainenvuorovaikutus ja varhainen puuttuminen painoalueena.Perhekeskusverkoston rakenteiden kehittäminen.Perhetyön kehittäminen resurssilisäyksenmyötä. MASU: odottavien äitien masennuksentunnistaminen. Seniorineuvolassa vanhusten masennustutkimustenkäyttöönotto- Tupakoinnin, nuuskan ja alkoholin käytön vähentäminen:Mini-interventiokoulutukset terveysasemanhenkilökunnalle.- Väestöryhmittäisten terveyserojen tunnistaminen:Aikuisväestön terveystutkimuksen toteuttaminenyhteistyössä KTL:n kanssa vuonna 2007 ja tulostenhyödyntäminen palvelujen suunnittelussa.4. Vanhusten toimintakyvyn ylläpitäminenEsteettömyys- neuvonta mm. Villa Bredassa- hissiavustuksetSosiaalinen hyvinvointi ja omaehtoinen liikunta- Ikääntyvien liikunnan laatusuositus ja siitä aiheutuvattoimenpiteet. Toimintaohje on tehty liikuntatoimenja terveydenhuollon kanssa yhteistyönä jasovittu yhteistyörakenteet.- Omaishoitajien tukeminen Villa Bredan palvelukeskuksenja Grani lähiavun yhteistyönä59

”huomioidaHyvinvoinnin ja terveyden edistämisessäkunnan omat työntekijätovat keskeisiä, mutta heidät tuleemyös kohderyhmänä.6. PALVELUJA TUOTTHENKILÖSTÖN HYVI

AVANNVOINTI

6. PALVELUJA TUOTTAVAN HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI || Kauniaisten hyvinvointikertomus 200963

7. JOHTOPÄÄTÖKSET || Kauniaisten hyvinvointikertomus 20097. Johtopäätökset jasuosituksiaKauniaisissa on hyvät lähtökohdat hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Kaupungin taloudellinentilanne on hyvä, väestön toimeentulo, koulutustaso, työllisyystilanne ja terveydentila ovatpääosin hyviä. Asuinympäristö on viihtyisä ja turvallinen ja liikenneyhteydet ovat hyvät. Kuntalaisetovat tietoisia kielellisistä oikeuksistaan, ja kaupungissa on toimiva kaksikielisyys. Kaksikielinenkulttuuri on vahvuus ja luo hyvää pohjaa kansainvälisyydelle.Tässä hyvinvointikertomuksessa käytettävissä olevan tietopohjan perusteella voidaan tunnistaahaasteita, tehdä seuraavia johtopäätöksiä sekä antaa suosituksia strategista suunnittelua varten:1Kaupungin elinvoimaisuuden turvaaminenDemografinen huoltosuhde on edelleen korkea jaetenkin hyvin iäkkäiden suhteellinen osuus on lisääntynyt.Lapsiperheiden osuus kaikista perheistäon vähentynyt ja myös syntyneiden lasten määrä onvähentynyt viime vuosina.SUOSITUS:Kaupungin julkisuuskuvan vahvistaminen niin, ettäKauniainen tunnettaisiin perheystävällisenä kaupunkina,jossa on helppo asua ja elää lasten kanssa.Monipuolisella asuntotarjonnalla tulisi mahdollistaalapsiperheiden muuttaminen Kauniaisiin.2Yhteisöllisyyteen ja nuortenosallistumiseen liittyvät haasteetYhteiskunnallinen osallistuminen on aktiivista, mikänäkyy mm. maan korkeimpana äänestysaktiivisuutena.Kuntalaiset kokevat vaikutusmahdollisuutensahyviksi ja ovat kiinnostuneita oman kunnan toiminnasta.Kuitenkin nuoret kokevat, että he eivät tulekuulluksi eikä heillä ole riittävästi vaikutusmahdollisuuksiakoulussa.SUOSITUS:Koulujen ja nuorisotoimen on luotava rakenteita, jotkalisäävät lasten ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttaaja osallistua päivittäisessä toimintaympäristössä.Haasteena on myös tuoda esiin kuntalaisen oma vastuuja rooli aktiivisena toimijana. Yhteisöllisyyttä javapaaehtoistyötä olisi tuettava esim. luomalla uusiayhteistyömuotoja yritysten, yhdistysten ja kuntalaistenkesken.66

7. JOHTOPÄÄTÖKSET || Kauniaisten hyvinvointikertomus 20093Hyvinvoinnin ja terveyden riskit liittyvätelämäntapoihin ja elämänhallintaanKouluterveyskyselyn ja Aikuisväestön terveystutkimuksenmukaan kauniaislaisilla on elämäntapoihinja elämänhallintaan liittyviä haasteita. Nuoret tekevätrikkeitä aikaisempaa useammin ja neljäsosa nuoristakokee fyysistä uhkaa. Kouluterveystutkimuksentuloksista ilmenee vanhemmuuden puute tai aikuisenpuute lapsen ja nuoren arjessa. Hyvinvointitutkimuksenmukaan joka kolmannen kauniaislaisen elämä onkiireistä, mikä heijastuu myös lasten hyvinvointiin.SUOSITUS:Vanhemmuuden tukeminen on keskeistä. Kuntalaistenelämäntapamuutoksia tulisi tukea ja kiinnittäähuomio palvelujen kohdentamiseen oikein. Elämäntapoihinliittyvät haasteet liittyvät tupakointiin(erityisesti lukiolaiset ja 50-64 -vuotiaat miehet janaiset), alkoholin käyttöön (lukiolaiset ja 50-64-vuotiaatmiehet ja naiset), ravintotottumuksiin (erityisesti15-29-vuotiaat), ylipainoon (30-49-vuotiaatmiehet), kovan rasvan käyttöön (15- 29-vuotiaat naisetja miehet) ja sosiaalisiin suhteisiin (kouluikäisetja erityisesti 15-29-vuotiaat miehet).4Palvelurakenteessa, palveluista tiedottamisessaja palveluohjauksessa on parannettavaaKuntalaiset käyttävät ahkerasti kirjaston, kulttuuri-,liikunta- ja kansalaisopiston palveluja. Palveluihinollaan pääosin tyytyväisiä ja ne ovat helposti saavutettavissa.Kuitenkin on myös pettymyksiä, jotka liittyvätetenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen saamisenkriteereihin ja sisältöön.SUOSITUS:Palvelurakenteen kehittäminen ja palveluista tiedottaminenniin, että kuntalaiset hahmottavat palvelujärjestelmänkokonaisuuden ja tuntevat palvelujensisällön ja palvelujen saamisen kriteerit. Haasteenaon sosiaali- ja terveystoimessa informatiivisten kotisivujenja palveluohjauksen kehittäminen.5Henkilökunnan saatavuuteen liittyyhaasteitaKauniaisissa on osaavaa henkilökuntaa, mutta viimevuosina henkilöstön saatavuus on vaikeutunut erityisestisosiaali- ja terveystoimessa. Henkilökunnanikääntymisen vaikutukset tulevat näkymään lähivuosina.SUOSITUS:Kaupungin kuvaa hyvänä työnantajana tulisi vahvistaa.Huomiota tulee kiinnittää hyvään johtamiseen jahyvän työkulttuurin luomiseen. Työsuhdeasuntojentarjontaa tulisi lisätä.6Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen onkaupungin toiminnassa keskeistäHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kaupunginstrateginen painoalue ja rakenteet sen toteuttamiselleovat toimivat. Terveyden edistämisenpolitiikkaohjelma ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisenlaatusuositus edellyttävät terveyden edistämisenosaamisen vahvistamista, mikä tukee hyvääpäätöksentekoa ja hyvinvointinäkökulman esilläoloa.SUOSITUS:Luottamushenkilöille ja henkilökunnalle järjestetäänterveyden edistämisen toimintapolitiikkaan valmentavaa,hyvinvointiosaamista vahvistavaa ja terveydenedistämisen toimintaa kehittävää koulutusta ja teemapäiviä.Toiminnan läpinäkyvyyttä olisi lisättävä.Olisi pystyttävä tuottamaan nykyistä helpomminsellaista talous- ja muuta seurantatietoa, joka tukeetoiminnan jatkuvaa arviointia ja kehittämistä.67

Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009Liite 1. Terveys 2015- tavoitteiden toteutuminen Kauniaisissa.Tavoite Indikaattori 2002 2004 2006 2008Lapset ja nuoretLasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentilaparanee ja turvattomuuteen liittyvät oireet jasairaudet vähenevät merkittävästiHuoliseula, alueella 4-5 olevien alle 7-vuotiaiden lkm ja%-osuus seurantajakson aikanaErityisopetusta saavien lasten osuus ikäluokasta4,7(su)6,1 (ru)6 52,5 (su)6,0 (ru)Nuorten tupakointi vähenee siten, että 16-18-vuotiaista alle 15 % tupakoi; nuorten alkoholinja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmatkyetään hoitamaan asiantuntevastieivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990-luvunalussa.Niiden osuus 8.ja 9.luokkalaisista, joilla on vähintäänkaksi oiretta päivittäin (%)Koulukiusatuksi joutuneiden osuus 8. ja 9.luokkalaisista (%)Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojenviettopaikkaa/ % 8 ja 9.luokkalaisistaPäivittäin tupakoivien osuus- 8.-9.luokkalaisista (%) ja- lukion 1. ja 2.luokkalaisistaTosihumalaan vähintään kuukausittain juovien osuus(%)- 8. ja 9.luokkalaisista ja- lukion 1 ja 2 luokkalaisista12 16 18 146 7 5 639 31 36 511718212411182238111120339161942Työikäiset ja ikäihmisetTyöikäisten työ- ja toimintakyky ja työelämänolosuhteet kehittyvät siten, että ne osaltaanmahdollistavat työelämässä jaksamisenpidempään ja työstä luopumisen noin kolmevuotta vuoden 2000 tasoa myöhemmin.Yli 75-vuotiaiden keskimääräisen toimintakyvynparaneminen jatkuu samansuuntaisenakuin viimeisten 20 vuoden ajanEläkkeelle siirtymisikä (v) 60,6 61,5Yksinasuvien osuus yli 75-vuotiaista 40 37Kotona asuvien osuus 75 v. täyttäneet 93 92Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut/1000 asukasta 514/1000516/1000531/1000Kaikille yhteisetSuomalainen voi odottaa elävänsä terveenäkeskimäärin kaksi vuotta kauemmin kuinvuonna 2000Suomalaisten tyytyväisyys terveyspalvelujensaatavuuteen ja toimivuuteen sekä koettu omaterveydentila ja kokemukset ympäristön vaikutuksestaomaan terveyteen säilyvät vähintäännykyisellä tasollaTavoitteisiin pyritään myös siten, että eriarvoisuusvähenee ja heikoimmassa asemassaolevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinenasema paranevat. Tällöin tavoitteena onsukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmienvälisten kuolleisuuserojen pienentyminenviidenneksellä.valtakunnallinen seurantaTerveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksikokevien osuus eri ikäryhmissä- yläkoulu- lukioTurvattomuutta asuinalueella kokevien osuus 2 2Koulujen sisäilman huonoksi kokevien osuus8.-9.luokkalaisista54 52valtakunnallinen seuranta181415161615161868

LÄHTEET || Kauniaisten hyvinvointikertomus 2009LähteetArnkil Tom Erik, Alhanen Kai: Älkää ottako tätä karkkiapois. Käsitteitä yhteiskunnallisen kokeen tutkimiseksi.Yhteiskuntapolitiikka 74 (2009):3, 316–329................................................................................................Espoon poliisin tilastot................................................................................................Harju Hanna ym. (2008): Kouluterveys 2008,Kauniaisten kuntaraportti. Stakes, 2008................................................................................................Hyvinvoiva ja terve kunta. Tukiaineistoa kuntajohdolle.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2008................................................................................................Ikäihmisten palvelujen laatusuositus,STM julkaisuja 2008:3................................................................................................Indikaattoripankki Sotkanet,Terveyden ja hyvinvoinnin laitos................................................................................................Kelan terveyspuntari,http://raportit.kela.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=WIT079AL................................................................................................Kuntalaisten kunta. Asukkaiden näkemyksiä kunnantoiminnasta ja päätöksenteosta. Suomen kuntaliitto.Helsinki 2008.................................................................................................Laitalainen Elina, Helakorpi Satu, Tikkanen Ulla, UutelaAntti: Kauniaisten aikuisväestön terveyskäyttäytyminenja terveys, kevät 2007. Kansanterveyslaitoksen julkaisujaB 13/2008 KELA, terveys................................................................................................Luopa Pauliina, Pietikäinen Minna, Jokela Jukka (2007):Päihteet, kieli, sallivuus- Nuorten päihteiden käytönriskitekijät Kauniaisissa 2006Maisemaraportti, Kauniainen 2007,Kuntamaisema Oy, Sitra 2008................................................................................................Perttilä Kerttu, Hakamäki Pia, Hujanen Timo,Ståhl Timo (toim.), Terveyden edistämisentaloudellinen arviointi kunnissa. TEVA -hankkeenväliraportti terveyden edistämisen taloudellisestaarvioinnista. 2009................................................................................................Perttilä Kerttu, Orre Soili, Koskinen Sari, Rimpelä Matti(2004). Kuntien hyvinvointikertomus. Hankkeen loppuraportti.Aiheita 7/ 2004. Stakes.................................................................................................Rimpelä Matti, Kunnan kansanterveystyö terveydenedistäjänä 1. Käsitteitä ja lakeja.Suomen lääkärilehti 44/2005, s. 4523–4525................................................................................................Terve kunta-verkosto,info.stakes.fi/tervekunta/FI/index.htm................................................................................................Terveyden edistämisen laatusuositus,STM julkaisuja 2006:19................................................................................................Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/ Chess................................................................................................Terveys 2015 kansanterveysohjelma,www.terveys2015.fi................................................................................................Tilastokeskus, tilastokeskus.fi................................................................................................Turunen Saija, Zetterman Minna (2009).Neljätuhatta näkemystä hyvinvointiin - tutkimuspääkaupunkiseudun asukkaiden hyvinvoinnista.Pääkaupunkiseudun osaamiskeskuksentyöpapereita 2009:170

Hyvinvointikertomus on kerran valtuustokaudessavalmistettava kuvaus kuntalaistenhyvinvoinnin nykytilanteesta jahyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tämäon Kauniaisten toinen hyvinvointikertomus.Valmistelusta on vastannut poikkihallinnollinenTejo – työryhmä, jossa ovat edustettunakaikki kaupungin toimialat.Hyvinvointikertomus vastaa kysymyksiin,miten kunnan väestö voi, miten toimintaympäristöon muuttunut ja miten palvelujärjestelmävastaa väestön hyvinvointitarpeisiin.Hyvinvointikertomuksessa selvitetään myöshyvinvointipolitiikan toteutumista kunnassaja sitä, millaisia voimavaroja kunnassa onkäytettävissä. Hyvinvointikehityksestä tehtyjenjohtopäätösten pohjalta tehdään kunnassastrategista suunnittelua koko valtuustokaudelle.Tämän hyvinvointikertomuksen mukaanKauniaisissa on hyvät lähtökohdat hyvinvoinninja terveyden edistämiseen. Kauniaisissaon Espoon ohella Suomen terveinväestö. Kaupungin taloudellinen tilanne onhyvä, väestön toimeentulo, koulutustaso jatyöllisyystilanne ovat pääosin hyviä. Kauniainenon turvallinen ja hyvä paikka asua ja senkaksikielinen kulttuuri on vahvuus, joka luohyvää pohjaa kansainvälisyydelle. Hyvinvointikertomuksentietojen perusteella voitiintunnistaa myös asioita, joihin vastaaminenon tämän valtuustokauden haasteena.Hyvinvointikertomuksen valmistelussa ontilastotietojen lisäksi ollut mahdollista käyttäämyös kokemusperäistä, väestöltä saatuatutkimustietoa, mikä lisää hyvinvointikertomuksenarvoa.