Ollinperuna-kurkkuvuoka5 annostaPinjaninkivääri-broilerikeitto5 annosta1 pussi (1 kg) perunasipulisekoitusta2 - 3 (100 g) suolakurkkua(1 pieni valkosipulin kynsi)1 tl suolaa1 tl pippurisekoitusta1 prk (3,3 dl) Valiotäyteläistä ruoka 2%Kaada peruna-sipulisekoitusuunivuokaan. Lisää pieniksikuutioiksi leikatut kurkut,(hienonnettu valkosipulinkynsi), suola ja pippurisekoitus.Kaada vuokaanValio täyteläinen ruoka 2%.Paista 225 asteessa n. 1 t.Tarkista perunan kypsymisaikapakkauksesta. Tarjoasellaisenaan tai liha- taikalaruokien lisäkkeenä.VINKKI• Laakeassa uunivuoassaruoka kypsyy nopeamminkuin kapeassa, syvässävuoassa.• Mausta kiusaus halutessasi2 rkl:lla juoksevaa hunajaa.Sekoita se Valio täyteläisenruoka 2% joukkoon.2 - 3 tl Valio Oivariinia 60½ tl currya1 tl kurkumaa2 rkl tuoretta inkivääriä300 g marinoimattomiabroilerisuikaleita2 ½ rkl makeaa, mietoachilikastiketta1 pussi (500 g) kasvissekoitustaesim.thai wok1 l kanalientä kuutioista3 dl (100 g) munanuudeleitakatkottuina1 prk (3,3 dl) Valiotäyteläistä ruoka 2%1 dl persiljaa tai ½ dlkorianteriaMittaa kattilaan Oivariini jamausteet, inkivääri kuorittunaja hienonnettuna. (Voit käyttäätuoreen inkiväärin tilallan. 1 ½ tl kuivattua inkivääriä.)Anna kiehahtaa hetki. Lisääbroilerisuikaleet. Ruskistakevyesti. Lisää chilikastike jakasvissekoitus. Kuumenna jasekoita. Lisää kanaliemi, keitähiljalleen n. 3 min.Murenna nuudelit aivan pieniksija lisää keittoon. Keitä 3 min.Lisää lopuksi Valio täyteläinenruoka 2%. Kuumenna kiehuvaksi.Ripota keiton pinnallehienonnettu persilja taikorianteri. Tarjoa heti....entistä kevyemminMaku aidosta kermasta!Täyteläinen koostumus!Kevyttäkin kevyempää!Karitanmiilunpolttajan spagetti4 annosta12 – <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong> 2 / <strong>2008</strong>350 g spagettia175 g maalaispalvikinkkua2 munaa1 prk (3,3 dl) Valiotäyteläistä ruoka 2%½ tlsuolaamustapippuria myllystä1 pussi (150 g) Valio Polar 15 %raastettaLaita spagetti kiehuvaan,karkealla suolalla maustettuunrunsaaseen veteen. Keitäse juuri ja juuri kypsäksi.Leikkaa kinkku pieniksi suikaleiksitai kuutioiksi. Paistakinkkua tilavassa paistokasarissatai pinnoitetussakattilassa, kunnes se saahiukan väriä ja rapeutta.Sekoita kulhossa munat, Valiotäyteläinen ruoka 2%, suola,mustapippuri ja 2 dl juustoraastetta.Kaada vesi pois spagetista.Huuhtele juoksevalla vedellälävikössä. Kaada spagetti kinkunjoukkoon. Lisää munaseossekoitellen. Nostele spagettiapuuhaarukoilla ja kuumennahetkisen kunnes muna alkaahyytyä. Jätä ruoka mehevänkosteaksi.Ripota pinnalle loput juustoraasteestaja rouhi hiukanmustapippuria myllystä.Tarjoile heti.Lisää herkullisia ruokaohjeita osoitteessa www.valio.fi
1808-1809 Teemakolumni/Temakolumn 2/<strong>2008</strong>Kristiina Kalleinen, dosentti/docentHopea-Lassista Markka-kreiviinFrån Silfver-Lasse till Mark-grevenSuomen siirryttyä Ruotsin alaisuudesta osaksi Venäjän keisarikuntaa1809 Suomessa käytetty valuutta oli luonnollisestiruotsalaista. Melko pian tehtiin päätös siitä, että Suomessaryhdyttäisiin käyttämään venäläistä valuuttaa, mutta ”herrojenkiireet olivat hitaita” eikä toimeen konkreettisesti ryhdytty.Vasta 1830-luvun alun katovuodet ja Suomen yleinen ”valtion”talouden heikko tila johtivat siihen, että alettiin pohtiakeinoja Suomen talouden kohentamiseksi. Kaikenlainenriippuvuus Ruotsista haluttiin poistaa ja suunnata katse kohtisuurten mahdollisuuksien Venäjää.Merkittävä operaatio tässä tarkoituksessa oli raharealisaatio,johon ”Hänen Hirmuisuutensa” Lars Gabriel von Haartmaninjohdolla ryhdyttiin 1840 -luvun alussa eli poistettiin liikenteestäruotsalainen raha korvaten se hopeaan sidotulla ruplalla.Raharealisaatio oli mittava operaatio, joka saatiin vietyä läpihämmästyttävän nopeasti. Ainoastaan kaikkein pohjoisimmissakunnissa rahaa vaihdettiin vielä 1850-luvun alussakin,muutoin rahanvaihto oli suoritettu vuoteen 1843 mennessä.Onnistuneesta operaatiosta von Haartman sai lempinimen”Silfver-Lasse”.Historiallisesti lienee melko erikoista, että samanlaiseen operaatioonryhdyttiin hyvin lyhyen ajan kuluttua 1860-luvunalussa. Von Haartmanin aloittamaa rahauudistuslinjaa jatkoi”finanssiministerinä” Fabian Langenskiöld, ”Mark-greven”,joka sai hankittua keisarilta periaatepäätöksen rahauudistukseenryhtymisestä huhtikuussa 1860. Konkreettisesti uudistustoteutettiin hänen seuraajansa J .V. Snellmanin virkakaudella.Suomen finanssit haluttiin irrottaa Venäjästä luomalla silleoma rahayksikkö markka, joka jakautui sataan penniin. Tämätoteutettiin kolmessa vaiheessa, josta ensimmäisessä laskettiinvaihtorahan puutteen estämiseksi liikkeelle kupari- jahopeakolikoita (markkoja ja pennejä). Päätökseen operaatiosaatettiin 1865, jonka jälkeen hopeamarkka oli ainoa laillinenmaksuväline Suomessa.Suomen markan syntyhistoriassa erikoista on se, että vaikkavalmistelijoiden venäläisen osapuolen valtaenemmistö oli sitävastaan, uudistus kuitenkin tehtiin eli Suomen virkamiehetosasivat käyttää hyväkseen hyviä suhteitaan keisari AleksanteriII:een.Toinen puoli asiaa on tosin se, että Suomen oma rahayksikköoli maan Venäjästä erillisyyttä korostava näkyvä tekijä, jotavuosisadan lopussa yhtenäistä Venäjää kannattavissa piireissäei katsottu suopeasti ja joka siten oli myötävaikuttamassa ns.sortovuosien syntymiseen.Teemakolumnit myös kotisivuilla: www.pohjola-norden.fi-> Jäsenille -> Vuoden teema <strong>2008</strong>Då Finland 1809 avskiljdes från det svensk-finska riket för attbli en del av det ryska kejsardömet var den gängse valutan iFinland naturligtvis svensk. Inom kort togs ett beslut om att iFinland börja använda rysk valuta, men ”herrarnas brådska varlagom” och ingenting hände. Först i samband med missväxtårenpå 1830-talet och den allmänt svaga ”national”ekonominbörjade man diskutera olika sätt för att förbättra storfurstendömetsekonomi. Avsikten var att bryta storfurstendömetsberoende av Sverige och rikta in sig på de stora möjligheternai det ryska imperiet.En viktig operation i denna strävan var penningreformensom i början av 1840-talet inleddes under ledning av ”HansFörskräcklighet” Lars Gabriel von Haartman, då den svenskavalutan ersattes med rysk rubel som var bunden till silver.Myntrealisationen var en omfattande operation somman lyckades genomföra förvånansvärt snabbt. Endast i denordligaste kommunerna växlades pengar ännu i början av1850-talet, men i övrigt hade myntreformen genomförts föreutgången av 1843. Den lyckade operationen förlänade vonHaartman smeknamnet ”Silfver-Lasse”.Historiskt sett torde det vara unikt att man efter en relativtkort tid inledde en ny liknande operation i början av1860-talet. På von Haartmans reformlinje fortsatte nämligen”finansministern” Fabian Langenskiöld, ”Mark-greven” somav kejsaren lyckades utverka ett principbeslut om att i april1860 inleda en penningreform. Den förverkligades på hansefterträdare J .V. Snellmans tid. Målet var att frigöra Finlandsfinanser från den ryska ekonomin genom att skapa en egenmyntfot, en mark som bestod av hundra penni. Reformen genomfördesi tre faser och under den första präglade man kopparochsilverslantar (mark och penni) för att trygga tillgången påväxel. Operationen fullföljdes 1865, varefter silvermarken vardet enda lagliga betalningsmedlet i Finland.Den finska markens tillkomst var speciell även i den bemärkelsenatt myntreformen kunde genomföras trots att den motarbetadesav flertalet av de ryssar som deltog i beredningenav myntreformen. Den var alltså ett bevis för hur de finskatjänstemännen kunde utnyttja sitt goda förhållande till kejsarAlexander II.Å andra sidan bidrog Finlands egen myntenhet till att framhållaFinlands särställning inom det ryska riket, vilket man i deryska panslavistiska kretsarna vid sekelskiftet ogillade och försin del bidrog till uppkomsten av de s.k. ofärdsåren.2 / <strong>2008</strong> <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong> – 13