P ohjolan ostiaTuusniemen <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong> - 20vuotta pohjoismaista yhteistyötäTuusniemen paikallisyhdistys vietti 20-vuotisjuhlaansa helmikuussa. Eloisanyhdistyksen toimintaan on jokavuotistenLucia-juhlien lisäksi kuulunut mm.ystäväkuntavierailut Norjan MidtreGauldalin kanssa, leirikoulutoimintaa,pohjoismainen nuorten tapaaminenTuusniemellä, lukuisat pohjoismaisetkonsertit ja kirjallisuus- ja kulttuuritapahtumat.Kysymykseen, miksi nordismiajaksetaan harjoittaa Tuusniemenkaltaisessa ummikkosuomalaisessakunnassa, vastaa puheenjohtaja RiittaHämeen-Anttila:- Se on kotiseututyötä laajemmassamerkityksessä.<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in liiton puheenjohtaja Outi Ojala ja piirin puheenjohtaja MauriRepo jakoivat liiton hallituksen myöntämät ansiomerkit. Palkittuja olivat oikealtaRiitta Hämeen-Anttila, Ritva Silta-aho, Ulla-Maija Karvonen ja Pekka Tenhunen.Juhlassa kuultiin Lucia-neitojen jamuiden nuorten musiikkiesityksiä jaKoillis-Savon kulttuuriryhmä Retteloniltamakilpailun voittanut kansantanssijamusiikkiesitys. Liiton puheenjohtajajakoi kultaisen ansiomerkin Riitta Hä-meen-Anttilalle ja Ritva Silta-Ahollesekä hopeisen ansiomerkin Ulla-MaijaKarvoselle ja Pekka Tenhuselle.Teksti: Riitta Hämeen-AnttilaKuva: Eero Hämeen-AnttilaTornion lastenjuhla jymymenestysRiemua ja iloa olivat paikat tulvillaan,kun Tornion nordistit järjestivät yhdessäPeräpohjolan Opiston nuoriso- javapaa-aikatyön opiskelijoiden kanssapohjoismaisten lastenkirjailijoidentuotantoon pohjaavan lastenjuhlansunnuntaina 13.4.kin 300 henkeä, mikä on mielestämmeerinomainen kävijämäärä. Tarkkaa lukuaemme pystyneet selvittämään, koskatilaisuus oli osallistujille maksuton.Olimme erittäin tyytyväisiä tilaisuudensaamasta suosiosta sekä yhdistyksen ettäennen kaikkea suuren vaivan nähneidenopiskelijoiden puolesta.Teksti ja kuva: Eija LuomaJokaiselle Pohjoismaalle oli järjestettyoma huoneensa. Suomen osastollaesiintyivät Uppo-Nalle sekä Urpoja Turpo. Ruotsin osastoa ryydittivätPeppi Pitkätossu ja VaahteramäenEemeli. Norjan osastolla oli Kolmenpukin temppurata. Tanskaa edustivatPieni Merenneito ja Lumikuningatar.Islannin osastolla metsästettiin kuutasikäläistä kansansatua mukaillen. Ohjelmassaoli kasvomaalausta, ongintaa,Pohjoismaiden lippujen väritystä, satujumppaa,käsikorujen tekoa, nukketeatteriaja hattivatin metsästystä. Kaikkeinsuosituin hahmo oli kuitenkin Muumimamma.Arvioimme tilaisuudessa käyneen aina-58 – <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong> 2 / <strong>2008</strong>
Tampereella keskusteltiinSuomen sodan tapahtumistaN orden yttTampereen <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong> ry järjestikevätkokouksensa yhteydessä 10.3.Suomen sodan 200-vuotismerkkivuodenesitelmätilaisuuden, jossa emeritusprofessoriViljo Rasila esitelmöiaiheesta ”Maaliskuun 10. päivä 1808”valottaen sodan kulkua erityisesti Pirkanmaanosalta.Venäläisten hyökkäys Suomeen käynnistyi21.2., ja yhdeksän päivän kuluttuahe olivat jo Helsingissä ja 7.3.Hämeenlinnassa. Suomen joukkojenylipäälliköllä, kenraali Klingsporillaoli vetäytymismääräys – suomalaisiapiti säästää, kunnes ruotsalaiset tulisivatapuun. Klingsporista ei Suomessapidetty, mitä osoittaa myös Runeberginkuvaus hänestä Vänrikki Stoolintarinoissa: ”Yksi silmä, kaksi leukaa,sydäntä vain puolikas:” Ylipäällikkökiirehti suomalaisten pohjoiseen vetäytymistävauhdilla, joka pakkasenja lumen keskellä oli noin 240 kmkymmenen päivän aikana, pääasiassajalan. Suomalaiset perääntyvät joukotsaapuivat Tampereelle 10.3., ja venäläisetseuraavana päivänä.Tuo maaliskuun 10. päivä vuonna1808 oli erityisen merkittävä päivä tamperelaisille,sillä se oli viimeinen päivä,jolloin he olivat Ruotsin kuninkaan alamaisia.Tampereella oli tuolloin noin1000 asukasta lähinnä nykyisten Näsinlinnankadunja Hämeensillan väliselläalueella. Jo Adlercreutzin prikaatin5000 sotilaan tulo aiheutti kaaoksenkaupunkiin, koska sotilaat piti majoittaaja muonittaa. Venäläisten tunkeutuminenpahensi yhä kaupunkilaistentilannetta. Taisteluja käytiin ainakinKyttälässä, joka on nykyisen Tampereenkeskusta-aluetta sekä Kaarilassakaupungin länsipuolella. KauppiasLundahlin taloon Kauppakatu 10:eenasettui venäläinen majuri Nefnef, jokaotti kaupungin johtoonsa. Upseereitaoli ilmeisesti majoittuneena mm. Hatanpäänkartanoon – kertoman mukaanAdlercreutzin adjutantin miekka olisikatkennut kartanon portaikossa käydyssäkahakassa.Venäläisillä oli ohjeena toimia mahdollisimmannopeasti, mutta samalla mahdollisimmanvähän tuhoa ja katkeruuttaaiheuttaen, sillä heidän ajatuksenaanoli saada Suomen kansalaisten luottamuspuolelleen. Turussa itse piispaotti kansalaiset vastaan sanoen, että ”onsama, minkä hallinnon alla elämme,kunhan elämme rauhassa”.Venäläisten taktiikasta huolimatta kansannousujaesiintyi,joista yhtenä tunnetuimmistavääpeli Rothin jakerstantti Spoofin sissiretketPohjois-Hämeessä.He lähtivät matkaanLapuan taistelun 14.heinäkuuta jälkeen, jajoukkoon liittyi matkallamyös paikallisiatalonpoikia ja entisiäsotilaita. Sissit tuhosivatvenäläisten huoltoreittejäja muonavarastojakaapaten esimerkiksiNäsijärvellä Kurussa jauholastissa olleenlaivan. Juuri siviilien mukanaoloaiheutti sen, että sissiretket kostettiinraa’asti, ja henkilöt, joilta löydettiinvenäläisten varastoista peräisin oleviaelintarvikkeita, tapettiin ilman enempiäkuulusteluja.Ruotsi tunnusti Suomen menetyksenvasta Haminan rauhassa 1809. Suomeaei liitetty Venäjään maakuntana, vaanautonomisen aseman omaavana suuriruhtinaskuntana.On vaikea arvioida,miten Suomi olisi irtautunut Ruotsista,ellei sotaa 1808-09 olisi käyty. Autonomianaikana suomalainen alue kuitenkinyhdistyi, kun Vanha Suomi liitettiinmuuhun Suomeen. Tällaista liitostaolisi tuskin muuten tapahtunut, jotenSuomen raja olisi nyt Kymijoessa.Teksti: Minna Hyytiäinen jaEeva TuokkoKuva: Eeva Tuokko<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s förtjänstteckeni guld för Agnete SippelPå Tjaldurs styrelsemöte den 4 mars<strong>2008</strong> förlänades verksamhetsledareAgnete Sippel <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s förtjänstteckeni guld som erkänsla förlångvarig verksamhet för <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>smålsättning under åren 1985 -2006. Hon har visat ett speciellt intresseför Västnorden och verkat aktivt inomvänföreningarna Tjaldur och Uppik.Sippel har även varit Färöfondens sekreterareunder åren 1989 - 2006.Kuva/Bild: Aira-Liisa Roiha2 / <strong>2008</strong> <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong> – 59