Kevät

SEPPO SORATIESeppo Soratie kuuluu Sarfvikin Grand OldMan -osastoon, olihan hän yksi niistägolfareista jotka aikanaan olivat Sarfvikiasynnyttämässä.minä aloitin jo vuonna1965 Talissa eikä siihen”Golfinaikaan pelaajia ollut paljon.Vuonna 1975 Suomessa oli 11 golfkenttää javain Talin kenttä oli 18-reikäinen. Golfareitaoli vain 2100 kappaletta. Talilla oli useitaystävyysklubeja Ruotsissa ja me tietenkinkävimme siellä vierailuilla.HGK:n jäsenten kanssa me keskustelimmeusein mahdollisuuksista löytääuusia golfkentiksi sopivia alueita pääkaupunkiseudulta.Eräänlaisena esikuvana oliruotsalainen Wermdön Golfklubi joka oliyksityinen, jäsenmäärältään rajoitettu jatarkoitettu lähinnä osakkaiden ja heidänperheenjäsentensä käyttöön.Niinpä Raul Furstenborg ehdotti minulleettä perustaisimme osakeyhtiön, joka ryhtyisiviemään kenttähanketta eteenpäin. No,mehän perustimme yhtiön nimeltä Oy Golf& Country Club Ab ja osakkaiksi tulivatmyös golfystävämme Jarl Hirn, Ari Huttunenja Jaakko Pöyry.Me lähettelimme kirjeitä Helsinginympäristön kunnille ja yritimme löytääsopivan maa-alueen kenttää varten. Myönteisiävastauksia ei kulunut, mutta eräänäpäivänä Keskus-Sato Oy:n johtajat tulivatkäymään luonani. Herroilla oli mukanaankartta yhtiön omistaman Sarfvikin kartanonalueesta ja kysymys oli voisiko alueellerakentaa golfkentän!Me katselimme karttaa ja totesimme ettäaluehan oli sopivan kokoinen kentälle jasinne mahtuisi vielä huvila-asutustakin.Liikenneyhteydet olivat aivan erinomaiset,oltiinhan lähellä Helsinkiä. Minä soitinsiltä istumalta Suomen Golfliiton puheenjohtajallePaavo Honkajuurelle ja kysyinvoisimmeko tulla kertomaan alueesta.Seuraavana päivänä kävimme Honkajuurenluona kahvilla ja hän piti Sarfvikin aluettaoikein sopivana golfkenttää varten,” Soratiekertoo.”Tämän jälkeen Keskus-Sadon varatoimitusjohtajaTauno Salo ryhtyi neuvottelemaanKirkkonummen viranomaistenkanssa alueen asemakaavan laatimisesta.Golfkentän lisäksi ympäröiville alueillepiti kaavoittaa 50 omakotitalotonttia, 30huvilatonttia ja yksi hotellitonttikin. Kylläniitä Kirkkonummen herroja saunotettiinja painostettiin hyvinkin aktiivisesti, muttamitään ei tapahtunut.Syynä oli Kirkkonummen asemakaavaarkkitehti,joka halusi keskittää uudisrakentamisenjunanradan varteen. ToisaaltaRuotsalaisen Kansanpuolueen jäsenet halusivatylipäätään rajoittaa uudisrakentamista,jotta alueelle ei tulisi liikaa suomenkielistäväestöä.Kädenvääntö jatkui pitkään, muttalopulta Salo onnistui saamaan kunnaltalupauksen osa-asemakaavasta ja samalla”vihreää valoa” golfkentän rakentamisenosalta. Vuonna 1979 päätettiin sitten perustaaosakeyhtiö, jonka ensimmäinen nimioli Terra Sarfvik, mutta se nimi ei mennytläpi. Perustettiin Sarfvik Oy, joka osti maaalueenKeskus-Sadolta kuuden miljoonanmarkan hintaan.Yhtiön perustajaosakkaiksi tulivatKeskus-Sadon osakkaat Pohjola, Polar jaRauma-Repola, sekä Keskus-Sato itse jaSKOP. Yhtiön tehtävänä oli golfkentänrakentaminen ja asemakaavan aikaansaaminen,”Soratie toteaa.”Muistan kun olin Tukholmassa vuonna1979 Ruotsin Golfliiton 75-vuotisjuhlissaja istuin Grand Hotellin baarissa ennenillallista. Viereen istui mies ja minä kysäisinhäneltä mitä hän tekee silloin, kun ei pelaagolfia. Hän kertoi suunnittelevansa golfkenttiäja hän oli silloin jo saanut valmiiksikolmisenkymmentä kenttää. Minä kysyinettä piirtäisikö hän Espooseen kentän jaJan Sederholmhan suostui. Kun Sarfvikiaruvettiin rakentamaan, oli Sederholmhelppo valinta arkkitehdiksi. Ja suunnitelmanmukaan kentästä tehtiin klubikenttäeikä backtiitä rakennettu lainkaan,” Seppokertoo.Kentän rakennustyöt alkoivat vuoden1980 aikana. Osa-asemakaava vahvistettiinvasta vuonna 1982 ja silloin rakentaminenoli jo loppusuoralla. Kenttä valmistuivuonna 1983, jolloin perustettiin GolfsarfvikOy, joka osti kentän Sarfvik Oy:ltä.Sarfvik Golfklubi Ry perustettiin 16.2.1984.Klubin perusidea ja periaatteet, eli eiajanvarausta ja väljää pelaamista osakkailleja heidän perheenjäsenilleen, ovat säilyneet.Golfareiden määrän kasvu Suomessa onollut huimaa. Sarfvikilla on ollut oma tärkeämerkityksensä golfin leviämisessä businessmaailmaan,sillä Sarfvikissa järjestetyt yritystapahtumatolivat aikanaan aivan uutta.Esimerkiksi Pohjolan Friendship-kisa alkoiSarfvikissa 1985 ja koko 80-luvun BusinessGolfin finaalit pelattiin Sarfvikissa.SM Sotiemme Veteraanien -kisoissa olenollut mukana viisi kertaa ja onni on ollutmyötä, kun kaksi kertaa voitto on tullutkotiin. Mutta ehkä kaikkien mieluisin kilpailumuistoon Espanjasta, kun vuonna1989 voitin Brisaksen kentällä avoimenseniorikisan, Conde Barcelonan maljan. Seoli niitä harvinaisia päiviä, kun kaikki putitupposivat ja kierroksen aikana puttasin vain29 kertaa. Voi kun sellaisia päiviä kertyisivielä paljon lisää,” Seppo Soratie lopettaa.