Kevät

akennustöiden valvojaksi saatiin Pentti”Pesa” Nurminen, mutta hän tuli mukaanniin myöhään, ettei hänen asiantuntemuksensaenää voinut viimeistelyvaiheessakorjata puutteita. Myös arkkitehti TaunoSalo käytti paljon aikaa rakenteilla olevankentän hyväksi. Pesa värväsi jopa koululaisiakeräämään kentältä sinne rakennustöidenaikana jääneitä kiviä pois. Itsekin hän oliusein ämpäri kädessä kiviä kentältä keräämässä.Pesa uurasti kentän kanssa vuoden,kunnes joutui jäämään syrjään terveydellisistäsyistä. Kentän rakentaminen tuli maksamaannoin yhdeksän miljoonaa markkaa.”Jouko Sere muistaa.”Sarfvik Oy oli rahoittanut kentänrakentamisen ja perusti sitten kentän omistajaksija golftoiminnan harjoittajaksi 300osakkeisen yhtiön nimeltä Golfsarfvik Oy.Osakeanti ei sujunut ilman vaikeuksia jamuistan kuinka eräässä neuvottelussa osakkeenhinnaksi esitettiin 10 000 markkaa.Osa paikalla olleista epäili, ettei kukaan olisiniin hullu, että sijoittaisi niin paljon rahaagolfosakkeeseen.Alkuun emme pitäneet tarpeellisena edesliittyä Suomen Golfliittoon jäseniksi, koskasilloinhan joutuisimme päästämään vieraspelaajiakentälle. Ulkopuolisia haluttiin kentällevain osakkaiden vieraina. Vasta pitkienneuvottelujen ja pienten erivapauksienansiosta liittoon lopulta liityttiin.”Osa paikallaolleista epäili, etteikukaan olisi niinhullu, että sijoittaisi10.000 markkaagolfosakkeeseen.”Osakaskunta oli tarkoitus haalia tuttavapiiristäja osakkeita markkinoitiin perustajayhtiöidenhenkilökunnille ja sidosryhmille.Itse istuin siihen aikaan Finnpapinja Finncellin hallituksessa ja Finnpapintoimitusjohtajana oli Thomas Nysten. Hänoli aloitteleva golfari, joten myynti ei hänenosallaan tuottanut vaikeuksia, mutta Fincelloli hankala. Siinä piti panna peliin kokovarapuheenjohtajan arvovalta ennen kuinpuheenjohtaja Guy Ehrnrooth ja toimitusjohtajaLars Londen suostuivat merkitsemäänkokonaista kaksi osaketta. Siihenaikaan rahan sijoittamista golfosakkeisiinpidettiin jokseenkin järjettömänä puuhana.Sarfvik Oy:n osakkaat merkitsivätkinsitten myymättä jääneet osakkeet.””Pelaaminen kentällä oli sen avaamisenjälkeen varsin kodikasta, johtuen tavastajolla osakkaat oli hankittu. Valtaosa tunsitoisensa ja pelikavereita oli helppo löytää.Tunnelma pienissä ”klubitiloissa” oli leppoisa.Tarjoilut olivat vaatimattomat, muttakentän kunto parani ja itse asiassa meillä olikaikki mitä nautittavaan pelaamiseen tarvittiin.Se oli Sarfvikin parasta aikaa”.”Lempiväyläni onvanhan kentän ykkönenja tavoitteenani on ettävielä näillä aamuillalyön avauksen griininreunaan””Kierroksia tuli viime kesän aikana täyteenkaksikymmentä, mutta ensi kesänätäytyy hieman parantaa. Golf on hauskapeli, kun suunnittelee uutta pelikierrosta,mutta sitten kierroksen aikana peli saattaaolla yhtä tuskaa. Mutta jo autossa kotimatkallasitä miettii ja suunnittelee innokkaanaseuraavaa kierrosta.Lempiväyläni on vanhan kentän ykkönenja tavoitteenani on että vielä näillä aamuillalyön avauksen griinin reunaan,” vuorineuvosJouko Sere lopettaa.Joukko pelaajiavalmistautumassashoot out -kisaanvanhan kentän ykköselläkesällä 2003.