Hyvää itsenäisyyspäivää! - Espoon seurakuntasanomat

10 esse ❘ 1.12.2011 1.12.2011 ❘ esse 11Lars Levi LaestadiusSeitsemän uran saamelainen tiedemiesLars Levi Laestadiuksella onmonta unohdettua tiedemiehenuraa ja hyvin feminiininenJumala-kuva. ”Häntä voi pitäämaailman merkittävimpänäsaamelaisena, mutta nimissäänkulkevaa herätysliikettähän ei tuntisi enää”, arvioiLaestadiuksesta tehdyn kirjantoinen kirjoittaja, professoriJuha Pentikäinen.Teksti Sakari SarkimaaKuvat Seppo J.J. SirkkaMoni ei tiedä Lars LeviLaestadiuksesta paljoakaan.Suomalainen saarnamies,joka saarnasi jossainLapissa viinan pirujavastaan ja synnytti suurenherätysliikkeen?Ei, Laestadius oli ruotsalainen monenuran kansainvälisesti arvostettu tiedemies,jonka äidinkieliä olivat Luulajan saame jaruotsi. Hän oli tunnettu paitsi Ruotsin, myösRanskan ja Englannin tiedeakatemioissa.Suomen meän kielen hän opiskeli pappinaSuomen rajoilla Pajalassa ja Karesuvannossa.Laestadius syntyi 211 vuotta sitten ja kuoli150 vuotta sitten. Äiti oli saamelainen ja myöshänen vaimonsa oli saamelaista juurta. Heillesyntyi 15 lasta, joista kymmenen eli aikuiseksi.Heillä lasketaan olevan nykyään noin 700jälkeläistä ympäri maailman, elääpä Ruotsissatutkijana täyskaima Lars Levi Laestadius.Juha Pentikäisen ja Risto Pulkkisen kirjaLars Levi Laestadius – yksi mies, seitsemänelämää (Kirjapaja 2011) valottaa Laestadiuksentuntemattomia elämänalueita. Aiemminilmestynyt Jorma Ojalan kirja Lars LeviLaestadius: tiedemies ja pappi (Ideanova2007) kertoo samoista asioista.”Voidaan sanoa, että Laestadius on kaikkienaikojen merkittävin saamelainen. Hänoli yhtä aikaa kielentutkija, kirjailija, lehtimies,botanisti ja ekologi, uskonnonfilosofi ja-psykologi sekä etnografi ja uskontotieteilijä– sekä pappi, julistaja ja sielunhoitaja”, Pentikäinentiivistää.Veljekset,Lapin tutkijatSekä Laestadiuksella että Pentikäisellä onpaljon yhtymäkohtia. Molemmat ovat Lapinihmisiä, pappissukua ja monipuolisia tiedejakielimiehiä. Uteliaisuus on heille sivistyksenmoottori ja pappila oli molempien kasvupaikka.Molemmat ovat kansanuskon, kansanperinteenja mytologian tutkijoita. Sekä Laestadiusettä Pentikäinen tallensivat Lapin kansanperinnettä– Lars Levi Laestadius pappisveljensäPetruksen ja Juha Pentikäinen pappisveljensäSamulin kanssa noin 170 vuodenpäässä toisistaan. Pentikäisen veljekset äänittivättuhansia tunteja Lapin ihmisten tarinoita.Lars Leevi Laestadius oli ruotsalainen tiedemies, joka synnytti uuden herätysliikkeen, lestadiolaisuuden. Hänen syntymästään on kulunut 150 vuotta.LaestadiuksenjalanjäljissäJuha Pentikäinen on uskontotieteen professorija filosofian tohtori. Hän sanoo kasvaneensakirjansa päähenkilön synnyttämäänherätysliikkeeseen, joskin sen avarammaltaja suvaitsevammalta reunalta.Pentikäinen on hiihtänyt Lapin tuntureillaLaestadiuksen jäljillä ja penkonut käsikirjoituksiamuun muassa RanskassaVersailles’n linnan ullakoilla. Laestadiuksenelämänvaiheiden selvittäminen vaati salapoliisityötä.Tätä nykyä Pentikäinen on Lapin korkeakoulukonserninpohjoisen etnografian ensimmäinenprofessori, jonka toimialueena onkoko Fennoskandian pohjoisin osa Suomen,Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueelta. Pentikäinenkuuluu myös asiantuntijana Valtioneuvostonarktisten alueiden neuvottelukuntaan.Myös Laestadius tutki arktisia alueita.Ranskan tiedeakatemia kutsui Karesuvannonkirkkoherran pohjoisen jäämeren LaRechreche -tutkimusretkikunnan oppaaksivuosina 1838–1839.Näistä ansioista Laestadius nimitettiinRanskan Kunnialegioonan ritariksi 1841.Tiedeakatemia tilasi häneltä retkien aikanaLapin historian. Laestadius kirjoitti kuitenkinlaajan Lapin mytologian, eepoksenkansan muistista. Se julkaistiin tosin vasta160 vuotta myöhemmin, ensin ruotsiksija Pentikäisen–Pulkkisen tieteellisenä suomennoksenavuosina 2010 ja 2011 sekä englanniksi2002.Lars Levi Laestadius oli saamelainen ja monen uran tiedemiesMerkillisen miehenelämänkaariLars Laestadius oli melkoinen väkkärä. Hän vaelsijalan ja soutaen elämänsä aikana kymmeniätuhansiakilometrejä. Hän keräsi, kuivatti ja myielämänsä aikana arviolta noin 30 000 kasvia. Seoli pappisuran sekä kirjoittamis- ja tutkimustyönohella sivubisnes, jolla hän elätti suurta perhettään.Myös vaimo Brita-Kajsa Laestadius keräsikasveja lääkeyrteiksi, sillä hän toimi kotipiirin jakylän parantajana.Laestadiuksen prässäämiä satoja kasveja ontallessa Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa,vielä enemmän Ruotsissa ja Ranskassa. Hän olimyös taitava kasvipiirtäjä ja oli pitkään Svenskbotanik -teoksen pääpiirtäjä.Pentikäinen sanoo, että Laestadiuksella oliaikaansa edellä oleva naiskuva. Laestadius tulijopa herätykseen Lapin naisen ansiosta, jotenkoko lestadiolaisuuden liikkeen synty on naisenperuja. Tätä kohtaamista 1844 Laestadiuson itse mystifionut puhumalla Lapin Mariasta.Siinä missä Kristuksen ylösnousemusta jaihmetekoja julistivat ensimmäiseksi naiset,samoin oli lestadiolaisuuden alkuherätyksenkanssa.Laestadiuksen tyttäret toimivat vahvoinajulistajina, samoin useat muut liikkeen naiset.Laestadiuksen suhde Lapin mytologian luonnonuskontoonoli myös ymmärtäväinen eikätuhoava. Muutamat entiset Lapin noidat olivatensimmäisiä Laestadiuksen opin julistajia.”Lumessa paloi” ilmaus kertoo heräyksen alkuvoiman.Kun vuonon noita kääntyi, seurasikoko siida, lapinkylä, perässä.Laestadius on myös myyttinen hahmo. Hänsiirsi Raamatun kielikuvia itseensä. Hän oliLaestadius-museokuin toinen Johannes Kastaja. ”Huutavaisenääni korvessa” hän nimitti aikakauskirjansa,jota toimitti 1852–54.TutkijanmatkassaJuha Pentikäinen nostaa esiin Laestadiuksentuntemattomia puolia ja myös kritisoi lestadiolaisuuteensittemmin pesiytyneitä vinoutumia.”Laestadiuksen Jumala-kuva ja naiskäsityspoikkeavat niin paljon nykyisestä lestadiolaisuudesta,että hän tuskin tunnistaisi liikettä”,Pentikäinen toteaa.Hänestä on välttämätöntä, että lestadiolaisuusottaa julistus- ja johtotehtäviin myös naisiakuten oli jo perustajansa aikoina. Lestadiolainennaispappeus on hänestä vain ajan kysymys.Lestadiolaisuuden piirissä esiin tulleita pedofilia-tapauksiahän ei voi mitenkään käsittää.”On tapahtunut jokin valtava, myös hengellisenylivallan väärinkäyttö, kun tällaisiin rikoksiinon voitu niin laajasti syyllistyä. Kyse onetäisyyden tyranniasta, jota suljettu ja oikeassaoleva yhteisö ruokkii ja peittelee keskuudessaan.Näin on etäännytty uskosta oman himonaiheuttamiin ja vallan oikeuttamiin rikoksiin.””Vain täysi avoimuus ja rangaistukset auttavatpuhdistamaan vääristymät, mutta tuhottujenlasten kohtalo on äärimmäisen raskas”,Pentikäinen sanoo.Juha Pentikäinen on tehnyt suuren työnLaestadiuksen parissa folkloristina ja etnografina.Mies käy kahdeksattakymmenettä,mutta virtaa riittää. Monta uutta tutkimuskohdettaodottaa yhä työstämistään. muunmuassa saamen kielen sekä arktisen alueen jasen asukkaiden suojelemisessa.Laestadiuksen tuhkimotarinaLaestadiuksen suvussa oli pappejasukupolvia ennen häntä ja hänenjälkeensä. Isä toimi merkittävässävirassa vuorivoutina, isoisä oli kirkkoherra.Isän työ kuitenkin epäonnistui,ja hän siirtyi uudisraivaajaksisurkeisiin oloihin kauas kaikesta.Suomen rajalle noilta Piitimen Lapinseuduilta oli yli 350 kilometriä.”Isä ryyppäsi virkansa”, Pentikäinenpelkistää. Köyhyys riivasiniin että ”koko pitäjästä ei löytynytyhtä resuisia ja halveksittuja lapsia”,pojat kirjoittivat myöhemmin.Laestadiuksen iäkkäille vanhemmillesyntyi kaksi poikaa, Lars Levija Petrus. Isällä oli aiemmasta avioliitostakolme lasta, joista velipuoliKarl Erik luki papiksi Uppsalassa.Hänestä tuli nuorempien velipuoltensaelämän pelastaja ja suunnannäyttäjä.Velipuolen luokseparatiisiinVelipuoli Karl otti Laestadiuksenperheen hoteisiinsa Kvikkjokkinpappilaan, kun Lars Levi oli kahdeksanvuotiasja Petrus kuusivuotias.Sivistynyt ja kasvitieteistä kiinnostunutKarl oli nuorempien veljienesikuva ja istutti näihin kiinnostuksentieteitä ja kulttuuriakohtaan.– Velipuolen kotiseutu oli kuinparatiisi aiempiin oloihin verrattuna.Ilman häntä Laestadiuksesta eiolisi kuultu mitään, Pentikäinen sanoo.Kotoa ja suvun piiristä nousiLaestadiuksen veljesten syvä uskonnollisuus.Paratiisiin kuului kuitenkinaskeettinen kuri ja ruumiillinentyö, joka karaisi nuorukaisia.Koti oli paitsi harras, myös sivistynytköyhyydestä huolimatta.Vanhemmat opettivat poikia rukoilemaanja isä lukemaan. Lars oppilukemaan jo viisivuotiaana. Perusopetustapahtui vain kodeissa.Juha PentikäinenSyntyi 1940 Rantsilassa seitsenlapsiseenperheeseen. Isä kirkkoherraja sairaalasielunhoitaja,äiti äidinkielenopettaja. Lapsiaseitsemän, 28 lastenlasta.Puoliso Marja Pentikäinen. Filosofiantohtori. Turun yliopiston folkloristiikanja uskontotieteen dosentti1968–1998. Helsingin yliopiston uskontotieteenprofessori 1970–2008.Lapin korkeakoulukonsernin pohjoisenetnografian professori.Kirjoittanut tai toimittanut yli 30teosta, koostanut kymmenkunta museonäyttelyäja etnografista filmiä.Tapahtumia Suomessa: Lars Levija Petrus Laestadiuksen UppsalanLukioon tuhannenkilometrin taakseVeljekset lähetettiin Härnösandiinlukioon, kun Lars oli 16 ja Petrus14. Koulumatkaa oli noin 1 000 kilometriäsoutaen, patikoiden ja laivakyydilläpitkin Pohjanlahtea LuulajastaHärnösandiin. Vuosi lukionaloittamisen jälkeen suuri suru kohtasiLaestadiusta, kun rakas velipuolikuoli vain 39-vuotiaana.Härnösandissa oli myös piispanistuin,jonka piispa oli myöhemminLaestadiuksen puoltaja tulevissa uskonkiistoissa,joihin hän päätyi vanhemmallaiällään.Lahjakas Laestadius selvitti nelivuotisenlukion kolmessa vuodessa.Koulussa opiskeltiin filosofiaa ja teologiaalatinaksi. Lisäksi hän opiskelimuun muassa saksaa ja ranskaa.– Hän osasi myöhemmin puhuaja lukea kymmenkunta kieltä, Pentikäinentoteaa.Lukion jälkeen Laestadius opiskeliPetrus-veljensä kanssa Uppsalassauseita tieteitä, myös teologiaa.He osasivat myös pitää hauskaamuun muassa viiden nuoren miehenporukassa, joista kaikista kasvoikansojensa kulttuurivaikuttajia,kun ”kukin palasi äidinmaahansa”.Lars Levi Laestadius aikoi ensinkasvitieteilijäksi tai uudisraivaajaksi,mutta pappiskutsumus vei voiton.Siihen vaikuttivat suvun historia,äidin toiveet ja tämän kuolema66-vuotiaana 1824. Laestadiuksellaoli hyvin lämpimät välit äitiinja etäiset, elleivät vihamieliset välitisään. Isä kuoli vasta 82-vuotiaanavuonna 1832, mutta hänestä Laestadiusei puhu paljoakaan.Suhteet vanhempiin muokkasivatLaestadiuksen Jumala-kuvaa.Hän ei edes voinut mainita taivaanisää puhuessaan Jumalasta, vaankäytti monia kiertoilmaisuja ja naisvertauksia.opiskeluaikaa ja kulttuurivaikutustakoskeva suomalais-ruotsalainen seminaariHanasaaren kulttuurikeskuksessaEspoossa 15.–16.2.2012.