Oravikosken taajaman alueinventointi - Pohjois-Savon liitto

Alueen rakentumattomuus on ollut Outokumpu Oy:lle mahdollisuus ja rasite ajatellen liiketoimintaapalvelevan yhdyskunnan rakentamista. Saatuaan tarvitsemansa maa-alueet omistukseensa, on yhtiö voinutryhtyä toteuttamaan tarkoitukseen sopivaa, Oravikosken ensimmäistä kokonaisvaltaista suunnitelmaa.Oravikosken kaivos- ja asuntoalueen suunnittelussa ovat alusta alkaen olleet mukana arkkitehdit MärthaBlomstedt ja Matti Lampén sekä myöhemmässä vaiheessa arkkitehdit Markku Annila ja Olli Penttilä.Yksittäisenä suunnittelukohteena on mainittava seurakuntatalo, jonka suunnittelijana on toiminut arkkitehtiVeijo Martikainen. Asutusalueen omakotitaloista useimmat on suunnitellut rakennusmestari Erkki Kettunenja koulun suunnittelusta ovat vastanneet Leppävirran kunnan rakennusmestarit. Kaivostoiminnanpäättymisen jälkeisen rakennuskannan, peruskorjausten ja muutosten suunnittelusta ovat vastanneetyksittäiset suunnittelijat eri kohteissa.2.1. SuunnittelijoitaArkkitehti Märtha Blomstedt (8.6.1899-16.2.1982) valmistui arkkitehdiksi 1922. Solmittuaan avioliitonarkkitehti P. E. Blomstedtin kanssa työskenteli tämän kanssa yhteisessä toimistossa miehensä kuolemaansaakka 1935, jonka jälkeen vuosina 1938-61 Arkkitehtitoimisto Blomstedt & Lampénin osakkaana ja 1961-72 Arkkitehtitoimisto Blomstedt & Penttilän osakkaana. Näissä toimistoissa suunniteltiin useita OutokumpuOy:n eri kaivosalueiden teollisuus- ja asuinrakennuksia.Märtha Blomstedt oli merkittävällä tavalla mukana suomalaisen funktionalismin läpimurron ja maineenvuosina. Hänen merkittävimpiä töitään olivat mm. hotelli Aulanko 1938, Kannonkosken kirkko 1937,Hämeenlinnan postitalo 1952, Kuvalehtitalo 1957 ja Kuparitalo 1958 (Outokumpu Oy:n pääkonttoriHelsingissä).Oravikosken seurakuntatalon suunnittelijan arkkitehti Veijo Martikaisen muita suunnittelukohteita ovatmm. Tampereen keskussairaala 1962, Pankakosken työkeskus 1962, Sorsakosken työkeskus 1964 sekäRantakylän kirkko 1983.Kaivosrakentamisen alkuaikoina rakennesuunnittelusta kaivos- ja asuntoalueen kohteissa on vastannutInsinööritoimisto T. O. Pöysälä.2.2. RakennustoimintaRakentamisen volyymi ja aikataulu ovat olleet rakentamisajankohtaan ja -tapaan nähden melkoiset. KaikkiOutokumpu Oy:n uudisrakentaminen Oravikosken kaivosyhdyskunnassa on toteutettu urakoitsijoilla.Rakentaminen aloitettiin vuonna 1956 ja se oli saatettu pääosin loppuun vuonna 1970.Kaivostoimintaa palvelevaa uudisrakentamista ovat olleet;Vehkan kaivostornit, Kotalahden kaivostornit, korjaamorakennus, voimakeskus, kaivostupa, rikastamo,konttori-laboratorio ja ruokala-elokuvateatteri. Lisäksi erilaisia korjauskohteita, mm Pilleshovi ja Heikkiläsaunoineen. Yhteistä kuutiotilavuutta rakennuksille kertyy yli 50 000 m3.Tänään kaikki tuolloin rakennettu on edelleenkin paikoillaan melko hyvin alkuperäisyytensä säilyttäneenä,käyttötarkoitus on tietenkin muuttunut. Kotalahden kaivostornit olivat vaarassa joutua puretuiksi 1990-luvun alussa, mutta ne jäivät purkamatta aktiivisen kansalaistoiminnan ja Leppävirran kunnan ansiosta.Asutusalueen rakentaminen on käsittänyt;7 kappaletta 12 perheen asuintaloa (lamellitalot), 2 kappaletta poikamiesasuintaloa (atrium-talot), 5 kappaletta1-4 perheen rivitaloa, kolme omakotitaloa sekä sauna-pesula. Lisäksi koko aluetta palveleva lämpökeskus.Asutustoimintaa palvelevan rakentamisen yhteistilavuus on yli 30 000 m3. Pillesmäen ja Koulukaarteenomakotitalojen osalta rakentamisesta vastasivat rakentajat itse.Oravikosken aikaisempi (ennen vuotta 1956) ja kaivosyhdyskuntaan soveltumaton rakennuskanta purettiinuuden rakentamisen alta. Mainittakoon, että lamellitaloissa oli talonmiehet vuoteen 1978 saakka ja niidenkatoille asennettiin television yhteisantennit 1962.Tänään kaikki tuolloin rakennettu on edelleenkin paikoillaan ja varsinaisessa käyttötarkoituksessaan. Joitakin2