Opetussuunnitelma - Vantaan kaupunki

1HEVOSHAAN, ITÄ-HAKKILAN JA SOTUNGIN KOULUJENYHTEINEN OPETUSSUUNNITELMAVuosiluokat 1. - 9.1.8.2004Käsitelty opettajakunnissaHevoshaan koulu 12.4.2004Itä-Hakkilan koulu 12.5.2004Sotungin koulu 13.4.2004Käsitelty johtokunnissaHevoshaan koulu 25.5.2004Itä-Hakkilan koulu 1.6.2004Sotungin koulu 26.4.2004Hyväksytty Vantaan kaupungin opetuslautakunnassa 8.6.2004

21. YLEINEN OSIO ............................................................................................................................................1.1. TOIMINTA-AJATUS .............................................................................................................41.2. OPETUKSEN ARVOPOHJA.................................................................................................41.3. KASVATUKSEN JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET ..........................................41.4. OPPIMISKÄSITYS ................................................................................................................51.5. OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI........................................................51.5.1. Hevoshaan koulu (vuosiluokat 0.-6.)...................................................................................61.5.2. Itä-Hakkilan koulu (vuosiluokat 1.-6.).................................................................................61.5.3. Sotungin koulu (vuosiluokat 7.-9.)......................................................................................61.6. AIHEKOKONAISUUDET ....................................................................................................71.6.1. Ihmisenä kasvaminen..........................................................................................................71.6.2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys...............................................................................71.6.3. Viestintä ja mediataito.........................................................................................................71.6.4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys....................................................................................81.6.5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta.......................................81.6.6. Turvallisuus ja liikenne........................................................................................................81.6.7. Ihminen ja teknologia..........................................................................................................81.7 TUNTIJAKO............................................................................................................................81.7.1. Tuntijako / Hevoshaan koulu ja Sotungin koulu ..................................................................91.7.2. Tuntijako / Itä-Hakkilan koulu ja Sotungin koulu ................................................................92. TAVOITTEET JA SISÄLLÖT OPPIAINEITTAIN ....................................................................................2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ......................................................................................112.1.1. Suomi äidinkielenä ............................................................................................................ 112.1.2. Oma äidinkieli (muu kuin suomi)....................................................................................... 212.1.3. Suomi toisena kielenä........................................................................................................ 212.1.4. Äidinkielen valinnaiskurssi ................................................................................................ 222.2.TOINEN KOTIMAINEN KIELI ..........................................................................................222.2.1. Ruotsi / vapaaehtoinen A-kieli (A2) .................................................................................. 222.2.2. Ruotsi B-kielenä (B1) ....................................................................................................... 262.3. VIERAAT KIELET ..............................................................................................................312.3.1. Englanti A-kielenä (A1) .................................................................................................... 312.3.2. Ranska / vapaaehtoinen A- kieli (A2) ............................................................................... 402.3.3. Saksa / vapaaehtoinen A-kieli (A2) ................................................................................... 482.3.4. Ranska / vapaaehtoinen B-kieli (B2)................................................................................. 522.3.5. Saksa / vapaaehtoinen B-kieli (B2).................................................................................... 532.4. MATEMATIIKKA ...............................................................................................................552.5. YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO.................................................................................692.6. MAANTIETO........................................................................................................................742.7. BIOLOGIA............................................................................................................................792.8. FYSIIKKA JA KEMIA ........................................................................................................852.9. TERVEYSTIETO..................................................................................................................932.10. USKONTO ........................................................................................................................1022.10.1. Evankelisluterilainen uskonto ........................................................................................ 1022.10.2. Ortodoksinen uskonto................................................................................................... 1112.10.3. Muut uskonnot ............................................................................................................. 1172.11. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO ........................................................................................1182.12. HISTORIA.........................................................................................................................1272.13 YHTEISKUNTAOPPI .......................................................................................................1322.14. MUSIIKKI.........................................................................................................................133

32.15. KUVATAIDE ....................................................................................................................1472.16. KÄSITYÖ..........................................................................................................................1582.17. LIIKUNTA ........................................................................................................................1672.18. KOTITALOUS..................................................................................................................1782.19. VALINNAISET AINEET..................................................................................................1812.19.1. Hevoshaan ja Itä-Hakkilan koulut.................................................................................. 1812.19.2. Sotungin koulu.............................................................................................................. 1822.20. OPPILAANOHJAUS ........................................................................................................1822.21. TIETOTEKNIIKKA.........................................................................................................1843. OPISKELUN YLEINEN TUKI.....................................................................................................................3.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ...............................................................1903.2. OPPIMISSUUNNITELMA.................................................................................................1903.3. OPINTOJEN OHJAUS.......................................................................................................1903.4. TUKIOPETUS.....................................................................................................................1913.5. OPPILASHUOLTO ............................................................................................................1913.5.1. Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on:................................................................................. 1913.5.2. Oppilashuoltoryhmä laatii lukuvuosittain työsuunnitelman, joka sisältää: ......................... 1923.5.3. Asioiden käsittely oppilashuoltoryhmässä:....................................................................... 1923.5.4. Toimintaohje oppilaasta huolehtiville aikuisille ................................................................ 1923.5.5. Oppilashuoltoryhmän yhteistyökumppanit Hakunilan alueella: ......................................... 1923.6. KERHOTOIMINTA ...........................................................................................................1934. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS .....................................................................................4.1. ERILAISET TUKITOIMET ..............................................................................................1934.1.2. Eriyttäminen ................................................................................................................... 1934.1.3. Osa-aikainen erityisopetus............................................................................................... 1934.2. ERITYISOPETUKSEEN OTTAMINEN / SIIRTÄMINEN .............................................1934.2.1 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) ........................ 1944.2.2. Erityisopetuksen järjestämismuodot ................................................................................ 1945. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS...........................................................................................5.1. Saamelaiset........................................................................................................................ 1945.2. Romanit............................................................................................................................. 1945.3. Viittomakieliset.................................................................................................................. 1945.4. Maahanmuuttajat ............................................................................................................... 1946. OPPILAAN ARVIOINTI...............................................................................................................................6.1. ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA.................................................................................1956.1.1. Arvioinnin tehtävä........................................................................................................... 1956.1.2. Arvioinnin periaatteet...................................................................................................... 1956.2. TYÖSKENTELYN ARVIOINTI........................................................................................1966.3. KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI...................................................................................1966.4. OPINNOISSA ETENEMINEN VUOSILUOKITTAIN.....................................................1966.5. OPPILAAN ITSEARVIOINTI...........................................................................................1976.6. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPPILAAN ARVIOINTI ..................................1976.7. PÄÄTTÖARVIOINTI.........................................................................................................1986.8. TODISTUKSET ..................................................................................................................1996.8.1. Hevoshaan koulu ja Itä-Hakkilan koulu........................................................................... 1996.8.2. Sotungin koulu ............................................................................................................... 2006.8.3. Erotodistus ..................................................................................................................... 200LIITTEET ..........................................................................................................................................................LIITE 1 Vuosiluokilla 1.-7. käytettävät todistuslomakkeet ......................................................200LIITE 2 Tieto- ja viestintätekniikan suunnitelma lv. 2003.......................................................200

4LIITE 3 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko............................................................................205LIITE 4 Vantaan kaupungin Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma.................................2141. YLEINEN OSIO1.1. TOIMINTA-AJATUSHevoshaan, Itä-Hakkilan ja Sotungin koulujen tehtävänä on tukea elinikäiseen oppimiseen ja yhteisöllisyyteenkasvua turvallisessa oppimisympäristössä, antaa valmiudet jatko-opintoihin sekä edistää suvaitsevaisuuttaja tasa-arvoa. Koulujen toiminnassa otetaan huomioon oppilaan yksilöllisyys.1.2. OPETUKSEN ARVOPOHJAPerusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, monikulttuurisuus, luonnon monimuotoisuudenja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen. Opetuksen perustana on moniulotteinensuomalainen kulttuuri. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri- ja kieli-identiteetin rakentumistasekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Opetus onaatteellisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnuksetonta.Vantaan kaupunki on määritellyt arvoperustakseen oikeudenmukaisuuden, avoimuuden, luovuudenja tuloksellisuuden. Hevoshaan, Itä-Hakkilan ja Sotungin kouluissa oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä,että koulujen toimintatavoissa otetaan huomioon jokaisen yksilöllisyys. Kaikkia kohdellaan samanarvoisestikoulun yhteisiä sääntöjä noudattaen. Näin pyritään takaamaan kaikille turvallinen oppimis- ja kasvamisympäristö.Luovassa kouluyhteisössä tuetaan oppilaan yksilöllisyyttä ja vahvistetaan hänen identiteettiään. Oppimistilanteetjärjestetään joustavasti ja luodaan suvaitseva, kannustava, kiireetön ja turvallinen ilmapiiri.Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät ilmapiiriltään avoimessa ja toimivassa oppimisympäristössä.Avoimuus edellyttää rehellisyyttä, luottamusta ja avarakatseisuutta. Kouluissa huolehditaan sisäisestä jaulkoisesta tiedottamisesta sekä kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Lisäksi tarvitaan moniammatillistaosaamista ja yhteistyötä.Tuloksellisuus ilmenee siten, että oppilas voi mahdollisimman hyvin ja saavuttaa opetussuunnitelmanmukaiset tiedolliset, taidolliset ja sosiaaliset tavoitteet riittävän hyvin ja saa päättötodistuksen. Hän tunnistaaomat vahvuutensa ja löytää suunnan elämälleen. Oppilasta ohjataan kunnioittamaan itseään ja toisiaihmisiä. Häntä kasvatetaan kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä sekä ympäristöstään.1.3. KASVATUKSEN JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEETTavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen kasvu, oppiminen ja terveen itsetunnon kehittäminen ja vahvistaminen.Oppilas iloitsee oppimisestaan ja kasvaa elinikäiseksi oppijaksi. Oppilas löytää oman tapansaoppia ja luottaa omiin oppimiskykyihinsä sekä ottaa vastuuta oppimisestaan.Oppilaan kielellisiä ja kulttuurisia identiteettejä vahvistetaan. Hän saa valmiuksia kulttuurien väliseenvuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Oppilas kasvaa toiset huomioonottavaksi ja vastuuntuntoiseksiyhteisön jäseneksi. Tavoitteena on, että oppilas on rehellinen, luotettava ja että hän sisäistää hyvätkäytöstavat.Oppilas osaa työskennellä itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa. Hän osaa kertoa omat ajatuksensa jakuunnella muiden mielipiteitä.Toiminnallisuus ja tekemällä oppiminen on kaikilla luokka-asteilla tärkeää. Oppilaan kehittymistä omatoimiseksi,aloitteelliseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi tuetaan. Lasta ja nuorta tue-

5taan eri kehitysvaiheissa ja siirtyminen esikoulusta alakouluun ja alakoulusta yläkouluun pyritään tekemäänmahdollisimman joustavaksi. Koulun juhlissa ja tapahtumissa oppilas oppii tuntemaan suomalaistaja eurooppalaista kulttuuriperinnettä ja siirtämään sitä eteenpäin.Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselleYhteistyössä kotien kanssa koulu ohjaa oppilaita hyvään käyttäytymiseen. Koulussa keskustellaan oppilaidenkanssa yhteisesti laadituista järjestyssäännöistä ja hyvään käyttäytymiseen ohjataan yhteisvastuullisesti.Tavoitteena on, että oppilas omaksuu hyvät käytöstavat:Kunnioittaa itseään ja muita ihmisiä sekä ympäristöäNoudattaa asiallista kielenkäyttöä eri tilanteissaOn rehellinen ja vastuuntuntoinenToimii ristiriitatilanteissa sovitulla tavallaSaapuu ajoissa oppitunneilleOsaa arvioida ja muuttaa käyttäytymistään tilannekohtaisestiEdistää työrauhaa, osaa auttaa ja pyytää apua tarvittaessaKäyttäytyy rauhallisesti ruokailussa ja hallitsee hyvät pöytätavatPukeutuu asiallisesti ja siististi arki- ja juhlatilanteissaKäyttäytyy juhlissa tilaisuuden vaatimalla tavallaHuolehtii omista ja yhteisistä työvälineistä ja–tiloistaNoudattaa koulun järjestyssääntöjä ja yhteisiä turvallisuusohjeitaKäyttäytyy ystävällisesti ja väkivallattomastiNoudattaa päihteetöntä elämäntapaaHyvä ja luonteva käyttäytyminen auttaa oppilasta selviytymään erilaisissa elämäntilanteissa.1.4. OPPIMISKÄSITYSOppiminen on yksilöllinen ja yhteisöllinen kasvuprosessi, joka edellyttää aktiivista ja tavoitteellista toimintaa.Tiedot ja taidot rakentuvat ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Oppiminen on tilannesidonnaista,joten oppimisympäristön monipuolisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.1.5. OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURIHevoshaan, Itä-Hakkilan ja Sotungin koulut sijaitsevat Itä-Vantaalla luonnonkauniissa kulttuurimaisemassa.Koulut toimivat yhteistyössä keskenään. Sotungin urheilupuisto ja muut lähiliikuntapaikat tarjoavathyvät mahdollisuudet liikuntaan.Vuorovaikutus luonnon, kulttuuriympäristön ja yhteistyökumppaneiden kanssa tukee oppilaidemme paikallisidentiteetinkehittymistä.Huolehdimme koulutilojemme sekä välituntialueiden viihtyvyydestä ja turvallisuudesta. Kouluyhteisömmenoudattaa yhteisesti sovittuja sääntöjä. Ristiriitatilanteet selvitetään heti. Koulussa on suvaitseva ja kannustavailmapiiri, jota aikuiset vahvistavat omalla esimerkillään.Oppilaat osallistuvat oman oppimisympäristön suunnitteluun. Oppimisympäristö on kiireetön. Monipuolisetvälineet ja oppimateriaalit rohkaisevat työskentelemään itsenäisesti ja käyttämään erilaisia työtapoja.Oppilasta ohjataan käyttämään teknologiaa kriittisesti. Oppimisympäristö ja avoin vuorovaikutus ohjaa-

6vat vastuulliseen työskentelyyn ja kehittävät oppilaan kykyä arvioida omaa toimintaansa ja sen seurauksia.Oppilaille tarjotaan myös mahdollisuus leikkiin, liikuntaan ja omaan rauhaan.1.5.1. Hevoshaan koulu (vuosiluokat 0.-6.)Hevoshaan koulun toimintakulttuurin lähtökohtana on avoimuus, vuorovaikutuksellisuus ja oman toiminnanreflektointi. Koulun rakenteet ja käytänteet luovat turvallisen, rohkaisevan, myönteisen ja kiireettömänilmapiirin. Yhteisöllisyys ja moniammatillinen yhteistyö luovat osaltaan fyysistä ja psyykkistäturvallisuutta. Koulu toimii tiiviissä yhteistyössä vanhempien kanssa oppilaiden kasvatuksen ja oppimisentukemiseksi.Oppilaan oppimismotivaatiota sekä hänen aktiivisuuttaan ja luovuuttaan tuetaan oppilaan kykyjen, edellytystenja kehityksen mukaisilla opetusmenetelmillä ja työskentelytavoilla sekä arvioinnin keinoin jajoustavilla ryhmäjaoilla. Oppilaan sosiaalisten taitojen ja terveen itsetunnon kehittämiseen ja vahvistamiseenkiinnitetään erityistä huomiota.Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti ympäristön tarjoamat kulttuuri- ja liikunta-mahdollisuudetsekä ympäröivä luonto.Oppilasta kannustetaan omaksumaan liikunnallinen elämäntapa.1.5.2. Itä-Hakkilan koulu (vuosiluokat 1.-6.)Itä-Hakkilan koulu on lähikoulu oppilaille, jotka asuvat Itä-Hakkilassa, Kolohongassa, Kuninkaanmäessäja Sotungissa. Alueella ja sen läheisyydessä on hyvät urheilu- ja ulkoilumahdollisuudet, esim. Kuusijärvi.Koulussamme toimivat aktiivisesti johtokunta ja vanhempainyhdistys tehtävinään koulun toiminnan sekäkodin ja koulun yhteistyön kehittäminen.Toiminta-ajatuksenamme on kehittää lapsen valmiuksia oman elämän hallintaan tukemalla lapsen kasvuaja oppimista yhteistyössä kotien kanssa. Tavoitteenamme on, että oppilas kehittyy itsenäiseksi tiedonhakijaksi ja oman työnsä rehelliseksi arvioijaksi.Pyrimme turvaamaan alueen lapsille mahdollisuuden käydä lähikoulua. Joustaviin opetusjärjestelyihinkuuluu mahdollisuus opiskella yli luokkarajojen ja perusopetuksen luokkien 1-6 suorittaminen 5-7 vuodessa.Opettajat valitsevat työskentelymenetelmät oppisisältöjen ja opetusryhmien mukaan ja käyttävättyötapoja, jotka sopivat sekä opettajan omaan että oppilaan persoonallisuuteen ja ovat sopusoinnussakoulun toiminta-ajatuksen kanssa.1.5.3. Sotungin koulu (vuosiluokat 7.-9.)Suurin osa Sotungin koulun noin neljästäsadasta oppilaasta tulee Hevoshaan ja Itä-Hakkilan kouluista,joiden kanssa toimimme yhteistyössä. Ajanmukaisessa koulurakennuksessamme on myös Sotungin lukio.Urheilupuisto, ulkoilureitit ja uimahalli tarjoavat hyvät mahdollisuudet liikuntaan. Korostamme terveitäelämäntapoja ja liikunnallisuutta.Kaikilla oppilailla on mahdollisuus opiskella omien edellytysten mukaisesti. Oppilaiden yksilöllisyyttätuemme joustavin opetusjärjestelyin. Kannustamme omatoimisuuteen, itsenäiseen ajatteluun ja luovuuteen.

7Kasvatamme oppilaita käyttäytymään hyvin ja ottamaan toiset huomioon. Tavoitteenamme on ohjataoppilaita aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi.Lukuvuoteen tuovat vaihtelua vierailut, opintokäynnit, erilaiset tapahtumat ja teemapäivät, joiden suunnittelussaon mukana sekä oppilaita että opettajia. Vuotuisiin perinteisiin kuuluvat muun muassa ystävänpäiväjuhlaja yhdeksäsluokkalaisten tanssiaiset.1.6. AIHEKOKONAISUUDETAihekokonaisuuksien opetus toteutetaan oppiaineisiin sisällytettyinä. Ainekohtaisista kuvauksista löytyyaihekokonaisuuden tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä seuraavassa kuvatuin painotuksin.1.6.1. Ihmisenä kasvaminenKoko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen –aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaistakasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukeetoisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta yhteisöllisyyden kehitystä.Aihekokonaisuutta käsitellään erityisesti seuraavissa oppiaineissa.Äidinkieli 1-9 Musiikki 1-9Vieraat kielet 3-9 Kotitalous 7-9Uskonnot ja elämänkatsomustieto 1-9 Käsityö 1-9Ympäristö- ja luonnontieto sekä biologia ja maantieto 1-9 Liikunta 1-9Matematiikka 1-9Fysiikka ja kemia 5-9Historia 5-91.6.2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyysKulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys –aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämäänsuomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettisekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen.Aihekokonaisuutta käsitellään erityisesti seuraavissa oppiaineissa.Äidinkieli 1-9 Musiikki 1-9Vieraat kielet 3-9 Kotitalous 7-9Uskonnot ja elämänkatsomustieto 1-9 Käsityö 1-9Ympäristö- ja luonnontieto sekä maantieto 1-9 Liikunta 1-9Historia 5-9 Kuvataide 1-91.6.3. Viestintä ja mediataitoAihekokonaisuuden merkitys kasvaa lapsen siirtyessä ylemmille luokille. Eri medioiden, kuten TV, Internet,lehdet jne. kriittinen käyttö.Aihekokonaisuutta käsitellään erityisesti seuraavissa oppiaineissa.Äidinkieli 1-9 Yhteiskuntaoppi 7-9Vieraat kielet 3-9 Biologia ja maantieto 3-9Toinen kotimainen kieli 7-9 Kuvataide 1-9

1.6.4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys8Aihekokonaisuudessa käsitellään mm jätteiden peruslajittelua, kuluttajan oikeuksia, velvollisuuksia javastuuta. Tavoitteena on myös yhteistyökyvyn, oma-aloitteisuuden kehittäminen sekä liikunnallisen elämäntavanomaksuminen.Aihekokonaisuutta käsitellään erityisesti seuraavissa oppiaineissa.Ympäristö- ja luonnontieto1-4 Oppilaanohjaus 7-9Biologia ja maantieto 3-9 Kotitalous 7-9Uskonnot ja elämänkatsomustieto 1-9 Käsityö 1-9Ympäristö- ja luonnontieto sekä maantieto 1-9 Liikunta 1-9Yhteiskuntaoppi 7-91.6.5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudestaErityisesti painotetaan oma lähiympäristön ja kotiseudun tuntemusta, tutustutaan maapalloon ihmisenelinpaikkana. Opiskellaan ympäristöstä huolehtimista, maapallon energiavarojen, ympäristön muutostentunnistamista sekä ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita.Aihekokonaisuutta käsitellään erityisesti seuraavissa oppiaineissa.Ympäristö- ja luonnontieto sekä biologia ja maantieto 1-9 Kuvataide 1-9Uskonnot ja elämänkatsomustieto 1-9 Kotitalous 7-9Historia 5-9 Käsityö 1-9Yhteiskuntaoppi 7-9Fysiikka ja kemia 5-9Matematiikka 1-91.6.6. Turvallisuus ja liikenneTavoitteena on auttaa lasta tunnistamaan turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia näkökulmia sekäopastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Sisältöinä mm. liikennesäännöt, paloturvallisuus, kuulon ja näönsuojeleminen, ihmisen kasvu- ja kehitys, terveystieto ja työturvallisuus.Aihekokonaisuus läpäisee kaikkea koulutyöskentelyä. Sitä käsitellään erityisesti seuraavissa oppiaineissa.Ympäristö- ja luonnontieto 1-4 Liikunta 1-9Käsityö 5-9 Terveystieto 7-9Kotitalous 7-91.6.7. Ihminen ja teknologiaTavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja opastaa järkeviin valintoihin.Sisältöinä ovat mm. tiedonhankkimistaitoja teknologisin keinoin, erilaisten viestintävälineidenkäyttö sekä liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys.Aihekokonaisuutta käsitellään erityisesti seuraavissa oppiaineissa.Äidinkieli 1-9 Vieraat kielet 3-9Fysiikka ja kemia 5-9 Historia 5-91.7 TUNTIJAKO

1.7.1. Tuntijako / Hevoshaan koulu ja Sotungin koulu9AINE 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 7.lk 8.lk 9.lk yht.Äidinkieli 7 7 6 5 4 4 3 3 4 43A-kieli -- -- 2 2 2 2 2 3 3 16B-kieli -- -- -- -- -- -- 2 2 2 6Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 3 3 -- -- -- -- -- 10Biologia ja maantieto -- -- -- -- 2 1 2 2 3 10Fysiikka ja kemia -- -- -- -- 1 1 2 3 2 9Terveystieto -- -- -- -- -- -- 1 1 1 3Uskonto / Et 1 1 1 2 1 2 1 1 1 11Historia ja yhteiskuntaoppi -- -- -- -- 1 2 1 3 3 10Musiikki 1 1 1 1 2 1 1 1 -- 9Kuvataide 2 2 2 2 2 2 2 -- -- 14Käsityö 2 2 2 2 2 2 3 -- -- 15Liikunta 2 2 2 2 3 3 2 2 2 18Kotitalous -- -- -- -- -- -- 3 -- -- 3Oppilaanohjaus -- -- -- -- -- -- 0,5 0,5 1 2Valinnaiset aineet -- -- -- -- 1 1 2 5 4 13Yhteensä 20 20 23 23 25 25 30,5 29,5 30 224A2-kieli * -- -- -- 2 2 2 2 2 2 12A2-oppilaan tuntimäärä 25 26 26 30,5 29,5 30 236*A2-Kieli yläkoulussa sisältyy valinnaisaineisiin1.7.2. Tuntijako / Itä-Hakkilan koulu ja Sotungin kouluAINE 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 7.lk 8.lk 9.lk yht.Äidinkieli 7 7 6 5 4 4 3 3 4 43A-kieli -- -- 2 2 2 2 2 3 3 16B-kieli -- -- -- -- -- -- 2 2 2 6Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 3 3 -- -- -- -- -- 10Biologia ja maantieto -- -- -- -- 2 1 2 2 3 10Fysiikka ja kemia -- -- -- -- 1 1 2 3 2 9Terveystieto -- -- -- -- -- -- 1 1 1 3Uskonto / Et 1 1 1 2 1 2 1 1 1 11Historia ja yhteiskuntaoppi -- -- -- -- 1 2 1 3 3 10Musiikki 1 1 1 1 2-3** 1 1 1 -- 9Kuvataide 2 2 2 2 2-3** 2 2 -- -- 14Käsityö 2 2 2 2 2-3** 3 3 -- -- 15Liikunta 2 2 2 2 2-3** 2 2 2 2 18Kotitalous -- -- -- -- -- -- 3 -- -- 3Oppilaanohjaus -- -- -- -- -- -- 0,5 0,5 1 2Valinnaiset aineet -- -- -- -- 1 1 2 5 4 13Yhteensä 20 20 23 23 25 25 30,5 29,5 30 224A2-kieli * -- -- -- 2 2 2 2 2 2 12A2-oppilaan tuntimäärä 25 27 27 30,5 29,5 30 236

*A2-Kieli yläkoulussa sisältyy valinnaisaineisiin** Tuntimäärä tarkennetaan vuosittain koulun lukuvuosisuunnitelmassa.10

112. TAVOITTEET JA SISÄLLÖT OPPIAINEITTAIN2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS2.1.1. Suomi äidinkielenäÄidinkieli on oppimisen perusta. Kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Opetuksen tehtävänä on saada oppilas kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudestaja vuorovaikutuksesta. Oppilaille tulee tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen. Äidinkielen opetuksen tuleevahvistaa oppilaan itseluottamusta, ilmaisuhalua ja ilmaisurohkeutta. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinenviestijä ja lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista, osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Oppilaille tarjotaan mm. elämyksiä kirjallisuuden, teatterin jamedian välityksellä; mahdollisuuksia tutustua suomalaiseen kansanperinteeseen, löytää kirjallisuuden kiehtova maailma, tutustua teatteriin ja opetella vuorovaikutustaitojamyös sähköisesti. Äidinkieli antaa oppilaalle kulttuuri-identiteetin ja taidot, joita tarvitaan muiden oppiaineiden opiskelussa.Äidinkielen ja kirjallisuuden avulla opitaan käsitteitä, joilla oppilas voi jäsentää maailmaa ja omaa ajatteluaan. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- jataideaine.Vuosiluokilla 1-2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista jakirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielenoppimista.LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI1 Vuorovaikutustaidotpuhuminen ja kuunteleminenOppilas haluaa, rohkenee ja osaa ilmaistaitseään, osallistuu aktiivisesti keskustelutilanteisiin. kuuntelee keskittyen ja eläytyentilanteen mukaanVuorovaikutustaidotpuhuminen ja kuunteleminen suullinen ilmaisu kuullun, nähdyn ja koetuntyöstäminen kuvakerronta keskittyvä, tarkka ja päätteleväkuunteleminen omista ajatuksista, havainnoistaja kokemuksista kertominenYksilö-, pari– ja ryhmätyöskentelyätoiminnallisintyötavoin, mm. seuraavinmenetelmin: kuuntelu kerronta keskustelu leikki draama improvisointiOppilas on saavuttanut tavoitteeterinomaisestiOppilas on saavuttanut hyvänosaamisen kriteeritOppilas on saavuttanut tavoitteettyydyttävästiOppilas on saavuttanut tavoitteetvälttävästiLukeminen ja kirjoittaminenOppilasLukeminen ja kirjoittaminen äänne-kirjain-vastaavuudenharjoittelu teatterivierailut kirjastokäynnit lukeminenOppilas ei ole saavuttanuttavoitteita

12 kiinnostuu kielestä ja tutustuukieleen monipuolisesti, hallitsee äänne-kirjain vastaavuudenpien- ja suuraakkosilla, hallitsee lukemisen ja kirjoittamisentavu- ja sanatasolla, osaa lukea ja kirjoittaa lyhyitä ja yksinkertaisialauseita ja ohjeita, ymmärtää lukemansa.harjoittelu kirjainmuotojen opettelu oikea kynäote ja kirjoitusasento oikeinkirjoitus monipuolinen päivittäinen lukemisenharjoittelu sekä kielellisetleikit, sadut ja kertomukset kirjoittaminen esitelmät integrointi eri oppiaineisiinKirjallisuusOppilas kiinnostuu kirjoista, rikastuttaa mielikuvitustaan ja sanavarastoaan, tutustuu monipuoliseen ja lapsenlukutaitoa vastaavaan kirjallisuuteen.Kirjallisuus kirjaston käytön harjoittelu luetut ja kuullut tekstit kirjalliset keskustelut luetun liittäminen omaan elämään oma lukukokemus2 Vuorovaikutustaidotpuhuminen ja kuunteleminenOppilas haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään, osallistuu aktiivisesti keskustelutilanteisiin. kuuntelee keskittyen ja eläytyentilanteen mukaanVuorovaikutustaidotpuhuminen ja kuunteleminen suullinen ilmaisu kuullun, nähdyn ja koetuntyöstäminen kuvakerronta keskittyvä, tarkka ja päätteleväkuunteleminen omista ajatuksista, havainnoistaja kokemuksista kertominenYksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyätoiminnallisintyötavoin, mm. seuraavinmenetelmin: kuuntelu kerronta keskustelu leikki draama improvisointiOppilas on saavuttanut tavoitteeterinomaisestiOppilas on saavuttanut hyvänosaamisen kriteeritOppilas on saavuttanut tavoitteettyydyttävästiOppilas on saavuttanut tavoitteetvälttävästiLukeminen ja kirjoittaminenOppilas osaa lukea lyhyitä tekstejä,Lukeminen ja kirjoittaminen äänne-kirjain-vastaavuudenharjoittelu jatkuu teatterivierailut kirjastokäynnit lukeminenOppilas ei ole saavuttanuttavoitteita

13 ymmärtää lukemaansa ja lukee analyyttisestija kriittisesti, osaa etsiä tietoa kirjallisuudesta jamediasta, hallitsee sanojen ja yksinkertaistenlauseiden oikeinkirjoituksen sana- jalausetasolla, kirjoittaa lyhyitä ja juonellisia tarinoitakäsialakirjoituksella.KirjallisuusOppilas osaa jakaa lukukokemuksen muidenkanssa, osaa käsitellä ja hyödyntäälukemaansa ja kuulemaansaelämyksellisesti niin, että hänen sanajailmaisuvarastonsa jamielikuvituksensa rikastuvat, oppii käyttämään kirjastoa javalitsemaan itseään kiinnostavaaluettavaa. käsialakirjainten opettelu oikea kynäote ja kirjoitusasento oikeinkirjoitus, mm. isot alkukirjaimet,päättövälimerkit jayhdyssanat monipuolinen päivittäinen lukemisenja kirjoittamisen harjoittelusekä kielelliset leikit,sadut ja kertomuksetKirjallisuus kirjaston käytön harjoittelu luetut ja kuullut tekstit kirjalliset keskustelut luetun liittäminen omaan elämään oma lukukokemus kirjoittaminen esitelmät integrointi eri oppiaineisiin3 Puhuminen ja kuunteleminenVuorovaikutustaitojen kehittäminen- itsensä ilmaiseminen, toisen kuunteleminen,toisen kunnioittaminen, keskusteluunosallistuminen, puheenvuoronpyytäminen, kohtelias käytösPuhuminen ja kuunteleminen- tekstin ja kuvan työstäminen- suullinen ilmaisu- keskittyvä, tarkka ja päätteleväkuunteleminen- omista ajatuksista, havainnoistaja kokemuksista kertominen- kysyminenYksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyätoiminnallisintyötavoin, mm. seuraavinmenetelmin:- kuuntelu- kerronta- keskustelu- leikki- draama- improvisointiOppilas on saavuttanut tavoitteeterinomaisestiOppilas on saavuttanut hyvänosaamisen kriteeritOppilas on saavuttanut tavoitteettyydyttävästi

14Lukeminen ja kirjoittaminen- ymmärtää lukemansa ja pystyy pohtimaanlukemaansa kriittisesti yhdessäopettajan kanssa- hallitsee sanojen oikeinkirjoituksen jaymmärtää, mikä on lauseKielentuntemus- ymmärtää puhutun ja kirjoitetun kieleneron- osaa käyttää isoa alkukirjainta sekäpäättövälimerkkejäKirjallisuus- tottuu kaunokirjallisuuden lukemiseen- osaa kertoa lukemastaan- osaa käsitellä ja hyödyntää lukemaansaja kuulemaansa- rikastuttaa omaa sana- ja ilmaisuvarastoaansekä mielikuvitustaanoppii käyttämään kirjastoaLukeminen ja kirjoittaminen- oikeinkirjoituksen harjoittaminen;mm. isot alkukirjaimet,päättövälimerkit ja yhdyssanat- käsiala- tiedonhaun harjoitteluamonipuolinen päivittäinen lukeminenja kirjoittaminenKielentuntemus- aakkostaminen- persoonamuotoiset verbit- yleis- ja erisnimet- lauseen päättövälimerkitKirjallisuus- tekstien lukemista, kuuntelemistaja ymmärtämistä- eläytyvää lukemistakirjoista keskusteleminen- lukeminen- kirjoittaminen- kirjastokäynnit- integrointi eri oppiaineisiin- sanelut, toistokirjoitukset- etsii tietoa kirjoistakirjoittaa lyhyitä jajuonellisia tarinoitakäsialakirjoituksella- tarinoiden kirjoittaminenja kertominen- tekstin muokkausharjoituksia- monipuolinen jaomatoiminen kirjojenlukeminen- kirjastokäynnitkirjoista kirjoittaminenja kertominenOppilas on saavuttanut tavoitteetvälttävästiOppilas ei ole saavuttanuttavoitteita4 Puhuminen ja kuunteleminenVuorovaikutustaitojen kehittäminen- itsensä ilmaiseminen- toisen kuunteleminen- toisen kunnioittaminen- keskusteluun osallistuminenPuhuminen ja kuunteleminen- tekstin ja kuvan työstäminen- suullinen ilmaisu- keskittyvä, tarkka ja päätteleväkuunteleminen- omista ajatuksista, havainnois-Yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyätoiminnallisintyötavoin, mm. seuraavinmenetelmin:- kuuntelu- kerrontaOppilas on saavuttanut tavoitteeterinomaisestiOppilas on saavuttanut hyvänosaamisen kriteerit

- puheenvuoron pyytäminen- kohtelias käytösLukeminen ja kirjoittaminen- ymmärtää lukemansa ja pystyy pohtimaanlukemaansa kriittisesti- kirjoittaa tarinoita, mielipiteitä ja asiatekstejäkäsialakirjoituksella- oman tekstin muokkaaminensujuva käsialakirjoittaminenKielentuntemus- ymmärtää puhutun ja kirjoitetun kieleneron- persoonapronominit ja verbit- vuorosanojen kirjoittaminenKirjallisuus- kykenee pitkäjänteiseen lukemiseen- osaa kertoa lukemastaan- osaa käsitellä ja hyödyntää lukemaantaja kokemuksista kertominen- kysyminen- johtopäätösten tekeminen- mielipiteen muodostaminenLukeminen ja kirjoittaminen- oikeinkirjoituksen harjoittaminen;mm. isot alkukirjaimet,päättövälimerkit ja yhdyssanat- jaksottaminen, väliotsikot jatekstien kokonaisuuden hahmottaminen- käsiala- tiedonhaun harjoitteluamonipuolinen päivittäinen lukeminenja kirjoittaminenKielentuntemus- sanaluokat- adjektiivien vertailu- lainausmerkkien käyttöyhdyssanatKirjallisuus- tekstien lukemista, kuuntelemistaja ymmärtämistä- eläytyvää lukemistakirjoista keskusteleminen ja- keskustelu- leikki- draama- improvisointi- painotetaan yksilöllisiätyötapoja- suullinen esitys- kaunokirjallisuudenja tietotekstienlukeminen- kirjoittaminen- kirjastokäynnit- integrointi eri oppiaineisiin- sanelut, toistokirjoitukset- käsitekartatetsii tietoa kirjoista- tarinoiden kirjoittaminenja kertominen- tekstin muokkausharjoituksia- monipuolinen jaomatoiminen kirjojenlukeminen- kirjastokäynnit15Oppilas on saavuttanut tavoitteettyydyttävästiOppilas on saavuttanut tavoitteetvälttävästiOppilas ei ole saavuttanuttavoitteita

16sa ja kuulemaansa- rikastuttaa omaa sana- ja ilmaisuvarastoaansekä mielikuvitustaanoppii valitsemaan ikätasolleen sopivaakirjallisuuttakirjoittaminen- kirjoista kirjoittaminenja kertominenkokonaisteoksenlukeminen5 Puhuminen ja kuunteleminen- mielipiteen perusteleminen- kehittyy ilmaisemaan itseään eri tavoin- selkeä ja kuuluva puheilmaisuPuhuminen ja kuunteleminen- suullisia esityksiä ja esitelmiäYksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyätoiminnallisintyötavoin, mm. seuraavinmenetelmin:- kuuntelu- keskustelu- draama- improvisointi- suullinen esitys- esitelmätOppilas on saavuttanut tavoitteeterinomaisestiOppilas on saavuttanut hyvänosaamisen kriteeritOppilas on saavuttanut tavoitteettyydyttävästiOppilas on saavuttanut tavoitteetvälttävästiOppilas ei ole saavuttanuttavoitteitaLukeminen ja kirjoittaminen- erilaisten tekstityyppien kanssa työskentelytutustuminen mediaanLukeminen ja kirjoittaminen- fakta ja fiktio sekä niiden erot- sanoma- ja aikakauslehdettv ja radio- lukupäiväkirjat- teemapäivät- koulu-tv- käsitekartatKielentuntemus- kieliopin perusasiatlauserakenteiden monipuolistuminenKielentuntemus- välimerkit (pilkku, kaksoispiste)- sanaluokat- verbin persoonamuodot- aikamuodot- tekstien muokkausharjoituksia

17aktiivi ja passiiviKirjallisuus- ikäkaudelle sopivaa monipuolista kirjallisuuttaKirjallisuus- yhteiseen kokonaisteokseentutustuminen- suulliset esityksetkirja-arviot6 Puhuminen ja kuunteleminen- syvennetään 5. luokan tavoitteitaLukeminen ja kirjoittaminen- tekstin ymmärtäminen- tietojen hyödyntäminen- tavoitteellinen eteneminenpääasioiden löytäminenPuhuminen ja kuunteleminen- suullisia esityksiä ja esitelmiäLukeminen ja kirjoittaminen- referaatit ja raportit- pienimuotoinen tutkimusluonnostelu ja muistiinpanotYksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyätoiminnallisintyötavoin, mm. seuraavinmenetelmin:- kuuntelu- keskustelu- draama- improvisointi- suullinen esitys- esitelmät- erityyppiset tekstit- tiedonhankinta- oma aihevalinta- käsitekartat- juonijanatOppilas on saavuttanut tavoitteeterinomaisestiOppilas on saavuttanut hyvänosaamisen kriteeritOppilas on saavuttanut tavoitteettyydyttävästiOppilas on saavuttanut tavoitteetvälttävästiOppilas ei ole saavuttanuttavoitteitaKielentuntemus- perustiedot omasta äidinkielestäKielentuntemus- sanaluokat, sijamuodot ja ver-- harjoituksia

18bin taivutussubjekti, predikaatti ja objektiKirjallisuus- lukuharrastuksen lisääminen ja monipuolistaminen- fiktion käsiteKirjallisuus- kirjaesittelyjä suullisesti ja kirjallisesti- suulliset esityksetkirja-arviot7 Puhuminen ja kuunteleminen- puhutun ja kirjoitetun kielet erotPuhuminen ja kuunteleminen- puhe-esitysten ja kirjoitelmienlaatiminen- puheenvuoronkäyttö- keskusteluOppilas on saavuttanut tavoitteeterinomaisestiOppilas on saavuttanut hyvänosaamisen kriteeritOppilas on saavuttanut tavoitteettyydyttävästiOppilas on saavuttanut tavoitteetvälttävästiOppilas ei ole saavuttanuttavoitteitaLukeminen ja kirjoittaminen- kertomus, sen rakenne ja pääasiat- tietotekniikan perustaidotLukeminen ja kirjoittaminen- luetun pohjalta kirjoittaminenreferointi- kirjoittaminen käsinja tietotekniikkaahyödyntäenKielentuntemus- syvennetään kuudennen luokan kielentuntemuksenperustavoitteitaKielentuntemus- sanaluokat, sijamuodot ja verbintaivutus- subjekti, predikaatti ja objekti- harjoituksia

19Kirjallisuus- kertomakirjallisuus- eläytyvä lukeminenkirjallisuuden peruskäsitteetKirjallisuus- miljöö, henkilöt, juoni, teemat - luetun perusteellakirjoittaminen taipuhuminen8 Puhuminen ja kuunteleminen- viestintärohkeuden ja –varmuuden vahvistaminenPuhuminen ja kuunteleminen- väittely ja perustelu- puheenvuoronkäyttö- keskustelu- väittelytOppilas on saavuttanut tavoitteeterinomaisestiOppilas on saavuttanut hyvänosaamisen kriteeritOppilas on saavuttanut tavoitteettyydyttävästiOppilas on saavuttanut tavoitteetvälttävästiOppilas ei ole saavuttanuttavoitteitaLukeminen ja kirjoittaminen- media- ja tietotekstit- kaunokirjallisuusKielentuntemus- lauseenrakenne- verbien moduksetoikeakielisyysLukeminen ja kirjoittaminen- kriittinen lukeminen- asiatekstin kirjoittaminen- luetun ymmärtäminennopea ja tarkka lukeminenKielentuntemus- kaikki lauseenjäsenet- taivutusten kertaus- puhe- ja kirjakielen erot- sanomalehdetartikkelit ja asiatekstit- harjoituksia

20- välimerkitKirjallisuus- kertomakirjallisuuden lajitKirjallisuus- fantasia-, jännitys-, scifi-, kauhu-ym. kirjallisuuslajityypillisten piirteiden tunnistaminenja erittely- suulliset ja kirjallisetteematyöt9 Puhuminen ja kuunteleminen- yleispuhekieli- kohtelias ja kuulijan huomioonottavapuhuminen ja kuunteleminenPuhuminen ja kuunteleminen- paneelit- keskustelut- esitelmät- puheen pitoOppilas on saavuttanut tavoitteeterinomaisestiOppilas on saavuttanut hyvänosaamisen kriteeritOppilas on saavuttanut tavoitteettyydyttävästiOppilas on saavuttanut tavoitteetvälttävästiOppilas ei ole saavuttanuttavoitteitaLukeminen ja kirjoittaminen- monipuolinen ja omaääninen tekstien tuottajaLukeminen ja kirjoittaminen- kriittinen lukeminen- asiatekstien ymmärtäminen jalaatiminentekstipohjainen kirjoittaminen- tutkielma- asiakirjat: hakemukset,raportitITSEARVIOINTItehtäväkohtaisia itsearviointejaesim. tutkielma (liite)ei kurssikohtaisia arviointeja

21yleisarviointiin kohta, jossaoppilas arvioi eri oppiaineitaanKielentuntemus- perustiedot äidinkielen rakenteesta, vaihtelustaja muuttumisestaKielentuntemus- oikeakielisyys- sukukielet ja murteet- Suomen kielen ominaispiirteetkielen kehittyminen- esseevastaukset- muutharjoituksetKirjallisuus- suhde kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriinsyveneeKirjallisuus- Suomen kirjallisuus- klassikot- kansanperinne- kirjallisuustutkielmat- portfoliot ym.- esitelmät analysoinnit2.1.2. Oma äidinkieli (muu kuin suomi)Opetus järjestetään Vantaan kaupungin opetussuunnitelman (Voops) ja ohjelman (Verso) mukaisesti.2.1.3. Suomi toisena kielenäOppiaineen yleiset tavoitteet, keskeisten työtapojen kuvaus:Hevoshaan, Itä-Hakkilan ja Sotungin kouluissa noudatetaan Vantaan kaupungin suomi toisena kielenä -opetussuunnitelmaa (liite x) siten, että oppilaiden yksilölliseteroavuudet otetaan huomioon. Opetuksen tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi on määritelty kyseisessä opetussuunnitelmassa.

222.1.4. Äidinkielen valinnaiskurssiLK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI-7 VALINNAISAINE: ILMAISUTAITO- ilmaisun rohkeus ja ilo- terve itseluottamus, itsensä tunteminen- sosiaaliset taidotliike, miimiikka, ja niiden avullailmaiseminen,kontaktinotto,kuuntelutaito,keskittymistaito,yhteistyötaidot,äänenkäyttötaidot,luovan ajattelun taidot- erilaiset teatterileikit jaharjoitukset- pienet improvisaatiotehtävät- suullinen:- hyväksytty,- hylätty8 - 7. luokan tavoitteiden syventäminen,- esiintymisrohkeus,- draaman tuottaminen- 7. luokan sisältöjen syventäminen- draamallisen ajattelun kehittyminen- - sosiodraamaa- ääni-, liike-, keskittymis-,kontakti-, kuuntelu- ja improvisaatioharjoituksia,- teatteriesityksen tuottamista- suullinen:- hyväksytty- hylätty2.2.TOINEN KOTIMAINEN KIELI2.2.1. Ruotsi / vapaaehtoinen A-kieli (A2)Oppiaineen yleiset tavoitteet, keskeiset työtavatVuosiluokat 4-6Oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen sekä rohkaistuu puhumaan. Kulttuurien välisiin eroihin tutustutaan alustavasti sekä opetetaan oppilasta arvostamaanSuomen kaksikielisyyttä. Oppilas saa pohjaa kielenopiskelutaidoille sekä oppii ymmärtämään pitkäjänteisen ja monipuolisen viestinnällisen harjoitteluntärkeyden. Keskeisinä työtapoina mm. pari-ryhmäkeskustelut sekä leikinomaiset tehtävät oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla .

246 Kielitaito, kulttuuritaidot, opiskelustrategiatOppilas kirjoittaa lyhyitä viestejä kaikkeintutuimmissa arkisiin kokemuksiin liittyvissätilanteissa. Hän oppii tuntemaanpohjoismaista elämänmuotoa sekä viestimäänjokapäiväisissä tilanteissa ruotsinkielisellekulttuurille luontevalla tavalla.Hän tunnistaa omia heikkouksiaan javahvuuksiaan kielen opiskelijana.Asioiminen erilaisissa tilanteissa,omaan ikäkauteen liittyvät aihepiiritsekä perustietoja pohjoismaisestaelämänmuodosta. Matkareitistäkeskusteleminen, lipunostaminen ja nähtävyyksiä. Jälleennäkeminenja harrastuksistakertominen. Kirjeen kirjoittaminen.Tien kysyminen ja neuvominen,ostoksia.Opetellaan uutena säännöllinenimperfekti, imperatiivi, ettsanojentaivutus. Omistusmuodotja objektimuodot. Adjektiiviomistussanan jälkeen ja komparatiiveja.Järjestysluvut ja den här.Oppilas osaa suunnitellaomia viestejäänsekä tukeutua puhekumppaninapuunsuullisessa vuorovaikutuksessa.Hän oppiitukeutumaan kirjallisiinapuneuvoihintekstin tuottamisessaja tulkitsemisessa.Arvioinnissa käytetäänseitsenportaista asteikkoa4-10. Itsearviointia kutenedellisilläkin luokka asteilla.Kuvaus hyvästä osaamisesta6.luokan päättyessävaltakunnallisen taitotasokuvausasteikonmukaan.Kuullun ja tekstinymmärtäminen A1.3, puhuminenja kirjoittaminenA1.2 (liite 3)Ruotsi / vapaaehtoinen A-kieli (A2)Vuosiluokat 7-9Oppilaan ruotsin kielen taito laajenee vaativimpiin tilanteisiin. Hänen taitonsa viestiä ruotsinkielisen kulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa. Hän tuntee omanja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Hänon oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. Kirjoitetun kielen osuus harjoittelussa kasvaa.LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI7 Kielitaito, kulttuuritaidot, opiskelustrategiatOppilas oppii ymmärtämään kouluikäisenKerrataan ja syvennetään tarvittaessaala-asteella opetettua.Opetellaan esittäytymään, kuvai-Oppilas on jo oppinutkäyttämään tehokkaastijoitakinArvioinnin perusteena seuraavienosa-alueiden suorituksetja näytöt:

25nuoren elämään liittyvää selkeää yleiskielistäpuhetta ja tekstiä.lemaan ihmistä ja asioita sekävalmistelemaan matkaa. Ostostilanteita,kouluelämää ja vapaaajanviettoa. Liikutaan tutussa lähiympäristössä- kotona, koulussa.sukulaisten luona.Uutena opitaan perfekti ja pluskvamperfekti,epäsäännöllinen imperfekti.Loput possessivipronominit,adjektiivien taivutus ja vertailu.Omistus + adjektiivi + substantiivi.Järjestysluvut.kielen opiskelun jaoppimisen kannaltatehokkaita työtapoja,kuten esim. parijaryhmäkeskustelua.Hän oppii käyttämäänhyväksi äidinkielessäoppimaansa.- kuullun ymmärtäminen- puhuminen- luetun ymmärtäminen- kirjoittaminenOppilas arvioi edistymistään jatyöskentelytapojaan lukuvuodenaikana kirjallisesti ja suullisestikunkin opiskelujaksonpäätteeksi.Arvosteluasteikkonakäytetään opetussuunnitelmanyleisessä osassaesiteltyä seitsenportaistanumeerista asteikkoa(4-10).Kurssin arviointi perustuueri osa-alueidenhallintaan kurssin painotuksenmukaan.8 Oppilas oppii selviytymään yksinkertaisistasosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmistapalvelutilanteista ja kuvailemaanlähipiiriään.Vaatteiden ostaminen, värit, pankissaja postissa asoiminen sekälääkärissäkäynti. Juhlien järjestäminensekä musiikkiaiheita, mm.ruotsalaisia bändejä.Uutena opetetaan sivulause, detfinns, man-rakenne sekä s-passiivi. Pronomineista sin, sitt,sina sekäden,det,dehär/denna,detta,dessa.Refleksiiviverbit,konditionaali, prepositioita.Aiemmin opittujentyötapojen lisäksipienimuotoisia projektitöitäyksin tairyhmässä. Elaborointi.Oppilas oppiihyödyntämään tietojaviestintätekniikkaatiedonhankinnassaja viestinnässä.Hän tukeutuuKäytetään samoja arviointikeinojakuin seitsemännelläluokalla.

26Substantiivin määräinen ja epämääräinenmuoto. Adverbejä.kumppanin apuun janon-verbaaliseenviestintään.9 Oppilas oppii kirjoittamaan suppeita viestejäja luettelonomaisia kuvauksia hyvintutuista aiheista. Hän tiedostaa Suomessaja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen keskeisiäeroavuuksia. Hän oppii viestimäänja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällätavalla.Aihepiireinä opiskelu työ, ja elinkeinoelämä.Tulevaisuuden suunnitelmia,rippikoulu ja ekologinenelämäntapa. Lauluja. Tyypillisiäruotsalaisia tapoja, pohjoismaidenesittelyä.Uutena opitaan epäsuora kysymyslause,att+ infinitiivi, partisiipinpreesens ja perfekti. Passiiveistavara- ja bli-passiivi. Ensimmäinenkonditionaali.Erilaisiin apuneuvoihintukeutuminentekstin tuottamisessaja tulkitsemisessaedellisinävuosina opittujentyötapojen lisäksi.Joidenkin suullisellevuorovaikutukselleominaisten ilmaustenkäyttö puheharjoituksissa.Oppilasoppii arvioimaanoman kielitaitonsaeri alueita ja tarvittaessamuuttamaantyöskentelytapojaan.Samat arviointikeinotkuin edellisinä vuosina.Kielen osaamisentaso 9.luokalla taitotasokuvausasteikonmukaan.Kuullun ja tekstinymmärtäminen A2.2,puhuminen ja kirjoittaminenA2.1.TOINEN KOTIMAINEN KIELI2.2.2. Ruotsi B-kielenä (B1)OPPIAINEEN YLEISET TAVOITTEET, KESKEISET TYÖTAVATOpetuksen perustavoitteet ovat, että oppilas- ymmärtää tavallisia asioita käsittelevää, selkeää, normaalitempoista, yleiskielistä, sekä suomen- että ruotsinruotsalaista puhetta ja arkiasioita käsittelevää tavallistatekstiä, tarvittaessa apuneuvoja käyttäen

- omaksuu sellaisen kielelle ominaisen ääntämisen, painotuksen ja intonaation, että pystyy tyydyttävästi ilmaisemaan itseään jokapäiväisen elämän erilaisissakommunikointitilanteissa kielelle ominaisia viestintätapoja käyttäen- omaksuu keskeistä sanastoa, keskeisiä sanontoja ja kielen perusrakenteita, niin että kykenee myös kirjoittamaan lyhyehkön, ymmärrettävän viestin tai muuntekstin, tutuissa, helposti ennakoitavissa, arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa, tarvittaessa apuneuvoja käyttäen- oppii ymmärtämään ja arvostamaan maamme kaksikielisyyttä, pohjoismaista elämänmuotoa ja kulttuuria- tutustuu ruotsinkieliseen musiikkiin (esim joululaulut)- tiedostaa kielitaidon hyödyn ja pyrkii omaksumaan sellaisen taidon, että pystyy jatkamaan kieliopintoja jatko-opiskelussaan- oppii kokemaan opiskelun mielekkäänä, elämyksellisenä ja haasteellisena, niin että kykenee aktiivisesti ja omatoimisesti kehittämään kielitaitoaan käyttäeneri tiedonhankintavälineitä- ymmärtää kielen oppimisessa vaadittavan säännöllisen, sinnikkään ja pitkäjänteisen työskentelytavan merkityksen, tunnistaa oman oppimistyylinsä ja osaaarvioida työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita suhteessa tavoitteisiin- oppii ilmaisuhalua ja –rohkeutta, ottamaan vastuun omasta oppimisestaan ja kunnioittamaan niin omaa kuin toistenkin työskentelyä, niin että pystyy toimimaanmyös erikokoisissa ryhmissä vuorovaikutuksessa muiden kanssa- oppii tarpeelliset viestintätaidot eli erilaiset vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat, kuten kielellinen tai tilannevihjeisiin pohjautuva päättelyviestin sisällön selvittämiseksi, vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen, oman kielenkäytön tarkkailu, tuotosten korjaaminen ja kielitaidonpuutteen kompensointi likimääräisellä ilmauksella, sekä suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten käyttö, esim. puheenvuoron aloitukseen jalopetukseen, sen ottamiseen ja ylläpitämiseen sekä palautteen antamiseen liittyvät ilmaukset.27LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI7 Oppilas oppii- kommunikoimaan ymmärrettävästi ruotsiksikaikkein tavallisimmissa tilanteissa, jotkakoskevat häntä itseään (nimi, ikä, perhe, koti,- harrastukset, koulu jne.)- ymmärtämään edellisiä aiheita käsittelevänhelpohkon tekstin ja selkeän, helppotajuisenpuheen keskeisimmän sisällön- kirjoittamaan itseään koskevista asioistalyhyitä lauseita ja viestejä- yleistietoja Ruotsista ja muista Pohjoismaistasekä alkeistietoja Ruotsin kulttuurista- erottamaan suomenruotsin ja ruotsinruotsin- tilanteet, kuten tervehdykset, kysymyksettuttavuutta tehtäessä, esim. nimenja iän tiedustelu, esittäytyminen jaitsestä kertominen (nimi, ikä, asuinpaikka),kuulumisten vaihto, harrastuksista(esim. musiikki, urheilu) kertominen,perheestä, kodista, ruoista (esim.aamiainen), kotieläimistä, koulusta,vapaa-ajasta ja kavereista kertominensekä lyhyen viestin jättäminen ja siihenvastaaminen- kiittäminen, tyytyväisyyden ilmaiseminen,ehdottaminen ja ehdotuksiin- itsenäinen työskentely,parityöskentely ja ryhmätyö,toistaminen, matkiminenja ulkoa opetteleminen,soveltaminenArvioinnin perusteena seuraavienosa-alueiden suorituksetja näytöt:- kuullun ymmärtäminen- puhuminen- luetun ymmärtäminen- kirjoittaminenLisäksi arvioidaan kulttuuritaitojaja opiskelustrategioita.Oppilas arvioi edistymistään jatyöskentelytapojaan lukuvuodenaikana kirjallisesti ja suulli-

- suunnittelemaan omaa oppimistaan ja tavoitteitaan- käyttämään kielen opiskelulle tyypillisiätyö-- tapoja ja erilaisia tiedonhankintavälineitä- käyttämään sanastoja ja erilaisia tapoja sanastonopettelemiseen sekä harjoittelemaan- ääntämistä ja intonaatiota- harjoittelemaan tekstin opettelemista sana-- ja kuvavihjeiden avulla- arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsaeri alueita, tarkkailemaan ja korjaamaantuotoksiaan sekä ottamaan vastuutaomasta työskentelystään- ymmärtämään alusta alkaen välttämättömän,sinnikkään viestinnällisen harjoittelun jajatkuvan ponnistelun merkityksen kielenopiskelussa (tuntityöskentely, kotityöt)vastaaminen, pahoitteleminen ja anteeksipyytäminen, tapaamisesta sopiminen- (myös puhelimessa), onnitteleminen,- avun pyytäminen, kieltäytyminen, ostaminen(esim. elokuvalipun ja vaatteiden),musiikista, jostakin elokuvastatai tapahtumasta (esim. diskoilta) kertominen,luonteen kuvailua - aihepiirit:tervehdyksiä, harrastussanoja, sukulaisuussanoja,huoneita, huonekaluja, värejä,luonteenpiirteitä ja tunnetiloja,kellonajat, viikonpäivät, musiikki- jaelokuvasanastoa, ruokia, vaatteita- rakenteet: substantiivin yksikkö jamonikko, adjektiivin taivutus, pronominejaja omistussanoja, persoonapronominienmuodot, lukusanat, verbieninfinitiivi, preesens ja imperfekti, apuverbit,yleisimmät prepositiot sekä lauseopistatoteamus- ja kysymyslauseensanajärjestys ja kielteinen lause- viestintätaidot:oppilas oppii kielitaidonkehitysvaiheeseen sopivia alkeita vastaanottamis-,tuottamis- ja vuorovaikutusstrategioistasesti kunkin opiskelujaksonpäätteeksi.28- Arvosteluasteikkona käytetäänopetussuunnitelman yleisessäosassa esiteltyä seitsenportaistanumeerista asteikkoa(4-10).Arvioinnin pohjana kokeet,tuntityöskentely ja kotityöt.Kielen opetusta ja oppimistakoskevan yleiseurooppalaisenviitekehyksen suomalaisensovelluksen mukaiset kriteeritarvosanalle 8 kyseisen luokanpäättyessä (taitotaso A1 =- suppea viestintä kaikkeintutuimmissa ja yksinkertaisimmissatilanteissa ja A2 =välittömän sosiaalisen kanssakäymisenperustarpeet ja lyhytkerronta)- A1.1 (kielitaidon alkeidenhallinta) puhumisen ja kirjoittamisenosalta ja A1.2 (kehittyväalkeiskielitaito) kuullunja luetun ymmärtämisen osalta8 Oppilas oppii- kommunikoimaan ruotsiksi tavallisissa, ar- - tilanteet, kuten menneistä ajankohdis- - kuten seitsemännellä luo-- kuten seitsemännellä luokalla,paitsi arviointikriteerit seu-

29kipäivään liittyvissä tilanteissa, joissa puhe-- kumppani voi auttaa, esim. ostoksilla ja puhelimessa- ymmärtämään edellisiä aiheita käsittelevän- tekstin ja puheen keskeisimmän sisällön- kirjoittamaan esim. lyhyen kutsun tai kortin- lisää Ruotsista ja Norjasta ja niiden pääkaupungeista,nähtävyyksistä ja kulttuurista- seitsemännen luokan tavoitteiden lisäksikäyttämään lisää erilaisia kielen opiskelulletyypillisiä työtapoja- tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaansekä ottamaan yhä enemmän vastuuta omasta- työskentelystään- hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan- tieto- ja viestintätekniikkaa opiskelussaan- arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsaeri alueita uudestaan kehittyvän kielitaitonsa- puitteissata ja tapahtumista kertominen, säästä janähtävyyksistä kertominen, matkasuunnitelmientekeminen ja matkustaminen(lipunosto, rahanvaihto, hotelli,ravin-- tola, tulli), haastattelun tekeminen,kortin ja kutsun kirjoittaminen ja jälkimmäiseenvastaaminen, tien kysyminenja neuvominen, ostoksilla käyminensekä- asiointi esim. lääkärin vastaanotollatai poliisiasemalla- aihepiirit: harrastukset, säätilat, kulkuneuvot,ruokia ja ruokaohjeita, kuukaudet,päivämäärät ja syntymäajat,vuodenajat, ilmansuunnat, ruumiinosia,sairauksia, kaupunkisanastoa- rakenteet: jo seitsemännellä luokalla- esille tulleiden rakenteiden lisäksi kokosubstantiivin taivutus, adjektiivinvertailu, adjektiivi adverbina, pronominit- den här ja den där, järjestysluvut, lisääprepositioita, verbien perfekti jaimperatiivi, refleksiiviverbit sekä lauseopistamuodollisen subjektin det sisältävätlauseet, ns. lyhyet vastaukset,man-lause- sekä sivu- ja ns. jälkilauseen sanajärjestys- viestintätaidot: oppilas oppii lisäävastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategioita,jotka sopivatkielitaidonkalla sekä mahdollisuuksienmukaan ja kehittyvänkielitaitonsa puitteissa tieto-ja viestintätekniikanhyödyntänen kielen opiskelussaraavin muutoksin: A1.2 (kehittyväalkeiskielitaito) puhumisenja kirjoittamisen osaltaja A1.3 (toimiva alkeiskielitaito)kuullun ja luetun ymmärtämisenosalta

30- kehitysvaiheeseen9 Oppilas oppii- kommunikoimaan ruotsiksi kaikkein tavallisimmissatilanteissa, joissa vastapuoli voiauttaa- ymmärtämään ainakin arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia ja tilanteita käsittelevän- tekstin tai puheen keskeisimmän sisällön- kirjoittamaan vastaavanlaisista asioista lyhyenviestin tai tekstin- lisää Pohjoismaista, myös Tanskasta ja Is-- lannista, pääkaupungeista, nähtävyyksistä jakulttuurista- seitsemännen ja kahdeksannen luokan tavoitteidenlisäksi käyttämään vielä lisää jaentistä paremmin ja sujuvammin erilaisia kielenopiskelulle tyypillisiä työtapoja- työskentelemään säännöllisesti ja ottamaan- yhä enemmän vastuuta opiskelustaan- kehittyvän kielitaitonsa puitteissa arvioimaanomaa työskentelyään ja kielitaitonsa eriosa-alueita vielä uudelleen suhteessa annettuihintavoitteisiin- tilanteet, kuten rippi- tai vastaavanlaisestaleiristä kertominen, ihastuminen,seurustelu ystävien kanssa, ulkonäön jaluonteen kuvaileminen, harrastuksistakertominen (esim. tietokoneet, mopoilu,lumilautailu, bändiesittely),omanikäistensä elämästä ja ajatuksistakertominen (esim. koulu, työharjoittelu,rahankäyttö, tulevaisuuden suunnitelmat),maalla ja kaupungissa asumisenvertailu, luonnosta ja ekologisestaelämäntavasta kertominen, suomenruotsalaistenelämästä sekä ulkomaalaisenaja siirtolaisena olemisesta kertominen- aihepiirit: tietokone-, urheilu- ja musiikkisanastoa,koulu- luonto- ja ympäristösanastoa,ammatteja- rakenteet: seitsemännellä ja kahdeksannellaluokalla esille tulleiden rakenteidenlisäksi adjektiivi + substantiiviepämääräisessä ja määräisessä muodossa,pronomineja (myös sin, sitt,sina) ja niiden jälkeinen (adjektiivi ja)substantiivi, verbeistä pluskvamperfekti,konditionaali, futuuri, att + infinitiivi,ammatin ja kansalaisuuden ilmaiseminen- viestintätaidot: oppilas oppii kielitaitonsakehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-,tuottamis- ja vuorovaiku-- kuten kahdeksannellaluokalla- kuten seitsemännellä ja kahdeksannellaluokalla, paitsiarviointikriteerit seuraavinmuutoksin: A1.3 (toimiva alkeiskielitaito)puhumisen jakirjoittamisen osalta ja A2.1(peruskielitaidon alkuvaihe)kuullun ja luetun ymmärtämisenosalta- Arvioinnin pohjana ovat kokeet,tuntityöskentely ja kotityöt

31tusstrategiat2.3. VIERAAT KIELET2.3.1. Englanti A-kielenä (A1)OPPIAINEEN YLEISET TAVOITTEET, KESKEISET TYÖTAVATEnglannin kielen opetuksen tarkoituksena on, että oppilas selviytyy englannin kielen taitoa vaativissa viestintätilanteissa. Kieltä oppiessaan oppilas tutustuuenglanninkielisten maiden kulttuuriin ja englannin kieleen kansainvälisen kommunikoinnin välineenä. Kieltä opiskellessaan hän omaksuu pitkäjänteisen ja monipuolisentavan opiskella. Hän oppii kunnioittamaan kulttuurillista erilaisuutta ja samalla käsitys omasta kulttuurista avartuu.LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI3 KIELITAITO- Oppilas oppii ymmärtämään ja tuottamaanrajallisen määrän tavallisia sanoja, sanontojaja lyhyitä lauseita englannin kielellä käyttäenyksikön eri persoonia, yleispreesens aikamuotoaja substantiivien yksikköä ja monikkoahyödyntäen oppimiaan sanoja tutuissaaihepiireissä ja tilanteissa.RAKENNE- Subst. yksikkö ja säännöllinen monikko.- Epämääräinen artikkeli- Persoonapronominin perus- ja omistusmuodotyksikössä- Prepositioita- Be- ja have- verbi yksikössä- Can / can´t- Kysymyssanoja- Kieltoja ja käskyjä- ÄännemerkitTILANNE JA AIHEPIIRI- Tervehtiminen ja esittäytyminen- Yksilöharjoitukset- Pariharjoittelu- Ryhmäharjoittelu- Tuntirutiineihin kuuluvienpyyntöjen, kehotusten jatervehdysten toisto ja integrointimuille oppitunneille- Tietokoneenkieltenopetusohjelmat- Laulut, lorut, askartelu.Arvioinnin perusteena ovatseuraavien osa-alueiden suorituksetja näytöt :- Kuullun ymmärtäminen- Puhuminen- Luetun ymmärtäminen- KirjoittaminenOppilas arvioi itse edistymistäänja työskentelytapojaanlukuvuoden aikana kirjallisestija suullisesti kunkin opiskelujaksonpäätteeksi.Lisäksi arvioidaan kulttuuritaitojaja opiskelustrategioita.

32- Luokkahuone- ja opiskelufraasit- Perhe ja ystävät- Harrastukset ja mieltymykset- Ostotilanne- Aihepiireihin ja tilanteisiin liittyvääsanastoa.VIESTINTÄSTRATEGIA- Oppilas ymmärtää suullisen viestin sisällönja pystyy viestimään suullisesti tutussa tilanteessaja aihepiirissä. Pystyy tuottamaan lyhyitäkirjallisia viestejä sekä ymmärtämäänlyhyen kirjallisen viestin sisällön.- Painotus suullisen tuottamisen ja vuorovaikutuksenharjoittelulla sekä kuullunvastaanottamisen harjaantumisella- Sanatason kirjallista viestintää- Lyhyitä lauseita opittuja rakenteitakäyttäen- Tutustuminen tietokoneeseen kieltenoppimistilanteissa- Tuntirutiineihin kuuluvat pyynnöt,kehotukset, tervehdyksetKULTTUURITAIDOT- Oppilas tutustuu alustavasti kohdekulttuuriinja havaitsee yhtäläisyyksiä ja eroja omanja kohdekulttuurin välillä.OPISKELUSTRATEGIAT- Oppilas omaksuu myönteisen ja vastuullisenasenteen vieraan kielen opiskeluun.- Tietää muutamia asioita kielialueenmaista, esim. joulutraditio, ystävänpäivä.- Loruja, lauluja, satuja- Pari- ja ryhmätyöskentelytavat- Kuuntelutaito- Ääntäminen, äännemerkit- Oppikirjan käyttö- Sanaston käyttö

33- Oppilas oppii kielten opiskeluun liittyviätyötapoja- Aktiivinen tiedonhankinta- Itsearviointi4 KIELITAITO- Oppilas oppii ymmärtämään ja tuottamaansanoja, sanontoja ja lauseita englannin kielelläkaikissa persoonissa, halliten substantiivienyksikön ja monikon, lyhyiden adjektiivienkomparatiivin sekä harjaantuen yleispreesens-aikamuodon käyttöön tutuissa aihepiireissäja tilanteissa.RAKENNE- 3.lk:n rakenteiden kertaus ja vahvistus- Myönteinen, kielteinen ja kysyväyleispreesens- Kestopreesens- Be- ja have- verbien monikkopreesensissä.- Persoonapronominien perus- jaomistusmuodot- Epäsäännöllinen monikko- S-genetiivi- Lisää prepositioita- Kysymyssanat- Lyhyiden adjektiivien komparatiivi jasuperlatiiviTILANNE JA AIHEPIIRIT- Aakkoset- Aika: viikonpäivät, kuukaudet javuodenajat- Säätila- Ihminen: kehonosat ja tunteet- Perhesanasto- Maaseutu ja kaupunki: rakennukset jaympäristö, ihmiset ja eläimet- Koulusanasto- Harrastukset- Yksilöharjoitukset- Pariharjoittelu- Ryhmäharjoittelu- Tuntirutiineihin kuuluvienpyyntöjen, kehotusten jatervehdysten toisto ja integrointimuille oppitunneille- Tietokoneen kieltenopetusohjelmat- Laulut, lorut, askartelu- HaastattelutArvioinnin perusteena ovatseuraavien osa-alueiden suorituksetja näytöt :- Kuullun ymmärtäminen- Puhuminen- Luetun ymmärtäminen- KirjoittaminenOppilas arvioi itse edistymistäänja työskentelytapojaanlukuvuoden aikana kirjallisestija suullisesti kunkin opiskelujaksonpäätteeksi.Lisäksi arvioidaan kulttuuritaitojaja opiskelustrategioita.Arvosteluasteikkona käytetäänopetussuunnitelman yleisessäosassa esiteltyä neliportaistasanallista asteikkoa.

34- Maita ja kieliä- Matkustus ja liikennevälineet- Ruokailu, ruoka ja ruoka-aineetVIESTINTÄSTRATEGIA- Oppilas ymmärtää suullisen viestin sisällönja pystyy viestimään suullisesti tutussa tilanteessaja aihepiirissä. Pystyy tuottamaan lyhyitäkirjallisia viestejä sekä ymmärtämäänlyhyen kirjallisen viestin sisällön.- Painotus edelleen suullisen tuottamisenja vuorovaikutuksen harjoittelullasekä kuullun vastaanottamisen harjaantumisella.- Tarinoita lyhyitä lauseita ja opittujarakenteita käyttäen- Tietokone tiedonhankinnan välineenä.- Asioiminen erilasissa tilanteissa ja puhelinkeskustelu.KULTTUURITAIDOT- Oppilas oppii kohteliaan englanninkielisenkanssakäymisen taitoja- Oppilas havaitsee yhtäläisyyksiä ja erojaomaan kulttuuriinsa verratenOPISKELUSTRATEGIAT- Oppilas käyttää luontevasti oppimiaan kieltenopiskelun ja oppimisen työtapoja- Luonteva ja kohtelias asiointi ja kanssakäyminenenglannin kielellä kaupassa,ravintolassa, liikennevälineissä japuhelimessa-- Jo opittuja työtapoja kerrataan javahvistetaan- Pari- ja ryhmätyöskentelytavat- Kuuntelutaito- Ääntäminen, äännemerkit- Sanaston käyttö- Aktiivinen tiedonhankinta- Itsearviointi5 KELITAITO RAKENTEET

35- Oppilas ymmärtää preesens-aikamuodossaolevaa puhuttua ja luettua englannin kieltä jaosaa tuottaa preesens- aikamuodossa olevaakirjoitettua ja puhuttua englannin kieltä oppimansasanaston avulla tutuissa aihepiireissäja tilanteissa.- 3.lk:n ja 4.lk:n rakenteiden vahvistaminenja laajennus- Persoonapronominien perus-, omistus-ja kohdemuodot- Adjektiivien vertailu- Lisää prepositioita- There is / There are –rakenne- Käskyt ja kiellot- Järjestysluvut ja päivämäärät- Epämääräinen ja määräinen artikkeli- Imperfekti ennakoiden- Yksilöharjoitukset- Pariharjoittelu- Ryhmäharjoittelu- Integrointi muille oppitunneille- Tietokoneen kieltenopetusohjelmat- Internet- Laulut- HaastattelutArvioinnin perusteena ovatseuraavien osa-alueiden suorituksetja näytöt :- Kuullun ymmärtäminen- Puhuminen- Luetun ymmärtäminen- KirjoittaminenOppilas arvioi itse edistymistäänja työskentelytapojaanlukuvuoden aikana kirjallisestija suullisesti kunkin opiskelujaksonpäätteeksi.Lisäksi arvioidaan kulttuuritaitojaja opiskelustrategioita.VIESTINTÄSTRATEGIA- Oppilas ymmärtää suullisen viestin sisällönja pystyy viestimään suullisesti tutussa tilanteessaja aihepiirissä. Pystyy tuottamaan lyhyitäkirjallisia viestejä sekä ymmärtämäänlyhyen kirjallisen viestin sisällön.TILANNE JA AIHEPIIRIT- 3.lk:n ja 4.lk:n aihepiirejä vahvistetaanja laajennetaan- Ilmansuunnat- Tien kysyminen ja neuvominen- Iso Britannia- Lontoo- Terveys ja sairaus- Ammatteja- Tietokonesanastoa- Asiointi- ja ostotilanteitaArvosteluasteikkona käytetäänopetussuunnitelman yleisessäosassa esiteltyä neliportaistasanallista asteikkoa.KULTTUURITAIDOT- Kirjallisen viestinnän osuus kasvaa

36- Oppilas oppii kohteliaan englanninkielisenkanssakäymisen taitoja uusissa tilanteissavahvistaen jo oppimiaan taitoja- Oppilas havaitsee yhtäläisyyksiä ja erojaomaan kulttuuriinsa verraten yhteyksissä- Pääpaino edelleen suullisen viestinnänosa-alueella- Kielelle ominaisen ääntämisen harjoittelutehostuu- Matkustamiseen liittyvät viestintätilanteetOPISKELUSTRATEGIAT- Oppikirjan, sanakirjojen ja muiden tiedonhankintavälineidenitsenäinen käyttö vahvistuu- Oppilas asetta itselleen tavoitteita- Ison Britannian historiaa, nykypäivääja maantiedettä- Englanti matkailukulttuurin kielenä- Jo opittuja työtapoja kerrataan javahvistetaan- Itsenäisempää tuottamista- Itsearviointia ja tavoitteiden asettelua6 KIELITAITO- Oppilas ymmärtää preesens- ja imperfektiaikamuodoissaolevaa puhuttua ja luettuaenglannin kieltä ja osaat tuottaa näissä aikamuodoissakirjoitettua ja puhuttua kieltäkäyttäen oppimaansa sanastoa eri tilanteissaja aihepiireissä.RAKENNE- Aiemmin opittujen rakenteiden kertaus- Imperfekti- Pitkien adjektiivien vertailu- Adverbit- Verbi + prepositio –rakenne- Adjektiivi + prepositio –rakenne- Yksilöharjoitukset- Pariharjoittelu- Ryhmäharjoittelu- Integrointi muille- oppitunneille- Tietokoneenkieltenopetusohjelmat- Internet- Laulut- HaastattelutValtakunnalliseen taitotasoluokitukseenpohjautuvaarviointi (liite 3)- Kuullun ymmärtäminen A2.1- Puhuminen A1.3- Tekstin ymmärtäminen A2.1- Kirjoittaminen A1.3Arvioinnin perusteena ovatseuraavien osa-alueiden suorituksetja näytöt :

37TILANTEET JA AIHEPIIRIT- Aikaisempien vuosien aihepiirienvahvistaminen ja laajentaminen- Englannin kieli eri kulttuureissa- Ihmisiä eri maista ja heidän kulttuuriaan- Kuullun ymmärtäminen- Puhuminen- Luetun ymmärtäminen- KirjoittaminenOppilas arvioi itse edistymistäänja työskentelytapojaanlukuvuoden aikana kirjallisestija suullisesti kunkin opiskelujaksonpäätteeksi.VIESTINTÄSTRATEGIA- Oppilas osaa ilmaista itseään englannin kielelläsuullisesti ja kirjallisesti oppimiaan taitojasoveltaen. Hän pyrkii vuorovaikutukseeneri viestimiä käyttäen.-- Edellisten vuosien tilanteiden vahvistaminen- Kotimaasta kertominen- Vuorovaikutus vieraassa kulttuurissaLisäksi arvioidaan kulttuuritaitojaja opiskelustrategioita.Arvosteluasteikkona käytetäänopetussuunnitelman yleisessäosassa esiteltyä neliportaistasanallista asteikkoa.KULTTUURITAIDOT- Oppilas ymmärtää ja arvostaa kulttuurienerilaisuutta ja käyttäytyy kohteliaasti ja luontevastivuorovaikutuksessa englannin kielellä.- Englanninkieliseen kulttuuriin ja kielialueeseenliittyvää yleistietoaOPISKELUSTRATEGIAT- Oppilas hallitsee kielten opiskelun perustyötavat.- Omien kieltenopiskelutapojen vah-

38- Oppilas osaa soveltaa oppimiaan työskentelytapojauusissa kieltenopiskelutilanteissa jaerilaisissa aihepiireissä.vuudet ja heikkoudet- Työskentelyn arviointi- Pyrkimys tavoitteelliseen opiskeluun7 KIELIYlläpidetään jo opittua kielitaitoa. Oppilasoppii kommunikoimaan suullisesti jakirjallisesti tutuissa arkitilanteissa.KULTTUURIOppilas oppii lisää kielialueen kulttuuristaja tapahtumista.OPPIMISSTRATEGIATOppilas omaksuu myönteisen asenteenkielenopiskeluun sekä tottuu säännölliseenja pitkäjänteiseen työskentelyyn erilaisiatyötapoja käyttäen.AIHEPIIRITminä, perhe, ystävät,lemmikit, koulu, harrastukset, lähiympäristöRAKENTEETKerrataan alaluokilla opittua:- preesens, imperfekti- substantiivit, pronominit, yksikkö/monikko,genetiiviEdellisten lisäksi opitaan perfekti,pluskvamperfekti, futuuri ja sanajärjestys.VIESTTINTÄSTRATEGIATHarjoitellaan perusviestintätilanteita.Oppilas käyttää tehokkaitaja vaihteleviatyötapoja. Opettajajohtoisenja itsenäisentyöskentelyn ohellasuullisia sekä kirjallisiapari- ja pienryhmätehtäviä.Apuvälineenäon ensisijaisestioppikirja.Arvioinnin perusteena seuraavienosa-alueiden suorituksetja näytöt:- kuullun ymmärtäminen- puhuminen- luetun ymmärtäminen- kirjoittaminenOppilas arvioi edistymistään jatyöskentelytapojaan lukuvuodenaikana kirjallisesti ja suullisestikunkin opiskelujaksonpäätteeksi.Arvosteluasteikkona käytetäänopetussuunnitelman yleisessäosassa esiteltyä seitsenportaistanumeerista asteikkoa (4-10).8 KIELIVahvistetaan kirjallista ja suullista ilmaisuakohdekielelle tyypillisiä viestintäkeinojakäyttäen.AIHEPIIRITympäröivä maailma, matkustaminen,ystävät, kestävä kehitys, viestiminenEdellisen lisäksi itsenäisentiedonhankinnanosuus lisääntyy.Välineinä ovat sanakirjat,tietokone jaArvioinnin perusteena seuraavienosa-alueiden suorituksetja näytöt:- kuullun ymmärtäminen- puhuminen

39KULTTUURIOppilas oppii vertailemaan omaa ja kohdekulttuuriaja ymmärtämään erilaisiakulttuuriperinteitä.OPPIMISSTRATEGIATOppilasta rohkaistaan käyttämään erilaisiatyötapoja ja hyödyntämään tieto- javiestintätekniikkaa.RAKENTEETartikkelit, substantiivit (countables/uncountables),adjektiivit,adverbit, 1. konditionaali, ingmuoto,VIESTINTÄSTRATEGIATSyvennetäänperusviestintätaitoja.muu media.- luetun ymmärtäminen- kirjoittaminenOppilas arvioi edistymistään jatyöskentelytapojaan lukuvuodenaikana kirjallisesti ja suullisestikunkin opiskelujaksonpäätteeksi.Arvosteluasteikkona käytetäänopetussuunnitelman yleisessäosassa esiteltyä seitsenportaistanumeerista asteikkoa (4-10).9 KIELIAikaisempaa laajemman kuullun ja kirjoitetunyleiskielisen tekstin ymmärtäminen.Selkeän kirjallisen tekstin tuottaminen jaselviytyminen hiukan vaativammissa keskustelutilanteissa.AIHEPIIRITasuminen, vapaa-aika,opiskelu ja työ, elinkeinot, terveys,ihmissuhteet, tunne-elämä, historia,kulttuuri, taideTotutaan aiempaa pitkäjänteisempiintyötapoihin(esim. projektitja kirjoitelmat).Arvioinnin perusteena seuraavienosa-alueiden suorituksetja näytöt:- kuullun ymmärtäminen- puhuminen- luetun ymmärtäminen- kirjoittaminenKULTTUURIOppilas tottuu näkemään kohdekulttuurinomaa kulttuuritaustaansa vasten.RAKENTEETepäsuora esitys, passiivi,2. konditionaali, infinitiivi, ingmuoto,relatiivipronominit, ehtolauseetOppilas arvioi edistymistään jatyöskentelytapojaanlukuvuoden aikana kirjallisestija suullisesti kunkin opiskelujaksonpäätteeksi.OPPIMISSTRTEGIATVIESTINTÄSTRATEGIATArvosteluasteikkona käytetäänopetussuunnitelman yleisessä

Korostetaan kielitaidon merkitystä jatkoopinnoissa.Oppilas oppii arvioimaanomaa työskentelyään ja tarvittaessamuuttamaan sitä päästäkseen tavoitteisiinsa.Harjaannutetaan hankittuja viestintätaitojaerilaisissaarkielämän tilanteissa esimerkiksityöhaastattelussa.40osassa esiteltyä seitsenportaistanumeerista asteikkoa (4-10).Yhdeksännen luokan lopussaoppilaan hyvän osaamisen taidotvastaavat kuullunja tekstinymmärtämisenosalta taitotasoasteikontasoa B1.1 sekäpuhumisen ja kirjoittamisenosalta tasoa A2.2.2.3.2. Ranska / vapaaehtoinen A- kieli (A2)OPPIAINEEN YLEISET TAVOITTEET, KESKEISET TYÖTAVAT4.-6. luokkaOpetus pyrkii antamaan oppilaalle valmiudet toimia ranskankielisissä viestintätilanteissa – aluksi suullista viestintää painottaen. Vähitellen oppilas oppii myösperusvalmiudet ranskankielisten kirjallisten viestien laatimiseen ja tulkitsemiseen. Oppilasta kannustetaan käyttämään kielitaitoaan, ja etsimään itsenäisesti tietoa.Häntä kasvatetaan ymmärtämään ja kunnioittamaan eri kulttuureja. Opetus syventää oppilaan ymmärrystä oman kulttuurin merkityksestä ihmisen identiteetille.Oppilaalle korostetaan ja häntä autetaan ymmärtämään, että kielten opiskelu edellyttää pitkäjännitteistä opiskelua ja aktiivista harjoittelua.Keskeisinä työtapoina toimivat suulliset pari- ja lausumisharjoitukset. Uutta sanastoa ja rakenteita harjoitellaan itsenäisesti ja yhdessä parin/ryhmän kanssa sekäkirjallisten tehtävien avulla. Ranskan kielen kirjalliseen asuun totutellaan tekstien ja kirjallisten harjoitusten avulla. Opiskelun tukena käytetään mahdollisuuksienmukaan myös atk- ja av-välineistöä.LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI4 KIELITAITOOppilas oppii ja rohkaistuu kommunikoimaansana- ja sanontatasolla tavallisimmissatilanteissa, joissa puhekumppaniAIHEPIIREJÄ:- Lähiympäristö:- Värejä, vaatteita, arkista kotiin, kaupunkiinja maaseutuelämään liittyvää- itsenäinen työskentely(mm. työkirjan tehtävät jasanaston käyttö)- parityöskentelyArviointi perustuu näyttöönoppilaan kielitaidosta neljälläeri alueella, jotka ovat:- Kuullun ymmärtäminen

41auttaa.Oppilas oppii tilanneyhteyden tukemanaymmärtämään keskeisimmän sisällönmuutamaan arkiseen aihepiirin liittyvästäyksinkertaisesta ja selkeästä puheesta jatekstistä. Pääpaino on vielä selkeästisuullisessa ilmaisussa. Oppilas tutustuuranskan kielen äännemaailmaan. Hän oppiimyös, ettei ranskankielen kirjoitusasuvastaa äänneasua samaan tapaan kuinsuomessa, mutta ranskan kirjoitusasullaon silti selkeät ja säännölliset äännevastineet.Oppilas oppii kirjoittamaan lyhyen arkisenviestin, vaikka kirjoituksessa esiintyyvielä paljon virheitä.KULTTUURITAITOOppilas tutustuu alustavasti Ranskaamaana sekä oppii ranskalaisen ja suomalaisenkulttuurin yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia.Hän oppii ymmärtämään, ettäon erilaisia kulttuureja ja tapoja. Omakulttuurillinen identiteetti vahvistuu jaymmärtämys ja suvaitsevaisuus muitakulttuureita kohtaan lisääntyvät.Oppilas oppii ymmärtämään kaikkeinkeskeisimpiä ranskalaisia sanontoja ja ilmaisutapoja.OPISKELUSTRATEGIATOppilas oppii toimimaan rohkeasti ja yritteliäästikielenoppimistilanteissa, ja häntäsanastoa, kuten perhesanastoa, eläimiä,luontosanoja, ruokia ja esineitä, sekäikäkauteen liittyvää harrastussanastoasekä muutamia ammatteja.- Ranskalainen kulttuuri:- Ranskalaisia nimiä, alustavaa tutustumistaRanskaan ja maan tapoihin.- Muita keskeisiä aihepiirejä:- Aakkoset- Viikonpäivät- Vuodenajat- Lukusanat 1-30VIESTTINTÄTILANTEITA- Tervehtiminen- Esittäytyminen (nimen, iän ja kotipaikankertominen)- Ystävän esitteleminen- Ostotilanne (pyytäminen, kiittäminen)- Kellonajan kysyminen- Tasatuntisten kellonaikojen kertominenRAKENTEITATutustutaan alustavasti:- ranskan kielen suomesta poikkeaviinäänteisiin, kuten nasaalivokaaleihin jasoinnillisiin konsonantteihin- artikkeleihin- persoonapronominien perusmuotoihin- (mm. suulliset puhetilanneharjoitukset)- ryhmätyöskentely- ohjattu työskentely- (mm. lauluja, leikkejä,uusiin asioihin tutustuminenja kuunteluharjoituksetsekä kuullun toisto ja lausunnansekä intonaationharjoittelu)- tuntirutiineihin kuuluvientervehdysten ja pyyntöjentoisto- muuhun kielitaitoon(suomi, englanti) tukeutuminensanaston opettelussaja rakenteiden ymmärtämisessä- tietokoneita, cd-romeja jaInternetistä löytyviä harjoituksiaja muuta Ranskankulttuuriin ja kieleen liittyväämateriaalia hyödynnetäänmahdollisuuksien mukaan- kuullun ymmärtämisenkehittymisen tukena käytetäännauhoitteita ja avvälineistöä- Puhuminen- Luetun ymmärtäminen- KirjoittaminenArvosteluun vaikuttavat myösoppilaan oma yritteliäisyys jayleinen asenne työskentelyyn.Myös oppilas itse arvioi omaatyöskentelyään ja kielitaitonsaeri alueiden kehittymistä.Lisäksi arvioidaan kulttuuritaitojaja opiskelustrategioita.

42kannustetaan käyttämään oppimaansavirheitä pelkäämättä. Hän oppii hyödyntämäänpari- ja ryhmätyöskentelytilanteitaopiskelunsa apuna. Hän oppii etsimäänitsenäisesti ja uteliaasti tietoa oppikirjastaanja mahdollisesti muistakin tietolähteistä.Oppii käyttämään oppimiaan sanojaomissa pienissä tuotoksissaan. Oppilasomaksuu myönteisen asenteen kielenopiskeluun, ja oppii soveltamaan jo A1-kielessä tutuksi tulleita kielenopiskelutapoja,kuten sanaston opettelua, myösranskan opiskeluun.- yksikön 1. ja 2. persoonan omistusmuotoihin- keskeisiin prepositioihin- epämääräiseen ja määräiseen artikkeliin- être- verbiin, avoir- verbiin ja erpäätteisiinverbeihin- il y a -rakenteeseen- keskeisten sananparsien, kuten Merci,Pardon, Voilà, Voici ja S’il vous plaît,käyttöön.- intonaatiokysymyksiin (verrattunasamanmuotoisiin väitelauseisiin)- tärkeimpiin kysymyssanoihin ja niidenavulla muodostettuihin yksinkertaisiinkysymyksiinVISTINTÄSTRATEGIATPainotus selkeästi suullisessa viestinnässä.Opetellaan tuottamaanmyös kirjallisia viestejä sana- ja sanontatasollaja ymmärtämäänlyhyitä selkeitä arkisia kirjallisiatekstejä.5 KIELITAITOOppilas oppii kommunikoimaan yhä rohkeamminja riskejä ottaen laajenevalla sanastollaantavallisimmissa tilanteissa,mutta tarvitsee vielä useimmiten puhekumppaninapua. Sanastoa laajennetaan,mutta se rajoittuu kuitenkin yhä konkreettiseenarkiseen ympäristöön.AIHEPIIREJÄ- Lähiympäristö:- Värejä, vaatteita, arkista kotiin, kaupunkiinja maaseutuelämään liittyvääsanastoa, kuten perhesanastoa, eläimiä,ruokia, esineitä ja kulkuvälineitä, ikäkauteenliittyvää harrastussanastoa sekäammatteja.- itsenäinen työskentely(mm. työkirjan tehtävät jasanaston käyttö)- parityöskentely- (mm. suulliset puhetilanneharjoitukset)- ryhmätyöskentely- ohjattu työskentelyArviointi toteutetaan käyttämälläneliportaista sanallistaarviointiasteikkoa.Arviointi perustuu pääasiallisestinäyttöön oppilaan kielitaidostaneljällä eri alueella,jotka ovat:

43Oppilas saa lisävarmuutta ranskankielistenäänteiden omaksumiseen.Oppilas oppii ymmärtämään keskeisimmänsisällön hiljalleen laajeneviin aihepiireihinliittyvästä yksinkertaisesta arkisiaasioita käsittelevästä puheesta/tekstistätilanneyhteyden tukemana. Pääpaino onyhä selkeästi suullisessa ilmaisussa, jaranskan kielen ääntämisessä. Sanojen jalauseiden kirjoitusasu kulkee kuitenkinjatkuvasti rinnalla, ja oppilas tutustuupikku hiljaa ranskan kielen kirjoitukseenja ääntämiseen liittyviin keskeisiin säännönmukaisuuksiin.Oppilas oppii kirjoittamaan muutamastahänelle läheisestä aiheesta lyhyen arkisenviestin, vaikka kirjoituksessa esiintyy yhäpaljon virheitä.KULTTUURITAITORanska ja ranskalainen kulttuuri ominetapoineen tulee oppilaalle yhä tutummaksi.Hän oppii ymmärtämään, että vaikkaranskalaiselle kulttuurille tärkeät tavatvoivat tuntua suomalaisista joskus oudoilta,niin tapojen tuntemus on osa kielitaitoa,joka auttaa meitä ymmärtämääntoisiamme ja välttymään turhilta väärinkäsityksiltä.Oppilas oppii ymmärtämään ja myös itsekäyttämään kaikkein keskeisimpiä ranskalaisiasanontoja ja ilmaisutapoja.- Ranskalainen kulttuuri:- Ranskalaisia nimiä, alustavaa tutustumistaRanskaan ja maan tapoihin.- Muita keskeisiä aihepiirejä:- Aakkoset- Viikonpäivät- Vuodenajat- Perusluvut 1-100 sekä sadat- Järjestysluvut- Kuukaudet- PäivämäärätVIESTINTÄTILANTEITA- Tervehtiminen- Esittäytyminen (nimen, iän ja kotipaikankertominen)- Ystävän ja perheen esitteleminen- Itsestä ja harrastuksista kertominen- Ostotilanne (hinnan kysyminen, pyytäminenja kiittäminen)- Kellonajan kysyminen ja kertominen- KirjeRAKENTEITAVahvistetaan neljännellä luokalla esiteltyjenrakenteiden tuntemusta (ks. 4. lk:rakenteita).Rakenteita, joihin tutustutaan uusina taijoiden alaa laajennetaan:- (mm. lauluja, leikkejä,uusiin asioihin tutustuminenja kuunteluharjoituksetsekä kuullun toisto ja äänteidenharjoittelu)- tuntirutiineihin kuuluvientervehdysten ja pyyntöjentoisto- muuhun kielitaitoon(suomi, englanti) tukeutuminensanaston opettelussaja rakenteiden ymmärtämisessä- tietokoneita, cd-romeja jaInternetistä löytyviä harjoituksiaja muuta Ranskankulttuuriin ja kieleen liittyväämateriaalia hyödynnetäänmahdollisuuksien mukaan- kuullun ymmärtämisenkehittymisen tukena käytetäännauhoitteita ja avvälineistöä- Kuullun ymmärtäminen- Puhuminen- Luetun ymmärtäminen- KirjoittaminenArvosteluun vaikuttavat myösoppilaan oma yritteliäisyys jayleinen asenne työskentelyyn.Myös oppilas itse arvioi omaatyöskentelyään ja kielitaitonsaeri alueiden kehittymistä.

44OPISKELUSTRATEGIATOppilas oppii toimimaan yhä rohkeamminja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa.Häntä kannustetaan käyttämään oppimaansavirheitä pelkäämättä. Hän oppiihyödyntämään pari- ja ryhmätyöskentelytilanteitayhä tehokkaammin opiskelunsaapuna. Vahvistetaan jo tutuksi tulleita itsenäisiäkielenopiskelutapoja, kuten sanastonopettelua ja oppikirjan sanaston jakielioppiosioiden käyttöä.Oppilas oppii vähitellen etsimään oppikirjanlisäksi tietoa myös muista käytettävissäolevista tietolähteistä (esim. sanakirjat,tietokone). Opetellaan käyttämään opittujasanoja, sanontoja ja rakenteita omissapienissä kirjallisissatuotoksissaan. Oppilaanmyönteistä asennetta kielen opiskeluuntuetaan ja vahvistetaan.- ranskan vokaaliyhdistelmien (ai, eu,ou, au, eau, oi) ääntäminen sekä e-kirjaimen eri äännemuodot (mykkä e,/ ja aksentilla merkityt suomen tapaanääntyvät äänteet)- sananloppuiset ääntymättömät konsonantit- elisio eli sanojen yhteensulautuminen- persoonapronominien perus- ja omistusmuodotkaikissa persoonissa- yleisimmät prepositiot (dans, sur, de,à, en, sous)- epämääräinen ja määräinen artikkeli- être-verbin koko preesens- avoir-verbin koko preesens- er-päätteisten verbien preesens- kielteinen lauseVIESTINTÄSTRATEGIATPainotus yhä selkeästi suullisessaviestinnässä. Paneudutaan syvällisemminuuteen äännemaailmaan jaranskan sävelkulkuun ja harjoitellaanerityisesti arkielämässä ja matkoillaeteen tulevia yleisimpiä keskustelutilanteita.Opetellaan tuottamaanarkisiin tilanteisiin liittyviäkirjallisia viestejä ja ymmärtämäänlyhyitä selkeitä arkisia tekstejä sekäkeskusteluja.6 KIELITAITOOppilas oppii kommunikoimaan yhä roh-AIHEPIIREJÄAiemmin esille tulleet aihepiirit (ks.- itsenäinen työskentely(mm. työkirjan tehtävät jaArviointi toteutetaan käyttämälläseitsenportaista numee-

45keammin ja riskejä ottaen laajenevalla sanastollaantavallisimmissa tilanteissa jaopettelee soveltamaan itsenäisesti oppimaansa.Sanastoa laajennetaan, mutta seliittyy yhä nuorten elämään kuuluviin asioihin.Oppilas saa lisävarmuutta ranskankielistenäänteiden omaksumiseen.Oppilas oppii ymmärtämään yhä laajempiinaihepiireihin liittyvää yksinkertaistaja selkeää puhetta ja tekstiä, ja oppii yhätehokkaammin käyttämään tilanneyhteyttätulkintansa tukena. Kielen kirjoittamiseenja tekstin ymmärtämiseen aletaankiinnittää pikku hiljaa enemmän huomiota.Oppilas oppii tunnistamaan ja tuottamaanranskan kielen keskeisiä kirjainyhdistelmiäja tuntemaan niiden eriäännevastineita. Oppilas alkaa myös hallitamuita ranskan kielen kirjoittamiseen jalausumiseen liittyviä keskeisiä säännönmukaisuuksia.Oppilas oppii kirjoittamaan muutamastahänelle läheisestä aiheesta lyhyen viestin.Kirjoituksessa esiintyy yhä virheitä, jaopetuksessa korostetaankin itsensä jaasiansa ilmaisemisessa onnistumista virheettömyyttätärkeämpänä tekijänä.KULTTUURITAITORanska suurimpine kaupunkeineen jamaakuntineen sekä ranskalainen kulttuuriomine tapoineen tulee oppilaalle yhä tutummaksi.Hän oppii ymmärtämään, että4. lk. ja 5. lk. aihepiirejä) kertautuvatuuden opittavan lomassa.Erityisesti perehdytään ainakin seuraaviinaihepiireihin:Vuodenajat, sää, ilmansuunnatKuukaudet, päivämäärätViikonpäivätEuroopan kieliä, maita ja kansallisuuksiaKellonajatRanska: tutustutaan paremminRanskaan maana - muun muassasuurimpiin kaupunkeihin ja maakuntiin.Kaupunkiin ja julkisiin paikkoihinliittyvää sanastoaVIESTINTÄTILANTEITAKerrataan ja vahvistetaan ilmaisuaviestintätilanteissa, joihin neljännelsanastonkäyttö)- parityöskentely- (mm. suulliset puhetilanneharjoitukset)- ryhmätyöskentely- ohjattu työskentely- (mm. lauluja, leikkejä,uusiin asioihin tutustuminenja kuunteluharjoituksetsekä kuullun toisto ja äänteidenharjoittelu)- tuntirutiineihin kuuluvientervehdysten ja pyyntöjentoisto- muuhun kielitaitoon(suomi, englanti) tukeutuminensanaston opettelussaja rakenteiden ymmärtämisessä- tietokoneita, cd-romeja jaInternetistä löytyviä harjoituksiaja muuta Ranskankulttuuriin ja kieleen liittyväämateriaalia hyödynnetäänmahdollisuuksien mukaan- kuullun ymmärtämisenkehittymisen tukena käytetäännauhoitteita ja avvälineistöärista arviointiasteikkoa.Arviointi perustuu näyttöönoppilaan kielitaidosta neljälläeri alueella, jotka ovat:- Kuullun ymmärtäminen- Puhuminen- Luetun ymmärtäminen- KirjoittaminenArvosanan hyvä = 8 kriteerinäon, että oppilas on kuudennenluokan loppuun mennessä saavuttanutsekä kuullun että luetunymmärtämisessä taitotasonA1.3 eli toimivan alkeiskielitaidonja puhumisessa ja kirjoittamisessataitotason A1.2eli kehittyvän alkeiskielitaidon.(Katso opetussuunnitelmanyleisestä osasta liite 3: kielitaidontasojen kuvausasteikko.)Arvosteluun vaikuttavat myösoppilaan oma yritteliäisyys jayleinen asenne työskentelyyn.Myös oppilas itse arvioi omaatyöskentelyään ja kielitaitonsaeri alueiden kehittymistä.

46eri kulttuureissa samoja asioita ilmaistaanjoskus eri tavalla, ja että kulttuurin ja tapojentuntemus on tärkeä osa kielitaitoa.Oppilas oppii ymmärtämään ja käyttämäänkeskeisimpiä ranskalaisia sanontojaja ilmaisutapoja.OPISKELUSTRATEGIATOppilas oppii toimimaan yritteliäästi jayhä rohkeammin kielenoppimistilanteissa.Häntä kannustetaan käyttämään oppimaansavirheitä pelkäämättä. Hän oppiiyhä tehokkaammin käyttämään erilaistaviestintätilanteessa tarjolla olevaa tietoaluovasti tulkintansa tukena. Vahvistetaanjo tutuksi tulleita itsenäisiä kielenopiskelutapoja,kuten sanaston opettelua ja oppikirjansanaston ja kielioppiosioidenkäyttöä. Oppilas oppii etsimään itsenäisestitietoa myös muista käytettävissäolevista tietolähteistä (esim. sanakirjat,tietokone). Opetellaan käyttämään opittujasanoja, sanontoja ja rakenteita omissapienissä tuotoksissaan. Oppilaanmyönteistä asennetta kielen opiskeluuntuetaan ja vahvistetaan.lä ja viidennellä on tutustuttu (ks.4. lk. ja 5. lk. viestintätilanteita)Lisäksi perehdytään ainakin seuraaviinviestintätilanteisiin:Sään kysyminen ja ilmaiseminenPäivämäärän kysyminen ja ilmaiseminenKellonajan kysyminen ja ilmaiseminenTien kysyminenKahvilassa asiointiUlkonäön kuvailuPuhelinkeskusteluRAKENTEITAVahvistetaan rakenteita, joihin neljännelläja viidennellä on tutustuttu ( ks. 4.lk. ja 5. lk: rakenteita)Lisäksi opetetaan:- Yleisimpien epäsäännöllisten verbien,kuten faire, venir, aller ja pouvoir,preesens- järjestysluvun muodostus- de- genetiivi (du (de+le) ja de la)- prepositiot derrière, devant- Est-ce que -kysymys- aller + infinitiivi -futuuri- - adjektiivin taivutus ja paikka

47Ranska / vapaaehtoinen A- kieli (A2)7-9 luokatOppilaan ranskan kielen taito laajenee vaativimpiin tilanteisiin. Hänen taitonsa viestiä ranskankielisen kulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa. Hän tunteeoman ja ranskalaisen kulttuurin eroja ja yhtäläisyyksiä sekä tutustuu ranskankieliseen maailmaan. Oppilas ymmärtää säännöllisen opiskelun merkityksen ja oppimisenkannalta tehokkaita työtapoja. Hän on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän pitkäjännitteisen viestinnällisen harjoittelun merkityksen. Kirjoitetunkielen osuus harjoittelussa kasvaa.LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI7 Oppilas oppii ymmärtämään kouluikäisennuoren elämään liittyvää selkeää yleiskielistäpuhetta ja tekstiä.Kerrataan ja syvennetään tarvittaessaala-asteella opetettua. esim.sanaluokat, verbitaivutus ja lauseenmuodostus.Opetellaan esittäytymään, kuvailemaanihmistä ja asioita. Ostostilanteita,kouluelämää ja vapaa-ajanviettoa. Liikutaan tutussa lähiympäristössä-kotona, koulussa. sukulaistenluona.Opitaan verbien preesens ja perfekti(passé composé) sekä käskymuoto.Oppilas on jo oppinutkäyttämään tehokkaastijoitakin kielenopiskelun ja oppimisenkannaltatehokkaita työtapoja,kuten esim. pari- jaryhmäkeskustelua.Hän oppii käyttämäänhyväksi äidinkielessäoppimaansa.Ääntämis- ja intonaatioharjoituksiaArvioinnissa käytetäänseitsenportaista asteikkoa4-10. Oppilas arvioi myösitse omaa osaamistaan jatyöskentelyään.8 Oppilas oppii selviytymään yksinkertaisistasosiaalisista tilanteista ja tavallisimmistapalvelutilanteista sekä kuvailemaanlähipiiriään.Vaatteiden ostaminen, värit, pankissaja postissa asioiminen sekälääkärissäkäynti. Nuorten elämä jaihmissuhteet ja matkustaminen. Tutustutaanlähemmin ranskalaiseenkulttuuriin, perinteisiin ja historiaan.Opitaan verbin imperfekti ja si-Aiemmin opittujentyötapojen lisäksi pienimuotoisiaprojektitöitäyksin tai ryhmässä.Oppilas oppii hyödyntämääntieto- ja vies-Käytetään samoja arviointikeinojakuin seitsemännelläluokalla.

48jamuotojen käyttö sekä adjektiivienvertailu.tintätekniikkaa tiedonhankinnassajaviestinnässä. Kuullunymmärtämisharjoituksiasekä ääntämisharjoituksia.9 Oppilas oppii kirjoittamaan suppeita viestejäja kuvauksia hyvin tutuista aiheista.Oppilas tutustuu ranskankieliseen maailmaanja oppii viestimään ja toimimaankohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla.Aihepiireinä opiskelu työ, ja elinkeinoelämä. Tulevaisuuden suunnitelmiaja ekologinen elämäntapa.Ranskankieliseen kulttuuripiiriintutustuminen.Opitaan verbin futuuri ja konditionaalisekä harjoitellaan keskeistenaikamuotojen hallintaa.Harjaantuu käyttämäänsopivia apuvälineitätekstin tuottamisessaja tulkitsemisessa.Aiempaa vaativampiakuuntelu- ja puheharjoituksia.Oppilas oppiiarvioimaan omankielitaitonsa eri alueitaja tarvittaessamuuttamaan työskentelytapojaan.Samat arviointikeinot kuinedellisinä vuosina. Kielenosaamisentaso 9.luokalla taitotasokuvausasteikonmukaan.Kuullun ja tekstinymmärtäminen A2.2, puhuminenja kirjoittaminenA2.1.2.3.3. Saksa / vapaaehtoinen A-kieli (A2)OPPIAINEEN YLEISET TAVOITTEET, KESKEISET TYÖTAVAT4 -6 luokatTavoitteena antaa oppilaalle valmiuksia toimia erilaisissa viestintätilanteissa ja rohkeus käyttää kielitaitoaan. Oppilas tutustuu alustavasti saksalaisen kulttuurinkeskeisimpiin asioihin, yhtäläisyyksiin ja eroihin verrattuna omaan kulttuuriin. Hän oppii saksankielisen oikeinkirjoitusjärjestelmän. Keskeisinä työtapoinamm pari- ja ryhmäkeskustelut, toiminnalliset ja leikinomaiset tehtävät oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla.

49LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI4 Oppilas totutetaan viestimään saksaksikonkreettisissa ja hänelle itselleen läheisissätilanteissa. Aluksi suullisesti,vähitellen myös kirjallisesti.Itsestä ja lähipiiristä kertominen.kuulumisten kysely. Numeroita.kiittäminen ja anteeksipyytäminen.Yksinkertaisten ohjeiden mukaantoimiminen. Sinuttelu- teitittely,bitte ja danke.Rakenteita esim: haben ja sein verbitsekä tavallisten verbien preesens.Kysymyslauseet. Käskymuotoja,modaaliverbejä. Omistus- jaakkusatiivimuotoja. Artikkelit der,das, die/ein, ein, eine/kein, kein,keineOsallistuvat ja vuorovaikutuksellisetmetodit.Ääntämisen ja puherytminharjoittelua.Ryhmä- ja pariharjoituksia.Lauluja ja loruja.Sanaston suullista jakirjallista harjoittelua.Arvioinnin perusteena ovatseuraavien osa-alueiden suorituksetja näytöt :- Kuullun ymmärtäminen- Puhuminen- Luetun ymmärtäminen- KirjoittaminenOppilas arvioi itse edistymistäänja työskentelytapojaanlukuvuoden aikana kirjallisestija suullisesti kunkin opiskelujaksonpäätteeksi.Lisäksi arvioidaan kulttuuritaitojaja opiskelustrategioita.5 Oppilas pystyy ymmärtämään laajemminarkielämää ja rutiininomaisia tapahtumiakoskevan puheen ja tekstin keskeisen sisällön.Neljännellä luokalla käsiteltyjen lisäksi:Puhelinkeskustelu, ostoksillakäynti, syntymäpäivät ja ruokailu.Rakenteita: Akkusatiivimuotoja aikaisemminopittujen lisäksi. Es gibtja modaaliverbejä. Prepositioita,possessiivipronomineja.Edelleen käytetäänedelliseltä luokkatasoltatuttuja harjoittelumuotoja.Itsenäinentyöskentely lisääntyy,mm viestien kirjoittaminen.Opetellaan päättelemäänsanojen merkitystätuttujen sanojenavulla.Käytetään samoja arviointikeinojakuin neljännelläluokalla.

506 Oppilas kirjoittaa lyhyitä viestejä kaikkeintutuimmissa arkisiin kokemuksiin liittyvissätilanteissa. Hän tunnistaa omia vahvuuksiaanja heikkouksiaan kielen opiskelijana.Vaatteiden ja ulkonäön kuvailua,tien kysyminen ja neuvominen, tietotekniikkaharrastuksena, sää jailmasto. Edellisinä vuosina opittujaaihepiirejä laajennetaan.Rakenteita: perfekti, lisää modaaliverbejä,käänteinen sanajärjestys.Von-nach paikanilmaukset, komparatiivi,man, sekä datiivia.Monipuolista viestinnällistäharjoittelua.Omien lauseiden laajentaminenomiin tarinoihin.Tiedonhankintavälineidenkäyttäminen itsenäisesti.Arvioinnissa käytetäänseitsenportaista asteikkoa4-10. Itsearviointia kuten4-5 luokilla. Kuvaus hyvästäosaamisesta6.luokan päättyessä taitotasokuvausasteikonmukainen.Kuullun ja tekstinymmärtäminen A1.3, puhuminenja kirjoittaminenA1.2 (liite 3).Saksa / vapaaehtoinen A-kieli (A2)7-9 luokatOpetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetunkielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisiastrategioita. Oppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Hän on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkäänviestinnällisen harjoittelun merkityksen. Kirjoitetun kielen osuus harjoittelussa kasvaa.LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI7 Jo hankitun kielitaidon ylläpitäminen.Kirjallisen ilmaisun vahvistaminen. Oppilasoppii vertailemaan ja arvostelemaanomaa ja kohdekulttuuriaan. Kohdekulttuurilletyypilliset viestimiskeinot. Säännölliseentyöskentelyyn tottuminen.Kerrataan ja syvennetään tarvittaessaala-asteella opetettua. Aihepiireinä:perheestä , asuinpaikasta jaystävyyssuhteista kertominen. Vapaa-ajanvietto ja harrastukset. Ostostilanteita,kirjeen kirjoittaminenja ruokasanastoa. Uutena opitaan:Opettajajohtoisen työtavanlisäksi käytetäänrunsaasti suullisiaja kirjallisia harjoituksia.Oman kirjan jasanaston itsenäinenkäyttö. Ryhmä- ja pa-Arvioinnin perusteena ovatseuraavien osa-alueiden suorituksetja näytöt :- Kuullun ymmärtäminen- Puhuminen- Luetun ymmärtäminen- Kirjoittaminen

51Substantiivien datiivi, akkusatiivija- datiiviprepositiot, adjektiivien jaadverbien vertailu. Persoonapronominienakkusatiivi ja datiivi.Epäsäännöllisten verbien taivutuspreesensissä ja perfektissä sekäeriävät yhdysverbit.riharjoitukset. Kuunteluharjoituksia.Oppilas arvioi itse edistymistäänja työskentelytapojaanlukuvuoden aikana kirjallisestija suullisesti kunkin opiskelujaksonpäätteeksi.Lisäksi arvioidaan kulttuuritaitojaja opiskelustrategioita.Arvioinnissa käytetäänseitsenportaista asteikkoa4-10. Oppilaarvioi myösitse omaa osaamistaan.8 Oppilas oppii selviytymään yksinkertaisistasosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmistapalvelutilanteista ja kuvailemaanlähipiiriään.Matkustaminen. Tutustuminen saksankielisiinmaihin. Keskustelua televisio-ohjelmistaja elokuvista sekäATK-sanastoa. Voinnista kertominen.Uutena opetetaan. Verbin imperfektija refleksiiviverbejä.Epäsuorat kysymyslauseet. Adjektiivintaivutusta. Imperatiivi japluskvamperfekti. Zu-partikkelinkäyttö infinitiivin yhteydessä.Oppikirjan ja sanakirjankäyttö. Oppiihyödyntämään tietojaviestintätekniikkaa.Oppii tukeutumaankumppanin apuun janonverbaaliseen viestintään.Käytetään samoja arviointikeinojakuin seitsemännelläluokalla.9 Tavallisia asioita käsittelevän selkeänyleiskielisen tekstin ja puheen ymmärtäminen.Oppii kirjoittamaan suppeita viestejä jaluettelomaisia kuvauksia tutuista aiheista.Oppii viestimään ja toimimaan saksankielisissäkulttuureissa hyväksyttävillä ta-Uusina aihepiireinä mm. kulutus,kierrätys ja ympäristöongelmat.Työharjoittelu ja tulevaisuudensuunnittelua. Nuorten ihmissuhteet.Uutena opetetaan passiivi, relatiiviproniminit,maantieteelliset nimetpronominaaliadverbit. SyvennetäänAiemmin opittujentyötapojen lisäksi oppilasoppii tarkkailemaanomaa kielenkäyttöäänja tuotoksiaanja kompensoimaanpuutteet liki-Samat arviointikeinot kuinedellisinä vuosina. Kielenosaamisen taso 9. luokallataitotasokuvausasteikonmukaan. Kuullun ja tekstinymmärtäminen A2.2, puhuminenja kirjoittaminen

52voilla.ja laajennetaan aikamuotoja ja sijamuotojahallintaa.määräisellä ilmauksella.Aikaisempaa pitkäjänteisempityötapojenkäyttö. Omientuotosten arviointi.A2.1 (liite 3).2.3.4. Ranska / vapaaehtoinen B-kieli (B2)OPPIAINEEN YLEISET TAVOITTEET, KESKEISTEN TYÖTAPOJEN KUVAUS:Oppilas oppii ymmärtämään arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita ,pyyntöjä ja kieltoja. Hän oppii kommunikoimaan arkielämään liittyvissä puhetilanteissasekä lukemaan että kirjoittamaan yksinkertaisia viestejä. Oppilas oppii käyttämään opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja.LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI8 Oppii kommunikoimaan ja ymmärtämäänkieltä kaikkein tavallisimmissa tilanteissa.Pystyy kirjoittamaan lyhyitä lauseita javiestejä. Oppilasta rohkaistaan käyttämäänkieltä eri tilanteissa ja hyödyntämäänmuissa kielissä hankkimiaan tietoja,taitoja ja strategioita.Itsestä ja perheestä kertominen.Ruoka, ruokailu ja ostokset. Harrastuksetja matkustaminen. TutustutaanRanskaan ja ranskalaiseenkulttuuriin.Rakenteina opetetaan verbien taivutustapreesensissä sekä käskymuotoSubstantiivin käyttö keskeisissäsijamuodoissa. Omistuspronominejaja prepositioita. Lukusanoja,il y a -rakenne sekä lauseenmuodostus.Opettajajohtoisen työtavanlisäksi käytetäänpuheen tuottamistaja kuullun ymmärtämistäedistäviäryhmä- ja pariharjoituksia.Lyhyitä kirjallisiatuotoksia.Opitaan hyödyntämäänerilaisia apuvälineitäkieltenopiskelussa.Arvioinnin perusteena ovatseuraavien osa-alueiden suorituksetja näytöt :- Kuullun ymmärtäminen- Puhuminen- Luetun ymmärtäminen- KirjoittaminenOppilas arvioi itse edistymistäänja työskentelytapojaanlukuvuoden aikana kirjallisestija suullisesti kunkin opiskelujaksonpäätteeksi.

53Lisäksi arvioidaan kulttuuritaitojaja opiskelustrategioita.Arvioinnissa käytetäänseitsenportaista asteikkoa4-10. Oppilas arvioi myösitse omaa osaamistaan.9 Oppilas oppii 8-luokalla opittujen taitojenlisäksi ottamaan vastuuta omastatyöskentelystään ja hyödyntämään tietojaviestintätekniikkaa ranskan opiskelussa.Oppii tuntemaan ja ymmärtämäänsuomalaista ja ranskalaista kulttuuria sekätutustuu niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiinja eroihin.Kotiseudusta kertominen. Asuminenja ympäristö sekä sen ongelmat.Musiikki, pukeutuminen jajuhlat. Maat, kielet ja kansallisuudet.Tutustutaan ranskankielisiin maihinja ranskankieliseen kulttuuripiiriin.Uusina aikamuotoina opitaan perfekti(passé composé) sekä allerfutuurinkäyttö.Kerrataan ja syvennetään8-luokalla opittujaviestintästrategioita.Aiempaa monipuolisempityötapojenkäyttö puhe- pari- jaryhmäharjoituksissa.Samat arviointikeinot kuin8-luokalla.Kielen osaamisentaso 9. luokalla taitotasoasteikollailmaistunaon puheen ja kirjoittamisenosalta taso A1.1-A1.jakuullun ja luetun ymmärtämisenosalta taso A1.2-A1.3 (liite 3)2.3.5. Saksa / vapaaehtoinen B-kieli (B2)7-9 luokatOPPIAINEEN YLEISET TAVOITTEET, KESKEISET TYÖTAVATOppilas oppii ymmärtämään arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita ,pyyntöjä ja kieltoja. Hän oppii kommunikoimaan arkielämään liittyvissä puhetilanteissasekä lukemaan että kirjoittamaan yksinkertaisia viestejä. Oppilas oppii käyttämään opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja.

54LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI8 Oppii kommunikoimaan ja ymmärtämäänkieltä kaikkein tavallisimmissa tilanteissa.Pystyy kirjoittamaan lyhyitä lauseita javiestejä. Oppilasta rohkaistaan käyttämäänkieltä eri tilanteissa ja hyödyntämäänmuissa kielissä hankkimiaan tietoja,taitoja ja strategioita.Itsestä ja perheestä kertominen.Ruoka, ruokailu ja ostokset.Harrastukset ja matkustaminen.Rakenteina opetetaan verbien taivutustapreesensissä ja imperatiivi.Substantiivin käyttöä nominatiivissayksikössä ja monikossa sekäakkusatiivissa. Omistuspronominejaja keskeisiä prepositioita. Lukusanoja,man- rakenne sekä päälause.Opettajajohtoisentyötavan lisäksi käytetäänpuheen tuottamistaja kuullunymmärtämistä edistäviäryhmä- ja pariharjoituksia.Kulttuuritietouttajakulttuurieroja esim.laulujen avulla. Lyhyitäkirjallisia tuotoksia.Arvioinnin perusteena ovatseuraavien osa-alueiden suorituksetja näytöt :- Kuullun ymmärtäminen- Puhuminen- Luetun ymmärtäminen- KirjoittaminenLisäksi arvioidaan kulttuuritaitojaja opiskelustrategioita.Oppilas arvioi itse edistymistäänja työskentelytapojaanlukuvuoden aikana kirjallisestija suullisesti kunkin opiskelujaksonpäätteeksi.Arvioinnissa käytetäänseitsenportaista asteikkoa4-10. Oppilas arvioi myösitse omaa osaamistaan.9 Oppilas oppii 8-luokalla opittujen taitojenlisäksi ottamaan vastuuta omastatyöskentelystään ja hyödyntämään tietojaviestintätekniikkaa saksan opiskelussa.Oppii tuntemaan ja ymmärtämään suomalaistaja saksalaista kulttuuria sekä tutustuuniiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiinja eroihin.Kotiseudusta kertominen. Asuminenja ympäristö sekä sen ongelmat.Musiikki, pukeutuminen jajuhlat. Maat, kielet ja kansallisuudet.Voinnin tiedustelu ja tulevaisuudensuunnitelmistakertominenUutena opitaan haben ja sein- verbitimperfektissä, perfekti sekä rektioverbejä.Akkusatiivi- ja datiiviprepositioita.Sivulause.Kerrataan ja syvennetään8-luokalla opittujaviestintästrategioita.Aiempaa monipuolisempityötapojenkäyttö puhe- pari- jaryhmäharjoituksissa.Samat arviointikeinot kuin8-luokalla.Kielen osaamisentaso 9. luokalla taitotasoasteikollailmaistunaon puheen ja kirjoittamisenosalta taso A1.1-A1.jakuullun ja luetun ymmärtämisenosalta taso A1.2-A1.3 (liite 3).

552.4. MATEMATIIKKAVuosiluokat 1.-2. ja 3.-5.Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjenratkaisumenetelmien oppimiseen. Tavoitteena on kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelutapaa. Oppilasta ohjataan löytämään asioita ja asiayhteyksiäsekä ratkaisuja ongelmiin. Matematiikan opetus edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalisia vuorovaikutustaitoja.Opetuksen ydintehtävinä ovat peruslaskutehtävien oppimisen lisäksi myös keskittymisen, kuuntelun ja kommunikoinnin harjaannuttaminen sekä kokemustenhankkiminen matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen perustaksi.LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI1 Oppilas harjoittelee keskittymistä, kuuntelua, vuorovaikutustaitoja.Oppilas osaa ja ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen lukujen vertailua, luokittelua, järjestykseen asettamista, hajottamista ja kokoamistalukualueella 0-20, yhteen- ja vähennyslaskujasekä laskutoimitusten välisetyhteydet luonnollisillaluvuilla lukualueella 0-20.(Apunaan konkreettiset välineet.)Oppilas tuntee ja ymmärtää- kymmenjärjestelmänLUVUT JA LASKUTOIMITUKSET lukumäärä, lukusana ja numerosymboli(luvut 0-100) numeromuotojen ja laskumerkkienharjoittelu lukujen ominaisuudet (vertailu,luokittelu, järjestykseen asettaminen) lukujen ja laskulausekkeidensuuruusvertailua: , = muita käsitteitä, esim. enemmän,vähemmän, paljon, vähän,takana, edessä, yläpuolella, alla,oikealla, vasemmalla, välissäjne. lukusuora parilliset ja parittomat luvut yhteen- ja vähennyslaskuja 0-20 sanallisia tehtäviäYksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyätoiminnallisintyötavoin, mm. seuraavinmenetelmin: leikki ja laulu pelit ja rakentelu matematiikkasadut laskutarinat kuuntelu keskustelu tutkimus(=ennakointi,havainnointi,tutkiminen, raportointi) integrointi erioppiaineisiinArviointi noudattaa Hevoshaan,Itä-Hakkilan jaSotungin koulujen opetussuunnitelmanoppiaineidenarvioinnin kriteerejä. Arviointitapahtuu käyttäensanallista asteikkoa.Arvioinnissa otetaan huomioonoppilaan antamakirjallinen ja suullinennäyttö, kotitehtävien tekeminen,työskentely oppitunneillasekäasennoituminen oppiaineeseen.Oppilaan itsearviointi tapahtuuhänen itse itselleenasettamiensa tavoitteidenpohjalta.

56- rakentumisen periaatteen,- mittaamisen periaatteen,- tunnistamaan kaksiulotteisia geometrisiäkuvioita, lukemaan ja esittämään- yksinkertaisia taulukoita.- (Apunaan konkreettiset välineet.)ALGEBRA säännönmukaisuuksien, suhteidenja riippuvuuksien näkeminenkuvasta yksinkertaisia lukujonojaGEOMETRIA käsitteet: piste, jana, suora jakulma, sekä niiden yhteys yksinkertaisimpiintasokuvioihin kaksiulotteisten muotojen piirtäminenja tunnistaminen (nelikulmio,kolmio ja ympyrä) yksinkertaisia peilauksia, symmetriaOpetuksessa käytetäänpaljon havaintovälineitä.Opetellaan päässälaskuja.Kotityöskentely ontärkeää.pohjalta.Itsearviointi tapahtuu vähintäänkolme kertaa vuodessaopettajan oppilaalleantaman arvioinnin yhteydessä.MITTAAMINEN mittavälineiden käyttö (viivain,kello, raha) pituuden arvioimista ja mittaamista(cm), pituusvertailua aika (tasatunnit ja puolet tunnit) hinta (kokonaiset eurot 1-20 €sekä 1 € = 100 snt)TIETOJENKÄSITTELY JA TILAS-TOT tietojen etsiminen, kerääminenja tallentaminen yksinkertaisten taulukoiden japylväsdiagrammien lukeminen koottujen tietojen esittäminenpylväsdiagrammina

572 Oppilas harjoittelee keskittymistä, kuuntelua, vuorovaikutustaitoja, tarkkaa merkitsemistä.Oppilas osaa ja ymmärtää lukujen vertailua, yhteen- ja vähennyslaskujasekä laskutoimitusten välisetyhteydet luonnollisilla luvuillalukualueella 0-100, kertolaskun käsitteen jakertotaulut 0-5 ja 10, jakolaskun käsitteen, kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä, tärkeimpien mittayksiköiden käytön,vertailun ja muuntamisen.Oppilas oppii tunnistamaan murtoluvun käsitteen, tunnistamaan kolmiulotteisia geometrisiäkuvioita, tulkitsemaan ja tekemään yksinkertaisiataulukoita ja diagrammeja, perustelemaan ratkaisujaan japäätelmiään konkreettisinmallein ja välinein.LUVUT JA LASKUTOIMITUKSET lukumäärä, lukusana ja numerosymboli(luvut 0-1000) lukusuoran käyttö lukualueella0-1000 yhteen- ja vähennyslaskuja,myös allekkain, erityisesti lukualueella0-100, alustavasti lukualueella0-1000 vihkoon laskeminen kertotaulut 0-5 ja 10 vaihdannaisuus yhteen- ja kertolaskuissa, laskujärjestysALGEBRA yksinkertaisia lukujonoja lukualueella0-1000 säännönmukaisuuksien ja riippuvuuksienpäätteleminenGEOMETRIA käsitteet murtoviiva ja puolisuorasekä niiden yhteys tasokuvioihin kaksiulotteiset muodot: vinokulma, suora kulma, monikulmio,neliö, suorakulmio ja ympyrä tasokuvioiden nimeäminen kolmiulotteiset kappaleet kuutioja pallo yksinkertaisia peilauksia ja suu-Yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyätoiminnallisintyötavoin, mm. seuraavinmenetelmin: leikki ja laulu pelit ja rakentelu matematiikkasadut laskutarinat kuuntelu keskustelu tutkimus(=ennakointi,havainnointi,tutkiminen, raportointi) integrointi erioppiaineisiinOpetuksessa käytetäänpaljon havaintovälineitä.Opetellaan päässälaskujaja vihkotyöskentelyä.Kotityöskentely on tärkeää.Arviointi noudattaa Hevoshaan,Itä-Hakkilan jaSotungin koulujen opetussuunnitelmanoppiaineidenarvioinnin kriteerejä. Arviointitapahtuu käyttäensanallista asteikkoa.Arvioinnissa otetaan huomioonoppilaan antamakirjallinen ja suullinennäyttö, kotitehtävien tekeminen,työskentely oppitunneillasekäasennoituminen oppiaineeseen.Oppilaan itsearviointi tapahtuuhänen itse itselleenasettamiensa tavoitteidenpohjalta. Itsearviointi tapahtuuvähintään kolmekertaa vuodessa opettajanoppilaalle antaman arvioinninyhteydessä.

58rennoksiaMITTAAMINEN pituus (mm, cm, m, km), massa(g, kg), pinta-ala, tilavuus (dl,l), aika (min, h, kk, a) ja hinta(snt ja €) viivaimen käyttö kellonaikojen opetteluTIETOJENKÄSITTELY JA TILAS-TOT tietojen etsiminen, kerääminenja tallentaminen yksinkertaisten taulukoiden jadiagrammien lukeminen koottujen tietojen esittäminenpylväsdiagrammina3 Oppilas- saa onnistumisen kokemuksia matematiikanparissaoppii tutkien ja havainnoidenmuodostamaan matemaattisia käsitteitäja -käsitejärjestelmiä- oppii käyttämään matemaattisiakäsitteitä- oppii peruslaskutaitoja ja ratkaisemaanmatemaattisia ongelmia- löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä jaeroja, säännönmukaisuuksia sekäsyys-seuraussuhteitaperustelee toimintaansa ja päätel-LUVUT JA LASKUTOIMITUKSET- kymmenjärjestelmä –käsitteenvarmentaminen, tutustuminen60-järjestelmään kellonaikojenavulla- lukujen luokittelua, järjestämistä- kertolaskua- jakolaskuun tutustuminen- laskualgoritmeja ja päässälaskua- murtoluvun käsite- laskutoimitusten tulosten arviointitarkistaminen ja pyöristä-Yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyätoiminnallisintyötavoin, mm. seuraavinmenetelmin:- keskustelu- pelit ja rakentelu- kysymysten tekeminen- havaintojen tekeminen- tutkiminen jaraportointi- päätelmien te-Arviointi noudattaa Hevoshaan,Itä-Hakkilan jaSotungin koulujen opetussuunnitelmanoppiaineidenarvioinnin kriteerejä. Arviointitapahtuu käyttäensanallista asteikkoa.Arvioinnissa otetaan huomioonoppilaan antamakirjallinen ja suullinennäyttö, kotitehtävien tekeminen,työskentely oppitunneillasekä

59miään sekä esittää ratkaisujaanmuilleoppii esittämään kysymyksiä japäätelmiä havaintojen pohjaltaoppii käyttämään sääntöjä ja noudattamaanohjeitaoppii työskentelemään keskittyneestija pitkäjänteisesti sekätoimimaan ryhmässäminen- erilaisten vaihtoehtojen lukumääräntutkiminenALGEBRA- lausekkeen käsite- lukujonojen tulkitseminen jakirjoittaminen- säännönmukaisuuksien ja riippuvuuksienhavaitseminenGEOMETRIA- yksinkertaisia suurennoksia japienennöksiä, yhdenmuotoisuus- yhdensuuntaiset ja kohtisuoratsuorat- peilauksia suoran suhteen,symmetria- erilaisten monikulmioiden tutkiminenja luokittelu- kuvioiden ja kappaleiden geometristenominaisuuksien tutkiminen- mittaamisen periaatteen ymmärtämisenvahvistaminen- mittayksiköiden käyttö, vertailuaja muuntamista- mittaustulosten arviointia jamittauksen tarkistaminenkeminen- havaintovälineidenkäyttäminenasennoituminen oppiaineeseen.Oppilaan itsearviointi tapahtuuhänen itse itselleenasettamiensa tavoitteidenpohjalta. Itsearviointi tapahtuuvähintään kolmekertaa vuodessa opettajanoppilaalle antaman arvioinninyhteydessä.TIETOJEN KÄSITTELY JA TILAS-TOT JA TODENNÄKÖISYYS- tietojen etsiminen, kerääminen,tallentaminen ja esittäminen

60- yksinkertaisten taulukoiden jadiagrammien lukeminen- koordinaatistoon tutustuminen4 Oppilassaa onnistumisen kokemuksia matematiikanparissaoppii tutkien ja havainnoidenmuodostamaan matemaattisia käsitteitäja käsitejärjestelmiäoppii käyttämään matemaattisiakäsitteitäoppii peruslaskutaitoja ja ratkaisemaanmatemaattisia ongelmialöytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä jaeroja, säännönmukaisuuksia sekäsyys-seuraussuhteitaperustelee toimintaansa ja päätelmiäänsekä esittää ratkaisujaanmuilleoppii esittämään kysymyksiä japäätelmiä havaintojen pohjaltaoppii käyttämään sääntöjä ja noudattamaanohjeitaoppii työskentelemään keskittyneestija pitkäjänteisesti sekätoimimaan ryhmässäLUVUT JA LASKUTOIMITUKSET- kymmenjärjestelmä –käsitteenvarmentaminen- lukujen luokittelua, järjestämistä- kertolaskua- sisältöjako, ositusjako ja jaollisuus- laskualgoritmeja ja päässälaskuja- desimaaliluvun käsite- murtoluvun ja desimaaliluvunvälinen yhteys- murtolukujen ja desimaalilukujenyhteen- ja vähennyslaskua- laskutoimitusten tulosten arviointi,tarkistaminen ja pyöristäminen- sulkeiden käyttö- erilaisten vaihtoehtojen lukumääräntutkiminen esim. taulukoimallaALGEBRA- lausekkeen käsite- lukujonojen tulkitseminen jakirjoittaminen- säännönmukaisuuksia, suhteitaja riippuvuuksiaYksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyätoiminnallisintyötavoin, mm. seuraavinmenetelmin:- keskustelu- pelit ja rakentelu- kysymysten tekeminen- havaintojen tekeminen- tutkiminen ja raportointi- päätelmientekeminen- havaintovälineidenkäyttäminenArviointi noudattaa Hevoshaan,Itä-Hakkilan jaSotungin koulujen opetussuunnitelmanoppiaineidenarvioinnin kriteerejä. Arviointitapahtuu käyttäensanallista asteikkoa.Arvioinnissa otetaan huomioonoppilaan antamakirjallinen ja suullinennäyttö, kotitehtävien tekeminen,työskentely oppitunneillasekäasennoituminen oppiaineeseen.

61- yhtälöiden ratkaisujen etsiminenpäätteleminenGEOMETRIA- yhdensuuntaiset ja kohtisuoratsuorat- peilauksia suoran ja pisteensuhteen, symmetria ja yhtenevyyskonkreetein välinein- kulman mitta ja kulmien luokittelu- erilaisten monikulmioiden tutkiminenja luokittelu- mittaamisen periaatteen ymmärtämisenvahvistaminen- mittayksiköiden käyttö, vertailuaja muuntamista- mittaustuloksen arviointia jamittauksen tarkistaminenTIETOJEN KÄSITTELY JA TILAS-TOT SEKÄ TODENNÄKÖISYYS- tietojen etsiminen, kerääminen,tallentaminen ja esittäminen- yksinkertaisten taulukoiden jadiagrammien lukeminen- koordinaatisto5 Oppilas saa onnistumisen kokemuksia matematiikanparissa oppii tutkien ja havainnoidenLUVUT JA LASKUTOIMITUKSET- kymmenjärjestelmä- käsitteen jamuiden kantalukujärjestelmienvarmentamienYksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyätoiminnallisintyötavoin, mm. seuraavinmenetelmin:Arviointi noudattaa Hevoshaan,Itä-Hakkilan jaSotungin koulujen opetussuunnitelmanoppiaineidenarvioinnin kriteerejä. Ar-

62muodostamaan matemaattisia käsitteitäja käsitejärjestelmiä oppii käyttämään matemaattisiakäsitteitä oppii peruslaskutaitoja ja ratkaisemaanmatemaattisia ongelmia löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä jaeroja, säännönmukaisuuksia sekäsyys-seuraussuhteita perustelee toimintaansa ja päätelmiäänsekä esittää ratkaisujaanmuille oppii esittämään kysymyksiä japäätelmiä havaintojen pohjalta oppii käyttämään sääntöjä ja noudattamaanohjeita oppii työskentelemään keskittyneestija pitkäjänteisesti sekätoimimaan ryhmässä- lukujen luokittelua, järjestelyäja pyöristämistä- kertolaskut- laskualgoritmeja ja päässälaskua- murtolukujen suuruusvertailu- prosentin käsite- murtoluvun, desimaaliluvun japrosentin välinen yhteys- murtolukujen ja desimaalilukujenyhteen- ja vähennyslaskuasekä kertominen ja jakaminenluonnollisella luvulla- sulkeiden käyttö- negatiivisen kokonaisluvun käsite- erilaisten vaihtoehtojen lukumääräntutkiminen, kombinatoriikka- keskustelu- pelit ja rakentelu- kysymystentekeminen- havaintojentekeminen- tutkiminen ja raportointi- päätelmien tekeminen- havaintovälineidenkäyttäminenarvioinnin kriteerejä. Arviointitapahtuu käyttäensanallista asteikkoa.Arvioinnissa otetaan huomioonoppilaan antamakirjallinen ja suullinennäyttö, kotitehtävien tekeminen,työskentely oppitunneillasekäasennoituminen oppiaineeseen.ALGEBRA- lukujonojen tulkitseminen jakirjoittaminen- säännönmukaisuuksia, suhteitaja riippuvuuksia- yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujenetsiminen päättelemällätai kokeilemallaGEOMETRIA- mittakaava- ympyrä, ympyrän piirtäminenharpilla ja siihen liittyvät käsitteetkeskipiste, säde ja halkaisi-

63ja- erilaisten monikulmioiden tutkiminenja luokittelu- kulman mitta ja kulmien luokittelu- piiri ja pinta-ala- mittaamisen periaatteen ymmärtämisenvahvistaminen- mittayksiköiden käyttö, vertailuaja muuntamista- mittaustulosten arviointia jamittauksen tarkistaminen- koordinaatisto- keskiarvon käsite ja laskeminenTIETOJEN KÄSITTELY JA TILAS-TOT SEKÄ TODENNÄKÖISYYS- tietojen etsiminen, kerääminen,tallentaminen ja esittäminen- yksinkertaisten taulukoiden jadiagrammien lukeminen- tietojen luokittelu ja järjestäminen,tyyppiarvon ja mediaaninkäsitteiden pohjustaminen- kokemuksia klassisesta ja tilastollisestatodennäköisyydestäMatematiikkaVuosiluokat 6-9TAVOITTEET, KESKEISET TYÖTAVAT

64Vuosiluokkien 6-9 matematiikan opetuksen tavoitteena on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiinkuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelumallien oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisenilmaisun harjoitteleminen. Tavoitteena on, että oppilas oppii luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan.LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI6 Oppilas harjoittelee ymmärtämään matemaattisten käsitteidenja sääntöjen merkityksiä,sekä näkemään matematiikan jareaalimaailman välisiä yhteyksiä. ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisestija perustelemaan toimintaansaja päätelmiään. työskentelemään keskittyneesti japitkäjänteisesti sekä toimimaanryhmässä.- arvioimaan saamansa tuloksen järkevyyttäsekä tarkastamaanratkaisunsa eri vaiheet.Oppilas osaa- peruslaskutoimitukset luonnollisillaluvuilla ja desimaaliluvuilla- yksinkertaisia aikalaskuja- murtolukujen supistamista ja laventamista- kolmioiden ja neliöiden ominaisuuksia- nimetä tavallisimmat kappaleet( kuutio, särmiö)LUVUT JA LASKUTOIMITUKSET Luonnolliset luvut, rationaaliluvut,desimaaliluvut peruslaskutoimitusten varmentaminenem. luvuilla aikalaskut, aikaväli prosenttikäsite pyöristäminen ja arviointi lukujen jaollisuussääntöjä murtolukujen supistaminenja laventaminen sekä desimaaliluvunesittäminen murtolukuna laskulausekkeitaALGEBRA yhtälöiden ratkaisujen etsiminenpäättelemällä ja laskutoimitustenavullaGEOMETRIA kolmioihin liittyviä käsitteitä erilaiset nelikulmiot (neliö,suorakulmio, suunnikas) kolmion, suorakulmion jaYksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyämm. seuraavinmenetelmin: kuuntelu keskustelu kyselyyn harjaannuttaminen ongelmanratkaisu pelit ja rakentelu tutkimus atk-avusteinen opetus yhteistoiminnallinenoppiminen integrointi eri oppiaineisiinOpetuksessa käytetään havaintovälineitä.Arviointi noudattaa Hevoshaan,Itä-Hakkilan jaSotungin koulujen opetussuunnitelmanoppiaineidenarvioinnin kriteerejä. Arviointitapahtuu käyttäen numeeristaasteikkoa.Arvioinnissa otetaan huomioonoppilaan antama kirjallinenja suullinen näyttö,kotitehtävien tekeminen,työskentely oppitunneillasekäasennoituminen oppiaineeseen.Oppilaan itsearviointi tapahtuuhänen itse itselleen asettamiensatavoitteiden pohjalta.Itsearviointi tapahtuuvähintään kolme kertaavuodessa opettajan oppilaalleantaman arvioinninyhteydessä.

65- päätellä yksinkertaisen yhtälönratkaisunOppilas ymmärtää prosenttikäsitteensuunnikkaan piirin ja pintaalanlaskeminen kappaleiden nimeäminen jaluokittelu kuution ja suorakulmaisensärmiön tilavuuden laskeminen symmetria ja peilaus suoransuhteen mittakaava7 Oppilas harjoittelee ymmärtämään matemaattisten käsitteidenja sääntöjen merkityksiä,sekä näkemään matematiikan jareaalimaailman välisiä yhteyksiä. ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisestija perustelemaan toimintaansaja päätelmiään. työskentelemään keskittyneesti japitkäjänteisesti sekä toimimaanryhmässä. arvioimaan saamansa tuloksen järkevyyttäsekä tarkastamaan ratkaisunsaeri vaiheet.Oppilas osaa geometriset peruskuviot ja niidenominaisuudet laskea kolmion ja suunnikkaanpinta-alan käyttää harppia ja viivoitinta geometristenkonstruktioiden tekemi-LUVUT JA LASKUTOIMITUKSET luonnolliset luvut ja desimaaliluvut(esim. hinta- jaaikalaskuissa) lukujen jaollisuus, alkuluku laskimen käyttö potenssin käsite (eksponenttinaluonnollinen luku) suurten lukujen kymmenpotenssiesitys kokonaisluvut, vastaluvunkäsite, peruslaskutoimituksetkokonaisluvuillaGEOMETRIA kuvioita (suora, jana, kulma,kolmio, suunnikas, monikulmio,kaari, ympyrä) geometrista konstruointia kulmien väliset yhteydet (ristikulma,vieruskulma, kol-Yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyämm. seuraavinmenetelmin: kuuntelu keskustelu kyselyyn harjaannuttaminen ongelmanratkaisu pelit ja rakentelu tutkimus atk-avusteinen opetus yhteistoiminnallinenoppiminen integrointi eri oppiaineisiinOpetuksessa käytetään havaintovälineitä.Opetellaan päässälaskuja javihkotyöskentelyä Koti-Arviointi noudattaa Hevoshaan,Itä-Hakkilan jaSotungin koulujen opetussuunnitelmanoppiaineidenarvioinnin kriteerejä. Arviointitapahtuu kursseittainja siinä käytetään numeeristaasteikkoa.Arvioinnissa otetaan huomioonoppilaan antamakirjallinen ja suullinennäyttö, kotitehtävien tekeminen,työskentely oppitunneillasekäasennoituminen oppiaineeseen.Oppilaan itsearviointi tapahtuuhänen itse itselleenasettamiensa tavoitteidenpohjalta. Itsearviointi ta-

66metristen konstruktioiden tekemiseen soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä muuntaa tavallisimpia pituuden japinta-alan yksiköitä määrittää pisteiden koordinaatitkoordinaatistossa ratkaista lineaarisen yhtälön jamäärittää kahden suoran leikkauspisteengraafisestiOppilas ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuudenmerkityksen arkielämän tilanteissamion kulmien summa) pinta-alat, (kolmio, suunnikas),pinta-alan yksiköt janiiden muunnokset koordinaatisto yhtenevyys kuvauksia: peilaussuoran ja pisteen suhteenALGEBRA lausekkeen muodostaminenja lausekkeen arvon laskeminenFUNKTIOITA riippuvuus koordinaatistossa suoran piirtäminen suorien leikkauspistetyöskentely on tärkeää.pohjalta. Itsearviointi tapahtuulomakkeilla kurssienaikana tai esimerkiksitestien yhteydessä.TILASTOT JA TODENNÄKÖI-SYYS todennäköisyyden käsite diagrammien tuottaminen jatulkinta riippuvuuden havaitseminenja sen esittäminen koordinaatistossa lukuparin esittäminen koordinaatistossa suoran piirtäminen ja suorienleikkauspiste8 Oppilas harjoittelee ymmärtämään matemaattisten kä-LUVUT JA LASKUTOIMITUKSET perustapaukset prosenttilas-Yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyämm. seuraavinArviointi noudattaa Hevoshaan,Itä-Hakkilan ja

67sitteiden ja sääntöjen merkityksiä,sekä näkemään matematiikan jareaalimaailman välisiä yhteyksiä. ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisestija perustelemaan toimintaansaja päätelmiään. työskentelemään keskittyneesti japitkäjänteisesti sekä toimimaanryhmässä. arvioimaan saamansa tuloksen järkevyyttäsekä tarkastamaan ratkaisunsaeri vaiheet.Oppilas osaa ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaanneliöjuurta. käyttää verrantoa, prosenttilaskuaja muita laskutoimituksia arkielämässäeteen tulevien ongelmienratkaisemisessa. korottaa luvun kokonaislukupotenssiin. soveltaa piirin ja pinta-alan laskutapojaympyröihin liittyviin tehtäviin. tunnistaa kappaleita ja laskea niidentilavuuksia. suorittaa mittauksia ja tehdä niihinliittyviä laskelmia. muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä. ratkaista algebrallisesti ensimmäisenasteen yhtälöitä. sieventää algebrallisia lausekkeitakennasta potenssi, eksponenttina kokonaisluku juuren käsite ja laskutoimituksianeliöjuurellaALGEBRA lauseke ja sen sieventäminen potenssilauseke ja sen sieventäminen polynomin käsite polynomien yhteen- , vähennys-,ja kertolasku muuttujan arvon sijoittaminenlausekkeeseen ensimmäisen asteen yhtälönmuodostaminen ja ratkaiseminen verrantoGEOMETRIA ympyrä (pinta-ala, kehän pituus,sektorin ala, kaaren pituus) tasokuvioiden piirin ja pintaalanlaskeminen kappaleiden tilavuuksien japinta-alojen laskeminen (lieriö,kartio, pallo) tilavuuden yksikötmenetelmin: kuuntelu keskustelu kyselyyn harjaannuttaminen ongelmanratkaisu pelit ja rakentelu tutkimus atk-avusteinen opetus yhteistoiminnallinenoppiminen integrointi eri oppiaineisiinOpetuksessa käytetään havaintovälineitä.Opetellaanpäässälaskuja ja vihkotyöskentelyä.Kotityöskentelyon tärkeää.Sotungin koulujen opetussuunnitelmanoppiaineidenarvioinnin kriteerejä. Arviointitapahtuu kursseittainja siinä käytetään numeeristaasteikkoa.Arvioinnissa otetaan huomioonoppilaan antamakirjallinen ja suullinennäyttö, kotitehtävien tekeminen,työskentely oppitunneillasekäasennoituminen oppiaineeseen.Oppilaan itsearviointi tapahtuuhänen itse itselleenasettamiensa tavoitteidenpohjalta. Itsearviointi tapahtuulomakkeilla kurssienaikana tai esimerkiksitestien yhteydessä.

68sekä kertoa polynomin vakiolla. potenssien laskutoimituksia. muodostaa yksinkertaisesta arkielämäänliittyvästä ongelmasta yhtälönja ratkaista sen algebrallisestitai päättelemällä.9 Oppilas harjoittelee ymmärtämään matemaattisten käsitteidenja sääntöjen merkityksiä,sekä näkemään matematiikan jareaalimaailman välisiä yhteyksiä. ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisestija perustelemaan toimintaansaja päätelmiään. työskentelemään keskittyneesti japitkäjänteisesti sekä toimimaanryhmässä. arvioimaan saamansa tuloksen järkevyyttäsekä tarkastamaan ratkaisunsaeri vaiheet.Oppilas osaa löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviäkuvioita ja pystyy soveltamaan tätä. käyttää Pythagoraan lausetta jatrigonometriaa suorakulmaisenkolmion ratkaisemiseen. suoran yhtälön kulmakertoimen javakion merkityksen. käyttää yhtälöparia yksinkertaistenongelmien ratkaisemiseen.LUVUT JA LASKUTOIMITUKSET lukualueet (reaaliluvut) itseisarvo, käänteisluku prosenttilaskennan varmennusta,prosenttiyksikköALGEBRA murtolukujen ja murtolausekkeidenperuslaskutoimitukset,murtolausekkeidensupistaminen yhtälön ratkaiseminen algebrallisesti yhtälöparin ratkaiseminenalgebrallisesti ja graafisesti polynomien kertolaskuGEOMETRIA yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys mittakaava, suhde ja verrannollisuus Pythagoraan lause TrigonometriaaFUNKTIOTYksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyämm. seuraavinmenetelmin: kuuntelu keskustelu kyselyyn harjaannuttaminen ongelmanratkaisu pelit ja rakentelu tutkimus atk-avusteinen opetus yhteistoiminnallinenoppiminen integrointi eri oppiaineisiinOpetuksessa käytetään havaintovälineitä.Opetellaan päässälaskuja javihkotyöskentelyä. Kotityöskentelyon tärkeää.Arviointi noudattaa Hevoshaan,Itä-Hakkilan jaSotungin koulujen opetussuunnitelmanoppiaineidenarvioinnin kriteerejä. Arviointitapahtuu kursseittainja siinä käytetään numeeristaasteikkoa.Arvioinnissa otetaan huomioonoppilaan antamakirjallinen ja suullinennäyttö, kotitehtävien tekeminen,työskentely oppitunneillasekäasennoituminen oppiaineeseen.Oppilaan itsearviointi tapahtuuhänen itse itselleenasettamiensa tavoitteidenpohjalta. Itsearviointi tapahtuulomakkeilla kurssienaikana tai esimerkiksitestien yhteydessä.

nähdä eri tapauksien yhtäläisyydetja säännönmukaisuudet. lukea erilaisia taulukoita ja diagrammejaja määrittää annetustaaineistosta frekvenssit, keskiarvon,mediaanin ja tyyppiarvon. funktion käsite yksinkertaisten funktioidentulkitseminen ja niiden kuvaajienpiirtäminen koordinaatistoon funktion nollakohta ja funktionarvo suoraan- ja kääntäen verrannollisuus suoran yhtälö (kulmakerroinja vakio)TILASTOT Taulukoiden ja tilastojentulkintaa (frekvenssit, keskiarvo,mediaani, tyyppiarvo)69Päättöarvioinnissa oppilaanosaaminen arvioidaanperusopetuksen päättöarvioinninkriteereiden pohjalta,monipuoliseen näyttöönperustuen.2.5. YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOvuosiluokat 1.-4.Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävänkehityksen näkökulma. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiäsekä terveitä elämäntapoja. Opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan omat kokemukset sekä aikaisemmattiedot ja taidot. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde.LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI

1 Oppilas oppii tekemään havaintoja eri aistejakäyttäen, tutkimaan yksinkertaisilla välineillä, kuvailemaan ja vertailemaan havaintojaan, jakamaan tietojaan toisille.AVARUUS valo ja lämpö, varjot viikonpäivät, kuukaudetILMA / ILMAKEHÄ ilma, ääni sään tarkkailuaELOTON LUONTO vesi ja sen olomuodot oman lähiympäristön karttoja tutustuminen Suomen karttaanELOLLINEN LUONTO* Ihminen ihmisen elämänkaari ihmisen kehon osat aistit henkilökohtaisen hygienianhoito terveelliset elämäntavat* Kasvit ja eläimet kasvin osat syksyn satoa ravintoketju-periaate lähiympäristön kasvien jaeläinten tunnistamista eläinten valmistautuminentalveen* Luonnonsuojelu- retket / käyttäytyminen* Ihmisen kulttuuriYksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyätoiminnallisin työtavoin,mm. seuraavin menetelmin: tutkimus(=ennakointi,havainnointi, tutkiminenja raportointi) integrointi eri oppiaineisiin70Arviointi on jatkuvaa ja perustuumonipuoliseen näyttöönmm. seuraaviin:- koetulokset- kirjalliset työt- oppilaan työskentelyja aktiivisuus tunneilla- oppilaan asenne- kotitehtävien tekeminen- oppilaan itsearviointikohdistuu sekä oppimisprosesseihinettätuotoksiin

71 rakennettu ympäristö turvallinen koulutie ja lähiympäristönliikennemerkkejä2 Oppilas oppii tekemään havaintoja eri aistejakäyttäen, tutkimaan yksinkertaisilla välineillä, kuvailemaan ja vertailemaan havaintojaan, jakamaan tietojaan toisille.AVARUUS taivaankappaleet, aika, vuodenajat maapallo kuukaudet kalenteriILMA / ILMAKEHÄ luonnonilmiöt, sää, sääkarttaja säämerkitELOTON LUONTO maan pinnanmuodot (peruskäsitteet) pohjapiirros, karttamerkit jailmansuunnatYksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyätoiminnallisin työtavoinmm. seuraavin menetelmin: tutkimus(=ennakointi, havainnointi,tutkiminenja raportointi) integrointi eri oppiaineisiinArviointi on jatkuvaa ja perustuumonipuoliseen näyttöönmm. seuraaviin:- koetulokset- kirjalliset työt- oppilaan työskentelyja aktiivisuus tunneilla- oppilaan asenne- kotitehtävien tekeminen- oppilaan itsearviointikohdistuu sekä oppimisprosesseihinettätuotoksiinELOLLINEN LUONTO* Ihminen terveelliset elämäntavat (lepo,liikunta, ruokaympyrä)ja henkilökohtainen hygienia henkinen hyvinvointi (perhe,ystävät, vuorovaikutus muidenkanssa)* Kasvit ja eläimet Suomen kasvien ja eläintentunnistamista syksyn satoa

72* Luonnonsuojelu jätteet, lajittelu, kierrätys,kompostointi luontoa säästävät tuotteet* Ihmisen kulttuuri ihmisen keksintöjä raaka-aineita ja niiden käyttöä liikenne3 Oppilas oppii- tuntemaan omaa elinympäristöään- hankkimaan tietoa tutkimalla jaerilaisia lähdeaineistoja käyttämällä- havaintojen tekoa ja luokittelua- lukemaan ja laatimaan yksinkertaisiakarttoja sekä käyttämään kartastoja- tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiäkokeita- suojelemaan luontoa ja säästämäänenergiavaroja- psyykkistä ja fyysistä itsetuntemustasekä sosiaalisia taitoja- turvalliset toimintatavat ja noudattamaanannettuja ohjeitaELIÖT JA ELINYMPÄRISTÖT- erilaisten elinympäristöjentarkkailu eri vuodenaikoinaja eliöiden sopeutuminen erilaisiinelinympäristöihin- lähiympäristön tavallisimpienkasvi-, sieni- ja eläinlajientunnistaminen- kasvien ja eläinten elämänvaiheisiintutustuminen- ruoan alkuperä ja tuottaminenOma lähiympäristö, kotiseutu ja maapalloihmisen elinpaikkana- kotiseutuun ja omaan maakuntaantutustuminen- Suomi- vuorokauden- ja vuodenaikoihinliittyvät käsitteet- luonnonilmiöt ja ihmisen rakentamaympäristöYksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyämonipuolisin työtavoin,esim. seuraavin menetelmin:- kuuntelu- keskustelu- tutkimus (= ennakointi,havainnointi,tutkiminen ja raportointi)- retketintegrointi eri oppiaineisiinArviointi on jatkuvaa ja perustuumonipuoliseen näyttöönmm. seuraaviin:- koetulokset- kirjalliset työt- oppilaan työskentely jaaktiivisuus tunneilla- oppilaan asenne- kotitehtävien tekeminen- oppilaan itsearviointikohdistuu sekä oppimisprosesseihinettätuotoksiin-

734 Oppilas oppii- hankkimaan tietoa tutkimalla jaerilaisia lähdeaineistoja käyttämällä- havaintojen tekoa ja luokittelua- tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiäkokeita- luonnontieteellisen tiedon eri esittämistapoja- luonnonympäristöön liittyviä käsitteitä- suojelemaan luontoa ja säästämäänenergiavaroja- psyykkistä ja fyysistä itsetuntemustasekä sosiaalisia taitoja- terveellisiä elämäntapoja ja niihinliittyviä käsitteitä- turvalliset toimintatavat ja noudattamaanannettuja ohjeitaYMPÄRISTÖN AINEITA- aineiden ja esineiden säästäväkäyttö ja kierrätysTURVALLISUUS- itsensä ja muiden arvostaminen- liikennekäyttäytyminen- tapaturmat- sopimukset, säännöt ja hyvättavatELIÖT JA ELINYMPÄRISTÖT- erilaisten elinympäristöjentarkkailu eri vuodenaikoinaja eliöiden sopeutuminen erilaisiinelinympäristöihin- lähiympäristön tavallisimpienkasvi-, sieni- ja eläinlajientunnistaminen- kasvien ja eläinten elämänvaiheisiintutustuminen- oma lähiympäristö, kotiseutuja maapallo ihmisen elinpaikkana- maaston piirteet ja niidenhavainnollistaminen- kartta- PohjoismaatYMPÄRISTÖN ILMIÖITÄ- ääni ja valoYksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyämonipuolisin työtavoin,esim. seuraavin menetelmin:- kuuntelu- keskustelu- tutkimus (= ennakointi,havainnointi,tutkiminen ja raportointi)- retketintegrointi eri oppiaineisiinArviointi on jatkuvaa japerustuu monipuoliseennäyttöön mm. seuraaviin:- koetulokset- kirjalliset työt- oppilaan työskentely jaaktiivisuus tunneilla- oppilaan asenne- kotitehtävien tekeminen- oppilaan itsearviointikohdistuu sekä oppimisprosesseihinettätuotoksiin-

74- lämpö- yksinkertaiset laitteet (vipu,pyörä, jousi) ja rakenteet- magneettiset ja sähköiset ilmiötYMPÄRISTÖN AINEITA- ilma- vesiIHMINEN JA TERVEYS- ihminen (keho, kasvu, kehitys)- terveelliset elämäntavat- sairaudet, hätätilanteet ja yksinkertaisetensiaputoimet- henkinen hyvinvointiTURVALLISUUS- itsensä ja muiden arvostaminen- liikennekäyttäytyminen- tapaturmat- sopimukset, säännöt ja hyvättavat2.6. MAANTIETOvuosiluokat 5-6OPPIAINEEN YLEISET TAVOITTEET, KESKEISTEN TYÖTAPOJEN KUVAUS:

75Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa, sen erilaisia alueita ja olosuhteita. Opetuksen tavoitteena on , että oppilas oppii oman ja muiden ihmistenmerkityksen osana luontoa. Opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä maapallon eri alueilla. Tavoitteenaon laajentaa oppilaan maailmankuvaa Suomesta Eurooppaan ja muualle maailmaan.Oppilaan tulee saada käsitys luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppia arvostamaan niitä. Opetuksen tulee luodapohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle sekä kansainvälistymiselle.Maantiedon opetuksen tulee tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi sekä eri kulttuurien erityispiirteitä hyväsyväksi kansalaiseksi.Lisäksi opetuksen tulee painottaa ihmisen vastuullisuutta luonnon suojelussaLK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI5 Oppilas oppii:- Laatimaan ja tulkitsemaan- karttoja, tilastoja ja- diagrammeja.- Käyttämään kuvia ja sähköisiä- viestimiä maantieteellisen- tiedon lähteinä.- Hahmottaman maailmankartan- ja sen keskeisen nimistön.- Ymmärtämään ihmisen- toiminnan riippuvuutta- ympäristön tarjoamista- mahdollisuuksista maapallolla.- Arvostamaan ja suhtautumaan- myönteisesti vieraisiin- kansoihin ja kulttuureihin.- Lisäksi oppilas perehtyy- Euroopan maantietoon.EUROOPPA OSANA MAAILMAA- Karttojen, karttapallon muidenmaantieteellisten tietolähteidenkäyttö.- Maailmankartta ja sen- keskeinen nimistö.- Euroopan tarkasteleminen- maailman kartalla ja Euroopan- karttakuva.- Euroopan ilmasto- ja- kasvillisuusvyöhykkeet sekä- eläimistö.- Tiedon havainnollistamisen- harjoittelu.IHMISTEN ELÄMÄN JAELINYMPÄRISTÖJEN MONI-MUOTOISUUS MAAPALLOLLA- Talvisateiden sekä lauhke-Yksilö-, pari-, ja ryhmätyöskentelyämonipuolisintyötavoin mm. seuraavinmenetelmin:- Tutkimus (= ennakointi,- havainnointi, tutkiminen,- raportointi ja itsearviointi)- Integrointi eri oppiaineisiin.- - Tietotekniikanhyödyntäminen.Oppiaine arvioidaan yhteiselläarvosanalla biologian kanssa.Arviointi on jatkuvaa ja perustuuoppilaan monipuoliseennäyttöön, kuten:- Koetulokset- Työskentelytaidot- ja aktiivisuus- oppitunneilla.- Kirjalliset työt- Oppilaan asenne- oppiainetta- kohtaan.- Kotitehtävien- tekeminen.Oppilaan itsearviointi kohdistuusekä oppimisprosesseihinettä tuotoksiin.

76an ja- kylmän vyöhykkeen alueet- ihmisen elinympäristöinä.- Ihmisten monimuotoinenelämä- erilaisissa ympäristöissä.- Ihmisen toiminnan aiheuttamatmuutokset ympäristössä6 Oppilas oppii:- Laatimaan ja tulkitsemaan- karttoja, tilastoja ja- diagrammeja.- Käyttämään kuvia ja sähköisiä- viestimiä maantieteellisen- tiedon lähteinä.- Ymmärtämään ihmisen- toiminnan riippuvuutta- ympäristön tarjoamista- mahdollisuuksista maapallolla.- Arvostamaan ja suhtautumaan- myönteisesti vieraisiin- kansoihin ja kulttuureihin.- Lisäksi oppilas perehtyy- Afrikan maantietoon.AFRIKKA OSANA MAAILMAA- Karttojen, karttapallon jamuiden maantieteellisten- tietolähteiden käyttö.- Afrikan tarkasteleminen- maailman kartalla ja Afrikan- karttakuva.- Afrikan ilmasto- ja- kasvillisuusvyöhykkeet- sekä eläimistö.- Sademetsät, savannit, arotja- aavikot.- Tiedon havainnollistaminen.IHMISTEN ELÄMÄN JAELINYMPÄRISTÖJEN MONIMU-OISUUS MAAPALLOLLA- Luonnon ja ihmisen toiminnanvuorovaikutusYksilö-, pari-, ja ryhmätyöskentelyämonipuolisintyötavoin mm. seuraavinmenetelmin:- Tutkimus (= ennakointi,- havainnointi, tutkiminen,- raportointi ja itsearviointi)- Integrointi eri oppiaineisiin.- Tietotekniikanhyödyntäminen.Arviointi on jatkuvaa ja perustuuoppilaan monipuoliseennäyttöön, kuten:- Koetulokset- Työskentelytaidot- ja aktiivisuus- oppitunneilla.- Kirjalliset työt- Oppilaan asenne- oppiainetta- kohtaan.- Kotitehtävien- tekeminen.Oppilaan edistymistä ja työskentelyäarvioidaan suhteessaops:n tavoitteisiin ja hyvänosaamisen kriteereihin.Oppilaan itsearviointi kohdistuu

77maapallolla sekä- ihmisen toiminnan aiheuttamatmuutokset ympäristössä.sekä oppimisprosesseihin ettätuotoksiin.Arvioinnin kriteerit:kts. Oppilaan arviointiMAANTIETOvuosiluokat 7-9OPPIAINEEN YLEISET TAVOITTEET, KESKEISTEN TYÖTAPOJEN KUVAUS:Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksessa tarkastellaan luonnonympäristöä, rakennettuaympäristöä ja sosiaalista ympäristöä. Ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta tarkastellaan paikallistasolta globaalille tasolle asti. Opetuksen tavoitteena on kehittääoppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa käyttämällä ja tulkitsemalla erilaisia karttoja sekä muita maantieteellisiä tietolähteitä. Kullakin luokkatasollakäydään läpi keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä sekä mahdollisuuksia näiden ongelmien ratkaisuun. Yhdeksännellä luokalla ympäristöasioitavoidaan opiskella integroituna biologian kanssa. Huomiota kiinnitetään kestävään kehitykseen sekä suvaitsevuuteen eri väestöryhmiä kohtaan.LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI7 Oppilas osaa- hahmottaa ja jäsentää maailmaasekä tunnistaa opiskeltujen maanosienluonnon- ja kulttuurimaantieteellisiäperuspiirteitä- etsiä kartoista ja kartastoista paikkojasekä käyttää hyväksi karttamerkkejäja kartan mittakaavaa- määrittää alueiden sijainnin ja etäi-MAA - IHMISEN KOTIPLANEET-TA- maapallon karttakuvan täydentäminen- mittakaava ja paikanmääritys- maapallon sisäiset tapahtumat- Aasia, Afrikka, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka,Maantietoa opiskellaan 7 -9 luokilla käyttäen mm.seuraavia työtapoja:- karttojen, tilastojen,diagrammien, kuvienja tekstien tulkinta- tiedon havainnollistaminendiagram-7 - 9 luokkien kurssien arviointiperustuu- kokeisiin- kirjallisiin töihin- vihkotyöhön- kotitehtävien tekemiseen- tuntiosallistumiseen- tutkimustöihin

syyden- laatia ilmastodiagrammin tilastotietojenperusteella sekä vertailla erialueiden ilmastodiagrammeja javäestöpyramidejaAustralia ja Eurooppa: kahdentai useamman maanosanluonnonolojen, ihmistoiminnanja kulttuuristen piirteidenvertailumien, piirrosten jakarttojen avulla- uutisten seuraaminensekä pohdintaja keskustelu aiheesta- luonnon- ja kulttuuriympäristönhavainnointi- yksilö-, pari- jaryhmätyöt78- ajankohtaisten asioidenseuraamiseen- asenteeseen oppiainettakohtaanOppilaan itsearviointi kohdistuusekä oppimisprosesseihinettä tuotokseen.Arvioinnin kriteerit ovat kohdassaOppilaan arviointi.8 Oppilas osaa- selostaa maanpintaa muokkaavientekijöiden vaikutusta maisemassa- ymmärtää planetaarisuuden vaikutuksiamaapallolla- kuvata Euroopan eri alueidenluonnonoloja ja ihmisen toimintaa- vertailla Eurooppaa muihin maanosiin,ja ymmärtää että Eurooppaon vuorovaikutuksessa muidenmaailman alueiden kanssaEUROOPPA- maapallon ulkoiset tapahtumat- Euroopan karttakuvan,luonnonolojen, maiseman jaihmisen toiminnan peruspiirteet- Euroopan maantieteellinentarkastelu osana maailmaa jaEuroopan tulevaisuus9 Oppilas osaa- selostaa miten Suomen luonnonmaisematovat muotoutuneet jamiten luonnonolot ovat vaikuttaneetihmisen toimintaan Suomeneri alueilla- kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmiaja niiden ratkaisumahdol-SUOMI- Suomen karttakuva ja maisema- luonnon ja ihmisen vuorovaikutusSuomessa- Itämeren ympäristökysymykset- vähemmistökulttuurit

79lisuuksia- kuvata ja analysoida asutuksen jaelinkeinojen alueellisia piirteitä jasijoittumista Suomessa- tunnistaa arvokkaat kulttuuri- japerinnemaisemat- osaa selostaa miten kansalainen voivaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsuunnitteluun ja kehittymiseen- tehdä pieniä ympäristöön tai kuntaanliittyviä tutkimuksia- kuvata miten Suomi on vuorovaikutuksessamuiden alueiden kanssa- muuttoliike- rakennettu ympäristö ja perinnemaisemat- aluesuunnittelu- kulutuksen merkitys ja tuotteidenelinkaari- oman lähiympäristön tai (koti)kunnantutkiminen- Suomi osana maailmaa2.7. BIOLOGIAvuosiluokat 5-6OPPIAINEEN YLEISET TAVOITTEET, KESKEISTEN TYÖTAPOJEN KUVAUS:Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan itsensä ja muita ihmisiä sekä ymmärtämäänihmisen merkityksen osana luontoa. Opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen. Opetusta voidaan toteuttaa luokkahuoneen lisäksi maastossa. Maastossaoppilaan tulee saada myönteisiä kokemuksia ja elämyksiä luonnosta.Oppilaan tulee osata tehdä luontoon ja sen muuttumiseen liittyviä havaintoja. Oppilaan tulee oppia arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologianopetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI5 Oppilas oppii: ELIÖT JA ELINYMPÄRISTÖT Yksilö-, pari-, ja ryhmä- Oppiaine arvioidaan yhteisellä

80- Tuntemaan eliölajeja, niiden- rakennetta ja elämää sekä- sopeutumista- elinympäristöihinsä.- Liikkumaan luonnossa sekä- havainnoimaan ja tutkimaan- luontoa maastossa.- Toimimaan- ympäristöystävällisesti,- huolehtimaan- lähiympäristöstään ja- suojelemaan luontoa.- Tietämään perusasiat ihmisen- rakenteesta- ja elintoiminnoista.- Ymmärtämään seksuaalisuuden- osaksi ihmisen- persoonallisuutta ja- tunnistamaan murrosiän- tunnuspiirteitä.- Arvostamaan kasvua ja- kehitystä jokaisen- henkilökohtaisena prosessina.- Pohtimaan kasvuun,- kehitykseen ja sosiaaliseenvuorovaikutukseen liittyviä- kysymyksiä.- Ottamaan vastuuta omista- teoistaan ja ottamaan huomioon- toiset ihmiset.- Eliökunnan kokonaisuuden- hahmottaminen ja- luokitteleminen.- Lähialueiden keskeisen- eliölajiston tunnistaminen ja- ohjattu oman- kulttuuriympäristön kasvien- kerääminen.- Eliöiden elinympäristöjen- tutkiminen.- Eläinten lisääntyminen.- Kasvien lisääntyminen ja- kasvu.- Ravintoketjut.IHMISEN RAKENNE, ELINTOI-MINNOT, KASVU JA KEHITYS- Ihmisen kehon rakenne,- keskeiset elintoiminnot,- lisääntyminen sekä murrosiän- fyysiset, psyykkiset ja- sosiaaliset muutokset.- Oman kehon arvostaminenja- suojeleminen.- Murrosiän psyykkiset ja- sosiaaliset muutokset.- Läheisyyden tarve,- ihmissuhteisiin ja tunteiden- säätelyyn liittyvät sosiaaliset- tekijät sekä ikäkauteen liittyvät- oikeudet ja vastuu.työskentelyä monipuolisintyötavoin mm. seuraavinmenetelmin:- Tutkimus (= ennakointi,- havainnointi, tutkiminen,- raportointi ja itsearviointi)- Integrointi eri oppiaineisiin.- - Tietotekniikanhyödyntäminen.arvosanalla maantiedon kanssa.Arviointi on jatkuvaa ja perustuuoppilaan monipuoliseennäyttöön, kuten:- Koetulokset- Työskentelytaidot jaaktiivisuus oppitunneilla.- Kirjalliset työt.- Oppilaan asenne oppiainetta- kohtaan.- Kotitehtävien tekeminen.Oppilaan itsearviointi kohdistuusekä oppimisprosesseihinettä tuotoksiin.Arvioinnin kriteerit:kts. Oppilaan arviointi.

81- Seksuaalisen kehityksen- yksilöllinen vaihtelu.- Tervettä kasvua ja kehitystä- tukevat ja haittaavat tekijät.LUONNON JA YMPÄRISTÖNSUOJELEMINEN- Ympäristölukutaidon ja- ympäristöystävällisen- toiminnan harjoitteleminen.- Luonnonsuojelu- Jokamiehen oikeudet javelvollisuudet.6 Oppilas oppii:- Tuntemaan eliölajeja, niiden- rakennetta ja elämää sekä- sopeutumista- elinympäristöihinsä.- Liikkumaan luonnossa sekä- havainnoimaan ja tutkimaan- luontoa maastossa.- Ymmärtämään, että ihminen on- ravinnontuotannossaan- riippuvainen muusta luonnosta.- Toimimaan- ympäristöystävällisesti,- huolehtimaan- lähiympäristöstään ja- suojelemaan luontoa.- Ottamaan vastuuta omista- teoistaan ja ottamaan huomioon- toiset ihmiset.ELIÖT JA ELINYMPÄRISTÖT- Eliökunnan kokonaisuuden- hahmottaminen ja- luokitteleminen.- Eliöiden elinympäristöjenkuten- suon tutkiminen.- Kasvien kasvun kokeellinentutkiminen.- Eläinten lisääntyminen.LUONNON JA YMPÄRISTÖNSUOJELEMINEN- Luonnon monimuotoisuuden- merkitys.- Ympäristölukutaidon ja- ympäristöystävällisen- toiminnan harjoitteleminen.Yksilö-, pari-, ja ryhmätyöskentelyämonipuolisintyötavoin mm. seuraavinmenetelmin:- Tutkimus (= ennakointi,- havainnointi, tutkiminen,- raportointi ja itsearviointi)- Integrointi eri oppiaineisiin.- - Tietotekniikanhyödyntäminen.Arviointi on jatkuvaa ja perustuuoppilaan monipuoliseennäyttöön, kuten:- Koetulokset- Työskentelytaidot jaaktiivisuus oppitunneilla.- Kirjalliset työt.- Oppilaan asenne oppiainetta- kohtaan.- Kotitehtävien tekeminen.Oppilaan edistymistä ja työskentelyäarvioidaan suhteessaops:n tavoitteisiin ja hyvänosaamisen kriteereihin.

82Oppilaan itsearviointi kohdistuusekä oppimisprosesseihinettä tuotoksiin.Arvioinnin kriteerit:kts. Oppilaan arviointi.Biologiavuosiluokat 7-9OPPIAINEEN YLEISET TAVOITTEET JA KESKEISTEN TYÖTAPOJEN KUVAUS:Biologia on elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä tutkiva oppiaine. Opetuksessa perehdytään luonnontuntemukseen, luonnon ja ekologian perusilmiöihin, evoluutioon,perinnöllisyyden perusteisiin sekä ihmisen rakenteisiin ja elintoimintoihin. Tavoitteena on ohjata oppilasta arvostamaan luontoa sekä kiinnittämäänhuomiota ihmisen ja muun luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin korostaen ihmisen vastuuta ympäristönsuojelussa. Yhteinen ympäristö -osio voidaanopiskella yhdeksännellä luokalla integroituna maantietoon.Opetuksen tavoitteena on myös kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Tähän pyritään havainnoimalla ja tutkimalla luontoa, lajinmäärityksillä, laboroinneilla,mittauksilla sekä tiedon koonnilla, vertailulla ja johtopäätösten teolla.LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI7 Oppilas osaa- tunnistaa ja jaotella lähiluonnoneläin-, kasvi- ja sienilajeja- kuvata ekosysteemin perusrakenteenja toiminnan- nimetä ja kuvata metsätyyppejäsekä vertailla niiden syntyä- selostaa metsänhoidon perusasioi-LUONTO JA EKOSYSTEEMIT- kotiseudun kasvi-, eläin- jasienilajien lajintuntemus- kasvien keruu- ekosysteemin rakenne jatoiminta- metsän ekosysteemin keskeisetpiirteetBiologiaa opiskellaan 7 - 9luokilla kurssin sisällöstäriippuen mm. seuraavientyötapojen avulla:- kasvien ja mahdollistenmuiden näytteidenkeruu, nimeäminen,luokit-7 - 9 luokilla kurssien arviointiperustuu- kokeisiin- kirjallisiin töihin- vihkotyöhön- kotitehtävien tekemiseen- tuntiosallistumiseen

83ta- kuvata luonnon monimuotoisuuttaja perustella sen tärkeyttä- tehdä pienimuotoisia ekosysteemiinja ympäristöön liittyviä tutkimuksia- metsänhoidon perusteet- luonnon monimuotoisuustelu ja tutkiminen- lajintunnistus maastossaja luokassa- ympäristön ja luonnonilmiöidentutkiminenmaastossa jaluokassa- tutkimustulostenraportointi ja johtopäätöstenteko- laborointi- mikroskopointi- valmiiden tietolähteidenkäyttö yksilö-,pari- ja ryhmätöissä- tutkimusten, laborointienja mikroskopointiensuorittamiseen- kasvien keruun suorittamiseen- asenteeseen oppiainettakohtaanOppilaan itsearviointi kohdistuusekä oppimisprosesseihinettä tuotoksiin.Arvioinnin kriteerit ovat kohdassaOppilaan arviointi.Oppilasryhmän suuren koontakia kaikkia yllämainittujatyötapoja ei voida välttämättätoteuttaa.8 Oppilas osaa- elämän keskeiset tunnusmerkit- kuvata eläin- ja kasvisolun rakenteenja toiminnan pääpiirteet- selostaa fotosynteesin ja ymmärtääsen merkityksen eliökunnan kannalta- kuvata eri eliölajien lisääntymistä- selostaa evoluution pääpiirteet- jäsentää eliökunnan pääryhmiin japerustella ryhmittelyn- tunnistaa ja nimetä vesiekosystee-ELÄMÄ JA SEN MONIMUOTOI-SUUS- elämän tuntomerkit ja edellytykset- solun ja eliöiden rakenne sekätoiminta vesiekosysteemintarjoamien havaintoesimerkkienavulla- vesiekosysteemin ominaispiirteet- eliökunnan järjestelmä- evoluution perusteet

84min lajistoa- vertailla eri järvityyppejä ja niidensyntyä- selostaa perusasioita kasvinviljelystä- käyttää mikroskooppia- kasvinviljelyyn tutustuminen9 Oppilas osaa- kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten,elinten ja elimistöjen rakenteenja toiminnan pääpiirteet- tehdä pienimuotoisia ihmisen rakenteeseenja elintoimintoihin liittyviälaborointeja, mikroskopointejasekä tutkimuksia- selostaa seksuaalisuuden biologisenperustan ja seksuaalisuudenerilaisia ilmenemismuotoja- selostaa raskauden ja synnytyksen- määritellä perinnöllisyyteen liittyviäkeskeisiä käsitteitä- selostaa biotekniikan merkitystäIHMINEN- ihmisen rakenne ja keskeisetelintoiminnot- ihmisen lisääntyminen ja seksuaalisuus- perinnöllisyyden ja biotekniikanperusteetOppilas osaa- kuvata ekologisesti kestävää kehitystäsekä ympäristönsuojelun tavoitteitaja merkitystä- tehdä pieniä ympäristön tilaan liittyviätutkimuksiakertoa esimerkkejä luonnonympäristönmuuttumisesta ja sekä siitä,miten voisi itse toimia kestävänYHTEINEN YMPÄRISTÖ- ekologisesti kestävä kehitys- ympäristönsuojelun sisältö jatavoitteet- oman elinympäristön tilantutkiminenoman ympäristökäyttäytymi-

85kehityksen mukaisestisen pohtiminen2.8. FYSIIKKA JA KEMIAvuosiluokat 5.-6.OPPIAINEEN YLEISET TAVOITTEET, KESKEISTEN TYÖTAPOJEN KUVAUS:Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdythavainnot ja tutkimukset, joista edetään fysiikan ja kemian peruskäsitteisiin ja periaatteisiin. Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun,auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti.Opetuksessa käytetään kokeellisia menetelmiä. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan luonnontieteellisiäkäsitteitä. Opetukseen integroidaan terveystiedon opetusta, jossa oppilaan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta.LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI5 LUONNON RAKENTEETMaailman kaikkeusOppilas- osaa tehdä havaintoja aurinkokunnastaja tähtitaivaasta- ymmärtää Maan, Kuun ja Auringonsuhteet ja niiden välisiä vuorovaikutuksia- tuntee aurinkokuntamme taivaankappaleetja rakenteenLUONNON RAKENTEETMaailmankaikkeus- Maan, Kuun ja Auringon välisistävuorovaikutuksista jaliikkeistä johtuvat ilmiöt(pimennykset, vuodenajat,vuorokaudenajat ja vuorovesi-ilmiö)- Aurinkokunnan ja tähtitaivaanrakenne- Aurinkokunnan ja tähtitaivaanhavaintojen tutkiminenYksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyätoiminnallisintyötavoin mm. tutkimuksentekemistä:ennakointi, tutkiminen,havainnointi ja raportointisekä johtopäätöstentekeminenSANALLINEN ARVIOINTIKuten opetussuunnitelmanyleisessä osuudessa.Arviointiin vaikuttavat- kirjalliset kokeet- kotitehtävien ja tutkimustentekeminen- tunnilla työskentely

86Liike ja voimaOppilas- osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheutuviavoimia kuten painovoima,kitka sekä ilman- ja veden vastus- tunnistaa erilaisia liikkeitä- osaa tutkia, miten voima muuttaaliikettä ja soveltaa luonnontieteellistätietoa liikkumisessa ja liikenteessä- tunnistaa vaaratilanteita liikenteessäja muussa arkiympäristössäAINEET YMPÄRILLÄMMEVesi ja ilmaOppilas- osaa tutkia erilaisia veden ominaisuuksia- tietää, miten vesiä puhdistetaan- tuntee ilman koostumuksen- osaa ilmakehän kaasujen kemiallisiamerkkejä- ymmärtää ilmakehän merkityksenelämän ylläpitäjänäLiike ja voima- Voimista aiheutuviin liike- jatasapainoilmiöihin tutustuminen- Kappaleiden vuorovaikutuksistaaiheutuvia erilaisiavoimia (Maan vetovoima elipainovoima, kitka, ilman- javedenvastus)- Erilaisten liikkeiden tunnistaminen- Liikettä kuvaaviin käsitteisiintutustuminen (paikka janopeus)- Liikelakien soveltaminenturvallisessa liikkumisessa jatapaturmien ehkäisemisessäAINEET YMPÄRILLÄMMEVesi ja ilma- Veden ominaisuuksien tutkiminen(sulaminen, höyrystyminen,tiivistyminen,jähmettyminen)- Luonnonvesien tutkiminen- Vesien puhdistamiseen tutustuminen- Veden merkitys liuottimena- Ilman koostumus- Ilmakehän kaasujen kemiallisiamerkkejä- Ilmakehän rakenne- Ilmakehän merkitys elämänylläpitäjänä

876 ENERGIA JA SÄHKÖOppilas- tuntee eri jännitelähteitä- osaa tehdä kokeita, joissa sähköätuotetaan erilaisten energiavarojenavulla- tietää, että sähköä ja lämpöä voidaantuottaa erilaisten luonnonvarojenavulla- osaa luokitella luonnonvaroja uusiutuviinja uusiutumattomiin- ymmärtää sähköturvallisuudentärkeydenENERGIA JA SÄHKÖ- Erilaisiin jännitelähteisiin tutustuminen,kuten paristo,akku ja polkupyörän dynamo- Erilaisten kokeiden tekeminen,joissa käytetään sähköävalon, lämmön ja liikkeenaikaansaamiseksi- Maapallon energiavarojensaatavuuteen tutustuminen- Luonnonvarojen luokitteluuusiutuviin ja uusiutumattomiin- Sähköturvallisuuteen perehtyminenYksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyätoiminnallisintyötavoin mm. tutkimuksentekemistä:ennakointi, tutkiminen,havainnointi ja raportointisekä johtopäätöstentekeminenNUMEROARVIONTIKuten opetussuunnitelmanyleisessä osuudessa.Arvosanaan vaikuttavat- kirjalliset kokeet- kotitehtävien ja tutkimustentekeminen- tunnilla työskentelyAINEET YMPÄRILLÄMMEMaaperä ja aineetOppilas- osaa luokitella maaperästä saataviaaineita- tuntee maaperän alkuaineiden kemiallisiamerkkejä- osaa käyttää erilaisia aineidenerottamismenetelmiä- tuntee perusasioita ympäristönsäaineiden ja tuotteiden turvallisestakäytöstä sekä elinkaaresta- osaa tutkia aineiden ja tuotteidenominaisuuksia- tuntee keskeisiä asioita tupakasta,päihteistä ja huumaavista aineistaAINEET YMPÄRILLÄMMEMaaperä ja aineet- Maaperästä saatavien alkuaineidenluokittelu sekäkemiallisia merkkejä- Aineiden erottamismenetelmiä,kuten suodatus,kiteytys, seulominen- Ympäristönsä aineiden jatuotteiden turvalliseenkäyttöön tutustuminen- Ympäristön aineiden jatuotteiden alkuperään jaelinkaareen tutustuminen- Eri aineiden ominaisuuksiatutkiminen, esimerkiksihappamuutta

88ymmärtää, miksi päihdyttävät aineetovat haitallisia ja osaa antaaesimerkkejä niiden käytön vaaroista- Päihde- ja huumausaineidenkeskeiset perusasiat ja niidenhaitallisuuden ymmärtäminenFYSIIKKAvuosiluokat 7.-9.LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI7 Oppilas osaa- tunnistaa jaksollisia ilmiöitä ja niidenominaisuuksia- tutkia ja selittää valon heijastumistaja taittumista valonsädemallein- tunnistaa lämmön siirtymiseen javarastoitumiseen liittyviä ilmiöitä- selittää lämpölaajenemiseen jakappaleen lämpenemiseen liittyviälakejaMITTAAMINEN- havainnoinnin ja mittaamisenperiaateVÄRÄHDYS- JA AALTOLIIKE- synty, perusilmiöt ja –ominaisuudet sekälainalaisuudet- ääni ja valo aaltoliikkeenä- äänen ja valon nopeuksienmerkitys- soittimet ja optiset laitteetIlmiöiden tutkiminenyksinkertaisilla välineilläparityöskentelynäja opettajien demonstraatioillaVideoillaNumeroarviointi kuten kohdassa4.3Arvosanaan vaikuttavat- kirjalliset kokeet- kotitehtävien ja tutkimustentekeminen- tunnilla työskentelyLÄMPÖ- lämpö värähdysliikkeenä jaenergiamuotonalämpöenergia ja sen muutostenaiheuttamat ilmiöt- lämmönsiirtyminen

898 Oppilas osaa- laskea matka-aika-nopeuslaskujasekä laatia ja tutkia niiden graafisiaesityksiä- selittää massan hitaudesta johtuviailmiöitä esim. törmäykset- käyttää kappaleiden ominaisuuksiakuvaavia suureita ja selittää ilmiöitätiheyden käsitteen avulla esim.kelluminen- yksinkertaisiin koneisiin liittyviäsääntöjä esim. vipu- laskea yksinkertaisia energiaan jatyöhön liittyviä laskujaLIIKE, VOIMA JA ENERGIA- vuorovaikutukset ja niissäesiintyvät voimat- massa, paino, paine, tiheys janoste- mekaaninen energia, työ jateho- tasapainolajit- yksinkertaiset koneetIntegroitukurssiOppilas ymmärtää- maailmankaikkeuden mittasuhteet- mitä radioaktiivisuus on- säteilysuojelun periaatteet- Maailmankaikkeuden rakenneja mittasuhteet- Rakenneosien väliset vuorovaikutuksetja niiden merkitysenergian sitoutumis- javapautumisprosesseissa- Luonnollinen ja keinotekoinenradioaktiivisuus ja niidenvaikutukset ympäristössäSamat kuin edelläKirjallisuuden sekämuiden tietolähteidentutkiminen9 Oppilas- ymmärtää jännitteen ja sähkövirranvälisen yhteyden ja vastuksien vaikutuksenvirtapiireissä- osaa käyttää ja piirtää kytkentäkaavioitaSÄHKÖ, MAGNETISMI JAELEKTRONIIKKA- Sähkö- ja magneettiset voimat- Sähkövirran ominaisuuksia- Yksinkertaisten virtapiirien

90- tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoonliittyviä prosesseja esim.muuntajan toiminnan- osaa laskea yksittäisen laitteen jaarvioida kotitalouksien sähkönkulutusta- tuntee joidenkin elektroniikankomponenttien toimintaa esim.diodi ja transistorirakentamista- Sähkösuureita ja yksinkertaisialaskuja- Induktio ja energian siirto- Kotitalouksien sähkö- Elektroniset peruskomponentitja niiden toiminta.KEMIAvuosiluokat 7. - 9.LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI7 –9 - Turvallinen työskentely laboratoriossa- Yksinkertaisten tutkimusten suunnittelu,toteutus sekä työselostuksenlaatiminen- Osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaanaineiden ominaisuuksiaja kemiallisia ilmiöitä- osaa kuvata kemiallisia sidoksia jayhdisteitä asianmukaisia mallejakäyttäen- osaa tutkia aineiden ominaisuuksiaja käyttää tuloksia alkuaineiden jayhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessaja erottamisessa- Tuntee kemian ilmiöiden ja sovel-Ilmiöiden tutkiminenyksinkertaisilla välineilläparityöskentelynä jaopettajien demonstraatioillaVideoilla ja muilla audiovisuaalisillamenetelmilläNumeroarviointi kuten opetussuunnitelmanyleisessä osuudessaArvosanaan vaikuttavat- kirjalliset kokeet- kotitehtävien ja tutkimustentekeminen- tunnilla työskentely

91lusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle- tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita,niiden lähteitä, leviämistapojaja vaikutuksia ihmisen ja luonnonhyvinvointiin7kemiaOppilas osaa- työskennellä turvallisesti ja ohjeitanoudattaen- tehdä yksinkertaisen luonnontieteellisentutkimuksen, tehdä havaintojaja tulkita niitä- kirjoittaa yksinkertaisia kemiallisiareaktioyhtälöitä- kuvata atomia- ymmärtää hiilen ja veden kiertokulunmerkityksen elämälleKEMIAN TYÖTAVAT- työskentely laboratoriossa jaturvallisuus- aineiden luokittelu ja erottaminen- alkuaineiden ja yhdisteidenrakenne sekä merkintätavat- kemiallinen reaktio ja reaktionopeuteenvaikuttavat tekijät- palamisreaktio ja paloturvallisuusILMA JA VESI- Ilmakehän kemiallinen koostumusja merkitys ihmiselleja luonnon tasapainolle- Hiilen kiertokulku- Hapen ja vedyn ominaisuudetja reaktiot- Vesi ja veden kemiallisiaominaisuuksia- Happamuus ja emäksisyysveden kannalta.

928 Oppilas- osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestäatomin uloimmanelektronikuoren rakenteen tai alkuaineenpaikan perusteella jaksollisessajärjestelmässä- tuntee yleisimmät hapot ja emäksetsekä niiden käyttökohteita- osaa erilaisia suolanmuodostumistapojaja kirjoittaa muodostuneensuolan kemiallisen kaavan ja nimetäsen- osaa luokitella aineita pH asteikonperusteella- ymmärtää happamoitumiseen liittyviäkemiallisia reaktioitaJAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ- Aineen rakenne ja kemiallisetsidokset sekä niiden selittäminenatomimallin ja jaksollisenjärjestelmän avulla- Hapot, emäkset ja suolanmuodostuminen- Happamuus ja pH asteikko- Luonnon happamoituminenIntegroitukurssiOppilas- osaa maailmankaikkeuden mittasuhteet- osaa selittää on mitä radioaktiivisuusja tunnistaa säteilylajit ja niidenvaikutukset- säteilysuojelun periaatteet- tuntee teollisuuden eri aloja sekäniiden tuotteita ja niiden merkityksenjokapäiväisessä elämässä- osaa tutkia tavaraselosteita, selittäätuotteiden elinkaaren ja osaatehdä valintoja kuluttajana- Maailmankaikkeuden rakenneja mittasuhteet- Rakenneosien väliset vuorovaikutuksetja niiden merkitysenergian sitoutumis- javapautumisprosesseissa- Luonnollinen ja keinotekoinenradioaktiivisuus ja niidenvaikutukset ympäristössä- Lannoitteet ja vesistöjen rehevöityminen- Veden puhdistaminen kemiallisesti- Uusiutuvat energiavarat- Fossiiliset polttoaineet, palamisreaktioja öljynjalostusSamat kuin edelläKirjallisuuden sekämuiden tietolähteidentutkiminen

93- Vastuu elinympäristöstä- Tuotteiden elinkaari- Puunjalostus ja paperiteollisuus9 - oppilas ymmärtää eri ravintoaineidenmerkityksen ihmisen terveydelle- korroosio ja korroosiolta suojaamisenmerkitys rakentamisessa jametalliteollisuudessaORGAANINEN KEMIA- orgaaniset yhdisteet- ravintoaineet- pesu- ja kosmeettiset aineetMETALLIEN KEMIA- metallien jalostus- metallien ominaisuuksia- sähkökemiallisia ilmiöitä,kuten sähköpari, elektrolyysija niiden sovellutukset.2.9. TERVEYSTIETOOPPIAINEEN YLEISET TAVOITTEET, KESKEISTEN TYÖTAPOJEN KUVAUS:Luokilla 1-4 terveystietoa opetetaan ympäristö- ja luonnontiedon sisällytettynä sekä luokilla 5-6 osana biologiaa, fysiikkaa ja kemiaa. Käsiteltävät aihepiiritovat luokilla 1-4 turvallisuus, ihminen ja terveys sekä luokilla 5-6 ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu kehitys ja terveys. Terveystiedon opetuksen tavoitteenaon, että oppilas ymmärtää omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenävuorovaikutuksena.Luokilla 7-9 terveystieto on oma oppiaine, jota integroidaan liikunnan, biologian, maantiedon, fysiikan, kemian, yhteiskuntatieteiden ja kotitalouden oppisisältöihin.Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia,sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia.

94LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI1-2 IHMINEN JA TERVEYSOppilas tutustuu ihmisen ruumiinosiin jakeskeisiin elintoimintoihinOppilas tunnistaa terveyttä edistäviä käytäntöjäja tottumuksia (ravinto, puhtausja uni)Sisällöt, työtavat ja arviointi löytyvätympäristö- ja luonnontiedonosiosta kohdasta elollinen luonto:ihminen ja ihmisen kulttuuriTURVALLISUUSOppilas harjaantuu liikkumaan koulumatkatturvallisesti yleisimpiä liikennesääntöjänoudattaen.3-4 IHMINEN JA KASVUOppilas osaa kuvata kasvun ja kehityksensekä elämänkulun eri vaiheitaOppilas laajentaa käsitystään terveyttäedistävistä seuraavista arkikäytännöistä:- päivittäinen liikunta- oikeat työskentelytavat- hygienia ja pukeutuminenOppilas opettelee toimimaan ryhmässäkohteliaasti ja rakentavastiIHMINEN JA KASVU Ihmisen elinkaaresta lapsuusja nuoruus vuorokausirytmi: riittävä unija lepo säännöllinen elämänrytmi:ruokailu ja liikunta nuoruusvaiheeseen liittyvätfysiologiset muutokset janiiden hygienian hoito (esim.kuukautiset) nuoruusvaiheen tunteetSuositeltavia työskentelytapojaovat erilaisetkeskustelut, väittelyt jadramatisointiKatso vielä kohta ympäristö-ja luonnontietoKatso kohta ympäristö- jaluonnontietoOppilas oppii tunnistamaan erilaisia tunteitaja tapoja käsitellä niitä.

95TURVALLISUUSOppilas varmentaa liikennesääntöjennoudattamista jalankulkijana ja pyöräilijänä.Oppilas tunnistaa turvallisuutta uhkaaviavaaratekijöitä (kiusaaminen, väkivalta).Oppilas tietää oikeudet fyysiseen koskemattomuuteenja tietää, miten tarvittaessahakee apua.TURVALLISUUS- turvallinen liikkuminen jalankulkijanaja pyöräilijänäliikennesääntöjä noudattaen- kiusaamistilanteiden tunnistaminenja väkivallattomatongelmaratkaisut- koulun ja lähiympäristön tukipalvelut5-6 IHMINEN JA KASVUOppilas varmentaa tietämään perusasiatihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista.Oppilas kunnioittaa ja arvostaa kasvua jakehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessinaOppilas tunnistaa murrosiän tunnuspiirteitäsekä ymmärtää ihmisen seksuaalisuuttaOppilas pohtii ihmisten välisiä sosiaaliseenvuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä.IHMINEN JA KASVU- perusasiat ihmisen rakenteestaja elintoiminnoista- murrosiän fyysiset, psyykkisetja sosiaaliset muutokset- oman kehon arvostaminen jasuojeleminen- läheisyyden tarve, ihmissuhteetja tunteiden säätely- seksuaalisen kehityksen yksilöllinenvaihtelu- tervettä kasvua ja kehitystätukevat ja haittaavat tekijät- toisten ihmisten huomioonottaminenKatso kohdistabiologia/maantietofysiikka ja kemia.TURVALLISUUS- tietää lääkkeiden käytön perussääntöjäja osaa antaa yksinkertaisenensiavun

96TURVALLISUUSOppilas hallitsee yksinkertaisen ensiavun.- ikäkauteen liittyvät oikeudetja vastuuOppilas ymmärtää vastuullisen toiminnanajatuksen sekä osaa ottaa toiset ihmisethuomioon.

97LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI7 Tukea nuoren itsenäistymistä,identiteetin ja itsetunnon kehitystäsekä sosiaalisia vuorovaikutustaitoja.Antaa tietoja terveyttä edistävistäelämäntavoista ja niihin vaikuttavistatekijöistäJOHDANTO TERVEYTEENKASVU JA KEHITYS- murrosiän muutokset:- psyykkiset- fyysiset- sosiaalisetSEKSUAALISUUS- kehittyvä seksuaalisuus- (kuukautiset, siemensyöksy,- itsetyydytys, tunteet)PSYYKKINEN TERVEYS- itsetuntemus ja arvostus -tunteiden tunnistaminenja säätely- kuunteleminen ja omista tunteista puhuminenPÄIHDE- JA VAIKUTUSAINEET- lähiympäristönmerkitys- päihteiden käytön vaikutuksen ja syyt- lainsäädäntö- riippuvuus ja mielihyvä- tupakka ja nuuska- alkoholi: käyttö ja vaikutukset- imppaaminenTerveystiedon työtavatovat vaihtelevasti seuraavia:- opettajajohtoista- yksilö-, pari- jaryhmätyöskentelyä- toiminnallisia työtapojaesimerkiksidraamaa, kuuntelua,keskustelua,pohdintaa, väittelyä.Oppiaineen arviointipainottuuoppilaanosallistumiseen,toimintaan jaoppilaan tuotoksiin.Arviointivoi ollakirjallista sekäsuullista keskustelualiittyenoppilaan oppimisprosessiin.Oppilas arvioiosallistumistaan,työskentelyäänja oppimistaanriippuentyöskentelytavoista.LIIKUNTA JA TERVEYS- liikunnan vaikutus terveyteen eri elämän vaiheissa- hyödyt- liikunnan vaikutukset elimistöön (kestävyys, lihaskunto)

98RAVINTO JA TERVEYS- ks. kotitalousTAPATURMAT, ENSIAPU JA TURVALLISUUS- auttamisvelvollisuus- puhallus- ja paineluelvytys- sokin ehkäisy- verenvuotojen tyrehtyminen- murtumat ja nyrjähdykset- haavat, palovammat, paleltumat- hoito ja ensiapu- äkillisten sairaskohtausten ensiapu- hätäilmoituksetOMASTA TERVEYDESTÄ HUOLEHTIMINEN- tavallisemmat nuorten vaivat ja sairaudet sekä niidenitsehoito ja ehkäisy (päänsärky, vatsavaivat,kuukautiskivut, flunssat ja influenssa)- väsymyksen syyt ja seuraukset (uni, lepo, univaje,optimaaliset nukkumisolosuhteet)- henkilökohtainen hygienia

998 Osoittaa elämäntapojen vaikutusomaan hyvinvointiimme ja terveyteemme.Kannustaa ottamaan vastuutaomasta terveydestään.Itsehoito eli kyky tehdä omaaterveyttä koskevia yksinkertaisiahoitoratkaisuja ja suunnitelmia.Terveyden lukutaito eli osatatulkita ja ymmärtää terveyteenliittyvää tietotulvaaKASVU JA KEHITYS- elämäntavan ja valintojen vaikutukset terveyteen- ihmisen elämänkaari (sikiövaiheesta kuolemaan)SEKSUAALISUUS- seurustelu ja oikea aika seksille- ensimmäinen yhdyntä- turvaseksi ja ehkäisy- nuoria koskeva seksuaalirikoslaki- alkoholi ja seksiPSYYKKINEN KEHITYS- sosiaaliset suhteet- perheen ja kavereiden merkitys- ongelmien ratkaiseminen- vastuut ja velvollisuudet (säännöt ja sopimukset)PÄIHDE- JA VAIKUTUSAINEET- huumeiden ja lääkkeiden käyttö sekä niidenvaikutukset- käytön syyt ja vaikutukset sekä lähiympäristönmerkitys- lääkkeiden oikea käyttö- huumelakiLIIKUNTA- lihastasapaino ja ryhti- venyttely- nopeusharjoittelu- oman kunnon seurantaRAVINTO JA TERVEYS- luuston kehittyminen ja osteoporoosin ehkäisy- lihavuus – laihuus, kauneusihanteet- opettajajohtoista- yksilö-, pari- jaryhmätyötä- toiminnallisiatyömuotoja esimerkiksidraamaa,kuuntelua,keskustelua,väittelyä, pohdintaa,haastattelua.- Asiantuntijavierailijoitakutsutaankouluunmahdollisuuksienmukaan.

100- syömishäiriötTAPATURMAT, ENSIAPU JA TURVALLISUUS- myrkytys- sähkötapaturmat- hypotermia- kallovammat- silmävammatOMASTA TERVEYDESTÄ HUOLEHTIMINEN- allergia ja astma- niska- ja selkävaivat- diabetes- epilepsia9 Antaa ymmärrystä ja kykyä kohdataelämän mukanaan tuomiavaikeuksia, sekä kannustaaottamaan vastuuta ja sitoutumaanoman tulevaisuuden suunnitteluun.TERVEYDEN OLEMUS JA TERVEYS VOIMAVARA-NA- mielenterveyden häiriöt- tuki- ja liikuntaelinten sairaudet- sydän- ja verisuonisairaudet- syöpä- yleisimmät tartuntataudit- terveyserot eri kulttuureissaKASVU JA KEHITYS- terveyden ja hyvinvoinnin näkymät ja uhkatekijättulevaisuudessa- miten ja miksi kannattaa huolehtia itsestäänAikaisempien työtapojenlisäksi käytetäänitsenäisempiätyömuotoja esimerkiksiprojektityötä.Oppiainesisältöjäsyvennetään opintokäynneillämahdollisuuksienmukaan.Päättöarvioinninkriteerit arvosanalle8 löytyvätOpetushallituksenperusteista.SEKSUAALISUUS- seksuaalisuuden monet kasvot- vastuu ja velvollisuudet parisuhteessa ja perheessä- raskauden keskeyttäminen- sukupuolitaudit

101PSYYKKINEN TERVEYS- jaksaminen- rasittuminen, stressi, masennus- menettely ja selviytyminen kriisitilanteissa- sosiaalinen tuki ja turvaverkko- kansalaisjärjestö- ja vapaaehtoistoimintaanosallistuminenPÄIHDE- JA VAIKUTUSAINEET- päihde- ja vaikutusaineiden käyttö ja media- alkoholi ja liikenneLIIKUNTA JA TERVEYS- terveysliikunta- oma liikuntaohjelmia- liikunta elämäntavaksiRAVINTO JA TERVEYS- henkilökohtaiset ruokailutottumukset, omien tottumustenarviointi- vitamiinit ja hivenaineet- uutta tietoa ravinnosta – miten suhtautua?- ajankohtainen terveysviestintäTAPATURMAT, ENSIAPU JA TURVALLISUUS- toiminta erilaisissa onnettomuustilanteissa- onnettomuustilanteen arvioiminen- ensiaputaitojen soveltaminenOMASTA TERVEYDESTÄ HUOLEHTIMINEN- terveellisen ympäristön merkitys ja yksilön mahdollisuudetvaikuttaa siihen- terveellinen työympäristö sekä- omakohtaiset vaikutusmahdollisuudet

102- terveydenhuolto ja sosiaaliturvan palvelut Vantaalla2.10. USKONTO2.10.1. Evankelisluterilainen uskontoEvankelisluterilaisen uskonnon opetuksen tarkoituksena on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja auttaa oppilaan kehitystä ja kasvuaihmisenä. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitys hänelle itselleen ja näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja eri kulttuureissa. Uskonnonopetuksen tavoitteena on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.Uskonnon opetus tarjoaa oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksen rakentumiseksi. Tietojen lisäksi omat kokemukset ovat tärkeitä. Keskustelujen japohdintojen avulla rohkaistaan oppilaita oman elämänsä eettiseen arviointiin. Opetukseen kuuluu perehtyminen Raamatun teksteihin.LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI1 Oppilas harjoittelee itseilmaisun muotoja, kuuntelua, vuorovaikutustaitoja.Oppilas oppii itsetuntemusta, vaalimaan hyviä ihmissuhteita, ymmärtämään ystävyydensisällön ja merkityksenelämässä, erottamaan oikean ja väärän, pohtimaan eettisiä asioita, omien tunteiden ja kokemustenjakamista,LUOTTAMUS JA TURVALLI-SUUS kaverit ja ystävät yhteiselämän säännöt ja sopimuksetkoulu, luokka, ryhmä, perhejne.) omat kokemukset ja kysymyksetARVOKAS JA AINUTLAATUINENELÄMÄ elämä ainutkertaisena JumalanlahjanaYksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyätoiminnallisin työtavoin,mm. seuraavin menetelmin: laululeikit roolipelit sadut ja tarinat ja muukirjallisuus draama ja dramatisoinnit kuuntelu ja kerronta keskustelu ja pohdinta väittely osallistuminen päivänavauksiinja ju-Arviointi perustuu tuntityöskentelyynja kirjallisiinnäyttöihin.Oppilas ei ole saavuttanuttavoitteita.Oppilas tarvitsee harjoitustasaavuttaakseen asetetuttavoitteet.Oppilas on saavuttanut tavoitteet.Oppilas on saavuttanut tavoitteeterinomaisesti.

103 tuntemaan oman uskontonsa sisältöjä.Oppilas tutustuu- seurakuntansa toimintaan,- Jeesuksen elämään ja sen mukaisiinkirkkovuoden tapahtumiin,- suomalaiseen katsomusperinteeseen. minä perheenjäsenenä kotien ja koulun perinteet toisen ihmisen ja luonnonkunnioitusRAAMATUN KERTOMUKSIA JAOPETUKSIA- Jeesuksen kotimaa ja lapsuusLUTERILAISEN KIRKON ELÄMÄ kotiseurakuntaan tutustuminen rukous, virret, laulut kirkkovuoden tapahtumiamalanpalveluksiinhuoltajan suostumuksenmukaan taide ja käden työt retket teatteri- ja konserttivierailut videot, elokuvatintegrointi eri oppiaineisiinvoitteet erinomaisesti.2 Oppilas harjoittelee itseilmaisun muotoja, kuuntelua, vuorovaikutustaitoja.Oppilas oppii itsetuntemusta, vaalimaan hyviä ihmissuhteita, ymmärtämään ihmisten välisen ystävyydenmerkityksen maailmassa, erottamaan oikean ja väärän, pohtimaan eettisiä asioita, omien tunteiden ja kokemusten jakamista, tuntemaan oman uskontonsa sisältöjä.Oppilas tutustuuLUOTTAMUS JA TURVALLI-SUUS yhteiselämän säännöt ja sopimukset suvaitsevaisuus oppilaiden omat kysymykset Jeesuksen opetukset JumalanhuolenpidostaARVOKAS JA AINUTLAATUINENELÄMÄ elämä ainutkertaisena Jumalanlahjana kotien ja koulun perinteetRAAMATUN KERTOMUKSIA JAOPETUKSIA Jeesuksen julkinen toimintaYksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyätoiminnallisin työtavoin,mm. seuraavin menetelmin: laululeikit roolipelit sadut ja tarinat jamuu kirjallisuus draama ja dramatisoinnit kuuntelu ja kerronta keskustelu ja pohdinta väittely osallistuminen päivänavauksiinja jumalanpalveluksiinhuoltajan suostu-Arviointi perustuu tuntityöskentelyynja kirjallisiinnäyttöihin.Oppilas ei ole saavuttanuttavoitteita.Oppilas tarvitsee harjoitustasaavuttaakseen asetetuttavoitteet.Oppilas on saavuttanut tavoitteet.Oppilas on saavuttanut tavoitteeterinomaisesti.

104 Raamattuun kirjana, Jeesuksen julkiseen toimintaan jakirkkovuoden tapahtumiin, suomalaiseen katsomusperinteeseen, oman seurakuntansa toimintaan. Isä meidän -rukous Raamattu: VT ja UTLUTERILAISEN KIRKON ELÄMÄ seurakunta oppilaan elämässä rukous, virret ja laulut kirkkovuoden tapahtumiahuoltajan suostumuksenmukaan taide ja käden työt retket teatteri- ja konserttivierailut videot, elokuvat integrointi eri oppiaineisiin3 Oppilas harjoittelee- itseilmaisun muotoja,- kuuntelua,- vuorovaikutustaitoja.Oppilas oppii- itsetuntemusta,- vaalimaan hyviä ihmissuhteita,- luottamusta elämään ja itseensä,- pohtimaan eettisiä asioita,- omien tunteiden ja kokemusten jakamista,- tuntemaan oman uskontonsa sisältöjä.Oppilas tutustuu- Raamattuun ja erityisesti Vanhantestamentin kertomuksiin,- kirkkovuoden tapahtumiin,- suomalaiseen katsomusperinteeseen,- oman seurakuntansa toimintaan.LUOTTAMUS JA TURVALLI-SUUS- yhteiselämän säännöt ja sopimukset- Jumalan huolenpito ihmisistäja erityisesti Israelin kansasta- Herran siunausARVOKAS JA AINUTLAATUINENELÄMÄ- elämä ainutkertaisena Jumalanlahjana- kotien ja koulun perinteetRAAMATUN KERTOMUKSIA JAOPETUKSIA patriarkkakertomukset Israelin kansan matka EgyptistäLuvattuun maahanEETTISYYTEEN KASVAMINEN- suvaitsevaisuus ja oikeudenmukaisuusYksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyätoiminnallisintyötavoin, suosimme esimerkiksiseuraavia menetelmiä:- roolipelit- tarinat ja muu kirjallisuus- draama ja dramatisoinnit- kuuntelu ja kerronta- keskustelu ja pohdinta- tiedon etsintä- väittely- taide ja kädentyöt- retket- teatteri- ja konserttivierailut- videot, elokuvatintegrointi eri oppiaineisiinArviointi perustuu tuntityöskentelyynja kirjallisiinnäyttöihin.Oppilas on saavuttanut tavoitteeterinomaisesti.Oppilas on saavuttanut tavoitteethyvin.Oppilas on saavuttanut tavoitteettyydyttävästi.Oppilas ei ole saavuttanuttavoitteita hyväksytysti.

105- kymmenen käskyäLUTERILAISEN KIRKON ELÄMÄ- seurakunta oppilaan elämässä- rukous, virret, laulut- kirkkovuoden tapahtumia4 Oppilas harjoittelee- itseilmaisun muotoja,- kuuntelua,- vuorovaikutustaitoja.Oppilas oppii- itsetuntemusta,- vaalimaan hyviä ihmissuhteita,- luottamusta elämään ja itseensä,- pohtimaan eettisiä asioita,- omien tunteiden ja kokemusten jakamista,- tuntemaan oman uskontonsa sisältöjä.Oppilas tutustuu- Raamattuun; sekä Vanhan ettäUuden testamentin kertomuksiin,- kirkkovuoden tapahtumiin, erityisestijouluun ja pääsiäiseen,- suomalaiseen katsomusperinteeseen,- oman seurakuntansa toimintaan,- muihin kristillisin kirkkoihin jaympäröiviin uskonnollisiin ja ei-LUOTTAMUS JA TURVALLI-SUUS- yhteiselämän säännöt ja sopimukset- Jumalan huolenpito ihmisistäARVOKAS JA AINUTLAATUINENELÄMÄ- elämä ainutkertaisena Jumalanlahjana- vastuu itsestä ja ympäristöstä- kotien ja koulun perinteetRAAMATUN KERTOMUKSIA JAOPETUKSIA- alkukertomukset- Israelin kansan vaiheita Luvatussamaassa- Jeesuksen syntymä ja kuolemaEETTISYYTEEN KASVAMINEN- kultainen sääntö- rakkauden kaksoiskäskyYksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyätoiminnallisintyötavoin, suosimme esimerkiksiseuraavia menetelmiä:- roolipelit- tarinat ja muu kirjallisuus- draama ja dramatisoinnit- kuuntelu ja kerronta- keskustelu ja pohdinta- Raamatun käyttö- tiedon etsintä- väittely- taide ja kädentyöt- retket- teatteri- ja konserttivierailut- videot, elokuvatintegrointi eri oppiaineisiinArviointi perustuu tuntityöskentelyynja kirjallisiinnäyttöihin.Oppilas on saavuttanut tavoitteeterinomaisesti.Oppilas on saavuttanut tavoitteethyvin.Oppilas on saavuttanut tavoitteettyydyttävästi.Oppilas ei ole saavuttanuttavoitteita hyväksytysti.

106uskonnollisiin katsomuksiin.LUTERILAISEN KIRKON ELÄMÄ- kirkko- jumalanpalvelus- kirkolliset toimitukset, kutenkaste, konfirmaatio, avioliittoonvihkiminen ja hautaansiunaaminen- diakoniatyö- rukous, virret ja laulut- kirkkovuoden tapahtumiaOPPILAITA YMPÄRÖIVÄ US-KONNOLLINEN MAAILMA- kristilliset kirkot Suomessa- Suomessa toimivia uskonnollisiayhteisöjä5 Oppilas harjoittelee- itseilmaisun muotoja,- ymmärtävää kuuntelemista,- vuorovaikutustaitoja.Oppilas oppii- pohtimaan eettisiä asioita,- omien tunteiden ja kokemusten jakamista,- kristillisen etiikan soveltamista,- kohtaamaan rohkeasti tulevaisuudenja vastaamaan haasteisiin,- ymmärtämään pyhän ulottuvuuden,- näkemään uskonnon vaikutuksenLUOTTAMUS JA TURVALLI-SUUS- yhteiselämän säännöt ja sopimukset- Jeesuksen opetukset JumalanhuolenpidostaARVOKAS JA AINUTLAATUINENELÄMÄ- elämä ainutkertaisena Jumalanlahjana- vastuu itsestä ja ympäristöstä- kotien ja koulun perinteetYksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyätoiminnallisintyötavoin, suosimme esimerkiksiseuraavia menetelmiä:- roolipelit- tarinat ja muu kirjallisuus- draama ja dramatisoinnit- kuuntelu ja kerronta- keskustelu ja pohdinta- Raamatun käyttöArviointi perustuu tuntityöskentelyynja kirjallisiinnäyttöihin.Oppilas on saavuttanut tavoitteeterinomaisesti.Oppilas on saavuttanut tavoitteethyvin.Oppilas on saavuttanut tavoitteettyydyttävästi.

107omassa ja muiden elämässä,- ymmärtämään kirkkovuoden jaJeesuksen elämänkaaren välisenyhteyden.Oppilas tutustuu- Uuteen testamenttiin,- Jeesuksen elämään ja opetuksiin,- kristillisen etiikan perusteisiin,- kristilliseen symboliikkaan ja kirkkotaiteeseen,- muihin kristillisiin kirkkoihin jaympäröiviin uskonnollisiin ja eiuskonnollisiinkatsomuksiin.RAAMATUN KERTOMUKSIA JAOPETUKSIA- evankeliumien synty- Jeesuksen syntymä ja lapsuus- Jeesuksen valmistautuminentehtäväänsä- Jeesuksen oppilaat- Jumalan valtakunnasta kertovatvertaukset ja opetukset- Jeesuksen ihmeteot- Johannes Kastaja- kirkastusvuorikertomusEETTISYYTEEN KASVAMINEN- kymmenen käskyä elämäneri kokemusten ja ratkaisutilanteidenpohjana- Vuorisaarna- tiedon etsintä- väittely- taide ja kädentyöt- retket- teatteri- ja konserttivierailut- videot, elokuvatintegrointi eri oppiaineisiinOppilas ei ole saavuttanuttavoitteita hyväksytysti.LUTERILAISEN KIRKON ELÄMÄ- pelastushistoria- kristillinen symboliikka jakirkkotaide- virsi- ja gospelmusiikki- kirkkovuoden keskeiset pyhätOPPILAITA YMPÄRÖIVÄ US-KONNOLLINEN MAAILMA- maailman uskontoja ja kirkkoja- juutalaisuuden, kristinuskonja islamin yhteisiä ja erilaisia

108piirteitä6 Oppilas harjoittelee- itseilmaisun muotoja,- ymmärtävää ja kriittistä kuuntelemista,- vuorovaikutustaitoja.Oppilas oppii- pohtimaan eettisiä asioita,- omien tunteiden ja kokemusten jakamista,- kristillisen etiikan soveltamista,- kohtaamaan rohkeasti tulevaisuudenja vastaamaan haasteisiin,- ymmärtämään pyhän ulottuvuuden,- näkemään uskonnon vaikutuksenomassa ja muiden elämässä,- ymmärtämään kirkkovuoden jaJeesuksen elämänkaaren välisenyhteyden,- kunnioittamaan eri tavoin ajatteleviaja uskovia ihmisiä.Oppilas tutustuu- kristinuskon syntyyn ja kirkon alkuvaiheisiin,- kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviinuskonnollisiin katsomuksiin,- eri maanosien elämään, kulttuuriinja uskontoon pääpiirteissään,- suomalaiseen seurakuntaelämään,MAAILMAUSKONNOT- eri maanosien elämä ja kulttuuri- Aasia, Afrikka, Eurooppa,Pohjois- ja Etelä-AmerikkaRAAMATTU- alkuseurakunta- Pietari, Stefanus ja Paavali- alkuseurakunnan lähetystyö:matkat ja kirjeet- ilmestyskirjaKIRKKO- kristinuskon synty- kirkon alkuvaiheita- uskonpuhdistus- katolinen kirkko- ortodoksinen kirkko- kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä- kristinuskosta irtautuneitaliikkeitäSUOMALAINEN KATSOMUSPE-RINNE- uskonnonvapaus- luterilaisen kirkon jäsenyysja toiminta- virsi- ja gospelmusiikki- suomalainen muinaisuskoYksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyätoiminnallisintyötavoin, suosimme esimerkiksiseuraavia menetelmiä:- roolipelit- tarinat ja muu kirjallisuus- draama ja dramatisoinnit- kuuntelu ja kerronta- keskustelu ja pohdinta- Raamatun käyttö- tiedon etsintä- väittely- taide ja kädentyöt- retket- teatteri- ja konserttivierailut- videot, elokuvatintegrointi muihinoppiaineisiinArviointi perustuu tuntiaktiivisuuteen,vihko- jaryhmätyöhön, kirjallisiintuotoksiin ja kokeisiin.Arviointiasteikko arvosanoin4-10

109virsi- ja gospelmusiikkiin sekä katsomusperinteeseen,- kristillisen etiikan peruskysymyksiin.- Kalevalan kristillinen ainesIHMINEN EETTISENÄ OLENTO-NA- elämän kunnioitus- eläinten oikeudet- rikos ja rangaistus- vähemmistöt- päihteet7 Oppilas oppii- vuorovaikutustaitoja,- kunnioittamaan eri tavoin ajatteleviaja uskovia ihmisiä,- tuntemaan keskeisiä maailmanuskontojapääpiirteissään,- tuntemaan uskon ja tiedon perusluonteensekä niiden keskinäisensuhteen,- ymmärtämään pyhyyden ulottuvuudenmerkitystä ihmisen ja yhteisöjenelämässä.OPPILAAN MAAILMANKATSO-MUKSELLINEN POHDINTA- uskontojen ulottuvuudet javaikutus yhteisöihin ja yksilöihinja kulttuuriinMAAILMAUSKONNOT- varhaiskantaiset uskonnot- maailmanuskonnot- uususkonnot- uskontojen levinneisyys, kokosuhteetja uskonnollisenelämän pääpiirteet- yksilö-, pari- jaryhmätyöt- kuuntelu ja kerronta- keskustelu ja pohdinta- videot- diatArviointi perustuu tuntiaktiivisuuteen,vihko- jaryhmätyöhön, kirjallisiintuotoksiin ja kokeisiin.Arviointi on kannustavaa.Arviointiasteikko arvosanoin4-108 Oppilas oppii- kunnioittamaan eri tavoin uskoviaja ajattelevia ihmisiä,- ymmärtämään pyhyyden ulottuvuudenmerkitystä ihmisen ja yhteisöjenelämässä,- tuntemaan kristinuskon vaiheita javaikutusta ihmisen ja yhteiskunnanKIRKKO- keskeiset asiat kristinuskonsynnystä ja kehityksestä- kirkkokunnat, niiden levinneisyyssekä elämän ja uskonpääpiirteet, ekumenia- kirkkorakennus, sen symboliikkaja sen liittyminen seu-- yksilö-, pari- jaryhmätyöt- videot ja diat- vertaileva pohdinta- itsenäinen tiedonhankintaArviointi perustuutuntiaktiivisuuteen, vihko- jaryhmätyöhön, kirjallisiin tuotoksiinja kokeisiin.Arviointiasteikko arvosanoin4-10

110elämään,- tuntemaan luterilaista kirkkoa jasen uskonkäsitystä.rakunnan elämään- kristillinen usko, sen inhimillinenja yhteiskunnallinenmerkitys, kristilliset symbolit- luterilainen usko ja uskonpuhdistus,myös SuomessaSUOMALAINEN KATSOMUSPE-RINNE- yleiskuva Suomen uskontotilanteestaPäättöarvioinnin kriteerit arvosanalle8:- oppilas tuntee kristinuskonsyntytapahtumatsekäkristillisten kirkkojenmuotoutumisen keskeisetvaiheet- oppilas tuntee Suomenev.lut. kirkon historiaaja Suomen luterilaisuutta- oppilas tunnistaa uskonnon,erityisestikristinuskon, vaikutuksiasuomalaisessa jaeurooppalaisessa kulttuurissa9 Oppilas oppii- kunnioittamaan eri tavoin uskoviaja ajattelevia ihmisiä,- tuntemaan Raamatun pyhänä ja inhimillisenäkirjakokoelmana,- eettisen ajattelun peruskäsitteitä jakristillisen etiikan perusteita,- soveltamaan kristillistä etiikkaaeettiseen pohdintaansa ja toimintaansa.RAAMATTU- Raamatun vaikutus kulttuuriin- Raamatun synnyn pääpiirteet,Raamatun tulkinta jakäyttö- Vanha testamentti juutalaisuuden,kristinuskon ja islaminnäkökulmasta- Vanha testamentti Israelinkansan vaiheiden ja uskonilmentäjänä- yksilö-, pari- jaryhmätyöskentely- itsenäinen tiedonhankinta- projektityöt- väittelyt- eettinen pohdinta- keskustelu- videot, diat- Raamatun käyttöArviointi perustuu tuntiaktiivisuuteen,vihko- jaryhmätyöhön, kirjallisiintuotoksiin ja kokeisiin.Arviointiasteikko arvosanoin4-10Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle8:- tuntee Raamatun keskeisensisällön

111- Uudesta testamentista Jeesuksenopetukset ja alkuseurakunnanuskoIHMINEN EETTISENÄ OLENTO-NA- kristillisen etiikan peruspainotukset,esim. Vuorisaarna- kristillinen ihmiskäsitys- etiikan peruskäsitteet- ihminen oman elämänsä, yhteiskunnanja ympäristönmuokkaajana- tuntee suomalaista uskonnollisuuttaja katsomusperinnettä- hahmottaa omaanmaailmankatsomukseensavaikuttavia tekijöitä- kykenee keskustelemaanolemassaolonperimmäisistä kysymyksistä- kykenee vastuulliseeneettiseen pohdintaan- pohtii omien valintojensaja tekojensa seurauksia2.10.2. Ortodoksinen uskontoOrtodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnonmerkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Lisäksi opetuksessa pyritään uskonnollisen ja kasvatuksellisenyleissivistyksen saavuttamiseen.Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1-2 on tietojen, taitojen ja kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksensarakentumiseksi ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi.LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI1 Oppilas oppii ortodoksisen kristillisyyden sekäKIRKKOVUOSI JA PYHÄT IHMI-SET opettajan kerronta yksilöllinen työs-Arviointi perustuu tuntityöskentelyynja kirjallisiinnäyttöihin.

112uskonopin peruskäsitteitä, tuntemaan kirkkovuotta, ottamaan huomioon lähimmäisensäopetusryhmässä ja sen ulkopuolella.Oppilas tutustuu oman seurakuntansa toimintaan, Jeesuksen kotimaahan ja Jeesuksenelämän keskeisiin vaiheisiinlähinnä kirkkovuoden kautta, ortodoksiseen liturgiaan, alustavasti luterilaisuuteen. oppilaan taivaallinen esirukoilijaja nimipäivä tärkeimmät kirkkovuoden juhlat joitakin kirkon pyhiä ihmisiäkuten pyhä Nikolaos sekä pyhittäjätSergei ja Herman Neitsyt MariaKIRKON JÄSENENÄ ristinmerkki ja ikoni rukous seurakunnan lapsityö luterilainen kirkkokentely ryhmätyöt opetuskeskustelu draama retket vierailut osallistuminen ortodoksisenkirkonjumalanpalveluksiinhuoltajansuostumuksenmukaan askartelutnäyttöihin.Oppilas on saavuttanut tavoitteeterinomaisesti.Oppilas on saavuttanut tavoitteethyvin.Oppilas on saavuttanut tavoitteettyydyttävästi.Oppilas ei ole saavuttanut tavoitteitahyväksytysti.RAAMATTU PYHÄNÄ KIRJANA Jeesuksen elämän keskeisiätapahtumia Jeesuksen kotimaaLITURGINEN ELÄMÄ kirkkomatka yleisimmät kirkkoveisut kirkko rakennuksenaUSKONOPPI JA EETTISYYTEENKASVAMINEN ihminen Jumalan kuvana jakaltaisena Isä, Poika ja Pyhä Henki oikea ja väärä ystävyys ja suvaitsevaisuus

1132 Oppilas syventää ortodoksisen kristillisyydensekä uskonopin peruskäsitteitä.Oppilas oppii tuntemaan kirkkovuotta, ottamaan vastuun omista teoistaan.Oppilas tutustuu oman seurakunnan toimintaan, Jeesuksen elämään ja opetuksiin, alustavasti muihin uskontoihin.Oppilas osallistuu ortodoksiseen liturgiaan.KIRKKOVUOSI JA PYHÄT IHMI-SET tärkeimmät kirkkovuoden juhlat oppilaan nimikkopyhä paasto joitakin kirkon pyhiä ihmisiäkuten Georgios Voittaja, pyhäKatarina, pyhä Sofia, pyhäLuciaKIRKON JÄSENENÄ kodin siunaaminen liturgia seurakunnan lapsityö lähiympäristön kirkkoja ja uskontoja opettajan kerronta yksilöllinen työskentely ryhmätyöt opetuskeskustelu draama vierailut retket osallistuminen ortodoksisenkirkonjumalanpalveluksiinhuoltajansuostumuksenmukaan askartelutArviointi perustuu tuntityöskentelyynja kirjallisiinnäyttöihin.Oppilas on saavuttanut tavoitteeterinomaisesti.Oppilas on saavuttanut tavoitteethyvin.Oppilas on saavuttanut tavoitteettyydyttävästi.Oppilas ei ole saavuttanuttavoitteita hyväksytysti.RAAMATTU PYHÄNÄ KIRJANA Jeesuksen elämän keskeisiätapahtumia Jeesuksen opetuksia Isä meidän -rukousLITURGINEN ELÄMÄ kaste ja ehtoollinen sekä muutsakramentit nimenanto kirkkomatka yleisimmät kirkkoveisut kirkko pyhänä paikkanaUSKONOPPI JA EETTISYYTEEN

114KASVAMINEN ihminen Jumalan kuvana jakaltaisena lähimmäisenrakkaus synti ja katumus3 Oppilas- tutustuu Vanhan testamentin kertomuksiin- osaa pohtia omaan elämäänsä liittyviäeettisiä kysymyksiä- kunnioittaa Jumalan luomistyötä jaymmärtää kertomusten kautta Jumalanjohdatuksen ja suojeluksen elämässä4 Oppilas- perehtyy evankeliumien kertomuksiinja niiden sanomaan- tutustuu evankeliumien syntyyn jakirjoittajiin- oppii pohtimaan evankeliumeistanousevia eettisiä kysymyksiä- tutustuu muihin kristillisiin kirkkoi-RAAMATTU PYHÄNÄ KIRJA-NA- Maailman luominen- syntiinlankeemus- Kain ja Abel- Nooa, Aabraham, Iisak, Jaakob,Joosef, Mooses- erämaavaellus- saapuminen luvattuun maahan- 10 käskyä- rakkauden kaksoiskäsky-USKONOPPI JA EETTISYY-TEEN KASVAMINEN- 10:n käskyn etiikka-LITURGINEN ELÄMÄ- juhlat- liturgiaan osallistuminen-RAAMATTU PYHÄNÄ KIRJANA- Jeesuksen elämänvaiheet, Jeesuksenopetuksia ja ihmetekoja- kärsimyshistoria, ylösnousemus jauusi elämä- evankelistat- UT:n ajan historia-- keskustelu- jumalanpalveluksiinosallistuminenhuoltajan suostumuksenmukaan- yksilöllinen työskentely- retket- vierailut- askartelu- piirtäminen- käsityöt- veisujen opettelu- kirjalliset tehtävät- opettajan kerronta- ryhmätyöt- keskustelu- jumalanpalveluksiinosallistuminenhuoltajan suostumuksenmukaan- yksilöllinen työskentely- retketArviointi perustuu tuntityöskentelyynja kirjallisiinnäyttöihin.Oppilas on saavuttanut tavoitteeterinomaisesti.Oppilas on saavuttanut tavoitteethyvin.Oppilas on saavuttanut tavoitteettyydyttävästi.Oppilas ei ole saavuttanuttavoitteita hyväksytysti.Arviointi perustuu tuntityöskentelyynja kirjallisiinnäyttöihin.Oppilas on saavuttanut tavoitteeterinomaisesti.Oppilas on saavuttanut ta-

115hinMUUT KRISTILLISET KIRKOT- luterilainen ja katolinen kirkko-LITURGINEN ELÄMÄ- juhlat- liturgiaan osallistuminen- vierailut- askartelu- piirtäminen- käsityöt- veisujen opettelu- kirjalliset tehtävät- opettajan kerronta- ryhmätyötvoitteet hyvin.Oppilas on saavuttanut tavoitteettyydyttävästi.Oppilas ei ole saavuttanuttavoitteita hyväksytysti.5 Oppilas- perehtyy liturgiaan ja ortodoksiseenkristillisyyteen- tuntee ortodoksisen uskonopin keskeisiäperuskäsitteitä- tutustuu muihin uskontoihin6 Oppilas- tuntee kuninkaiden ja profeettojenajan VT:ssa- tutustuu apostolisen ajan kirkkoon- tuntee sakramentitLITURGINEN ELÄMÄ- liturgia- kirkkovuoden rakenne- ortodoksinen perinne maailmassa-KIRKON JÄSENENÄ- luostarien toimintaa- juutalaisuus ja islam ortodoksisenuskon valossa-USKONOPPI JA EETTISYY-TEEN KASVAMINEN- ortodoksinen ihmiskäsitys- Pyhä Kolminaisuus ja persoonienerityispiirteetRAAMATTU- profeetat: Jesaja, Jeremia- kuninkaiden aika: Saul, Daavid,Salomo- pakkosiirtolaisuus- Apostoli Paavali kristinuskon levittäjänä-LITURGIIKKA JA USKONOPPI- keskustelu- jumalanpalveluksiinosallistuminenhuoltajan suostumuksenmukaan- yksilöllinen työskentely- retket- vierailut- askartelu- piirtäminen- käsityöt- kirjalliset tehtävät- opettajan kerronta- ryhmätyöt- keskustelu- jumalanpalveluksiinosallistuminenhuoltajan suostumuksenmukaan- yksilöllinen työskentely- retket- vierailutArviointi perustuu tuntityöskentelyynja kirjallisiinnäyttöihin.Oppilas on saavuttanut tavoitteeterinomaisesti.Oppilas on saavuttanut tavoitteethyvin.Oppilas on saavuttanut tavoitteettyydyttävästi.Oppilas ei ole saavuttanut tavoitteitahyväksytysti.Arviointi perustuu tuntityöskentelyynja kirjallisiinnäyttöihin.Neliportainen arviointiasteikko:Oppilas on saavuttanut tavoitteeterinomaisesti.

116- sakramentit: kaste, mirhavoitelu,ehtoollinen, avioliitto, pappeus,katumus, sairaanvoitelu- kirkkotieto- askartelu- piirtäminen- käsityöt- kirjalliset tehtävät- opettajan kerrontaryhmätyötOppilas on saavuttanut tavoitteethyvin.Oppilas on saavuttanut tavoitteettyydyttävästi.7 Oppilas- tutustuu ortodoksisen kirkon historiaanapostolisesta ajasta nykypäivään- perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenäkirjakokoelmanaKIRKKOHISTORIA- kristinuskon synty- kirkolliskokoukset- kirkkojen ero- kristinuskon tulo Venäjälle- luostarilaitos- kirkkokunnat sekä ekumenia-RAAMATTU- Raamatun synty ja sisältö- Raamattu pyhänä kirjana- kristinuskon synnyn ja kehityksenkeskeiset tapahtumat- keskustelu- jumalanpalveluksiinosallistuminen- yksilöllinen työskentely- retket- vierailut- kirjalliset tehtävät- opettajan kerronta- ryhmätyötOppilas ei ole saavuttanut tavoitteitahyväksytysti.Arviointi perustuu tuntityöskentelyynja kirjallisiinnäyttöihin.Neliportainen arviointiasteikko:Oppilas on saavuttanut tavoitteeterinomaisesti.Oppilas on saavuttanut tavoitteethyvin.Oppilas on saavuttanut tavoitteettyydyttävästi.8 Oppilas- tuntee Suomen ortodoksisen kirkonhistoriaa ja nykypäivää- tutustuu maailmanuskontoihin pääpiirteissäänKIRKKOHISTORIA- Suomen muinaisuskonto- Ortodoksisen uskonnon tuloSuomeen- itäinen ja läntinen kirkko Suomessa- ortodoksien asema Ruotsin alai-- keskustelu- jumalanpalveluksiinosallistuminenhuoltajan suostumuksenmukaan- yksilöllinen työskentelyOppilas ei ole saavuttanut tavoitteitahyväksytysti.

1179 Oppilas- tiedostaa maailmankatsomuksensarakentumiseen vaikuttavia tekijöitäsekä ymmärtää uskonnon ja katsomuksenmerkityksen ihmisen ja yhteisönelämässä- tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitäja ortodoksisen etiikan perusteitasekä osaa soveltaa näitä eettisessäpohdinnassaan ja toiminnassaan- osaa arvostaa eri tavoin uskovia jaajattelevia ihmisiäsuudessa- Venäjä ja ortodoksinen kirkko- ortodoksinen kirkko itsenäisessäSuomessa- Suomen ortodoksisen kirkon hallinto-MAAILMANUSKONNOT- islam, hindulaisuus, juutalaisuus,buddhalaisuus- Suomen uskonnollisen tilanteenkehitys, Suomen uskonnot tänäänLITURGIIKKA JA USKONOPPI- uskonopin keskeiset kohdat- sakramentit: kaste, mirhavoitelu,ehtoollinen, katumus, avioliitto,sairaanvoitelu, pappeus- erilaiset rukouspalvelukset- muut pyhät toimitukset: hautaus,kodinpyhitys-ETIIKKA- hyvä ja paha ortodoksisen kirkonopetuksessa- ortodoksisen etiikan keskeisetkohdat- retket- vierailut- kirjalliset tehtävät- opettajan kerrontaryhmätyöt- keskustelu- jumalanpalveluksiinosallistuminenhuoltajan suostumuksenmukaan- yksilöllinen työskentely- retket- vierailut- kirjalliset tehtävät- opettajan kerrontaryhmätyöt2.10.3. Muut uskonnotOpetus järjestetään kunnan opetussuunnitelman ja ohjelman mukaisesti.

1182.11. ELÄMÄNKATSOMUSTIETOElämänkatsomustieto oppiaineena on monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Opetuksessa tarkastellaanyksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina syntyneitä katsomuksia ja inhimillisiä käytäntöjä. Elämänkatsomustieto oppiaineenakorostaa ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä.Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Nopeasti jaalati muuttuvassa maailmassa kansalaisten oletetaan kehittävän eettistä ajattelu- ja toimintakykyään, päivittävän tietojaan ja taitojaan ja kulttuurista yleissivistystään.Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.Jos elämänkatsomustiedon opiskelijoita on vähän, opetus voidaan järjestää yhdysluokkaopetuksena. Oppiaines opiskellaan vuoroluokka lukuna. Jos lukuvuosialkaa parittomana vuotena, opiskellaan ensimmäisen, kolmannen ja viidennen luokan oppisisältöjä. Parillisen vuoden aloittaessa lukuvuoden opiskellaan toisen,neljännen ja kuudennen luokan oppisisältöjä. Kuitenkin vuosittain käsitellään ja osallistutaan kalenterivuoden mukaisiin koulun kulttuuriperinteen mukaisiinjuhliin ja tapahtumiin.LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI1 Oppilas harjoittelee itseilmaisun muotoja, kuuntelua, vuorovaikutustaitoja.Oppilas oppii itsetuntemusta, vaalimaan hyviä ihmissuhteita, ymmärtämään ystävyyden sisällönja merkityksen elämässä, erottamaan oikean ja väärän, kehittämään arvostelukykyään, toimimaan eettisesti oikein,IHMISSUHTEET JA MORAALI-NEN KASVU kaverit ja ystävät toisten huomioon ottaminenITSETUNTEMUS JA KULTTUU-RI-IDENTITEETTI minä ennen ja nyt minä perheenjäsenenä kotien ja koulun perinteet uskonnottomien juhlaperinteet(esim. nimenantojuhla)Yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyätoiminnallisin työtavoin,mm. seuraavin menetelmin: leikki ja laulu roolipelit sadut ja tarinat jamuu kirjallisuus draama ja dramatisoinnit kuuntelu keskustelu ja pohdintaOppilas ei ole saavuttanuttavoitteita.Oppilas tarvitsee harjoitustasaavuttaakseen asetetuttavoitteet.Oppilas on saavuttanut tavoitteet.Oppilas on saavuttanut tavoitteeterinomaisesti.

119 tuntemaan omaa kulttuuriperintöään, muiden maiden kulttuureista suojelemaan luontoa. suomalainen kulttuuriperinneYHTEISÖ JA IHMISOIKEUDET yhteiselämän säännöt jasopimukset (koulu, luokka,ryhmä, perhe jne.) luottamus ja rehellisyys lasten oikeudet ja velvollisuudet väittely tutkimusprojektit taide käden työt retket teatterivierailut videot, elokuvat integrointi eri oppiaineisiinIHMINEN JA MAAILMA ympäristö ja luonto eloton ja elävä luonto kauneus luonnossa eläinten ja kasvien suojelu lemmikkieläimet lastenoikeudet ja velvollisuudetkotona ja koulussa2 Oppilas harjoittelee itseilmaisun muotoja, kuuntelua, vuorovaikutustaitoja, vastuun ottamista.Oppilas oppii itsetuntemusta, vaalimaan hyviä ihmissuhteita, ymmärtämään kansojen välisenystävyyden merkityksen maailmassa,IHMISSUHTEET JA MORAALI-NEN KASVU tunteiden ilmaiseminen; ilo,suru, rakkaus, pelko, viha suvaitsevaisuus hienotunteisuus turvallisuus vastuu ja vapaus elämässäITSETUNTEMUS JA KULTTUU-RI-IDENTITEETTI kuka olen ja mitä osaan kotien ja koulun perinteetYksilö-, pari- jaryhmätyöskentelyä toiminnallisintyötavoin, mm. seuraavinmenetelmin: leikki ja laulu roolipelit sadut ja tarinat jamuu kirjallisuus draama ja dramatisoinnit kuuntelu keskustelu ja pohdintaOppilas ei ole saavuttanuttavoitteita.Oppilas tarvitsee harjoitustasaavuttaakseen asetetuttavoitteet.Oppilas on saavuttanut tavoitteet.Oppilas on saavuttanut tavoitteeterinomaisesti.

120 erottamaan oikean ja väärän, kehittämään arvostelukykyään, toimimaan eettisesti oikein, tuntemaan omaa ja muiden maidenkulttuuriperintöä, kestävän kehityksen periaatteen. maaseutu- ja kaupunkiyhteisötennen ja nyt maailman kansojen ystävyys Suomi, muut maat ja kansat,ystävyystoiminta suomalaiset kulttuurivähemmistötYHTEISÖ JA IHMISOIKEUDET lupaus oikeus ja velvollisuus lasten oikeudet ja velvollisuudet väittely tutkimusprojektit taide käden työt retket teatterivierailut videot, elokuvat integrointi erioppiaineisiinIHMINEN JA MAAILMA luonnonsuojelu luonnontieteen käsityksiämaailmankaikkeudesta eettiset valinnat kestävä kehitys3 Oppilas harjoittelee itseilmaisun muotoja, kuuntelua, vuorovaikutustaitoja.Oppilas oppii itsetuntemusta, vaalimaan hyviä ihmissuhteita, hyväksymään erilaiset ihmiset, erottamaan oikean ja väärän,IHMISSUHTEET JA MORAALI-NEN KASVU toisen asemaan asettautuminenja toisen kohtaaminen oikea ja väärä oikean ja väärän erottaminen suvaitsevaisuus ja tahdikkuusjokapäiväisessä elämässäYksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyätoiminnallisin työtavoin,mm. seuraavin menetelmin: leikki ja laulu roolipelit sadut ja tarinat jamuu kirjallisuus draama ja dramatisoinnit kuunteluNeliportainen sanallinen arviointiNäytöt/suoritukset, esim. jatkuva tuntiosallistumisenseuranta kirjalliset kokeet suulliset kokeet koetilanne ryhmäkeskusteluna(oppilaanargumen-toinnin arvi-

121 kehittämään arvostelukykyään, toimimaan eettisesti oikein, arvostamaan oman maansa tapakulttuuriaja kulttuuriperintöä, huomaamaan arkipäivän valintojenmerkityksen kestävän kehityksenkannalta.Oppilas ymmärtää velvollisuutensa oikeuksiensavastapainona ja toimii niiden mukaan.ITSETUNTEMUS JA KULTTUU-RI-IDENTITEETTI elämänvaiheet ja toiveet suomalainen tapakulttuuriYHTEISÖ JA IHMISOIKEUDET sääntö, sopimus, lupaus,luottamus, ystävyys oikeus ja velvollisuus lasten oikeuksiin tutustuminenlähipiirissäIHMINEN JA MAAILMA luonnon tulevaisuus ja kestäväkehitys eettisestä näkökulmasta keskustelu ja pohdinta väittely tutkimusprojektit taide käden työt retket teatterivierailut videot, elokuvat integrointi eri oppiaineisiin vierailijatoiminen) vihkotyöskentely itsenäiset projektit ryhmätyötArviointitavat voivat vaihdellavuosittain opetusryhmienkoostumuksen mukaan.4 Oppilas harjoittelee itseilmaisun muotoja, kuuntelua, vuorovaikutustaitoja, vastuun ottamista.Oppilas oppii itsetuntemusta, vaalimaan hyviä ihmissuhteita, ymmärtämään oman maansa japohjoismaista kulttuuriperinnettä, erottamaan oikean ja väärän, kehittämään arvostelukykyään, toimimaan eettisesti oikein.Oppilas tutustuu lähiympäristönsä katsomuksiin jaIHMISSUHTEET JA MORAALI-NEN KASVU toisen asemaan asettautuminenja toisen kohtaaminen hyvä, oikea ja väärä hyvä elämä (minulle/muille) suvaitsevaisuus ja tahdikkuusjokapäiväisessä elämässäITSETUNTEMUS JA KULTTUU-RI-IDENTITEETTI erilaisia elämäntapoja mielipiteen muodostaminenja perusteluYksilö-, pari- jaryhmätyöskentelyä toiminnallisintyötavoin, mm. seuraavinmenetelmin: leikki ja laulu roolipelit sadut ja tarinat jamuu kirjallisuus draama ja dramatisoinnit kuuntelu keskustelu ja pohdinta väittely tutkimusprojektit taideNeliportainen sanallinen arviointiNäytöt/suoritukset, esim. jatkuva tuntiosallistumisenseuranta kirjalliset kokeet suulliset kokeet koetilanne ryhmäkeskusteluna(oppilaanargumentoinnin arvioiminen) vihkotyöskentely itsenäiset projektit ryhmätyöt

122kulttuureihin, lapsen oikeuksien yhtäläisyyksiinja eroavaisuuksiin eri maissa, ihmisen ja eläimen elämänkaareenja pohtii kuolemaan liittyviäeettisiä kysymyksiä.Oppilas harjaantuu käyttämään eettisen ajattelun taitojaja katsomuksellista harkintaa.Edistetään oppilaan kykyä tarkastellaasioita ja ilmiöitä globaalisesti. kansalliset merkkihenkilötja merkkipäivät muinaissuomalainen uskonto pohjoismainen kulttuuriperinneYHTEISÖ JA IHMISOIKEUDET YK:n lasten oikeudet erimaita tarkastelemalla oikeus ja velvollisuus yhteiselämän perusteet jakultainen sääntö käden työt retket teatterivierailut videot, elokuvat integrointi ei oppiaineisiin vierailijatArviointitavat voivat vaihdellavuosittain opetusryhmienkoostumuksenmukaan.IHMINEN JA MAAILMA syntymä, elämä ja kuolemaluonnossa5 Oppilas harjoittelee itseilmaisun muotoja, kuuntelua, vuorovaikutustaitoja, vastuun ottamista.Oppilas oppii itsetuntemusta, vaalimaan hyviä ihmissuhteita, suhtautumaan tietoon ja mediaankriittisesti, erottamaan oikean ja väärän.Oppilas etsii ja rakentaa identiteettiäänja elämänkatsomustaan.IHMISSUHTEET JA MORAALI-NEN KASVU hyvä, oikea ja väärä oikean ja väärän erottaminen oikeudenmukaisuus ja sentoteutuminen jokapäiväisessäelämässä vastuu ja vapausITSETUNTEMUS JA KULTTUU-RI-IDENTITEETTI tieto ja tiedonhankinta(lähdekritiikki, mediakritiikki)Yksilö-, pari- jaryhmätyöskentelyä toiminnallisintyötavoin, mm. seuraavinmenetelmin: leikki ja laulu roolipelit sadut ja tarinat jamuu kirjallisuus draama ja dramatisoinnit kuuntelu keskustelu ja pohdinta väittely tutkimusprojektitNeliportainen sanallinen arviointiNäytöt/suoritukset, esim. jatkuva tuntiosallistumisenseuranta kirjalliset kokeet suulliset kokeet koetilanne ryhmäkeskusteluna(oppilaanargumentoinnin arvioiminen) vihkotyöskentely itsenäiset projektit ryhmätyöt

123Oppilas kehittää arvostelukykyään eettiseentoimintaan.Oppilas tutustuu erilaisiin aikakäsityksiin, ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden,oikeudenmukaisuuden periaatteisiinja oppii kantamaan vastuutaitsestään, toisista ihmisistäja yhteisöstä. kieli ja kulttuurivähemmistötSuomessa minä ja kaverit uskomus, luulo, tieto jaymmärrysYHTEISÖ JA IHMISOIKEUDET ihmisoikeudet tasa-arvo ja rauha etiikan perusteita teon moraalinen oikeutus teon tarkoitus ja seuraus oman elämän eettisiä ongelmiaja niiden ratkaisuja taide käden työt retket teatterivierailut videot, elokuvat integrointi erioppiaineisiin vierailijatArviointitavat voivat vaihdellavuosittain opetusryhmienkoostumuksenmukaan.IHMINEN JA MAAILMA erilaiset aikakäsitykset janiiden merkitys ihmistenelämässä6 Oppilas harjoittelee itseilmaisun muotoja, kuuntelua, vuorovaikutustaitoja, vastuun ottamista.Oppilas oppii itsetuntemusta, vaalimaan hyviä ihmissuhteita, ymmärtämään kansojen välisenystävyyden merkityksen maailmassa,IHMISSUHTEET JA MORAALI-NEN KASVU rikkaus ja köyhyys maailmassa oikeudenmukaisuus ja sentoteutuminen jokapäiväisessäelämässä ajattelun vapaus uskonnon ja elämänkatsomuksenvapaus suvaitsevaisuus ja syrjintä arvo ja normiYksilö-, pari- jaryhmätyöskentelyä toiminnallisintyötavoin, mm. seuraavinmenetelmin: leikki ja laulu roolipelit sadut ja tarinat jamuu kirjallisuus draama ja dramatisoinnit kuuntelu keskustelu ja pohdintaArviointiasteikko arvosanoin 4– 10.Näytöt/suoritukset, esim. jatkuva tuntiosallistumisenseuranta kirjalliset kokeet suulliset kokeet koetilanne ryhmäkeskusteluna(oppilaanargumentoinnin arvioiminen) vihkotyöskentely

124 mieltämään maapallon osanamaailmankaikkeutta, käyttämään eettisenajattelun taitojaja katsomuksellista harkintaa.Oppilas vahvistaa identiteettiään ja elämänkatsomustaanja kehittää taitojaan ilmaistaitseään, tietämystään suomalaisesta kulttuurista.Oppilas tutustuu kansalaisen vaikutusmahdollisuuksiindemokratiassa, kertomuksiin maailmansynnystä.Oppilas laajentaa katsomuksellista ja kulttuuristayleissivistystään ja oppii tuntemaanSuomessa eri kulttuureissatärkeinä pidettyjä arvoja ja elämänkatsomuksellisiaratkaisuja.ITSETUNTEMUS JA KULTTUU-RI-IDENTITEETTI kansalaisuus suomalaisen yhteiselämänperusteita suomalainen kulttuuri jasuvaitsevaisuus murrosikä minä ja kaverit nuorisokulttuuri omien kykyjen ja mahdollisuuksienarviointi elämänkatsomus elämän- ja maailmankatsomuksiaYHTEISÖ JA IHMISOIKEUDET yhteiselämän perusteita kultainen sääntö demokratia tulevaisuuden maailma etiikan perusteita teon moraalinen oikeutus teon tarkoitus ja seuraus oman elämän eettisiä ongelmiaja niiden ratkaisuja väittely tutkimusprojektit taide käden työt retket teatterivierailut videot, elokuvat integrointi erioppiaineisiin vierailijat itsenäiset projektit ryhmätyötArviointitavat voivat vaihdellavuosittain opetusryhmienkoostumuksenmukaan.Oppilas kehittää arvostelukykyään ja kykyäänhuomata arkipäivän tilanteideneettiset ulottuvuudet.IHMINEN JA MAAILMA elämän synty ja kehitys kertomuksia maailmansynnystä maa ja maailmankaikkeus elämän erilaiset muodot

125 maailmanperintö ja ympäristö7 Oppilas oppii vuorovaikutustaitoja, hahmottamaan kokonaisuuksia, laajentamaan katsomuksellista jakulttuurista yleissivistystä, tuntemaan eri uskontoja ja arvojärjestelmiä, etsimään ja rakentamaan identiteettiäänja elämänkatsomustaan, ymmärtämään sekulaarin ja uskonnollisenkatsomuksen eron, käyttämään käsitteitä ja hankkimaantietoa.KATSOMUSTEN MAAILMA maailmankuva, maailmankatsomusja elämänkatsomus uskonto ja uskonnottomuus:maailmanuskonnotja ideologiat yksilö-, pari- jaryhmätyöskentelyä diat, videot keskustelut kuuntelu ja kerrontaArviointiasteikko arvosanoin 4-10.Kannustavaa arviointia.Perustuu: tuntiaktiivisuus vihkotyöskentely ryhmätyöt kirjalliset tuotokset kokeetKriteerit: tunnistaa ja osaa nimetäkeskeisten maailmankatsomustenjakulttuurien olennaisiapiirteitä ja kehityskulkuja ymmärtää sekulaarin jauskonnollisen katsomukseneron osaa käyttää käsitteitäja hankkia tietoa8 Oppilas oppii ihmissuhdetaitoja ja ihmiskäsityksiä,KATSOMUSTEN MAAILMA nuoren moraalinen kasvu jamoraalin tasot yksilö-, pari- jaryhmätyöskentelyä keskustelu ja poh-Arviointiasteikko arvosanoin 4-10.

126 pohtimaan oikeaa ja väärää, kehittämään arvostelukykyään, huomaamaan arkipäivän tilanteideneettiset ulottovuudet, kantamaan vastuuta itsestään jatoisista ihmisistä,Oppilas osaa nähdä yhteyden arvovalintojenja hyvän elämän välillä, tunnistaa etiikan perusnäkökulmia:tahallisuus, tarkoitus ja seuraukset, kykenee havainnoimaan eettisiäulottuvuuksia elämän eri alueilta, kykenee perustelemaan eron eettisestikehittyneemmän ja kehittymättömämmänarvion välillä. etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä ihmiskuvat eri katsomuksissadinta kuuntelu ja kerrontaKannustavaa arviointia.Perustuu: tuntiaktiivisuus vihkotyöskentely ryhmätyöt kirjalliset tuotokset kokeet9 Oppilas oppii tuntemaan ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden,globaalin oikeudenmukaisuudenja kestävänkehityksen periaatteet, kantamaan vastuuta itsestään,toisista ihmisistä, yhteiskunnastaja luonnosta, kehittämään arvostelukykyään jakykyä eettiseen toimintaan, arvioimaan tieteiden vaikutustaelämäntapaamme.YHTEISKUNTA demokratia politiikka toimiminen kansalaisena kestävä kehitysKULTTUURI monikulttuurisuus eettisenäkysymyksenä suvaitsevaisuus kulttuuri ja yhteisö käsityksiä ihmisen ja luonnonsuhteista yksilö-, pari- jaryhmätyöskentelyä projektityöt itsenäinen tiedonhankinta väittelyt eettinen pohdinta keskustelu videotArviointiasteikko arvosanoin 4-10.Päättöarvioinninkriteerit arvosanalle8: tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksienpääpiirteet pystyy perustelemaanoikeuksien ja velvollisuuksienkeskinäisenriippuvuuden tuntee vaihtoehtoisia javastakkaisia yhteiskunnallisianäkemyksiä

127TULEVAISUUS minä, yhteisö, luonto jamaailmanperintö tunnistaa ihmis- jakansalasioikeuksienloukkauksia tuntee nykyyhteiskunnanongelmiasekä optimistisia ettäpessimistisiä käsityksiätulevaisuudesta ymmärtää kestävänkehityksen periaatteita osaa arvioida yksilöneettistä näkökulmaasuhteessa ympäristöön ymmärtää yhteiskunnallistenratkaisujenvaikutuksia tulevaisuuteenArviointi perustuu samoihinmenetelmiin kuin 7.luokalla painottaen keskusteluaja pohdintaa.2.12. HISTORIAvuosiluokat 5.-6. ja 7.-9.OPPIAINEEN YLEISET TAVOITTEET, KESKEISTEN TYÖTAPOJEN KUVAUSHistorian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7-8 on syventää oppilaan käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaaoppilaan oman kulttuurikäsitteen syvyyttä ja moniarvoisuutta (identiteettiä) sekä perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin. Ajankohtaisiintapahtumien seuraaminen ja niihin vaikuttaminen ovat olennainen osa historiallisen ja yhteiskunnallisen opetuksen käytäntöä.

128LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI5. Ajantajun kehittäminen. Oppiainesta käsitelläänkronologisesti, jolloin oppilas kehittääajantajuaan ja historiatietoisuuttaan,sekä tutustuu erilaisiin historian tulkintoihin.Paikallishistoriaa käsitellään eri aikakausiaopiskeltaessa.Pyritään kiinnittämään huomiota siihen,millainen merkitys ympäristöllä on olluteri aikakausien ihmisille ja kuinka ihminenon pyrkinyt sopeutumaan vallitsevaanympäristöönsä tai kuinka ympäristöä onhyödynnetty. lisäksi pyritään etsimäänmuutoksille syitä.Oppilas tutustuu historian opiskelun myötäerilaisiin työtapoihin ja oppimismenetelmiin.JOHDANTO- Mitä historia on?- Omaan henkilöhistoriaan tutustuminen- Aikajanan muodostaminenSUOMEN HISTORIA- Muinaissuomalainen yhteiskunta- Suomi osana Ruotsia- Suomi keskiajalla- Uuden ajan alku- Ruotsin suurvalta-aika- Suomi osana Venäjää- Vapauden aika ja kustavilainenaika- Autonomian aika- Suomalaiset suurmiehet- Suomen itsenäistyminenPyritään käyttämäänerilaisia työtapoja monipuolisesti.Esimerkiksi lähihistoriaanvoidaan tutustuavierailemalla lähialueenkulttuurikohteissa.Oppimistulosten arvioinnissakiinnitetään huomiotaoppilaan asenteeseen,yksilöllisen oppimisprosessinarviointiin, oppilaanitsearvioinnin kehittymiseen,tietoihin ja taitoihinsekä harrastuneisuuteen.Viidennellä luokalla käytössäon neliportainen arviointiopetussuunnitelmanmukaisesti.6. Ajantajun kehittäminen. Oppiainesta käsitelläänkronologisesti, jolloin oppilas kehittääajantajuaan ja historiatietoisuuttaan,sekä tutustuu erilaisiin historian tulkintoihin.Paikallishistoriaa käsitellään eri aikakausiaopiskeltaessa.Pyritään kiinnittämään huomiota siihen,YLEINEN HISTORIA- Muinaiset korkeakulttuurit- Antiikin Kreikka- Rooman valtakunta- Eri maanosien historia- Keskiajan Eurooppa- Uuden ajan murros- Ranskan itsevaltiuden aika ja vallankumousOppimistulosten arvioinnissakiinnitetään huomiotaoppilaan asenteeseen,yksilöllisen oppimisprosessinarviointiin, oppilaanitsearvioinnin kehittymiseen,tietoihin ja taitoihinsekä harrastuneisuuteen.Kuudennella luokalla arvi-

129millainen merkitys ympäristöllä on olluteri aikakausien ihmisille ja kuinka ihminenon pyrkinyt sopeutumaan vallitsevaanympäristöönsä tai kuinka ympäristöä onhyödynnetty. lisäksi pyritään etsimäänmuutoksille syitä.ointi on opetussuunnitelmanmukaisesti seitsenportainennumeroarviointi.Oppilas tutustuu historian opiskelun myötäerilaisiin työtapoihin ja oppimismenetelmiin.7Paikallishistoriaa käsitellään eri aikakausiaopiskeltaessa.Pyritään kiinnittämään huomiota siihen,millainen merkitys ympäristöllä on olluteri aikakausien ihmisille ja kuinka ihminenon pyrkinyt sopeutumaan vallitsevaanympäristöönsä tai kuinka ympäristöä onhyödynnetty. lisäksi pyritään etsimäänmuutoksille syitä.Oppilas tutustuu historian opiskelun myötäerilaisiin työtapoihin ja oppimismenetelmiin.Oppilas oppii- käyttämään ja hankkimaan historiallistatietoa- käyttämään erilaisia lähteitä vertaillenja ristiriitaisenkin tiedon varassamuodostamaan perustellunKANSALLISUUSAATE- Elämää 1800-luvun Suomessa- 1800-luvun alun keskeisetvaltiolliset muutokset jakansallisuusaatteen muutoksetEuroopassa- Kulttuuri kansallisuusaatteenheijastajana Suomessa- yksilön aktiivinen toimintakansalaisyhteiskunnassa- Vantaan seudun kehittyminenpääkaupungin kupeessaTEOLLINEN VALLANKUMOUS- teollistuminen ja sen vaikutuksetihmisten elämään- elinkeinovapaus ja markkinoidenvapautuminen- kaupungistuminen, liikenteenkehittyminen ja tehtai-Oppilaita ohjataan ja rohkaistaanmuodostamaanperusteltuja mielipiteitä janäkemyksiä menneisyydentilanteista ja valinnoista.Tämän perusteella oppilaidenon mahdollista harjaantuahahmottamaan nykyisyysaikaisemmin tehtyjenvalintojen seurauksena:Oppilaat saatetaan havaitsemaan,kuinka tulevaisuusrakentuu yksilöidenja yhteisöjen valinnoille.Opetuksessa käytetäänmonipuolisia opetusmenetelmiä.Esimerkiksi vuoden1918 sodan käsittelynyhteydessä vierailut tapahtumiinliittyvillä paikoillamahdollistavat eläytymisentuon ajan ihmisten valin-Arvioinnissa painottuu tiedonaktiivinen käyttäminen, ymmärtäminenja hankkiminen.Keskitytään oppilaan historiallisentiedon käytöntaitojen ja historiallisenidentiteetin muodostumisenarviointiin. Erityisestion syytä painottaa arvioinnissasitä, kuinka perusteellisestioppilas ymmärtäämenneisyydessäeläneen yksilön toimineenmahdollisuuksiensa muodostamienrajojen sisällärationaalisena valintojentekijänä.Menneisyyden arvioinnissaoppilaiden jatkuva oppiaineksenja omien näkemyksienitsearviointi on

mielipiteen- että ajallisesti ja maantieteellisestikinetäisissä kulttuureissa samankaltaiset ilmiöt ovat vaikuttaneet javaikuttavat kehitykseen- muokkaamaan maailmankuvaansauuden tiedon valossa- selittämään ihmisen toiminnan syitä,tarkoitusperiä ja tavoitteita- tarkastelemaan oman aikansa ilmiöitäkriittisesti valintoja tekevänäyksilönä- että muutoksen aikaansaavat aktiivisetyksilöt yhdessä toimien- että erilaisista kulttuuritaustoistasaapuvat ihmiset voivat jakaa tavoitteitaden tulo- Vantaa liikenneolosuhteidenja teollisuuden kehittyessäMURROSTEN AIKA SUOMESSA- sääty-yhteiskunnan murenemisenaika ja mahdollisetvierailut museoihin- maalta kaupunkeihin ja ulkomaille- Suomen venäläistäminen jasen vastustus- kansalaistoiminta kasvattaaalamaisista kansalaisiaSUURVALTOJEN KILPAILUSTAENSIMMÄISEEN MAAILMAN-SOTAAN SEURAUKSINEEN- imperialismi ja sen vaikutuksetEuroopan suurvalloilleja siirtomaille- ensimmäinen maailmansota,sen syyt ja seuraukset- Venäjän keisarikunnan luhistumisensyyt ja vuoden1917 vallankumoukset- sisällissota Suomessa ja lähialueilla- Vuoden 1918 tapahtumatVantaan alueella- sodan arvet Vantaalla- itsenäisen tasavallan kehittyväkansalaisyhteiskuntatoihin ja kohtaloihin.130keskeinen osa oppimisprosessia.Lisäksi oppilas harrastaaitsearviointia vanhempaintapaamistenyhteydessä.Oppilaan suoritukset arvioidaanopetussuunnitelmanmukaisesti seitsenportaisellanumeroarvioinnilla.

1318 Oppilas tutustuu historian opiskelun myötäerilaisiin työtapoihin ja oppimismenetelmiin.Oppilas oppii- käyttämään ja hankkimaan historiallistatietoa- käyttämään erilaisia lähteitä vertaillenja ristiriitaisenkin tiedon varassamuodostamaan perustellunmielipiteen- että ajallisesti ja maantieteellisestikinetäisissä kulttuureissa samankaltaiset ilmiöt ovat vaikuttaneet javaikuttavat kehitykseen- muokkaamaan maailmankuvaansauuden tiedon valossa- selittämään ihmisen toiminnan syitä,tarkoitusperiä ja tavoitteita- tarkastelemaan oman aikansa ilmiöitäkriittisesti valintoja tekevänäyksilönä- että muutoksen aikaansaavat aktiivisetyksilöt yhdessä toimien- että erilaisista kulttuuritaustoistasaapuvat ihmiset voivat jakaa tavoitteitaja lainsäädäntöLAMAN JA TOTALITARISMINAIKA- maailmantalouden romahtaminenja sen vaikutuksetEurooppaan- elämää demokratioissa jadiktatuureissaTOISEN MAAILMANSODANAIKA- toinen maailmansota, sensyyt, seuraukset ja inhimillinenhinta- Suomi toisessa maailmansodassaja sodasta toipuminenSUOMI 1950-LUVULTA NYKY-PÄIVÄÄN- elinkeinorakenteen muutosja sen vaikutukset ihmistenelämään- suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnanrakentaminenkansallisena projektina- Suomi muuttaa HelsinginmaalaiskunnastaVantaan kaupungiksi- Radalta kiitoradalle –liikenneyhteyksien kehittymisenmerkitysVantaan seudulleOppilaita ohjataan ja rohkaistaanmuodostamaanperusteltuja mielipiteitä janäkemyksiä menneisyydentilanteista ja valinnoista.Tämän perusteellaoppilaiden on mahdollistaharjaantua hahmottamaannykyisyys aikaisemmintehtyjen valintojen seurauksena:Oppilaat saatetaanhavaitsemaan, kuinkatulevaisuus rakentuuyksilöiden ja yhteisöjenvalinnoille. Opetuksessakäytetään monipuolisiaopetusmenetelmiä.Esimerkiksi vuoden 1918sodan käsittelyn yhteydessävierailut tapahtumiinliittyvillä paikoillamahdollistavat eläytymisentuon ajan ihmisten valintoihinja kohtaloihin.Arvioinnissa painottuu tiedonaktiivinen käyttäminen, ymmärtäminenja hankkiminen.Keskitytään oppilaan historiallisentiedon käytöntaitojen ja historiallisenidentiteetin muodostumisenarviointiin. Erityisestion syytä painottaa arvioinnissasitä, kuinka perusteellisestioppilas ymmärtäämenneisyydessäeläneen yksilön toimineenmahdollisuuksiensa muodostamienrajojen sisällärationaalisena valintojentekijänä.Menneisyyden arvioinnissaoppilaiden jatkuva oppiaineksenja omien näkemyksienitsearviointi onkeskeinen osa oppimisprosessia.Lisäksi oppilas harrastaaitsearviointia vanhempaintapaamistenyhteydessä.Oppilaan suoritukset arvioidaanopetussuunnitelman mukaisestiseitsenportaisella numeroarvioinnilla.

132IDÄN JA LÄNNEN RISTIRII-DOISTA ETELÄN JA POHJOI-SEN VASTAKKAINASETTE-LUUN- kylmä sota- Neuvostoliiton romahtaminen- maailman jakautuminenköyhiin ja rikkaisiin valtioihinja siitä aiheutuvat ongelmatELÄMÄÄ 1900-LUVUN LOPUL-LA JA 2000-LUVUN ALUSSA- länsimaisen kulutusyhteiskunnansynty ja sen vaikutuksetihmisten elämään jaympäristöön- tiedonvälityksenvallankumous- kasvava Vantaa kutistuvassamaailmassa2.13 YHTEISKUNTAOPPIVuosiluokat 7.-9.LK TAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI9. Tukea nuorta kasvamaan oman arvonsatuntevaksi aikuiseksi. KasvattaaYksilö ja yhteisöNuoren asema erilaisissa yhteisössäOpettajajohtoinen opetusOpetuskeskusteluArvioitaessa huomioidaanoppilaan kyky vertailla yh-nuorta sellaiseen yhteisöllisyyteen, jos-Yhteistoiminnalliset työta- teiskunnallisenpäätöksen-

133ta hyötyy sekä oppilas itse että yhteisö.Oppilas oppii demokratian periaatteetsekä tietää, mitä ovat vaalit ja äänestäminen.Ajankohtaisen yhteiskunnallisen tiedonhankkiminen.Oppilas oppii tuntemaan työelämäänliittyviä perusasioita.Oppilas tietää, mihin asioihin perustuvatkansalaisen ja valtion turvallisuus.Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudetOnko Suomi hyvinvointiyhteiskunta?Millaiset asiat edistävät yksilön/yhteisönhyvinvointia?Nuori työelämässä.Erilaiset työhön vaikuttavat sopimukset.Työsuojelu.Työttömyys.Yrittäjyys.Miten rahat saadaan riittämäänperheessä, kunnassa tai valtiossa?Talouden hoito ja yksilö kuluttajana.SosiaaliturvaKansalaisen oikeudellinen vastuu.Liikenneturvallisuus.Maanpuolustus ja ulkopolitiikka.vat”Varjovaalit”Asiakokonaisuuden käsittelyvoidaan toteuttaa yhteistyössääidinkielen opetuksenkanssa.Opetuksessa hyödynnetäänoppilaiden kokemuksiaTET-jaksolta.teon ja taloudellisten ratkaisujeneri vaihtoehtoja ja niidenseurauksia.Lisäksi oppilaan yhteiskunnallisentietämyksen mittarinavoidaan käyttää oppilaankykyä ymmärtää yhteiskunnallisenja taloudellisenpäätöksen perustuvanvalinnoille. Tällöin valitsijallaon ratkaisuihin useita erivaihtoehtoja, joita pohdittaessaon hahmotettavavaihtoehtojen seuraukset.Arvioinnissa huomioidaanoppilaan saavuttama kykytulkita median välittämiätietoja.Oppilaan arvioinnissa noudatetaanopetussuunnitelmanmukaisesti seitsenportaistanumeraalista asteikkoa.2.14. MUSIIKKIKoulumme musiikin opetuksen tehtävänä on, että oppilas oppii nauttimaan musiikin kuuntelemisesta ja tuottamisesta. Tärkeää on, että oppilaalle syntyymyönteinen asenne musiikkia kohtaan. Musiikin opetuksessa pyritään elämykselliseen ja kokemusperäiseen oppimiseen / opettamiseen. Musiikin välineitä käytetäänpersoonallisesti ja luovasti sekä otetaan huomioon oppilaan omat mieltymykset ja taipumukset. Kannustamme oppilasta henkilökohtaiseen musiikinharrastamiseen. Musiikin opetuksessa innostetaan oppilasta kokonaisvaltaiseen musiikilliseen ilmaisuun laulaen, soittaen, liikkuen yksin sekä ryhmässä. Yhdessämusisoimalla opitaan sekä ryhmässä toimimisen taitoja että musiikin perustaitoja. Oppilas oppii musiikin peruskäsitteet ja ymmärtää musiikin merkityksenkansalliselle kulttuurillemme sekä hahmottaa musiikillisen maailmankuvan.

134Musiikki on taideaine, jonka avulla tuetaan sekä ihmisenä kasvua että sosiaalisia taitoja. Luovan toiminnan avulla kehitetään itseilmaisua sekä harjoitellaankeskittymistä ja kehonhallintaa. Musisoidessa opitaan musiikin perustaitoja ja esiintymistaitoa sekä opitaan toimimaan yhteistyössä toisten kanssa. Musisointija musiikin kuuntelu tarjoavat mahdollisuuden käsitellä tunteita ja ajatuksia myös sanattomasti. Musiikintunneilla pyritään luomaan avoin ja rohkaiseva ilmapiiri,jossa oppilas uskaltaa sekä onnistua että epäonnistua.Musiikinopetuksessa laajennetaan musiikillista maailmankuvaa ja yleissivistystä; eletään tätä päivää ja luodaan uutta, mutta myös säilytetään ja siirretääneteenpäin musiikin kansallista ja kansainvälistä kulttuuriperintöä, johon kuuluvat mm. isänmaalliset ja uskonnolliset laulut, kuten virret. Opetuksen tehtävänäon saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on aika- ja tilannesidonnaista. se on erilaista eri aikoina, eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa, ja sillä on erilainenmerkitys eri ihmisille. Tavoitteena on, että oppilaalle syntyy myönteinen asenne musiikkia ja musiikin harrastamista kohtaan.Musiikin opiskelun työtavoista keskeisin on musisointi eli laulaminen ja soittaminen. Näiden lisäksi kuunnellaan musiikkia mahdollisimman monipuolisesti.Musiikin aktiiviseen kuunteluun kuuluvat integrointi äidinkieleen, kuvataiteisiin ja liikuntaan sekä rentoutus- ja keskittymisharjoitukset. Oppilaita ohjataanmyös tunnistamaan kuuntelun avulla eri asioita, kuten soittimia tai musiikin lajeja. Viidenneltä luokalta eteenpäin ohjataan musiikin kuuntelua myös kriittisen,arvioivan kuuntelun suuntaan.Laulu- ja kuunteluohjelmisto valitaan kullekin ikäkaudelle soveltuvaksi vuodenajat ja juhlat huomioiden. Musiikin peruselementteihin (rytmi, melodia, harmonia,voimakkuus, muotorakenne, sointiväri) tutustutaan käytännön musisoinnin ja kuuntelun avulla. Opettaja voi edetä niiden aihepiirien mukaan, jotka onmainittu taulukon kohdassa sisältö/musiikin tuntemus. Hän voi myös näiden lisäksi käsitellä muutakin suomalaista ja ulkomaista taide-, populääri- ja perinnemusiikkia.Työtapoja yhdistetään siten, että käsiteltävään asiaan liittyvää musiikkia sekä lauletaan, soitetaan että kuunnellaan. Myös muita työtapoja (esim.musiikkiliikunta, ryhmätyöt, projektit, opintokäynnit, tietokonetyöskentely) voidaan käyttää. Musiikinopetusta suositellaan integroitavaksi myös eri aineisiinesim. soitinrakennus- tai sävellyspajan muodossa.Musiikin arviointi noudattaa opetushallituksen antamia ohjeita. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan musiikilliset taidot ja tiedot, mutta arvioinnin lähtökohtinaovat oppilaan aktiivisuus ja asenne oppitunneilla sekä musiikillinen toiminta koulussa. Arvioinnin apuna käytetään erilaisia menetelmiä, kuten jatkuvanäyttö, kokeet tai arviointikeskustelut. Hyväksytyn suorituksen edellytyksenä on aktiivinen läsnäolo oppitunneilla.Musiikkia opiskellaan pakollisena perusopetuksen 1.-8. luokilla. Valinnaisia musiikin kursseja on mahdollista valita 7.-9. luokilla seuraavasti:7. luokka: 8. luokka: 9. luokka:Laulukurssi (1 kurssi) Musiikkiprojekti (1 kurssi) Musiikin työpaja (2 kurssia)Bändikurssi (1 kurssi)Musiikin työpaja (2 kurssia)

135LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI1 Oppilas harjoittelee keskittymistä musiikin kuunteluun, havainnoimaan ympäristön ääniä, erottamaan erilaisia rytmejä, luontevaa äänenkäyttöä.Oppilas oppii laulamaan perinteisiä ja uusia lapsenikäkaudelle sopivia lauluja sekäryhmässä että yksin, tunnistamaan rytmisoittimia ja sävelmiä, ilmaisemaan itseään musiikin keinoin.MUSIIKIN KUUNTELU JA HA-VAINNOINTI- monipuolisia kuunteluelämyksiä- eläydytään erilaisiin rytmeihinoman- nimen, lorujen, laulujen ja- sanarytmien avulla- rytmien toistaminen kuullun- perusteella- koetaan dynamiikan jatempon- vaihtelut hitaasti, nopeasti)SOITTAMINEN rytmisoittimilla (tamburiinit, rytmikapulat, marakassit,quiro, kehärumpu, triangeli)LAULAMINEN JA LIIKUNTA lorut, laulut, leikit ja musiikkiliikunta teemojen, vuodenaikojen jakoulunjuhlien mukaanToiminnalliset työtavat: laulaminen soittaminen kaikurytmit laululeikit musiikkiliikunta tanssi musiikkimaalaus esiintyminen yksinja yhdessä muidenkanssa improvisointiSanallinen, kannustava arviointiyleisten luvussa 6. esiteltyjenarviointiperusteiden mukaisesti.2 Oppilas harjoittelee keskittymistä musiikin kuunteluun,MUSIIKIN KUUNTELU JA HA-VAINNOINTIToiminnalliset työtavat: laulaminenSanallinen, kannustava arviointiyleisten luvussa 6.esiteltyjen arviointiperusteidenmukaisesti.

136 erottamaan erilaisia rytmejä, luontevaa äänenkäyttöä ja äänenhuoltoa, seuraamaan melodian kulkua.Oppilas oppii tuottamaan erilaisia ääniä sekätunnistamaan äänen perusteellarytmisoittimia, laulamaan sekä perinteisiä että uusialastenlauluja, tunnistamaan rytmisoittimia ja sävelmiä, ilmaisemaan itseään musiikinkeinoin. monipuolisia kuunteluelämyksiä kuunnellaan ja tuotetaanerilaisia ääniä ja pohditaanäänen syntyä eläydytään erilaisiin rytmeihinoman nimen, lorujen,laulujen ja sanarytmienavullaLAULAMINEN JA LIIKUNTA lorut, laulut, leikit ja musiikkiliikuntateemojen,vuodenaikojen ja koulunjuhlien mukaan. soittaminen kaikumelodiat laululeikit musiikkiliikunta tanssi musiikkimaalaus esiintyminen yksinja yhdessä muidenkanssa improvisointiteiden mukaisesti.Valmistetaan oma rytmisoitin.TEORIA-AINES taa, ti-ti, neljäsosatauko hidastuen, nopeutuen hiljentyen, voimistuen korkea ja matala3 Oppilas- osallistuu yhteislauluun ja –musisointiinharjoittelee luontevaa äänenkäyttöä- harjoittelee kuuntelemaan keskittyneestija tekee havaintoja musiikista- opettelee käyttämään musiikin eriLAULAMINEN- Äänenkäyttöharjoituksia- Ikäkauteen sopivia laululeikkejäSOITTAMINEN- Yhteissoittoon valmentaviaharjoituksia keho-, rytmi-,melodia- ja sointusoittimil-Laulaminen- Yhteis- ja soololaulu- LorutSoittaminen- Yhteissoitto- Improvisointi, kutentarinoiden te-Sanallinen, kannustava arviointiyleisten luvussa 6. esiteltyjenarviointiperusteiden mukaisesti.

137elementtejä musiikillisen keksinnänaineksina- opettelee toimimaan vastuullisestimusisoivan ryhmän jäsenenä- tutustuu taide-, populääri- ja perinnemusiikkiinla- Perussykkeen tunnistamistakehittäviä harjoituksiaKUUNTELU- Monipuolisen musiikinkuuntelu erilaisia aktivointikeinojakäyttäen- Ohjataan oman musisoinninkuunteluunhostaminenKuuntelu- Aktiivinen kuuntelu- Tunnistava kuuntelu- Musiikin synnyttämienmielikuvienilmaisu kuvataiteenja liikunnan keinoinMUSIIKIN TUNTEMUS- Soveltuvia aihepiirejä ovatesim. barokki ja voimakkuudenvaihtelut, kuulonhuolto,kalevalainen laulu- Tutustutaan erilaisiin orkestereihinsekä niissä käytettyihinsoittimiin- Kuulonhuolto, ympäristönäänet ja hiljaisuus- Tutustutaan musiikin kirjoitettuunkieleen: nokkahuiluntai jonkin muunkoulusoittimen nuotit, rytminmerkitseminenMusiikkiliikuntaRyhmätyötProjektit4 Oppilas- osallistuu yhteislauluun ja -musisointiinharjoittelee luontevaa äänenkäyttöä- harjoittelee kuuntelemaan keskit-LAULAMINEN- Äänenkäyttöharjoituksia- MaakuntalaulutSOITTAMINEN- Yhteissoittoon valmentaviaLaulaminen- Yhteis- ja soololauluSoittaminen- Yhteissoitto- Improvisointi, ku-Sanallinen, kannustava arviointiyleisten luvussa 6. esiteltyjenarviointiperusteiden mukaisesti.Kuvaus oppilaan hyvästäosaamisesta 4. luokan päätty-

tyneesti, tekemään havaintoja musiikistaja kuvailemaan musiikinherättämiä mielikuvia- opettelee käyttämään musiikin erielementtejä musiikillisen keksinnänaineksina- opettelee toimimaan vastuullisestimusisoivan ryhmän jäsenenä- tutustuu taide-, populääri- ja perinnemusiikkiinharjoituksia esim. keho-,rytmi-, melodia ja sointusoittimilla- Perussykkeen tunnistamistakehittäviä harjoituksiaKUUNTELU- Monipuolisen musiikinkuuntelu erilaisia aktivointikeinojakäyttäen- Ohjataan oman musisoinninkuunteluunMUSIIKIN TUNTEMUS- Soveltuvia aihepiirejä ovatesim. klassismi, suomalaisetja Euroopan maidenkansanlaulut sekä rytmiikka- Tutustutaan erilaisiin orkestereihinsekä niissä käytettyihinsoittimiin- Musiikin kirjoitettu kieli:kerrataan ennestään opittujaasioita, lisäksi esim.voimakkuuden merkintätapojaten tarinoiden keksiminensoittamisenavulla, äänisommitelmatKuuntelu- Aktiivinen kuuntelu- Tunnistava kuunteluMusiikkiliikuntaRyhmätyötProjektit138essä:Oppilas- osallistuu yhteislauluun- hallitsee lauluohjelmistoa,josta osan ulkoa- osallistuu soittamisenharjoitteluun ja yhteissoittoon- osallistuu musiikilliseenkeksintään- tunnistaa kuulemaansamusiikkia ja osaa ilmaistakuuntelukokemustaansanallisesti,kuvallisesti tai liikkuen- osaa toimia musisoivanryhmän jäsenenäottaen toiset huomioon5 Oppilas- osallistuu yhteislauluun ja -musisointiinharjoittelee luontevaa äänenkäyttöäLAULAMINEN- Äänenhuoltoharjoituksia- Tarkastellaan sanoituksiaSOITTAMINENLaulaminen- Yhteis- ja soololauluSoittaminenSanallinen, kannustava arviointiyleisten luvussa 6. esiteltyjenarviointiperusteiden mukaisesti.

139- kuuntelee keskittyneesti, tekee havaintojamusiikista ja kuvailee musiikinherättämiä mielikuvia- käyttää musiikin eri elementtejämusiikillisen keksinnän aineksina- toimii vastuullisesti musisoivanryhmän jäsenenä- tutustuu taide-, populääri- ja perinnemusiikkiin- Yhteissoittotaitoja kehittäviäharjoituksia- Tutustutaan uusiin soittimiin,kuten bändi- ja perinnesoittimiinKUUNTELU- Harjoitellaan tunnistavaakuuntelua (esim. teosten,säveltäjien ja soittimienkuuntelu)- Ohjataan oman musisoinninkuunteluun- Yhteissoitto- Improvisointi, tunnelmienkuvaaminensoittimillaKuuntelu- Aktiivinen kuuntelu- Tunnistava kuuntelu- Kriittinen kuuntelu:opetellaan ilmaisemaanoma mielipidekuunneltavasta musiikistaMUSIIKIN TUNTEMUS- Soveltuvia aihepiirejä ovatesim. kansallisromantiikkaja melodia/sävelten korkeus,laulajien äänityypit, soitintenäänialueiden vertailua- Tutustutaan erilaisiin yhtyeisiinja niissä käytettyihinsoittimiin- Kuulonhuolto, bändisoittimienvoimakkuuden säätely- Musiikin kirjoitettu kieli joopittuja taitoja syventäen,lisäksi esim. nopeudenmerkintöjä- Tutustutaan musiikin tallentamiseenja tekijänoikeuksiinMusiikkiliikuntaRyhmätyötProjektitMusiikkiesittelyt

1406 Oppilas- osallistuu yhteislauluun ja –musisointiin toisia kuunnellen- harjoittelee luontevaa äänenkäyttöä- kuuntelee keskittyneesti, tekee havaintojamusiikista ja kuvailee musiikinherättämiä mielikuvia- käyttää musiikin eri elementtejämusiikillisen keksinnän aineksina- toimii vastuullisesti musisoivanryhmän jäsenenä- tutustuu laajemmin taide-, populääri-ja perinnemusiikkiinLAULAMINEN- Äänenhuoltoharjoituksia- Tutkitaan tekstejäSOITTAMINEN- Yhteissoittotaitoja kehittäviäharjoituksia- Yhteissoittoa eri soittimilla,kuten bändi-, rytmi- japerinnesoittimillaKUUNTELU- Tunnistava kuuntelu (esim.teosten, säveltäjien ja soittimienkuuntelu)- Ohjataan oman musisoinninkuunteluunMUSIIKIN TUNTEMUS- Soveltuvia aihepiirejä ovatesim. impressionismi jasointiväri, näyttämömusiikki- Syvennetään erilaisten yhtyeidensekä niissä käytettyjensoittimien tuntemusta- Kuulonhuolto- Musiikin kirjoitettu kieli joopittuja taitoja syventäen- Esiintymistaito- Musiikin tallentaminen jaLaulaminen- Yhteis- ja soololauluSoittaminen- Yhteissoitto- Improvisointi, kutensoolo-tutti–improvisaatioKuuntelu- Aktiivinen kuuntelu- Tunnistava kuuntelu- Kriittinen kuuntelu:opetellaan ilmaisemaanoma mielipidekuunneltavasta musiikistaMusiikkiliikuntaRyhmätyötProjektitMusiikkiesittelytNumeerinen, kannustava arviointiyleisten luvussa 6. esiteltyjenarviointiperusteiden mukaisesti.

142yhtyeet ja kuorot- Kuulonhuolto- Musiikin kirjoitettu kieli:esim. erilaisia notaatiotapoja(nuotit, tabulatuuri, numeromerkinnät,sointumerkinnät),muotorakenne- Esiintymistaito- Musiikin harrastaminen- Musiikin tallentaminen jatekijänoikeus7 val LAULUKURSSIOppilas- oppii tervettä äänenkäyttöä- kehittää laulutaitoaan- tutustuu moniääniseen laulutaitoon- saa lisää esiintymisvarmuuttaLAULAMINEN- Opetellaan tervettä äänenkäyttöä- Eri tyylinen, monipuolinenohjelmisto- Harjoitellaan mikrofoninkäyttöä- Valmistetaan ohjelmaakoulun tilaisuuksiin- Tehdään yhteistyötä bändikurssinkanssaLaulaminen- Yhteislaulu- Yhtyelaulu- Soololaulu- KuorolauluKuuntelu- Opetellaan kuuntelemaanomaa jatoisten musisointia- Kuunnellaan käsiteltäväänasiaan soveltuvaamusiikkiaHyväksytyn suorituksenedellytyksenä on aktiivinenläsnäolo oppitunneilla jaosallistuminen mahdollisiinesiintymisiin.7 val BÄNDIKURSSIOppilas- oppii soittimien perustekniikoita- kehittää yhtyesoittotaitojaanSOITTAMINEN Yhtyesoiton perusteita Monipuolinen ohjelmistobändisoittimilla (kitara,basso, rummut, kosketin-Soittaminen- Yhteissoitto- Soolosoitto ja improvisointiHyväksytyn suorituksenedellytyksenä on aktiivinenläsnäolo oppitunneilla jaosallistuminen mahdollisiinesiintymisiin.

143- saa lisää esiintymisvarmuutta soittimet) tai muilla valituillasoittimilla Valmistetaan ohjelmaakoulun tilaisuuksiin Tehdään yhteistyötä laulukurssinkanssa Kuuntelu- Opetellaan kuuntelemaanomaa jatoisten musisointia- Kuunnellaan käsiteltäväänasiaan soveltuvaamusiikkia8 Oppilas- osallistuu yhteislauluun ja –musisointiin toisia kuunnellen- käyttää ääntään luontevasti- kehittyy musiikin kuuntelijana- laajentaa ja syventää musiikin erilajien ja tyylien tuntemusta- kehittää yhteismusisointitaitojaan- käyttää musiikin eri elementtejämusiikillisen keksinnän aineksinaLAULAMINEN- Äänenhuolto- Eri tyylisiä lauluja- Tutkitaan tekstiäSOITTAMINEN- Kehitetään soittotekniikkaavalituilla soittimilla- Kitara kaikille yhteisenäsoittimena- Yhteistyö musisointitilanteissaKUUNTELU- Valikoiden suomalaista jaulkomaista taide-, populääri-ja perinnemusiikkia- Pohditaan kuunneltavanmusiikin asemaa musiikinkentässä- Opetellaan kuuntelemaanomaa ja toisten musisointiayhteismusisointitilanteissaMUSIIKIN TUNTEMUSLaulaminen- YhteislauluSoittaminen- Yhteissoitto- Improvisointi esim.djembe-rummuillaKuuntelu- Aktiivinen kuuntelu- Tunnistava kuuntelu- Kriittinen kuuntelu:opetellaan arvioimaankriittisestikuunneltavaa musiikkiaMusiikkiliikuntaRyhmätyötMusiikkiesittelytPäättöarvioinnissa noudatetaanopetushallituksen ohjeita.Kuvaus oppilaan hyvästäosaamisesta 8. luokan päättyessä:Oppilas- osallistuu yhteislauluun- hallitsee lauluohjelmistoa,josta osan ulkoa- osaa jonkun koulusoittimenperustekniikanniin, että pystyy osallistumaanyhteissoittoon- osaa kuunnella musiikkiaja tehdä siitähavaintoja sekä esittääperusteltuja näkemyksiäkuulemastaan- osaa kuunnella sekäomaa että muidentuottamaa musiikkianiin, että pystyy musisoimaanyhdessä

144- Soveltuvia aihepiirejä ovatesim. suomalainen populaarimusiikki1900-luvunalusta tähän päivään jasuomalainen perinnemusiikki- Orkesteri, soittimet, suomalaisetorkesterit, kapellimestarintehtävät- Kuulonhuolto- Musiikin peruselementit(rytmi, melodia, harmonia,sointiväri, dynamiikka,muoto), niiden merkintä(=musiikin kirjoitettu kieli)sekä merkitys musiikin rakentumisessa- Kehitetään esiintymistaitoa- Musiikin harrastaminen- Musiikkiteknologia (mm.äänentoisto)- Musiikin ajankohtaisia aiheitasoveltuvastimuiden kanssa- tunnistaa ja osaa erottaaeri musiikin lajejaja eri aikakausien jakulttuurien musiikkia- tuntee keskeistä suomalaistamusiikkia jamusiikkielämää- osaa käyttää musiikinkäsitteitä musisoinninja musiikin kuuntelunyhteydessä- osallistuu musiikilliseenkeksintään8 val MUSIIKIN TYÖPAJAOppilas- kehittää yhteismusisointitaitojaan- osallistuu yhteislauluun ja –musisointiin omaa ja toisten musisointiakuunnellen- käyttää ääntään luontevasti- syventää taitojaan musiikin kuuntelijanaLAULAMINEN- Eri tyylejä, kuten poplaulu,mikrofonilaulu- Pää- ja rintarekisterienkäyttö- Äänenhuolto- Moniäänisyys soveltuvasti- Esiintymistaito- Tekstin tulkintaLaulaminen- Yhteislaulu- Soololaulu- KuorolauluSoittaminen- Yhteismusisointi- Improvisointi, esim.blues-kaavan mu-

145- laajentaa ja syventää musiikin erilajien ja tyylien tuntemusta- käyttää musiikin eri elementtejämusiikillisen keksinnän aineksinaSOITTAMINEN- Kerrataan ja syvennetäänaiemmin opittuja taitoja valitussainstrumentissa jamuussa musisoinnissa- Viritys- Yhteistyö musisointitilanteissaKUUNTELU- Valikoiden suomalaista jaulkomaista taide-, populääri-ja perinnemusiikkia- Opetellaan kuuntelemaanja tarkistamaan omaa musisointiatarpeen mukaanMUSIIKIN TUNTEMUS- Soveltuvia aihepiirejä ovatesim. ulkomainen populaari-ja perinnemusiikki sekänäyttämömusiikki- Musiikin peruselementit(rytmi, melodia, harmonia,sointiväri, dynamiikka,muoto), niiden merkintä(=musiikin kirjoitettu kieli)sekä merkitys musiikin rakentumisessa- Äänentoisto, tekniikka jakuulonhuolto- Tutustutaan musiikkilehtiinja musiikin ajankohtaisiinkaanKuuntelu- Aktiivinen kuuntelu- Tunnistava kuuntelu:musiikin peruselementit,tunnillakuunneltuja keskeisiäteoksia ja säveltäjiä- Kriittinen kuuntelu:sävellyksen, sanoituksen,sovituksentai esityksen kommentointiperustellenMusiikkiliikuntaRyhmätyötProjektitEsitelmät

146aiheisiin soveltuvasti8 val MUSIIKKIPROJEKTIOppilas- syventyy johonkin vuosittain vaihtuvaanteemaanKurssin sisältönä voi olla esim.soitinrakennus, sävellys, konsertinvalmistaminen, musikaali, äänitetai musiikkivideo. Sisällöstä tiedotetaanerikseen valintojen yhteydessä.Työtavat valitaan kurssinsisällön mukaan.Hyväksytyn suorituksenedellytyksenä on aktiivinenläsnäolo oppitunneilla jaosallistuminen mahdollisiinesiintymisiin.9 val Oppilas- kehittää yhteismusisointitaitojaanomaa ja toisten musisointia kriittisestikuunnellen- käyttää ääntään luontevasti ja musiikintyyliin sopivasti- laajentaa ja syventää musiikin erilajien ja tyylien tuntemusta- osaa arvioida perustellen kuulemaansamusiikkia- kehittyy esiintyjänä mahdollisuuksiensamukaan- käyttää musiikin eri elementtejämusiikillisen keksinnän aineksinaLAULAMINEN- Tyylinmukainen laulu- Pää- ja rintarekisterienkäyttö- Äänenhuolto- Moniäänisyys- Esiintymistaito- Tulkinta ja fraseerausSOITTAMINEN- Kehitetään soittotekniikkaavalitussa instrumentissa- Musiikin tulkinta ja fraseeraus- Yhteistyö musisointitilanteissa- EsiintymistaitoKUUNTELU- Valikoiden suomalaista jaulkomaista taide-, populääri-ja perinnemusiikkia- Opetellaan kuuntelemaanLaulaminen- Soololaulu- Yhteislaulu- KuorolauluSoittaminen- Yhteissoitto- Improvisointi, esim.pentatonisen asteikonavullaKuuntelu- Aktiivinen kuuntelu- Tunnistava kuuntelu- Kriittinen kuuntelu:musiikin edustamanmaailmankuvan arviointisekä musiikkiarvosteluntekeminen,jossa tarkastelunkohteena onesim. sävellys, sa-Arvioinnissa noudatetaanopetushallituksen ohjeita.

147ja tarpeen mukaan tarkistamaanomaa musisointiasekä kuuntelemaan toistensuorituksia yhteismusisointitilanteissaMUSIIKIN TUNTEMUS- Soveltuvia aihepiirejä ovatesim. jazzmusiikin vaiheetja länsimaisen taidemusiikintyylikaudet- Musiikin peruselementtien(rytmi, melodia, harmonia,sointiväri, dynamiikka,muoto) käyttö, muunteluja soveltaminen- Äänentoisto, tekniikka jakuulonhuolto- Musiikin ajankohtaisia aiheitasoveltuvasti, kutenkesän musiikkijuhlatMusiikkiliikuntaRyhmätyötProjektitnoitus, sovitus taiesitys2.15. KUVATAIDEKuvataiteen opetuksen sisältöalueet ovat kuvallinen ilmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen, kuvaviestintä ja ympäristöestetiikka,arkkitehtuuri ja muotoilu. Kuvataiteen opetuksessa oppilasta ohjataan oma-aloitteisuuteen arvostamalla hänen omia oivalluksiaan, valintojaan ja päätöksiäänsekä tuetaan oppilaan omaa pohtivaa, tutkivaa ja pitkäjänteistä asennetta työskentelyyn.Vuosiluokilla 1-2 pyritään oppimaan leikin ja tekemisen avulla. Opetuksen lähtökohtana on lapsen oma elämis- ja kokemismaailma. Opetuksessa keskitytäänkuvan tekemisen perustaitojen opettelemiseen sekä tutustutaan kuvataiteeseen.

148LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI1 Oppilas harjaantuu käden motoriikassa ja silmän jakäden yhteistyössä.Oppilas osaa kertoa, mitä kuva esittää, käyttää oikeita työvälineitä ja materiaalejaopettajan ohjauksen mukaisesti, tehdä työtä pitkäjänteisesti jasuunnitelmallisesti loppuun asti, havainnoida lähiympäristön viestiviämerkkejä, noudattaa annettuja ohjeita.KUVAILMAISU sommittelu; kuvan perustekijät(piste, viiva, koko,muoto) kuvapinnan täyttäminen värioppi; päävärit, kylmät jalämpimät värit piirustus, maalaus, kollaasi muotoilu; savi, muotoilumassat grafiikka; sormi- ja esinepainanta,kaaviopainanta rakenteluTAITEEN TUNTEMUS taidekuvan tarkastelu, omientöiden tarkasteluKUVAVIESTINTÄ lähiympäristön merkkikieli(opasteet, liikennemerkit)YMPÄRISTÖESTETIIKKA lähiympäristön ja luonnonmuutoksia (ohjataan ottamaanvastuuta ympäristöstä) oman ympäristön viihtyvyydenlisääminen yksilötyö parityö näyttelykäynnit retket integrointi erioppiaineisiinSanallinen, kannustava arviointiyleisten luvussa 6.esiteltyjen arviointiperusteidenmukaisesti.Oppilas arvioi myös itsetöitään ja työskentelytapojaan.

1492 Oppilas harjaantuu käden motoriikassa ja silmän jakäden yhteistyössä.Oppilas osaa kertoa, mitä kuva esittää, käyttää oikeita työvälineitä ja materiaalejaopettajan ohjauksen mukaisesti, tehdä työtä pitkäjänteisesti jasuunnitelmallisesti loppuun asti, havainnoida lähiympäristön viestiviämerkkejä, noudattaa annettuja ohjeita.KUVAILMAISU sommittelu; kuvan perustekijät(piste, viiva, koko,muoto) kuvapinnan täyttäminen värioppi: päävärit, väriennimet, kylmät ja lämpimätvärit piirustus, maalaus, kollaasi muotoilu; savi ja muotoilumassat grafiikka; sormi- ja esinepainanta,kaaviopainanta rakentelu yksilötyö parityö ryhmätyö näyttelykäynnit retket integrointi erioppiaineisiinSanallinen, kannustava arviointiyleisten luvussa 6.esiteltyjen arviointiperusteidenmukaisesti.Oppilas arvioi myös itse töitäänja työskentelytapojaan.TAITEEN TUNTEMUS taidekuvan tarkastelu, omientöiden tarkasteluKUVAVIESTINTÄ lähiympäristön merkkikieli(opasteet, liikennemerkit) kuvista ja elokuvista kertominenYMPÄRISTÖESTETIIKKA lähiympäristön ja luonnonmuutoksia (ohjataan ottamaanvastuuta ympäristöstä) oman ympäristön viihtyvyydenlisääminen

1503 Oppilas osaa:- kuvallisessa ilmaisussa tarvittaviatietoja ja taitoja- kuvan tekemisen ja materiaalin tuntemusta- tarkastella omia ja toisten tekemiäkuvia ja keskustella niistä- tuntea oman kulttuurinsa ja omassakokemuspiirissä olevia vieraita kulttuureita- arvioida ympäristöään- tarkastella eri medioiden merkitystäKUVAILMAISU JA KUVALLINENAJATTELU- sommittelu: kuvanperustekijät (piste, viiva,koko, muoto)- värioppi- piirustus, maalaus, kollaasi- muotoilu- kuvien tarkastelu ja arvioiminenja niistä keskusteluTAITEEN TUNTEMUS JA KULT-TUURIEN OSAAMINEN- museo- ja taidenäyttelyvierailut- taidekuvan tarkastelu- omien töiden tarkastelu- suomalais-kansallisia mestareita(eri aikakausien taiteestaja nykytaide)Ohjattu yksilö- ja ryhmätyöskentelypiirtäen,maalaten, rakennellen,savi- ja keramiikkatöissäsekä mahdollisuuksienmukaan käyttäenkuvanveiston, grafiikantai valokuvauksen menetelmiäSanallinen, kannustava arviointiyleisten luvussa 6.esiteltyjen arviointiperusteidenmukaisesti.Oppilas arvioi myös itsetöitään ja työskentelytapojaan.YMPÄRISTÖESTETIIKKA- lähiympäristön ja luonnonmuutoksia- oman ympäristön viihtyvyydenlisääminenMEDIA JA KUVAVIESTINTÄ- television, tietokonepelien,elokuvien, sarjakuvan jamainonnan visuaalisten viestientarkastelu- kuvitus, sarjakuva ja mai-

151noskuva- kuvakerronnan perusteet4 Oppilas osaa:- käyttää kuvallisen viestinnän välineitäja ymmärtää kuvitteellisen jatodellisen maailman eroja- ymmärtää, että taiteesta ja kuvallisestaviestinnästä on erilaisia näkemyksiäKUVAILMAISU- sommittelu: liike aika, väriTAITEEN TUNTEMUS- taiteilijan työhön tutustuminenYMPÄRISTÖESTETIIKKA- esineet (esineiden suunnitteluja valmistaminen)- ympäristösuunnitelmienvalmistaminenOhjattu yksilö- ja ryhmätyöskentelykäyttäeneri materiaaleja ja teknikoitapiirtäen, maalaten,rakennellen, savijakeramiikkatöissä sekämahdollisuuksienmukaan käyttäen kuvanveiston,grafiikantai valokuvauksen menetelmiäSanallinen, kannustava arviointiyleisten luvussa 6.esiteltyjen arviointiperusteidenmukaisesti.Oppilas arvioi myös itsetöitään ja työskentelytapojaan.MEDIA JA KUVAVIESTINTÄ- viestien kriittinen tarkastelu- kuvitus, sarjakuva, mainoskuva,valokuvauskuvakerronnan perusteet5 Oppilas oppii:- tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnänkeskeisiä ilmaisutapoja,materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitäja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisestiomassa ilmaisussaan- nauttimaan omien ajatustensa,mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisestakuvallisestiKUVAILMAISU JA KUVALLINENAJATTELU- omien havaintojen ja ajatustenilmaiseminen kuvallisinkeinoin -sommittelu: muoto,väri, tilaTAITEEN TUNTEMUS JA KULT-TUURINEN OSAAMINEN- tutustutaan mielellään historiankurssiin integroidenOhjattu yksilö- ja ryhmätyöskentelykäyttäeneri materiaaleja ja tekniikoitapiirtäen, maalaten,rakennellen, savijakeramiikkatöissä sekämahdollisuuksienmukaan käyttäen kuvanveiston,grafiikantai valokuvauksen menetelmiäSanallinen, kannustava arviointiyleisten luvussa 6.esiteltyjen arviointiperusteidenmukaisesti.Oppilas arvioi myös itsetöitään ja työskentelytapojaan.

152semisesta kuvallisestiSuomen taiteen historiantärkeimpiin ja keskeisimpiinasioihinnetelmiäYMPÄRISTÖ, ARKKITEHTUURIJA MUOTOILU- luonnon ja rakennetun ympäristönvuorovaikutus, tutustutaanlähiympäristöntärkeimpiin rakennuskohteisiinja suomalaisen arkkitehtuurinperinteisiin- tilan havainnointia, suunnitteluaja rakentamistaOpetuskeskustelussakäytetään keskeisiäsommittelun, muodon,värin ja tilan havaitsemisenkäsitteitä.MEDIA JA KUVAVIESTINTÄ- graafisen suunnittelun perusteita,kuvien ja tekstin yhdistämistä,typografian perusteita6 Oppilas oppii:- tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnänkeskeisiä ilmaisutapoja,materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitäja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisestiomassa ilmaisussaan- nauttimaan omien ajatustensa,mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisestakuvallisestiKUVAILMAISU JA KUVALLINENAJATTELU- omien havaintojen ja ajatustenilmaiseminen kuvallisinkeinoin -sommittelu: muoto,väri, tilaTAITEEN TUNTEMUS JA KULT-TUURINEN OSAAMINEN- tutustutaan mielellään historiankurssiin integroidenSuomen ja Euroopan taiteenhistorian tärkeimpiin ja keskeisimpiinasioihinOhjattu yksilö- ja ryhmätyöskentelykäyttäeneri materiaaleja ja tekniikoitapiirtäen, maalaten,rakennellen, savijakeramiikkatöissä sekämahdollisuuksienmukaan käyttäen kuvanveiston,grafiikantai valokuvauksen menetelmiäSanallinen, kannustava arviointiyleisten luvussa 6.esiteltyjen arviointiperusteidenmukaisesti.Oppilas arvioi myös itsetöitään ja työskentelytapojaan.

153YMPÄRISTÖ, ARKKITEHTUURIJA MUOTOILU- luonnon ja rakennetun ympäristönvuorovaikutus, tutustutaanlähiympäristöntärkeimpiin rakennuskohteisiinja suomalaisen arkkitehtuurinperinteisiin- tilan havainnointia, suunnitteluaja rakentamistaOpetuskeskustelussakäytetään keskeisiäsommittelun, muodon,värin ja tilan havaitsemisenkäsitteitä.MEDIA JA KUVAVIESTINTÄgraafisen suunnittelun perusteita,kuvien ja tekstinyhdistämistä, typografianperusteita7 Alakoulun aikana asetettujen perus- tavoitteidensuuntaista työskentelyä jatketaan jaopittuja asioita syvennetään ja laajennetaanyläkoulun kuvataiteen opetuksessa. Yläkoulussapainottuu kuvataiteellisen työskentelynmerkitys murrosikäisen nuorenpersoonallisen kasvun tukijana. Alakoulunaikana asetettujen perustavoitteiden lisäksiyläkoulun työskentelyssä painottuvat seuraavatasiat, joitaOppilas oppii:- arvioimaan omaa ja toisten kuvallistailmaisua ja työtapoja: sisällöllisiä,kuvallisia ja teknisiä ratkaisujasekä käyttämään kuvataiteenKUVAILMAISU JA KUVALLINENAJATTELU- oppilaan omien havaintojen,ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminenkuvallisin keinoin.Pyritään pitkäjänteisentyöskentelytavan omaksumiseen.Erilaisten kuvallistenharjoitustehtävien kautta paneudutaansommitteluunsekä muodon, värin, tilan,liikkeen ja ajan ilmaisemiseenkuvallisin keinoin.TAITEEN TUNTEMUS JA KULT-Kuvataiteen työtavat.Ohjattu yksilö- ja ryhmätyöskentelykäyttäeneri materiaaleja ja teknikoitapiirtäen, maalaten,rakennellen, savijakeramiikkatöissä sekämahdollisuuksienmukaan käyttäen kuvanveiston,grafiikantai valokuvauksen menetelmiäOpetuskeskustelussakäytetään keskeisiäNumeerinen, seitsenportainenarviointiasteikko.Arviointiperusteet opsinyleisen osan mukaisesti.Arviointi on jatkuvaa,opettaja arvioi tehdyt harjoitustehtävätja oppilaantyöskentelyn.Paitsi valmista työtä arvioidaanmyös työprosessiaja työtapoja.

154keskeisiä käsitteitä- ymmärtämään taiteen tapoja käsitelläelämän erilaisia ilmiöitä.KUVATAITEEN VALINNAISKURS-SIT:AIKAMATKA MAAILMAN TAI-TEESSAKurssin tavoitteena on tutustua eri aikakausienja kulttuuripiirien taideaarteisiin jalisätä oppilaiden myönteistä kiinnostustaeri kulttuureita kohtaan. Oppilaiden omankuva- ja taidenäkemyksen laajentuminen jasyventäminen sekä oman kuvailmaisun kehittyminen.PIIRTÄMISEN KURSSIoppilas kehittää edelleen omaa kuvailmaisuaan.ja kuvallista ajatteluaan. Hänkehittyy pirtäjänä ja havaintojen tekijänä.Oppilas oppii nauttimaan omien ajatustensa,mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisestapiirtäen ja oppii arvostamaan erilaisiatyylejä ja ilmaisutapojaTUURINEN OSAAMINEN- ohjattu tiedonhankinta, kirjallisuudenja internetinkulttuuripalveluiden hyödyntäminen- ohjattuja näyttely- ja taidemuseovierailuja,mahdollisuuksienmukaan taiteilijavierailujaMEDIA JA KUVAVIESTINTÄmainonnan kuvailmaisuun tutustumista,typografian ja taiton perusteita,tv:n ohjelmatyyppien tunnistamista jaanalysointiaYMPÄRISTÖESTETIIKKA-ARKKITEHTUURI JA MUOTOI-LU- muotoiluprosessi, materiaalija käyttötarkoitus.- muotoilun ilmaisukeinoja,tyylipiirteitä ja perinteitä- tilan havainnointia, suunnitteluaja rakentamistaTAITEEN TUNTEMUS JA KULT-TUURINEN OSAAMINENTutustutaan opettajan valitsemiin erikultturipiirien taideaarteisiin ja eurooppalaisentaiteen merkittäviin tyylisuuntiin- ohjattu tiedonhankinta, kirjallisuudenja internetinkulttuuripalveluiden hyödynsommittelun,muodon,värin ja tilan havaitsemisenkäsitteitä.Pyrkimyksenä on, ettäoppilas vähitellen oppiikäyttämään kuvataiteenkeskeisiä käsitteitämyös itse oman ja toistentöiden arvioinnissa.Jatkuvan työskentelynperiaate.Ohjattu yksilö- ja ryhmätyöskentelypiirtäen,maalaten, rakennellen,savi- ja keramiikkatöissäsekä mahdollisuuksienmukaan käyttäenkuvanveiston, grafiikantai valokuvauksen menetelmiäOhjattu yksilö- ja ryhmätyöskentelypiirtäen,mahdollisuuksien mu-Pyrkimyksenä, että oppilasvähitellen oppii käyttämäänkuvataiteen keskeisiäkäsitteitä myös itseoman ja toisten töiden arvioinnissa..Itse- arvioinnintavoitteena on, ettäoppilas näkisi oman työprosessinsaja kykenisianalysoimaan sitä.Numeerinen, seitsenportainenarviointiasteikko.Arviointiperusteet opsinyleisen osan mukaisesti.Arvointi kuten edellä

155täminen- ohjattuja näyttely- ja taidemuseovierailuja,mahdollisuuksienmukaan taiteilijavierailujamahdollisuuksien mukaantehdään retkiä,joilla havainnoidaanympäristöä ja piirretäänErilaisia havainnointitekniikoita japiirtämisen välineitä käyttäen opitaantilan ja liikkeen sekä muodonja materiaalintunnun kuvaamista piirtäen.Typografian ja graafisen suunnittelunsekä muotoilun tehtäviä voidaansisällyttää kurssiin.8KUVATAITEEN VALINNAISETKURSSITOppilas syventää tietojaan ja osaamistaankuvataiteen osa-alueillaVALINNAISKURSSI A:VALINNAINEN KUVATAIDEOppilas oppii ( edellä alakoulun ja seitsemännenluokan kohdalla lueteltujen perustavoitteidenlisäksi)- hyödyntämään kulttuuripalveluja jasähköisiä viestimiä oman työskentelyn,tiedon hankinnan ja elämystenlähteinäTAITEEN TUNTEMUS JA KULT-TUURINEN OSAAMINEN- tutustutaan keskeisiin länsimaisentaiteen historian tyyleihin,nykytaiteen ilmaisuunja eri kulttuurien kuvamaailmaanvalikoiden eri kursseilla- ohjattu tiedonhankinta, kirjallisuudenja internetinkulttuuripalveluiden hyödyntäminen- ohjattuja näyttely- ja taidemuseovierailuja,mahdollisuuksienmukaan taiteilijavierailuja- kuvien analysointia, taidekuvienrakenteen ja sisällöntulkintaa. Tutustumista tai-Kuvataiteen työtavat.Ohjattu yksilö- ja ryhmätyöskentelykäyttäen erimateriaaleja ja teknikoitapiirtäen, maalaten, rakennellen,savi- ja keramiikkatöissäsekä mahdollisuuksienmukaankäyttäen kuvanveiston,grafiikan tai valokuvauksenmenetelmiäOpetuskeskustelussakäytetään keskeisiäsommittelun, muodon,värin ja tilan havaitsemisenkäsitteitä.Numeerinen, seitsenportainenarviointiasteikko.Arviointiperusteet opsinyleisen osan mukaisesti.Arviointi on jatkuvaa,opettaja arvioi tehdyt harjoitustehtävätja oppilaantyöskentelyn.Paitsi valmista työtä arvioidaanmyös työprosessiaja työtapoja.Pyrkimyksenä, että oppilasvähitellen oppii käyttämäänkuvataiteen keskeisiäkäsitteitä myös itse,oman ja toisten töiden arvioinnissa.

156VALINNAISKURSSI B :VAIKUTTAVA KUVAOppilas oppii tuntemaan valokuvan jamediakuvan keskeisiä ilmaisuja vaikutuskeinojaja oppii käyttämään niitäomassa kuvailmaisussaan valokuvaten jakäyttäen graafisen viestinnän keinoja.dearvosteluihin.YMPÄRISTÖESTETIIKKA-ARKKITEHTUURI JA MUOTOI-LU- ympäristöjen tarkastelua jaarviointia esteettisestä, eettisestä,ekologisesta ja suunnittelunnäkökulmasta- suomalaisen arkkitehtuurinja muotoilun tärkeimpiäedustajia- tutustuminen suomalaisenmuotoilun tärkeimpiin edustajiin- materiaalin ja käyttötarkoituksenosuus muotoiluprosessiin,funktionalismin ideaantutustuminen-MEDIA JA KUVAVIESTINTÄsyvennytään mainonnan kuvailmaisuun,opitaan typografian jataiton perusteita, kuvakokojen, -kulmien ja muiden keskeisten valokuvauksenilmaisukeinojen tunnistamistaja analysointia. Syvennytäänmedian kuvaviestien kriittiseentarkasteluun ja opitaanvalokuvauksen tekniikkaa.Pyrkimyksenä on, ettäoppilas vähitellen oppiikäyttämään kuvataiteenkeskeisiä käsitteitä myösitse oman ja toisten töidenarvioinnissa.Ohjattu yksilö- ja ryhmätyöskentelykäyttäen valokuvauksenmenetelmiä sekäkirjoittaen, keskustellen japiirtäen.Itsearvioinnin tavoitteenaon, että oppilas näkisioman työprosessinsa jakykenisi analysoimaan sitä.Arvointi kuten edellä9 KUVATAITEEN VALINNAISET TAITEEN TUNTEMUS JA KULT- Kuvataiteen työtavat. Numeerinen, seitsenpor-

157KURSSITOppilas syventää tietojaan ja osaamistaankuvataiteen osa-alueillaVALINNAISKURSSI A:VALINNAINEN KUVATAIDEOppilas oppii ( edellä alakoulun ja seitsemännenluokan kohdalla lueteltujen perustavoitteidenlisäksi)- hyödyntämään kulttuuripalveluja jasähköisiä viestimiä oman työskentelyn,tiedon hankinnan ja elämystenlähteinäTUURINEN OSAAMINEN- tutustutaan keskeisiin länsimaisentaiteen historian tyyleihin,nykytaiteen ilmaisuunja eri kulttuurien kuvamaailmaanvalikoiden eri kursseilla- ohjattu tiedonhankinta, kirjallisuudenja internetinkulttuuripalveluiden hyödyntäminen- ohjattuja näyttely- ja taidemuseovierailuja,mahdollisuuksienmukaan taiteilijavierailuja- kuvien analysointia, taidekuvienrakenteen ja sisällöntulkintaa. Tutustumista taidearvosteluihin.YMPÄRISTÖESTETIIKKA-ARKKITEHTUURI JA MUOTOI-LU- ympäristöjen tarkastelua jaarviointia esteettisestä, eettisestä,ekologisesta ja suunnittelunnäkökulmasta- suomalaisen arkkitehtuurinja muotoilun tärkeimpiäedustajia- tutustuminen suomalaisenmuotoilun tärkeimpiin edustajiinOhjattu yksilö- ja ryhmätyöskentelykäyttäen erimateriaaleja ja teknikoitapiirtäen, maalaten, rakennellen,savi- ja keramiikkatöissäsekä mahdollisuuksienmukaankäyttäen kuvanveiston,grafiikan tai valokuvauksenmenetelmiäOpetuskeskustelussakäytetään keskeisiäsommittelun, muodon,värin ja tilan havaitsemisenkäsitteitä.Pyrkimyksenä on, ettäoppilas vähitellen oppiikäyttämään kuvataiteenkeskeisiä käsitteitä myösitse oman ja toisten töidenarvioinnissa.Ohjattu yksilö- ja ryhmätyöskentelykäyttäenvalokuvauksen menetelmiäsekä kirjoittaen,keskustellen ja piirtäen.tainen arviointiasteikko.Arviointiperusteet opsinyleisen osan mukaisesti.Arviointi on jatkuvaa,opettaja arvioi tehdyt harjoitustehtävätja oppilaantyöskentelyn.Paitsi valmista työtä arvioidaanmyös työprosessiaja työtapoja.Pyrkimyksenä, että oppilasvähitellen oppii käyttämäänkuvataiteen keskeisiäkäsitteitä myös itse,oman ja toisten töiden arvioinnissa.Itsearvioinnin tavoitteenaon, että oppilas näkisioman työprosessinsa jakykenisi analysoimaan sitä.Arvointi kuten edellä

158VALINNAISKURSSI B :VAIKUTTAVA KUVAOppilas oppii tuntemaan valokuvan jamediakuvan keskeisiä ilmaisuja vaikutuskeinojaja oppii käyttämään niitäomassa kuvailmaisussaan valokuvaten jakäyttäen graafisen viestinnän keinoja.- materiaalin ja käyttötarkoituksenosuus muotoiluprosessiin,funktionalismin ideaantutustuminen-MEDIA JA KUVAVIESTINTÄsyvennytään mainonnan kuvailmaisuun,opitaan typografian jataiton perusteita, kuvakokojen, -kulmien ja muiden keskeisten valokuvauksenilmaisukeinojen tunnistamistaja analysointia. Syvennytäänmedian kuvaviestien kriittiseentarkasteluun ja opitaanvalokuvauksen tekniikkaa.2.16. KÄSITYÖKäsityön tavoitteena on kehittää monipuolisesti erilaisia käsityötaitoja ja tehdä työtä käsillä oppilaan kehitystasolle sopivilla tavoilla. Käytännön työn kauttaoppilas oppii arvostamaan työntekoa ja työskentelemään yhteisössä. Käsityön avulla vahvistetaan oppilaan itsetuntoa niin, että hän kokee iloa ja tyydytystätyöstään. Käsityössä opitaan vastuuntuntoa, työnteon arvostamista ja pitkäjänteisyyttä. Oppilas oppii sekä itsenäistä että ryhmätyöskentelyä. Tavoitteena on,että oppilas oppii tasa-arvoiseen, oikeudenmukaiseen ja tasapainoiseen työskentelyyn yhtenä ryhmän jäsenenä. Samalla hän myös oppii arvostamaan käsityöjatyötapaperinnettä. Suunnittelussa ja työskentelyssä korostuu oppilaan monipuolinen persoonallisuuden kehittyminen, itseluottamuksen kasvu ja tekemisenilo. Tavoitteena on myös, että oppilas oppii arvioimaan jatkuvasti omaa toimintaansa ja työnsä tuloksia.Oppilas opiskelee käsityössä tarvittavien työvälineiden käyttöä, työaineiston tuntemusta ja käsittelyä sekä perustyötapoja. Työskentelyssään hän käyttää kuvitettujaja sanallisia ohjeita. Oppilas pyrkii yhdistämään työssään erilaisia materiaaleja ja perustelemaan käyttämänsä ratkaisut. Tavoitteena on valmistaa tuotteita,jotka ovat esteettisesti kauniita, materiaaleiltaan tarkoituksenmukaisia ja laadukkaita sekä käyttötarkoitukseen sopivia.Opetus perustuu työn ja tekemisen arvostukseen, eettisiin, ekologisiin, esteettisiin ja taloudellisiin arvoihin, vastuuntuntoon, toisen huomioonottamiseen sekäoppilaan monipuoliseen kehitykseen. Käsityön opetus perustuu tuottamiseen. Oppiaineessa pyritään prosessiin, jossa alkuidean synnyn ja lopputuloksen pää-

semisen välillä tapahtuu kasvua; luovuudessa, ongelmanratkaisussa ja itsetunnon kehityksessä. Tuottamisessa huomioidaan oman elämän hallinta ja yhteiskunnantarpeet sekä kestävän kehityksen edellytykset.Käsityön opetus tähtää laajaan sekä perinteiseen että nykyaikaiseen teknologiseen materiaali-, työväline- ja työtapatuntemukseen. Oppilasta ohjataan käyttämäänkäsityössä tarvittavia perustyövälineitä sekä erilaisia koneita turvallisesti ja tarkoituksen mukaisesti. Käsityössä opitaan työnteon arvostamista, tuotteenelinkaaren hallintaa sekä erilaisia ongelmanratkaisuja. Tuotantoprosessin aikana sekä oppilaat että opettaja yhdessä integroituvat ympäristöön sekä kulttuuriinja luontoon.Käsityössä opetetaan jatkuvasti muuttuvan yhteiskunnan tietotaitoa sekä teknologian tuntemusta. Tällä tarkoitetaan sellaisia valinta-, suunnittelu-, valmistus-,hoito-, huolto-, korjaus- ja kunnostustaitoja, joilla yksilö selviää jokapäiväisessä elämässä. Käsityön opetus on erilaisilla materiaaleilla, välineillä ja tekniikoillatoteutettavaa, luovaa ongelmanratkaisuun perustuvaa käsityötä. Siihen kuuluu tuotteen –ja valmistusprosessin suunnitteleminen sekä tuotteen valmistaminen.Oppilaalle annetaan mahdollisuus tehdä työtä oma-aloitteisesti ja yhteistyössä muiden kanssa. Tavoitteena on toiset hyväksyvä, oikeudenmukainen ja tasapainoinenyhteisön ja perheen jäsen. Suunnitellessaan ja valmistaessaan tuotteita oppilas oppii käsityön perustiedot ja–taidot, joita tarvitaan jatko-opintoihin, työtehtäviin,ammattiin ja harrastuksiin.1.-2. luokalla käsityötä opetetaan oppilaille lähinnä käsityöaskarteluna. 3.luokalta alkaen oppilaat opiskelevat lukukauden tekstiilityötä ja toisen lukukaudenteknistä työtä. 5. lähtien oppilaalla on mahdollisuus valita painotusalueekseen joko tekninen -tai tekstiilityö. 5. ja 6. luokilla yhteisen käsityön osuus toteutetaan3 – 4 × 2vt jaksona. Jakson ajankohta määritellään vuosittain koulun lukuvuosisuunnitelmassa joustavien opetusjärjestelyiden kuvausten yhteydessä.Käytössä ovat käsityön vinkkikansiot, joita päivitetään vuosittain. 8. ja 9. vuosiluokalla käsityö on valinnaisaine.Käsityön työprosessiin kuuluu oleellisena osana arviointia. Harjoitellaan arvioimaan suunnittelua, valmistusprosessia ja lopputulosta. Oppilaan itsearviointi toteutetaanjoko kirjallisena tai suullisena haastatteluna. Muutoin arviointi suoritetaan siten, että arvioidaan erikseen oppilaan tietoja ja taitoja sekä asennoitumista,osallistumista ja käyttäytymistä.159LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI1 Oppilas harjaantuu työn suunnittelussa, käden motoriikassa sekä silmänja käden yhteistyössä.Oppilas oppii noudattamaan työturvallisuussääntöjä,LANKA MATERIAALINA punotaan ja letitetään virkataan ketjusilmukoita jokosormin tai virkkuukoukuilla valmistetaan tupsuja ohjauskeskustelut oman työn ja työprosessinsuunnitteluja arviointi yksilötyö parityö ryhmätyöSanallinen, kannustava arviointiyleisten luvussa 6.esiteltyjen arviointiperusteidenmukaisesti.Oppilas arvioi myös itse töitäänja työskentelytapojaan.

160sääntöjä, arvostamaan kädentaitojaan jatyönsä tuloksia, oman työn suunnittelua ja työnloppuun saattamista.Oppilas tutustuu keskeisiin käsitteisiin, perusmateriaaleihinja -tekniikkoihinKANGAS MATERIAALINA leikataan ja liimataan kangasta ommellaan helppoja töitäerilaisin pistoin, esim. etu-,luotos- ja pykäpistoin pujotellaan kankaallePUU MATERIAALINA tutustutaan sahaukseen janaulaukseen sekä pintakäsittelyynJÄÄNNÖSMATERIAALIRAKEN-TELU esim. nahka ja muut luonnonmateriaalitmetallilankataivuttelu jamuovi2 Oppilas harjaantuu käden ja silmän yhteistyöhöntyöskentelyn aikana, työn suunnitteluun.Oppilas oppii noudattamaan turvallisuussääntöjä, arvostamaan kädentaitojaan jatyönsä tuloksia. oman työn suunnittelua ja työnloppuun saattamista.LANKA MATERIAALINA punotaan ja letitetään virkataan kiinteää silmukkaa valmistetaan tupsujaKANGAS MATERIAALINA leikataan ja liimataan kangasta ommellaan helppoja töitäerilaisin pistoin esim. ryijyjaketjupistoin pujotellaan kankaalle ohjauskeskustelut oman työn ja työprosessinsuunnitteluja arviointi yksilötyö parityö ryhmätyöSanallinen, kannustava arviointiyleisten luvussa 6.esiteltyjen arviointiperusteidenmukaisesti.Oppilas arvioi myös itse töitäänja työskentelytapojaan.

161Oppilas ymmärtää keskeisiä käsitteitäOppilas tunnistaa keskeiset materiaalit ja perustekniikatPUU MATERIAALINA tutustutaan sahaukseen janaulaukseen sekä pintakäsittelyynJÄÄNNÖSMATERIAALIRAKEN-TELU esim. nahka ja muut luonnonmateriaalit,metallilankataivutteluja muovi3 - Opitaan perustyövälineiden turvallinenkäyttö- Omaksutaan käsityön perustyötavat- Opitaan tuntemaan käsityöhön liittyviäkäsitteitä ja materiaalejaPUU MATERIAALINA- käsityökalujen käyttö- pinnankäsittelytavatMETALLI MATERIAALINA- käsityökalujen käyttöLANKA MATERIAALINA- ketju- ja kiinteäsilmukka- käsin ja koneella kirjonta- tekemällä oppiminen- ohjauskeskustelut- oman työn ja työprosessinsuunnitteleminenja arviointi- yksilötyö- parityö- ryhmätyöArviointi ja keskustelu työnvalmistuttua.Sanallinen, kannustava arviointiyleisten luvussa 6.esiteltyjen arviointiperusteidenmukaisesti.Oppilas arvioi myös itse töitäänja työskentelytapojaan.KANGAS MATERIAALINA- ompelukoneen käytön harjoittelua- suora ja sik-sak ommel- sauman ompeluja saumavaran huolitteleminen

1624 - Opitaan perustyövälineiden turvallinenkäyttö- Omaksutaan käsityön perustyötavat- Opitaan tuntemaan käsityöhön liittyviäkäsitteitä ja materiaalejaPUU MATERIAALINA- käsityökalujen käyttö- pinnankäsittelytavatMETALLI MATERIAALINA- käsityökalujen käyttöPOLKUPYÖRÄN HUOLTOLANKA MATERIAALINA- oikean neulonta otteen ja työasennonoppiminen, neulonnan alkeet- konekirjonta, erilaiset ompeleet japinnat- solmeilun alkeet, erilaiset nyöritOMPELU- neulan vaihtaminen- päärmeen, nauhakujan ja napin ompeleminen-MATERIAALIOPPI- villan ja puuvillan tunnistaminen- silitysvälineet ja silittäminen- tekemällä oppiminen- ohjauskeskustelut- oman työn ja työprosessinsuunnitteleminenja arviointi- yksilötyö- parityö- ryhmätyöArviointi ja keskustelu työnvalmistuttua.Sanallinen, kannustava arviointiyleisten luvussa 6.esiteltyjen arviointiperusteidenmukaisesti.Oppilas arvioi myös itse töitäänja työskentelytapojaan.5 Arkielämässä tarvittavien perustaitojenkertaus. Aiemmin opittujen tietojen ja taitojensyventäminen ja kartuttaminen.YHTEINEN OSUUSPerustyötapojen, -työvälineiden ja –materiaalien käyttö.PAINOTETTU TEKNINENPUU MATERIAALINA- käsityökalujen käyttö- pinnankäsittelytavat- tekemällä oppiminen- ohjauskeskustelut- oman työn ja työprosessinsuunnitteleminenja arviointi- yksilötyö- parityö- ryhmätyöArviointi ja keskustelu työnvalmistuttua.Sanallinen, kannustava arviointiyleisten luvussa 6.esiteltyjen arviointiperusteidenmukaisesti.Oppilas arvioi myös itse töi-

163METALLI MATERIAALINA- käsityökalujen käyttötään ja työskentelytapojaan.ELEKTRONIIKKA- juottaminen ja peruskomponentitPAINOTETTU TEKSTIILILANKA MATERIAALINANeulominen:- sileä neule ja joustin neuleKankaan kudonta:- loimi, kude, hulpio- kudontakehyksen käyttöKANGAS MATERIAALINA- ompelukoneen käytön vahvistaminen- tilkkutyö- ompeluohjeen seuraaminen- kuvion suunnittelu ja erilaisia painotekniikoita- puuvillan ominaisuudet, käyttö jahoito6 Arkielämässä tarvittavien perustaitojenkertaus. Aiemmin opittujen tietojen ja taitojensyventäminen ja itsenäisen työskentelynoppiminen.YHTEINEN OSUUSPerustyötapojen, -työvälineiden ja – materiaalienkäyttö.PAINOTETTU TEKNINENMUOVI MATERIAALINAALA-ASTEELLA KÄYTETTÄVÄTTYÖSTÖKONEETVAPAAEHTOINEN LOPPUTYÖ- tekemällä oppiminen- ohjauskeskustelut- oman työn ja työprosessinsuunnitteleminenja arviointi- yksilötyö- parityö- ryhmätyöArviointi ja keskustelu työnvalmistuttua.Numeerinen, kannustavaarviointi yleisten luvussa 6.esiteltyjen arviointiperusteidenmukaisesti.Oppilas arvioi myös itse töitäänja työskentelytapojaan.

164PAINOTETTU TEKSTIILILANKA MATERIAALINANeulominen:- suljettu neule- silmukoiden lisääminen ja kaventaminen- kärkikavennus- työn päättely ja viimeistelyVirkkaaminen:- pylväs ja pitkäpylväsVillan ominaisuudet, käyttö ja hoitoKANGAS MATERIAALINA- vaatteen kaava- kaavan osat- kaavan asettelu kankaalle ja leikkaaminen- yksinkertaisen vaatteen valmistaminen- kiinnittimiä (napit, nauhat, vetoketju,painonapit)7.- Opitaan työvälineiden turvallinen käyttö- Omaksutaan käsityön perustyötavat- Opitaan tuntemaan käsityöhön liittyviäkäsitteitä ja materiaaleja- Itsenäiseen suunnitteluun ja työskentelyynoppiminen- Kriittiseksi kuluttajaksi oppiminenPAINOTETTU TEKSTIILIVAPAAEHTOINEN LOPPUTYÖ- kerrataan perustyövälineiden käyttö(esim. ompelukone, käsityökalut)- tutustutaan uusiin työvälineisiin jaharjoitellaan niiden käyttöä (esim.saumuri, lehtisaha)- kerrataan perustyötapoja (esim. mittaaminen,piirtäminen, sauman ompelu,sahaaminen, höylääminen)- utustutaan uusiin työtapoihin (esim.vetoketjun ompelu, lehtisahaus)- tekemällä oppiminen- ohjauskeskustelut- oman työn ja työpro-suunnittelemi-sessinnen ja arviointi- yksilötyö- parityö- ryhmätyöArviointi ja keskustelu työnvalmistuttua.Numeerinen arviointi, kannustavaarviointi yleistenluvussa 6. esiteltyjen arviointiperusteidenmukaisesti.Oppilas arvioi myös itse töitäänja työskentelytapojaan.

165TEKSTIILITYÖ VALINNAINENLISÄKURSSILANKA MATERIAALINA- perussilmukat- kirjallisen ohjeen mukaan työskentely- kirjontatyön suunnitteleminen- kirjontaa käsin tai koneellaKANGAS MATERIAALINA- mittojen ottaminen- kaavan piirtäminen ja muuttaminen- ompeluteknisten ratkaisujen opetteluomassa työssä- kirjallisen työohjeen mukaan työskentely- synteettiset kuidut (luonnon kuidut)- Harjoitellaan sujuvaa ompelukoneenja saumurin käyttöä- Ompeluteknisten ratkaisujen kertausta- Tutustutaan uusiin materiaaleihin jatekniikoihin- Kirjallisen ohjeen mukaan työskentelyARKI- JA JUHLAPUKEUTUMINENPAINOTETTU TEKNINENTEKNINENTYÖ VALINNAINEN LI-SÄKURSSIPUU MATERIAALINA- puuntyöstökoneiden turvallinen käyttö- materiaalioppi- pinnankäsittelyMETALLI MATERIAALINA- käsityökalujen käyttö

166- ohutlevyjen kylmämuokkaus- metallin kuumakäsittely- hitsauksen perusteet- elektroniikan perusteet- 2-tahti ja 4-tahtimoottorin toimintaTEKNINEN PIIRUSTUSMUOVI MATERIAALINATYÖSUOJELU8-9Aiemmin opittujen tietojen ja taitojen syventäminenja kartuttaminen, sekä itsenäisentyöskentelyn oppiminen.PUU MATERIAALINA- itsenäinen työskentelyMETALLI MATERIAALINA- itsenäinen työskentely- metallin sorvaus- polttoleikkausELEKTRONIIKKA- itsenäinen työskentelyERILLINEN VALINNAISKURSSI- pienoismalli- ja koriste-esinekurssiLANKA MATERIAALINA- oman työn suunnitteleminen ja toteuttaminen- neuletiheyden laskeminen- neulekoneeseen tutustuminen- konekirjonta / tilkkutyötKANGAS MATERIAALINA- joustavan materiaalin ompeleminen- oma työ neuloksesta- kirjallisen ohjeen mukaan työskentely- tekemällä oppiminen- ohjauskeskustelut- oman työn ja työpro-suunnittelemi-sessinnen ja arviointi- yksilötyö- parityö- ryhmätyöArviointi ja keskustelu työnvalmistuttua.Numeerinen arviointi.

1672.17. LIIKUNTALiikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Koulumme liikunnanopetuksenyleistavoitteena on, että oppilas1. kokee liikunnan iloa, oppii harrastamaan liikuntaa säännöllisesti ja omaksuu myönteisen asenteen liikuntaan,2. oppii huolehtimaan omasta fyysisestä ja psyykkisestä toimintakyvystään ja terveydestään,3. kehittää ja harjaannuttaa liikehallintaa, motorisia perustaitoa, fyysistä kuntoa sekä lajitaitoja,4. edistyy yhteistyötaidoissa, sääntöjen noudattamisessa sekä itsensä tuntemisessa ja ilmaisemisessa,5. tutustuu kansalliseen liikuntakulttuuriin, esim. perinteisiin liikuntaleikkeihin, kansantansseihin sekä liikkumiseen luonnossa,6. oppii turvalliset liikuntatavat ja uimataidon,7. oppii huolehtimaan liikuntavarusteista ja –välineistä sekä kykenee käyttämään niitä asianmukaisesti.LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI1 Oppilas harjoittelee liikunnan motorisia taitojayksilöllisen kehitystasonsamukaisesti.Oppilas osaa toimia ohjeiden mukaan reilunpelin henkeä noudattaen, huolehtia perushygieniastaan, huolehtia sekä omista ettäkoulun varusteista, työskennellä sekä itsenäisestiettä yhdessä muiden kanssa, arvioida omia suorituksiaan jahän kokee sekä liikunnan ettäoppimisen iloa.VOIMISTELU teline- ja välinevoimistelunharjoittelua (perusliikkeet jataidot)YLEISURHEILU perusliikkeet leikkien palloilua leikkienHIIHTO varusteiden ja välineidenkäsittely sekä perustaitojen harjoitteluLUISTELU luistimien nauhoitus, liuku,potku, jarrutus sekäMonipuolista työskentelyäsekä yksilöllisesti,pareittain että ryhmissätoimien.Leikinomaisuuttakorostetaan.Leikkimielisissäkilpailuissa ja peleissäharjoitellaan sääntöjennoudattamista.Oppilas ei ole saavuttanuttavoitteita.Oppilas tarvitseeharjoitusta saavuttaakseenasetetut tavoitteet.Oppilas on saavuttanuttavoitteet.Oppilas on saavuttanuttavoitteeterinomaisesti.

168kaatuminen turvallisesti.SUUNNISTUS JA RETKEILY pihasuunnistus, maastoontutustuminen sekäluontoretketUINTI veteen totuttautuminen jauinnin alkeistaidotLAULU- JA TANSSILEIKIT nykyisiä ja perinneleikkejäTERVEYSKASVASTUS omasta hygieniastaan huolehtiminenpeseytyminentarvittaessa (suihkussa käynti)2 Oppilas harjoittelee liikunnan motorisia taitojayksilöllisen kehitystasonsamukaisesti.Oppilas osaa toimia ohjeiden mukaan reilunpelin henkeä noudattaen, huolehtia perushygieniastaan, huolehtia sekä omista ettäkoulun varusteista, työskennellä sekä itsenäisestiVOIMISTELU teline- ja välinevoimistelunharjoittelua (perusliikkeet jataidot)YLEISURHEILU perusliikkeet leikkien palloilua leikkienHIIHTO varusteiden ja välineidenkäsittely sekä perustaitojenMonipuolista työskentelyäsekä yksilöllisesti,pareittain että ryhmissätoimien.Leikinomaisuuttakorostetaan.Leikkimielisissäkilpailuissa ja peleissäharjoitellaan sääntöjennoudattamista.Oppilas ei ole saavuttanuttavoitteita.Oppilas tarvitseeharjoitusta saavuttaakseenasetetut tavoitteet.Oppilas on saavuttanuttavoitteet.Oppilas on saavuttanuttavoitteet

169että yhdessä muiden kanssa, arvioida omia suorituksiaan jahän kokee sekä liikunnan ettäoppimisen iloa.harjoitteluLUISTELU luistimien nauhoitus, liuku,potku, jarrutus sekä kaatuminen turvallisestiLAULU- JA TANSSILEIKIT nykyisiä ja perinneleikkejäTERVEYSKASVASTUS omasta hygieniastaan huolehtiminen peseytyminen tarvittaessa(suihkussa käynti) istus, maastoon tutustuminensekä luontoretketSUUNNISTUS JA RETKEILY pihasuunnistus, maastoontutustuminen sekäluontoretketUINTI uinnin alkeistaidotLAULU- JA TANSSILEIKIT nykyisiä ja perinneleikkejäerinomaisesti.TERVEYSKASVASTUS omasta hygieniastaan huolehtiminen

170 peseytyminen tarvittaessa(suihkussa käynti)3 LIIKU OPPIEN- opetellaan motoriset perustaidotmonipuolisesti eri liikuntamuodoissa- Osaa joitakin voimistelun perusliikkeistä- opetellaan yleisurheilun perustaitojajuoksuissa, pituus- ja korkeushypyissäsekä heitto- ja työntölajeissa- opetellaan yleisimpien palloilulajienperustaitoja viitepelejä käyttäen- opetellaan alkeiskartan käyttöäluonnossa- opetellaan eri uintilajeja isossa altaassa- opetellaan hiihdon harrastamiseentarvittavia perustekniikoita leikkeihinja harjoituksiin sovellettuna- opetellaan liukumista, eteenpäinluistelua ja jarrutusta- opetellaan luovaa liikkumista rytmintai musiikin mukaanVOIMISTELU- teline- ja välinevoimistelunperusliikkeitäYLEISURHEILU- pika- ja kestävyysjuoksut,pituus- ja korkeushyppy sekäheittolajeista pallo, kuulaja turbokeihäsPALLOILU- pesä-, kori-, lento-, sulka- jajalkapallo sekä salibandySUUNNISTUS- lähimaasto, karttamerkkientuntemus ja kartan suuntaaminenUINTI- eri uintilajitHIIHTO- perinteisen hiihdon ja luisteluhiihdonsekä mäenlaskunalkeetTyöskentelyä itsenäisesti,pareittain ja ryhmissä.Katso yleisen osan arvioinninperusteet.Liikunnassa arvioitaviaosa-alueita ovat:1. Asenne liikuntaan2. Yhteistyö- ja työskentelytaidot3. Toimintakykyisyys jataidot liikunnassa4. HarrastuneisuusArviointi tapahtuu opettajanjatkuvan seurannan/havainnoinninperusteellasekä erilaisten liikuntatestienavulla, jotkamittaavat lajitaitojen lisäksioppilaan fyysistä kuntoa,liikkuvuutta, nopeutta,voimaa ja koordinaatiota.LUISTELU- liuku, eteenpäin luistelu jajarrutus ja eri jääpelit

171LAULU- JA TANSSILEIKIT- perinneleikit ja –tanssit4 - osaa joitakin voimistelun perusliikkeitä- osaa joitakin yleisurheilun perustaitoja- osaa joitakin pallopelejä sekä käsitelläpelivälinettä leikkeihin ja harjoituksiinsovellettuna- osaa liikkua luonnossa alkeiskarttaahyväksi käyttäen ja luontoakunnioittaen- pystyy uimaan monipuolisesti uintisyvyisessävedessä- opetellaan hiihdon harrastamiseentarvittavia perustekniikoita leikkeihinja harjoituksiin sovellettuna- osaa liuun, eteenpäin luistelun jajarrutuksen- osaa ilmaista itseään luovasti liikunnanavulla jonkin rytmin taimusiikin mukaanVOIMISTELU- teline- ja välinevoimistelunperusliikkeitäYLEISURHEILU- pika- ja kestävyysjuoksut,pituus- ja korkeushyppy sekäheittolajeista pallo, kuulaja turbokeihäsPALLOILU- pesä-, kori-, lento-, sulka- jajalkapallo sekä salibandySUUNNISTUS- lähimaasto, karttamerkkientuntemus ja kartan suuntaaminenUINTI- eri uintilajitTyöskentelyä itsenäisesti,pareittain ja ryhmissä.Katso yleisen osan arvioinninperusteet.Liikunnassa arvioitaviaosa-alueita ovat:1. Asenne liikuntaan2. Yhteistyö- ja työskentelytaidot3. Toimintakykyisyys jataidot liikunnassa4. HarrastuneisuusArviointi tapahtuu opettajanjatkuvan seurannan/havainnoinninperusteellasekä erilaisten liikuntatestienavulla, jotkamittaavat lajitaitojen lisäksioppilaan fyysistä kuntoa,liikkuvuutta, nopeutta,voimaa ja koordinaatiota.HIIHTO- perinteinen hiihto ja luisteluhiihtoLUISTELU- liuku, eteenpäin luistelu ja

172jarrutus ja eri jääpelitLAULU- JA TANSSILEIKIT- perinneleikit ja –tanssit5 LIIKU TAITAEN- opetellaan teline- ja välinevoimistelunliikesarjoja- osaa ydintaitoja juoksuissa, hypyissäja heitto- ja työntölajeissa- opetellaan yleisimpien palloilulajienperusteita ja niiden sääntöjä- osaa suunnistaa karttaa apunakäyttäen luontoa kunnioittaen jaymmärtää jokamiehen oikeudet javelvollisuudet sekä opetellaankompassin käyttöä- hallitsee uimataidon ja opetteleevesipelastamisen taitoja- hallitsee hiihdon harrastamiseentarvittavia perustekniikoita- osaa luistella sujuvasti ja opetteleeeri jääpelejä ja niiden sääntöjä- opetellaan monipuolisesti eri tanssilajejaVOIMISTELU- teline- ja välinevoimistelunperusliikkeitäYLEISURHEILU- pika- ja kestävyysjuoksut,pituus- ja korkeushyppy sekäheitto- ja työntölajeistapallo, kuula ja kokeillen keihäsja kiekkoPALLOILU- pesä-, kori-, lento-, sulka- jajalkapallo sekä salibandySUUNNISTUS- suunnistus ja retkeilyUINTI- eri uintilajit ja vesipelastusHIIHTO- perinteinen hiihto ja luisteluhiihtoTyöskentelyä itsenäisesti,pareittain ja ryhmissä.Katso yleisen osan arvioinninperusteet.Liikunnassa arvioitaviaosa-alueita ovat:1. Asenne liikuntaan2. Yhteistyö- ja työskentelytaidot3. Toimintakykyisyys jataidot liikunnassa4. HarrastuneisuusArviointi tapahtuu opettajanjatkuvan seurannan/havainnoinninperusteellasekä erilaisten liikuntatestienavulla, jotkamittaavat lajitaitojen lisäksioppilaan fyysistä kuntoa,liikkuvuutta, nopeutta,voimaa ja koordinaatiota.LUISTELU- eri luistelutekniikat ja jääpelit

173LAULU- JA TANSSILEIKIT- eri tanssilajit6 - osaa teline- ja välinevoimistelunperusliikkeitä ja pieniä liikesarjoja- osaa monipuolisesti perustaitojajuoksu-, hyppy-, heitto- ja työntölajeissa- osaa yleisimpien palloilulajien perusteetja osaa pelata niitä sääntöjenmukaan- osaa suunnistaa- hallitsee uimataidon ja osaa vesipelastamisentaitoja- hallitsee hiihdon harrastamiseentarvittavia perustekniikoita- osaa luistella sujuvasti ja osaa erijääpelejä- opetellaan monipuolisesti eri tanssilajejaVOIMISTELU- teline- ja välinevoimisteluYLEISURHEILU- pika- ja kestävyysjuoksut,pituus- ja korkeushyppy sekäheitto- ja työntölajeistapallo, kuula ja kokeillen keihäsja kiekkoPALLOILU- pesä-, kori-, lento-, sulka- jajalkapallo sekä salibandySUUNNISTUS- suunnistus ja retkeilyUINTI- eri uintilajit ja vesipelastusHIIHTO- perinteinen hiihto ja luisteluhiihtoTyöskentelyä itsenäisesti,pareittain ja ryhmissä.Katso yleisen osan arvioinninperusteet.Liikunnassa arvioitaviaosa-alueita ovat:1. Asenne liikuntaan2. Yhteistyö- ja työskentelytaidot3. Toimintakykyisyys jataidot liikunnassa4. HarrastuneisuusArviointi tapahtuu opettajanjatkuvan seurannan/havainnoinninperusteellasekä erilaisten liikuntatestienavulla, jotkamittaavat lajitaitojen lisäksioppilaan fyysistä kuntoa,liikkuvuutta, nopeutta,voimaa ja koordinaatiota.LUISTELU- eri luistelutekniikat ja jääpelitLAULU- JA TANSSILEIKIT

174- eri tanssilajeja7 - osaa voimistelun perusliikkeitä- osaa yleisurheilun perustaitoja- osaa pallopelejä- osaa liikkua luonnossa karttaa hyväksikäyttäen ja luontoa kunnioittaen- osaa uida vähintään 200 metriä,josta ainakin 50 metriä selkäuintia- osaa hiihdon perustekniikat- osaa luistelun perustekniikatLiikunnan lisäkurssitYhden kurssin lisäliikunta (7. ja 8.lk)- Liikunnan lisäkurssilla harrastetaaneri liikuntalajeja tavoitteenaliikunnan ilo, hyvä kunto sekä taitojenkarttuminen.Tavoitteena on myös tutustuakoululiikunnan ulkopuolella oleviinlajeihin.VOIMISTELU- koordinaatiota ja kehonhallintaakehittäviä harjoitteitaYLEISURHEILU- eri lajien perustekniikoidenopettaminen (juoksut, hypyt,heitot)PALLOILU- eri lajien perustaitojen jasääntöjen opettaminen (jalka-,kori-, lento-, pesäpallo,salibandy, jääkiekko, kaukalopallo)MAILAPELIT- perustaitojen opettaminen(tennis, sulkapallo, pöytätennis)SUUNNISTUS- karttamerkkien, mittakaavan,kartanlukemisen jamaastossa kulkemisen opettaminenTyöskentelyä yksilöllisesti,pareittain ja ryhmissä.Yleinen seitsenportainenarviointiasteikkoLiikunnassa arvioitaviaosa-alueita ovat:1. Asenne liikuntaan2. Yhteistyö- ja työskentelytaidot3. Toimintakykyisyys jataidot liikunnassa4. HarrastuneisuusArviointi tapahtuu opettajanjatkuvan seurannan/havainnoinninperusteellasekä erilaisten liikuntatestienavulla, jotkamittaavat lajitaitojen lisäksioppilaan fyysistä kuntoa,liikkuvuutta, nopeutta,voimaa ja koordinaatiota.UINTI- tavallisten uintilajien perustekniikoidenopettaminen

175(vapaa-, selkä-, rintauinti)HIIHTO- perustaitojen kehittäminenLUISTELU- perustaitojen kehittäminenTANSSI- paritanssien opettaminen8 - osaa yleisurheilun perustaitoja- osaa voimistelun perusliikkeitä- osaa pelata pallopelejä niiden oikeillasäännöillä- osaa liikkua luonnossa karttaa hyväksikäyttäen ja luontoa kunnioittaen- osaa uida vähintään 200 metriä,josta ainakin 50 metriä selkäuintia- osaa hiihdon perustekniikat- osaa luistelun perustekniikat- osoittaa aktiivisuutta sekä oppimis-ja yrittämishalua liikuntatunneilla- ottaa toiminnassaan toiset huomioonsekä noudattaa sopimuksia jasääntöjäLiikunnan lisäkurssitYhden kurssin lisäliikunta (7. ja 8.lk)- Liikunnan lisäkurssilla harrastetaanVOIMISTELU- koordinaatiota ja kehonhallintaakehittäviä harjoitteitaYLEISURHEILU- eri lajien perustekniikoidenopettaminen (juoksut, hypyt,heitot)PALLOILU- eri lajien perustaitojen jasääntöjen opettaminen (jalka-,kori-, lento-, pesäpallo,salibandy, jääkiekko, kaukalopallo)MAILAPELIT- perustaitojen opettaminen(tennis, sulkapallo, pöytätennis)Työskentelyä yksilöllisesti,pareittain ja ryhmissä.Yleinen seitsenportainenarviointiasteikkoLiikunnassa arvioitaviaosa-alueita ovat:1. Asenne liikuntaan2. Yhteistyö- ja työskentelytaidot3. Toimintakykyisyys jataidot liikunnassa4. HarrastuneisuusArviointi tapahtuu opettajanjatkuvan seurannan/havainnoinninperusteellasekä erilaisten liikuntatestienavulla, jotkamittaavat lajitaitojen lisäksioppilaan fyysistä kuntoa,liikkuvuutta, nopeutta,voimaa ja koordinaatiota.

176eri liikuntalajeja tavoitteenaliikunnan ilo, hyvä kunto sekä taitojenkarttuminen.Tavoitteena on myös tutustuakoululiikunnan ulkopuolella oleviinlajeihin.SUUNNISTUS- karttamerkkien, mittakaavan,kartanlukemisen jamaastossa kulkemisen opettaminenvoimaa ja koordinaatiota.Kahden kurssin lisäliikunta (8. ja 9.lk)- Valinnaisen liikunnan lisäkursseillaharrastetaan eri liikuntalajejatavoitteena liikunnan ilo, hyväkunto sekä taitojen karttuminen.Tavoitteena on myös tutustuakoululiikunnan ulkopuolella oleviinlajeihin.UINTI- tavallisten uintilajien perustekniikoidenopettaminen(vapaa-, selkä-, rintauinti)HIIHTO- perustaitojen kehittäminenLUISTELU- perustaitojen kehittäminenTANSSI- paritanssien opettaminenMUUT LAJIT- tutustutaan uusiin liikuntalajeihin(valinnaiskurssit)9 - osaa yleisurheilun perustaitoja- osaa voimistelun perusliikkeitä- osaa pelata pallopelejä niiden oikeillasäännöillä- osaa liikkua luonnossa karttaa hyväksikäyttäen ja luontoa kunnioittaen- osaa uida vähintään 200 metriä ,VOIMISTELU- koordinaatiota ja kehonhallintaakehittäviä harjoitteitaYLEISURHEILU- eri lajien perustekniikoidenopettaminen (juoksut, hypyt,heitot)Työskentelyä yksilöllisesti,pareittain ja ryhmissä.Yleinen seitsenportainenarviointiasteikkoLiikunnassa arvioitaviaosa-alueita ovat:1. Asenne liikuntaan2. Yhteistyö- ja työskentelytaidot

josta ainakin 50 metriä selkäuintia- osaa hiihdon perustekniikat- osaa luistelun perustekniikat- osoittaa aktiivisuutta sekä oppimis-ja yrittämishalua liikuntatunneilla- ottaa toiminnassaan toiset huomioonsekä noudattaa sopimuksia jasääntöjä- pystyy itsenäiseen harjoitteluunsekä toimimaan ryhmässä- ymmärtää liikunnan terveyttä edistävänvaikutuksenLiikunnan lisäkurssitKahden kurssin lisäliikunta (8. ja 9.lk)- Valinnaisen liikunnan lisäkursseillaharrastetaan eri liikuntalajejatavoitteena liikunnan ilo, hyväkunto sekä taitojen karttuminen.Tavoitteena on myös tutustuakoululiikunnan ulkopuolella oleviinlajeihin.PALLOILU- eri lajien perustaitojen jasääntöjen opettaminen (jalka-,kori-, lento-, pesäpallo,salibandy, jääkiekko, kaukalopallo)MAILAPELIT- perustaitojen opettaminen(tennis, sulkapallo, pöytätennis)SUUNNISTUS JA RETKEILY- karttamerkkien, mittakaavan,kartanlukemisen jamaastossa kulkemisen opettaminenUINTI- tavallisten uintilajien perustekniikoidenopettaminen(vapaa-, selkä-, rintauinti)HIIHTO- perustaitojen kehittäminenLUISTELU- perustaitojen kehittäminenTANSSI- paritanssien opettaminenMUUT LAJIT3. Toimintakykyisyys jataidot liikunnassa4. Harrastuneisuus177Arviointi tapahtuu opettajanjatkuvan seurannan/havainnoinninperusteellasekä erilaisten liikuntatestienavulla, jotkamittaavat lajitaitojen lisäksioppilaan fyysistä kuntoa,liikkuvuutta, nopeutta,voimaa ja koordinaatiota.

178- tutustutaan uusiin liikuntalajeihin(valinnaiskurssit)2.18. KOTITALOUSOppilas oppii pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihinsa ja toimintaansa.Hän ymmärtää hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta jatiedostaa kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia .Hän oppii tekemään ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustehtäviä ja käyttämään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestäväntulevaisuuden mukaisia välineitä ja työtapoja.Hän tietää vastuunsa kuluttajana ja tiedostaa kulutukseen liittyviä ongelmiaOppilas tekee käytännön työharjoituksia ja kirjallisia tehtäviä yksilö-, ryhmä- ja paritöinä.LK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI7.1.kurssiOPPILAS OPPII- suvaitsevaisuutta- yhteistyötaitoja- tasa-arvoista työnjakoa- kuuntelemisen taitoa– neuvottelutaitoaPERHE JA YHDESSÄ ELÄMINEN- hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodinjuhlat- sosiaalinen vastuu ja välittämisenilmapiiri- tasa-arvo ja ajankäyttö perheessäKäytännön työskentely jakirjalliset tehtävät yksilö-,pari- ja ryhmätöinäHevoshaan, Itä-Hakkilan jaSotungin koulujen yhteisenopetussuunnitelman oppiaineidenarvioinnin kriteerienmukaan.OPPILAS OPPII- ruokaympyrän, -kolmion ja lautasmallin- ravintoaineet ja niiden vaikutuksenterveyteenRAVITSEMUS JA RUOKAKULT-TUURI- ravitsemussuositukset ja terveellinenruoka- ruoan laatu ja turvallisuus- perusruoanvalmistusmenetelmätPäättöarviointi arvosanalle 8annettujen kriteerien mukaan.Oppilas seuraa oppimistaanmyös itsearvioinneilla.

1797.2.kurssi- tekemään vertailuja ja valintojaterveyttäedistävästi- tekemään suomalaista kotiruokaajaleivonnaisia arki- ja juhlapöytäänperinteisesti ja uutta kokeillen- kattamaan pöydän kauniisti arkeenjajuhlaan- käyttäytymään asiallisestiOPPILAS OPPII- suunnitelmallista rahankäyttöä- vertailemaan ja valitsemaan viisaasti- tietämään oikeutensa ja velvollisuutensakuluttajana- hyödyntämään internetin tarjoamiamahdollisuuksiaOPPILAS OPPII- tulkitsemaan tekstiilien hoitoohjemerkit- valitsemaan tarkoituksenmukaisiapesuaineita- pesumenetelmät- pyykin jälkikäsittelyä- valitsemaan oikeat puhdistusaineet(pH)- oman huoneen puhtaanapidon- jätteiden lajittelua- noudattamaan turvallisen- aterioiden suunnittelu ja erilaisiaruokailutilanteita suomalaisessaruokakulttuurissa- ruokakulttuurien muuttuminenKULUTTAJA JA MUUTTUVA YH-TEISKUNTA- oman rahankäytön suunnittelua- kuluttajan vastuu javaikutusmahdollisuudet- tuotteiden ja palvelujen hankinta jakäyttö- kulutuksen ympäristövaikutuksetKOTI JA YMPÄRISTÖ- asunnon ja tekstiilien hoito- kotitalouden jätehuolto- kotitalouskoneiden ja kodin laitteidenkäyttöä.

1807.valinnainenkurssikentelynohjeita- ympäristömerkit ja kulutuksensaympäristövaikutuksiaOPPILAS OPPII:- käytännön ruoanvalmistus- jaleipomistaitoja- suunnittelemaan ja toimimaansekäryhmässä että itsenäisesti- hyviä käytöstapojaRUOANVALMISTUS JA LEIPOMI-NEN- yhteisessä kotitaloudessa opittujentaitojen syventäminen ja laajentaminen- aamu- ja välipalojen sekä aterioidensuunnittelua ja valmistusta- pikkulämpimiä, makeita ja suolaisialeivonnaisia- kansainvälistä tarjottavaakinKäytännön työskentely jasuunnittelu yksilö-,pari-jaryhmätöinäKurssi arvioidaan numeroillakoulujen yhteisen opetussuunnitelmanoppiaineiden arvioinninkriteerien mukaan.8.ja 9.valinnainenkurssiOPPILAS OPPII:- suunnittelemaan ruokia ja leivonnaisiasekämuuntelemaan yhteisessä kotitaloudessaopittuja perusohjeita- valitsemaan ja valmistamaan ruokaaterveyttä edistävästi ottaen huomioonmonipuolisuus, tasapainoisuus,kohtuullisuus, säännöllisyys- valmistamaan arkitarjottavaa jatoteuttamaan juhlatarjoiluja- paljonko ruoka maksaaKäytännön työskentely jakirjalliset tehtävät yksilöpari-jaryhmätöinäJokainen kurssi arvioidaannumeroilla. Päättöarviointiannetaan päättöarvioinnin kriteeriennumero 8 mukaan.Oppilas seuraa oppimistaanmyös itsearvioinneilla ja kirjallisiatehtäviä arvioidaan.OPPILAS OPPII:- etsimään ja hyödyntämään tietoaja ohjeitakansallisista ja kansainvälisistäSUOMALAINEN JA KANSAINVÄLI-NEN RUOKAKULTTUURI

1818.valinnainenkurssiruoista jaleivonnaisista sekä tapakulttuurista- valmistamaan suomalaisia perinneruokiaja–leivonnaisia sekä tarjottavaa erimaista.OPPILAS OPPII:- käytännön leipomistaitoja- suunnittelemaan- työskentelemään itsenäisesti jaryhmässä- tekemään hintavertailujaSUOMALAINEN JA KANSAINVÄLI-NEN LEIVONTAKURSSI– perustaitojen monipuolistaminen jaleivonnaiskulttuurin laajentaminen: ruokaleipiä,piirakoita, pizzoja sekä makeitaleivonnaisia arki- ja juhlapöytäänKäytännön työskentelyäyksilö-, pari- ja ryhmätöinä.Kurssi arvioidaan numeroillakoulujen yhteisen opetussuunnitelmanoppiaineiden arvioinninkriteerien mukaan.2.19. VALINNAISET AINEETValinnaisaineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja aihekokonaisuuksia, vieraitakieliä sekä tietotekniikkaan liittyviä aineita. Valinnaisaineita arvioidaan pääsääntöisesti sanallisesti ellei ainekohtaisissa osioissa toisin määrätä.Valinnaisaineiden opetuksessa voi olla koulun painotuksista johtuvia koulukohtaisia eroja. Seuraavassa koulukohtaiset kuvaukset.2.19.1. Hevoshaan ja Itä-Hakkilan koulutValinnaisten aineiden tehtävä on syventää ja laajentaa 5.- ja 6.-luokkien oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan ja koulun tarjoamienmahdollisuuksien mukaisesti sekä antaa oppilaalle mahdollisuus löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Opetuksen tulee tukea perusopetuksen tavoitteita.Valinnaiskurssi voi kestää lukukauden tai lukuvuoden. Kurssien ryhmäkoot voivat vaihdella 14 - 32 oppilaaseen riippuen kurssin luonteesta. Koulun tarjoamistakursseista oppilas valitsee neljä kurssia, joista hän pääsee yhdelle. Huoltaja vahvistaa oppilaan valinnan allekirjoituksellaan. Toteutuvat valinnaisaineetilmoitetaan vuosittain koulun lukuvuosisuunnitelmassa.Kurssin suorittaminen edellyttää läsnäoloa ja aktiivisuutta. Kaikki valinnaiskurssit arvioidaan sanallisesti asteikolla hyväksytty / hylätty.

1822.19.2. Sotungin kouluSotungin koulussa toteutettava valinnaisaineiden opetus on kirjattuna oppiainekohtaisiin osioihin.2.20. OPPILAANOHJAUSLK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI1 - 2 - ylläpitää lapsen oppimisen iloa jaopiskeluvalmiuksien kehittymistäsekä sosiaalista kasvua yhteistyössähuoltajien kanssa, tarvittaessaOHR:n kanssa- ohjataan vastuulliseen koulutyöhönja tehtävien tekoon- kouluun, kouluhenkilökuntaanja heidän työhönsä tutustuminen- koulun järjestyssäännöt- tapakasvatus ja vuorovaikutustaidot- oman toiminnan ohjaus- tarjotaan monipuolisia työjatoimintatapoja sekä toimintavälineitäja- materiaaleja opetuksen tueksi,jotta erilaisten oppimistyylienkäyttö mahdollistuu- toteutetaan kaikkienoppiaineidenopetuksen yhteydessäja koulunmuun toiminnan yhteydessäyhteistyössähuoltajien kanssa- kannustavaa ja realistista- itsearvioinnin tekeminenyhteistyössä vanhempienkanssakohteena työskentelytaidot,käyttäytyminenja koulutyöhön asennoituminen3 - 6 - ohjataan oppilasta omatoimisuuteenja vastuullisuuteen koulutyössäja koulutehtävien teossa- ohjataan oppilaan tiedonhankinnanvalmiuksien kehittymistä sekä monipuolistentyötapojen käyttämistä- yhteistoiminnallisuus- toisten huomioon ottaminen- ohjataan aineenvalinnoissaperusopetuksen aikana janivelvaiheissa- aloitetaan tutustuminen ammatteihinja työelämäänmahdollisesti huoltajien työnja työpaikkojen kautta- toteutetaan eri oppiaineidenopetuksenja koulun muuntoiminnan yhteydessäyhteistyössähuoltajien ja luokanopettajankanssa- kuudennella luokallatutustuminenyläkouluun- kannustavaa ja realistista- itsearvioinnin kehittyminen- kohteena työskentelytaidot,käyttäytyminenja koulutyöhön asennoituminen

1837 - opiskelu yläkoulussa- oppimaan oppimisen vahvistaminenja itsetuntemus- omien vahvuuksien tiedostaminen- oppimaan ohjaus toteutetaan kaikkienoppiaineiden opetuksen yhteydessä- opiskelu- ja tiedonhankintataitojenvahvistaminen- tutustutaan kouluun ja henkilökuntaan- tutustutaan koulussa työskentelevieneri työntekijöidentai työntekijäryhmientyötehtäviin- jaksojärjestelmä- arviointi- arvosanojen muodostuminen- valinnaisaineet- järjestyssäännöt- oppiminen- muisti- oman oppimisen arviointi- luokanvalvojantunnit ja opintoohjaajan(opon)tunnit- lukuvuosiopas- vanhempainillat- käyttäytymisen itsearviointi- nuoruusikä, yksilöllisyys,suvaitsevaisuus8 - suunnitellaan alustavasti omaa tulevaisuuttaja jatko-opintopaikkaa- tutustuminen eri ammattialoihinja yrittäjyyteen- muutokset elinkeinorakenteessaalustava tutustuminen Suomenkoulutusjärjestelmääntuleva työelämä- yritysvierailut ja/taiyrittäjien vierailutoppilaitoksissa- luokkaopetus eliluokanvalvojantunnit ja opintoohjaajan(opon)tunnit

1849 - tutustutaan Suomen koulutusjärjestelmäänja jatkoopintomahdollisuuksiin- tutustuminen toisen asteen oppilaitoksiin- työelämään tutustuminen ja työpaikanhakeminen- yhteishaku ja hakeutuminenjatko-opintoihin- TET- kansainvälisyys ja opiskeluulkomailla- ulkopuoliset ohjaus-, tiedotus-ja neuvontapalvelut- luokkaohjaus, pienryhmäohjausjahenkilökohtainenohjaus- asiantuntijavierailut/oppilaitosvierailutOppilaanohjauksesta tuleesaada hyväksytty merkintä(H). Opinto-ohjaaja arvioijokaisen kurssin päätteeksioppilaan käyttäytymisen.- päätöksentekotaidot ja itsearviointi- ohjaus yhteisvalintaan- opintojen rahoitus- tutustuminen työvoimatoimistoonja KELA:n (opintojenrahoitus)2.21. TIETOTEKNIIKKATietotekniikka tutuksi - peruskurssiLK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI7 - Perehtyminen tietokonelaitteistonosiin.- ymmärtää laitteiston keskeisimpienosien merkityksen.- Käyttöjärjestelmän ja koneen hallinnanperusteet- www ja tiedonhaku- tutustuminen sovellusohjelmiin- Tutustutaan tietokoneen tärkeimpiinperuskomponentteihinja niiden merkitykseenkoneen toiminnassa.o mm.o -prosessorio -keskusmuistio –kiintolevy- Käyttöjärjestelmän merkitysharjoitustyötnumeerinen

185koneen käytölle. Koneenhallinta käyttöjärjestelmänavullao tiedostojen käsittelyo hakemistorakenteet- Internetin käyttö tiedonhakuuno kirjaston aineistotietokannanperuskäyttöo hakukoneet- tekstin- ja kuvankäsittelynperusteet- taulukoinnin ja kaavioidenluomisen alkeetKurssi 1. Tietokonelaitteiston ja käyttöjärjestelmien perusteetLK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI8 TIETOKONELAITTEISTON JA KÄYT-TÖJÄRJESTELMÄN PERUSTEET- Tuntee tietokoneen peruskomponentitja niiden ominaisuudet jakehityshistorian.- ymmärtää tietokoneen ostoa ja ylläpitoavarten tarvittavat keskeisetkäsitteetTIETOKONELAITTEISTON JAKÄYTTÖJÄRJESTELMÄN PE-RUSTEET- Tietokoneen peruskomponentitja niiden kehityso prosessorit ja niidennopeuden esittämi-- harjoitukset- koenumeerinen

186- tiedostojärjestelmän hallinta neno keskusmuisti, siihenliittyvä terminologiaja muistin koon ilmoittamineno keskeisimmät massamuistitja niidentekniset periaatteeto keskusyksikön yleisrakenne- syventää tietämystään hakemistorakenteistaja tiedostojärjestelmästä- ymmärtää erityyppisten tiedostojenmerkityksen ja osaasoveltaa tietämystään mm.:o hakea tiedostojao poistaa tarpeettomattiedostoto kopioida ja siirtäätiedostojaTEKSTINKÄSITTELYOppii tekstinkäsittelyohjelman peruskäytönOsaa jäsennellä ja muotoilla tekstin tietokoneellaOppii tekemään rakenteellisesti ja loogisestijärkeviä tekstidokumentteja.osaa laatia sisällysluettelon ja viitata lähteisiinTEKSTINKÄSITTELYtekstin rakenteeseen perustuva muotoilutaulukotlistatlähdeviitteetsisällysluettelotutkielma/ kirjallinen harjoitustyö

1872. kurssi. SovellusohjelmakurssiLK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI8 - oppii hyödyntämään tietotekniikkaamonipuolisesti sovellusohjelmiakäyttäen- osaa taulukkolaskennan ja tilastollisentiedonkäsittelyn perusteet- tuntee kuvankäsittelyn perusmenetelmät- oppii hyödyntämään tietotekniikkaaesitysten ja julkaisujen laadinnassa.- hallitsee sovellusohjelmien yhteiskäytön- taulukkolaskentao perustaidoto funktioto kaavioto haut- kuvankäsittely- esitykset ja julkaisut (esim.verkkolehti)- harjoitukset- esitelmä- koenumeerinen3. kurssi. Tietoverkkojen perusteetLK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI9 Tietoverkot- tuntee tietoverkkojen toimintaperiaatteen- ymmärtää tietoliikennetekniikanperuskäsitteet- ymmärtää tietoverkon haitat jahyödyt- tuntee internetin tärkeimmät pe-- tietoverkot ja tietoliikennetekniikka- internetin palvelut- tietoturvao salausmenetelmäto autentikointimenetelmät- html-kieli ja sisällön tuottaminenwww-sivuille- harjoitukset- harjoitustyö- koenumeerinen

188ruspalvelut- ymmärtää tietoturvan tärkeyden jatuntee keskeisimmät tietoturvallisuuteenvaikuttavat tekijät- osaa tuottaa sisältöä www:n.4. kurssi. Johdatus ohjelmointiin ja loogisiin järjestelmiinLK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI9 - oppilas syventää ymmärtämystääntietokoneen toimintaperiaatteestaja tietotekniikan hyödyntämisestä- ymmärtää ohjelmoinnin merkityksen- tuntee ohjelmankehityksen vaiheet- osaa suunnitella ohjelmia ja hahmottaaniiden toteutustapoja- oppii kirjoittamaan algoritmeja- tuntee logiikan perusteita (AND,OR, NOT)- tuntee yhden ohjelmointikielen perusteet- osaa laatia pieniä ohjelmia- osaa korjata tekemiään ohjelmointivirheitä- osaa kääntää ja linkittää ohjelmanvalmiiksi ajettavaksi ohjelmatiedostoksi- ohjelman suunnittelu- algoritmin kirjoitus- ohjelmointikielen perusteeto muuttujat ja operaattorito syöttö ja tulostuso ehtolauseeto toistorakenteeto valintalauseeto loogiset operaattorit- ohjelmointivirheiden korjaaminen- kääntäminen ja linkittäminen- ohjelman testaaminen- harjoitukset- koenumeerinen

189VIESTINTÄviestintä.1. kurssi: elokuvakurssiLK PERUSTAVOITTEET SISÄLLÖT TYÖTAVAT ARVIOINTI8 Elokuvantekokurssi- oppii kuvailmaisun perusteita jaelokuvan kielioppia- ymmärtää juonen merkityksen- osaa suunnitella kohtauksia ja kirjoittaakäsikirjoitukseno harjoittelee prosessinomaistatiimityöskentelyä- oppii videokuvauksen perusteet- oppii editoimaan ja tarkastelemaantuotostaan kriittisesti- kuvailmaisuun tutustuminen- elokuvien kriittinen tarkastelu- genret- käsikirjoituksen laatimineno synopsiso käsikirjoituso kuvakäsikirjoitus- kuvaustekniikan perusteet- editointi- työn itsearviointi- tiimityöskentely - itsearviointi- opettaja arvioi numeerisesti

3. OPISKELUN YLEINEN TUKI1903.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖHuoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Yhteinen kasvatusvastuu toteutuu kodin jakoulun yhteistyössä, joka perustuu molempien osapuolten tasa-arvoisuuteen. Avainhenkilöitä yhteistyössäkoulun taholta ovat luokanopettaja tai luokanvalvoja sekä oppilashuoltoryhmän jäsenet. Tavoitteenaon edistää lasten ja nuorten oppimista, turvallisuutta, kasvua ja hyvinvointia.Huoltajilla on mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Yhteistyömuotoja ovatvanhempainillat sekä huoltajien, oppilaiden ja opettajien väliset keskustelut. Huoltajilla on mahdollisuustavata oppilashuoltoryhmän jäseniä lastaan koskevissa asioissa. Huoltajat voivat tulla seuraamaan opetustaja tutustua koulun toimintakulttuuriin sekä opetussuunnitelmaan ja tehdä aloitteita yhteistyön kehittämiseksi.Koulun juhlat ovat avoimia myös huoltajille. Esiopetuksessa alkanutta yhteistyötä jatketaankoko perusopetuksen ajan, erityisesti oppilaan siirtyessä kouluasteelta toiselle ja muissa siirtymävaiheissa.Koulun johtokunta edistää ja kehittää kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Omalta osaltaan yhteistyötä voiedistää myös vanhempien aloitteesta toimiva vanhempainyhdistys3.2. OPPIMISSUUNNITELMAMikäli oppilas tarvitsee tukea opiskelutavoitteidensa saavuttamiseksi, opiskelu tapahtuu oppilaalle laaditunoppimissuunnitelman mukaisesti. Se on kirjallinen dokumentti oppilaan tarvitseman tuen luonteesta jamäärästä sekä toteutumisesta.Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihenja saa oppimiseensa tavoitteellisuutta. Tarkoituksena on myös antaa huoltajalle tietoa oppilaan opiskeluntukemiseksi. Oppimissuunnitelma auttaa koulua ja opettajaa turvaamaan oppilaalle parhaat edellytyksetoppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelman avulla voidaan eriyttää opetusta. Sitä voidaankäyttää pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa.Oppimissuunnitelma tehdään yhteistyössä oppilaan, huoltajan, opettajien ja muiden mahdollisten asiantuntijoidenkanssa oppilashuoltoryhmässä. Oppimissuunnitelman avulla pyritään moniammatillisen yhteistyönkeinoin parantamaan oppilaan mahdollisuuksia selviytyä opinnoissaan.Oppimissuunnitelma tehdään kaikille erityistä tukea tarvitseville, tarvittaessa myös osa-aikaiseen erityisopetukseenosallistuville ja maahanmuuttajaoppilaille, silloin kun tuen tarve on pitkäaikainen. Erityisopetukseensiirretyille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma(HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman.3.3. OPINTOJEN OHJAUSOppilaan ohjauksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua, kehitystä ja sosiaalista kypsymistä koko perusopetuksenajan. Oppilaan turvallista siirtymistä opintojen nivelvaiheissa tuetaan opinto-ohjaajien sekäopettajien välisellä yhteistyöllä. Oppilaan ohjauksen avulla edistetään koulutyön tuloksellisuutta ja hyvinvointiasekä ehkäistään syrjäytymistä.Jokainen opettaja ohjaa oppilasta oman oppiaineensa opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaanoppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Näin ehkäistään opintoihin liittyvien ongelmien syn-

tymistä. Tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua, opintojen suunnittelua sekä motivoida häntä pitkäjänteiseentyöskentelyyn ja jatko-opintoihin sekä oman elämän hallintaan.Alakoulussa oppilaan ohjaus toteutetaan integroituna muuhun opetukseen. Yläkoulussa oppilaan ohjaustoteutetaan luokkamuotoisena ohjauksena, henkilökohtaisena ohjauksena sekä pienryhmäohjauksena.Ainekohtainen ohjaus integroituu oppiaineen opetukseen.Koulun työtavoista, oppilaan valintamahdollisuuksista sekä niiden vaikutuksista opiskeluun tiedotetaankotitiedotteissa, vanhempien illoissa sekä yläkoulussa oppilaille jaettavassa lukuvuosioppaassa. Huoltajalleja oppilaalle tarjotaan mahdollisuus neuvotella oppilaan opiskelusta ja valintamahdollisuuksista opettajanja tarvittaessa opinto-ohjaajan kanssa.Työelämään tutustuminen osana oppilaan ohjausta toteutetaan yhteistyössä paikallisen työ- ja elinkeinoelämänkanssa. Yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut, työpaikkakäynnitja projektityöt sekä työelämään tutustuminen (TET). Oppilas saa tietoa eri ammattialoista, ammateistaja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä.1913.4. TUKIOPETUSTukiopetus on eriyttämisen muoto, jolla autetaan oppilasta saavuttamaan opetukselle asetetut tavoitteet.Tukiopetusta annetaan kun havaitaan, että oppilas tarvitsee lisätukea. Oppilaalle tulee antaa mahdollisuusosallistua tukiopetukseen ennen kuin hänen suorituksensa arvostellaan heikoiksi (hylätty arvosana). Oppilaalleannetaan tarvittaessa tukiopetusta myös, jos hän on joutunut olemaan poissa koulusta esimerkiksisairauden vuoksi tai hän on vaihtanut koulua.Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetus on pyrittävä järjestämäänyhteisymmärryksessä oppilaan huoltajan kanssa. Huoltajille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä.Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella.Tavoitteena on järjestää tukiopetusta niin usein ja laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta ontarkoituksenmukaista. Koulun lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan vuosittain koulussa annettavan tukiopetuksenmäärä.3.5. OPPILASHUOLTOPerusopetuksen oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisenterveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä lisäävää toimintaa.Oppilashuolto ehkäisee, tunnistaa ja auttaa lieventämään oppimisvaikeuksia. Se kiinnittää huomiota fyysiseenja psyykkiseen hyvinvointiin ja sosiaaliseen kanssakäyntiin liittyviin asioihin. Hyvä oppilashuoltotyöntoteutuminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä.Oppilashuoltotyötä koordinoi koulussa moniammatillinen työryhmä. Siihen kuuluvat yleensä rehtori, erityisopettaja,terveydenhoitaja, kuraattori, koulupsykologi, opintojen ohjaaja ja tarvittaessa apulais- taivararehtori. Oppilashuoltoryhmä toimii yhteistyössä huoltajien ja oppilasta opettavien opettajien kanssa.3.5.1. Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on:valmistella oppilaan siirtyminen eri siirtymisvaiheiden yli (jatkumo esikoulusta peruskoulun päättövaiheeseen,siirtyminen yleis- ja erityisopetuksen välillä)luoda mahdollisuudet riittävän varhaiseen ongelmiin puuttumiseen

seurata oppilaiden opiskeluympäristön, kouluruokailun sekä koulumatkojen laatua ja turvallisuuttatunnistaa ja kartoittaa erityistä tukea tarvitsevat oppilaatohjata oppilas tarvittaessa tutkimuksiinvalmistella erityisopetussiirrotkartoittaa muut tarvittavat tukitoimenpiteetseurata oppilaiden poissaoloja luokanopettajan / luokanvalvojan avustuksellaseurata oppilaiden psyykkistä ja fyysistä terveyttätoimia aktiivisesti kiusaamisen torjunnassa, osallistua kiusaamistilanteiden selvittämiseen sekä toteuttaatarvittavat jatkotoimenpiteettoimia aktiivisesti päihteiden käytön torjunnassa sekä laatia ja ylläpitää koulun päihdestrategiaaedistää koulun työyhteisön hyvinvoinnista3.5.2. Oppilashuoltoryhmä laatii lukuvuosittain työsuunnitelman, joka sisältää:koulun toimenpideohjelmat ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteita vartensiirtovaiheiden yli toteutettavan yhteistyön kuvauksenoppimisseulojen toteuttamisajankohdattoimenpiteet työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi3.5.3. Asioiden käsittely oppilashuoltoryhmässä:oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti vähintään kaksi kertaa kuukaudessaryhmän koollekutsujana, asioiden kokoajana ja puheenjohtajana toimii rehtori tai hänen määräämänsähenkilöryhmän toiminta perustuu luottamuksellisuuteen, kokoontumisista ei pidetä pöytäkirjaa tai muistiotatehtävä- ja vastuujaon kirjaamisesta huolehtii rehtori tai hänen määräämänsä henkilöryhmän jäsenelle tiedoksi tuodut asiat tulee tuoda ryhmän käsittelyyn mahdollisimman nopeasti, jottavarhainen puuttuminen on mahdollistaryhmä sopii keskenään tehtävien vastuunjaosta, asioiden jatkokäsittelystä, seurannasta sekä asianmukaisestatiedottamisestakiireellisissä tapauksissa oppilashuoltoryhmä kokoontuu kokoonpanolla, joka sillä hetkellä on mahdollista3.5.4. Toimintaohje oppilaasta huolehtiville aikuisilleAkuutti huoli oppilaasta on erityisen aiheellinen, mikäli:poissaoloja tai myöhästymisiä on runsaastiopiskelumotivaatio laskee selvästioppilas on masentunut tai poikkeuksellisen levoton, etkä saa selville syytä siihenkäyttäytyminen on itseä tai toisia häiritsevää tai vahingoittavaaon aihetta epäillä päihteiden käyttöäon aihetta epäillä kiusaamistaon herännyt huoli oppilaan fyysisestä tai psyykkisestä turvallisuudestaToimi näin:Ota yhteys oppilaan huoltajaan / luokanopettajaan / luokanvalvojaan.Kerro huolen aihe kirjallisesti jollekin oppilashuoltoryhmän jäsenelle.Selvitä ja yksilöi huolen aiheet. Kerro mitä mahdollisesti asian hyväksi on jo tehty.Seuraa ja osallistu tarvittaessa asian jatkokäsittelyyn.3.5.5. Oppilashuoltoryhmän yhteistyökumppanit Hakunilan alueella:koululääkäri, Hakunilan terveyskeskus, Peijas-Rekolan sairaalakuntoutusyöryhmälastensuojelutyöntekijät, kriisikeskusperhe- ja nuorisoneuvolakaupungin lapsi- ja nuorisotyöntekijät192

aluepoliisiHakunilan seurakunnan lapsi- ja nuorisotyön tekijät1933.6. KERHOTOIMINTAKoulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Toiminnan tarkoituksenaon edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseenkoulutyöhön. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaasekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhot ovat oppilaallevapaaehtoisia.Kerhoja voidaan järjestää yhteistyössä alueen yhteistyökumppanien kuten kaupungin nuorisotoimen, seurakuntien,koulujen vanhempainyhdistysten tai urheiluseurojen kanssa. Koulun lukuvuosisuunnitelmassamääritellään tarkemmin kerhojen järjestämisestä.4. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUSKoulun tarjoama tuki ja tukitoimet ovat opiskelua ohjaavaa, oman elämän hallinnan taitoja ohjaavaa jaerityisiä oppimisvaikeuksia korjaavia toimenpiteitä. Aloitteen tuen tarpeesta voi tehdä oppilas, huoltajatai luokanopettaja/aineenopettaja tai muu erityisen tuen havainnut henkilö. Oppimisvaikeuksien tunnistamiseenkäytetään mm. perustaitoseuloja. Erityisopettajat ja oppilashuoltoryhmä (OHR) auttavat oppimisvaikeuksienvarhaisessa tunnistamissa ja tukitoimien määrittelyssä.4.1. ERILAISET TUKITOIMET4.1.2. EriyttäminenOpetusta eriytetään oppilaan oppimisedellytyksiä vastaavaksi muokkaamalla oppiainesta ja käytettäviäopetusmenetelmiä.Eriyttämistä voidaan myös tehdä koejärjestelyissä esimerkiksi antamalla oppilaalle lisäaikaa kokeen suorittamiseen,lukea oppilaalle tehtävät ääneen, antaa hänelle mahdollisuus vastata kokeen tehtäviin kokonaantai osin suullisesti sekä huomioida kokeen suorittamiseen tarvittava välineistö ja materiaali oppilaanoppimisedellytyksiä vastaavaksi.4.1.3. Osa-aikainen erityisopetusOsa-aikainen erityisopetus on tarkoitettu oppilaille, joilla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia.Sitä annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Osaaikainenerityisopetus on joko tilapäistä tai pitkäaikaista (kts. 3.2 oppimissuunnitelma).Osa-aikainen erityisopettaja tekee yhteistyötä luokan- tai aineenopettajan kanssa. Osaaikainenerityisopetus toteutetaan yhteistyössä lasta tutkivien tahojen kanssa suunnitelmallisesti.4.2. ERITYISOPETUKSEEN OTTAMINEN / SIIRTÄMINENMikäli yleisopetuksen tuki ei riitä, oppilas otetaan / siirretään kunnan johtavan koulupsykologin hallinnollisellapäätöksellä erityisopetukseen. Hallinnollinen päätös edellyttää koulun oppilashuoltoryhmän valmistelua.

4.2.1 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)194Erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva,henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).HOJKS:ssa määritellään oppilaan tarpeen mukaan, tarvittaessa aine- tai kurssikohtaisesti, opiskeluntavoitteet, tukitoimet sekä seurannan ja arvioinnin periaatteet.Oppilaan noudattamat yksilölliset oppimäärät määritellään HOJKS:ssa.HOJKS:n laatimiseen ja seurantaan osallistuvat tarvittaessa opettajat, oppilashuollon asiantuntijat sekäoppilas ja hänen huoltajansa.4.2.2. Erityisopetuksen järjestämismuodotErityisopetus järjestetään yleisopetuksen luokissa, pienryhmissä tai erityisluokilla.5. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS5.1. SaamelaisetHevoshaan, Itä-Hakkilan ja Sotungin kouluissa ei tällä hetkellä opiskele saamenkielisiä oppialita. Mikäliheitä tulee, noudatetaan kunnan opetussuunnitelmaa ja kieliohjelmaa ( Voops ja Verso).5.2. RomanitRomanikielisten opetuksessa noudatetaan kunnan opetussuunnitelmaa ja kieliohjelmaa ( Voops ja Verso).5.3. ViittomakielisetViittomakielisten oppilaiden opetuksessa noudatetaan Vantaan kaupungin yhteistä opetussuunnitelmaa.5.4. MaahanmuuttajatMaahanmuuttajilla tarkoitetaan Suomeen muuttaneita sekä Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisialapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan yleisopetuksen opetussuunnitelmaa siten,että otetaan huomioon oppilaan taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy jamaassaoloaika. Opetuksella tuetaan oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön ettäoppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.Maahanmuuttajille opetetaan äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea toisena kielenä, mikäli hänensuomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Oppilaankielitaitoa arvioivat yhdessä suomi toisena kielenä -opettaja, luokanopettaja ja aineenopettajat. Maahanmuuttajaoppilaallejärjestetään mahdollisuuksien mukaan oman äidinkielen opetusta.Maahanmuuttajaoppilasta tuetaan myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksiensaavuttamiseksi. Yläkoulussa maahanmuuttajaoppilas voi anoa vapautusta ruotsin kielen opiskelusta.Näiden tuntien aikana oppilas saa muiden aineiden opetusta tai muunlaista tukea opiskeluunsa. Maahanmuuttajaoppilaallevoidaan tarvittaessa laatia oppimissuunnitelma.Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus – ja opetusperinteet.Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaankoulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toimintaajatukseen,arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan mahdolliseen oppimissuunnitelmaan. Oppilaan ja

hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureistapyritään hyödyntämään opetuksessa.1956. OPPILAAN ARVIOINTI6.1. ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA6.1.1. Arvioinnin tehtäväOpintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppilaan opiskelua sekä antaa palautettaopintojen edistymisestä oppilaalle ja hänen huoltajilleen. Arvioinnin avulla tuetaan lapsen kasvua aktiiviseksija vastuulliseksi oppijaksi, joka kykenee realistisesti arvioimaan opiskelussa edistymistään, työskentelyäänsekä käyttäytymistään.6.1.2. Arvioinnin periaatteetArviointi on jatkuvaa ja tavoitteellista. Arviointipalaute kohdistuu oppilaan oppimiseen ja edistymiseenoppimisen eri osa-alueilla. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissatai muilla tavoin. Arviointi on yksilöllistä ja perustuu monipuoliseen näyttöön. Siinähuomioidaan koko oppimisprosessi, koetulokset ja kirjalliset työt sekä oppilaan suhtautuminen koulutyöhön,kotitehtävien tekemiseen sekä työskentelyyn oppitunnilla. Oppilaan edistymistä, työskentelyä jakäyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja hyvän osaamisen kriteereihin.Hyvän osaamisen kriteerit on määritelty erikseen jokaisessa oppiaineessa. Huoltajalla ja oppilaalla onmahdollisuus etukäteen tutustua arviointiperusteisiin. Oppilaan arvioinnin perusteista voi saada selvityksenmyös jälkikäteen.Arviointi on kokonaan sanallista 1.-5.luokkien ajan. 6.-9. luokilla arviointi voi olla sekä numeerista, ettäsanallista.OPPIAINEIDEN ARVIOINNIN KRITEERIT SANALLISESSA- JA NUMEROARVIOINNIS-SA.Arvosana Asenne opiskeluun Aineen hallinta (tiedot,taidot)10-erinomainen - innostunut, omaaloitteinen,- itse hankittua lisätietoaOppilas on saavuttanutoppimishalui--suunnitelmallisuuttatavoitteet erinomaisesti. nen- osaa soveltaa ja arvioi-9-kiitettäväOppilas on saavuttanuttavoitteet erinomaisesti.8-hyväOppilas on saavuttanuttavoitteet hyvin.7-tyydyttäväOppilas on saavuttanuttavoitteet tyydyttävästi.6-tyydyttäväOppilas on saavuttanut- oma-aloitteinen, yleensäinnostunutda- osaa suunnitella työskentelyään- soveltaa oppimaansa- myönteinen, yritteliäs - hallitsee keskeiset oppisisällöt- pyrkii suunnittelemaantyöskentelyään ja soveltamaanoppimaansa- myönteinen, mutta eioma-aloitteinen- kykenemätön noudattamaanohjeita- hallitsee perusasiat;suunnitteleminen puutteellista- hallitsee pieniä kokonaisuuksia;suunnitteluTyöskentely, suoritukset- itsenäistä, pitkäjänteistä,oivaltavaa- ylimääräisiä suorituksia- innostunutta, suorituksetkunnossa ja viimeisteltyjä- ahkeraa, suorituksetkunnossa- tarvitsee perusasioissaohjausta, suorituksetyleensä kunnossa- epätasaista, suorituksetvaihtelevia/puutteellisia

tavoitteet tyydyttävästi.5-välttäväOppilas on saavuttanuttavoitteet hyväksytysti.4-heikkoOppilas ei ole saavuttanuttavoitteita.puutteellista- välinpitämätön, yhteistyöhalutonhallitsevansa hyvän- osoittaa jossain määrinosaamisen kriteerejä- kielteinen - ei hallitse minkään osaalueenperustietoja/-taitoja196- kopioivaa / mekaanista,satunnaista, suorituksetpuutteellisia- passiivista, ei suoritaannettuja tehtäviä6.2. TYÖSKENTELYN ARVIOINTIArvioinnin pohjana on eri oppiaineissa työskentelylle asetetut tavoitteet. Tavoitteena on ohjata oppilastaymmärtämään, että hän voi itse omalla asenteellaan vaikuttaa työnsä sujumiseen ja sen lopputulokseen.Tavoitteena on, että oppilas ottaa vastuun itsestään sekä ryhmästä sekä arvostaa omaa ja toisten työtä.Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa työtään, senvaiheita ja lopputulosta sekä työskentelyprosessia. Työskentelyn arvioinnissa otetaan huomioon mitenvastuullisesti ja oma-aloitteisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa.1.-6. vuosiluokilla väliarviointi painottuu työskentelyn taitojen arviointiin. 7.-9.luokilla työskentelyn taitojenarviointi sisältyy oppiaineiden arviointiin.6.3. KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTIPerusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnanjäsenyyteen. Oppilaan käyttäytymisen arvioinnin perusteena on oppilaan käyttäytymiselle asetetuttavoitteet.Oppilaan käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon kouluyhteisön muutihmiset, miten hän suhtautuu opiskeluun, arvostaa omaa ja toisten työtä, sekä ympäristöään.Käyttäytymisen arvioinnissa kiinnitetään opiskelun lisäksi huomio siihen, miten oppilas käyttäytyy välitunneilla,ruokailussa, koulun yhteisissä tilaisuuksissa ja opintokäynneillä sekä miten oppilas tuntee koulunsäännöt ja noudattaa niitä.Oppilaan käyttäytymistä arvioivat oppilas itse sekä kaikki oppilasta opettavat opettajat. Lukuvuosisuunnitelmassamääritellään käyttäytymisen arvioinnin ajankohdat ja painotusalueet.6.4. OPINNOISSA ETENEMINEN VUOSILUOKITTAINLuokalta toiselle siirtyminenOppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään hyväksytyn (5) arvosanantaikka vastaavan sanallisen arvion, siirtyy lukuvuoden päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilasvoi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan,että hän kykenee selviytymään seuraavan luokan opinnoista.Luokalle jättämisen periaatteetOppilas jätetään vuosiluokalle, jos hänellä on yhden tai useamman oppiaineen suorituksessa hylätty arvosanaja arvioidaan, ettei hän selviä seuraavan vuosiluokan opinnoista. Opettaja ilmoittaa oppimisvaikeuk-

sista kotiin heti, kun niitä ilmenee ja luokalle jäämisen mahdollisuudesta hyvissä ajoin kevätlukukaudenaikana.Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, vaikka hänellä ei olisikaan hylättyjä suorituksia, jos se on yleisenkoulumenestyksen vuoksi tarpeen. Oppilas suorittaa kaikki kyseisen vuosiluokan opinnot uudestaan.Huoltajalle varataan mahdollisuus tulla kuuluksi ennen päätöksen tekemistä.Ehdollinen siirtyminen luokalta toiselleJos oppilaan suoritus on yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppiaineessa hylätty, voidaan oppilaan jättämisestävuosiluokalle tehdä myös ehdollinen päätös, jossa mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osaalueet,joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä. Mikäli oppilas osoittaaerillisessä kokeessa tai muulla opettajan hyväksymällä tavalla hallitsevansa ehdollisessa päätöksessäedellytetyt tiedot ja taidot, hän siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Muussa tapauksessa oppilas jää luokalle.Päätöksen luokalle jättämisestä tekevät rehtori ja oppilasta opettavat opettajat.Hylätyn kurssin suorittaminen yläkoulussaMikäli oppilaalla on jonkin oppiaineen kurssista hylätty suoritus, hänelle varataan mahdollisuus joko lukuvuodenaikana tai kahden viikon kuluessa sen päättymisestä osoittaa saavuttaneensa asianomaisessaoppiaineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Suoritustavan ja ajankohdan määrittelee ko. aineen opettaja.Erillisen kuulustelun sisällöstä vastaa luokan- tai aineenopettaja. Kuulustelun voi valvoa kuka tahansaedellä mainituista tai joku muu rehtorin määräämä henkilö.Arvioinnin uusiminen ja oikaisuOppilaan huoltaja voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista pyytää opinnoissa etenemistä tai vuosiluokallejättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudestaarvioinnista päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. Jos huoltaja on tyytymätön päätökseen, hänvoi pyytää arvioinnin oikaisua lääninhallitukselta.1976.5. OPPILAAN ITSEARVIOINTIKoulujemme yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearvioinnilla pyritäänoppilaan omien vahvuuksien löytämiseen ja itsetuntemuksen sekä opiskelutaitojen kehittämiseen. Tavoitteenaon myönteinen minäkäsitys ja kyky ottaa vastuuta omasta oppimisesta.Oppilaan itsearviointitaitoa pyritään lisäämään vähitellen. Keskustelemalla opettajan ja opiskelutovereidenkanssa oppilas harjaantuu arvioimaan omaa oppimistaan ja käyttäytymistään sekä yksilönä että ryhmänjäsenenä. Itsearviointi voi olla sanallista tai numeerista. Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin, -tuloksiin ja tehtyihin töihin.Itsearvioinnissa käytetään samoja kriteereitä kuin koulun yleisissä arviointiperusteissa. Tärkeimpinä kriteereinäovat vastuullisuus, tavoitteellisuus ja asenne opiskeluun. Lisäksi oppilas arvioi oppimistaan edistäviäja vaikeuttavia tekijöitä, työskentelytapojaan sekä sitä, miten hän osaa soveltaa saavuttamiaan tietojaja taitoja. Opettaja auttaa oppilasta päämäärien ja välitavoitteiden asettamisessa ja ohjaa kokeilemaanerilaisia oppimisstrategioita. Opettajan palaute tukee oppilaan itsearviointitaitojen kehittymistä.Itsearvioinnin tavoitteet asetetaan oppilaan ikätason ja edellytysten mukaan. Oppilaat arvioivat säännöllisinväliajoin tavoitteiden saavuttamista yhdessä opettajan ja huoltajan kanssa.6.6. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPPILAAN ARVIOINTIOppilaan oppimisvaikeudet otetaan huomioon arvioinnissa. Arvioitaessa käytetään menetelmiä, joidenavulla oppilas voi mahdollisimman hyvin osoittaa osaamisensa. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn op-

pilaan arvioinnin perusteet määritellään hänelle laaditussa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistäkoskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos erityisoppilas opiskelee yleisen opetussuunnitelman mukaisesti,arviointiperusteet ovat samat kuin yleisopetuksessa.Osa-aikaisessa erityisopetuksessa olevan oppilaan arviointiArvioinnin suorittavat luokan- tai aineen- ja erityisopettaja yhdessä. Kielellisten oppimisvaikeuksien ollessasuuret edistymistä voidaan arvioida suullisten suoritusten perusteella. Arvioinnissa voidaan painottaamyös työskentelyä.Oppilas, jolla on erityisopetuspäätösErityisoppilaan opetussuunnitelma on päätöksen yhteydessä laadittu yleisopetukseen pohjautuva HOJKS,jossa tarvittaessa määritellään yksilölliset sisällöt, tavoitteet ja arviointimenetelmät.Oppimisvaikeuksien ollessa erityisen suuret painotetaan arvioinnissa työskentelytaitoja ja motivaatiota.Aineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaisesti voidaan käyttää sanallista arviointiakaikilla vuosiluokilla.Maahanmuuttajaoppilaan arviointiMaahanmuuttajaoppilaan arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito.Arvioinnissa käytetään monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä.Äidinkieli ja kirjallisuus-oppiaine arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän tai suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisesti. Oppilasta arvioidaan kuitenkin aina suomi toisena kielenä oppimäärän mukaisesti,jos hänen suomen kielen taitonsa ei vastaa äidinkielisen puhujan kieltä. Kunkin oppilaan kielitaitoa arvioidaanyhteistyössä suomi toisena kielenä -opettajan ja muiden opettajien kanssa. Maahanmuuttajaoppilaanarviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.1986.7. PÄÄTTÖARVIOINTI6.7.1. Päättöarvioinnin tehtäväPäättöarvioinnin tehtävä on määritellään miten oppilas on opiskelun päätyessä saavuttanut perusopetukselleasetetut tavoitteet eri oppiaineissa.6.7.2. Päättöarvioinnin periaatteetPäättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja tasavertaista. Kunkin oppiaineen päättöarvosanaperustuu oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8-9. Päättöarvosanatperustuvat päättöarvioinnin kriteereihin ja monipuoliseen näyttöön.Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaankyseiseen oppiaineiseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan.päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tietoja taitotason arvosanalle kahdeksan (8), mikäli hän osoittaakeskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Hyvän osaamisen kriteerit on määriteltyoppiaineittain.Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyyosoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämään osaamista.Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan.

1996.7.3. Päättöarvioinnissa arvioitavat oppiaineetPerusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus,toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto,terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö,liikunta sekä kotitalous. Oman uskonnon opetuksesta merkitään arvio todistukseen vain, mikäli opetus onperusopetuksen järjestäjän antamaa.Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän,arvioidaan numeroin (5-10). Jos valinnainen aine muodostuu jonkin yhteisen oppiaineen syventävistäopinnoista, merkitään numeroin arvioitavan valinnaisaineen nimi ja siitä annettu arvosana välittömästiyhteisen oppiaineen arvosanan jälkeen.Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvatkokonaisuudet arvioidaan päättötodistuksessa merkinnällä 'hyväksytty'. Mikäli sanallisesti arvioituvalinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa arvosanaa.Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineidennimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineen kohdalle pannaan merkintä'osallistunut'. Uusi valinnaisaine arvioidaan joko numerolla tai merkinnällä 'hyväksytty'.Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaavalinnaisena aineen opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen merkitään 'hyväksytty'.Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineen ja se arvostellaan numeroin.Maahanmuuttajien äidinkieli- oppimäärä arvostellaan numerolla päättötodistukseen, mikäli oppilas onopiskellut sitä vuosiluokkien 7-9 aikana vähintään kaksi vuosiviikkotuntia. Muussa tapauksessa se arvioidaanmerkinnällä 'hyväksytty'. Samaa kieltä ei voida arvioida sekä vieraana kielenä että oppilaan äidinkielenä.Jos eritysopetuspäätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, myöspäättöarviointi voi olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua,jolloin numeroarvosana varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoihin tulee merkintä siitä,että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllisen oppimäärän mukaan (Perusopetuslaki17 §:n 2 mom.).6.8. TODISTUKSETOppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksiensanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on niiltä osin salassa pidettävä, ja se voidaan antaa vain oppilaalleja hänen huoltajalleen.6.8.1. Hevoshaan koulu ja Itä-Hakkilan kouluVälitodistus annetaan oppilaalle 1 –2 kertaa lukuvuoden aikana koulujen vuosittaisessa toimintasuunnitelmassatarkemmin määriteltyinä ajankohtina. Välitodistuksissa näkyvät käyttäytymisen, työskentelytaitojensekä opinnoissa etenemisen arviointi.Lukuvuositodistus annetaan lukuvuoden päättyessä. Siinä todetaan vuosiluokalta toiselle siirtäminen taimahdollinen vuosiluokalle jättäminen.

200Väli- ja lukuvuositodistukset ovat sanallisia 1. – 5. vuosiluokilla ja osittain tai kokonaan numeerisia 6.vuosiluokalla.6.8.2. Sotungin kouluJaksotodistus annetaan kunkin jakson päättyessä. Siihen merkitään arvosanat oppiaineiden päättyneistä,täysistä kursseista sekä käyttäytymisen arviointi. Jaksotodistuksissa näkyvät myös aiempien kurssien arvosanat,viimeisin arvosteltu kurssi lihavoituna. Jaksotodistukseen merkitään myös poissaolotuntien määräkyseisen kurssin ajalta.Lukuvuositodistus annetaan lukuvuoden viimeisen jakson lopussa. Tässä jaksotodistuksessa näkyvät siihenmennessä kertyneiden kurssien arvosanat. Siinä todetaan myös vuosiluokalta seuraavalle siirtäminentai mahdollinen vuosiluokalle jättäminen.Päättötodistuksen oppilas saa suoritettuaan peruskoulun oppimäärän. Päättötodistus noudattaa Opetushallituksenpäättämää muotoa.6.8.3. ErotodistusErotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toisen kunnan kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei olesaanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteinä tulee olla koulussanoudatettu tuntijako sekä selvitys mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisenarviota.LIITTEETLIITE 1 Vuosiluokilla 1.-7. käytettävät todistuslomakkeetVuosiluokkien 1.-7.todistuslomakkeet hyväksytetään opetuslautakunnalla ja liitetään opetussuunnitelmaansyyslukukauden 2004 aikana.LIITE 2 Tieto- ja viestintätekniikan suunnitelma lv. 2003Sisällys1. Miksi tietostrategiaa tarvitaan koulussamme2. Visio 20053. Tavoitteet4. Nykytilan arviointi4.1 Henkilökunnan tieto –ja viestintätekniikan opetuskäytön taidot4.2 Asennekartoitus4.3 Laitteet ja ohjelmistot

4.4 Tekninen tuki4.5 Pedagoginen tuki2015. Strategian toteuttaminen6. Vuosiluokkakohtaiset tavoitteet6.1 1-2 –luokat6.2 3-4 –luokat6.3 5-6 –luokat7. Strategian seuranta ja arviointi1. Miksi tietostrategiaa tarvitaan koulussamme?Lähtökohtana on luoda kouluillemme yhteinen malli kuinka annamme oppilaille valmiudet selviytyä jatkoopinnoissaja tietoyhteiskunnassa. Tavoitteena on, että tietoja viestintätekniikan opetuskäyttöä hyödynnetäänkouluasteesta riippumatta ja että eri kouluasteet toimivat samaan suuntaan. Oppilaitokset ja opettajatovat avainasemassa luotaessa kaikille kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää tietoja viestintätekniikkaaniin opinnoissa, vapaa-aikana ja työelämässä.2. Visio 2005Opettajakunta on motivoitunut ja ammattitaitoinen. Opettajilla on hyvät valmiudet tietoja viestintäteknologianpedagogiseen hyödyntämiseen. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa on pedagogisestitarkoituksenmukaista ja se kuuluu luontevana osana opetussuunnitelmaan. Yhteistyö toimii eri aineiden jaeri koulujen välillä.Opetushenkilöstön tietoyhteiskuntaosaamista ja sen kehittämistä tuetaan joustavalla koulutuksella ja sijaisjärjestelyillä.Pedagoginen ja tekninen tuki on käytettävissä kaikilla kouluilla. Resurssit ja yhtenäisyyseri koulujen välillä laitteiden, ohjelmistojen ja tietoverkkojen kehittämiseen on turvattu.Oppilailla on hyvät mahdollisuudet hyödyntää tietoja viestintätekniikkaa opiskelussaan. Jatkumo alakoulustayläkouluun ja edelleen toisen asteen oppilaitoksiin on huomioitu. Verkko-opiskelu ja tiedonhankintaovat arkista koulutyötä. Suurten tietomäärien keskellä työskenneltäessä kehitetään erityisesti tiedonhakuja –käsittelystrategioita sekä kriittistä tiedon arvioimista.Opetuksessa pyritään tasa-arvoisuuteen: oppilaille pyritään antamaan riittävät valmiudet selviytyä jatkoopinnoissaja tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa. Toisaalta tietoja viestintätekniikka auttaa koulujenpyrkimystä yksilöllistää ja eriyttää opetusta.3. TavoitteetEri koulujen omat yksityiskohtaiset tavoitteet liitteenä.4. Nykytilan arviointiKunkin koulun omat arviot liitteenä

2025. Strategian toteuttaminenTavoitteena on saada yhdenmukaiset laitteistot ja ohjelmistot kehittämällä yhteishankintoja. Opettajienkoulutukseen on saatava riittävät resurssit kaikille kouluille. Kouluille on järjestettävä yhtenäinenpedagoginen ja tekninen tuki.6. Vuosiluokkakohtaiset tavoitteet1-2 luokat-tietokoneeseen tutustuminen:laitteistoon tutustuminen, näppäimistö, hiirikoneen käynnistäminen ja sulkeminenkirjautuminen verkkoon-ohjelman avaaminen ja sulkeminen sekä tutustuminen erilaisiin ohjelmiin-sanojen ja lauseiden kirjoittaminen3-4 luokat- hallitsee keskeisimmät perustermit- tekstin kirjoittaminen ja muokkaaminen- oman asiakirjan tallentaminen ja avaaminen- kuvan ja tekstin yhdistäminen5-6 luokat- tutustuu sähköpostiin- romppujen käyttö ja tiedonhaku- osaa etsiä tietoa internetistä ja arvioida sen luotettavuutta7-9 luokat- sähköpostin käyttö ja liitetiedostojen käsittely- tiedon hakeminen internetistä sekä sen luotettavuuden arviointi- hakupalvelinten käyttö- koulun kotisivujen hyödyntäminen7. Seuranta ja arviointiArviointi ja kehitys on jatkuva prosessi. Koulukohtaisissa opettajakunnan yhteisissä kokouksissa käsitelläänkoulutuksen ja yleisen kehittämisen tarvetta. Koulujen tietostrategiaryhmien yhteistyötä on jatkettavalukukausikohtaisilla arviointipalavereilla, joiden pohjalta suunnitellaan tulevien lukukausien toimintaa.

203

205LIITE 3 Kielitaidon tasojen kuvausasteikkoKuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen jaarvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.Taitotaso A1A1.1 KielitaidonalkeidenhallintaA1.2 KehittyväalkeiskielitaitoSuppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissaKuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen* Ymmärtää erittäin rajallisenmäärän tavallisimpia sanoja jafraaseja (tervehdyksiä, nimiä,lukuja, kehotuksia) arkisissayhteyksissä.* Ei edes ponnistellen ymmärräkuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta.*Tarvitsee erittäin paljon apua:toistoa, osoittamista, käännöstä.*Ymmärtää rajallisen määränsanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiäja kehotuksia, jotkaliittyvät henkilökohtaisiin asioihintai välittömään tilanteeseen.* Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseenyksinkertaisiakinlausumia ilman selviä tilannevihjeitä.*Tarvitsee paljon apua: puheenhidastamista, toistoa, näyttämistäja käännöstä.*Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiinkysymyksiin lyhyin lausein.Vuorovaikutus on puhekumppaninvarassa, ja puhuja turvautuu ehkääidinkieleen tai eleisiin.* Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja,toistoja ja katkoksia.* Ääntäminen voi aiheuttaa suuriaymmärtämisongelmia.* Osaa hyvin suppean perussanastonja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja.* Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen,mutta hänen hallitsemansaharvat kaavamaiset ilmaisut voivatolla melko virheettömiä.*Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiätarpeita ja kysyä ja vastatahenkilökohtaisia perustietoja käsittelevissävuoropuheluissa. Tarvitseeusein puhekumppanin apua.*Puheessa on taukoja ja muita katkoksia.*Ääntäminen voi aiheuttaa useinymmärtämisongelmia.* Osaa hyvin suppean perussanaston,joitakin tilannesidonnaisia ilmaisujaja peruskieliopin aineksia.* Alkeellisessakin vapaassa puheessaesiintyy hyvin paljon kaikenlaisiavirheitä.*Tuntee kirjainjärjestelmän,mutta ymmärtää tekstistä vainhyvin vähän.*Tunnistaa vähäisen määräntuttuja sanoja ja lyhyitä fraasejaja osaa yhdistää niitä kuviin.* Kyky ymmärtää entuudestaantuntematon sana edes hyvin ennakoitavassayhteydessä on erittäinrajallinen.*Ymmärtää nimiä, kylttejäja muita hyvin lyhyitä jayksinkertaisia tekstejä,jotka liittyvät välittömiintarpeisiin.* Tunnistaa yksinkertaisestatekstistä yksittäisen tiedon, josvoi lukea tarvittaessa uudelleen* Kyky ymmärtää entuudestaantuntematon sana edes hyvin ennustettavassayhteydessä onrajallinen.*Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvinlyhyin ilmaisuin.*Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet janumerot kirjaimin, merkitä muistiinhenkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaajoitakin tuttuja sanoja ja fraaseja.*Osaa joukon erillisiä sanoja jasanontoja.* Ei kykene vapaaseen tuotokseen,mutta kirjoittaa oikein muutamia sanojaja ilmauksia.*Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyinlausein.*Osaa kirjoittaa muutamia lauseita jafraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim.vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja).* Osaa joitakin perussanoja ja sanontojaja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisiapäälauseita.* Ulkoa opetellut fraasit voivat ollaoikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakinvapaassa tuotoksessa esiintyyhyvin paljon kaikenlaisia virheitä.

206Taitotaso A1A1.3 ToimivaalkeiskielitaitoSuppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissaKuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen* Ymmärtää yksinkertaisia *Osaa kertoa lyhyesti itsestään * Pystyy lukemaan tuttuja jalausumia (henkilökohtaisia ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkeinjoitakin tuntemattomia sano-kysymyksiä ja jokapäiväisiäyksinkertaisimmista vuoroja.Ymmärtää hyvin lyhyitäohjeita, pyyntöjä ja puheluista ja palvelutilanteista. viestejä, joissa käsitelläänkieltoja) rutiinimaisissa Tarvitsee joskus puhekumppaninarkielämää ja rutiinitapah-keskusteluissa tilanneyhteydenapua.tumia tai annetaan yksinker-tukemana. * Kaikkein tutuimmat jaksot taisia ohjeita.* Pystyy seuraamaan yksinkertaisia,sujuvat, muualla tauot ja kat-* Pystyy löytämään tarvitteisiinvälittömiin tilankoksetovat hyvin ilmeisiä. semansa yksittäisen tiedontai omaan kokemukseensa*Ääntäminen voi joskus tuottaa lyhyestä tekstistä (postikor-liittyviä keskusteluja. ymmärtämisongelmia. tit, säätiedotukset).* Yksinkertaisenkin viestin *Osaa rajallisen joukon lyhyitä,ymmärtäminen edellyttää ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä* Lyhyenkin tekstipätkännormaalia hitaampaa jasanastoa ja perustason lukeminen ja ymmärtäminenkuulijalle kohdennettua lauserakenteita.on hyvin hidasta.yleiskielistä puhetta. * Alkeellisessakin puheessaesiintyy paljon peruskielioppivirheitä.*Selviytyy kirjoittamalla kaikkeintutuimmissa, helposti ennakoitavissaarkisiin tarpeisiin jakokemuksiin liittyvissä tilanteissa.*Osaa kirjoittaa yksinkertaisiaviestejä (yksinkertaisen postikortin,henkilötiedot, yksinkertainensanelu).* Osaa kaikkein tavallisimpiasanoja ja ilmauksia, jotka liittyvätomaan elämään taikonkreetteihin tarpeisiin. Osaakirjoittaa muutamia yksilauseisiavirkkeitä.* Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessaesiintyy monenlaisiavirheitä.

207Taitotaso A2A2.1 PeruskielitaidonalkuvaiheVälittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerrontaKuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen* Pystyy ymmärtämään yksinkertaista*Ymmärtää yksinkertaisia japuhetta tai seuraa-kaikkein tavanomaisinta sanas-maan keskustelua aiheista,toa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä,jotka ovat hänelle välittömänpikku-uutisia, arki-tärkeitä.simpia käyttöohjeita).* Pystyy ymmärtämään lyhyiden,yksinkertaisten, itseäänkiinnostavien keskustelujen javiestien (ohjeet, kuulutukset)ydinsisällön sekä havaitsemaanaihepiirin vaihdokset tvuutisissa.* Yksinkertaisenkin viestinymmärtäminen edellyttäänormaalilla nopeudella jaselkeästi puhuttua yleiskielistäpuhetta, joka usein täytyylisäksi toistaa.* Osaa kuvata lähipiiriään muutaminlyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisistasosiaalisista kohtaamisistaja tavallisimmista palvelutilanteista.Osaa aloittaa ja lopettaalyhyen vuoropuhelun, mutta kykeneeharvoin ylläpitämään pitempääkeskustelua.*Tuottaa sujuvasti joitakin tuttujajaksoja, mutta puheessa on paljonhyvin ilmeisiä taukoja ja vääriäaloituksia.* Ääntäminen on ymmärrettävää,vaikka vieras korostus on hyvinilmeistä ja ääntämisvirheistä voikoitua satunnaisia ymmärtämisongelmia.*Osaa helposti ennakoitavan perussanastonja monia keskeisimpiärakenteita (kuten menneen ajanmuotoja ja konjunktioita).* Hallitsee kaikkein yksinkertaisimmankieliopin alkeellisessa vapaassapuheessa, mutta virheitäesiintyy yhä paljon perusrakenteissakin.* Ymmärtää tekstin pääajatuksetja joitakin yksityiskohtiaparin kappaleen pituisestatekstistä. Osaa paikantaa javerrata yksittäisiä tietoja japystyy hyvin yksinkertaiseenpäättelyyn kontekstin avulla.* Lyhyenkin tekstipätkän lukeminenja ymmärtäminen onhidasta.* Selviytyy kirjoittamalla kaikkeinrutiininomaisimmista arkitilanteista.* Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisiaviestejä (henkilökohtaiset kirjeet,lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiinsekä yksinkertaisia, luettelomaisiakuvauksia hyvin tutuista aiheista(todellisista tai kuvitteellisistahenkilöistä, tapahtumista, omista japerheen suunnitelmista).*Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvääkonkreettia sanastoa ja perusaikamuotojasekä yksinkertaisinsidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisialauseita.*Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmatsanat ja rakenteet melkooikein, mutta tekee toistuvasti virheitäperusasioissa (aikamuodot,taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitäilmaisuja vapaassa tuotoksessa.

208Taitotaso A2A2.2 KehittyväperuskielitaitoVälittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerrontaKuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen* Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseentyydyttämäänkonkreetit tarpeensa. Pystyyseuraamaan hyvin summittaisestiselväpiirteisenasiapuheen pääkohtia.*Pystyy yleensä tunnistamaanympärillään käytävänkeskustelun aiheen. Ymmärtäätavallista sanastoa jahyvin rajallisen joukonidiomeja tuttuja aiheita taiyleistietoa käsittelevässätilannesidonnaisessa puheessa.* Yksinkertaisenkin viestinymmärtäminen edellyttääyleispuhekieltä, joka äännetäänhitaasti ja selvästi.Toistoa tarvitaan melkousein.* Osaa esittää pienen, luettelomaisenkuvauksen lähipiiristäänja sen jokapäiväisistä puolista.Pystyy osallistumaan rutiininomaisiinkeskusteluihin omistatai itselleen tärkeistä asioista.Voi tarvita apua keskustelussaja vältellä joitakin aihepiirejä.*Puhe on välillä sujuvaa, muttaerilaiset katkokset ovat hyvinilmeisiä.*Ääntäminen on ymmärrettävää,vaikka vieras korostus on ilmeistäja ääntämisvirheitä esiintyy.*Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen,jokapäiväisen sanaston jajonkin verran idiomaattisia ilmaisuja.Osaa useita yksinkertaisiaja myös joitakin vaativampiarakenteita.* Laajemmassa vapaassa puheessaesiintyy paljon virheitäperusasioissa (esim. verbienaikamuodoissa) ja ne voivatjoskus haitata ymmärrettävyyttä.*Ymmärtää pääasiat ja joitakinyksityiskohtia muutamankappaleen pituisistaviesteistä jonkin verranvaativissa arkisissa yhteyksissä(mainokset, kirjeet,ruokalistat, aikataulut) sekäfaktatekstejä (käyttöohjeet,pikku-uutiset).* Pystyy hankkimaan helpostiennakoitavaa uuttatietoa tutuista aiheista selkeästijäsennellystä muutamankappaleen pituisesta tekstistä.Osaa päätellä tuntemattomiensanojen merkityksiäniiden kieliasusta ja kontekstista.* Tarvitsee usein uudelleenlukemista ja apuvälineitätekstikappaleen ymmärtämiseksi.* Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissaarkitilanteissa.*Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen,yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista,menneistä toimista jahenkilökohtaisista kokemuksistatai elinympäristönsä arkipäiväisistäpuolista (lyhyet kirjeet, muistilaput,hakemukset, puhelinviestit).*Osaa arkisen perussanaston,rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot.* Kirjoittaa yksinkertaiset sanatja rakenteet oikein, mutta tekeevirheitä harvinaisemmissa rakenteissaja muodoissa ja tuottaakömpelöitä ilmaisuja.

209Taitotaso B1B1.1 ToimivaperuskielitaitoSelviytyminen arkielämässäKuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen*Osaa kertoa tutuista asioista*Ymmärtää pääajatukset ja myös joitakin yksityiskohtia. *Pystyy lukemaan monenlaisia,keskeisiä yksityiskohtia Selviytyy kielialueella tavallisimmistamuutaman sivun pitui-puheesta, joka käsitteleearkitilanteista ja epävisiatekstejä (taulukot, ka-koulussa, työssä tai vapaaaikanarallisista keskusteluista. Osaa lenterit, kurssiohjelmat, keitviasäännöllisesti toistu-viestiä itselleen tärkeistä asioista tokirjat) tutuista aiheista jateemoja mukaan lukien myös hieman vaativammissa seuraamaan tekstin pääajatuksia,lyhyt kerronta. Tavoittaa tilanteissa. Pitkäkestoinen esitysavainsanoja ja tärkei-radiouutisten, elokuvien, tai käsitteelliset aiheet tuottavat tä yksityiskohtia myös valmistautumatta.tv-ohjelmien ja selkeiden ilmeisiä vaikeuksia.puhelinviestien pääkohdat. *Pitää yllä ymmärrettävää puhetta,vaikka pitemmissä puhejaksoissa* Pystyy seuraamaan tuttua* Pystyy seuraamaan yhteiseenesiintyy taukoja ja aihetta käsittelevän pa-kokemukseen tai yleistietoonepäröintiä.risivuisen tekstin pääajatuk-perustuvaa puhetta. *Ääntäminen on selvästi ymsia,avainsanoja ja tärkeitäYmmärtää tavallista sanastoamärrettävää, vaikka vieras ko-yksityiskohtia.ja rajallisen joukon rostus on joskus ilmeistä ja äänmärrettävää,idiomeja.tämisvirheitä esiintyy jonkin * Arkikokemuksesta poikkeavienverran.aiheiden ja tekstin* Pitemmän viestin ymmärtäminen*Osaa käyttää melko laajaa jo-yksityiskohtien ymmärtämiliaedellyttää normaakapäiväistäsanastoa ja joitakin nen voi olla puutteellista.hitaampaa ja selkeämpää yleisiä fraaseja ja idiomeja.yleiskielistä puhetta. ToistoaKäyttää useita erilaisia rakentei-tarvitaan silloin tällöin. ta.* Laajemmassa vapaassa puheessakielioppivirheet ovattavallisia (esim. artikkeleita japäätteitä puuttuu), mutta nehaittaavat harvoin ymmärrettävyyttä.* Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän,jonkin verran yksityiskohtaistakinarkitietoa välittäväntekstin tutuista, itseään kiinnostavistatodellisista tai kuvitelluistaaiheista.*Osaa kirjoittaa selväpiirteisensidosteisen tekstin liittämällä erillisetilmaukset peräkkäin jaksoiksi(kirjeet, kuvaukset, tarinat, puhelinviestit).Pystyy välittämääntehokkaasti tuttua tietoa tavallisimmissakirjallisen viestinnänmuodoissa.*Osaa useimpien tutuissa tilanteissatarvittavien tekstien laadintaanriittävän sanaston ja rakenteet,vaikka teksteissä esiintyyinterferenssiä ja ilmeisiä kiertoilmaisuja.* Rutiininomainen kieliaines japerusrakenteet ovat jo suhteellisenvirheettömiä, mutta jotkutvaativammat rakenteet ja sanaliitottuottavat ongelmia.

210Taitotaso B1B1.2 SujuvaperuskielitaitoSelviytyminen arkielämässäKuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen* Ymmärtää selväpiirteistä *Osaa kertoa tavallisista, konkreeteista* Pystyy lukemaan muuta-asiatietoa, joka liittyy tuttuihinaiheista kuvaillen, erimankappaleen pituisia teks-ja melko yleisiin aiheisiintellen ja vertaillen ja selostaa tejä monenlaisista aiheistajonkin verran vaati-myös muita aiheita, kuten elo-(lehtiartikkelit, esitteet,vissa yhteyksissä (epäsuora kuvia, kirjoja tai musiikkia. käyttöohjeet, yksinkertainentiedustelu, työkeskustelut, Osaa viestiä varmasti useimmissakaunokirjallisuus) ja selviääennakoitavissa olevat puhelinviestit)linentavallisissa tilanteissa. Kielel-myös jonkin verran päättelyäilmaisu ei ehkä ole kovin vaativista teksteistä käytännönläheisissä* Ymmärtää pääkohdat ja tarkkaa.ja itselleentärkeimmät yksityiskohdat *Osaa ilmaista itseään suhteellisentärkeissä tilanteissa.ympärillään käytävästä laajemmastavaivattomasti. Vaikka tau-muodollisesta ja koja ja katkoksia esiintyy, puhe * Pystyy etsimään jaepämuodollisesta keskustelusta.jatkuu ja viesti välittyy. yhdistelemään tietoja*Ääntäminen on hyvin ymmär-useammasta muutaman* Ymmärtäminen edellyttää rettävää, vaikka intonaatio ja sivun pituisesta tekstistäyleiskieltä tai melko tuttua painotus eivät ole aivan kohdekielensuorittaakseen jonkinaksenttia sekä satunnaisiamukaisia.tehtävän.toistoja ja uudelleenmuotoiluja.*Osaa käyttää kohtalaisen laajaa * Pitkien tekstien jotkinNopea syntyperäisten sanastoa ja tavallisia idiomeja. yksityiskohdat ja sävyt saat-välinen keskustelu ja vieraidenKäyttää myös monenlaisia ratavatjäädä epäselviksi.aiheiden tuntemattomat kenteita ja mutkikkaitakin lau-yksityiskohdat tuottavat seita.vaikeuksia.* Kielioppivirheitä esiintyy jonkinverran, mutta ne haittaavatharvoin laajempaakaan viestintää.*Osaa kirjoittaa henkilökohtaisiaja julkisempiakin viestejä, kertoaniissä uutisia ja ilmaista ajatuksiaantutuista abstrakteista ja kulttuuriaiheista,kuten musiikista taielokuvista.* Osaa kirjoittaa muutaman kappaleenpituisen jäsentyneen tekstin(muistiinpanoja, lyhyitä yhteenvetojaja selostuksia selväpiirteisenkeskustelun tai esityksenpohjalta).Osaa esittää jonkin verran tukitietoapääajatuksille ja ottaa lukijanhuomioon.* Hallitsee melko monenlaiseenkirjoittamiseen tarvittavaa sanastoaja lauserakenteita. Osaa ilmaistarinnasteisuutta ja alisteisuutta.*Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävääja kohtuullisen virheetöntäkieltä, vaikka virheitä esiintyyvaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssäja tyylissä ja vaikkaäidinkielen tai jonkin muun kielenvaikutus on ilmeinen.

211Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssaKuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen KirjoittaminenB2.1 Itsenäisenkielitaidonperustaso* Ymmärtää asiallisesti jakielellisesti kompleksisenpuheen pääajatukset, kun sekäsittelee konkreetteja taiabstrakteja aiheita. Pystyyseuraamaan yleisesti kiinnostavaayksityiskohtaista kerrontaa(uutiset, haastattelut,elokuvat, luennot).* Ymmärtää puheen pääkohdat,puhujan tarkoituksen,asenteita, muodollisuusastettaja tyyliä. Pystyy seuraamaanlaajaa puhetta ja monimutkaistaargumentointia, jospuheen kulku on selvästi merkittyerilaisin jäsentimin (sidesanat,rytmitys). Pystyytiivistämään tai ilmaisemaankuulemastaan avainkohdat jatärkeät yksityiskohdat.* Ymmärtää suuren osan ympärilläänkäytävästä keskustelusta,mutta voi kokea vaikeaksiymmärtää useammansyntyperäisen välistä keskustelua,jos nämä eivät mitenkäänhelpota sanottavaansa.*Osaa esittää selkeitä, täsmällisiäkuvauksia monista kokemuspiiriinsäliittyvistä asioista, kertoa tuntemuksistasekä tuoda esiin tapahtumienja kokemusten henkilökohtaisenmerkityksen. Pystyy osallistumaanaktiivisesti useimpiin käytännöllisiinja sosiaalisiin tilanteisiinsekä melko muodollisiin keskusteluihin.Pystyy säännölliseen vuorovaikutukseensyntyperäisten kanssavaikuttamatta tahattomasti huvittavaltatai ärsyttävältä. Kielellinenilmaisu ei aina ole täysin tyylikästä.*Pystyy tuottamaan puhejaksojamelko tasaiseen tahtiin, ja puheessaon vain harvoin pitempiä taukoja.*Ääntäminen ja intonaatio ovatselkeitä ja luontevia.*Osaa käyttää monipuolisesti kielenrakenteita ja laajahkoa sanastoamukaan lukien idiomaattinen jakäsitteellinen sanasto. Osoittaakasvavaa taitoa reagoida sopivastitilanteen asettamiin muotovaatimuksiin.* Kieliopin hallinta on melko hyvää,eivätkä satunnaiset virheetyleensä haittaa ymmärrettävyyttä.*Pystyy lukemaan itsenäisestimuutaman sivun pituisia tekstejä(lehtiartikkeleita, novelleja,viihde- ja tietokirjallisuutta,raportteja ja yksityiskohtaisiaohjeita) oman alan tai yleisistäaiheista. Tekstit voivat käsitelläabstrakteja, käsitteellisiä taiammatillisia aiheita, ja niissäon tosiasioita, asenteita ja mielipiteitä.*Pystyy tunnistamaan kirjoittajanja tekstin tarkoituksen,paikantamaan useita eri yksityiskohtiapitkästä tekstistä.Pystyy nopeasti tunnistamaantekstin sisällön ja uusien tietojenkäyttöarvon päättääkseen,kannattaako tekstiin tutustuatarkemmin.* Vaikeuksia tuottavat vainpitkien tekstien idiomit ja kulttuuriviittaukset.* Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisiatekstejä monista itseäänkiinnostavista aihepiireistä, tutuistaabstrakteista aiheista, rutiiniluonteisiaasiaviestejä sekä muodollisempiasosiaalisia viestejä (arvostelut, liikekirjeet,ohjeet, hakemukset, yhteenvedot).*Osaa kirjoittaessaan ilmaista tietojaja näkemyksiä tehokkaasti jakommentoida muiden näkemyksiä.Osaa yhdistellä tai tiivistää eri lähteistäpoimittuja tietoja omaan tekstiin.* Osaa laajan sanaston ja vaativialauserakenteita sekä kielelliset keinotselkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi.Sävyn ja tyylin joustavuuson rajallinen, ja pitkässä esityksessävoi ilmetä hyppäyksiä asiasta toiseen.* Hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen,kieliopin ja välimerkkienkäytön, eivätkä virheet johda väärinkäsityksiin.Tuotoksessa saattaanäkyä äidinkielen vaikutus. Vaativatrakenteet sekä ilmaisun ja tyylinjoustavuus tuottavat ongelmia.

212Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssaKuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen KirjoittaminenB2.2Toimivaitsenäinenkielitaito* Ymmärtää elävää taitallennettua, selkeästijäsentynyttä yleiskielistäpuhetta kaikissa sosiaalisenelämän, koulutuksenja työelämän tilanteissa(myös muodollinen keskusteluja syntyperäistenvälinen vilkas keskustelu).* Pystyy yhdistämäänvaativia tehtäviä vartenkompleksista ja yksityiskohtaistatietoa kuulemistaanlaajoista keskusteluistatai esityksistä.Osaa päätellä ääneenlausumattomia asenteitaja sosiokulttuurisia viitteitäsekä arvioida kriittisestikuulemaansa.* Ymmärtää vieraitapuhujia ja kielimuotoja.Huomattava taustamelu,kielellinen huumori ja harvinaisemmatidiomit jakulttuuriviittaukset saattavatyhä tuottaa vaikeuksia.*Osaa pitää valmistellun esityksenmonenlaisista yleisistäkin aiheista.Pystyy tehokkaaseen sosiaaliseenvuorovaikutukseen syntyperäistenkanssa. Osaa keskustella ja neuvotellamonista asioista, esittää jakommentoida vaativia ajatuskulkujaja kytkeä sanottavansa toistenpuheenvuoroihin. Osaa ilmaistaitseään varmasti, selkeästi ja kohteliaastitilanteen vaatimalla tavalla.Esitys voi olla kaavamaista, japuhuja turvautuu toisinaan kiertoilmauksiin.*Osaa viestiä spontaanisti, useinhyvinkin sujuvasti ja vaivattomastisatunnaisista epäröinneistä huolimatta.*Ääntäminen ja intonaatio ovathyvin selkeitä ja luontevia.* Hallitsee laajasti kielelliset keinotilmaista konkreetteja ja käsitteellisiä,tuttuja ja tuntemattomia aiheitavarmasti, selkeästi ja tilanteen vaatimaamuodollisuusastetta noudattaen.Kielelliset syyt rajoittavatilmaisua erittäin harvoin.* Kieliopin hallinta on hyvää.Usein puhuja korjaa virheensä itse,eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä.*Pystyy lukemaan itsenäisestiusean sivun pituisia, eritarkoituksiin laadittujakompleksisia tekstejä(päivälehtiä, novelleja,kaunokirjallisuutta). Jotkinnäistä voivat olla vainosittain tuttuja taituntemattomia, muttahenkilön itsensä kannaltamerkityksellisiä.* Pystyy tunnistamaan kirjoittajanasennoitumisen jatekstin tarkoituksen. Pystyypaikantamaan ja yhdistämäänuseita käsitteellisiätietoja monimutkaisista teksteistä.Ymmärtää riittävästitiivistääkseen pääkohdat taiilmaistakseen ne toisin sanoin.* Vaikeuksia tuottavat vainpitkien tekstien harvinaisemmatidiomit ja kulttuuriviittaukset.*Osaa kirjoittaa selkeitä, yksityiskohtaisia,muodollisia jaepämuodollisia tekstejä monimutkaisistatodellisista tai kuvitelluistatapahtumista ja kokemuksistaenimmäkseen tutuilleja toisinaan tuntemattomillelukijoille. Osaa kirjoittaa esseen,muodollisen tai epämuodollisenselostuksen, muistiinpanojajatkotehtäviä varten jayhteenvetoja.*Osaa kirjoittaa selkeän ja jäsentyneentekstin, ilmaista kantansa,kehitellä argumentteja systemaattisesti,analysoida, pohtia ja tiivistäätietoa ja ajatuksia.* Kielellinen ilmaisuvarasto eirajoita havaittavasti kirjoittamista.* Hallitsee hyvin kieliopin, sanastonja tekstin jäsennyksen. Virheitävoi esiintyä harvinaisissarakenteissa ja idiomaattisissa ilmauksissasekä tyyliseikoissa.

213Taitotasot C1-C2C1.1TaitavankielitaidonperustasoSelviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissaKuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen*Ymmärtää suhteellisen*Ymmärtää yksityiskohtaitempääkinvaivattomasti pisestipitkähköjä, kompleksi-puhetta taisia tekstejä eri aloilta.esitystä (elokuvia, luentoja,*Pystyy vaihtelemaan lukutelyjä)keskusteluja, väittapaansatarpeen mukaan.erilaisista tutuistaOsaa lukea kriittisesti jaja yleisistä aiheistatyylillisiä vivahteita arvioi-myös silloin, kun puheden sekä tunnistaa kirjoittajanei ole selkeästi jäsenneltyäasennoitumisen ja tekstinja sisältääpiilomerkityksiä. Pystyyidiomaattisia ilmauksiapaikantamaan ja yhdistämäänja rekisterinvaihdoksia.useita käsitteellisiä*Ymmärtää hyvin erilaisiatietoja monimutkaisista teks-äänitemateriaalejateistä, tiivistämään ne jayksityiskohtaisesti jatekemään niistä vaativiapuhujien välisiä suhteitajohtopäätöksiä.ja tarkoituksia tunnistaendat*Vaativimmat yksityiskoh-ja idiomaattiset teksti-*Vieras aksentti tai hyvinkohdat saattavat vaatia usekielimurteellinen puheammanlukukerran tai apukohdattuottavat vaikeuksiavälineidenkäyttöä.*Osaa pitää pitkähkön, valmistellunmuodollisenkin esityksen.Pystyy ottamaan aktiivisestiosaa monimutkaisiin käsitteellisiäja yksityiskohtiasisältäviin tilanteisiin ja johtaarutiiniluonteisia kokouksia japienryhmiä. Osaa käyttää kieltämonenlaiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen.Tyylilajien jakielimuotojen vaihtelu tuottaavaikeuksia.*Osaa viestiä sujuvasti, spontaanistija lähes vaivattomasti.*Osaa vaihdella intonaatiota jasijoittaa lausepainot oikein ilmaistakseenkaikkein hienoimpiakinmerkitysvivahteita.*Sanasto ja rakenteisto ovathyvin laajat ja rajoittavat ilmaisuaerittäin harvoin. Osaa ilmaistaitseään varmasti, selkeästija kohteliaasti tilanteen vaatimallatavalla.*Kieliopin hallinta on hyvää.Satunnaiset virheet eivät hankaloitaymmärtämistä, ja puhujaosaa korjata ne itse.*Pystyy kirjoittamaan selkeitä,hyvin jäsentyneitä tekstejä monimutkaisistaaiheista, ilmaisemaanitseään täsmällisesti ja ottamaanhuomioon vastaanottajan. Osaakirjoittaa todellisista ja kuvitteellisistaaiheista varmalla, persoonallisellatyylillä käyttäen kieltä joustavastija monitasoisesti. Pystyykirjoittamaan selkeitä ja laajojaselostuksia vaativistakin aiheista.*Osoittaa, että hallitsee moniakeinoja tekstin jäsentämiseksi jasidosteisuuden edistämiseksi.*Kielellinen ilmaisuvarasto onhyvin laaja. Hallitsee hyvinidiomaattiset ilmaukset ja tavallisetsanonnat.* Hallitsee erittäin hyvin kieliopin,sanaston ja tekstin jäsennyksen.Virheitä voi esiintyä satunnaisestiidiomaattisissa ilmauksissa sekätyyliseikoissa.

214LIITE 4 Vantaan kaupungin Suomi toisena kielenä opetussuunnitelmaPERUSOPETUKSEN 1–9 luokat YHTEINEN OSASuomi toisena kielenä -opetusta annetaan Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseenkuuluvana, itsenäisenä oppimääränä, joka tavoitteiltaan ja sisällöiltään eroaasuomi äidinkielenä -oppimäärästä.Suomea toisena kielenä opetetaan niille oppilaille, joiden äidinkieli on muu kuinsuomi, ruotsi tai saame. Myös romaneille ja niille paluumuuttajille, joiden suomenkielen taito ei ole äidinkielisen veroinen, annetaan suomi toisena kielenä -opetusta.Opetuksen tavoitteena on monipuolinen suomen kielen taito, joka kehittyy oppilaanyksilöllisten edellytysten mukaisesti. Opetuksen lähtökohtana on toisen kielenoppijan oppimistilanne; suomen kieli on oppimisen kohde ja väline. Oppilassekä opiskelee että käyttää suomea suomenkielisessä ympäristössä. Opetuksessaotetaan huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä, peruskäsitteitä ja sanastoja.Suomi toisena kielenä -opettaja ja luokanopettaja / perusopetuksen äidinkielenopettaja tekevät yhteistyötä, jotta oppilas saa suomi toisena kielenä –opetustamyös äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla.

215

Opetussuunnitelma - Vantaan kaupunki

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?