Vuosikertomus 2009 (pdf) - Arkistolaitos

Kertomusvuonna täydentyi muunmuassa Sibelius-perheen arkisto.martti kupiainenYksityisarkistot täydentyivätVuosi 2009 merkitsi useana satana eri luovutuksena noin 500 hyllymetrinlisäystä arkistolaitoksen yksityisarkistoaineistoihin. Puolet hankinnoistavastaanotettiin Kansallisarkistoon ja puolet eri maakunta-arkistoihin.Yksityisarkistohankinnoillaan arkistolaitos tukee monipuolisen kuvansaamista suomalaisesta yhteiskunnasta eri aikoina.ksityisarkistojen hankintapolitiikkaperustuu työjakoonKansallisarkiston jamaakunta-arkistojen välillä.Kansallisarkisto hankkii ensisijaisestivaltakunnallisesti merkittäviäyksityisarkistoja ja maakunta-arkistotpuolestaan alueellisesti ja paikallisestimerkittäviä yksityisarkistoja. Näin tapahtuikuluneenakin vuonna.Yhteisiä piirteitä arkistolaitokseen vastaanotetuilleyksityisarkistoille oli luovutusten monipuolisuus jase, että ne täydensivät merkittävästi aikaisempia hankintoja.Esimerkkinä voi mainita KansallisarkistonSibelius-perheen arkistoon saadun täydennyksen,joka sisältää useita koteloita Jean Sibeliuksen tuloihinja menoihin liittyviä asiakirjoja sekä perheenjäsentenkirjeenvaihtoa.Yhteistä hankinnoissa ovat myös olleet runsaatsota- ja rintamaveteraanijärjestöjen arkistojen luovutukset.Ne toivat täydennystä kuluneena vuonna varsinkinmaakunta-arkistojen aineistoihin. Merkittävääon, että veteraanit ovat usein itse olleet mukanaarkistojensa kunnostustalkoissa.Kansallisarkiston merkittävimpiä uusia henkilöarkistohankintojaoli ministeri Helvi Sipilän(1915−2009) yli 40 hyllymetrin arkisto. Se sisältäämuun muassa mittavan aineiston Sipilän kansainvälisestätoiminnasta. Toinen merkittävä luovutus oliVihreän liiton arkisto, joka täydensi edellisenä vuonnasaatua Heidi Hautalan arkistoa.Maakunta-arkistojen uusista yksityisarkistoistayksi mielenkiintoinen esimerkki on Oulun maakunta-arkistoonluovutettu kymmenen hyllymetrin laajuinenVasili Rotosen sekatavarakaupan arkisto vuosilta1922−1971. Hämeenlinnan maakunta-arkistovastaanotti puolestaan yhden Suomen vanhimmistaPohjola-Nordenin paikallisjärjestöistä, Lahden Pohjola-Nordeninarkiston vuosilta 1943−2007. Urheiluarkistojakinsaatiin, kun Vaasan maakunta-arkistovastaanotti Suomen Palloliiton Vaasan piirin laajanarkiston 1980- ja 1990-luvuilta.Maakunta-arkistojen henkilöarkistohankinnoistavoi mainita esimerkkeinä kirjastoalan vaikuttajan,filosofian tohtori Ritva Sievänen-Allenin arkiston,joka talletettiin Mikkelin maakunta-arkistoon jaJyväskylän maakunta-arkistoon luovutetun ValmetinRautpohjan paperikonetehtaan tutkimusjohtajanAntti Lehtisen arkiston, joka kuvastaa Lehtisen poikkitieteellistätutkimustyötä ja kansainvälisiäyhteyksiä.Henkilöstö entistätyytyväisempääArkistolaitoksessa työskenteli kertomusvuonna284 henkilöä. Mukanaluvussa ovat myös määräaikaisissaprojekteissa ja tehtävissä työskennelleet.Valtion tuottavuusohjelman jasäästötoimenpiteiden johdosta vakinaistenvirkojen määrä kääntyi laskuun.rkistolaitoksen taloudellinentilanne oli kertomusvuodenalussa kriittinen. Sekä arkistolaitoksenhenkilökunta ettäarkistolaitos työnantajanatoimivat vastuullisesti jahyvässä yhteisymmärryksessä,minkä johdosta tarvittavatsäästöt saavutettiin avoimien virkojen täyttämättäjättämisellä sekä lomarahojen vapaaehtoisella vapaaksivaihtamisella.Kertomusvuonna eläkkeille siirtyi ennätyksellinenmäärä arkistolaitoksessa pitkään palvelleita virkamiehiä.Tämä jatkuu tulevina vuosina niin sanottujensuurten ikäluokkien tullessa eläkeikään.Erityisiä haasteita tämä asettaa johtamiselle ja jäljellejäävän henkilökunnan jaksamiselle. Kertomusvuonnanäistä haasteista selvittiin yllättävän hyvin.Hankalasta taloustilanteesta huolimatta arkistolaitoksenhenkilöstö toimi kertomusvuonna joustavastija tuloksellisesti. Henkilöstön motivoituneisuusja siitä seuraava tehokkuus on arkistolaitoksen keskeinenmenestystekijä.keskiarvona arkistolaitoksessavuonna 2009Arkistolaitoksen keskiarvo työskenteli ja asuiEtelä-Suomessa. Hän oli vakituisessa virkasuhteessaja iältään 48,4-vuotias. Edellisestä vuodestahän vanheni viisi kuukautta. Keskiarvonkollegoista yli puolet on naisia, mutta miestenlukumäärä lisääntyi selvästi kertomusvuonna.Keskiarvo työskenteli edelleen vaativissaammattitehtävissä ja hänen palkkansa oli 2665euroa kuukaudessa. Hän kävi tulos- ja kehityskeskustelutlähiesimiehensä kanssa ja hänenhenkilökohtainen työsuorituksensa parani.Keskiarvo oli saanut perusopintojen jälkeistäkoulutusta 5,3 vuotta, joka oli kuukaudenenemmän kuin edellisenä vuonna. Keskiarvosairasti 1,2 päivää enemmän kuin edellisenävuotena ja hän oli poissa töistä 10,3 päivää.Keskiarvon työtyötyytyväisyysindeksi olisama kuin muualla valtionhallinnossa (3,4).Edellisessä mittauksessa indeksi oli 3,3. Keskiarvoei ehkä vastannut lainkaan työtyytyväisyyttäkoskevaan kyselyyn, koska kyselyn vastausprosenttijäi alle puoleen. Mikäli keskiarvovastasi, oli hän entistä tyytyväisempi johtamiseen,palkkaukseen, työilmapiiriin ja tiedonkulkuun arkistolaitoksessa. Tyytymättömämpihän oli työn sisältöön ja haasteisiin, kehittymisentukeen, työoloihin ja arkistolaitoksen työnantajakuvaan.Halukkuus sekä henkilöstökiertoonettä työpaikan vaihtoon laski.Arkistolaitoksen keskiarvo osallistui jokotyöpaikkakokouksissa, yksiköiden tai tiimienkokouksissa tai edustajiensa välityksellä yhteistoimintaakoskevissa kokouksissa laitoksenstrategian, prosessien ja muiden arkistolaitoksenkeskeisten tehtävien kehittämiseen.16 arkistolaitos 2009 arkistolaitos 2009 17