12.07.2015 Views

Luku 6 - Koppa

Luku 6 - Koppa

Luku 6 - Koppa

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Euklidiset avaruudet, syksy 2007Anu Kähkönen6 Avaruuden R n jonoista6.1 Määritelmä. Avaruuden R n jono on kuvaus ϕ : N → R n . Käytännössä merkitäänx k := ϕ(k) = jonon (x k ) k:s alkio tai termi,ja jonolle käytetään yleensä seuraavia merkintöjä:x 1 , x 2 , x 3 , . . .x k , k ∈ N(x k )(x k ) k(x k ) ∞ k=1Jono (x k ) on joukon A ⊂ R n jono (eli jono joukossa A), jos x k ∈ A kaikilla k ∈ N.6.2 Esimerkki. Jono x k = ( 1, ) 1k k , k ∈ N, on kuvaus ϕ : N → R 2 ,2( 1ϕ(k) = x k =k , 1 ).k 26.3 Määritelmä. Avaruuden R n jono (x k ) suppenee kohti pistettä a ∈ R n , joslim ||x k − a|| = 0.k→∞Tällöin merkitäänlim x k = a tai x k → a, kun k → ∞,k→∞ja pistettä a sanotaan jonon (x k ) raja-arvoksi. Jos jono ei suppene, sitä sanotaan hajaantuvaksi.6.4 Esimerkki. Jonolle x k = ( 1k , 1k 2 ), k ∈ N, onsillälim x k = (0, 0),k→∞||x k − (0, 0)|| =∣ 1∣∣( k , 1 )∣∣ √ (1 ∣∣∣ ∣∣∣ 2 ( ) 2 1= + → 0, kun k → ∞.k k) 2 k 26.5 Huomautus. Suppenevan jonon raja-arvo on yksikäsitteinen. Toisin sanoen jos x k → a jax k → b, kun k → ∞, niin a = b.Avaruuden R n jonoilla on luonnollisella tavalla määritellyt komponenttijonot, jotka ovat reaalilukujonoja:kun (x k ) ⊂ R n , niin jonon jokainen termi on muotoax k = (x k,1 , x k,2 , . . .,x k,n ),jolloin jokaisella i ∈ {1, 2, . . ., n} jonon termien i:nnet koordinaatit muodostavat reaalilukujonon(x k,i ) ∞ k=1 .6.6 Esimerkki. Jonolla x k = ( 1k , 1k 2 ), k ∈ N, on komponenttijonotx k,1 = 1 k , k ∈ N, ja x k,2 = 1 k2, k ∈ N.


Seuraava lause antaa yhteyden avaruuden R n jonon ja sen reaalisten komponenttijonojen suppenemiselle.6.7 Lause. Avaruuden R n jonolle (x k ) on voimassalim x k = ak→∞jos ja vain jos jokaisella i = 1, 2, . . ., n reaaliselle komponenttijonolle (x k,i ) k päteelim x k,i = a i ,k→∞missä x k = (x k,1 , x k,2 , . . .,x k,n ) ja a = (a 1 , a 2 , . . .,a n ). Erityisesti, avaruuden R n jono suppeneejos ja vain jos sen jokainen komponenttijono suppenee.6.8 Esimerkki. Jonolle x k = ( 1, ) 1k k , k ∈ N,2( 1k , 1 )k 2sillälimk→∞1limk→∞ k = 0 ja= (0, 0),limk→∞1k 2 = 0.6.9 Määritelmä. Jono (y j ) ∞ j=1 on jonon (x k ) ∞ k=1 osajono, jos on olemassa kasvava jono luonnollisialukuja k 1 < k 2 < k 3 < . . . siten, ettäy j = x kj kaikilla j ∈ N(toisin sanoen y 1 = x k1 , y 2 = x k2 , y 3 = x k3 ,...). Osajono saadaan siis alkuperäisestä jonostajättämällä pisteitä välistä pois ja indeksoimalla jono uudelleen. Tavallisesti jonon (x k ) k osajonollekäytetään merkintää (x kj ) j .6.10 Esimerkki. Jono x k = (1, (−1) k ), k ∈ N, hajaantuu, sillä sen komponenttijono x k,2 =(−1) k , k ∈ N, hajaantuu. Jonolla (x k ) k on kuitenkin useitakin suppenevia osajonoja, esimerkiksiosajonotx 2k = (1, (−1) 2k ) = (1, 1), k ∈ N,jax 2k−1 = (1, (−1) 2k−1 ) = (1, −1), k ∈ N.6.11 Määritelmä. Jono (x k ) ⊂ R n on rajoitettu, jos joukko {x k : k ∈ N} on rajoitettu, toisinsanoen jos on olemassa M > 0 siten, että ||x k || ≤ M kaikilla k ∈ N.Suppeneva jono on aina rajoitettu (HT), mutta edellä olevan esimerkin 6.10 perusteella rajoitettujono ei ole aina suppeneva. Rajoitetulle jonolle pätee kuitenkin:6.12 Lause. Avaruuden R n rajoitetulla jonolla (x k ) on aina suppeneva osajono (x kj ) j .Todistus: Merkitään A = {x k : k ∈ N}. Jos A on äärellinen, niin jokin joukon A alkiotoistuu jonossa (x k ) äärettömän monta kertaa. Toisin sanoen jollekin alkiolle a ∈ A on x k = aäärettömän monella k ∈ N. Tässä tapauksessa tämä vakiojono käy vaadituksi suppenevaksiosajonoksi.Jos A on ääretön, niin sillä on Bolzano-Weierstrassin lauseen (lause 4.22) nojalla kasautumispistea ∈ R n . Valitaan nyt osajono (x kj ) seuraavasti: Olkoon x k1 = x 1 . Koska a on joukon


A kasautumispiste, on B(a, r) ∩ A ääretön jokaisella r > 0 (lauseen 4.20 kohta (1)). Niinpäjokaisella j = 2, 3, . . . löytyy pisteTällöin (x kj ) on jonon (x k ) osajono jax kj ∈ (B(a, 1/j) \ {a}) ∩ {x i : i > k j−1 }.||x kj − a|| < 1 j→ 0, kun j → ∞,elilim x k j= a.j→∞□Ohjaustehtäviä22. Tutki, suppeneeko tason R 2 jono (x k ) k , kuna) x k = (1/k, (−1) k /k),b) x k = ((k − 1)/k, log k).Onko jonolla suppenevaa tai hajaantuvaa osajonoa?23. Osoita, että suppenevan jonon jokainen osajono on suppeneva.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!