4. luento - Koppa - Jyväskylän yliopisto

11/20/09 Kenneth Burken identifikaatio • engl. Theory of Identification (Burke) • Symbolinen vuorovaikutus (kieli) voi johtaa sekäidenfitikaatioon (yhdentyminen) ettäeriytyneisyyteen (division) • Identifikaation lähtökohtia: – materialistinen, – idealistinen – formaali • Hierarkiassa alemmalla portaalla olevat ihmisetidentifioituvat usein korkeammalla oleviin ihmisiin-> identification through mystification marko.siitonen@jyu.fi!Organisaatiokulttuuriarakentamassa Symbolinen lähentyminen(konvergenssi) • Symbolic convergence theory (Bormann 1986) • Tarjoaa mallin ryhmien ja yhteisöjen koheesionanalyysiin • Vuorovaikutuksessa ryhmän jäsentenmerkityksenannot voivat lähentyä ja muodostuaryhmälle yhteisiksi – > esim. sisäpiirivitsit – > esim. viittaukset yhteisiin kokemuksiin • “Through symbolic convergence, individuals builda sense of community or a groupconsciousness” (Griffin 1997, 34) marko.siitonen@jyu.fi!3

11/20/09 Fantasiateemat • Symbolisen lähentymisen teorian juuret: “Fantasy-themeanalysis” • “Fantasia” viittaa luovaan ja kuvitteellistavaan, jaettuuntulkintaan joka täyttää ryhmän psykologiset tarpeetjärkeistää tapahtumia • Ryhmäläiset / organisaation jäsenet kertovat tarinoita • Fantasiaketju: ryhmäläiset liittyvät tarinaan mukaanomalla lisäyksellään • Auttaa yksilöitä luomaan ryhmän identiteettiä • Auttaa ryhmää selviämään hankalistakin tilanteista /ajoista marko.siitonen@jyu.fi!Retorinen visio • engl. Rhetorical vision • Jatkaa symbolisen konvergenssin jafantasiateemojen soveltamista ryhmätason yli • Retorinen visio on suuremman ihmisjoukonjakama käsitys siitä, kuinka asiat ovat olleet, ovatnyt, tai tulevat olemaan • Voidaan välittää esimerkiksi toistuvienmedioitujen viestien kautta • Toistuvuus on tärkeää -> voi kulminoituayhteenkin symboliin (esim. sana, slogan,nonverbaalinen symboli)marko.siitonen@jyu.fi!Strukturaatio (Giddens) • Strukturaatio on prosessi, jossa sosiaalisetrakenteet muokkaavat ihmisten toimia jaihmisten toimet sosiaalisia rakenteita • Ihmisillä on vapaa tahto tehdä asioita (esim.“ihmisillä on kyky toimia toisin, muuttaaasioita”) • Säännöt ja resurssit = rakenteet • Sosiaaliset systeemit tuotetaanvuorovaikutuksessa -> ne muuttuvat jatkuvasti marko.siitonen@jyu.fi!4

11/20/09 Statushierarkia • Status viittaa suhteelliseen “tärkeyteen” • Esim. uudessa pienryhmässä status voi syntyälähinnä yksilön paikasta ryhmän ulkopuolisessamaailmassa • Status voidaan myös ansaita • Matalampi/pienempi status ei tarkoita että olisivähemmän arvokas – jokaisella on paikkansaryhmässä • Erikoistumista vaativat tehtävät ryhmässäedesauttavat roolien muodostumista -> myösstatus voi kehittyä tätä kautta marko.siitonen@jyu.fi!Strukturaatioteoriaorganisaatiotasolla • (Poole & McPhee) • Organisaation rakenne kehittyy kolmivaiheisesti: – konseptointi (esim. päätös perustaa uusi yksikkö) – implementaatio (esim. virallinen ohjeistus perustamisesta) – vastaanotto (esim. ohjeistuksen toimeenpano) – Vaiheista vastaavat usein eri henkilöt organisaatiossa –päällekkäisyydet ja konfliktien mahdollisuudet • Vastaavasti organisaation ilmapiiri (“kollektiivinenasenne”) muodostuu strukturaation kautta – vaikuttajia: organisaation rakenne, ilmapiiriä muokkaavat“apparaatit” (esim. henkilöstölehti), yksittäiset jäsenet marko.siitonen@jyu.fi!Sovellus: näkökulmiaviestintävälineiden valintaan • Kysymys viestintävälineiden valinnasta on yksityypillisiä yritysten viestinnän ammattilaisilleosoittamia kysymyksiä • Esimerkiksi: Mitkä ovat eri viestintävälineidenominaisuudet? Mihin välineisiin tai kanaviin meidänkannattaisi nyt panostaa? Kuinka saamme työntekijät/asiakkaat käyttämään näitä välineitä? jne. • Teknologinen determinismi kummittelee taastaustalla – > esim. ajatus siitä, että jollakin välinevalinnalla voitaisiinhelposti ratkaista viestinnän ongelmia... marko.siitonen@jyu.fi 6

11/20/09 Perspektiivi -> rationaalinenvalinta • Käsillä oleva tehtävä ja tilanne määrittävät, mikä on”paras” väline • Näkökulma on teknologiakeskeinen, ja ajatteleeihmisten olevan (joskus liiankin) rationaalisiapäätöksentekijöitä • Tästä näkökulmasta käsin eri viestintävälineidenominaisuuksien vertailu on mielekästä. Vrt. CuesFiltered Out, sosiaalisen läsnäolon teoria jne. marko.siitonen@jyu.fi Perspektiivi -> sosiaalinenvalinta • Joskus teknologiaan liittyvät valinnat taiviestintävälineiden käyttö eivät toimi suunnitelmienmukaan, vaikka mitään ilmeistä rationaalista syytätähän ei olisikaan – > näin siksi, että teknologian käyttöä ohjaavat muunmuassa sosiaaliset normit, tavat ja käytänteet sekä arvot • Esim. Kriittisen massan teoria, Social Influence Model(Fulk, Steinfield, Schmitz & Power 1987) • Relevantteja kysymyksiä: Mitä välineitä toisetkäyttävät, millaiset ovat toisten käyttäjienkokemukset ja asenteet, kuinka tuttua teknologia on,millaisen kokonaisuuden yksittäisten käyttäjienyksilölliset tavoitteet muodostavat... marko.siitonen@jyu.fi Perspektiivi -> adaptiivinenstrukturaatio • Adaptiivisen strukturaation mukaan teknologiankäytön ennustaminen on erittäin vaikeaa – ihmiset ”uudelleenmuokkaavat” teknologiaa käyttäessäänsitä – teknologian käyttäminen puolestaan muokkaa ihmistä(esim. ryhmiä, yhteisöjä...) • Teknologia ja sitä ympäröivä yhteisö ovatintegroituneita toisiinsa eikä niitä voi tarkastellaerikseen – > esim. sosiaalisten suhteiden tarkastelu ontärkeää (De Sanctis & Poole, 1990) marko.siitonen@jyu.fi 7